K Y P S Ä 1 Helsingin Yliopiston Kymenlaakson Osakunnan jäsenlehti nro 2/2004
Otsikoita 4 Päätoimittajan kynästä 5 Puhinoita 6 Osakunnalla tapahtuu 8 Helsingin Yliopisto ja sen tiedekunnat 12 Osakuntien historiaa 14 KyO, kehitysyhteistyöosasto? 16 Yliverstas 18 Fuksin kynästä 20 Oppimisen sietämätön vapaus 22 Herkkuja tölkistä 24 Mitättömyydestä keskinkertaisuudeksi 26 Virkailijat Kypsä 02/2004. Julkaisija Helsingin Yliopiston Kymenlaakson Osakunta. http://kymenlaakson.osakunta.fi. Painopaikka Limes ry. Painos 500. Päätoimittaja Mikko Kuokkanen. Toimituskunta Jukka Villsted, Riku Neuvonen, Terhi Aapro, Matti Hannikainen. Taitto Mikko Kuokkanen. 2 K Y P S Ä K Y P S Ä 3
Päätoimittajan Puhinoita kynästä Kypsästä. Lehti jota pidät käsissäsi on Kypsä, Helsingin Yliopiston Kymenlaakson Osakunnan jäsenlehti. Kypsä ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja tehdään kokonaan KyO:n jäsenten voimin. Tämä kyseinen Kypsä on abi-kypsä, jota jaetaan osakunnan jäsenten lisäksi maakunnan abeille. AbiKypsän kohderyhmän johdosta lehti sisältää paljon tietoa yliopistosta ja osakunnista. Vanhoillekin osakuntalaisille joukossa on paljon uutta tietoa sekä uusia näkökulmia. Ei siis kannata jättää lukematta. Lehteä lukiessasi voit samalla miettiä, haluaisitko kirjoittaa jotain seuraavaan Kypsään, joka ilmestynee lokakuussa. Osakunnan puolesta lukuvuosi alkaa lähentyä loppuaan. Lehden tippuessa postiluukuista viimeisiä tenttejä viedään. Osakunta on menossa piikkiin ja osakuntalaiset siirtyvät hiljalleen tekemään sitä mitä kesällä tehdään. Kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille; kirjoittajille, ideoijille, kokoajille.. Tiedätte keitä olette. Kypsä ei olisi olemassa ilman teitä! Hyvää kevättä ja kesää kaikille. Keväästä ja Helsingistä. Siinä missä talvi edustaa pysyvyyttä, pysähtyneisyyttä ja hiljaista rauhallisuutta, kevät edustaa muutosta, liikkeelle lähtöä ja uuden aloittamista. Kevät antaa rakkaudelle siivet ja saa ihmiset virkoamaan eloon. Keväällä linnun laulu täyttää ilman ja värikkäät kukat maan. Keväällä rappioalkoholistit ilmestyvät kaduille. Keväällä hullut tulevat esiin kaapeistaan. Keväällä erot korostuvat. Helsinki vahvistaa tämän säännön olematta kuitenkaan poikkeus. Rumuus ja kauneus samassa paketissa. Lumen alta paljastuu niin vihertyvä ruoho kuin kaikki talven aikana penkkaan heitetyt roskatkin. Keväällä aurinko paistaa, mutta vain katupölyn muodostaman usvan läpi. Keväällä voi metrolla keskustaan mennessä katsella, kuinka jäät katoavat hiljalleen merestä. Oltuani lähellä muutama päivä takaperin tapahtunutta surullista kirvesvälikohtausta olen alkanut metrossa matkustaessani katselemaan myös olkani yli. Helsingissä on totisesti kaikki suurta. Helsinki on monipuolinen kaupunki, niin hyvässä kuin pahassa. Kokonsa vuoksi täältä löytyy kaikille jotain. Helsingin Yliopisto tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää itseään niin hengen kuin ruumiinkin tasolla. Hyvien puolien vastapainona on "helsinkiläinen mentaliteetti", joka saattaa jotakuta opiskeluvaihtoehtoja miettivää pelottaa. Raha haisee ja ihmiset ovat yrmeitä. Silloin on hyvä muistaa, että opiskelu ei ole loppuelämä. Helsingistä pääsee aina nopeasti ja helposti pois. Kulkuyhteydet ovat hyvät ja vievät moneen suuntaan. Mikko Kuokkanen PT Taas on kevät vilahtanut ohi aivan yllättäen. Toisaalta kun katsoo kalenteria taaksepäin, niin kyllähän tässä on toimintaa ollut. Kun tämä on kevätlukukauden viimeinen Kypsä, haluankin jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia toimintaa järjestäneitä ja niihin osallistuneita. Vaikka alkuvuonna ei mitään suurta projektia olekaan ollut, niin mieleen tämä kevät varmasti jää monista yhdessäolo illoista, hengailusta. Vielä keväälläkin toiminta on houkutellut mukaan fukseja ja kevät kokonaisuutena on ollut onnistunut. Osakunnan merkitys sosiaalisena viiteryhmänä on korostunut ja mikä tärkeintä, meillä on ollut hauskaa. Eikä kevät vielä ole edes ohi. Kun tämä lehti lähtee myös maakunnan abeille, niin muutama sana Helsingistä ja maakunnasta. Helsinki on suomen Amerikka siinä mielessä, että tämä on aidosti ainoa kaupunki Suomessa, jossa on selkeästi useita eri kulttuurivähemmistöjä, Suomen oma sulatusuuni. Täällä ulkomaalaisvähemmistöt ovat näkyvästi edustettuina katukuvassa ja muunmuassa Hämeentielle on keskittynyt etnisten kauppojen ryhmittymä. Veikkaan, että monessa kaupassa ei suomea ole juurikaan kuultu. Helsinki todellakin on monikulttuurinen kaupunki. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että onhan täällä samanlailla myös eri maakunnista tulleita ryhmiä. On muutto Suomen sisälläkin helposti aikamoinen kultturisokki. Yleistäen voi todeta, ettemme me kymenlaaksolaiset ole ihan samanlaisia, kuin esimerkiksi pohjalaiset. Helppo on todeta, että pohjalaiset ovat enemmänkin pää pystyssä ja henkselit paukkuu, ja me kymäläiset enemmänkin itsekriittisiä ja diplomaattisia. Ja kyllähän kotkalainen ja stadilainen sielunmaisemakin hieman eroaa. Erilaisuus maakuntaheimojen välillä on vain hieman hienovaraisempaa kuin esimerkiksi suomalaisten ja vietnamilaisten välillä. Kulttuuri on kuitenkin muutakin kuin taide ja kieli. Erityisesti tavat toimia ja käyttäytyä ovat olennainen osa sitä. Jotenkin sitä on helpompi olla kymäläisten kanssa. Yhteinen sävel löytyy helpommin. Meillä on sama kulttuuri. Vaikka me maakunnasta muuttaneet olemmekin nykyään helsinkiläisiä, niin kyllä maakunta on meihin jälkensä jättänyt. Itse en sitä huomannut ennen Helsinkiin muuttoa. Kai maakunnan suhteen on sama, kuin maankin suhteen. Ulkomailla asuneet sanovat kuinka he ovat alkaneet tuntea itsensä voimakkaasti suomalaisiksi vasta pois muutettuaan. En minäkään pitänyt itseäni kymenlaaksolaisena ennen Helsinkiin muuttamista. Osakunta kyllä auttoi maakuntaidentiteetin löytämisessä. Osakunta onkin eräänlainen Helsinki- Kymenlaakso -seura. On mieletöntä, että voi porukalla olla kiinnostunut kotimaakunnan asioista. Tiedättehän, kuinka sitä silti kannattaa lapsuuden kotikaupunkinsa urheilujengejä vaikka onkin muuttanut jo muualle. Kyllä minäkin huudan MyPan puolesta enkä Forza- HJK:ta. Tai, että voi päivitellä Kouvolan bitumitoria jonkun toisen oikeasti asiasta kiinnostuneen kanssa. Eikä tämä tarkoita, ettenkö viihtyisi Helsingissä. Helsinki on upea kaupunki monista puutteistaan ja ongelmistaan huolimatta. Vaan olen helsinkiläinen ylpeänä omasta kouvolalaisuudestani. Enkä varmasti ole yksin kokemukseni kanssa. Erilaisuus on rikkaus, maakunnat ovat rikkaus ja erilaiset järjestöt ovat valtava voimavara. Ja välillä on rentouttavaa tulla omiensa pariin olemaan kouvolalainen. Sinulle abi, kun tulet pääkaupunkiin, suomen arvostetuimpiin kouluihin opiskelemaan, tervetuloa myös osakuntaan. Ja onnea pääsykokeisiin. Antti Raappana Hallituksen puheenjohtaja 4 K Y P S Ä K Y P S Ä 5
Osakunnalla tapahtuu Tulevia tapahtumia 19.4. Kymen Inttäjät ottavat esiin pitkään tupessa olleen sanansäilän ravintola Marian Helmessä. 21.4. Klooni näytelmän öögailua (kuten me täällä tsadissa bamlataan) Helsingin Kaupunginteatterissa. Lisätietoja kulttuurisihteeriltä. 23.4. Perinteinen Liisankadun yhteinen Yrjönpäivän viesti, jossa nimipäiväsankari tosin esiintyy vasta seuraavan vuorokauden puolella. 27.4. Keilojen kaatelua. Lisätietoja Hanna Mattilalta. 28.4. Mennään tutustumaan Yliopistomuseoon ja erityisesti osakuntanäyttelyyn. Kokoontuminen klo 15.20 Tuomiokirkon rappusilla, myöhemmin saa ilmestyä omaan vapaaseen tahtiin eikä ilmoittautua tarvitse. Enemmän tietoa voi kääntyä kulttuurisihteeri Aura Raappanan puoleen. 30.4. Liisankadun yhteiset vappubileet. 17.5. Osakunnan toukokuun kokous SanomaWSOY:n tiloissa Ludviginkadulla, emäntänä viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura. Kokoontuminen klo 16.30 Ludviginkatu 6-8:ssa. Lisätietoja listalta ja puheenjohtaja Antti Raappanalta. 20.5. Perinteinen kevätretki perinteeksi muodostuvaan Seurasaareen. Kokoontuminen Sokoksen edessä klo 13.00. Enemmän tiedotusta listalla ja lisätietoja antanee toiminnanohjaaja sekä Hanna Mattila. Kesäretki on tänä vuonna Kuusankoskella ja todennäköisesti 9. 11.7. Enemmän tietoa tästä myöhemmin maakuntasihteeri Hanna Juntuselta. Viikottain on edelleenkin torstaisin touhutorstai osakunnalle ja sen jälkeen sählyä yliopiston hallintorakennuksella klo 21.00 toukokuun loppuun saakka. Huhti- ja toukokuun ajan myös jalkapalloa sunnuntaisin, tarkempi aika ilmoitetaan listalla ja lisätietoja voi kysyä Riku Neuvoselta. Kesällä jalkapalloa pelataan Kaisaniemen kentällä aina torstaisin, lisätietoja samasta osoitteesta. Hallitus kokoontuu osakunnalla klo 19.00 alkaen 20.4. ja 4.5. sekä myöhemmin päätettävässä ravitsemusliikkeessä kevään viimeisen kokouksen kunniaksi. Uutisia Sanansäilä toimii osakunnassa upeasti ja tänäkin vuonna Liisankadun Debatin kiertopalkinto päätyi Kymenlaakson Osakunnalle. Joukkueessa kilpailivat Mikko Kuokkanen, Antti Mänttäri ja Mari Suikkanen. Osakunnan kuraattori vaihtui kun tutkija, KL Kalle Kalle Juutin toimikausi loppui maaliskuun Herrapäivällisillä herroilla meno päällä. lopussa. Uudeksi kuraattoriksi valittiin VTM Juha-Matti Jubbu Seppänen. Valitettavasti uusi kuraattori on kansainvälisten velvoitteiden vuoksi estynyt puoleksi vuodeksi hoitamasta virkaan, joten virkaa tekeväksi kuraattoriksi valittiin MMM Hanna Hanna-Sisko Mattila. Kypsä onnittelee kaikkia! Perjantaina 16.4. vietettiin perinteisiä herrapäivällisiä Hyvä Olo teemalla. Toimitukseen kantautuneiden tietojen mukaan herroillakin olikin hyvä olo varsin pitkään ja aika moni löysi omasta psykofyysissosiaalisesta olemuksestaan aivan uusia ulottuvuuksia. Varsinkin lauantain puolella tervehenkinen olotila sekä yleinen kunnollisuus olivat varmasti monella päällimmäisinä mielessä. Muuttoliike on koskettanut taas pitkästä aikaa osakuntaa. Eräs historianopiskelija on siirtynyt jatkosodassakin tutuksi tuleen nimen, Talin, ympäristöön. Myöskin pidempiaikainen isäntä on vaihtanut asuinsijaansa, samoin puheenjohtaja & kulttuurisihteeri ja onpa eräskin vanhempi osakuntalaisjamppa löytänyt kotipesän Lahlesta saakka. Oudoin muuttoliike on kuitenkin uudella kuraattorilla, joka pesii kesän aikana Afganistanissa saakka ja palannee talveksi takaisin Suomen kamaralle. Asunto Kymenlaakson Osakunta tarjoaa haettavaksi: Asunto Domus Academicalla Yhteydenotot 5.8.04 mennessä. Lisätietoja ja hakuohjeet: Mika Koski mika.koski@welho.com 040 834 9200 6 K Y P S Ä K Y P S Ä 7
Helsingin Yliopisto ja sen tiedekunnat Yliopistolta harva valmistuu suoraan ammattiin (kuten lääkärit, papit, juristit, opettajat, ja farmaseutit). Oma osaaminen ratkaisee sijoittumisen. (Kannattaa katsella vaikka Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksia, niin näkee, että suuressa osassa edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja sitten luetellaan mitä erikoisempia osaamisalueita) Lisäksi erilaiset ainejärjestöt, harrastuskerhot, vaihto-opiskelu ja osakunta laajentavat näkökulmaa oman opiskelun ulkopuolelle ja tuovat toivottua vastapainoa ehkäisemään uupumusta, mielenterveysongelmia ja vatsahaavaa. Helsingin yliopiston piirissä on valtava määrä mahdollisuuksia osallistua ja siten pysyä virkeänä. Helsingin yliopisto on siis Suomen suurin ja monipuolisin yliopisto ja paras se on siksi, että se on Kymenlaakson lähin oikea yliopisto. Kalle Juuti Kirjoittaja on Kymenlaakson Osakunnan seniorijäsen ja työskentelee Soveltavan kasvatustieteen laitoksella tutkijana. Helsingin yliopisto - Suomen suurin ja paras Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto millä tahansa mittarilla mitattuna. Tiedekuntia on 11 ja erillislaitoksia 17 (kuten yliopiston apteekki, yliopiston pääkirjasto, joka on samalla Suomen kansalliskirjasto, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos, yliopistopaino). Yliopistolaisia - opiskelijoita ja henkilökuntaa - on yli 45 000. Vuosittain suoritetaan 4200 tutkintoa, joista 350 tohtoria. Väitöstilaisuuksia riittää siis riittää lähes joka päivälle. Yliopistolla on kolme tehtävää: Tehdä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa korkeinta opetusta sekä siten tukea toiminnallaan yhteiskunnan kehittämistä ja elinkeinoelämää. Tutkimus - uuden tiedon luominen - on yliopiston toiminnan perusta. Helsingin yliopisto on kutsuttu jäseneksi liittoon johon 12 kuuluu Euroopan parhaiksi luokiteltua tutkimusyliopistoa. (Helsingin yliopisto ainoana suomalaisena yliopistona, mukana mm. Cambridgen, Leidenin, ja Oxfordin yliopistot, Karolinska Institutet ja l'université Louis Pasteur à Strasbourg. Tämä on tunnustus, joka vakuuttaa tutkimuksen tason. Tämä näkyy mielenkiintoisella tavalla opetuksessa. Kun opettaja (professori, dosentti tai yliopiston lehtori) on alansa ehdoton asiantuntia suomessa tai kansainvälisesti, ei vastaavaa opetusta voi saada muualta. Tyypillistä syventävissä opinnoissa. Perusopinnoissa opettajan asiantuntijuus ilmenee parhaimmillaan johdantona tieteenalaan. Ei piperretä yksityiskohdissa vaan annetaan opiskelijoille tapa lukea ja ajatella tieteenalan peruskysymyksiä. Yliopisto ei ole koulu jossa opettaja yrittää motivoida oppilaita, vaan yhteisö, jossa halutaan ymmärtää maailmaa paremmin. Opiskelija odotetaan ja annetaan olla aktiivinen. Yliopiston opetuksen ja tutkimuksen tason arvioi säännöllisesti kansainvälinen arviointipaneeli, jotka ovat arvioineet opetuksen olevan korkeaa eurooppalaista tasoa. Iso talo tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia. Vaikka maisterin tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa, harva valmistuu minimiopinnoilla. Tieteenalan luonteesta riippuen opinnoissa on enemmän tai vähemmän valinnaisuutta. Lääkärin opinnot suoritetaan lähes lukujärjestystä noudattaen, kun taas filosofisessa tiedekunnassa (jaettu 1992 humanistiseen, matemaattisluonnontieteelliseen ja käyttäytymistiete elliseen tiedekuntaan) opiskelija valitsee sivuaineet lähinnä sen mukaan mikä hänestä tuntuu mielekkäältä. Taiteentutkija voi valita vaikkapa talousaineita maa- ja metsätaloustiet eellisestä tiedekunnasta. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa jo käyttää muutama ajatus tulevaisuuteen. Kun on saanut valittua pääaineen, kannattaa valita yhdeksi sivuaineeksi pääainetta lähellä oleva, laitoksen virallisesti suosittelema sivuaine. Tämän lisäksi jokin epäilmeinen sivuaine. 8 K Y P S Ä K Y P S Ä 9
