EK-STTK toimihenkilöiden työsuhdepäivä Tukholma 8.2.2008 Teollisuuden ammattiliittojen tulevaisuuden strategiat Euroopassa ja rajattomassa maailmassa Jyrki Raina Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät - Nordic IN GSM +46-70-386 7080 jyrki@nordic-in.org www.nordic-in.org
Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät 22 jäsenliittoa 1.2 miljoonaa teollisuuden työntekijää Suomesta Metalli, Kemia, Paperi, Sähkö, Rakennus, TU, UIL, TEK Keskeinen tehtävä: sopia, koordinoida ja ajaa pohjoismaisia linjauksia Euroopassa (EMF, EMCEF ja ETUF-TCL) ja maailmassa (IMF, ICEM ja ITGLWF) Toimii demokraattisesti ja joustavasti: Hallitus (liittopuheenjohtajat) Verkostot: sopimustoiminta, teollisuuspolitiikka, yrityspolitiikka (mm EWC), työympäristö, koulutus, kv-sihteerien yhteistoimintaryhmä Sihteeristö Tukholmassa
Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät Toiminnan painopisteet Sopimuspolitiikan koordinointi lisääntyy Euroopassa Ay-verkostot ylikansallisissa yrityksissä, EWC:t, yhteistoiminta uudelleenjärjestelytilanteissa Teollisuuspolitiikka: proaktiivinen kauppapolitiikka, innovaatiot, energia ja ympäristö Koulutus ja elinikäinen oppiminen Henkinen ja sosiaalinen työympäristö Järjestäytyminen ja sopimustoiminta Baltiassa
Isompi kuva taustalla Kansalliset rajat on avattu pääoman ja yritysten liikkeille ja ne liikkuvat Nopea muutos on jokapäiväistä elämää Yrityskaupat ja fuusiot Valmistusta ja palveluja tulee valumaan kohti Itä- Eurooppaa ja Aasiaa Baltian, Kiinan ja Intian talouskasvu myönteistä Euroopan korkeapalkkamaiden on uudistettava teollisia strategioitaan Uutena ilmastopaineet -> rakennemuutos jatkuu Suuri haaste saada monikansalliset yritykset käyttäytymään hyvin maailman kaikissa osissa Vapaakauppa ja ay-oikeudet
Globaali yritys, globaali vastuu Uusi pohjoismainen ay-filosofia: yrityksillä on vastuu käyttäytyä hyvin kaikkialla maailmassa Vaikuttaa myyntiin, pörssikursseihin ja työllisyyteen Pohjoismaiset ammattiliitot seuraavat yrityksiään ympäri maailman Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko Baltia hoi! Haaste työnantajille: mukaan rakentavaan toimintaan! Uusi ay-aksiooma 1: globaaleissa yrityksissä ei pärjää ilman globaaleja ay-yhteyksiä Uusi ay-aksiooma 2: Kiinassa ja Intiassa on pakko onnistua
Kiinassa voi ja pitää toimia 70 suomalaistehdasta, 22 000 työntekijää Järjestäytymisaste 20-30%, tessit nimellisiä Ongelma: ACFTU ja sen liitot osa kommunistisen puolueen diktatuuria Kriittinen dialogi kuitenkin parempi kuin strutsipolitiikka Tavoitteita toimille Kiinassa Edistää todellisen ay-edustuksen kehittymistä työpaikkatasolla Kriittinen dialogi ACFTU:n kanssa, koulutus Varmistaa, että ylikansalliset yritykset käyttäytyvät kunnolla Painostaa Kiinan hallitusta ay-vapauden toteuttamiseksi Olympiakisat 2008 merkkipaalu
Globaalit yritykset tarvitsevat globaaleja pelisääntöjä Kansainväliset puitesopimukset (IFA) = uusi sopimustaso paikallisen ja kansallisen tason päälle Takaa ay-perusoikeudet missä yritys toimiikin Ero arvojulistuksiin - yhteinen valvontamekanismi Volkswagen, IKEA & co näyttävät tietä Maailmassa yli 50 sopimusta, 0 suomalaisfirmaa: -> herättää kiusallista huomiota ay-perheessä Hyvin käyttäytyvä yritys myös henkilöstön etu Esim. vaatetusala Clean Clothes Campaign: paine kuluttajilta kasvaa ja internet on voimallinen väline
