Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Samankaltaiset tiedostot
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

LÄÄKÄRIEN JA TERVEYDENHOITOJIEN VASTAANOTTOHUONEET 5 X VIIKOSSA SUORITETTAVAT TYÖT

HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

Hygienia kotihoidossa

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Käsihuuhdekulutusluvut

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Ripuliepidemia - toimintaohje

Infektioiden torjunta laitoshuollossa

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Transkriptio:

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja, muita pitkäaikaishoitoa tarjoavia yksiköitä sekä niitä terveyskeskusten vuodeosastoja, joissa hoidetaan pääsääntöisesti pitkäaikaispotilaita. Moniresistentin mikrobin kantaja on henkilö, jolla on todettu moniresistentti bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt oireettomalta henkilöltä ns. seulontanäytteestä. Moniresistentit mikrobit tarttuvat pääasiallisesti kosketustartuntana. Mikrobit voivat levitä suoran tai epäsuoran kosketuksen kautta. Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartunta. Moniresistentin mikrobin kantaja hoidetaan kosketusvarotoimin. Kosketusvarotoimissa olennaista ovat tavanomaiset varotoimet, suojainhoito kaikessa potilaan ja hoitoympäristön kosketuksessa sekä potilashuoneen huoltotyössä, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto, hoitoympäristön päivittäinen siivous sekä tilaeristäminen. Moniresistentin mikrobin kantajuus ei saa olla esteenä tai hidastaa potilaan hoidon edellyttämiä tutkimuksia, kuntoutusta, toimenpiteitä tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Ennen kantajan siirtymistä pitkäaikaishoidonyksikköön tulee sairaalahygieniayksikköä konsultoida asiasta, jotta laitoshygieeniset näkökohdat pystytään huomioimaan ja estämään moniresistenttien mikrobien siirtyminen asukkaasta toiseen. Ohjeen noudattamisessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne ja pitkäaikaisyksikön olosuhteet. Akuuttisairaanhoidossa noudatetaan sairaalahoitoon laadittua kosketusvarotoimiohjetta. Jokaisen asukkaan hoidon perustana pitää olla tavanomaiset varotoimet: oikea käsihygienia oikea suojainten käyttö oikeat työskentelytavat pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö puh. 02 313 2431 25.10.2016 1/5

Asukashuone Moniresistentin mikrobin kantajalle varataan oma huone, jossa on oltava WC ja pesutila. Jos pesutilaan ei ole mahdollisuutta, kantaja käyttää yhteiskäytössä olevaa suihku/-saunatilaa viimeisenä. Tila siivotaan käynnin jälkeen desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuoksella 500 ppm tai peroksygeenillä). Samaa moniresistenttiä mikrobia kantavat voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa yhteiseen huoneeseen tai osaston samaan kohorttiyksikköön VSSHPin Sairaalahygieniayksikköä konsultoiden. Käsien pesu ja desinfektio Käsien pesuun käytetään nestemäistä saippuavalmistetta, joka ei sisällä desinfioivia ainesosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Henkilökunta: Käsien desinfektio suoritetaan aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen kantajan ja hänen hoitoympäristön kosketusta sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään saippualla vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsienpesun jälkeen huolellinen kuivaus on tärkeää. Asukkaat: Kaikille asukkaille opetetaan käsien desinfektio tai hoitaja hieroo käsihuuhteen asukkaan käsiin mm. huoneesta poistuttaessa, ennen ruokailua, wc- käynnin jälkeen sekä ennen ryhmätilanteita. Kädet pestään saippualla wc-käyntien yhteydessä sekä niiden ollessa näkyvästi likaiset. Vierailijat: Vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käytössä. Käsihuuhdetta käytetään yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä huoneesta poistuttaessa. Suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki/-esiliina: Käytetään kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä (mm. injektion anto, peseytymisessä ja pukemisessa avustaminen, haavanhoito, avustaminen vuoteesta ylös, ruokailussa avustaminen). Kertakäyttöiset suojakäsineet: Käytetään koskettaessa kantajaa ja hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen käytetyt suojakäsineet riisutaan roskapussiin, jonka jälkeen kädet desinfioidaan ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. Suu-nenäsuojus: Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara ja lisäksi hengitystieinfektio-oireisen kantajan kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Suojaimet puetaan kantajan huoneen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa kantajan tietosuoja vaarantuu esimerkiksi nimitiedon ollessa näkyvissä, suojaimet puetaan huoneiston/huoneen sisäpuolella oven läheisyydessä. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö puh. 02 313 2431 25.10.2016 2/5

