KUNKUNPARKIN ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA piir. 1

KUNKUNPARKIN ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA 2470 piir. 1 12.5.2014

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 4 2. HANKKEEN ORGANISAATIO... 4 3. LÄHTÖTIEDOT JA TEKNISET REUNAEHDOT... 4 4. TOIMINNALLISUUS... 8 5. PYSÄKÖINTIHALLIT... 10 5.1. YLEISTÄ... 10 5.1. LAAJA KUNKUNPARKKI... 10 5.2. SUPPEA KUNKUNPARKKI... 12 6. AJOYHTEYDET... 13 6.1. SATAMAKADUN AJOTUNNELI (S)... 15 6.2. HÄMEENPUISTON AJOTUNNELI (H)... 15 6.3. KIRKKOKADUN VARATIETUNNELI... 15 6.4. RANTATUNNELIN LIITTYMÄ (Vaihe 1)... 16 6.5. LIITTYMÄ PAASIKIVEN-KEKKOSENTIELLE (vaihe 2)... 17 6.6. P-HÄMPIN LIITTYMÄ... 18 6.7. P-FRENCKELLIN LIITTYMÄ... 18 7. NOUSUKUILUT... 19 7.1. HÄMEENPUISTON SISÄÄNKÄYNTI... 20 7.2. KAUPPA-AUKION SISÄÄNKÄYNTI... 21 7.3. SOKOKSEN SISÄÄNKÄYNTI... 24 7.4. KESKUSTORIN SISÄÄNKÄYNTI... 25 7.5. TAMPEREEN TEATTERIN MAHDOLLINEN SISÄÄNKÄYNTI JA KIRJASTOPUISTON TEKNIIKKAKUILU... 26 7.6. KUNINKAANKADUN SISÄÄNKÄYNTI... 27 7.7. ANTTILAN SISÄÄNKÄYNTI... 28 7.8. FINLAYSONIN SISÄÄNKÄYNTI... 29 7.9. HALLITUSKADUN NOUSUKUILU... 30 2

8. KALLIOTEKNIIKKA... 31 8.2. KALLIOPERÄTUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOKSET... 31 8.2. KALLION RAKENNETTAVUUS... 32 8.3. KALLION TIIVISTYS JA LUJITUS... 34 9. TEKNIIKAN PERIAATERATKAISUT... 35 9.1. LÄMMITYS... 35 9.2. ILMANVAIHTO... 35 9.3. VESI, VIEMÄRI JA SADEVEDET... 36 9.4. SÄHKÖ JA TELE... 36 10. HUOLTO... 37 10.1. HUOLTOVÄYLÄ JA HUOLTOPIHAT... 37 10.2. JÄTEHUOLTO... 37 11. PALOTEKNIIKKA... 38 11.1. POISTUMISTIET JA PALO-OSASTOT... 38 11.2. SAVUNPOISTO... 39 11.3. SAMMUTUSLAITTEISTO... 39 11.4. PALOILMOITIN... 39 11.5. HYÖKKÄYSREITIT... 39 12. YHTEENVETO JA HANKKEEN AIKATAULU... 40 3

1. JOHDANTO Vuoden 2012 lopussa valmistui Tampereen ydinkeskustan ensimmäinen kalliopysäköintiluola P-Hämppi Hämeenkadun alle, itäpuolelle koskea. Keskustan kehittämisohjelman (Viiden tähden keskusta) mukaisesti keskustaa pyritään kehittämään viihtyisämmäksi siellä asuville ja asioiville. Kunkun parkki hankkeen tavoitteena on parantaa keskustan länsiosan autoliikennesaavutettavuutta, vahvistaa keskustan vetovoimaa ja luoda edellytyksiä keskustan länsiosan katuverkoston jalankulkupainotteisuuden kehittämiselle. Kunkunparkista on parhaillaan laadittavana asemakaava, joka perustuu Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelmaan, jota kaupunginhallitus käsitteli suunnittelukokouksessaan 29.4.2013, sekä tähän alustavaan hankesuunnitelmaan, jossa mm. ajoyhteydet ovat tarkentuneet. Kunkunparkin kaavoitushanke on kaupunginhallituksen suunnittelujaoston asemakaavoitusohjelmassa osoitettu vuodelle 2014. Alustavan hankesuunnitelman päätehtävä on tukea kaavoitusta ja toimia pohjana jatkosuunnittelulle. Alustavan hankesuunnitelman pohjalta tarkennetaan myös hankkeen kustannusarviota. 2. HANKKEEN ORGANISAATIO Hankesuunnitelman ja kaavan tekoa ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat Tero Tenhunen, Raija Tevaniemi, Sakari Leinonen, Elina Karppinen, Veikko Vänskä, Reino Pulkkinen, Pekka Heinonen, Jori Lehtikangas, Antonia Sucksdorff-Selkämaa, Kaisu Anttonen, Ari Vandell, Marjatta Salovaara, Dani Kulonpää, Markku Hiltunen ja Päivi Castrén. Alustavan hankesuunnitelman laadinnasta vastaavat konsultit Aihio Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy. Huollon osuudesta vastaa Veijo Laakso. Aihio Arkkitehdeistä projektista vastaa pääsuunnittelija Timo Meuronen ja SROY:ssä kalliosuunnittelija Kalle Hollmén. Kaupungilta suunnitteluryhmässä ovat Tero Tenhunen, Veikko Vänskä, Elina Karppinen, Jori Lehtikangas, Ari Vandell, Raija Tevaniemi, Marjatta Salovaara ja Anna-Leea Hyry. 3. LÄHTÖTIEDOT JA TEKNISET REUNAEHDOT Hankesuunnitelman lähtötietoina oli Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelma TYPY (WSP 29.4.2013), kallio- ja maaperätietoja v.2010 sekä KSOY Arkkitehtuurin / Aihio Arkkitehtien laatimat Kunkunparkin luonnossuunnitelmat v. 2008 2010. 4

Kuva 1. Maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman aluerajaus. (TYPY s.7). Teknisistä reunaehdoista merkittävin on alueen kallioperä. Kalliopinnan korkeustaso määrittelee sekä pysäköintihallin korkeusaseman että ajotunnelien pituudet ja avolouhintaosuudet. Kyseiseltä alueelta ei ollut olemassa kovin tarkkoja tietoja kallioperän korkeusasemista, joten hankesuunnitelman yhteydessä tehdään kalliopinnan tutkimusohjelma ja sen mukaiset tutkimukset. Myös kallion laatu vaikuttaa ratkaisuihin jatkosuunnittelussa. 5

Jänneväliltään noin 30 metriä leveän hallin päällä on keskimäärin 15 m yhtenäistä kalliokattoa, jotta halli voidaan kallioteknisesti toteuttaa. Kalliomassa lujitetaan tunnelitiloista kallioon asennettavin teräspultein. Hallin osalta kalliotekniseen lujitukseen vaakasuunnassa varattava alue suojaetäisyyksineen on pääsääntöisesti noin 15 m leveä; pystykuilujen osalta mitta on 10 metriä ja ajotunneleissa 8 metriä. Kuva 2. Kalliopinnan heikkousvyöhykkeet. Kunkunparkki violetilla. Lähde: Tampereen Seudun Geotieto [www.geo.fi] 6

