Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) - > laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja asetuksia vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma 2009 Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 1/2010 1. Vantaanjoen tila 2. Ongelmat 3. Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet joelle 4. Mihin toimiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on ryhtynyt

Uudenmaan pintavesien ekologinen tila

Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Uusi ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.-kemilliseen laatuun Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 2015 vaatii toimenpiteitä -> 2021

Nimi Pohjaeläimet Kalat Ekologinen luokka Muu arvio tilasta Vesistöaluetunnus Muodostuman pituus, km Muodostuman tyyppi Päällyslevät Fysikaaliskemiallinen tila 21.001_y01 Vantaan alaosa 41,54 Ssa T T T T T 21.021_y01 Vantaan 41,15 Ksa T V Hy T T keskiosa 21.023_001 Vantaan yläosa 23,53 Ksa T V Hy T T 21.031_001 Kytäjoki 8,65 Ksa Hy Hy 21.041_001 Lepsämänjoen 15,04 Ksa T T T T alaosa 21.042_001 Lepsämänjoen 10,10 Psa T V T keskiosa 21.043_001 Lepsämänjoen 16,31 Psa T E T T yläosa 21.044_001 Lakistonjoki- 8,58 Pk Raasillanoja 21.045_001 Härkälänjoki 19,22 Psa V V 21.051_001 Luhtajoki 24,92 Ksa T T Hy V T 21.052_001 Kyläjoki 6,28 Psa V V 21.061_y01 Keihäsjoki 21,36 Psa Hy Hy 21.071_y01 Palojoki 36,36 Psa T E V T 21.081_001 Tuusulanjoki 15,34 Ksa T T 21.001_001 Keravanjoen 41,26 Ksa T T V V T alaosa 21.001_y01 Keravanjoen 25,96 Ksa Hy T Hy Hy Hy yläosa 21.096_001 Ohkolanjoki 21,71 Psa T T 21.094_001 Marjomäenoja 5,74 Psa E E

Vantaanjoki 40 200 Fosforin pistekuormitus on laskenut reippaasti ja myös kokonaisfosforipitoisuus on laskussa Fosforikuorma t/v 35 30 25 20 15 10 150 100 50 P, µg/l 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0 jv-kuorma P (Vantaanjoki) Typen pistekuormitus on laskenut, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuuden lasku on vähäisempää Typpikuorma t/v 400 350 300 250 200 150 100 Vantaanjoki 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 N, µg/l 50 500 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0 jv-kuorma N (Vantaanjoki)

Keskivirtaama Oulunkylässä 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Virtaama, m3/s 2007 2009 160 140 120 100 80 60 40 20 0 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Fosfori, tonnia/v 2007 2009 Typpi, tonnia /v Vantaanjoen keskivirtaama vaihtelee voimakkaasti Vantaanjoen fosfori- ja typpikuorma mereen korreloi virtaaman kanssa Hajakuormitusta alas! P-kuorma N-kuorma

MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ RATKAISEVASSA ROOLISSA

TOIMENPITEIDEN KOHTEET VANTAANJOELLA Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen -> toimenpiteet pelloilla Haja-asutuksen jätevesiratkaisut Taajamien hulevedet Poikkeukselliset päästöt puhdistamoilta ja pumppaamoilta Liikenne

Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Vantaanjoen valuma-alueella savikkoa 38 % ja peltoa 25 % pinta-alasta Kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia sekä liukoista fosforia ja typpeä mereen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät riitä, toimia on tehtävä pellolla Toimenpiteiden kohdentaminen: kaltevien peltojen ohella tulvapellot merkittäviä kuormituslähteitä Talviaikainen kasvipeitteisyys Maassa jo olevat ravinteet käyttöön (kipsi, kalkitus) Ravinnetaseet ja lannoitus Tilakohtaisia ratkaisuja tarkempaa hajakuormituksen seurantaa-> jatkuvatoimiset mittaukset Lepsämänjoen yläosan fosforikuorma kuukausittain Phosphorus load (kg/month) 400 350 300 250 200 150 100 50 2006 2007 2008 0 April May June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February

RAVINNEHUUHTOUMIEN HALLINTAHANKE, RaHa (www.ymparisto.fi/uus/raha) Viherlannoitusta, viljelykiertoa Alus- ja kerääjäkasveja Biohiilen vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen Luonnonmukainen kuivatushanke Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa viljelijöille sopivia kokeita omilla lohkoilla -> yli 30 viljelijää