Mitä puitesopimus sisältää? Oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksia Ei syrjintää Ei pakko- eikä lapsityötä Kohtuulliset palkat, säälliset työajat Turvalliset työolosuhteet Vastuu alihankkijoista Yhteinen valvontamekanismi Herrasmiessopimuksia ei sanktioita
Yhteiset edut rajattomassa maailmassa Globaalilla yrityksellämme on globaali vastuu Yhteisiä intressejä: imago-ongelmat ja ikävät yllätykset vaikuttavat myyntiin, työllisyyteen ja pörssikursseihin Alihankintaketjuja on vaikea hallita useiden miljardien riskipommeja (Nike, Shell ja Nokia) Kahta kanavaa pitkin saadaan tarkempaa tietoa tytäryhtiöistä ympäri maailmaa Rakentavaa ongelmanratkaisua ilman kielteistä julkisuutta Ei sanktioita herrasmiessopimuksia Myönteinen PR-arvo
Turvataan teollisuuden toimintaedellytykset Pohjolassa Energia ja ympäristö Kauppapolitiikka ja sosiaalinen vastuu Innovaatiot ja kilpailukyky Koulutus ja elinikäinen oppiminen
Energia tärkeä kilpailutekijä Energiaintensiivinen teollisuus yksi vahvuusalue Paperi, teräs, alumiini, lasi, Sähkön hinta noussut -> investointeja lykätty Energian saatavuus kohtuulliseen ja ennakoitavaan hintaan tärkeä kilpailutekijä Ongelmia selvitetty moneen kertaan, päätökset puuttuvat Yhteiset markkinat Pohjoismaissa -> vain yhteiset toimet tehokkaita
Pohjoismaisten teollisuusliittojen neljä kiireistä vaatimusta Tammikuu 2007 1. Lisää tuotantokapasiteettia tarvitaan Eri Pohjoismaat suosivat eri lähteitä 2. Nord Pool saatava toimimaan paremmin Lisää toimijoita, lisää siirtokapasiteettia, tehokkaampi sääntely mahdollista 3. Kannustimia paremmalle energiatehokkuudelle teollisuudessa, kotitalouksissa ja liikenteessä 4. Investoinnit ympäristöön luovat työpaikkoja Ympäristöteknologia, säästöt, uusiutuvat energialähteet, tutkimus ja tuotekehitys
Energia-alan haasteita Euroopan unionissa Suuri riippuvuus tuontienergiasta Tänään 50%, vuonna 2030 lähes 70% Riskialttiita öljyn- ja kaasuntuojia: Venäjä, Algeria, EU ottaa ilmastonmuutoksen ja Kioton pöytäkirjan vakavasti 1990 -> 2008/2012: 8%:n vähennys, nyt uudet tavoitteet Päästökauppa alkoi 2005 Uusiutuvia energialähteitä tuetaan Sähkömarkkinoiden vapauttaminen alkoi 1996 Manner-Euroopassa harataan vastaan -> EU-komission toimia valmisteilla
EU-huippukokouksen uudet tavoitteet maaliskuussa 2007: tähtäin 2020 20%:n vähennys kasvihuonekaasujen päästöissä (30% jos USA ja kumppanit lähtevät mukaan) 20%:n vähennys energian kulutuksessa verrattuna ennusteisiin, tehokkuutta lisäämällä 20%:n osuus uusiutuville energialähteille (nyt 8.5%) 10%:n osuus bioenergialle liikenteen polttoaineissa
EU:n energia- ja ilmastopaketti 2008 Sitovat maakohtaiset tavoitteet uusiutuville energialähteille Suomen 28 -> 38% tiukka muttei mahdoton - onko oikeudenmukainen muihin verrattuna? Päästökauppajärjestelmä (ETS) uusiksi Osuuksia leikataan 21% vuoteen 2020 Hyödyt 50 mrd /v ympäristöinvestointeihin, t&k Energiaintensiivisestä teollisuudesta neuvotellaan 2011 Huutokauppaa vai ilmaista jakoa? Vähennystavoitteet päästökaupan ulkopuolisille sektoreille Rakentaminen, liikenne, maatalous
Ennakoiva edunvalvonta: energiakysymyksiä EU:n toimet lisäävät painetta kohti alhaisen hiilitason (low carbon) yhteiskuntaa Uusi teollinen vallankumous? Vaikutukset sähköntuotantoon? Loputon innovaatiotarve myös mahdollisuus! Yritysten ja ammattiliittojen profiloituminen energia-asioissa Aloitteita ja kampanjoita energiatehokkuuden parantamiseksi? Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä ympäristöteknologioiden edistäminen? Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen?