Kuva 3. Kalliopinnan kiviainekset. Lähde: Tampereen Seudun Geotieto [www.geo.fi] Kuva 4. Kunkunparkin alustava kalliotekninen pituusleikkaus. Hallin korkeusasema määrittyy yllä olevan kalliopinnan korkeustason mukaan. 7

Kuva 5. Päähallin periaatteellinen louhinnan vaiheistus ja lujitus. Kuva: S&R. Hankesuunnitelmassa on käytetty N2000-korkeusjärjestelmää sekä EUREF-FINtasokoordinaattijärjestelmää (Tampereen kaupungin uudet, vuodesta 2011 käytössä olleet järjestelmät). 4. TOIMINNALLISUUS Kunkunparkista rakennetaan helppokäyttöinen, valoisa, avara ja turvallinen. Helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta tuovat yksisuuntaiset ajoväylät yhdistettynä vinopysäköintiin sekä selkeä orientoitavuus. Kallioon louhitut, ruiskubetonoidut pysäköintihallit sijoittuvat suoraviivaisesti pääkatujen alle. Hallitilassa on selkeästi havaittavissa, kummassa kerroksessa ollaan. Pysäköintiruudut ovat 2,6 m leveitä. Hallissa on kaksi pysäköintikerrosta ja niiden alla huoltoväylä. Huoltoväylä rakennetaan alustavasti koko hallin pituudelta ja varsinaiset huoltopihat kiinteistönomistajien toimesta tarvittaviin kohtiin. Huoltotasolle voidaan integroida myös jätehuollon ratkaisuja (imujärjestelmät ym.). 1. tasolle sijoitetaan toiseen reunaan paineistettu poistumistiekäytävä, joka toimii normaaliaikana raitisilmakanavana. Ylemmältä pysäköintitasolta ja huoltotasolta johtaa poistumistiekäytävään kierreportaat tarvittavin etäisyyksin. Raitisilmakanavasta ohjataan ilmaa suoraan 1. tason pysäköintiin sekä pystynousuin kierreportaiden yhteydessä ilmaa 2. tasolle ja huoltoon. Poistoilmakanavat sijaitsevat huoltotason katossa. Näkyviä tekniikkavetoja vältetään asiakastiloissa. 8

Kunkunparkki toteutetaan elinkaaritehokkaasti huomioiden tuleva käyttö ja huolto. Tekniset ratkaisut tulee valita mm. energiansäästö huomioiden. Tekniset periaateratkaisut on esitetty tarkemmin kappaleessa 7. Kuva 6. Pysäköintihallin periaatepoikkileikkaus ja ote pohjapiirroksesta. Poikkileikkauksen louhittu pinta-ala on 358 m 2. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy. 9

5. PYSÄKÖINTIHALLIT 5.1. YLEISTÄ Alustavan hankesuunnitelman tarkoitus on luoda pohjatietoa kaavoitusta varten. Hankesuunnitelmassa on esitetty Laaja Kunkun parkki, joka on laajin mahdollinen vaihtoehto tulevasta pysäköintiluolastosta, sekä Suppea Kunkun parkki, joka on ohjausryhmän suositus ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi. Lisäksi hankesuunnitelman suunnitteluvaiheessa tutkittiin lukuisia muita toteutusvaihtoehtoja, jotka on esitelty dokumentissa piir. 13 Vaiheistus. Pysäköintihallit toteutetaan kallioon louhittuina ja osin vahvistettuina, ruiskubetonoituina tunneleina. Välipohjarakenteet huollon ja 1. tason sekä 1. ja 2. tason välillä toteutetaan teräsbetonirakenteisena. Pysäköintihallin 1. tason ja huoltotason lattia pinnoitetaan palamattomalla asfaltilla, esim. Densiphalt, Confalt tai vastaava. 2. tason lattia on joko hierrettyä ja pinnoitettua betonia, tai siinäkin voidaan käyttää palamatonta asfalttia, mikäli kannen kantavuus mahdollistaa asfalttikoneiden painon. Pilarit pyritään sijoittamaan kokonaan pysäköintialueiden ulkopuolelle, mikä mahdollistaa joustavan pohjaratkaisun. Vapaa ajokorkeus pysäköinnissä on 2,4 m ja pysäköintiruutujen leveys hankesuunnitelmassa 2,6 m. Pelastuslaitoksen huoltoajoreiteillä on vapaan korkeuden oltava 3,5 m ja huoltoajoreiteillä 4,7 m. Pelastuslaitoksen tulee päästä ajamaan kaikkialle 2. tasolla, mikä on huomioitava 3,5 m vapaan korkeuden lisäksi myös välipohjan kuormituksen mitoituksessa. 5.1. LAAJA KUNKUNPARKKI Laajassa Kunkun parkissa Hämeenkadun suuntainen halli on noin 560 m mittainen, ulottuen Hämeenpuistosta Tammerkoskeen saakka. Tällä osuudella olisi kahdessa kerroksessa noin 730 autopaikkaa, joista noin 300 hallin läntisellä osuudella (Kuninkaankadun liittymästä länteen). Hämeenkadun suuntainen pysäköintihalli on 30,5 m leveä, siinä on kolme pysäköintikampaa ja yksisuuntainen liikenne. Halli on kaksikerroksinen lukuun ottamatta Kuninkaankadun suuntaisen pysäköintihallin liitoskohtaa, jossa on liikenneympyrä ja väljää 2-kerrosta korkeaa tilaa 1. tasolla. Parvitasot ovat hallin molemmissa päissä ja niihin voidaan tehdä tilaa luovia avauksia riippuen lopullisesta pysäköintipaikkamäärästä ja kiinteistöliittyjistä. Hallin toinen siipi on Kuninkaankadun suuntainen, 485 m mittainen, ulottuen aina Puuvillatehtaankadulle saakka. Halli on poikkileikkaukseltaan ja leveydeltään samankaltainen kuin Hämeenkadun suuntainen halli, ja siinä on noin 700 autopaikkaa. Yhteensä Laajassa Kunkunparkissa on esitetyllä ratkaisulla 1438 autopaikkaa. Mahdolliset kiinteistöliittyjien kohdat vähentävät hieman autopaikkamääriä, kun paikkoja poistuu hissiyhteyden edestä. Hallien louhittu tilavuus pysäköintitasojen osalta on noin 160 000 m 3 10

(Hämeenkadun suuntainen) ja 135 000 m 3 (Kuninkaankadun suuntaiset hallit; kapea / leveä vaihtoehto). Kuva 7. Laajan Kunkun parkin asemapiirros. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy. 11

