www.allergia.fi Tapahtumia vuodelta 2013
Avainlukuja 45. toimintavuosi 35 jäsenyhdistystä 19 281 jäsentä 20 000 jäsenperhettä 70 vertaistukiryhmää 1 000 neuvontapyyntöä Allergianeuvontaan 700 Allergiatunnus-tuotetta Allergia- ja Astmaliitto ry. Paciuksenkatu 19 00270 Helsinki Ulkoasu: Tuija Sorsa Kuvat: Shutterstock, Kimmo Levonen ja Taina Hyvärinen Paino: PunaMusta Tämä on tiivistelmä Allergia- ja astmaliiton toimintakertomuksesta 2013
Aktiivisen kehittämistoiminnan ja uusien kumppanuuksien vuosi 2013 Vuosi 2013 oli Allergia- ja Astmaliitto ry:n 45. toimintavuosi. Vuotta voidaan hyvällä syyllä kutsua aktiivisen kehittämistoiminnan ja uusien kumppanuuksien vuodeksi. Menneen vuoden aikana kehittymistä tapahtui useilla osa-alueilla aina liiton keskustoimiston sisäisestä toiminnasta liiton paikallisyhdistyksissä tehtävään työhön. Toimintavuoden aikana saavutimme keskeisimmät tavoitteemme niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Mennyt vuosi oli selkeästi myös toiminnan ja edunvalvonnan vuosi. Liitto ja sen jäsenyhdistykset näkyivät laajasti yhteiskunnassa niin Allergiaviikolla kuin muidenkin teemojen ja tapahtumien puitteissa läpi vuoden. Tämä näkyi useammallakin tapaa yhteiskunnallisena kiinnostuksena liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kohtaan. Kertomusvuoden määrätietoinen työ ja valtakunnallinen näkyvyys konkretisoituivat loppujäsenten määrän suotuisaan kehitykseen. Edunvalvonta näkyi kertomusvuonna Allergia- ja Astmaliiton toiminnassa kaikilla osa-alueilla. Edunvalvontaa toteutettiin aina aluepalveluiden jäsenistön toimintaedellytysten kehittämisestä viestinnän ja asiantuntijapalvelujen kannanottoihin, tiedotteisiin ja EU-tason vaikuttamiseen saakka. Järjestön rahoituksen näkökulmasta vuosi 2013 oli tarkan talouden ja sopeutettujen toimintojen vuosi. Valtioneuvoston päätös raha-automaattiavustuksista menneelle vuodelle antoi vain vähän liikkumavaraa. Vaikka Allergia- ja Astmaliitto ry:n rahoitus RAY:ltä oli kokonaissummaltaan parempi kuin vuosiin, kohdentui rahoituksen lisäys pääosin perustoiminnan ulkopuolisiin osa-alueisiin, jättäen useat toiminta-alueet yleisavustuksen varaan. Liiton saama rahoitus Allergiatalon remontointiin mahdollisti hankkeen käynnistämisen kertomusvuonna. Yhteiskunnan talouden taantuma rajoitti jossain määrin liiton mahdollisuuksia toimia täydellä voimalla allergioista ja astmasta kärsivien hyväksi. Tämä konkretisoitui muun muassa Allergiatunnukseen liittyvässä yritysyhteistyössä, joka on yksi keskeinen edunvalvonnan ja varainhankinnan kanavamme. Niukan talousraamin ja useiden kehittämistarpeiden yhtälö vaati henkilöstöltä tehokkuutta ja joustavuutta sekä kykyä sopeutua kustannuskuria vaativaan tilanteeseen. Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke toteutui vuonna 2013 suunnitellulla ja resursseihin sopeutetulla tavalla. Hanke tavoitti menneenä vuonna ainakin 312 000 suomalaista. Hankkeen piirissä on ollut tähän mennessä noin 2,13 miljoonaa suomalaista. Kertomusvuonna Kansallisen allergiaohjelman sanomaa vietiin monipuolisesti eteenpäin. Allergiaterveyttä edistettiin tiedotus- ja jalkautumiskampanjoin sekä yleisötilaisuuksin läpi koko vuoden eri puolella Suomea niin väestön kuin terveydenhuollonkin parissa. Jäsenyhdistyksemme järjestivät omilla ajankohtaisilla teemoillaan tapahtumia ja alueellisia kampanjoita vilkkaasti. Liiton kehittämistoiminta otti huomattavia askeleita eteenpäin muun muassa asiantuntijatyön vahvistamisen ja useiden muiden sekä liiton keskustoimistoa että yhdistyskenttää tukevien kehittämisprosessien toimeenpanon saralla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Cityliikkuja-hanke tuotti toimintaa ja näkyvyyttä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Hankkeen kantava idea liikunnan merkityksestä osana allergioiden ja astman hoitoa toi positiivista näkyvyyttä ja aktiivista toimintaa monelle paikkakunnalle. Yhteistyön saralla vuosi 2013 oli merkittävä. Sekä kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä tehtiin laajan kumppanijoukon kanssa niin viranomaisten, yritysten kuin kolmannen sektorin edustajienkin kanssa. Pohjoismaisten allergia- ja astmajärjestöjen yhteistyöelimen puheenjohtajuus mahdollisti aiempaa laajemmat vaikutusmahdollisuudet ja vahvisti liiton roolia myös EU-tasolla. Vaikka saavutimme asetetut tavoitteet rahoituspohjan laajentamisessa ja negatiivisen jäsenkehityksen pysäyttämisessä, vaatii allergioita ja astmaa sairastavien edunvalvonta ja monipuolinen tukeminen vielä paljon määrätietoista työtä. Jatkuvasti lisääntyvät allergiat luovat yhteiskunnallisen paineen ja konkreettisen tarpeen liiton ja sen jäsenjärjestöjen aktiiviselle valtakunnalliselle toiminnalle. Liiton toiminnan fokuksessa tulee jatkossakin olemaan järjestölähtöinen auttamistyö. Lähivuosina siihen välittömästi liittyvää yhteistyötä tullaan tiivistämään eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja muun muassa liikunta- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana tässä yhteistyössä ovat aina molemmin puolinen hyöty, jäsenistön etu ja taloudellinen realismi. Tästä yhteistyöstä liitolla on hyviä kokemuksia jo useiden eri toimijoiden kanssa. Menestyksekäs tulevaisuus rakennetaan uusilla innovaatioilla, tehokkailla toimintamalleilla ja vaikuttavilla palveluilla, jotka suunnitellaan yhteiskunnan ja asiakkaan tarpeista lähtien. Parhaimpiin tuloksiin pääsevät verkostoituneet ja muutosvalmiit organisaatiot, jotka toimivat kehittämislähtöisesti, ennakkoluulottomalla ja rohkealla asenteella kohti synergioita luovia kumppanuuksia. Tämä tulevaisuuden kuva kiteyttää myös Allergia- ja astmaliiton tahtotilaa. Ilkka Repo, toimitusjohtaja Allergia- ja Astmaliitto ry 4 5
Allergia- ja astmaliitto lyhyesti Allergia- ja astmaliiton päätöksenteko Allergia- ja astmaliiton toiminnan tavoitteena on parantaa allergiaa ja astmaa sairastavien asemaa yhteiskunnassa. Jopa puolet suomalaisista kokee allergian jossain elämänsä vaiheessa. Astmaa sairastaa noin 10 prosenttia suomalaisista. Allergiaja astmaliitto toimii allergiaa ja astmaa sairastavien edunvalvojana niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisäksi liitto tarjoaa väestölle muun muassa aktiivista yhdistystoimintaa, sopeutusvalmennusta, koulutusta ja neuvontaa. Vuonna 2013 liiton henkilökunnan määrä oli 30. Heistä 10 työskenteli päiväkoti Histamiinissa, neljä Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutissa, neljä aluetoimistoissa ja 12 liiton keskustoimistossa. Lisäksi määräaikaisina kurssityöntekijöinä työskenteli noin 40 henkilöä. ALLERGIA- JA ASTMALIITTO RY Liittovaltuusto LIITTOHALLITUS TOIMITUSJOHTAJA ALLERGIA- JA ASTMALIITTO RY Aluepalvelut Viestintäpalvelut Hallintopalvelut Asiantuntijapalvelut - Sopeutumisvalmennus - Allergianeuvonta Tieto- ja tutkimuspalvelut - Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti - Allergiatietokeskus Päiväkoti Histamiini SUOMEN ALLERGIATERVEYS OY Allergia & Astma -lehti Koulutustoiminta Allergiatalon kongressikeskus * KIINTEISTÖYHTIÖ OY PACIUKSENKATU 19 * ALLERGIASÄÄTIÖ * KIINTEISTÖYHTIÖ hallinnoi ja ylläpitää Allergiataloa Helsingissä osoitteessa Paciuksenkatu 19. Allergiatalossa toimivat Allergia- ja astmaliiton eri toiminnot Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituuttia sekä aluepäälliköiden toimipisteitä lukuun ottamatta. Lisäksi Allergiatalossa on vuokralla eri yrityksiä. Allergia talon kongressikeskus on suosittu seminaari- ja kokouspaikka. www.allergiatalo.fi * ALLERGIASÄÄTIÖ on liittoa lähellä oleva apuraha- ja tutkimussäätiö. Säätiö myöntää apurahoja allergioita ja astmaa koskevaan tutkimustyöhön sekä matka-apurahoja opinto-, kongressi- ja esitelmämatkoihin. Vuonna 2013 säätiö jakoi apurahoja 5 000 euroa. 6 7
Järjestötoiminta Allergia- ja astmaliitossa oli vuoden 2013 lopussa 19 281 jäsentä. Liitto tuki 35 jäsenyhdistystensä ja yhden paikallisyhdistyksensä tavoitteellista, tuloksellista ja jatkuvaa järjestötoimintaa sekä tätä kautta allergisten ja astmaatikkojen oikeuksien toteutumista. Jäsenperheitä yhdistyksissä oli noin 20 000. Lisäksi alueilla toimi noin 70 vertaisryhmää allergiasta, astmasta ja sisäilmaongelmista kärsivien lasten vanhemmille sekä nuorille ja aikuisille. Jäsenyhdistykset tarjosivat jäsenille vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, koulutusta, allergianeuvontaa sekä liikunta- ja virkistystoimintaa. Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintäprojekti Allergia- ja astmaliiton, Hengitysliiton ja Iholiiton yhteinen väestöviestintähanke tukee Kansallista allergiaohjelmaa ja tuottaa kansalaisia puhuttelevaa suoraa viestintää. Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä lähes puolet väestöstä. Päätavoitteena on päästä eroon sitkeästi elävistä käsityksistä ja toimintatavoista, jotka rajoittavat monen allergisen elämää turhaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2011 2013) on toimittu erityisesti sähköi- sen median kautta väestön tietoisuuden ja intressien lisäämiseksi. Seminaareissa ja luentotilaisuuksissa tavoitettiin edellisvuotta enemmän ihmisiä ja yhteistyö Filhan kanssa tiivistyi. Julkaisutoiminta oli edellisvuotta vilkkaampaa. Vuonna 2013 Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke tavoitti ainakin 312 000 suomalaista. Hankkeen piirissä on ollut tähän mennessä arviolta noin 2,13 miljoonaa suomalaista. Hankkeen toisessa vaiheessa (2014 2018) painopiste on jo konkreettisten työkalujen kehittämisessä ja jalkauttamisessa väestön allergiaterveyden vahvistamiseksi. Liiton alueellinen vaikuttamistyö oli vuonna 2013 monipuolista. Sidosryhmätyötä tehtiin terveydenhuollon, apteekkien, kuntien päättäjien ja virkamiesten sekä alueiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin SOSTEn, OK-Opintokeskuksen, Filhan sekä paikallisten aluetyöntekijäverkostojen ja oppilaitosten kanssa. Alueellisesti edistettiin Kansallisen allergiaohjelman pääviestien jalkauttamista ja toteutettiin tapahtumia teemalla Sinua lähellä - Allergia- ja Astmayhdistykset kautta maan. Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 on koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuollon henkilöstölle, viranomaisille ja lainsäätäjille tarkoitettu koulutusja valistusohjelma. Sen tavoitteena on vähentää allergioita, lisätä suomalaisten sietokykyä, saada vakavat allergia- ja astmaoireet hoidettua ajoissa sekä yhtenäistää allergian hoitokäytäntöjä. Ohjelman pääviestit ovat: Tue terveyttä, älä allergiaa. Vahvista sietokykyä. Asennoidu allergiaan uudelleen. Älä vältä allergeenejä turhaan. Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahennusvaiheet. Paranna ilman laatua. Tupakka pois. 8 9