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Kotitalouden jätevesikuormituksen muodostuminen Taajamamainen asutus viemäriverkoston piiriin Vesiosuuskunnat Haja-asutuksen kiinteistöissä käymäläja pesuvesien erottelu ensisijainen ratkaisu

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on järkevää: Virtsa ja ulosteet -> kuivakäymälät ja vähävetiset wc-istuimet (0,2-0,5 l) alipainekäymälät -> kompostointi tai umpisäiliö -> Edullinen, huoleton ja tehokas ratkaisu, pienemmät vesimäärät, vähemmän tyhjennyksiä, ravinteet kiertoon tai yhdyskuntapuhdistamolle Pesuvesille maaperäkäsittely tai harmaavesisuodin -> fosfaatittomat pesuaineet

Pistekuormituksen vähentäminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen rankkasateet, talvitulvat Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen -> vuodot kuriin, saneeraus Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet pois jätevesiverkostosta -> hulevesien hallintaan Pitkät siirtoviemärit pumppaamoineen -> varoaltaita, tekniikka pettänyt uusissa pumppaamoissa, huoltotoimia, varavoimaa Hyvääkin tulosta on varaa parantaa! Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi 1. vertaistukea alueen muilta puhdistamoilta 2. tehostettua käyttötarkkailua 3. työn arvostuksen kohottaminen ja tietotaidon siirtäminen

Vantaanjoen kevättulva 2010 Lumen nopea sulaminen -> kylmää vettä paljon, ei pidättävää kasvillisuutta, biologinen aktiivisuus vähäistä Aktiivilietteen mikrobisto hyytyy puhdistamoilla, huuhtoutuu pois, ammoniumin hapetus häiriintyy -> vaatii viikkoja kasvaakseen, taudinaiheuttajia vesistöihin, jätevedet laimenevat-> ammonium ja E. coli koholla alapuolisessa vesistössä

Kevään 2010 jätevesimäärät puhdistamoilla Riihimäki ja Hyvinkään Kalteva 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 1.3.2010 4.3.2010 7.3.2010 10.3.2010 13.3.2010 16.3.2010 19.3.2010 22.3.2010 25.3.2010 28.3.2010 31.3.2010 3.4.2010 6.4.2010 9.4.2010 12.4.2010 15.4.2010 18.4.2010 21.4.2010 24.4.2010 27.4.2010 Käsitelty jätevesi (m3/d) Ohitettu jätevesi (m3/d) Hyvinkää, Kalteva jv Riihimäen jv Riihimäen ohitukset 0 Käsitelty Ohitus (esikäsittely) Ohitus (verkosto) Kalteva

Mitä eroja Riihimäellä ja Kaltevassa? Riihimäellä on sekaviemäröityä verkostoa 70 km, Hyvinkäällä 25 km, Helsingissä 250 km, Vantaalla 0 km, Nurmijärvellä 0 km viemäriverkoston kunto vuotoja on kaikilla kuivatusvesiä ja kattovesiä jätevesiverkostoon laitoksen mitoitus Riihimäen jätevesiviemäriverkoston koko pituus 184 km, sadevesiverkostoa 105 km saneeratut ja uudet jätevesi- ja hulevesiviemärit v. 2009 kustannukset 1 milj., yht. noin 5 km

VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMÄT PINNAT, TIIVIS RAKENTAMINEN PINTAVALUNNAT KASVAVAT -> SUURET VIRTAAMAVAIHTELUT OJISSA JA SIVUJOISSA -> UOMAEROOSIO KIIHTYY, HAITALLISIA AINEITA, HYGIENIA

HULEVESIOHJELMAT HULEVESIEN IMEYTTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN LUONNONMUKAINEN HULEVESIEN HALLINTA-> KOSTEIKOT, PAINANTEET, UOMIEN ENNALLISTAMINEN VALUMA-ALUELÄHTÖISYYS - KAAVOITUS Pohjaveden muodostuminen varmistettava PUROT POIS PUTKISTA!

MITÄ VESIENHOITORINTAMALLA JATKOSSA? 1. VESIENHOIDON TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISOHJELMA TEKEILLÄ 2. TOTEUTUNEET TOIMET REKISTERIIN 3. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KERÄTÄÄN