Pohjoismaisten teollisuusliittojen kauppapoliittinen linja Eurooppa: hoidetaan muutostilanteet sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla Aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja sosiaaliturvan keinot Riittävät turvallisuuselementit Vapaakauppa ei aina reilua: ponnistuksia tarvitaan kehitysmaiden suhteen Työntekijöiden oikeudet Sosiaaliturva Ympäristö Ei liian jyrkkiä toimia Riittävästi aikaa muutoksen hallintaan
Sopimuspolitiikan eurotrendejä Painopistettä siirtyy paikalliselle tasolle Koordinaatio eri maiden välillä kuitenkin lisääntyy EWC:t alkaneet tehdä sopimuksia -> EMF loi pelisäännöt Saksan ja USAn säästöneuvottelut luovat painetta muualla
Sopimustoiminnan painopistettä siirtyy paikalliselle tasolle Keskitetyt ratkaisut: Norja, (Belgia, Irlanti, Slovenia), Suomi? Sektoritaso: Pohjoismaat, Saksa (osavaltiot) Ranska: yrittävät kopioida isojen työpaikkojen sopimuksia muualle Britannia: vain paikallisia sopimuksia Tanska: palkat sovitaan paikallisesti Uudet EU-jäsenmaat: useimmiten paikallisia sopimuksia (paitsi Slovakia, Slovenia) Paine yrityskohtaiseen joustoon kasvaa
Euroopassa kohti tiukempaa sopimuskoordinaatiota Palkankorotukset lähestyvät toisiaan Metalliteollisuus 2007 (Eucoba-raportti) Suomi 4.4 % Ruotsi 3.3 % Norja 4.5% Tanska + - 5% Saksa 4.1 % ja kertasummia Espanja + - 3 %
Kohti yhteisiä sopimustavoitteita Euroopassa EMF ensimmäinen yhteinen sopimustavoite 2005 Yksilöllinen oikeus koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Suuri symboliarvo IG Metall ja Norja (Fellesforbundet ja NITO) saivat tuloksia 2006, Tanskan CO-industri 2007 Otetaan Suomessa ihan vakavasti emme elä koulutusparatiisissa
Eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC) EWC on yksi tärkeimpiä työkalujamme, ohjeet liitoille: Kouluttakaa edustajanne Rakentakaa ay-verkostoja Kehittäkää tietojenvaihtoa Keskustelkaa yhteisistä aloitteista Olkaa aktiivisia uudelleenjärjestelytilanteissa Edetkää varovasti sopimuskysymyksissä Levittäkää tietoa: nettisivut, liiton lehti, EMF nimittänyt eurooppalaiset koordinaattorit Suomalaiset teollisuusliitot hoitavat keskenään suomalaisyritykset
Rajat ylittävään sopimiseen yritystasolla? EU-tutkimus: EWC:t tehneet satakunta sopimusta Uudelleenjärjestelytilanteet GM Europe, ThyssenKrupp, Ford, Koulutus, työsuojelu, tasa-arvo, syrjintä, Ongelma: lähestyy sopimustoimintaa -> ei mandaattia, se on ammattiliiton tehtävä Pelisääntöjä valmistellaan EU-komission sosiaalipoliittinen agenda 2005-2010 EMF sai valmiiksi kesällä 2006 Mandaatti neuvotteluprosessi hyväksyminen soveltaminen
Säästöneuvottelut Saksassa ja USAssa luovat uutta käytäntöä Saksan hullu vuosi 2004 jatkuu Siemens, DaimlerChrysler, Volkswagen IG Metallilla voimassa 1000 poikkeussopimusta työehtosopimuksesta: työajat, palkat, lomarahat, jouluraha vastapainoksi työllisyystakuita Meillä on joustettu jo pitkään ei suoraa vaikutusta Pohjoismaihin USAn autoteollisuus yhä kriisissä -> painetta myös muille sektoreille
Kuuma peruna: eurooppalainen solidaarisuus koetuksella 2005-2007 IG Metall vastaan muut uudelleenjärjestelyissä, Saksassa työllisyystakuut General Motors Nokia Siemens Networks MAN Scania (- VW Porsche) Nokia Bochum Työpaikkoja uhan alla 2300 + alihankkijat 2000 Tunteet kuumina ja lehdistö hehkuttaa Ay-koordinaatio tiivistä: EMF, suomalaisliitot, IG Metall, EWC-verkosto