Viestintä Ajankohtaista tietoa allergiasta, astmasta, sisäilmasta ja järjestöstä tuotiin kaikkien ulottuville sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kohdennettuina. Vuoden 2013 lopussa otettiin käyttöön Jäsenextra, liiton paikallisyhdistysten henkilöjäsenille suunnattu sähköinen palvelukanava. Liitto osallistui toimintavuoden aikana kolmille messuille ja sekä Valtakunnalliseen kansanterveyspäivään Helsingissä. Allergia- ja astmaliiton graafinen ohjeistus uusittiin kuvamaailman osalta ja liitolle tuotettiin Lähellä sinua -esittelyvideo. Oppaita sekä muita aineistoja päivitettiin jäsenyhdistysten, apteekkien, terveydenhuollon, oppilaitosten ja kansalaisten käyttöön. Allergia & Astma -lehti ilmestyi viisi kertaa ja sen pääteemana oli allergiaterveyden edistäminen. Kampanjat Allergiaterveyttä edistettiin erilaisin tiedotus- ja jalkautumiskampanjoin sekä yleisötilaisuuksin läpi vuoden eri puolilla Suomea. Yhdistykset järjestivät lisäksi omia ajankohtaisia tapahtumia ja alueellisia kampanjoita. Allergiaviikon kampanjan teemana oli vuonna 2013 allergia ja ammatit. Pääviestinä oli edellisen vuoden tapaan Olemme herkkä kansa. Kampanja toteutettiin yhdessä paikallisyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ulkomainoskampanja näkyi 35 paikkakunnalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Cityliikkuja hanke jatkui toimintavuoden aikana. Projektin tavoitteena on yhdistää liikunta ja allergisten sairauksien ehkäisy. Hanke toteutettiin kuudella paikkakunnalla: Espoossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Turussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa. Asiantuntijatyö Allergia- ja astmaliiton asiantuntijatyön peruspilareita ovat neuvontapalvelut, Allergiatietokeskus ja Allergiakilta. Allergianeuvonta jakoi asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa allergiaa ja astmaa sairastavien hoidon onnistumiseksi ja arkielämän helpottamiseksi. Allergianeuvontaa annettiin lähes 800 soittajalle. Sähköpostineuvonta palveli lähes 300 asiakasta. Allergianeuvojat palvelivat tiedotusvälineitä, kävivät luennoimassa terveydenhuollon koulutuksissa ja tukivat jäsenyhdistyksien neuvontaa. Allergiatietokeskus hankki ja jalosti kansallista ja kansainvälistä allergiatietoa allergiaa sekä astmaa sairastavien elämänlaadun parantamiseksi. Allergiatietokeskus myös loi ja ylläpiti yhteyksiä keskeisiin asiantuntijoihin, sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin. Allergiatietokeskuksen toimintaa tuki Allergiakilta, joka toi keskeisen tieteellisen osaamisen liiton toiminnan tueksi. Sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut jakoi luotettavaa tietoa rakennusten sisäilmaongelmista ja niiden terveyshaitoista. Tavoitteena oli väestön sisäilmatietouden lisääntyminen. Palvelut toteutettiin yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton sekä Hengitysliiton kanssa. Kuntoutustoiminta Kuntoutustoiminnan tehtävänä on sopeutumisvalmennuskurssien ja kuntoutustoiminnan kautta allergiaa ja astmaa sairastavien ja heidän läheistensä sairauteen liittyvän tiedon sekä taidon lisääminen ja omahoidon tukeminen sekä vertaistuen mahdollistaminen. Vuonna 2013 järjestettiin kolme Kelan rahoittamaa sopeutumisvalmennuskurssia. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella järjestettiin kuusi varhaiskuntoutuskurssia ja neljä viikonlopputapaamista. Ylimääräinen lapsiperheiden viikonloppu toteutettiin marraskuun lopulla. Varhaiskuntoutuskurssit toteutettiin neljän vuorokauden mittaisina ja viikonlopputapaamiset kestivät perjantaista sunnuntaihin. Koulutus Allergia- ja astmaliiton koulutuksen perustehtävänä on turvata valtakunnallisesti oikea, laadukas ja asiantunteva tietotaito eri alojen ammattilaisille allergioista, astmasta ja atooppisesta ihottumasta. Ensisijaisena kohderyhmänä olivat terveydenhuollon ammattilaiset ja terveydenhuollon opiskelijat. Toimintavuoden aikana järjestettiin kahdeksan kokopäiväkoulutusta sekä yksi puolipäiväinen taidollinen koulutus. Näiden lisäksi järjestettiin kokopäiväinen asiantuntijaseminaari. Räätälöityjä koulutuksia järjestettiin seitsemän. Terveydenhuollon opiskelijoille järjestettiin syksyllä ilmainen miniseminaari. Koulutuksiin ja seminaariin osallistui vuoden aikana yhteensä 300 henkilöä. Allergiaviikon kampanja toteutettiin yhdessä paikallisyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 10 11
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on Allergia- ja astmaliiton yksikkö, jonka perustehtävänä on parantaa allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatua allergiaan ja ympäristöön liittyvän tutkitun tiedon avulla. Instituutti toteutti toimintavuonna loppuun mittavan tutkimushankkeen, jossa kerättiin tilasto- ja tutkimustietoa allergian ja astman terveydenhuollon kustannuksista, tuista, korvauksista ja tuottavuuskustannuksista. Instituutti jatkoi valtakunnallista päiväperhosseurantaa ja Etelä-Karjalan perhoslinjalaskentaa 23. vuotta. Myös siitepölytietojen kerääminen Imatrankoskella jatkui osana Turun yliopiston aerobiologian yksikön johtamaa valtakunnallista seurantaa. Osuuskunta Ärmätin nokkospuristeeseen ja -uutteeseen pohjautuva lumekontrolloitu esiselvitys alkoi keväällä 2013 noin 60 siitepölyallergisen voimin. Tutkimusta jatketaan vuonna 2014. Allergiatunnuksen ja liiton tunnettuustutkimukseen osallistui noin 2 000 ihmistä, joista 60 % tunnisti Allergiatunnuksen ja noin puolet suosi tunnustuotteita ainakin toisinaan. Joka viides tunsi ainakin jonkin verran liiton toimintaa: 80 % piti sitä tarpeellisena ja 70 % asiantuntevana ja luotettavana. Instituutti osallistui Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähankkeen (2011 2015) toteuttamiseen ja hankkeen verkkosivujen kehittämiseen. Instituutissa jatkettiin aktiivista asiantuntijatyötä kouluttamalla, kirjoittamalla tiedotteita ja artikkeleja, antamalla haastatteluja sekä osallistumalla erilaisiin hankkeisiin. http://www.ekay.net/ Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin asiantuntija- ja potilasjärjestöjen, muun muassa EFA:n (European Federation of Allergy and Airways Diseases Patients Associations) jäsenenä sekä GAAPP:n (Global Allergy and asthma patient platform) kanssa. Liitto on myös NAO:n (Nordiska Astma-Allergiorganisation) jäsen, ja toimii NAO:n puheenjohtajamaana v. 2013 2014. Kokouksista ja konferensseista hankittiin sisarjärjestöjen osaamista ja kokemuksia sekä liiton että paikallisyhdistysten