!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. <5 6/&*.100),= >)0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A Pohjoismainen korkea veroaste merkitsee sitä, että julkinen valta kerää lähes puolet kansantaloudessa syntyvistä tuloista, käyttää ne julkisten palvelujen tuottamiseen sekä erilaisiin tulonsiirtoihin. Pohjoismaissa on pitkään ajateltu niin, että yhtenä finanssipolitiikan perustehtävänä on tarjota väestölle laajat julkiset palvelut, pitää kotitalouksien keskinäinen tulonjako suhteellisen tasaisena sekä tasoittaa myös talouden alueellisia kehityseroja. Suhteellisen tasaisen tulonjaon katsotaan lisäävän taloutta ja yhteiskuntaa kohti tunnettua luottamusta sekä oikeudenmukaisuuden tunnetta. Laajat julkiset koulutus- ja terveyspalvelut takaavat kaikille tasavertaiset asemat opiskeluun ja hyvinvointiin. Toisaalta korkean veroasteen arvioidaan heikentävän työnteon ja yrittämisen kannustavuutta ja heikentävän talouden kansainvälistä kilpailukykyä. Yritysten päätökset investointien ja tuotannon maantieteellisestä sijoittumisesta ovat osin riippuvaisia verotuksen tasosta: kuinka yritysten voittoja tai niiden maksamia palkkoja verotetaan?
Tehtävä 2 Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? Paikallistason finanssipolitiikan yhtenä perustana on kunnallinen itsehallinto, halu päättää paikallisista julkisista palveluista ja niiden rahoittamisesta. Osa veroista on luontevasti paikallisia kuten Suomessa kuntien perimä kiinteistövero. Valtakunnan tason finanssipolitiikkaa tarvitaan, jotta talouspolitiikan käytössä on riittävän voimakkaat kotimaiseen kysyntään vaikuttavat työkalut. Valtion budjetti, kansainvälinen luottokelpoisuus ja siihen perustuva velanottovara ovat tarpeen suhdannevaihtelun tasoittamiseksi ja myös talouden pitkän ajan rakenteiden ohjaamiseen. Maiden väliset erot valtakunnallisen ja paikallistason finanssipolitiikan keskinäisissä suhteissa ovat varsin suuret. Yhtä ainoaa ja kaikille maille sopivaa mallia on tässä kysymyksessä tuskin löydettävissä. Koko maan tasolla harjoitettavalla finanssipolitiikalla voi olla myös suoria tavoitteita ohjata paikallistason finanssipolitiikkaa ja siten maan alueellisen rakenteen kehitystä. 2
Tehtävä 3 Sanotaan että talouspolitiikan vaikutusvalta kansantalouksien kehitykseen ja ihmisten arkielämään on nykyisin vähäisempi kuin esimerkiksi 25 vuotta sitten. Miten perustelisit tätä väitettä? Vielä 25 vuotta sitten talouden globalisaatio ja siihen liittyvä kansainvälinen kilpailu eri toimialoilla ei ollut läheskään niin pitkällä kuin nykyisin. Globalisaatioon liittyy myös rahoitusmarkkinoiden valtaisa kasvu ja näillä markkinoilla tapahtuvien muutosten nopeutunut ja voimistunut vaikutus eri maihin. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että olemme parin vuosikymmenen kuluessa siirtyneet suhteellisen suljetusta taloudesta avoimeen, hyvin markkinaehtoiseen talouteen. Talouspolitiikan vaikutusvalta kapeni myös Euroopan talous- ja rahaliiton EMUn myötä. Rahaliittoon liittyneiden maiden kansallisesta talouspolitiikasta hävisivät raha- ja valuuttakurssipolitiikka. Rahaliitto asetti myös tiukemmat raamit kansalliselle finanssipolitiikalle. Globalisaatioon ja kansainväliseen kilpailuun kuuluu pääomien, yritystoiminnan ja työpaikkojen entistä herkempi ja laajamittaisempi siirtyminen maasta toiseen. Tämä on jouduttu ottamaan huomioon talouspoliittisissa päätöksissä. 3
Tehtävä 4 Valtio verottaa ansiotuloja progressiivisella veroasteikolla. Muut verot ovat suhteellisia eli veroprosentit ovat kiinteitä. Miksi ansiotulojen verotus poikkeaa tällä tavoin muista veroista? Ansiotulojen progressiivista verotusta perustellaan veronmaksukyvyllä: suurituloisella on pienituloista parempi veronmaksukyky ja siksi veroprosentti nousee tulojen myötä. Progressiivinen tuloverotus toteuttaa verotuksen ns. vertikaalisen oikeudenmukaisuuden: paremmassa asemassa oleva eli tässä tapauksessa suurituloisempi maksaa tuloistaan suhteessa enemmän veroa. Myös perintöverotuksessa veroprosentti nousee loivasti perittävän varallisuuden arvon myötä. Muissa veroissa käytetään suhteellista verokantaa eli veroprosentit ovat kiinteitä. Tämä johtuu siitä, että veronmaksukyky on muissa kuin tuloveroissa vaikeampi todeta ja osin kiinteitä veroprosentteja puoltaa verotuksen helpompi toteutettavuus. 4
Tehtävä 5 Taantuman aikana valtion verotulot vähenevät. Silti taantumassa yleensä vielä lisätään valtion menoja. Miksi hallitus tekee näin? Valtion menojen lisääminen talouden taantumassa on ns. kontrasyklistä finanssipolitiikkaa. Kun talouden kokonaiskysyntä on heikkoa joko viennin, kulutuksen tai investointien osalta, on valtion tehtävänä tukea kysyntää lisäämällä julkisia menoja joko uusien investointien tai tulonsiirtojen muodossa. Tällaista kysyntää ylläpitävää finanssipolitiikkaa kutsutaan yleisesti keynesiläiseksi finanssipolitiikaksi. Jos valtion budjetti yritettäisiin pitää tasapainossa myös taantuman oloissa, olisi riskinä taantuman syveneminen. Kokonaiskysyntä heikkenisi entisestään, mikä lisäisi konkurssien määrää ja työttömyyttä. Näiden menetysten kustannukset olisivat suuria ja pitkäaikaisia myös valtiontaloudelle. 5