5.2. SUPPEA KUNKUNPARKKI Suppea Kunkun parkki on ohjausryhmän suositus hankkeen ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi. Asemakaava laaditaan tässä vaiheessa vain tälle laajuudelle. Suppeassa Kunkun parkissa ei toteuteta Kauppa-aukion liittymästä länteen jatkuvaa Hämeenkadun suuntaista halliperää (pituus noin 125 m) eikä myöskään läntisiä ajotunneleita (Satamakadun tai vaihtoehtoisesti Hämeenpuiston sisäänajotunnelit). Muuten vaihtoehto on ratkaisultaan yhteneväinen Laajan Kunkun parkin kanssa. Suppeassa Kunkun parkissa Hämeenkadun suuntaisen hallin pituus on 434 m. Yhteensä tässä vaihtoehdossa on 1277 autopaikkaa. Kuva 7.1. Suppean Kunkun parkin asemapiirros. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy. 12

6. AJOYHTEYDET TYPYssä oli jatkosuunnitteluun valittu seuraavat ajoyhteydet Kunkunparkin osalta: ajoyhteys Hämeenpuistoon tai vaihtoehtoisesti Satamakadulle, ajoyhteys rakenteilla olevan Rantatunnelin Näsinkallion eritasoliittymään sekä mahdollinen työmaa-aikainen ajoramppi Kirkkokadulle. Hankesuunnittelussa ajoyhteyksiä tutkittiin tarkemmin ja niiden toteutuksen reunaehtoja tutkittiin tarkoin kallioteknisen toteutettavuuden kannalta. Hankesuunnitelmassa esitettäviksi ajoyhteyksiksi valittiin seuraavat: Hämeenpuisto, Satamakatu, Kirkkokatu, P-Frenckellin ajoyhteys, Rantatunnelin liittymä Näsinkallion eritasoliittymään tai Rantatunnelin ylittävä yhteys Paasikiven/Kekkosentielle, sekä ajoyhteys P-Hämppiin. Hämeenpuiston (H) ja Satamakadun (S) ajoyhteydet ovat toisilleen vaihtoehtoisia; vain jompikumpi näistä toteutetaan. Kirkkokadun yhteys toimii ainoastaan työmaa-aikaisena louhintareittinä ja käytönaikaisena pelastus/varatieyhteytenä. P-Frenckellin ajoyhteys on tutkittu hankesuunnitelmassa alustavasti, mutta sitä ei oteta mukaan kaavaan tässä vaiheessa johtuen alueen tulevasta arkkitehtikilpailusta. Pohjoiseen päin liittymät rantatunneliin tai Paasikiven-Kekkosentielle ovat toisilleen vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaikki maanpinnalta johtavat normaaliajon sisäänajotunnelit on tässä vaiheessa tutkittu 1:9 kaltevuudella, Kirkkokadun varatieyhteys 1:8-kaltevuudella. Jyrkin käytettävä kaltevuus olisi 1:8, mutta käyttämällä hankesuunnitteluvaiheessa hieman loivempaa kaltevuutta huomioidaan tunnelin päiden vaatimat 1:10 osuudet ja pyöristyssäteet riittävällä tarkkuudella. Ajotunnelit louhitaan kallioon ja ne lujitetaan pulteilla ja ruiskubetonilla. Suuaukoille joudutaan rakentamaan betonitunneliosuudet, kunnes tunneli on kalliopintaan nähden riittävän syvällä. Ajotunneleissa tekniikkavedot sijoitetaan harvan alakattoratkaisun yläpuolelle. Ajotunneleiden reunassa on 900 mm levyinen reunakorotuksella toteutettu poistumistieväylä tai erillinen osastoitu poistumistie (leveys 1000 mm). Mahdollisen erillisen poistumistien seinärakenne on ajoneuvotörmäyksen kestävä. Ajotunnelien lattiapinta on paloluokitettua asfalttia, esim. Densiphalt, Confalt tai vastaava. Niiden ajotunneleiden, joihin ohjataan myös huoltoajoa, vapaa ajokorkeus on 4,7 metriä ajoväylän leveydellä. Huoltoajon mitoittavana kulkuneuvona toimii 12 m pitkä ja 4,5 m korkea kuorma-auto. Muiden, esimerkiksi olemassa olevia pysäköintitaloja yhdistävien ajotunneleiden, vapaa ajokorkeus on 3,5 metriä (pelastuslaitoksen huoltoajo). 13

Kuva 8. Ajotunnelin poikkileikkaus. Louhintaprofiilin pinta-ala 64 m3. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy. 14

6.1. SATAMAKADUN AJOTUNNELI (S) Satamakadun sisäänajo sijaitsee Satamakadulla Tampereen Työväenteatterin vieressä ja ajotunneli sijoittuu Papinkadun alle. Tämä ajotunneli muodostuisi noin 410 metriseksi. Pituuden takia pelastuslaitos tulee todennäköisesti vaatimaan matkalle yhden poistumistieportaan; hankesuunnitelmassa ja kaavaluonnoksessa tämä on esitetty kaupungin maalle Aleksanterinkoulun tontin nurkkaan. 6.2. HÄMEENPUISTON AJOTUNNELI (H) Hämeenpuiston ajotunneli on vaihtoehtoinen ratkaisu Satamakadun ajotunnelille. Se on pituudeltaan noin 260 m ja se erkanee yläpäässään kahdeksi yksisuuntaiseksi tunneliksi ohjaten liikenteen Hämeenpuiston yksisuuntaisille ajoväylille. Ajoyhteys sijoittuu keskeiselle ja helposti lähestyttävälle paikalle liikenneverkossa, mutta se on myös kaupunkikuvallisesti haastavimpia paikkoja, sillä kyseessä on merkittävä kaupunkipuisto. Kalliopinnan korkeusasemasta johtuen puistossa maanpinta joudutaan todennäköisesti kaivamaan auki lähes Hallituskadun linjalle saakka. 6.3. KIRKKOKADUN VARATIETUNNELI Kirkkokadun ajotunneli toimii työnaikaisesti toisena louhintayhteytenä päähalliin. Käytönaikaisena se toimii pelastustiereittinä sekä erityistilanteissa varatienä pysäköintilaitokselle ja huoltoajolle. Se sijoittuu Laukontorin koilliskulman tuntumaan. Noin 230 metrinen tunneli ohjaa liikenteen Kunkunparkissa päähallin itäpäähän, kun edelliset vaihtoehdot liittyivät kaikki päähallin länsipäähän. Kirkkokadun ajotunneli mahdollistaisi myös Takon alapuolisen myöhemmän louhinnan (mahdollisten uudisasuntojen tarvitsema autohalli?) ao. tunnelin kautta. Kirkkokadun tunnelista on ajoyhteys pysäköintilaitoksen 2. tasolle sekä huoltotasolle. Kuva 9. Havainnekuva ja leikkaus. Alustava kaavaluonnoksen rakentamistapaselostus. WSP Group. 15

6.4. RANTATUNNELIN LIITTYMÄ (VAIHE 1) Kuva 10. Ote hankesuunnitelman asemapiirroksesta. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy. Hallia on päästävä louhimaan vähintään kahdesta suunnasta. Kirkkokadun lisäksi toinen louhintasuunta on Kuninkaankadun suuntaisen ajohallin pohjoispäästä. 1. vaiheessa hankkeessa on osoitettu sisäänajoliittymä Rantatunneliin kolmen liikenneympyrän kautta. Eteläisimmässä liikenneympyrässä on huomioitu myös mahdolliset tulevat liittymät katuverkkoon tai tuleviin kalliopysäköintilaitoksiin. Ratkaisu vaatii jatkotutkimuksia ainakin Rantatunnelin iv-konehuoneen siirron ja keskialueen ilmanvaihdon järjestelyiden suhteen. Myös poistumistieasiat ja liittymäpinnat Rantatunneliin on tutkittava, samoin reitin toimiminen louhintareittinä Rantatunnelin ollessa jo käytössä. 16

Tämä yhteys on kokonaan kalliotunnelia eikä se siten vaikuta kaupunkikuvaan. Rantatunneli on jo rakenteilla ja louhinnat ovat käynnissä. Mikäli liittymä Kunkunparkkiin halutaan toteuttaa tai mahdollistaa, olisi tarkempi suunnittelu käynnistettävä pikaisesti ja huomioitava sen vaatimat louhinnat mieluiten osin jo Rantatunnelin toteutuksessa. 6.5. LIITTYMÄ PAASIKIVEN-KEKKOSENTIELLE (VAIHE 2) Kuva 11. Maanpäällisen liittymän kalliotekniset kommentit jatkotutkimuksia varten. S&R Oy. Vaiheessa 2 pohjoisen sisäänajotunnelia jatketaan pohjoisimmasta kiertoliittymästä eteenpäin siten, että saadaan liittymä maanpinnalle katuverkkoon uuteen maanpäälliseen kiertoliittymään, joka liittyy Paasikiven-Kekkosentielle. Ajotunnelin linjaus on Tampereen kaupungin / Pöyryn tekemä ja vaatii vielä jatkotutkimuksia mm. radan läheisyyden ja kalliopinnan korkotasojen takia (kts. kuva 9). 17

6.6. P-HÄMPIN LIITTYMÄ P-Hämpin länsipäässä huomioitiin rakennusvaiheessa tuleva liitos Kunkunparkkiin louhimalla ja lujittamalla hallin länsipäädyn päätyseinästä valmiiksi, ja sinne louhittiin valmiit noin 15 m pitkät kuiluperät Hämeenkadun suunnassa kohti Tammerkoskea. Näiden tunneleiden pohjan louhintakorko on n. +58 (N2000). Myöhempien louhintojen toteuttamista varten tunnelit täytettiin kalliolouheella ja suuaukko verhoiltiin muuratulla seinällä, joka ruiskubetonoitiin. Näihin voidaan liittyä louhimalla lännestä päin ilman että P- Hämpin käyttö merkittävästi keskeytyy. Liittymätunneli lähtee P-Hämpin 1. tasolta (taso +58.79 N2000) ja se voidaan liittää Kunkunparkissa 1. (~+52.18 N2000) tai 2. tasolle (~+55.53 N2000). Hankesuunnitelmassa on näytetty liittymä 2. eli parvitasolle, sillä tälle tasolle liittyvät myös P-Frenckellin liittymä (VE6) ja Kirkkokadun ajotunneli. P-Hämpin liittymätunneliin tehdään johonkin kohtaa EI60-palo-osastointi esimerkiksi palorullaovella. P-Hämpin liittymässä on huomioitava, että vapaa ajokorkeus P-Hämpin 1. tasolla on 2,4 metriä. Huolto- tai pelastusajoa ei voida ohjata halliin tätä kautta. 6.7. P-FRENCKELLIN LIITTYMÄ Kunkunparkin liittymävaihtoehdot P-Frenckellin olemassa olevaan pysäköintihalliin Keskustorin alla tutkittiin myös hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitteluvaiheessa tutkittiin kahta vaihtoehtoista liittymää, joista hallin itäpäähän sijoittuva päätettiin jättää pois jatkotarkastelusta. Nyt esitetty vaihtoehto ohjaa liikenteen Kunkunparkin hallin keskivaiheille lähelle kiertoliittymää. Johtuen P-Frenckellin mahdollisen laajennuksen ja Keskustorin käytön tulevasta suunnittelukilpailusta, Kunkunparkin nyt laadinnassa olevasta asemakaavassa ei vielä huomioida Frenckellin ajoyhteyttä. Hankesuunnitelmassa se on kuitenkin näytetty mahdollisena liittymänä, ja ne on haluttaessa tutkittava tarkemmin em. suunnittelukilpailun ratkettua. Jatkotutkimuksissa on myös tutkittava tarkemmin, miten ja mistä kerroksesta Frenckellin hallia liittymä toteutettaisiin. 18

7. NOUSUKUILUT Hankesuunnitelmassa näytetään Kunkunparkin vaatimat ns. pakolliset nousukuilut. Tämän lisäksi kaavan tulisi mahdollistaa kaikille halukkaille kiinteistöliittyjille liittyminen Kunkunparkkiin. Nämä vapaaehtoiset nousukuilut tarkentuvat jatkosuunnittelussa, kun liittymistä sovitaan kiinteistöliittyjien kanssa. Potentiaalisia liittyjiä lienevät ainakin alueen suuret kaupan toimijat ja mahdolliset kiinteistökehityshankkeet. Rakennettaessa hissiyhteyksiä kallion sisään on huomioitava hissistä pelastautuminen. Tämä voidaan hoitaa joko kahdella vierekkäisellä syväkorisella hissillä, joista on pelastautuminen hissistä toiseen, tai hissikuilun viereisellä portaalla, jonne voidaan pelastautua suoraan hissikuilusta korkeussuunnassa vähintään 11 metrin välein. Pysäköintihallin 1. taso sijaitsee noin 40 m maanpinnan alapuolella. Kussakin kohdassa hyväksyttävät pelastusratkaisut varmentuvat vielä jatkosuunnittelussa Pelastuslaitoksen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Nousukuilut toteutetaan kalliokuiluina, jotka lujitetaan kalliopulteilla ja teräsverkoilla vahvistetulla ruiskubetonilla. Hissikuilut rakennetaan teräsrakenteisina kalliokuiluihin ja pellitetään joka puolelta tai vaihtoehtoisesti betonielementtisinä. IV-kuilut toteutetaan betonirakenteisina ja niiden päiden liittyminen kallioseinämään tulee toteuttaa ilmatiiviisti. Raittiin ilman kuilut lämpöeristetään käyttämällä kuilurakenteissa esim. Paroc-elementtejä tai kuilun pintoihin kiinni ruiskutettavaa palamatonta lämpöeristettä. Pelastuslaitos määrittelee hyökkäysreittinsä alustavasti hallin joka nurkkaan. Näissä yhteyksissä tulee todennäköisesti olla myös palomieshissit. Poistumistiemäärät on alustavasti mitoitettu hallin pinta-alan mukaan. Pysäköintitilaa hallissa on yhteensä noin 54 000 m2. Mitoituslaskelmana käytetään 30 m2 / hlö eli poistumistiet mitoittava väkimäärä on 1800 hlö. Näistä saadaan yhteensä 14 m poistumistieleveyttä, joka 7 kuilulle tasan jaettuna tekee 2 m per kuilu. Poistumistieleveydet tarkentuvat jatkosuunnittelussa tehtävässä poistumistiesimuloinnissa, mutta siihen saakka on edettävä laskennallisella määrällä. 19

7.1. HÄMEENPUISTON SISÄÄNKÄYNTI Hämeenpuiston nousukuilu sijoittuu toiminnallisesti merkittävään paikkaan, noin 100 m päähän pääkirjastosta sekä noin 200 m päähän Tampereen Työväen Teatterista. Kaupunkikuvallisesti paikka on herkkä ja merkittävä puistomiljöö, tosin liikenteellisesti vilkkaan risteyksen tienoilla. Tähän nousukuiluun sijoitetaan 2-3 hissiä, poistumistieporras (UK 2000) ja raittiin ilman otto (2 m2). Nousukuilu tullaan todennäköisesti integroimaan puistoon sijoittuvaan kahvilarakennukseen. Kuva 12. Havainnekuva. Alustava kaavaluonnoksen rakentamistapaselostus. WSP Group. Kuva 13. Maantasokaavio. Alustava kaavaluonnoksen rakentamistapaselostus. WSP Group. 20

7.2. KAUPPA-AUKION SISÄÄNKÄYNTI Kauppa-aukion nousukuilu sijoittuu Näsilinnankadun katulevennykseen viereisen asuinkiinteistön, As Oy Hallituskatu 20:n, tontille. Kadun alla on kiinteistöön liittyvä autohalli, jonka läpi kuilu rakennettaisiin. Kuilu mahdollistaisi myös oman liittymän ao. kiinteistöön. Tähän kuiluun voidaan sijoittaa poistumistieporras (UK 2000) ja 2-3 hissiä. Kuva 14. Kaavaluonnoksen alustava havainnekuva (WSP Group). 21

Kuva 15. As Oy Hallituskatu 20:n kellarikerroksen pohjapiirros ja leikkauskuva. 22

Kuva 16. Maantasokaavio Kauppa-aukion sisäänkäynnistä. Alustava asemakaavan rakentamistapaohje, WSP Group. Kuva 17. Julkisivu itään. Alustava asemakaavan rakentamistapaohje, WSP Group. 23

7.3. SOKOKSEN SISÄÄNKÄYNTI Sokoksen tavaratalon remontin yhteydessä huomioitiin jo varaus tulevaan Kunkunparkin hissiin. Tämä hissi sijaitsee Hämeenkadun reunalla ja palvelee siten kiinteistön lisäksi hyvin myös kadun käyttäjiä. Sokoksen hissin lisäksi kohtaan on kaavassa osoitettu myös Kunkunparkin pääpoistoilmakuilu (poistoilma + savunpoisto, noin 8 m2). Kuva 18. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy 24

7.4. KESKUSTORIN SISÄÄNKÄYNTI Keskustori on paikkana keskeinen sekä joukkoliikenteen että jalankulun kannalta. Sinne sijoittuu yksi pysäköintilaitoksen käytön kannalta tärkeimmistä nousukuiluista. Nousukuilu voidaan halutessa integroida samaan rakennukseen torikioskin/kahvilan kanssa. Kuiluun voidaan sijoittaa 2-3 hissiä, poistumistieporras (UK 2000) ja raittiin ilman otto (2 m2). Kuva 19. Havainnekuva; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. Kuva 20. Maantasokaavio; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 25

7.5. TAMPEREEN TEATTERIN MAHDOLLINEN SISÄÄNKÄYNTI JA KIRJASTOPUISTON TEKNIIKKAKUILU Vanhan kirjastotalon ja teatterin väliseen tilaan saadaan tekniikka- ja poistumistiekuilu, jossa on raitisilmanvaihtoa (2 m2) ja poistumistieporras (UK 2000). Teatterin nurkalle saadaan halutessa myös hissiyhteys (1-2 hissiä) Hämeenkadun varrelle, integroituna olemassa olevaan rakennukseen. Kuva 21. Havainnekuva Kirjastopuiston tekniikkakuilusta. Alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 26

7.6. KUNINKAANKADUN SISÄÄNKÄYNTI Kuninkaankadun kävelykatua palvelemaan on osoitettava (vähintään yksi) hissi- ja poistumistieporras (UK 2000) sekä raittiin ilman otto (2 m2). Nousukuilun tarkempi sijainti kävelykadulla määrittyy kaavassa. Kuilu tullaan todennäköisesti integroimaan paikalle rakennettavaan uudisrakennukseen (kts. kuva 18). Kuva 22. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy Kuva 23. Maantasokaavio; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 27

7.7. ANTTILAN SISÄÄNKÄYNTI Kuninkaankadun suuntaisen hallin seuraava poistumistieyhteys on esitetty Anttilan kiinteistön reunaan. Kyseinen kiinteistö on kaupungin pysäköintiyhtiö Finnpark Oy:n omistuksessa. Tässä liittymässä tulisi olla hissit (1-3 kpl) ja poistumistieporras (UK 2000) sekä tarvittaessa ilmanvaihdon varauksia (raitisilma 2 m2). Kuilun tarkempi sijainti riippuu ao. kiinteistön kehityssuunnitelmista sekä asemakaavasta. Kuva 24. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy Kuva 25. Maantasokaavio; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 28

7.8. FINLAYSONIN SISÄÄNKÄYNTI Kuninkaankadun suuntaisen hallin pohjoispään poistumistieyhteys on Finlaysoninkadulla, kaupungille kuuluvalla pysäköintialueella. Viereisellä yksityisomisteisella tontilla on jatkojalostussuunnitelmia, ja kaavassa/jatkosuunnittelussa olisikin hyvä huomioida myös kuilun mahdollinen sijoittaminen rakennusmassan sisälle. Kuva 26. Finlaysoninkadun porrashuone sijoittuu nykyiselle pysäköintialueelle. Kuva 27. Havainnekuva; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 29

7.9. HALLITUSKADUN NOUSUKUILU Mikäli Satamakadun ajotunneli (S) toteutetaan, tarvitaan matkalle yksi poistumistieporras ajotunnelin pituuden takia. Tässä kuilussa on poistumistieportaan (UK 2000) lisäksi ilmanvaihdon varauksia. Kuilu on esitetty Aleksanterinkoulun tontin nurkkaan. Kaupungilla on suunnitelmia ao. koulun laajennukselle, ja kuilun jatkosuunnittelussa kannattaakin huomioida mahdollinen sijoitus rakennusmassan sisälle. Kuva 28. Satamakadun ajotunnelin poistumistieporras sijoitetaan Aleksanterin koulun tontin nurkalle. Kuva 29. Havainnekuva; alustava asemakaavan rakentamistapaohje. WSP Group. 30

8. KALLIOTEKNIIKKA 8.2. KALLIOPERÄTUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOKSET Suunnitellun pysäköintilaitoksen lähialueelta on olemassa tietoa kalliopinnan korkeudesta alueella aikaisemmin tehtyjen kairausten ja rakennuskaivannoista tehtyjen havaintojen perusteella paikoin hyvinkin tietoa ja paikoin tietoa ei ole ollenkaan. Suunnittelua varten on syksyn 2013 ja talven 2014 aikana tehty uusia porakonekairauksia kalliopinnan korkeusaseman varmistamiseksi. Helmikuun loppuun 2014 mennessä valmistuneiden tutkimusten ja aiempien tutkimusten tulosten perusteella on mallinnettu kallionpinnan korkeusasema suunnittelualueella (ks. kuva X). Kalliopinta on alueella Kuva 30. Kalliopinnan mallinnettu korkeusasema (N2000) helmikuun 2014 tutkimustilanteessa. Kuva: S&R Kalliopinta on alueella yleensä noin 5 15 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueella ei ole yhtään kalliopaljastumaa. Kallionpinta on mallin mukaan korkeimmillaan hallin 31

pohjoispuolella ja laskee etelään mentäessä. Pysäköintilaitoksen kohdalla kalliopinta on alimmillaan Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteyksen kaakkoispuolella. Kalliokaton paksuus pysäköintihallin päällä on keskimäärin noin 15-18 m. Ohuimmillaan se on hallin keskiosilla ja länsipäässä, jossa kalliokaton paksuus on noin 10 15 m. Vuosien 2013 ja 2014 tutkimusten yhteydessä on selvitetty myös porakonekairauksen soijanäytteistä sen arseenipitoisuus tunnelilouheen myöhempää jatkokäyttöä varten. 8.2. KALLION RAKENNETTAVUUS Vaikka tarkempia kalliolaatua tarkastelevia tutkimuksia ei olekaan tehty voidaan kalliolaadun olettaa soveltuvan kalliotilojen rakentamiseen poraus-räjäytysmenetelmällä. Pysäköintihallin suuri jänneväli ja vaihteleva kalliolaatu kuitenkin edellyttävät halliprofiilin louhimista ja lujittamista useassa vaiheessa. Mahdollisesti rikkonaisen ja heikomman kalliolaadun alueella joudutaan todennäköisesti käyttämään ennakkolujituksia ja välittömiä lujituksia. Näiden laajuuden arviointi voidaan tehdä kallion laadullisten tutkimusten tulosten analysoinnin jälkeen. Hämeenkadun pysäköintihallin pituussuunta sijoittuu likimain geologisen kulun suuntaan. Melko voimakas hallin suuntainen pystyliuskeisuus ja siihen liittyvä runsas rakoilu saattavat hankaloittavat porausta ja panostusta ja huonontavat louhintajälkeä. Samasta syystä hallin seinille voi muodostua kalliolaattoja, jotka vaativat työturvallisuussyistä työnaikaista pultitusta. Yhdessä loivan vaakarakoilun kanssa liuskeiseen kallioon voi tunneleiden holvin yläpuolelle muodostua massiivisia makrolohkoja, jotka vaativat pitkien (L7000) lujituspulttien käyttöä. Tarkempia kalliomekaanisia analyyseja ei vielä ole tehty, mutta kokemusperäisen arvion perusteella pysäköintihallin kalliokaton paksuus on riittävä. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa kalliomekaanisia vaikutuksia pitää kuitenkin analysoida tarkemmin. Pysäköintihallia ei kuitenkaan tule nostaa ylöspäin. Päähallille tehtiin avainlohkoanalyysi käyttäen tiedossa olevaa kallion jännitystilaa ja P-Hämpistä kartoitettuja päärakosuuntia (83/166, 01/273 ja 87/080). Avainlohkoanalyysilla varmistettiin, että holviin muodostuvat makrolohkot saadaan stabiloitua normaalein kallion lujitusmenetelmin (kalliopultit ja ruiskubetoni) kohtuullisin rakennuskustannuksin. 32

Kuva 31. Päähallin avainlohkoanalyysi ja mallinnetut lujituspultit. Kuva: S&R Ajotunneleiden yläosissa kalliokaton ollessa ohut tulee ne systemaattisesti ennakkopultittaa ja lujittaa käyttäen välitöntä lujitusta. Lisäksi louhinnan katkopituus rajoitetaan melko lyhyeksi. Kalliotilan käyttötarkoituksen ja kallion mahdollisen vedenjohtavuuden takia tiloissa tulee varautua merkittävään esi-injektointityöhön kalliotilojen tiivistämiseksi. Louhintatöiden suoritukseen vaikuttavat kalliolaatu, pohjavesi, sallitut työajat, tärinälle herkät rakennukset ja laitteet sekä toiminnot. Ennen kuin ajotunnelien louhinta voidaan aloittaa, pitää niiden avoleikkausosuudelta siirtää pois mahdolliset putket ja kaapelit. Maakaivannot pitää tukea ja ennakkolujittaa sekä tiivistää kalliokaivantojen reunat. Kalliolaatu vaikuttaa kalliossa kerralla louhittavan profiilin kokoon ja katkon pituuteen. Rikkonainen kalliolaatu voi hidastaa louhintaa lyhennetyn katkopituuden, tarvittavien ennakkolujitusten ja louhinnan vaiheistusten takia. Myös reikien poraus ja panostus voi hidastua merkittävästi. Koska louhinta aiheuttaa ympäristöönsä tärinää, melua sekä pako- ja savukaasuja, rajoitetaan yleensä sen päivittäistä työaikaa. Myös tärinäherkät toiminnot saattavat vaikuttaa sallittuihin räjäytysaikoihin. Työajan rajoitukset vaikuttavat hidastavasti louhinnan kestoon. Tärinälle herkät rakenteet, laitteet ja toiminnot rajoittavat momentaanista räjähdysainemäärää ja siten kerralla louhittavan katkon pituutta ja hidastavat siten 33