toiminnan kehittämiseksi. Vastavuoroisesti annettiin sisarjärjestöjen toimintaan suomalainen näkökulma. Päiväkoti Histamiini Päiväkoti Histamiini on allergisille lapsille tarkoitettu Helsingin kaupungin ostopalvelupäiväkoti, joka tarjoaa sekä varhaiskasvatus- että esiopetuspalveluja. Varhaiskasvatus järjestettiin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisella tavalla. Esiopetus järjestetään Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 teemana oli Helsinki kotikaupunkimme Itämeren rannalla. Toimintavuonna päiväkoti tarjosi 56 laskennallista päivähoitopaikkaa Helsingin kaupungille. Toimintapäiviä oli yhteensä 222. Esiopetusta järjestettiin 190 toimintapäivänä. Allergiatunnus Allergiatunnus on osa Allergia- ja astmaliiton edunvalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa markkinoille allergianäkökulman sisältäviä tuotteita ja palveluita, jotka soveltuvat allergiaa ja astmaa sairastaville. Tuotteille on määritelty tarkat kriteerit. Allergiatunnustuotteita on eri tuoteryhmissä yli 700. Toimintavuonna jatkettiin asiantuntijayhteistyötä lääkäreiden ja kemistien lisäksi myös muiden kotimaisten vaikuttajaviranomaisten kanssa. Kuluttajille tietoa tunnuksen omaavista tuotteista ja ajankohtaisista tuotteita koskevista uutisista jaettiin allergiatunnus.fi sivujen ja Allergia & Astma -lehden kautta. Vuoden 2013 aikana tehtiin myös yhteistyötä muiden pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös pohjoismaiden yhteistyön helpottamiseksi yhtenäisten standardien selvitystyö. 12 13
Talousluvut Tuotot Kulut Hyvä hallinto Tuotot 2013 Allergia- ja Astmaliitto ry:n tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä 4 004 007 euroa (3 902 804 euroa vuonna 2012). Tuotot jakaantuivat tulonlähteittäin seuraavasti: RAY 1 374 751 KELA 80 420 OKM 25 000 Varainhankinta 651 834 Jäsenmaksut 454 071 Helsinki/Sosiaalivirasto 681 350 Muut avustukset ja tuotot 385 390 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 351 191 Allergia- ja Astmaliitto ry:n kulut olivat vuonna 2013 yhteensä 4 007 078 euroa (3 897 700 euroa vuonna 2012). Kulut jakaantuivat toiminnoittain seuraavasti: Aluepalvelut 420 999 Väestöviestintä 181 468 Allergianeuvonta 103 535 Viestintäpalvelut 272 338 Kuntoutus 377 554 Tieto-ja tutkimustoiminta 134 073 Järjestö- ja kongressitoiminta 823 115 Päiväkotitoiminta 681 350 Jäsenrekisteripalvelut 411 591 Varainhankinta 252 165 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 348 890 Allergia- ja astmaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, joita ovat avoimuus, rehellisyys ja tilivelvollisuus. Tilikausi oli alijäämäinen 3 071 euroa (ylijäämäinen 5 104 euroa vuonna 2012). Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut nousivat viime vuodesta 2,7 prosenttia ja tuotot kasvoivat 2,5 prosenttia. Varainhankinnan tuotot pienenivät 3 prosenttia. Sijoitus- ja rahoitustoiminta 9 % Muut avustukset ja tuotot 10 % Helsinki/Sosiaalivirasto 17 % Jäsenmaksut 11 % OKM 1 % RAY 34 % KELA 2 % Varainhankinta 16 % Kulut 2013 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 9 % Aluepalvelut 10 % Varainhankinta 6 % Väestöviestintä 5 % Jäsenrekisteripalvelut 10 % Allergianeuvonta 3 % Viestintäpalvelut 7 % Päiväkotitoiminta 17 % Kuntoutus 9 % Tieto-ja tutkimustoiminta 3 % Järjestö- ja kongressitoiminta 21 % 14 15
Allergia- ja Astmaliitto ry Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki (09) 473 351