ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule kiristää. Opintotukea tulisi kehittää asteittain kohti perustuloa. Opintotuen piiriin on saatava useampi opiskelija, tämä tarkoittaa mm. että: 20 opintopisteen vuosittaisesta minimirajasta on luovuttava, tukikuukausien määrää on nostettava ja opintotuen piiriin palavien opiskelijoiden opintosuoritusvaatimuksista on luovuttava. Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Opintotuen on oltava etuuspainotteinen. Opiskelijalla on säilytettävä mahdollisuus halutessaan täydentää toimeentuloaan opintolainalla. Opintotuen hallinnollinen vastuu tulisi siirtää opetus-ja kulttuuriministeriön alaisuudesta sosiaali- ja terveysministeriöön. Opintotukeen on saatava taso- ja huoltajakorotus. Opintolaina ei saa olla edellytys toimeentulotuen saamiselle. Opintotuen tulorajoja on tarkistettava vuosittain vastaamaan yleistä tulotason kehitystä. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja myös silloin, kun opiskelija ei nosta opintotukea.
Opiskelijat pitää siirtää yleisen asumistuen piiriin, jolloin huomioidaan asumiskustannusten alueelliset erot. Samalla puolison tulojen vaikutuksesta yleiseen asumistukeen on luovuttava. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat nykypäivää Opintojen suorittamisen ei tule olla sidottu aikaan ja paikkaan, vaan opetuksen järjestämisessä on mahdollistava eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen. Yksilölliset opintosuunnitelmat on mahdollistettava. Osaaminen ei ole sidottu siihen, miten ja missä se on hankittu. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen on oltava aidosti mahdollista jokaisen koulutusasteen ja -alan jokaisella kurssilla. Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus. Opiskelijan on pystyttävä suorittamaan joustavasti opintoja eri oppilaitosten sekä eri koulutusasteiden välillä. Opetuksen on perustuttava osaamisperustaisiin tutkintoihin ja opetussuunnitelmiin. - Opintojen suorittaminen on mahdollistettava ympäri vuoden, myös kesällä. OPPILAITOS Opinto-ohjauksen resursseja ja laatua on lisättävä kaikilla koulutusasteilla Jokaisella on oikeus saada asiantuntevaa, yksilöllistä ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta. Ohjausta antavan henkilöstön pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Korkeakoulujen lopputöiden ohjauksen resursseja on lisättävä ja ohjauksen saatavuutta parannettava.
Alle 25-vuotiaiden työttömyysetuuksien sitomisesta koulutukseen niin kutsutulla pakkohaulla on luovuttava. Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin on sisällytettävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatusta. Opettajien koulutuksessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ympäristöystävälliseen ja eläineettiseen elämäntapaan ohjaamiseen. Opiskelijoille on taattava kattavat tuki-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla koulutusasteilla Haluamme siirtyä kaikille tasavertaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Perusterveydenhuollon lisäksi opiskelijoille kuuluvat myös hammaslääkäri-, mielenterveys- ja seksuaaliterveyspalvelut. Lyhyemmän aikavälin tavoitteena on saattaa ammattikorkeakouluopiskelijat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut sekä terveydenhuolto. Kansainvälisille opiskelijoille on taattava kohtuuhintainen sairausvakuutus. Opiskelijoille on tarjottava täysipainoista ja maukasta kasvis- ja vegaaniruokaa. Kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Korkeakoulupaikkakunnilla tulee olla opiskelijoihin erikoistunut sosiaalityöntekijä, joka tekee yhteistyötä opiskelijaterveyden kanssa. Oppilaitoksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaitosympäristön viihtyvyyteen. Lyhyemmällä aikavälillä tarvitaan erityisesti ammattiin opiskelevien terveyteen panostamista terveyserojen kitkemiseksi. Kansainvälisyys
Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen yhteensovittamista. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa ja kulttuuriin tutustumista. Jokaisella koulutusasteella on oltava pakollinen opiskelijoiden kansainvälistymisjakso, jonka voi toteuttaa joko ulkomailla tai kotikansainvälistymisellä. Koulutusvienti on kannatettavaa, mutta sitä tulee kehittää yksilölle maksuttomana vaihtoehtona. Lukukausimaksut eivät ole koulutusvientiä. Hakijamaksuja ei tulisi periä EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja muiden aliedustettujen ryhmien pääsyä lukio- ja korkeakoulutukseen on tuettava. Oppilaitosten on oltava avoimia ja demokraattisia yhteisöjä Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutusasteille. Opiskelijoiden on saatava päättää oppilaitoksen asioista. Nuorten ja opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava ja opiskelijoita on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa. Automaatiojäsenyys on laajennettava ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin. Opiskelijaliikkeen tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan, vaan sen on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Opiskelija-, ylioppilas- ja oppilaskuntien on oltava aktiivisia kuntavaikuttajia ja opiskelijoiden paikallisia edunvalvojia. Yhteiskunnallisilla järjestöillä on oltava mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa tasa-arvoisesti. Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava Opiskelija-asuinalueiden on tuettava kestävää kaupunkirakennetta. Opiskelija-asuntoja pitää rakentaa lisää kysynnän mukaan. Lisäksi opiskelijoille on tarjottava monenlaisia asumisvaihtoehtoja, niin yksiöitä, kaksioita, kimppakämppiä kuin perheasuntojakin. Opiskelija-asunnoissa ja -asuntoloissa on saatava asua ympärivuotisesti. Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita ja rakentamisessa on otettava huomioon ekologisuus. Opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Sähköstä ja vedestä on maksettava kulutuksen mukaan ja sisälle asuntoihin on asennettava veden- ja sähkönkulutusta osoittavat mittarit. Toimivat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen yhteydet on taattava kampuksille ja kampuksien välillä. Kansainvälisiä opiskelijoita ja muilta paikkakunnilta muuttavia opiskelijoita on suosittava opiskelija-asuntoja jaettaessa. Opiskelija-asuntoja jaettaessa jakokriteerien on oltava julkisia. YHTEISKUNTA
Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle Koulutuksen periytyvyyteen on puututtava jo varhaiskasvatuksessa sekä peruskouluvaiheessa. Esiopetus on säilytettävä pakollisena koko ikäluokalle. Kaiken opetusmateriaalin on oltava sukupuolisensitiivistä. Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin. Lukukausimaksuja ei saa kerätä EU- ja ETAmaiden ulkopuolisiltakaan opiskelijoilta. Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen on oltava julkista. Suomalaisten koulutusastetta ei tule laskea. Yliopistossa perustutkinnon on säilyttävä maisterin tutkintona. Aidosti maksuttomassa koulutuksessa ylioppilaskirjoitukset ovat maksuttomia, materiaalimaksuja ei kerätä eikä kirjoista tarvitse maksaa millään koulutusasteella. Oppimateriaalien on siirryttävä enemmän sähköiseen, vapaasti hyödynnettävään muotoon. Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille. Koulutusjärjestelmän kehittäminen Hallinnon ja soveltuvin osin opintojen duaalimallia toisella asteella voi purkaa ja yhteistyötä lisätä, mutta tutkinnot on säilytettävä erillään. Lukioiden ja ammattioppilaitosten on järjestettävä opetusta niin, että opiskelijoilla on halutessaan aidosti mahdollisuus suorittaa yhdistelmätutkinto. Siirtymisen alalta toiselle ja korkeakoulusta toiseen yli duaalimallirajojen on oltava aidosti mahdollista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tiivistettävä.
Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä. Kaikkien harjoittelujen tulisi olla työsuhteita, joista maksetaan palkkaa. Ylioppilaskirjoituksista on luovuttava ja osaamisen arviointi suoritettava kurssikohtaisesti. Lukion diplomityö on laajennettava kaikkiin aineisiin. Nuorilla ja opiskelijoilla on oltava oikeus välivuosiin. Oppilaitosten rahoitus ei saa perustua vain sisäänotto- ja tutkintomääriin vaan rahoituksen kriteereiden on oltava myös laadullisia. Korkeakoulujen valinnoissa ei pidä suosia ensi kertaa korkeakoulupaikkaa hakevia, vaan kaikkia hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Opiskeluaikoja ei tule rajata. Virkamiesruotsista on luovuttava korkea-asteella. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu on muutettava kaikille pakolliseksi vapaasti valittavaksi kieleksi, jonka opiskelu alkaa seitsemänneltä luokalta ja jatkuu toisella asteella. Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella.