03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

Samankaltaiset tiedostot
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Onks tääl tämmöstäki ollu?

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Etappi 1. Masalantie, Hullus, Framnäs ja Ingvalsby

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

hinta 3 MASALAN POLKU Copyright Masalan asukasyhdistys Ry. 2017

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Eerolan tila, Palopuro KEVÄT

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Pöljän kotiseutumuseo

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Somero Valimotien asemakaava ja asemakaavamuutoksen. muinaisjäännösinventointi 2017

Maidontuotannon kannattavuus

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Wikli. Osaamisella maaseutu eläväksi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

AP VL ET 131 AO. AO Iu1/2 135 AP. TOIVAKAN KUNTA Kirkonkylän alueen Saarisen länsirannan asemakaavamuutos 1/2000 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Joensuu Iiksenvaaran-Ketunpesien- Papinkankaan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Luonnon, eläinten ja maatilaympäristön hyödyntäminen ratsutilan arjessa. Turkan Ratsurinne ay Satu Turkka, yrittäjä

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

TILAHALLINTO Liite Patu 7 / KORJAUSOHJELMA 2015

Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä : Vastaajan ikä? v v.

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Viljakaupan markkinakatsaus

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

SUKUSEURA TUO YHTEEN

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

Poliittisten ryhmien ehdotukset vaalilautakuntien jäseniksi ja varajäseniksi, sekä puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

Kaura vaatii ravinteita

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

Muistoissamme 50-luku

Lohja Paloniemen osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2014

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

DDD. D Vuokrattu, ks. huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

maaseutu Passi Haukivuori, Pieksämäki

Luomu Etelä- Savossa Tietoa maakunnan luomusta

MASALAN POLKU Masalanasukasyhdistys Ry. 2019

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maatalouden nousu ja muutos Höljäkässä viime sotien jälkeisenä aikana

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki Riitta Mikkola

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

VYR kylvöalaennuste 2016

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Karhulan kylä. Teppo Vihola Kyläkeskiviikko

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Transkriptio:

03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä. Tila toimi ruotujakolaitoksen määräyksen mukaisesti vuodesta 1694 rusthollina eli ratsutilana. Tilan tuli varustaa sotajoukkojen tarpeisiin ratsumies ja tarvittaessa antaa henkilölle torppa käyttöön Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon Nissniku, 1922, Kesäsunnuntai, väkeä talon pohjoisseinustalla, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 1700-luvun alussa nälkävuosien jälkeisellä ajalla Hans Jakobsson mainitaan omistajana. Tällöin tila oli ajalle tyypilliseen tapaan vähävarainen ja huonossa kunnossa. 1700-luvun aikana omistaja vaihtui muutamaan otteeseen, kunnes vuonna 1813 tilan otti haltuunsa Henrik Ekholm, joka oli tilan tulevan pitkäaikaisen Lönnbergin suvun esi-isä.

1900-luvun alkuvuosina tehtiin Masalassa paljon maakauppoja. Nissnikun tilan tiedoissa niittyala muuttui pelloiksi. Tämä johtui peltoalan hankinnoista sekä siitä, että niittyjä raivattiin pelloiksi. Pelloilla viljeltiin eniten heinää ja ruista, kauraa käytettiin lypsylehmien ja hevosten rehuna. Vehnää ja ohraa viljetiin vain vähän. Nissnikun kaksiosaisesta riihestä on säilynyt kuva vuodelta 1921. Riihessä kuivattiin ja puitiin viljaa. Nissnikun riihi 1921, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon Eläimiä oli Nissnikun tilalla 1910-luvulla tietojen mukaan 17 lehmää, yksi sonni, 5 hevosta sekä muutama lammas ja kana. Viljelyä varten tilalla oli kylvö-, niitto- ja puimakone sekä hevosharava. Traktoreiden käyttö ei ollut yleistä Masalan alueella, ja onkin todennäköistä, että seudun ensimmäisiä traktoreita oli Nissnikun tilalle vuonna 1927 saapunut petrolilla kulkeva käsin startattava Fordson. Traktorissa oli rautapyörät. Nissnikun tilan sepästä on olemassa kertomus, jossa hänen kerrotaan takoneen Eliel Saarisen toiveiden mukaisesti Hvitträskin oviin saranoita. Saranat tuli takoa yhdestä valurautaisesta kappaleesta kierukkaornamentteineen, joka ei ollut helppo toteuttaa. Eliel Saarinen olikin istuutunut lämmikkeen kera sepän kanssa alas tarkastamaan piirustuksia, jonka jälkeen seppä Hartman oli onnistuneesti saanut saranat valmistettua. Vuonna 1944 Nissnikun tila tuli evakuoida ja kuten usein kävi, oli tila huonokuntoinen Porkkalan vuokrakauden jälkeen. Lönnbergin suku omisti tilan aina 1960- luvulle asti, kunnes päätti myydä viljelymaat ja pihan rakennusfirmoille ja isomman metsäalueen Kirkkonummen kunnalle. Nissniku, evakuointi 1944, Näkymä navetan nurkalta Sepänkyläntielle, Repro kuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

Nissnikun tilan jäänteet sijaitsevat Sepänkyläntieltä etelään risteävien Nissnikuntien ja Nissnikunraitin välisellä alueella. Raunioita löytyy 1980-luvulla paikalle rakennettujen taloyhtiöiden 1 ja 7 pihoilta sekä taloyhtiöiden 2 ja 6 väliin jäävältä metsäiseltä kumpareelta, jolla kasvaa harvakseltaan puita. Nissnikun tilan raunioita taloyhtiöiden 1 ja 7 välimaastosta kesällä 2015. Kuva: Masalan asukasyhdistys ry. Tilan rakennusten pohjien lisäksi voi läheisestä Hulluksen metsään kuuluvasta mäestä löytää lisäksi vielä eriaikaisia rakennuksen pohjia, kellarikuoppia ja kaivantoja. Vanhimmat ovat todennäköisesti

1700-luvun torppa-asutuksen jäänteitä. Paikkaa käytetään nykyään lasten leikkeihin ja majanrakennukseen. Vuoden 1780 Kuninkaan kartastossa mäelle on merkitty läheisen Hulluksen tilan torppa-asutusta. 1780 Kuninkaan kartta. Ote Kirkkonummen karttapalveluista. Nissnikun tilalta on säilynyt hieno kokoelma valokuvia tilan arjesta ja juhlasta 1900-luvun alusta tilan evakuointiin saakka 1944. Nämä kuvat kertovat elämästä vanhan ajan Masalassa. Nissniku 1920, sukulaisia kyläilemässä, kuvaaja tuntematon.. Kirkkonummen kunta, Kulttuuripalvelut

Sadonkorjuutalkoot 1944, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon Masalainen valokuvaaja Raimo Poutanen on ikuistanut Nissnikun uusia asukkaita 1980-luvulla: