TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI/TILAKESKUS Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto
1 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 POHJASUHTEET... 3 2.1 Maaperä... 3 2.2 Pohjavesi... 3 3 POHJARAKENNUSRATKAISUT... 4 3.1 Rakennuksen lattiataso... 4 3.2 Rakennuksen perustaminen... 4 3.3 Kuivatus... 4 3.4 Routasuojaus... 5 3.5 Radonsuojaus... 5 3.6 Viemärilinjat... 5 3.7 Pihan rakenne ja pintakuivatus... 6 Piirustukset GEO 1248 01 POHJATUTKIMUSKARTTA GEO 1248 02 POHJATUTKIMUSLEIKKAUKSET 1-1 3-3 & A-A C-C
2 (6) TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI/TILAKESKUS NOTKOPUISTON PÄIVÄKODIN LAAJENNUKSEN PERUSTAMISTAPA 1 YLEISTÄ Tuusulan kunta on tehnyt pohjatutkimuksia Notkopuiston päiväkodin laajennusta varten. Suunniteltu kohde sijaitsee Tuusulan Jokelassa osoitteessa Sivutie. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. Olemme laatineet pohjatutkimusten perusteella kohteen perustamistapalausunnon. Rakennus on alustavasti suunniteltu puu- ja tilaelementtirakenteisena. Kohteen geotekninen luokka on GL2. Suoritetut pohjatutkimukset käsittävät 7 painokairausta suunnitellun rakennuksen kohdalta. Pohjatutkimukset on esitetty kartalla ja leikkauksin piirustuksissa 01 ja 02. Mittaukset ja pohjatutkimukset on tulostettu tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N43. Kuva 1. Rakennuksen sijainti
3 (6) 2 POHJASUHTEET 2.1 Maaperä Tontin nykyinen maanpinta on kairausten lähtötasojen perusteella tasainen ollen noin välillä +73,9 +74,3. Kairaukset ovat päättyneet noin 5 12 metrin syvyyteen. Kohteen maaperä on GTK:n maaperäkartan mukaan savea. Tutkimusalueella esiintyy seuraavat maakerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: 1. Kuivakuorisavi 0,5 8 metriä 2. Sitkeä savi, siltti tai hiekka 1,5 8,8 m 3. Tiivis hiekka / moreeni arviolta 1 3 metriä Kairaukset ovat edenneet kerroksessa pääasiassa pienellä kierrolla tai 100 kg painolla. Pehmeä savikerros vaikuttaa olevan paikoin erittäin kerroksellista, mikä viittaa saven häiriintymisherkkyyteen. Maaperä on todennäköisesti routivaa. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen moreenikerrokseen tai kiveen / kallioon / lohkareeseen. Kuva 2. Ote GTK:n maaperäkartasta. Sininen väri kuvaa savialuetta. 2.2 Pohjavesi Kohteessa ei ole tehty erillistä pohjavedenpinnan mittausta. Pohjaveden painetason arvioidaan olevan melko lähellä maanpintaa.
4 (6) 3 POHJARAKENNUSRATKAISUT 3.1 Rakennuksen lattiataso Maanpinnan korkeuksien mukaan tarkoituksenmukainen lattiataso rakennukselle on noin +74,5 (N43). 3.2 Rakennuksen perustaminen 3.3 Kuivatus Uudisrakennuksen viereinen nykyinen päiväkotirakennus on rakennettu tilaelementeillä ja perustettu teräsputkipaaluille. Nykyisen rakennuksen alapuoleiset pehmeät savikerrokset jatkuvat osittain uudisrakennuksen alueelle. Yhtenäinen perustamistapa on laajennuksen osalta paaluperustus. Rakennus perustetaan paksusta pehmeästä maakerroksesta johtuen lyötäville teräsputkipaaluille tai teräsbetonipaaluille. Paalujen suunnittelu ja toteutus tehdään ohjeen RIL 254-2011 Paalutusohje 2011 mukaan. Kohteen paalutustyöluokka on PTL2. Pohjamaan kerrallinen savi ja siltti on häiriintymisherkkää, joten ensisijaisesti suositellaan teräsputkipaaluja, joiden läpäisykyky on parempi ja jotka aiheuttavat vähemmän tärinää ympäristöön ja oleville rakennuksille. Paalut tunkeutuvat arviolta painokairauksien syvyydelle, eli paalupituus pituus on n. 6 12 m. Vaihtoehtoisesti rakennuksen pohjoisosa voidaan perustaa maanvaraisesti. Maanvarainen perustus voi painua hieman (alustavasti arvioiden 25 mm) ja perustamistavan muutoskohtaan tehdään siksi liikuntasauma (katso pohjatutkimuskartta ja leikkaukset). Rakennuksen kevytrakenteinen pohjoisosa voidaan tällöin perustaa maanvaraisesti 0,5 1,5m kerroksittain tiivistetyn massanvaihdon varaan. Massanvaihto tehdään tiivistyskelpoisesta routimattomasta kitkamaasta (esim. murske #0 150). Massanvaihto ulotetaan vähintään leikkauspiirustuksessa 02 esitetyn pehmeän savikerroksen alapintaan asti. Vähintään 300 mm paksun tiivistetyn murskearinan varaan tehtävien anturoiden alustavana kantokestävyyden mitoitusarvona voidaan käyttää 100 kn/m 2, kun anturat ovat vähintään 1 m suunnitellun maanpinnantason alapuolella ja anturoihin kohdistuvat kuormitukset ovat pääasiassa pystysuuntaisia. Mitoitus tarkistetaan suunnittelun aikana rakenteista aiheutuvien kuormien selvittyä. Alapohja voidaan perustaa joko maanvaraisena ja kantavana ryömintätilaisena. Rakennus salaojitetaan vähintään ulkoseinälinjoilta. Salaojan suunnittelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Maapohjassa olevan veden kapillaarinen nousu katkaistaan salaojituskerroksella. Kerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Salaojituskerroksen tai solumuovieristeen alapuolisen mursketäytön yläpinta kallistetaan salaojiin päin vähintään kaltevuudella 1 %. Alapohjan salaojituskerroksen tulee olla välittömässä yhteydessä salaojaputkia ympäröivään salaojituskerrokseen. Muuten kuivatuksen suunnittelussa noudatetaan julkaisua RIL 126-2009 Rakennuspaikan ja tonttialueen kuivatus. Salaojavedet johdetaan perusvesikaivon kautta viemäriin tai suunniteltavaan purkupisteeseen.
