Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta Raija Kerätär 10.3.2015
Esityksessäni tänään Esittelen lyhyesti, mistä Paltamon kokeilussa oli kyse Esittelen havainnot työterveyshuollon palveluista ja siitä, mitä piti kesken kaiken muuttaa ja miksi Näkökulma on hankkeeseen työllistettyjen työkyvyssä ja kuntoutustarpeessa Vastaan kysymykseen, mitä hanke opetti työterveys- ja kuntoutuslääkärille sekä työllisyyshankkeita suunnitteleville
Paltamon Työtä kaikille -hanke Valtakunnallinen kokeilu, toteutus Paltamossa Kainuussa 1.1.2009-31.12.2013 Tarkoituksena työllistää kaikki kunnan työttömät tarkoitusta varten perustetun Paltamon työvoimayhdistyksen palkkalistoille ja etsiä heille yksilöllisiä polkuja avoimille työmarkkinoille Maksettiin työn tekemisestä passiivisen työttömyyden sijasta Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen osana tavoitteita Paltamon työvoimayhdistys ry. Toiminnanjohtaja ja esimies-ohjaajia 10-13, (kuntoutusohjaajia 1-2, terv.hoitajia 1-2)
Paltamon Työtä kaikille -hanke Rahoitus valtion budjetista TEM, STM, VM, Kainuun liitto Paltamo 31.12.2008 Asukkaita 3998 Työttömiä 292, työttömyysaste 17,8% Osa Kainuun maakuntaa, Sote-palvelut Paltamossa ja Kajaanissa (36km) Laaja tutkimuskokonaisuus, THL, Kela, VATT, Lapin yliopisto ja tutkija Jouko Kajanoja* Vertailu Sonkajärven työttömiin ja Paltamon työllisiin *Kokko R, Nenonen T, Martelin T. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus 2009-2013. Hankkeen loppuraportti. Raportti 18/2013. THL.
Paltamon työtä kaikille hanke ja terveyspalvelut Terveyden ja työkyvyn tukemista painotettiin jo suunnitteluvaiheessa Paltamon työvoimayhdistys järjesti lakisääteisen työterveyshuollon 1-2 omaa terveydenhoitajaa, työterveyslääkäripalvelut ostettiin Oorninki Oy:ltä (2 lääkäriä, yht. 8-16t/vko) Työterveysasema Työvoimatalolla Paltamossa
Lähtötiedot työterveyshuoltoon Työttömillä on paljon sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä paljon tukielinsairauksia paljon alkoholi- ja muiden päihteiden riippuvuuksia paljon mielenterveyssairauksia ja kehitysvammaisuutta Työttömät käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin työlliset
Terveydenhuollon tehtävät siirtymätyömarkkinoilla ( ) Työkyvyn tukeminen *edistetään siirtymää työhön Työkyvyn heikkenemisen toteaminen *edistetään siirtymää hoitoon /kuntoutukseen Työkyvyttömyyden toteaminen *edistetään siirtymää sairausvapaalle/eläkkeelle Saikku. Terveyspalvelu työllistymisen tukena; THL Raportti 22/2009
Kuntoutuslääkärin tehtävä te-toimistojen ja TYP:ien asiakkailla v. 2008 (Oorninki) Terveydenhuollon tehtävä siirtymätyömarkkinoilla Te-tstot* asiakkaista % (n=209) TYP**- asiakkaista % (n=225) Työkyvyn tukeminen -edistetään siirtymää työhön 5 4 Työkyvyn heikkenemisen toteaminen -edistetään siirtymää hoitoon ja kuntoutukseen Työkyvyttömyyden toteaminen -edistetään siirtymää eläkkeelle tai pitkälle sairausvapaalle 73 82 34 34 Muu 11 6 Suosituksia/tutkittu asiakas 1,23 1,27 *Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun te-toimistot ** Oulun, Raahen ja Kainuun työvoiman palvelukeskukset
Syksy 2009 Oikean tth: toimintasuunnitelman tekoon Työpaikkaselvitysten tekoon Aloitetaan vastaanotot 2-3pv/kk Päihteidenkäyttö vyöryi päälle Päihdeohjelman teko nro 1 Esimiehille ja johdolle tukea päihteiden käytön rajoittamiseen Työhöntulotarkastukset aloitetaan
Työhöntulotarkastus, tavoitteet 2009 Tunnistaa työntekijän työkykyä heikentävät pitkäaikaissairaudet ja tehdä suunnitelma hoidon ja kuntoutuksen osalta sekä arvioida työhön soveltuvuutta terveydentilan ja muun työkyvyn kannalta Päihderiippuvuuden tunnistaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus on erityinen painoalue Arvioida työntekijän kokonaistoimintakykyä työllistymisen edellytysten parantamiseksi Tunnistaa lisääntyneet terveysriskit ja antaa ohjausta erityisesti sepelvaltimotaudin, diabeteksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisemiseksi Ohjata ja neuvoa sekä lisätä työntekijän luottamusta työterveyspalveluiden käyttöön
Käytännössä Prosessiin ohjattuja päihderiippuvaisia vähän Työhöntulotarkastuksissa somaattisia pitkäaikaissairaita, jopa graaveja Missä mt-potilaat ja heikkkolahjaiset/kehitysvammaiset? Aktiivisimpien työntekijöiden tarvitsevuus vyöryy päälle, missä vetäytyjät? Tehdäänkö oikeita asioita???
Paltamon opetuksia v. 2010 Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään työttömänä olleiden terveydenhuoltoon Miksi? Toiminta- ja työkykyisyys ei selviä vastaanotolla eikä terveystarkastuksissa Työkykyisyyden ongelmien varhainen tunnistaminen tapahtuu parhaiten työssä / koulussa Vetäyttävää (=syrjäytymiseen johtavaa) sairautta sairastava vaatii meiltä aktiivista ja etsivää otetta eikä löydy kyselyillä Pitkään työttömänä olleen kokemus itsestä: arvoton? uhri? Defenssiivinen toiminta näkyy Kelan tyyppiseen kuntoutukseen meno vaatii ensin kuntoutumisen osallisuuteen Ei kyllä työllisty avoimille työmarkkinoille?
Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi v. 2012 Kuntoutusohjaaja selvitteli sosiaalisen tilanteen ja koulutus- ja työuran Esimies ja työntekijä täyttivät Työssä selviytymisen arviointi lomakkeen Terveydenhoitaja selvitti aiemmat tutkimukset/hoidot/kuntoutuksen Tt-lääkäri 1. Hahmotti kokonaistoimintakyvyn = selviytymisen esitietojen pohjalta (vrt. ICF-viitekehys) 2. Haastatteli (toimijuus, omat suunnitelmat, käsitys työkyvystä) 3. Teki kliinisen tutkimuksen edellisten pohjalta 4. Hankki tarvittavat lisätutkimukset 5. Teki johtopäätökset ja suunnitelmat keskustellen asiakkaan kanssa (tarv. yhdessä työryhmän kanssa)
All unemployed jobseekers in Paltamo municipality 1.7.2012-31.8.2013, n=283 Employed to Full Employment Project n=274 Long termed unemployed, clients to employment office n=9 n=226 n=4 Not participated, total n=48 no consent, n=6 began studying, n=10 changed the job, n=10 moved to other municipality, n=6 on maternity leave, n=2 joined the army, n=2 process still ongoing 31.8.2013, n=7 unattainable, n= 5 Participants, n=230 Examination and treatment Unwilling to participate, n= 5 Multidimensional assessment of work ability on long term Good work ability, No need for support Good work ability after support Able to work only in the transitional labour market Unable to work, start early retirement process
Työttömien luottamus toisiin ihmisiin? 45 korkea kyyninen epäluottamus (%) 40 35 30 25 20 korkea kyyninen epäluottamus (%) 15 10 5 0 Paltamon työttömät n=157 Sonkajärven työttömät n=119 Paltamon työlliset n=151 Lähde: THL 2012
Kuntoutuksen näkökulmasta Osa henkilöistä ei tunnista ongelmia toimintakyvyssään, vaikka ne olisivat graavejakin Osa henkilöistä pitää asian omana tietonaan ja yrittää pärjätä (häpeä, syyllisyys, itse pärjäämisen tarve) Kuntoutuspalvelujen saaminen edellyttää toimintakyvyn heikkouden ja sairauden/diagnoosin tunnistamista ensin Terveydenhuoltopalvelut lähtevät siitä, että asiakas hakeutuu ja pyytää palvelua Syrjäytymisen ilmiössä mukana myös sosiaali- ja terveyspalvelujen piirteet, jossa odotetaan että asiakas on aktiivinen / osaa / tietää hakea palvelua
Paltamon yhteisö kuntoutumisen tukena Ensimmäinen vaihe 2009-2011, perinteinen työpajatoiminta, Työhönsijoitus organisaatiosta lähtevä Autoritaarisesti johdettu, mutta rajat epäselvät Kahden kerroksen väkeä Toinen vaihe 2012-2013 Työntekijöiden ideat ja toiveet arvostettuja Uusia toimintamuotoja työntekijöiden aloitteesta Esimiesten ohjaustaitojen koulutus Tulevaisuuden suunnittelu edelleen työlästä Painopistealueena nuorten ammatillinen ohjaus Luottamus yhteiskuntaan lisääntyi
Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa (Luhtasela 2009) Osallisuus lisääntyy hyvinvointia lisäävien tekijöiden avulla Osallisuuden rakentuminen edellyttää: 1. Osallistujien kokemustiedon ottamista toiminnan suunnittelun pohjaksi 2. Vallan käytön uudelleen jakoa niin, että työntekijät ja asiakkaat käyttävät jaettua valtaa toiminnan kehittämiseksi 3. Osallistujien ihmisarvoista ja oikeudenmukaista kohtelua ja 4. Dialogisen toiminnan menetelmien käyttöä, esim luomalla osallistujien kanssa toiminnallisia rakenteita, joissa he voivat lisätä tietoisuuttaan omasta tilanteesta
Mitä Paltamo opetti ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistamisesta ja ohjauksesta? 1. Suunnattukaan terveystarkastus ei ole riittävä tunnistamaan työttömien työkykyä heikentäviä sairauksia tai kuntoutuksen tarvetta 2. Hankkeen aikana kehitetty monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointimalli osoittautui toimivaksi 3. Pitkään työttömänä olleiden osallisuuden kohentuminen on tärkeä edellytys ammatillisten urien tai työkykyisyyden etenemiselle 4. Työllistämishankkeissa tulisi työn tarjoamisen lisäksi hanketoimijoilla olla vahva ohjaus- ja kuntoutusosaaminen