Tiedekuntien lyhyt esittely Tiedekunnan gradujen otsikot kertovat jotain tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta ja opetuksesta. Gradut on poimittu umpimähkään yliopiston opinnäytteiden verkkokirjastosta (http://ethesis.helsinki.fi/) Teologinen Perinteinen perustehtävä on pappien koulutus, mutta tiedekunnassa voi painottua myös maallisempiin aiheisiin, kuten uskontojen tutkimukseen tai filosofiaan ja etiikkaan. Helén, Hanna: "Toisen" kanssa naimisiin. Ryhmärajojen merkitys Suomen Lähetysseuran naislähettien avioituessa ulkomaalaisten kanssa. Oikeustieteellinen Kouluttaa juristeja oikeuslaitoksen palvelukseen ja asianajotoimistoihin. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi perehtyä inhimillisen elämän jokaiselle alueelle. Kaikessa on lain laadinnan ja soveltamisen näkökulma. Salonen, Ville: Suosiolahja, laskennallisten lisäysten järjestelmä ja lakisuoja Lääketieteellinen Tiedekunta valmistaa lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja lääketieteen tutkijoita. Lääketieteellinen tiedekunta tuottaa eniten kansainvälisiä journaaliartikkeleita Helsingin yliopiston tiedekunnista. Lääkäreiden perustutkinto on lääketieteen lisensiaatti. Heistaro, Sami: Trends and determinants of subjective health. Analyses from the national FINRISK surveys (väitöskirja) Humanistinen Humanismiin kuuluu kielten osaaminen, taiteen tuntemus ja historiansa tiedostaminen sekä tietysti filosofointi. Yliopiston suurin tiedekunta lähes yhdeksällä tuhannella opiskelijallaan (kooltaan siis maakuntayliopiston kokoinen) Ahonen, Laura: Yksilöstä kollektiiviin, tähteydestä kasvottomuuteen. Tutkimus populaarimusiikin tekijyydestä. Matemaattis-Luonnontieteellinen Toinen yliopiston jättiläinen. Tiedekunnassa voi opiskella esimerkiksi meteorologiaa, kulttuurimaantiedettä, geofysiikkaa, tähtitiedettä, tilastotiedettä, radiokemiaa (kemi också på svenska). Kumpulan kampus valmistuu. Vielä rakenteilla on matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitosrakennus. Rydman, Walter: Deuteriumin liikkuminen timanttikalvoissa. Käyttäytymistieteellinen Tiedekunta muodostuu Kasvatustieteen, Soveltavan kasvatustieteen, Kotitalous- ja käsityötieteen, psykologian ja puhetieteen laitoksista. Tiedekunnasta valmistuu opettajia, psykologeja ja muita käyttäytymisen asiantuntijoita. Lähteenaro, Klaara: Lukeminen ja kirjallisuus modernissa opiskeluympäristössä. Tapaustutkimus peruskoulun 4.-6. luokan telemaattinen kirjallisuuspiiri Matilda - hankkeesta. Valtiotieteellinen Tiedekunta ei kouluta poliitikkoja vaan valtiollisen elämän asiantuntijoita sosiaalityöntekijöistä kansantaloustieteilij öihin. Unohtamatta politiikan historian ja yhteiskuntafilosofian aloja. Varanka, Jouni: Miesten ja feminismin ongelmallinen suhde - ideologisia dilemmoja Man-sähköpostilistalla. Maatalous-Metsätieteellinen Tässä tiedekunnassa tuntuu olevan kaikki mahdolliset tiedonalat edustettuna maan ja metsän näkökulmasta. Tiedekunnassa voi opiskella taloustieteitä, teknologiaa ja politiikkaa. Ainoastaan maatalousteologia tuntuu puuttuvan. Hautala, Niina: Hintakäsitykset funktionaalisista elintarvikkeista ja euron käyttöönoton vaikutus. Eläinlääketieteellinen Vuonna 1995 eläinlääketieteellinen korkeakoulu siirtyi yliopiston tiedekunnaksi. Eläinlääketieteellisessä tarkastellaan sekä pieniä että isoja eläimiä. Alitalo, Annamari: Stem cell chimerism in the germ cell lineage. A polymorphic marker study. (Syventävien opintojen tutkielma). Biotieteellinen Vuoden 2004 alussa aloittanut uusi tiedekunta. Oppiaineina esimerkiksi biologiaa ja ympäristönsuojelutiedettä. Alho, Jussi: Sammakon populaatiobiologia subarktisessa ympäristössä. Farmasian tiedekunta Tiedekunta kouluttaa farmaseutteja (alempi korkeakoulututkinto) ja proviisoreja (ylempi tutkinto) apteekkeihin. Farmasian tiedekunnassa opiskellaan koko tutkinto pääainetta farmasiaa, joka pitää sisällään kaiken lääkkeiden valmistamisen kemiasta niiden vaikutuksiin kehossa. Aitta-aho, Teemu: Neonatal viral brain infection and the development of prepulse inhibition: A neurodevelopmental model of schizophrenia. Tietoja Helsingin yliopistosta * Perustettu 1640 Turkuun (Turun akatemia), siirretty Helsinkiin 1828 (Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto), Helsingin yliopisto vuodesta 1919 * Yksi tutkimuksen mittari on kansainvälisissä tutkimuslehdissä julkaistujen artikkelien määrä. Vuonna 2003 yliopistolaiset julkaisivat yhteensä yli 3500 kansainvälistä tutkimusartikkelia. (Kirjoittajan tutkimusalalla yhden tutkimusartikkelin kirjoitusprosessiin kuluu aikaa noin vuosi) * Perustutkintokoulutuskustannukset 115 miljoonaa euroa ja tutkimuskustannukset 165 miljoonaa euroa vuodessa * Yliopistolla 4 kampusta: Keskusta, Viikki, Kumpula, Meilahti. Yliopisto toimii 20 paikkakunnalla Suomessa (esimerkiksi Kouvolan kampuksella humanistisen tiedekunnan käännöstieteen laitos ja Kotkassa täydennyskoulutusyksikkö) * Vuonna 2002 ulkomaisia vaihtoopiskelijoita 1200 ja yliopistosta ulkomaille 850 vaihto-opiskelijaa. * Yliopisto on kaksikielinen. Suomen ja ruotsin lisäksi annetaan opetusta myös englanniksi (opiskelijoista 6,5 % ruotsinkielisiä) * Opiskelijoista 63 % naisia. * Yliopistolla on autonomia. Yliopisto päättää kuinka opiskelijat valitaan, mitä heidän tulee opiskella ja millä perusteilla tutkinnot hyväksytään. Autonomian toteutumista valvoo Kansleri (Kari Raivio), jolla on ikiaikainen oikeus osallistua valtioneuvoston kokouksiin, joissa käsitellään yliopistoa koskevia asioita. Kansleri nimittää yliopiston professorit (438, joista 29 opetuskielenä on ruotsi) * Yliopiston päätöksen teossa noudatetaan kolmikantaa. Vaaleilla valitaan laitosten johtoryhmiin, tiedekuntaneuvostoihin ja konsistoriin kolmannes opiskelijoita, kolmannes professoreja ja kolmannes muuta henkilökuntaa. Opiskelijoilla on siis todellista päätösvaltaa. * Helsingin yliopiston Kymenlaakson osakunta on hallinnollisesti osa yliopistoa. * Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on tiettävästi maailman vaurain ylioppilaskunta. Ylioppilaskunta palauttaa liiketoiminnallaan saamia varoja omistajilleen lukuisten järjestöjen toiminnan tukemisen kautta. (Hyy-yhtymän omistuksessa on korttelin verran liikekiinteistöjä Helsingin keskustassa, parikymmentä ravintolaa, osake-enemmistö Killroy-travels matkatoimistosta. Ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 40 opiskelijaa kahden vuoden kaudelle päättämään esimerkiksi liiketoiminnan tuottojen käytöstä) * Tohtori- ja maisteripromootio ainutlaatuinen akateeminen juhla, joka on säilynyt lähes muuttumattomina ja katkeamattomana traditiona 1600-luvulta asti. Filosofinen tiedekunta järjestää promootion noin 3-5 vuoden välein. Lisätietoja www.helsinki.fi 10 K Y P S Ä K Y P S Ä 11
Osakuntien historiaa Osakuntien historia juontuu kauas keskiajalle. Ensimmäiset kansakunnat, nationes, syntyivät Ranskassa 1200-luvulla. Turun Akatemian perustamisen jälkeen 1640 alkoi myös Suomessa muodostua aluksi epävirallisia maakunnallisesti ryhmittyneitä yhteisöjä. Näiden yhteisöjen epäsäädyllistä elämää valvomaan yliopiston johto asetti yhdeksän inspehtoria. Inspehtorit olivat akatemian professoreita ja heidän alkuperäisenä tehtävään oli valvoa paitsi ylioppilaiden opintomenestystä, myös heidän tapojaan, erityisesti alkoholinkäyttöään ja yleistä siveellisyyttä. Viime syksynä vietettiinkin osakuntien perustamisen 360-vuotisjuhlaa. Turun Akatemian muutettua Helsinkiin 1828 ja vaihdettua nimensä Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi myös natioiden nimi muutettiin osakunniksi. 1800-luvulla kansallisuusaate sai vahvan kaikupohjan ylioppilaiden ja osakuntien keskuudessa ja vuosisadan puolivälissä osakunnat jopa lakkautettiin vallankumouksellisina. Lakkautus oli kuitenkin väliaikaista ja toiminnan uudelleenkäynnistämisen jälkeen kansallistunteen vahvistuminen jatkui osakuntien kiinnostuessa mm. kansanperinteestä ja kansanrunoudesta. Tämän tuloksena esimerkiksi perusta nykyisen Kansallismuseon kansatieteellisestä kokoelmasta kerättiin osakuntien toimesta. Helsingin kaupunkikuvaan tuon ajan ylioppilaiden toiminnasta on jäänyt Ylioppilastalo, nykyinen Vanha ylioppilastalo. Vuonna 1910 rakennettiin nykyinen Uusi Ylioppilastalo, aikaisemmalta nimeltään Osakuntatalo. Monet osakunnat toimivat edelleenkin Uudella Ylioppilastalolla. Usein toistettu fraasi "mitä ylioppilaat edellä, sitä kansa perässä" on pitänyt paikkansa ainakin historian valossa. Jo mainitun 1800- luvun kansallisuusaatteen nostajina ylioppilaat olivat keskeisessä asemassa. Osakunnat ovat muutenkin olleet menneinä aikoina poliittisesti aktiivisia. Viime vuosisadan alussa osakuntarajat muodostivat myös kieliriidan rintamalinjat. Samoin jääkäriliikkeen jäsenistä monilla oli ylioppilastausta. 1930- luvulla Akateemisen Karjala-Seuran perusta oli ylioppilaissa ja osakunnissa. 1930-luvun poliittisen aktiivisuuden takia osakuntien pakkojäsenyys poistettiin 1937, mutta vielä tuolloin sen vaikutus jäi vähäiseksi. Sotien jälkeen osakuntien poliittinen aktiivisuus kuitenkin väheni. 1960- ja 1970-luvulla ylioppilaskunnan politisoituessa osakuntien asema heikkeni jäsenkadon ja poliittisten ryhmien painostuksessa. Osakuntia pidettiin taantumuksen pesäkkeinä, jotka eivät olleet omiaan herättämään tuon ajan nuorison kiinnostusta. Uusi nousu alkoi kuitenkin 1970-80 -lukujen vaihteessa osakuntien palattua vaalivoiton turvin voimakkaaksi tekijäksi ylioppilaskunnan toiminnassa. Osakuntia on nykyään 15, neljä ruotsin- ja 11 suomenkielistä. Vanhimmat osakunnat ovat viettäneet jo 350-vuotisjuhlia Kymenlaakson Osakunnan ollessa osakunnista nuorin. 71-vuotisjuhlia vietettiin helmikuussa 2004. Ennen Kymenlaakson Osakunnan perustamista kymenlaaksolaiset ylioppilaat toimivat Wiipurilaisen, Hämäläisen ja Eteläsuomalaisen Osakunnan piirissä. 1930- luvun alussa lähinnä Wiipurilaisen Osakunnan kymenlaaksolaisten piirissä virisi ajatus oman osakunnan perustamisesta. Aluksi Kymenlaakson ylioppilaskerhona perustettu toiminta alkoi loppuvuodesta 1930 ja erinäisten vaiheiden jälkeen itsenäinen Kymenlaakson Osakunta näki päivänvalonsa keväällä 1933. Ensimmäinen varsinainen osakunnan kokous pidettiin syyskuussa samana vuonna. Osakuntien rooli yliopistolla ja yhteiskunnassa on vaihdellut voimakkasti vuosikymmenistä ja -sadoista toiseen. Inspehtorien ei enää tarvitse valvoa opiskelijoiden elämäntapoja, mutta vuosisatainen yhteys yliopistoon on haluttu säilyttää. Suhteesta hyötyvät varmasti molemmat osapuolet. Osakuntien toiminta nykyisen on pääosin vastapainon tarjoamista luennoille, tenteille ja kirjoitettaville esseille. Osakunta tarjoaa jäsenilleen sosiaalisen ympäristön toimia yhdessä eri tavoin itse parhaaksi katsomillaan tavoilla unohtamatta kuitenkaan kiinteää suhdetta kotiseutuun ja maakuntaan. Osakunta tuo Kymenlaaksoa ja kymenlaaksolaisuutta tunnetuksi yliopistolla ja Helsingissä ylipäätään. Lisäksi osakuntien vahvuutena on monitieteisyys - osakunta kokoaa yhteen eri tieteenalojen edustajia, tekijä johon monet muut järjestöt eivät pysty! Osakunnista lisää http://www.osakunta.fi Juha-Matti Seppänen Kuraattori 12 K Y P S Ä K Y P S Ä 13
KyO, kehitysyhteistyöosasto? Kymenlaakson Osakunta, KyO? Mikä ihmeen osuuskunta? Muutenkin eksyksissä olevalle fuksille moinen nimi järjestöviidakossa ei varmasti paljoakaan kerro. Joten tässä teille, tulevat fuksit, osakunnan toiminta pähkinänkuoressa. Nimi ei paljoa paljasta, paitsi että kun kyseessä on opiskelijajärjestö, niin kai siellä sitten on kymenlaaksolaisia opiskelijoita. Totta toinen puoli tai ainakin osittain. Ei tarvitse edes olla kymenlaaksosta kotoisin, että voisi osallistua osakunnan toimintaan. Esimerkiksi sukujuuret, kaverit on mukana tai muuten vain kiinnostus juuri tähän osakuntaan riittää. Lisäksi osakunnan toiminnassa pyörii monia jo valmistuneita seniorijäseniäkin. Eli ei kaikki toiminnassa mukana olevat ole edes opiskelijoita enää. Valtaosa jäsenistöstä kuitenkin määrittyy kuvauksen opiskelija kymenlaaksosta alle. Miksi tällainen järjestö on olemassa? Hyvä kysymys. Osakunta on jo pitkään tarjonnut pääkaupunkiseudulle muuttaville opiskelijoille mahdollisuuden kaikkeen monipuoliseen toimintaan hyvässä seurassa ja mukaantulon kynnys on matala. Yksin isossa kaupungissa on köyhää olla, mutta osakunnassa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja lukiokavereita. Osakunta tarjoaa siis hyvää seuraa ja erinomaista toimintaa bileistä kulttuuriin. Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi osakunta on jo pitkään ollut monelle yhteiskunnan vaikuttajalle ensi kosketus järjestötoimintaan, kokoustekniikkaan, toiminnan pyörittämiseen ja vastuun kantamiseen. Osakunnalla on merkittävä kansalaiskasvatuksellinen funktio. Kymenlaakson Osakunnassa on yli 100 jäsentä, joten sekalaiselle joukolle on oltava sekalaista toimintaa. Järjestämme monipuolista kulttuuritoimintaa lähinnä ekskursioiden muodossa, esimerkiksi vierailemalla museoissa, teatterissa ja elokuvissa. Myös itse pääsee esiintymään, esimerkiksi juhlissa. Esiintymispelosta pääsee täällä helposti eroon nimim. kokemusta on. Olemme myös käyneet tutustumassa monien tv-ohjelmien tekoon. Liikunnallisesti suuntautuneet ja muutenvaan kuntourheilijat pääsevät pelaamaan lukukausien aikana sählyä vakiovuorolla ja kesäisin on futiksen vuoro. Osakunnalta on jo useana vuonnan ollut joukkueet sekä Jukolan että Venlojen viestissä. Ja muunmuassa eduskunnan suunnistuskerho on jäänyt jälkeen. Myös eksoottisempia urheilulajeja, kuten curlingia ja miekkailua on käyty testaamassa. Ja kai lasersodan Megazonessa voi myös laskea urheiluksi, sotilasurheiluksi. Olemme myös käyneet tutustumassa kansallisesti merkittäviin institutioihin, kuten eduskuntaan, maakuntamme kansanedustajien isännöimänä tietenkin. Eduskunnan edustaan on tutustuttu myös ottamalla osaa m i e l e n o s o i t u k s i i n ja kansanedustajiin l ä h e t t ä m ä l l ä k a n n a n o t t o j a. Kirjallisesti lahjakkaat (tai sellaiseksi haluavat) ovat voineet julkaista pöytälaatikkokirjoituk siaan tai ovat päässeet h a r j o i t t e l e m a a n tähtireportterin uraa varten osakuntalehtemme Kypsän (jonka tämän vuoden numeroa 2 pidät kädessäsi) sivuilla. Tämä mahdollisuus on neljä kertaa vuodessa. Osakunnan portaikkoa O s a k u n t a l a i s e n a saat tietenkin lehden postiluukustasi (jos osoitetietosi ovat oikein) tai voit lukea sen netistä KypSähkö nimellä. Opiskelu on rankkaa (tai ainakin kotiin kerrotaan niin), joten vastapalloksi täytyy olla rankat huvit. Juhlia järjestämme ainakin seuraavilla nimillä: vuosijuhla, rajanylitys, herrikset, böünarit, pikkujoulut, kaudenavajaiset, virkailijainv aihtokaronkka, vappu... Näistä vuosijuhla on vuoden ykkösjuhla, jolloin pukeudumme parhaimpiimme illastamaan hienosti ja juhlimme perinteisin akateemisin menoin aamuun asti. Muista juhlista osa on ns. akateemisia pöytäjuhlia (usein teemallisia) ja osa jotain muuta. Bileet rytmittävät mukavasti opiskelua. Kesäisin teemme retken johonkin kymenlaakson kuntaan tutustumaan nähtävyyksiin, elinkeinoelämään, paikallisiin ja ylipäätänsä isännöivään kuntaan. Tänä kesänä retki suuntautuu Kuusankoskelle. Keskiviikkoisin ja torstaisin kokoonnutaan vain hengaamaan osakunnalle kahvin ja mahdollisesti lautapelien kera. Syksyisin fukseja varten järjestetään osakunnalla fuksipäivystyksiä, jolloin on helppo tulla kirjoittautumaan osakuntaan. Lisäksi järjestetään vielä fuksi-ilta ja fuksiaiset, joissa pääsee helposti tutustumaan osakuntaan sekä vanhempiin osakuntalaisiin sekä tietysti muihin fukseihin. J o t t a kaikki tämä toimisi, kokoontuu osakunta kerran kuukaudessa lukukausien aikana päättämään tärkeistä osakuntaa koskevista asioista ja lisäksi osakunnan hallitus kokoustaaa n. joka toinen viikko. Osakunnan kokouksista kevään viimeinen on pidetty yritysvierailun yhteydessä ja tänä vuonna pääsemme tutustumaan S a n o m a W S O Y - konserniin. Vuoden viimeisessä kokouksessa osakunta valitsee seuraavan vuoden virkailijat ja hallituksen. Tiukkojakin äänestyksiä on nähty. Järjestökokemusta arvostetaan myös työelämässä ja vastuuviroissa saadulla kokemuksella on arvoa. Tässä oli osakunnan toiminta lyhyessä muodossa. Siinä ei ollut kaikkea, eikä varmasti mainituistakaan tyhjentävästi. Suuntaa siis askeleesi Liisankadulle ja tule itse ottamaan lopusta selvää. Opiskeluaika voi olla myös hauskaa. Äläkä unohda nettiosoitetta kymenlaakson.osakunta.fi. Antti Raappana 14 K Y P S Ä K Y P S Ä 15
Yliverstas "Yliopisto on kaikkien opistojen yläpuolella" on ollut tapanani kehaista uusille tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille opintojen aloitustilaisuudessa. Mutta mikä tekee yliopistosta yliopiston? Suomenkielinen yliopistoa tarkoittava sana viittaa siihen, että yliopistossa annetaan ylintä opetusta. Näin onkin, mutta silti tämä kuva yliopistosta on rajoittunut ja harhaanjohtavakin. Useimmissa eurooppalaisissa kielissä käytetään yliopistosta latinan sanaan universitas perustuvaa sanaa. Opiskeluaikoinani puhuimme 'verstaasta', emme 'koulusta' niinkuin kiltit nykyopiskelijat kuuluvat tekevän. Universitas tarkoittaa yhteisöä. Tässä kommentein varustettu perusvalikoima ominaisuuksia, jotka tekevät yliopistoista niin mainioita yhteisöjä kuin ne parhaimmillaan ovat: Yliopisto on oppijoiden yhteisö. Jotkut ovat pitemmällä kuin toiset, mutta kaikki ovat kuitenkin keskeneräisiä, kukaan ei ehdi täysin oppineeksi. Vanha kunnon humboldtilainen yliopistoihanne lähti siitä, että yliopistoon ei tarvita muuta kuin hyvä kirjasto ja kenties joitakin pitemmälle opintiellä ehtineitä, jotka ovat valmiita opastamaan noviiseja omaksi ilokseen tasavertaisuuden hengessä. Nykyään yliopistot ovat 'massoittuneet' ja olemme hukkumaisillamme 'tiedontulvaan'. Humboldtilainen ihanne ei enää riitä, mutta edelleenkin on aivan mahdollista, että yliopistossa professori oppii opiskelijalta ja jossakin yliopiston käytävillä notkuu seuraava Linus Torvalds, joka kaikki huolella hiotut tutkimusstrategiat ja tiedepolitiikat ohittaen tulee ja tekee jotakin ylivertaista. Ja edelleenkin yliopistossa opiskelu on nyrkit savessa tapahtuvaa opiskelijan omakohtaista toimintaa. Siinä parhaimmankin luennoitsijan kateederikoreografiat ja powerpointshowt voivat vain auttaa alkuun. Yliopistossa opetus ja tutkimus ovat yhtä. Yliopiston opettajat ovat aktiivisia tutkijoita tai ainakin heillä on vahva kokemus tutkimuksen tekemisestä. Tutkijalle ei pelkkä tieto riitä, tarvitaan ymmärrystä (eikä viisauskaan ole yleensä pahitteeksi). Ymmärrys on kykyä arvioida tietoa ja löytää tulvan seasta painavampi tavara. Tutkimuslähtöisen opetuksen hienous on siinä, että se välittää tätä tutkijanymmärrystä, jonka avulla on mahdollista jäsentää alati muuttuvaa ja kasvavaa tiedontulvaa. Toisaalta tutkimus hyötyy opettamisesta. Tutkija joutuu kokoamaan tiedosirpaleensa yhteen ja esittämään asiansa ymmärrettävästi, mikä parantaa ainakin tutkijan omaa ajattelua, joskus kuulijankin. Yliopistot ovat kansainvälinen yhteisö. Tiede ja tutkimus ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, jota kannattaa hoitaa yli kansallisten rajojen. Tutkimuksella haetaan ratkaisuja niin valtaviin ongelmiin, että kansainvälinen yhteistyö on myös välttämätöntä. Yliopistojen kansainvälisen verkottumisen perinne onkin vahva ja matkailua harjoitetaan uutterasti. Parantamisen varaa on edelleen, varsinkin meillä Suomessa, jossa kansainvälistymistä jarruttaa sekä kieliettä ilmastoloukku. Yliopiston voimakas kansallinen ja alueellinen vaikutus on paljolti kansainvälisyyden ansiota. Yliopisto toivottavasti tietää, missä maailmalla mennään, ja pitää ympäristönsä mukana kehityksen kelkassa. Yliopistossa on akateeminen vapaus. On ihmisten edun mukaista, että yliopistolla on riippumaton asema. Keskeinen vapaus on yliopiston itsenäinen päätösvalta tutkimuksen ja opetuksen sisällöstä. Ulkopuoliset eivät voi näissä asioissa komentaa yliopistoa. Myös yliopisto-opiskelu on useissa aineissa varsin vapaata: opiskelija voi laajoissa rajoissa itse harkita, mitä opintoihinsa sisällyttää ja mihin tahtiin opiskelee. Vapauden kääntöpuoli on vastuu toiminnan tuloksellisuudesta. Yliopistot ja vapaa opiskeluoikeus tulevat kalliiksi veronmaksajille, jotka ovatkin ryhtyneet yhä tarkemmin seuraamaan, mitä yliopistosta tulee. Kohtuullista on, että yliopistoyhteisö vaatii itseltään kohtuullista tehokkuutta. Se parantaa laatuakin, mikä viime kädessä on yliopiston onnistumisen mitta. Esko Ukkonen inspehtori 16 K Y P S Ä K Y P S Ä 17
Fuksin kynästä Lukuvuosi alkaa olla lopuillaan kirjoittessani tätä juttua; vappu on edessä melko pian, samoin kuin kevätkauden viimeiset tentit, joissa on ensimmäinen mahdollisuus yrittää eräistä kursseista läpipääsyä. Ilma on miellyttävä, kultaisen seesteinen, ja yhdessä auringonsäteiden kanssa itähelsinkiläisessä soluhuoneessani olevan ikkunalasin lävitse onnistuu siivilöitymään myös lokkien suloista laulua. Arvelen, että niiden kirkuna täyttää ilman täältä Kauppatorille asti, mutta varmuutta en tähän asiaan saa, sillä en toteuta päähänpistonani ollutta kymmenen kilometrin kävelylenkkiä, vaan matkustan tänäänkin keskustaan metrolla. Matkan aikana saan tosin kuulla myös eräänlaisia sulosointuja, koska yhden pysäkinvälin verran meitä matkustajia viihdyttää kaksi vierailevaa esiintyjää vauhdikkaalla haitari- ja tamburiinirallatuks ellaan. Seuraavalla pysäkillä he nähdäkseni vaihtavat vaunua, toki asianmukaiset esiintymispalkkiot kerättyään. En voi olla hymyilemättä miesten yritteliäisyydelle ja eläytymiselle esitykseensä. Mielestäni he ovat tehneet maailmasta taas hieman paremman paikan, koska en usko oleva ainut matkustaja jonka he saivat hyvälle mielelle, ja artistit itse saivat vaivanpalkaksi esiintymisen ilon, jota he voivat muistella vaikkapa keikkapalkkiorahoillaan ostamaansa café láttea nauttien. Loppumatkan ajaksi ajatukseni palaavat eilisillan upeisiin pirskeisiin osakunnalla. Tapahtuman nimi oli herrapäivälliset; perinteeksi muodostuneen tavan mukaan osakunnan naiset ja miehet järjestävät kerran vuodessa toisilleen pöytäjuhlat vaihtuvilla teemoilla, nyt oli siis meidän poikien vuoro tulla valmiiseen pöytään. Pöytäjuhlamaisista piirteistä voisi mainita, että jälleen kerran ruoka (3 ruokalajia) oli erinomaisen hyvää, ja tarjolla olevaa juomapuolta nautittiin pääosin sivistyneesti, eli rempseiden juomalaulujen saattelemana. Teemana - joka pysyi salaisuutena viimeiseen asti - oli eräs keväällä esillä olleista trendi-ilmiöistä, metroseksuaalisuus. Bileiden ohjelma oli tietysti teeman mukaista: ilmiön ikoneiden Beckhamin ja Haataisen kuvia oli näkyvästi esillä, saimme vastauksia kiusallisiinkin henkilökohtaista kauneudenhoitoa koskeviin kysymyksiin asiantuntijoilta, kaksi vapaaehtoista sai jopa konkreettisesti nähdä, miltä näyttäisi teeman mukaisessa vaihtoehtotodellisuudessa, jossain vaiheessa soitettiin Antti Tuiskua, jopa menussa oli huomioitu tarvittavat näkökohdat. Onneksi kemuissa ei valittu vuoden metroseksuaalia, koska en tiedä, olisiko psyykeeni kestänyt mahdollista tappiota tässä kilvassa ;). Tietenkin vain paikan päällä olemalla saattoi saada totuudenmukaisen kuvan tunnelmasta, tai oman versionsa totuudesta; absoluuttinen totuus kuitenkin on, että kaikilla oli hauskaa. Osakuntatoiminta on paljolti yhteistä tekemistä; ne ketkä ovat järjestämässä jotain toimintaa tai tapahtumaa saavat toteuttaa itseään, ja yhdessä tekeminen on hauskaa. Myös osallistujat ovat tärkeässä roolissa, sillä ilman heitä ei olisi minkäänlaista toimintaa. Monia unohtumattomia kokemuksia olisin jäänyt paitsi, jos en olisi tullut tämän lukuvuoden aikana osakuntaan mukaan, ja mukavaa on ollut jo ennen, kuin tapahtumat ovat ehtineet imeytyä pitkäkestoiseen muistiin. Kuka tahansa voi perustaa uuden järjestön, ja niitä syntyykin kuin sieniä sateella. Osakunnan vahvuus tässäkin asiassa on sen historiallinen viitekehys, se tukee toimintaa koska kaikkea ei aina tarvitse keksiä itse, vakauttaa, ja auttaa siirtämään sitä opiskelijasukupolvelta toiselle. Konkreettisesti historia näyttäytyy osakunnan huoneistossa, tuntuu kuin joka esineellä olisi oma tarinansa. Tietenkin unohtamatta maailmaa jossa nyt elämme, osakunnan "olohuonetta" hallitsee näkyvimmällä paikallaan televisio. Viime itsenäisyyspäivänä, soihtukulkueen jälkeen saavuimme osakunnalle lähiravintolasta tilaamamme pizzat mukanamme katsomaan linnanjuhlia. Glögiä oli tarjolla, enkä olisi uskonut että kyseisten juhlien seuraaminen voisi olla niin hauskaa. Oikeanlainen porukka - ja myös oma asenne - vaikuttaa ratkaisevasti kaikkeen, esimerkiksi aikaisemmin inhoamani sähly on muuttunut mukavaksi mailapeliksi osakunnan sählyvuorolla. Jotta osakuntatoimintaan pääsee mukaan, tarvitsee vain ottaa ensimmäinen askel, tulla paikalle. Opiskeluaika on liian arvokasta tuhlattavaksi pelkkään opiskeluun, eikä sitä pitemmän päälle kenenkään pää kestäisi. Ei myöskään allekirjoittaneen: jälleen kerran aurinko paistaa, eikä tenttiin juuri nyt jaksaisi lukea. Onneksi tänään avataan osakunnan futiskausi, täytyykin tästä suunnata kohti Kaisaniemessä sijaitsevaa puistoa. Toimin tänä vuonna osakunnassa yhtenä fuksiohjaajista, joten jos ensi syksynä askeleesi käyvät Liisankatua päin, niin nähdään varmasti. Hyvää kevättä ja kesää kaikille tämän lehden lukijoille! Antti Tani 18 K Y P S Ä K Y P S Ä 19
Jukka hymyilee Dididididi! Hapuilen kännykkäni herätyksen kiinni. Kello on kahdeksan aamulla. Hiphei nyt lukemaan. Ääh.. päivän ainoa luento on vasta puolilta päivin. Taidanpa nukkua viel vähän kun ei oo kiire minneen. Tyypillinen opiskelupäivä alkaa näin ja päättyy siihen etten ole saanut aikaiseksi juuri muuta kuin sen että kävin koululla syömässä. Eihän siellä luennoilla mitään kuitenkaan opi. Parempi lukee kirjasta. Ja kirjahan aukeaa aikaisintaan viikkoa ennen tenttiä ja käytännössä koealue kahlataan läpi viimeisenä viikonloppuna. Tätäkö on akateeminen vapaus: vapaus olla opiskelematta fiksusti? Monesti on tullut ikävä lukion ja peruskoulun läksyjä ja oppitunteja. Tämä on nyt neljäs vuosi TKK:lla tietotekniikan parissa ja oikeastaan vasta viime syksynä tuntui että sain jotain ryhtiä opiskeluihini, eli pääsin aikaisin ylös sängystä vaikkei mitään pakkoa olisi ollutkaan. Lähinnä syynä oli kiire. Oppimisen sietämätön vapaus Olin kasannut hieman turhan paljon työläitä kursseja. Oikastaan se oli hyvä, vaikken kaikkia lopulta suorittanutkaan. Pieni stressi on hyvästä kunhan se ei karkaa käsistä. Todellakin kotoa pois muuttaessa elämä alkaa oikeasti olla omissa käsissä. Äiti tietty soittelee pari kolme kertaa viikossa, mutta kuitenkin sitä suht vapaasti päättää koska nukkuu, mitä syö ja tiskaako. Vähän tuo riippuu tietty millaiseen soluun sattuu pääsemään. Itselleni tuli sattumalta vanha koulututtu kämppikseksi kahden hengen soluun ja hyvin ollaan mahduttu. Ei ole yksiöt houkutelleet siis. Mieluumin on joku joka pitää elämän ääniä yllä ja jolle voi sanan pari heittää aina kun on jotain ihmeteltävää maailman menossa. Opiskelijaelämään kuuluvat ehdottomasti ihmiset joihin erinäisten yhteisöiden tai muuten vaan koulun kautta törmää. Tentteihin on kiva lukea kaveriporukalla, minkä olen todennut yllättävän tehokkaaksi tavaksi vaikka juttu ei aina aiheessa pysyisikään. Yksin kirjaan keskittyminen on niin paljon fiiliksestä kiinni, enkä ole parempaa keinoa lukemisfiilikseen pääsemiseksi löytänyt kuin sen että joku toinenkin koittaa fiilistellä vieressä. Tänä keväänä moneen kurssiini liittyy harjoitustyö, joka tehdään yhdessä jonkun toisen kanssa. Itseasiassa sain juuri päätökseen erään ohjel mistoprojektikurssin, joka kesti puoli vuotta ja jonka projektiryhmään kuului seitsemän ihmistä. Jotenka siis yksin ei ole tarvinnut pakertaa. Ihmisiin tutustuu ainakin TKK: lla hyvin fuksivuonna, jolloin fukseille on tiedossa vuoden mittaan ties mitä kummaa laulusaunoista kaupunkisuunnistukseen ja fuksispeksiin. Fuksit jaetaan myös ryhmiin joita kaitsee pari kolme vanhempaa teiteenharjoittajaa, jotka isosina tunnetaan. Tuon ryhmän kanssa käydään keilailemassa ja megazoneilemassa yms. pitkin vuotta. Vuoden mittaan fuksille kehittyy tietty teekkari-identiteetti, johon kuuluu ainakin laulua, excursioita ja jäyniä. Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) alaisuudessa toimii kymmeniä alayhdistyksiä roolipelikerhoista konemusiikki- ja auton tuunaus yhdistyksiin uudempaa ranskalaista torvimusiikkia soittavaa Retuperän WBK: ta unohtamatta. Itse olen pyörinyt enempi tai vähempi aktiivisesti Polyteknikkojen O l u t k u l t t u u r i n Edistämisyhdistyksen eli POLKU:n piireissä. Toki fuksivuoden jälkeenkin yhtä vauhdikas meno voi jatkua ainakin järjestämällä tuleville fukseille fuksivuoden tapahtumia (itsekin olin isosena vuoden verran), mutta minulla teekkaritouhut hieman hiipuivat parin vuoden jälkeen. Kolmannen vuoden marraskuussa liityin sitten KyO: on. Polin tunnelmaan nähden varsin humaani ja poikkitieteellinen ilmapiiri vetosi kovasti ja jäin ensimmäisen liisankadun reisun (osakunnan kokous) jälkeen toimintaan mukaan. Mielestäni akateemisen ihmisen kuuluu opiskeluvuosinaan oppia toimimaan osana yhteisöjä ja vaihtamaan ajatuksiaan kanssaopoiskelijoidensa kanssa. Pelkällä kirjoista opitulla faktatiedolla ei pitkälle pötkitä akateemisissa ammateissa. Osakunta tarjoaa yhdessä touhuamiselle loistavat puitteet. Järjestämällä kaikkea kivaa leffailloista vuosijuhliin tai maakuntamatkoihin tulee aivan huomaamattaan oppineeksi vastuunkantoa ja yhdistystoimintaa. Loppujen lopuksi maailma pyörii ihmisten ehdoilla, ei oppikirjojen ehdoilla. Mikään työ ei etene ellei joku ole valmis tarttumaan luuriin tai näppäimistöön ja potkimaan muita liikkeelle. Pelkät kirjoista opitut asiat eivät auta kun pitäisi tehdä isommalla porukalla jotakin suurempaa. Silloin tarvitaan sitä yhdessä touhuamisen kokemusta joka opiskeluaikana opitaan. Lukio mukaan lukien kymmenen vuoden koulu ei missään nimessä tähtää pelkästään tiedon siäistämiseen, vaan ennenkaikkea akateemisen ihmisen ja oman ammattikuntansa identiteetin