louhinnan etenemistä. Ympäristökiinteistöistä tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa selvitys, jossa rakenteiden ja toimintojen vaikutusta louhintatöiden suoritukseen arvioidaan. 8.3. KALLION TIIVISTYS JA LUJITUS Koska pohjavettä ei saa haitallisesti laskea, joudutaan vettä johtava kallio tiivistämään injektoimalla. Kallion vedenjohtavuuden selvittämiseksi joudutaan louhinnan aikana tekemään systemaattisia tunnustelureikiä. Sekä tunnustelureikien poraus että injektointi taas hidastavat louhintaa. Kalliotilat lujitetaan pulteilla ja ruiskubetonilla siten, että niiden pitkäaikainen stabiliteetti voidaan varmistaa. Hankesuunnitteluvaiheessa arvioitu lujitustarve perustuu P-Hämpin ja Rantatunnelin kalliolaatu- ja rakoiludataan sekä kalliomekaanisiin analyyseihin. Rikkonaisen kallion ja ohuen kalliokaton alueella käytetään tarvittaessa kallion ennakkolujitusta esim. poraporapulteilla. Välittömänä lujituksena käytetään kuiduilla vahvistettua ruiskubetonia ja mekaanisesti ankkuroituja kärkiankkuripultteja. Välitön ruiskubetonointi tehdään vaiheittain louhinnan vaiheistuksen mukaisesti. Lopullisina kalliopultteina käytetään tarpeen mukaan juotettuja harjateräspultteja ja juotettuja kärkiankkuripultteja. Lopullinen pultitus tehdään vaiheittain jo louhinnan aikana sen vaiheistuksen mukaisesti. Tarvittavan lopullisen ruiskubetonin keskimääräiseksi paksuudeksi pysäköintihallin holvissa arvioidaan 150 mm ja seinissä 120 mm. Muissa kalliotiloissa tarvittavan ruiskubetonikerroksen paksuus vaihtelee 60 150 mm välillä. Ruiskubetoni vahvistetaan kuiduilla. Kaikissa yleisötiloissa pintakerros on kuidutonta ruiskubetonia. Samoin käytettäessä teräskuitua tulee sen päälle asentaa suojabetonikerros. 34

9. TEKNIIKAN PERIAATERATKAISUT 9.1. LÄMMITYS Pysäköintilaitos liittyy kunnalliseen kaukolämpöverkostoon. Vaihtoehtoisena energialähteenä tutkitaan myös maalämpöä ja lämpöpumppua. Pysäköinti- ja teknisten tilojen sisäilman lämpötila pidetään talvella vähintään +10 o C:ssa. Porras- ja hissikuiluissa lämpötila pidetään talvella vähintään +17 o C:ssa. Pysäköintitilat lämmitetään ilmanvaihdon avulla. Porras- ja hissikuilut lämmitetään ilmanvaihdolla sekä lämmityspattereilla. Ajoluiskiin asennetaan nestekiertoinen sulanapitolämmitys tarpeellisille pituuksille. 9.2. ILMANVAIHTO Kuva 32. Ilmanvaihdon periaatekaavio. Kuva: Saanio & Riekkola Oy. Pysäköintitilojen ilmanvaihto toteutetaan tarpeenmukaisena ilmanvaihtona. Pystykuilujen yhteyteen sijoitetaan ilmanvaihtokonehuoneet, joihin johdetaan raitis ilma. 35

Tilojen jäteilma kerätään konehuoneista yhdistetyn savunpoisto- ja jäteilmakanavan avulla ja johdetaan Kauppa-aukion tai Sokoksen läheisyyteen sijoitettavan kuilun kautta ulos. Yhdistetty jäte- ja savunpoistokuilu johdetaan maanpinnalla ympäröivien rakennusten harjakorkeuden yläpuolelle määräysten mukaisesti ja niin, ettei se haittaa ympäristöään. Ilmanvaihdossa käytetään energiatehokasta lämmöntalteenottoratkaisua (ns. pyörivä lämmönsiirrin). Sisäilmaston tavoitteena pysäköintitiloissa ovat S3-, P1/P2- ja M1-luokat sisäilmaluokituksen 2000 mukaisesti huomioiden pysäköintilaitoksen erityisvaatimukset. Tilojen ilmankosteutta ja lämpötilaa hallitaan niin, ettei kalliopintoihin synny kondenssia. Pysäköintitilojen painesuhteet toteutetaan niin, etteivät epäpuhtaudet leviä puhtaampiin tiloihin. Porras- ja hissikuilujen ilmanvaihto liitetään pysäköintilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmään. 9.3. VESI, VIEMÄRI JA SADEVEDET Pysäköintilaitokseen rakennetaan talousvesiverkosto pikapaloposteja ja hallin siivousta varten. Siivouksen vesilähteenä hyödynnetään kallion vuotovesiä. Pysäköintilaitokseen rakennetaan jätevesiviemäriverkosto autojen sulamisvesiä ja hallin siivousta varten. Pysäköintitilojen jäte- ja vuotovesille rakennetaan erilliset pumppaamot, jotka liitetään kunnallisiin viemäriverkostoihin. Jätevesiviemärit varustetaan öljyerottimella. Sadevesiviemäröinti rakennetaan ajotunneleiden yläpäähän, mistä sadevedet johdetaan suoraan kunnalliseen sadevesiverkostoon. 9.4. SÄHKÖ JA TELE Valaistus toteutetaan pääsääntöisesti energiaa säästävillä ja ohjattavissa olevilla ledeillä. Hallissa käytetään myös tilaa korostavaa tehostevalaistusta, esimerkiksi rgb-ledejä. Sähkön liittyminen tapahtuu Tampereen sähkölaitoksen verkkoon joko pienjänniteliittymänä tai keskijänniteliittymänä. Liittymistapa ja muuntamotilat tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kunkunparkki liitetään data- ja puhelinyhteyksiin sekä kaapeli-tv:hen. Muut liittymät esim. valvomoon tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Halliin rakennetaan äänentoistojärjestelmä ja kohteeseen asennetaan GPS-toistoantennit. Halliin asennetaan myös valvontakamerajärjestelmä sekä pysäköintitekniikan vaatimat järjestelmät, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä. 36

Virve-verkon kuuluvuus hallin eri puolilla varmistetaan Virve-kaapeloimalla halli ja pystykuilut kauttaaltaan. Sähkö- ja teletilat sijoitetaan pääosin LVI-laitetilojen yhteyteen ja tilat varustetaan lämpökuormien mukaan mitoitetuilla jäähdytysjärjestelmillä. Kaikki sähkö- ja teletilat ylipaineistetaan muihin tiloihin nähden ilmanvaihdon avulla. Sähköjärjestelmien turvallisuuslaitteiden sekä savunpoistojärjestelmän sähkönsyöttö varmennetaan pysäkointilaitokseen asennettavalla varavoimakoneella. 10. HUOLTO 10.1. HUOLTOVÄYLÄ JA HUOLTOPIHAT Pysäköintikerrosten alle sijoittuu huoltokerros, jonne on sisään/ulosajot Hämeenkadun suuntaisen hallin länsipäästä sekä Kuninkaankadun suuntaisen hallin pohjoispäästä. Huoltoväylä on kaksisuuntainen; hallien päissä on kääntymispaikat huoltoautoille. Huoltoajo on eriytetty sisäänajoissa ennen puomikenttiä. Pysäköintiasiakkaiden ajo huoltoajoon estetään nosto-ovin, ja huoltoautoissa on etätunnistimet tms. jotka avaavat oven oikea-aikaisesti. Huoltoväylällä kaistan ylittävä kääntyminen on kielletty. Huoltoväylältä eriytyy ajot kiinteistöliittymien hallinnoimille huoltopihoille, joita rakennetaan hankkeessa tarpeen mukaan liittyjien tilauksesta. Kaavan tulee mahdollistaa liittyminen kaikille halukkaille. Huoltopihalle voidaan integroida mm. jätehuoltoa ja tavarankuljetusta. Henkilökuntapysäköintiä tms. ei huoltopihatasolla hoideta. Huoltopihan mitoitus ja hissiyhteydet kiinteistöön riippuvat kulloisenkin kiinteistöliittyjän tarpeista. Huoltopihojen talotekniikka hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Huoltopihat erotetaan palo-osastoivin nostoovin huoltoväylästä. 10.2. JÄTEHUOLTO Huoltotasolle voidaan halutessa sijoittaa myös jätehuollon keräysjärjestelmä ja hoitaa näin ydinkeskustan jätehuoltoa maanalaisesti. Imupisteet voidaan sijoittaa asuinkortteleissa vaikkapa sisäpihalle keskeisesti palvelemaan koko korttelin kiinteistöjä, mikä pienentää kiinteistökohtaisia liittymiskustannuksia. Imujärjestelmän käyttöönotto parantaa viihtyvyyttä ja asumismukavuutta, kun jäteautojen ei tarvitse ajaa enää pihaan. Sisäpihoja voidaan vapauttaa asumiskäyttöön myös siirtämällä kiinteistöjen autopaikkoja kalliopysäköintiluolaan. Tätä voidaan kiinteistökehityshankkeiden osalta edistää myös kaavoituksella. 37

