Sydämen vajaatoiminta - Miten hoidan itseäni? K-S SHP
TIETOJA JA OHJEITA SINULLE, JOLLE ON KEHITTYNYT SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sinulla on todettu sydämen vajaatoiminta. Koska sydämen vajaatoiminnan hoito perustuu aina itsehoitoon, toivomme tämän oppaan antavan valmiuksia sinulle ja läheisillesi itsesi hoitamiseen. Sydämen vajaatoiminta on pitkäaikainen, pysyvää hoitoa ja lääkitystä vaativa tila. Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Joka kymmenes yli 75-vuotias suomalainen sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Hyvän itsehoidon ja säännöllisen lääkityksen tavoitteena on vajaatoiminnan etenemisen ehkäisy ja vaikeutumisen estäminen sekä elämänlaadun parantaminen. MITÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA TARKOITTAA? Sydämen vajaatoiminta on seurausta sydämen pumppaustoiminnan heikkenemisestä. Sydän ei jaksa pumpata verta elimistön tarpeisiin riittävän hyvin, jolloin kudokset saavat vähemmän happea. Se ei ole itsenäinen sairaus, vaan seurausta jostakin muusta sydänsairaudesta. Yleisimmät sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet ovat: - sepelvaltimotauti - verenpainetauti - sydämen läppävika Muita syitä ovat esim. rytmihäiriöt, sydänlihassairaus, sydänlihastulehdus, synnynnäiset sydänsairaudet. Sinulle sydämen vajaatoiminnan on aiheuttanut: 2
. 3
MITEN TUNNISTAT SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN OIREET? Tavallisin sydämen vajaatoiminnan oire on hengenahdistus. Hengenahdistus aiheutuu siitä, että sydämesi ei jaksa pumpata tarpeeksi, jolloin veri pakkautuu keuhkoihin. Sairauden alkuvaiheessa hengenahdistus voi ilmetä pelkästään rasituksen yhteydessä. Esimerkiksi ylämäkeä noustessa henkeä ahdistaa ja saatat kokea hapen loppumisen tunnetta. Sairauden pahentuessa hengenahdistus voi tulla jo pienessä rasituksessa, kuten tasamaakävelyssä tai pukeutumisessa. Makuuasennossa yöllä esiintyvä hengenahdistus on myös yleistä. Jos sinulla on kuivaa, hakkaavaa ärsytysyskää yöaikaan, se voi olla myös oire sydämen vajaatoiminnasta. Tyypillistä on, että oire herättää muutaman tunnin yöunen jälkeen. Sinusta voi tuntua, ettet jaksa tehdä arkiaskareita tai liikkua entiseen tapaan. Taustalla voi olla poikkeava väsymyksen tunne, joka johtuu huonontuneesta lihasten verenkierrosta. 4
Mikäli sinulla on jalkojen ja sormien turvotusta, se voi johtua nesteiden ja suolan kertymisestä elimistöön. Turvotuksen huomaat, kun esimerkiksi sormukset eivät mahdu sormeen. Jalkojen turvotuksen huomaat siitä, kun painat sormella molempien jalkojen säären etuosa päältä muutaman sekunnin ajan eikä painauma palaudu heti. Nopea painonnousu on merkki siitä, että ylimääräistä nestettä on kertynyt elimistöösi. Tämän takia päivittäinen painon seuranta on tärkeää. Mielialan muutokset tai sekavuus voivat iäkkäillä ihmisillä olla myös oireita sydämen vajaatoiminnasta. Maksan turvotus voi aiheuttaa voimakastakin ylävatsakipua ja aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Sydämen vajaatoiminnan löydöksiä voi olla myös pulssin nousu tai matala verenpaine, jotka voivat olla merkkejä elimistön yrityksestä korvata vajaatoiminnan aiheuttamia muutoksia verenkiertojärjestelmässä. Sydämen vajaatoimintaan voi joskus liittyä myös rintakipua. 5
MIKSI OIREIDEN TUNNISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ? Sydämen vajaatoiminnan oireiden lisääntyminen on tärkeää huomata ajoissa. Jos oireiden lisääntyminen havaitaan varhaisessa vaiheessa, voidaan hoitoa tehostaa ajoissa ja siten ennaltaehkäistä sairaalaan joutumista sekä myös nopeuttaa pahenemisvaiheesta toipumista. Sydämen vajaatoiminta on etenevä sairaus ja jokainen pahenemisvaihe muuttaa sen ennustetta huonompaan suuntaan. Siksi pahenemisvaiheita tulisi välttää. Huomatessasi voinnissasi muutoksen, arvioi sen merkitystä viereisen taulukon avulla ja ota tarvittaessa yhteyttä hoitavaan tahoon. 6
7
MITEN HOIDAT ITSEÄSI? Ihmisen elimistö on kokonaisuus ja sydänterveys koostuu monista tekijöistä. Myös muut perussairaudet vaikuttavat sydämesi vointiin. Pyri omalla toiminnallasi edistämään kaikkien sairauksiesi hoitotasapainoa ja vaalimaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. Hoitamalla itseäsi kevennät sydämesi työmäärää, ehkäiset sairautesi etenemistä sekä tehostat lääkehoitosi vaikutuksia. Samalla myös sairaalahoitojen tarve vähenee. Omilla valinnoillasi ja elämäntavoillasi tuet terveyttäsi. Sinä itse vastaat hoitosi onnistumisesta. 8
Sydämen vajaatoiminnan hoidon tavoitteiden saavuttamiseen voit itse vaikuttaa aktiivisesti noudattamalla seuraavia hoito-ohjeita: Käytä lääkitystä ohjeiden mukaisesti Seuraa oireitasi, tunnista oireet ja toimi niiden mukaan. Ota tarvittaessa yhteys sinua hoitavaan yksikköön Seuraa painoasi säännöllisesti Noudata saamaasi nesterajoitusta, 1 ½ - 2 litraa nesteitä vuorokaudessa Käytä alkoholia vain harkiten: harvoin ja pieniä määriä kerrallaan Syö vähäsuolaista ruokaa Liiku säännöllisesti ja muista levätä välillä Lopeta tupakointi Ennaltaehkäise ja hoida tulehdukset huolellisesti 9
NESTEEN KERTYMISEN SEURANTA JA ENNALTAEHKÄISY Päivittäisellä painonseurannalla tarkkaillaan ylimääräisen nesteen kertymistä elimistöösi, ei lihomista tai laihtumista. Punnitse itsesi näin: Punnitse itsesi joka aamu virtsaamisen jälkeen, ennen pukeutumista ja syömistä ja juomista. Merkitse paino ylös omaseurantataulukkoon, joka löytyy tämän kirjan lopusta. Tavoitepainosi on. Jos painosi nousee yli 2 kg kolmessa vuorokaudessa tai 5 kg viikossa on nestettä kertynyt elimistöösi liikaa. Tällöin on syytä tarkistaa lääkitystäsi. Huomioi, että painosi voi nousta myös pidemmän ajan sisällä, jolloin painonseuranta muistuttaa ylimääräisen nesteen kertymisestä. Muista päivittää tavoitepainosi lääkärin kanssa, jos ravitsemustilasi muuttuu Mikäli painosi nousee, toimi seuraavasti: 10
Ylimääräisen nesteen kertymistä elimistöön, voit vähentää rajoittamalla nesteiden nauttimista. Suositeltava kokonaismäärä kaikille nesteille (esim. juomat, alkoholi, keitot, puurot, viilit, jäätelö) on kaksi litraa vuorokaudessa. Lääkäri voi tilanteen mukaan määrätä myös tiukemman nesterajoituksen. Tarkista vesilasin tai kahvikupin koko desimitalla, jolloin nautitun nesteen määrä on helppo laskea. Sinun henkilökohtainen nesterajoituksesi on Janon tunnetta voit lievittää nauttimalla nesteet viileänä ja käyttämällä sitruunaa syljenerityksen lisäämiseksi. Kostuta suuta pienillä nestemäärillä tai huuhtele suu vedellä nielemättä sitä. Voit imeskellä myös sokerittomia pastilleja tai kokeile apteekista saatavia suunkostutussuihkeita tai tabletteja. Kokeile myös jääkuutioita, jotka tosin sisältävät myös nestettä. Kiinnitä huomiota suolan käyttöön. Runsas suolan käyttö lisää nesteen kertymistä elimistöösi, pahentaa oireitasi ja aiheuttaa turvotuksia. Vähennä suolan käyttöä ruoanvalmistuksessa, suosi vähäsuolaisia ruokia ja vältä suolan lisäämistä ruokapöydässä. Korvaa suola mausteilla ja yrteillä. Vähäsuolaisen ruoan makuun tottuu 1-2 viikossa. Neste- ja suolarajoituksen lisäksi turvotuksia voi ehkäistä tukisukilla ja jalkojen kohoasennolla. 11
Painonhallinta Jos sinulla on ylipainoa, laihduttaminen on osa hoitoasi. Ylipaino lisää sydämen työmäärää, rasittaa sydäntäsi ja pahentaa oireitasi. Painonpudotus helpottaa sydämesi työtä ja vähentää oireita sekä tukee terveyttäsi. Jo viiden prosentin painonpudotus keventää sydämesi työtä. Sydänystävällinen ruoka (vähän eläinrasvoja, vähärasvaiset maitotuotteet, runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, paljon marjoja ja hedelmiä) on suositeltavaa ja se tukee myös laihduttamista. Tarvittaessa saat ohjeita turvalliseen laihduttamiseen hoitajilta ja lääkäreiltä. Tupakoimattomuus Tupakointi on osasyynä monien sydänsairauksien syntymiseen ja vaikeuttaa niiden oireita. Tupakointi supistaa verisuonia ja heikentää hapen kulkua veressä mikä lisää sydämen työmäärää. Tupakoimattomuus edistää sydämesi hyvinvointia. Tupakoinnin vähentäminen kannattaa, mutta sydämesi kannalta olisi parasta lopettaa kokonaan. Tupakoinnin lopettamiseen ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon on olemassa lääkkeitä. Kysy lisää lääkäriltäsi. 12
Kohtuullinen alkoholinkäyttö Runsas alkoholin käyttö, enemmän kuin kaksi ravintola-annosta tai 2 pulloa olutta päivittäin, aiheuttaa nestekuormitusta ja lisää sydämen työtä sekä altistaa rytmihäiriöille. Kohtuullinen alkoholin käyttö ei rasita sydäntäsi liikaa. Mikäli sydämen vajaatoimintasi johtuu runsaasta alkoholin käytöstä, on sen nauttiminen erityisen vaarallista ja alkoholin nauttiminen tulisi lopettaa kokonaan. Tulehdusten ja kivun hoito Tulehdussairaudet (mm. flunssa, virtsatietulehdus, keuhkotulehdus) rasittavat sairasta sydäntä ja siksi niiden ennaltaehkäisy ja hoito on tärkeää. Hoida viattomankin tuntuiset tulehdukset huolellisesti, sillä tulehdustila on aina taakaksi sydämelle. Välttääksesi vuosittain esiintyviä rajuja influenssatauteja sinun kannattaa käydä hakemassa influenssarokotus omasta terveyskeskuksestasi. Muista tarkkailla ja vaalia myös ihosi kuntoa. Vältä ihorikkoja ja raapimista huolehtimalla ihon kosteutuksesta rasvaamalla. Pidä taivealueet kuivina. Sydämen vajaatoimintapotilaalle turvallisia tulehduskipulääkkeitä ovat Panadol, Para-tabs (parasetamoli) ja Tramal (tramadoli). Muut tulehduskipulääkkeet hidastavat virtsaneritystä jolloin neste alkaa kertyä elimistöön (Burana, Ibusal, Ibumetin, Ketorin, Ketomex ). Mikäli joudut käyttämän säännöllisesti kipulääkkeitä, neuvottele niistä hoitavan lääkärisi kanssa. Säännöllinen terveystarkastus Vaikka tuntisitkin voivasi hyvin ja elämä tuntuu tasapainoiselta, suosittelemme niin sanottua säännöllistä vuosihuoltoa. Sinun on hyvä käydä ainakin vuosittain lääkärin ja hoitajan vastaanotolla, esimerkiksi reseptin uusimisen yhteydessä. Muista huolehtia myös suun ja hampaiden terveydestä. 13
LIIKKUMINEN LISÄÄ JAKSAMISTA Liikkuessasi säännöllisesti väsymisen ja hengästymisen tunne vähenee sekä arkiaskareiden suorittaminen helpottuu. Liikkuminen parantaa verenkiertoasi ja vahvistaa lihaksiasi. Rasitus on sopivaa silloin, kun pystyt liikkuessasi puhumaan. Liikuntasuorituksesta palautuminen tulisi tapahtua kahdessa tunnissa. Jos palautuminen menee seuraavaan päivään, on suoritus ollut liian kovaa. 1. Jos sinulla on lievä tai keskivaikea sydämen vajaatoiminta, oireet ovat lieviä tai niitä ei ole ollenkaan, niin liikuntasi on kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua yhdistellen parhaita kestävyysliikuntamuotoja ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, kuntopyöräily ja hiihto lihasvoimaa voit lisätä kotivoimistelulla tai kuntosaliharjoittelulla teholtaan sellaista, etteivät oireet ilmaannu 2. Jos sinulla on vaikea sydämen vajaatoiminta, oireita ilmaantuu levossa tai hyvin kevyessä rasituksessa, niin hyödyt eniten useista lyhyistä 5-10 minuutin liikuntakerroista päivässä kevyistä lihasvoimaharjoituksista kotona tai kuntosalilla Aktiivisen liikunnan voit aloittaa, kun - sairaus on ollut vakaa vähintään kolme viikkoa - hengitystaajuus levossa on alle 20 hengitystä minuutissa ja pystyt puhumaan ilman hengenahdistusta - leposyke on alle 100 lyöntiä minuutissa - paino on pysynyt viimeisinä viikkoina vakaana, eivätkä turvotukset ole lisääntyneet - ei ole vakavia lääkärin toteamia liikuntaa estäviä rytmihäiriöitä 14
Liikuntaohjeesi: 15
VAIN OTETTU LÄÄKE AUTTAA Huolellinen lääkehoito lievittää oireitasi, parantaa suorituskykyäsi sekä parantaa sairauden ennustetta. On ehdottoman tärkeää, että otat lääkkeesi säännöllisesti ja noudatat annettuja ohjeita niin kotona kuin matkustaessasi. Lääkkeitä ei saa lopettaa omatoimisesti, vaikka vointisi tuntuisi paremmalta, sillä tilanne voi huonontua nopeasti. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytetään seuraavia lääkkeitä: Diureetti (Nesteenpoistolääke): - lisää virtsaneritystä poistaen elimistöstäsi ylimääräisen nesteen ja suolan - helpottaa hengenahdistusoiretta - vähentää turvotuksia ACE-estäjä : - hidastaa sairauden etenemistä - parantaa sydämen pumppaustoimintaa - keventää sydämen työtä - parantaa sairauden ennustetta AT 2-salpaaja: - parantaa sydämen pumppaustoimintaa - hidastaa sairauden etenemistä - keventää sydämen työtä - käytetään ellei ACE-estäjä sovi sinulle - parantaa sairauden ennustetta Beetasalpaaja: - keventää sydämen työtä - estää sairauden etenemistä - parantaa oireita - ehkäisee rytmihäiriöitä - parantaa sairauden ennustetta Digoksiini - voimistaa sydänlihaksen supistumiskykyä - parantaa oireita ja keventää sydämen työtä 16
Lääkehoitosi on yleensä pysyvä ja jatkuu mahdollisesti lopun elämääsi. Lääkkeitä tulee olemaan päivittäin useita, joten lääkeannostelija (dosetti) helpottaa lääkehoitosi toteuttamista. Lääkeannostelija muistuttaa yhdenkin lääkkeen ottamisesta säännöllisesti. Jos unohdat ottaa sydänlääkkeesi: - Ota kerran päivässä otettava lääke heti kun huomaat unohtaneesi sen, mikäli alkuperäisestä lääkkeenottoajasta on kulunut alle 12 tuntia. Jos aikaa on kulunut yli 12 tuntia, odota seuraavaan lääkkeenottoajankohtaan - Ota kahdesti päivässä otettava lääke heti, kun huomaat unohtaneesi sen, mikäli alkuperäisestä lääkkeenottoajasta on kulunut alle 6 tuntia. Jos aikaa on kulunut yli 6 tuntia, odota seuraavaan lääkkeenottoajankohtaan. - Kolmesti päivässä tai useammin otettavan lääkkeen kohdalla ota lääke heti kun huomaat unohtaneesi sen, mikäli alkuperäisestä lääkkeenottoajasta on kulunut alle 2 tuntia. Jos aikaa on kulunut yli 2 tuntia, on odotettava seuraavaan ottoajankohtaan Älä tuplaa lääkeannostasi! 17
KENELLE HOIDOKSI VAJAATOIMINTA TAI RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIN? Osa vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista hyötyy tahdistinhoidosta itsehoidon ja lääkehoidon lisänä. Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihaksen toiminta on heikentynyt, jolloin elimistö pyrkii tasapainottamaan tilannetta kasvattamalla sydämen kokoa tai sydänlihaksen paksuutta ja laajentamalla verta pumppaavia sydämen kammioita. Sydämen rakenteen muuttuminen aiheuttaa muutoksia myös sydämen pumppaustoimintaa aikaan saavassa sähköisessä johtoratajärjestelmässä. Osalla vajaatoimintapotilaista muutokset johtoradoissa saavat aikaan sähköisen impulssin johtumisen viivästymisen, mikä johtaa sydämen kammioiden eriaikaiseen supistumiseen. Tämä nähdään sydänfilmissä kammioheilahduksen leventymisenä. Yhdistettynä alentuneeseen sydämen pumppausvoimaan tämä voi pahentaa vajaatoiminnan oireita, laskea suorituskykyä ja lisätä rytmihäiriöriskiä. 18
Vajaatoiminnan tahdistinhoito pyrkii korjaamaan näitä sähköisen järjestelmän muutoksia. Vajaatoimintatahdistinhoidon avulla impulssin johtuminen nopeutuu vaurioituneella johtoratajärjestelmän alueella ja sydämen kammioiden toiminta yhdenaikaistuu. Kun kammiot pumppaavat yhdenaikaisesti, sydämen pumppaustoiminta tehostuu. Näin vajaatoiminnan oireet voivat helpottua ja suorituskyky parantua. Rytmihäiriöiden riski kasvaa potilailla, joilla on vaikea sydämen vajaatoiminta. Osalla potilaista riski arvioidaan niin suureksi, että päädytään rytmihäiriötahdistimen asennukseen. Rytmihäiriötahdistin ennaltaehkäisee ja hoitaa kaoottista sähköistä toimintaa sydänlihaksessa, jonka johtoratajärjestelmän toiminta on muuttunut. Tarvittaessa rytmihäiriötahdistin hoitaa rytmihäiriön ylitahdistamalla tai sähköisellä rytminsiirrolla eli defibrillaatiolla. Vajaatoiminta-rytmihäiriötahdistin on yhdistelmä näistä kahdesta. Tällainen tahdistin sekä yhdenaikaistaa kammioiden toimintaa että tarvittaessa hoitaa rytmihäiriöitä. Jos lääkäri arvioi sinun hyötyvän tahdistinhoidosta, saat ohjeita ja neuvoja tahdistimenlaittoon ja tahdistinhoitoon liittyen. Tahdistinhoidon ohella on tärkeää jatkaa itse- ja lääkehoidon hoitoohjeiden noudattamista. 19
SYDÄMEN VAJAATOIMINTAAN JA ARKIELÄMÄÄN LIITTYVIÄ ASIOITA Väsymys ja jaksaminen Saatat tuntea itsesi tavallista voimattomammaksi arkisissa askareissa. Yritä mitoittaa päivän toimet omien voimiesi mukaan, sillä ylirasitus voi pahentaa oireita. Suunnittele päiväsi siten, ettei päivän kaikkia töitä tarvitse tehdä kerralla ja työn lomassa olisi mahdollisuus voimia palauttaviin taukoihin. Kaikki työt, jotka voit tehdä istuen, on voimien säätämiseksi järkevintä tehdä siten. Ruokailun jälkeen kannattaa suosiolla pitää taukoa. Kun olo on hyvä, tulee helposti kuormittaneeksi itseään liikaa. Voimia kannattaa kuitenkin säästää ja säädellä rasitusta voimien mukaan. Sairastuminen vaikuttaa myös mielialaan. Uudessa tilanteessa saatat tuntea ahdistusta ja masennusta. Merkkejä, joista voit tunnistaa masennuksen: jatkuva väsymys ja voimattomuus mielenkiinnon häviäminen ja mielihyvän puute arvottomuuden tai syyllisyyden tunteet kiinnostus omaan hyvinvointiin katoaa unihäiriöt keskittymiskyvyn väheneminen levottomuus itsetuhoajatukset 20
Ajatusten ja tunteiden läpikäyminen kuuluu sairastumisen aiheuttamaan elämänmuutokseen. Mielialan kohottamiseksi kannattaa hakeutua ihmisten seuraan ja pohtia ongelmiasi läheistesi kanssa. Pidä yhteyttä ystäviisi, vaikka se tuntuisikin välillä vaikealta ja haluaisit käpertyä itseesi. Liikunnan harrastamisen on todettu tuottavan mielihyvähormoneja, joilla on vaikutus mielialaan. Pidä myös kiinni harrastuksistasi, vaikka kiinnostus olisikin tilapäisesti hyvin vähäistä. Rakkaasta harrastuksesta luopuminen voi pahentaa masennusta. Jos sinusta tuntuu, ettet yksin selviä uudesta tilanteestasi ja mielialasi on pitkään alavireinen, käänny ajoissa ammattiauttajan puoleen. 21
Jos olet vielä työelämässä, kannattaa työhön paluuseen liittyvistä asioista keskustella hyvissä ajoin ennen sairasloman päättymistä työnantajan kanssa. Lääkärin tehtävä on arvioida työkykyisyytesi ja ohjata tarvittaessa kuntoutukseen tai lisäarvioihin työkyvyn selvittämiseksi. Hellyys ja intiimi yhdessäolo ovat tärkeää myös sairastumisen jälkeen. Seksiä voi harrastaa heti, kun se tuntuu hyvältä molemmista. Yhdyntä ei ole niin rasittavaa, kuin yleensä luullaan. Oma kuntosi on hyvä mittari siihen, mitä jaksat. Seksi rasittaa sydäntäsi yhtä paljon kuin kahden porrasvälin nouseminen. Seksiä ei tulisi harrastaa heti ruokailun jälkeen, alkoholia nauttineena, väsyneenä tai kuumassa. Jos yhdyntä ei heti onnistu, ongelmat ovat yleensä tilapäisiä. Ongelmista kannattaa keskustella yhdessä kumppanisi kanssa ja tarvittaessa saat lisäohjeita ja tukea omalta lääkäriltäsi ja hoitajaltasi. Intiimi yhdessäolo on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. 22
Saunoessasi sinun on syytä tunnustella vointiasi. Vajaatoiminnan oireet saattavat lievittyä saunan lempeissä löylyissä, mutta kuuma ja kova löyly voi aiheuttaa heikotusta ja huonoa oloa. Nopeita lämpötilan vaihteluja on syytä välttää, koska ne rasittavat sydäntä. Saunasta uimaan mennessäsi sinun kannattaa ensin vilvoitella. Matkoilla sinun on muistettava ottaa lääkkeesi säännöllisesti ja noudattaa nesterajoitusta. Pakkaa lääkkeesi käsimatkatavaroihin. Ota mukaasi reseptit ja hoitotiedot siltä varalta, että joudut hakeutumaan matkalla hoitoon. Huomioi matkavakuutuksessa sairautesi. Sinun on syytä huomioida myös matkustamisen tuoma rasitus ja muistettava levätä tarpeeksi. Automatkoilla kerran tunnissa pidetty jaloittelutauko tai lentokoneessa kävelemään nouseminen vähentää jalkojen turvotusta ja laskimoveren paluu sydämeen helpottuu. Kesällä helle rasittaa sydäntäsi, joten huomioi tämä liikkuessasi ja vältä kovia ponnistuksia. Iholtasi haihtuu hikoilun kautta helteellä enemmän nesteitä, joten lisänesteen nauttiminen (pari lasia nestettä päivän aikana) on suotavaa. Jos poikkeat hoito-ohjeista, pyri palaamaan normaaliin sairauden hoitoosi heti kun se on mahdollista. 23
MISTÄ TUKEA JA LISÄOHJAUSTA Et ole sairautesi kanssa yksin. Uskalla pyytää apua läheisiltäsi ja omaisiltasi. Tukea ja apua saat myös seuraavilta tahoilta: Kansaneläkelaitos eli Kela - lääkekorvaukset - sairauspäiväraha - hoitotuki - asumistuki - matkakorvaukset - kuntoutustuki - puhelimitse tai internet-osoitteesta www.kela.fi - löydät lisätietoa - Kelan kuntoutuskurssit, pyydä lääkäriltä B-todistus - Kela korvaa sydänlääkekuluista suurimman osan, yleensä sydämen vajaatoiminnan lääkkeet ovat 72 % korvattavia. Tarvitset B- todistuksen Kelalle, jotta korvaus voidaan sinulle myöntää. Todistuksen voit pyytää lääkäriltäsi. Jos rahasi eivät riitä lääkkeiden ostamiseen, ota yhteys kuntasi sosiaalitoimistoon. Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on sairautesi hoidon kannalta tärkein asia. Sydänliitto - Sydänliiton ylläpitämät sydänpiirit tarjoavat ympäri maata kuntoutustoimintaa, sopeutumisvalmennuskursseja, tukihenkilötoimintaa sekä ohjaustoimintaa - lisätietoa www.sydanliitto.fi - Sydänliiton kuntoutuskurssit, pyydä B-lausunto lääkäriltäsi Kunnan tarjoamat tukipalvelut: - kotisairaanhoito - kotipalvelu - asunnonmuutostyöt - kuljetuspalvelu - apuvälineet - mielenterveyspalvelut - liikuntatoimen järjestämä ryhmäliikunta esim. vesijumppa - lisätietoa saat kunnan sosiaali- ja terveystoimesta 24
yksityiset koti- ja sairaanhoidon palvelut - siivouspalvelu - hoitopalvelut Keskustelumahdollisuuksia on tarjolla esimerkiksi - Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin p.01019-0071 su-to klo 18-01 ja pe-la klo 18.00-03.00, puhelun hinta on pvm. Lisätietoa palvelusta www.evl.fi - Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin p.01019-5202 vastaa soittoosi ma-pe klo 9.00-06.00, la 15.00-06.00 ja su 15.00-22.00. Monet yhdistykset tarjoavat tukea ja toimintaa terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi: - terveyden ylläpitämiseen ja hyvinvointiin liittyvä luotettava sivusto www.hyvinvointipolku.fi - Punainen Risti http://www.redcross.fi/ - Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden yhteinen nettipalvelu on www.apua.info - kattava tietopaketti päihteistä ja riippuvuuksista löytyy www.paihdelinkki.fi - www.terveysry.fi - terveyden edistämisen keskus - www.health.fi Älä epäröi pyytää apua, kun tarvitset sitä. 25
Omaseurantataulukko Tähän voit kirjata omaseurantasi lukemia Pvm Paino Verenpaine pulssi Esim. 12.8.2010 81,3 kg 141/83 63 Liikunta Kevyt lenkki 20 min + haravointi 30 min Lisähuomiot Vointi ok, paino +300g eilisestä 26
Pvm Paino Verenpaine pulssi Liikunta Lisähuomiot 27
Pvm Paino Verenpaine pulssi Liikunta Lisähuomiot 28
Pvm Paino Verenpaine pulssi Liikunta Lisähuomiot 29
Oppaan pohjana on TeHoVa-tutkimuksen tuottama potilasohjausmateriaali. Oppaan ovat päivittäneet 11.11.2010 sh Outi Surakka ja Karita Ylönen. Valokuvat Pirjo Puhakka-Mäkinen. Oppaan on tarkastanut kardiologi Pirjo Mustonen. Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri 30