omaksumiseen. Akateemisuus tarkoittaa laajakatseisuutta ja kykyä muodostaa ja ilmaista ajatuksia. Erakoituneinkin tutkija on osa akateemista yhteisöä jolle hänen on ajautuksensa esitettävä saadakseen tämän hyväksynnän. Toivotan siis kaikki uudet ylioppilaat lämpimästi tervetulleiksi mukaan tähän suureen perheeseen, jonka me opiskelijat muodostamme. Olkoon yliopistojen ja korkeakoulujen p r o f e s s o r e i l l a vanhempinamme suuri työ meidän kaitsemiseksi. Toistaiseksi akateemiseen vapauteemme ei ole koskettu, joten kansanedustaja Irina Krohnin opintoajan Jukka tiskaa astioita paljolla vedellä r a j o i t t a m i s t a vastaan järjestetyssä mielenosoituksessa eduskuntatalon portailla sanomia sanoja lainatakseni meillä on lupa kokeilla ja epäonnistua. Meillä on siis lupa tutustua eri alojen tieteen harjoittajiin ja etsiä omat todelliset mielenkiinnonkohteemme yrityksen ja erehdyksen kautta. Tiede kumpuaa keskustelusta ja ihmisten kohtaamisista. Joten liittykää kerhoihin ja yhdistyksiin ja perustakaa uusia niin paljon kuin vain jaksatte. Tutustukaa ja rakastakaa toisianne! Ja ennen kaikkea tervetuloa Kymenlaakson Osakuntaan! Jukka Villstedt 20 K Y P S Ä K Y P S Ä 21
Herkkuja tölkistä Aine Valmistaja Alkuperämaa Parasta ennen Hinta Soupe Naturelle Vegetable Knorr Eu-alue 04/2005 2,25 Lohta omassa liemessään Rainbow Thaimaa 12/2005 0,95 Mustekalaa maustekastikkeessa Alfa Espanja 12/2007 0,99 Ratatouille Bonduelle Eu-alue 10/2005 1,67 Kanaa karrissa Rainbow Hollanti 4/2006 2,17 Ravioleja lihatäytteisinä tomaattikastikkeessa Opiskelijan juhlaruoka voi olla herkullinen. Osakunnan gourmet-tutkimusryhmä testasi säilykeruoat teemalla viisi ruokalajia alle viiden euron. Tähän päästiin ja kaupanpäälle hintaan saatiin sisällytettyä vielä ruokajuomaksi olutta. Tavoitellun hinnan lisäksi tutkimusryhmämme löysi itsestään uusia puolia ja testin kiteyttää erään testiryhmäläisen sanat "Negatiivinenkin tulos on tulos". Alla ryhmän viiltävä raportti illalllisesta. Menu Alkukeitto Välikala Kanakastike Välipasta Tilliliha Jäätelö mandariineilla Arvostelut "syömällä terveellisesti syöt hyvin.... keitossa on tuoreiden kasvisten maku" Alkukeitto on vihanneksinen, mauton ja edellyttää pippurointia sekä suolausta. Keiton limamainen rakenne tuo elävästi Rainbow Belgia 12/2007 0,82 Tilliliha Jalostaja Suomi 1/2008 3,25 Amerikkalaisia kurkkuviipaleita Saarioinen Suomi 8/2005 1,50 Mango-banaani jäätelö Ingman Suomi 10/2006 1,69 Mandariinilohkoja sokeriliemissä Rainbow Kiina 26/11/2005 0,66 mieleen Unicafen kasvispöperöt. Paketin kuva ja todellisuus ovat suhteellisen lähellä toisiaan, tosin kuva antaa liian aurinkoisen kuvan keiton todellisesta luonteesta. Lämpimänä alkukeittona toimii ja selvästi piristää rankasta juhlimisesta ja saunomisesta raukeaa testiryhmää. Tällä on hyvä aloittaa. Tosin sosekeitosta hampaidenväliin jäävä ranka herättää epäilyksen vihannesten määritelmästä. Testiryhmä ei löydä muuta suurta haukuttavaa ja antaa arvosanan cum laude approbatur. "Mustekalojen lonkeroissa on voimakkaat imukupit ja koko eläintä peittää ohut ihopoimu ns. vaippa. Kiduksia ja kuonaneritysputkia on vain yksi pari" Kalakirjan kuvailu kuulostaa vähintään epäilyttävältä. Epäilykset saavat vahvistusta, kun herkullisen Kalmar nation -mustekalapurkin avaa. Sisältö tuo mieleen vahvasti lumen alta paljastuvan yllätyksen lenkkipolun varrelta. Alkujärkytyksen jälkeen kalmari saa aikaan myös maullaan vastareaktioita. Liiallista kumimaisuutta seuraa tulinen jälkimaku ja erään arvostelijan mielestä kokonaisuus muistuttaa veristä ulostetta. Paketin kuva on täysin virheellinen, joskin aterian kolmen vuoden säilyvyyttä varmasti arvostetaan joissakin keittiöissä (testiryhmä EI halua vierailla niissä). Kalmarin todettiin säilyvän hyvin myös lautasella. Arvosanaksi annetaan tylysti approbatur yhden arvostelijan ehdotettua jopa improbaturia. Testiryhmä huomauttaa lisäksi, että "parasta ennen" lupaa aivan liikaa, eikä testiryhmä todellakaan halua tietää millaista vanhentunut kalmari voisi olla. Ratatoulle on pehmennyt melkoisesti keittämisen yhteydessä ja makua ei ole laisinkaan. Pippurointi auttaa asiaa, mutta kokonaisuus on hyvin pliisu sekä vetelä. Sinällään aivan harmiton ruoka, mutta harmiton on aina harmitonta ja keskinkertaista. Arvosanaksi ehdotamme yksimielisesti lubenter approbaturia. Omassa liemessään keitetty lohi Thaimaan lohijoista tuo ensi alkuun jo nimellään mieleen delfiinit tölkissä. Erään arvion mukaan koko setti on suorastaan haista kaavittua. Kuitenkin lohi on kaikkien mielestä ihan syötävää ja kokonaisuutena muistuttaa eniten oikeaa ruokaa. Yksi arvostelija jopa hamstraa lohta ja näyttää selkeästi nauttivan kaikesta muusta paitsi nahasta. Keskustelun jälkeen päädytään arvosanaan magna cum laude approbatur. Karri-kana yllättää heti purkista kaadettuna. Muuten se yllättää jauhomaisuudellaan ja kokonaisvaltaisena pettymyksenä. Ensimmäisenä tulee tympeän purkkimainen paha maku -hyökkäys, jonka peittää mausteinen ilmasuoja hyvin nopeasti. Valtavan suuri pettymys ja lähinnä suututtaa. Arvosanaksi ehdotetaan non sine cum laude approbaturia, vaikka kaikki kannattavat arvosanaa lubenter approbatur. Maustekurkut ovat toistaiseksi suurin yllätys ja vetävät suvereenilla maullaan kotiin arvosanan eximia cum laude approbatur. Makaronit ovat ihan perusmakaronia, joka takuuvarmalla rutiinisuorituksella ja ketsuppi -metodin avustuksella saa palkinnoksi vuosien työstään arvosanan magna cum laude approbatur. Raviolit ovat suorastaan löysiä kuin seitsämänkymppisellä miehuus. Makukokemus muistuttaa erään arvioijan mielestä sitä, että joku sylkäisisi suuhun. Testiryhmä ei halua tietää asiasta enempää. Kokonaisuus on jauhomainen, johon syypäänä lienee korppujauhon suuri määrä. Luvatusta lihatäytteestä ei nähdä merkkiäkään ja sekin vähä lienee nälkään kuolleen Ammu-vainaan lihaa. Kokemusta pahemmaksi arvioidaan vain se, että ravioleissa olisi kalmaritäyte. Kouluruoka flashback aiheuttaa osassa testiryhmää pahoinvointia. Testiryhmä pohtii munanjohtimia ja toteaa arvosanaksi lubenter approbatur: Ehdottomasti suurin pettymys tähän asti. Testin paras!!! Tilliliha eli lihanpaloja spermakastikkeessa ansaitsee jo ensi alkuun laudaturin. Havainnon jälkeen testiryhmä yrittää keksiä vain perusteet testin kirkkaan voittajan oikeuttamiseksi. Havainnon mukaan tilliliha valmistetaan turkulaisesta bordellista kerättyjen kondomien sisällöstä. Solumössön harmaat lihapalat täydentävät kokonaisuudessaan valjun ulkoisen olemuksen. Tilliliha ei koreile vaan on rehellisesti harmaa. Moinen rehellisyys viehättää nirsoa testiryhmää ja lausunto saa hyväksyviä nyökkäyksiä. Taatusta tillin mausta (edes pippuri ei peitä) ja vaatimattomuudesta dillkötille paras arvosana. Mangobanaanijäätelö on hieman eksoottinen. Mangon palat aiheuttivat hieman kummastelua. Jäätelö on kuin pasta: perus beisikkii. Turvallisuudesta jäde saa arvosanan magna cum laude approbatur. Jäätelö tasoitti oivallisesti lukuisia pahoja makuja. Testiryhmän jäsen kuitenkin pelkää sitä röyhtäystä joka palauttaa takuuvarmasti kalmarin maun. Inga Pengar ja kolme pientä porsasta 22 K Y P S Ä K Y P S Ä 23