Kuva 33. Esimerkkikuva maanalaisesta jäteasemasta imuputkistoineen. 11. PALOTEKNIIKKA 11.1. POISTUMISTIET JA PALO-OSASTOT Uloskäytäväporrashuoneet osastoidaan EI60-luokkaan. Pysäköintitiloista poistuminen tapahtuu pitkään vaakasuuntaiseen paineistettuun poistumiskäytävään, joka sijaitsee 1. tasolla. Käytävä johtaa osastoituihin porrashuoneisiin. Pysäköintitilojen 2. kerroksen tasolta ja huoltotasolta poistutaan paineistetun portaan kautta 1. kerroksen tasolla sijaitsevaan poistumistiekäytävään. Tilat varustetaan poistumisteiden merkki- ja turvavalaistuksella. Tilojen palo-osastointirajat tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Pysäköintilaitoksen, paloturvallisuus tutkitaan toiminnallisella palosuunnittelulla. Menetelmällä tarkoitetaan tietokoneavusteista suunnittelua, jossa oletettuja tulipalotilanteita simuloidaan ja henkilöiden pelastautuminen mallinnetaan poistumisaikalaskelmin. 38

11.2. SAVUNPOISTO Pysäköintilaitos varustetaan koneellisella automaattisesti käynnistyvällä savunpoistojärjestelmällä. Savunpoistoa voidaan palokunnan toimesta hallita käsikäyttöisesti savunpoiston ohjauskeskuksen välityksellä Pysäköintitilat on jaettu teknisiin savunpoistoalueisiin, joita hallitaan savunhallintajärjestelmän avulla (savunpoistopuhaltimet, siirtoilmapuhaltimet, korvausilmapuhaltimet). Korvausilmaa johdetaan pysäköintitiloihin koneellisesti. Porrashuoneiden ja teknisten tilojen savunpoisto on painovoimainen. Hätäpoistumisportaat varustetaan ylipaineistuspuhaltimilla. Hissikuilut varustetaan koneellisella savunpoistolla, jos ne päättyvät rakennuksen sisälle. Kaikki savunpoistoon liittyvät puhaltimet on liitetty pysäköintilaitoksen varavoimakoneen sähköjärjestelmään. Pysäköintitilojen savunpoisto mitoitetaan oletetun palonkehityksen perusteella. Muiden tilojen savunpoiston mitoittaminen tapahtuu voimassa olevien rakentamismääräysten (E4) tai suunnitteluohjeiden mukaisesti. 11.3. SAMMUTUSLAITTEISTO Pysäköintilaitos ja tarvittavat muut tilat (porrashuoneet, tekniset tilat) varustetaan automaattisella vesisammutuslaitteistolla. Pysäköintilaitoksen tiloihin asennetaan kattava pikapalopostiputkisto (liitetty käyttövesiverkostoon). Palokunnan sammutusvettä varten pysäköintitilohin johdetaan maanpinnalta palokun-nan ns. märkäjohdot palokunnan hyökkäysreittien läheisyyteen. Kaikki tilat varustetaan käsisammuttimilla. 11.4. PALOILMOITIN Kaikki tilat varustetaan kattavalla automaattisella paloilmoittimella. Paloilmoitinjärjestelmä on osoitteellinen ja se ryhmitellään automaattisen savunpoiston mukaisesti alueittain. 11.5. HYÖKKÄYSREITIT Palokunnan hyökkäysreittejä tulee kohteeseen useita, hallin joka nurkkaan yksi. Näihin tulee todennäköisesti jokaiseen palokuntahissit. 39

12. YHTEENVETO JA HANKKEEN AIKATAULU Kunkunparkin alustava hankesuunnitelma esittää toteuttamisvaihtoehdon maksimissaan noin 1440 autopaikan kalliopysäköintihalliin (Laaja Kunkun parkki) sekä toteutusehdotuksen 1. vaiheen halliksi (Suppea Kunkun parkki). Laajassa Kunkun parkissa on lisäksi kaksi vaihtoehtoa läntisiin ajotunneliliittymiin, Satamakadun ajotunneli (S) ja Hämeenpuiston ajotunnelit (H). Pohjoisen liittymissä on 2 vaihetta: vaiheessa 1 liittyminen Rantatunneliin ja vaiheessa 2 Rantatunnelin lisäksi myös katuverkkoon. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan tilasuunnittelua ja liittymien kat-suunnittelua, varmistetaan mukaan lähtevät kiinteistöliittymät ja jätehuollon ratkaisumallit, sekä otetaan suunnitteluun mukaan palokonsultti, jonka tekemän paloteknisen suunnittelun sekä simulointien pohjalta saadaan tarkennettua palotekniikkaan liittyvät suunnittelun lähtökohdat. Paloviranomaisten kanssa käytiin jo neuvotteluja alustavan hankesuunnitelman aikana ja saatiin mm. tarkennettua poistumistieratkaisuja, mutta operatiivinen toimi ei vielä ottanut tarkkaa kantaa haluamistaan lopullisista ratkaisuista. Nämäkin tarkentuvat jatkosuunnittelun myötä. Kunkunparkin hanke jatkuu asemakaavaluonnoksen valmistelun sekä ympäristön vaikutusarvioinnin laatimisen myötä. Kaavaluonnos tulee nähtäville alkusyksystä 2014. Selvitys jätehuoltojärjestelmän toteuttamisesta teetetään myös syksyllä 2014. Alustavan hankesuunnitelman jatkosuunnittelu L2-vaiheen suunnitelmiksi ajoittuu todennäköisimmin alkuvuoteen 2015. Itse Kunkun parkki olisi mahdollista saada valmiiksi aikaisintaan vuonna 2018, mikäli kaavasta tai rakennusluvasta ei tule valituksia. 40