5 (6) 3.4 Routasuojaus Pohjamaa on todennäköisesti routivaa. Rakenteet tulee ulottaa roudattomaan syvyyteen tai käyttää routaeristettä. Lämpimien rakennusten routimaton perustussyvyys vaihtelee alapohjatyypistä ja alapohjan lämmöneristyksestä riippuen seuraavasti (RIL 261-2013, Routasuojaus): Perustamistapa Perustuksen osa Pakkasmäärä F50, Kh Maanvastainen alapohja, alapohjarakenteen lämmönvastus RA 10,0 m 2 K/W, perusmuurin lämmöneristys ulkopinnassa Ryömintätila, tuuletus ulkoa, tuuletusaukkojen yhteispinta-ala max. 8 promillea alapohjan pinta-alasta, alapohjarakenteen lämmönvastus RA 6,25 m2k/w Seinälinja Nurkka Seinälinja Nurkka 35 000 1,2/1,4 1,5/1,8 1,4/1,7 1,7/2,0 3.5 Radonsuojaus 3.6 Viemärilinjat Tilastollisesti keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuva pakkasmäärä F50 Tuusulassa on noin 35 000 Kh. Yllä olevasta taulukosta käytetään pienempää perustussyvyyttä hienorakeisissa maalajeissa (tässä tapauksessa) ja suurempaa perustussyvyyttä karkearakeisissa maalajeissa ja moreeneissa. Perustusten jäädessä roudattoman syvyyden yläpuolelle käytetään routasuojausta, joka mitoitetaan ohjeen RIL 261-2013 Routasuojaus mukaan. Maaperätietojen mukaan koko rakennusaluetta peittää savikerros, jonka paksuus on pienimmillään pohjoisosassa noin 3 m. Saven alla olevassa karkearakeisessa maakerroksessa saattaa esiintyä radonkaasuja. Säteilyturvakeskuksen radontutkimusten perusteella suunnittelualueen radonpitoisuuksien keskiarvo on välillä 200-300 Bq/m3. Uudisrakennuksissa sisäilman radonpitoisuuden tulee olla alle 200 becquereliä kuutiometrissä. Maan huokosilmassa esiintyvä radon tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Suunnittelussa noudatetaan ohjetta RT 81 10791 Radonin torjunta. Viemärilinjat perustetaan käyttöluokan N3 suodatinkankaan, 300 mm kiviainesarinan (esim. M #0 32mm) ja vähintään 150 mm asennuskerroksen varaan. Putkilinjat tulee pyrkiä rakentamaan roudattomaan syvyyteen tai käyttää routaeristettä. Liikennealueen routaeristyksissä tulee huomioida eristeen kestävyys raskaan liikenteen kuormitukselle.
6 (6) Viemärikaivantojen ulottuessa pihan rakennekerroksia syvemmälle tulee kaivantojen reunoihin tehdä siirtymäkiilarakenteet luiskaamalla kaivanto 1:2 kaltevuuteen. 3.7 Pihan rakenne ja pintakuivatus Suunnittelualueen pohjamaa on todennäköisesti routivaa. Liikennöitävien piha-alueiden tarvittavat täytöt tehdään routimattomasta täyttömateriaalista huolellisesti tiivistäen. Ohjeellinen päällysrakennetyyppi liikennealueella (katuluokka F4): kulutuskerros (AB) 50 mm kantava kerros (M #0-32) 200 mm tukikerros (M #0-100) 800 mm suodatinkangas KL N3 Yhteensä 1050 mm Pintakuivatuksen suunnittelussa on asfalttialueella pyrittävä 2 %:n kaltevuuksiin. Pihan painumat on arvioitava laskennallisesti, kun pihan korkeusasema on suunniteltu. Helsinki, Teemu Rahikainen Mikko Mielonen