Mitättömyydestä keskinkertaisuudeksi kertomus taistelusta yliopistoa vastaan olevan 1-2. Ehkä tästä vielä jonakin päivänä noustaan ja päädytään oikeaan maailmaan oikeisiin töihin. Tyhmä ja laiska edelleen olen, joten kenellä tahansa viisaalla sekä ahkeralla pitäisi olla edellytyksiä samaan. Ei tänne yliopistolle ole vaikea päästä, ei täällä ole niin hankalaa opiskella ja muutenkin elämässä on hyvä pitää tavoitteet korkealla, mutta jalat maassa. Hankalaa on päästä yliopistolta pois ja sitähän hallitus kovasti yrittääkin helpottaa, tosin väärillä menetelmillä. Nytkin pitäisi kirjoittaa jotain ja tarkastaa yksi gradu, mutta sitä on edelleen laiska ja tyhmä. Jotkut asiat maailmassa eivät vain muutu, mutta onneksi aika moni asia on siitä huolimatta mahdollinen. Onnea siis kaikille valitsemallaan polulla. Riku Neuvonen Porthanian aurinkoiselta puolelta Yliopisto on varsin pelottava paikka. Siihen liittyy normaali koulumaailman pelottelukäytäntö, jossa ensin esikoulussa puhutaan ala-asteen vaativuudesta, alaasteella yläasteella tulevista uusista aineista, yläasteella pelotellaan lukion vaativuudella ja lukiossa julistetaan, miten yliopisto on se vaativin opinahjo. Viimeistään lukiossa pitäisi tajuta, että kun kerran kaikki edellisetkin varoitukset olivat puppua, niin myös yliopistolla pelottelu. Minä en tosin sitä tajunnut. Sisäänpääsyä vaikeuttavat Porthanian pyöröovet ja sattumanvaraisesti toimivat päärakennuksen automaattiovet. Muualta tullut taas ei tiedä missä ihmeessä on Viikki, Kumpula, Meilahti tai joku muu ihmeellisempi kampusalue. Yläasteella (silloin kivikaudella sellainen vielä oli) ja lukiossa olin pääsääntöisesti laiska sekä tyhmä. Matematiikka johdannaisaineineen tuntui heprealta ja kieliin ei jaksanut/älynnyt panostaa, joten tulevaisuus ei kovin ruusuiselta vaikuttanut. Onneksi sitäkään ei silloin tajunnut. Lukea sentään osasin hyvin kun keskellä korpea asuminen ei kamalasti liikunnan lisäksi virikkeitä tarjonnut, kaikki oli kaukana ja joukkoliikenne olematonta. Jossain vaiheessa lukiota sain sitten idean hakea yliopistoon ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Syystä ei ole harmainta aavistustakaan, mutta kai ajatuksena oli pyrkiä nykyaikaiseen säätykiertoon ja kokeilla omia mahdollisuuksia. Kirjoitukset menivät laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi vähän miten sattuu, mutta onneksi on aina ns. vapaa kiintiö, jossa ratkaisevat vain pääsykoepisteet. Kirjoitusten jälkeen Suomen kesä tuntui turhan kauniilta ja lähestyvä asepalvelus liian läheiseltä, joten pääsykokeet olivat lähinnä matka Helsinkiin ja takaisin. Turkua ja Rovaniemeä en missään vaiheessa edes pohtinut tulevaksi opiskelupaikkakunnaksi. Armeijan jälkeen yritin uudestaan ja pääsinkin kalkkiviivoilla parin pisteen päähän. Tilanne siis oli yliopistolle 0-2. Seurauksena siirtymä ammattikorkeakouluun, jonka havaitsin aika äkkiä sellaiseksi paikaksi, jossa en tahdo kauempaa aikaani viettää. Lukumotivaatio nousikin uusiin ulottuvuuksiin ja haluttu oikispaikka tuli varsin kirkkaasti nollaten Alma Materin pistesaldon. Itse opiskeleminen on sitten ollut vähän helpompaa ja välillä myös turhauttavampaa. Osa tenteistä on hyviä ja tehty viisaasti, toisissa taas kysellään nippelitietoa ja hylkäyksiäkin tulee. Tässä vaiheessa tilanne alkoi olla jo omaksi edukseni 1-0 yliopistoa vastaan. Sitten alkoi vastaiskun paikka. Töiden ja melko aktiivisen osakuntaelämän ohella opiskelu kulki ja erityisesti seminaarit olivat mukavia. Pääsi tutkimaan ja kirjoittamaan asioista, jotka olivat kiinnostavia sekä ylipäätään alkoi jopa ymmärtää jotain. Tällainen touhuhan ei hyvin pääty ja seurauksena olikin valmistuminen. Tässä vaiheessa oli kuitenkin yliopisto jo tehnyt vastaiskuaan sen verran, että työpaikan johdosta tilanne oli 2-1 ja pian sitä huomasi tekevänsä tutkimussuunnitelmaa lisensiaatintyötä varten. Alamäki vain syveni kun parin koukkauksen jälkeen päädyin assistentin viransijaiseksi, joten nyt näyttäisi tilanne 24 K Y P S Ä K Y P S Ä 25
Virkailijat INSPEHTORI Esko Ukkonen Mäensyrjä 11 C 02160 Espoo puh. 09-191 44172 (työ), 09-412 8524 (koti) esko.ukkonen@helsinki.fi KURAATTORI Juha-Matti Seppänen juhamattiseppanen @hotmail.com HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Antti Raappana (Kouvola) Untamontie 7 B 9 00610 Helsinki puh. 050-379 7177 antti.raappana@helsinki.fi TALOUDENHOITAJA Mikko Taipale (Kouvola) Vattuniemenkatu 16 b E 61 00210 Helsinki puh. 041-539 1529 mikko.j.taipale@helsinki.fi SIHTEERI Terhi Aapro (Kotka) Kanneltie 3 A10 00420 Helsinki puh. 044-594 7213 terhi.aapro@helsinki.fi ISÄNTÄ Jukka Villstedt (Kouvola) Avaruuskatu 3 G /137 02210 Espoo puh. 040-509 5975 jukka.villstedt@hut.fi TOIMINNANOHJAAJA Kaisa-Maria Suikkanen (Kouvola) Selkämerenkatu 6 A 4 00180 Helsinki puh. 040-774 9283 kaisa-maria.suikkanen@hel sinki.fi TIEDOTUSSIHTEERI Satu Pohjola (Hamina) Ulvilantie 5 E 53 00350 Helsinki puh. 040-840 1303 satu.pohjola@helsinki.fi 2. TIEDOTUSSIHTEERI (WWW) Antti Palmu (Kouvola) Rekipellontie 15 A 4 00940 Helsinki puh. 044-572 3006 antti.palmu@helsinki.fi KYPSÄN PÄÄTOIMITTAJA Mikko Kuokkanen (Kouvola) Relanderinaukio 2 F 41 00570 Helsinki puh. 040-586 7473 mikko.kuokkanen@helsinki.fi MAAKUNTASIHTEERI Hanna Juntunen (Kouvola) Hakaniemenranta 12 E 117 00530 Helsinki puh. 041-524 2143 hanna.juntunen@helsinki.fi ULKOASIANSIHTEERI Mari Heikkilä (Elimäki) Talonpojantie 15/303 00710 Helsinki puh. 044-323 9080 mari.i.heikkila@helsinki.fi LIIKUNTASIHTEERI Matti Hannikainen (Helsinki) Pronssitie 4 A 26 00440 Helsinki puh. 040-721 8205 mohannik@mappi.helsinki.fi KOULUTUSSIHTEERI Antti Forsell (Valkeala) Saniaistie 5 A 3 00730 Helsinki puh. 050-346 4147 antti.forsell@helsinki.fi FUKSIOHJAAJA Antti Tani (Anjalankoski) Asiakkaankatu 6 A 13 00930 Helsinki puh. 040-722 6864 antti.tani@helsinki.fi KULTTUURISIHTEERI Aura Raappana (Kouvola) Untamontie 7 B 9 00610 Helsinki puh. 050-534 2239 aura.raappana@helsinki.fi SENIORISIHTEERI Riku Neuvonen (Valkeala) Poutuntie 6 B 17 00400 Helsinki puh. 040-750 0735 riku.neuvonen@pp.htv.fi KAPPALAINEN Kaisa-Maria Suikkanen (kts. toiminnanohjaaja) LAULUNJOHTAJA Hanna Juntunen (kts. maakuntasihteeri) VALOKUVAAJA Jukka Villstedt (kts. isäntä) ARKISTONHOITAJA Kaisa-Maria Suikkanen (kts. toiminnanohjaaja) MUSIIKKIVASTAAVA Lasse Jääskeläinen (Kotka) Mäkelänkatu 86-96 K 123 00610 Helsinki puh. 050-531 5921 lasse.jaaskelainen@hut.fi APUEMÄNNÄT Tarja Eerola (Kotka) Kilpolantie 16 E 53 00940 Helsinki puh. 044-298 7223 tarja.eerola@helsinki.fi Mari Heikkilä (kts. ulkoasiainsihteeri) Mari Huuhtanen (Pyhtää) Castreninkatu 8 A 19 00530 Helsinki puh. 050-546 8915 mari.huuhtanen@helsinki.fi Marjukka Kylmälä (Hamina) Rautkalliontie 1 L 164 01360 Vantaa puh. 044-363 2232 marjukka.kylmala@helsinki.fi Satu Pohjola (kts. tiedotussihteeri) Antti Raappana (kts. hallituksen puheenjohtaja) Aura Raappana (kts. kulttuurisihteeri) APUISÄNNÄT Riku Haapanen (Kouvola) Kiviteltanporras 3 B 14 00710 Helsinki puh. 040-511 9201 riku.haapanen@helsinki.fi Matti Hannikainen (kts. liikuntasihteeri) Lasse Jääskeläinen (kts. musiikkivastaava) Mika Kääriäinen (Kouvola) Liisankatu 17 B 14 00170 Helsinki puh. 050-588 5909 k24611@ky.hkkk.fi Laura Laine (Iitti) Vaakatie 7 F 60 00440 Helsinki puh. 040-729 4256 laura.h.laine@helsinki.fi Riku Neuvonen (kts. seniorisihteeri) Antti Palmu (kts. 2. tiedotussihteeri) Mikko Taipale (kts. taloudenhoitaja) Antti Tani (kts. fuksiohjaaja) HALLITUS Pj. Antti Raappana Siht. Terhi Aapro Mari Heikkilä Kalle Juuti Riku Neuvonen Antti Palmu Satu Pohjola Kaisa-Maria Suikkanen Mikko Taipale 26 K Y P S Ä K Y P S Ä 27
28 K Y P S Ä