Suojainten pukemisjärjestys: 1) desinfioidaan kädet ja puetaan suojatakki 2) desinfioidaan kädet ja puetaan tarvittaessa suu-nenäsuojus 3) desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet juuri ennen kantajan tai hoitoympäristön koskettamista potilashuoneessa. Käytetyt suojaimet riisutaan asukkaan huoneistossa/huoneessa, laitetaan suoraan roskapussiin ja desinfioidaan kädet. Suojainten riisumisjärjestys: 1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet 2) riisutaan suu-nenäsuojus ja desinfioidaan kädet 3) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet. Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä. Työnjako Ruokailu ja -välineet Moniresistentin mikrobin kantajan hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samoille työntekijöille. Sijaiset ja opiskelijat voivat osallistua kantajan hoitoon riittävän perehdytyksen jälkeen. Kantaja voi ruokailla yhteisesti muiden asukkaiden kanssa, jos hän ei ole eritteillään (mm. virtsa/uloste) tahriva tai hänellä ei ole erittäviä haavaumia. Kantaja desinfioi kätensä ennen ruokailua. Käytetään tavallisesti käytössä olevia ruokailuastioita ja -välineitä. Ruokailuastiat ja -välineet palautetaan tavanomaiseen tapaan ja pestään astianpesukoneessa yhdessä muiden astioiden kanssa. Ruokatarjottimet pestään astianpesukoneessa tai pyyhitään yleispesuaineella. Eritetahrat Tutkimus- ja hoitovälineet Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi tahran ilmaantumisen jälkeen. Eritepyyhintään käytetään kloori 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään. Eritetahran suorapyyhinnässä käytetään kloori 5000ppm. Eritteet kaadetaan roiskeita välttäen kaatoaltaaseen tai wc-pyttyyn. Kantajalle varataan henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet (esim. verenpainemittari, stetoskooppi, kuumemittari, geriatrinentuoli, rollaattori), laboratorionäytteenottovälineet (esimerkiksi staasi, näytteenotto-ohjain/ holkki, neulankeräysastia). Monikäyttöiset välineet puhdistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen. Lämpödesinfektion kestävät välineet desinfioidaan huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. DEKO ). Mikäli lämpödesinfektio ei ole mahdollinen välineet desinfioidaan kemiallisesti joko upottamalla desinfektioliotukseen (esimerkiksi klooriliuos 2000 ppm) tai pyyhkimällä upotukseen soveltumattomien välineiden pinnat huolellisesti (esimerkiksi vähintään 70 % alkoholilla). Kertakäyttöiset välineet laitetaan käytön jälkeen jätteisiin. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö puh. 02 313 2431 25.10.2016 3/5

Laboratorionäyt teet Pyykkihuolto Näytteenotossa kosketusvarotoimet. Näytteenottaja käyttää suojaimia (suojaesiliina/-takki ja suojakäsineitä). Laboratorion näytteenottopyyntöön eristysmerkintä, mutta näytteitä ei muilla tavoin merkitä. Näyteputket/-purkit pyyhitään alkoholilla (vähintään 70 %) näytteiden oton jälkeen. Nimitarrat kiinnitetään näyteputkiin/-purkkeihin. Likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä ja käytetään suojaesiliinaa. Likapyykkiä ei siirrellä tai yhdistellä pyykkisäkistä toiseen. Pyykkejä ei huuhdella tai lioteta hoitoympäristössä. Pesulaan menevä pyykki: Pyykit laitetaan huoneessa suoraan saumasta liukenevaan muovipussiin (infektiopyykkipussi), mikä suljetaan huoneessa tiiviisti. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan huoneen ulkopuolella kangassäkkiin ja lähetetään pesulaan tavalliseen tapaan. Yksikössä pestävä pyykki: Pyykit kerätään huoneessa pyykkipussiin/- koriin. Laitetaan pyykkipussista/-korista suoraan pesukoneeseen. Pyykki pestään laitospyykille asetettujen vaatimusten mukaisessa lämpötilassa (70 ºC, 10 min). Saumasta liukenevaa muovipussia (infektiopyykkipussi) käytettäessä pesukone jätetään vajaaksi ja pestään yli 60 ºC pesulämpötilassa. Jos materiaalit eivät kestä 70 ºC pesulämpötilaa, pesussa käytetään kemiallista desinfektioainetta (esimerkiksi Erisan Oxy+, Suma Bac D10 ). Pesun jälkeen pyykit kuivataan kuivausrummussa. Huom! Asukkaiden henkilökohtaiset vaatteet eivät kuulu standardoitujen sairaalatekstiilien ryhmään, joten ne eivät vaadi desinfektiota. Ne voidaan pestä pesuohjeen mukaisessa suosituslämpötilassa. Kantajan likapyykki pestään erikseen omana koneellisena Jätteet Normaali yhdyskuntajätekäytäntö. Huoneistossa on oltava jalkapolkimella varustettu kannellinen jätteiden keräysastia. Siivous Kantajan huone siivotaan päivittäin. Kosketuspintoihin (mm. ovenkahva, valokatkaisija, kaukosäädin) kiinnitetään erityistä huomiota. Huone siivotaan asukashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä pesuaineella. Lavuaarit, wc- ja saniteettitilat siivotaan desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Varataan huonekohtaiset siivousvälineet ja -pyyhkeet. Monikäyttöisiä siivouspyyhkeitä käytettäessä tulee huomioida niiden asianmukainen huoltaminen (ks. pyykkihuolto). Siivousvälineet (ämpärit, harjat, lastat) pestään desinfioivassa huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. Deko ). Jos tämä ei ole mahdollista, välineet pestään siivouksessa käytettävällä aineella. Laitoshuoltajalle on tiedotettava suojainten käytön tarpeellisuudesta (suojatakki ja -käsineet). Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen riisutaan suojakäsineet, desinfioidaan Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö puh. 02 313 2431 25.10.2016 4/5

kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet (ks. suojaimet). Yksikön yleisten tilojen kosketuspintojen (esimerkiksi ovenkahvat, pöydät, tukikaiteet, tuolien käsinojat, kaukosäädin) huolellinen puhdistus tapahtuu yleispuhdistusaineella kerran päivässä. Vierailijat/omais et Kuntoutus, viriketoiminta ja harrastukset Vierailuissa ei ole rajoituksia. Kaikkia yksikköön tulevia ohjataan desinfioimaan kädet yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa vierailun aikana. (ks. käsihygienia). Vierailijan/omaisen osallistuessa kantajan lähihoitoon (esim. haavanhoito, vaipan vaihto) hänen suositellaan suojautuvan kuten hoitohenkilökunnan. Henkilökunta opastaa suojainten oikeanlaisen pukemisen ja riisumisen. Osallistuminen yhteiseen kuntoutustilaisuuteen ja muuhun viriketoimintaan on mahdollista, jos kantaja ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Erittävät haavat ja ihoalueet on peittävä huolellisesti. Uima-allaskuntoutusta voidaan yleensä antaa, ellei kuntoutettavalla ole ihorikkoja tai ihon läpäiseviä vierasesineitä (katetrit, verisuonikanyylit ym.) eikä ole inkontinentti. Kuntoutettava ja henkilökunta desinfioivat kädet ennen kuntoutusta ja yhteisiä tilaisuuksia. Kuntoutus- ja viriketoiminnassa käytetyt yhteiset välineet pitää puhdistaa käytön jälkeen desinfektioaineella (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Uima-allaskuntoutuksessa kosteiden tilojen siivouksen ja veden laadun seurannan pitää olla kunnossa. Kuljettaminen muuhun hoitolaitokseen/ tutkimukseen Asukkaan poistuminen laitoksesta Vastaanottavalle yksikölle tiedotetaan kosketusvarotoimista. Erittävät haavat ja ihoalueet peitetään huolellisesti puhtaalla siteellä ennen kuljetusta. Sairaankuljetukselle ilmoitetaan tieto kosketusvarotoimista, mutta ei esim. taksin kuljettajille. Sairaankuljetuksen henkilökunta desinfioi kädet. Suojakäsineitä käytetään vain koskettaessa potilasta. Suojakäsineet riisutaan potilaan koskettamisen jälkeen suoraan roskapussiin ja kädet desinfioidaan. Huolellinen loppusiivous tehdään, kun kantaja vaihtaa huonetta tai poistuu laitoksesta. Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja muut tutkimus- ja hoitovälineet desinfioidaan (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Siivouksessa huoneen tasopinnat (pöydät, kaappien päälliset), kosketuskohdat, wc- ja saniteettitilat ja mahdolliset roiskeet seinistä ja lattioista pyyhitään desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Siivouksen jälkeen huoneen voi ottaa heti käyttöön. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö puh. 02 313 2431 25.10.2016 5/5