Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Samankaltaiset tiedostot
Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

hinnoitteluun ja puukauppaan

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Pystypuusta lattialankuksi

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Metsänmittausohjeita

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsäkonepalvelu Oy

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Tuulituhot ja metsänhoito

Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus. Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

ARVO ohjelmisto. Tausta

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN LIITTO ON MYÖS NETISSÄ JA SOMESSA!

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin


Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Yhteensä Mänty Kuusi

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puukaupan sanastoa (1)

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Liite 5 Harvennusmallit

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

ARVO ohjelmisto. Tausta

Transkriptio:

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu jokaiselle järeydelle oma hinta Matriisihinnoittelu (malli Ruotsi) jokaiselle pölkylle oma hinta Tienvarsihinnoittelu korjuukustannukset vähennetään metsäkuljetusmatkan ja keskijäreyden perusteella

Hinnoittelumenetelmälle asetettavat vaatimukset Ei rajoita raaka-aineen optimointia Läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä Kannustaa järeän ja laadukkaan raaka-aineen tuottamiseen Ostohinnat vertailukelpoisia ja tilastoitavissa Ostajan ja myyjän vertailulaskelmat on mahdollista toteuttaa kohtuullisen hyvän ennakkotiedon varassa (etäosto!)

Perusperiaate Rungonosahinnoittelumenetelmässä runko jaetaan läpimitan perusteella rungonosiin (läpimittaositteisiin), jotka jokainen hinnoitellaan erikseen Läpimittaositteet mitataan ja kuutioidaan hakkuukoneen mittauslaitteen avulla saman aikaisesti, kun hakkuukone karsii ja katkoo puuta edetessään rungon tyvestä latvaan Toteutunut katkonta ja rungonosien laskenta erotetaan toisistaan

Ehdotus menetelmäksi Luokka Läpimittaositteen ala- ja yläläpimitta, cm 1 6-13 2 13-18/20 3 18/20-25 4 25-> Hinta määräytyy läpimittarajat täyttävien rungonosien tilavuuden perusteella, ottaen kuitenkin huomioon ainespuun minimilaatuvaatimukset sekä ositteiden 3 ja 4 kohdalla sahatukin tai vaneritukin laatuvaatimukset Laatuvaatimukset täyttämätön, läpimittansa puolesta luokkiin 3 tai 4 kuuluva, rungonosa lasketaan luokan 2 hintaluokan perusteella

Minimitukkirunko? Minimirunko: Rungosta on pystyttävä katkaisemaan vähintään yksi 2,7 m pituinen pölkky, joka täyttää ainespuun laatuvaatimukset. (Minimitukkirunko: Läpimittaositteiden 3 4 mukaista hintaa voidaan maksaa vain, mikäli rungosta voidaan katkaista vähintään yksi saha- tai vaneritukki, joka on vähintään 3,7 m pitkä ja joka muutoin täyttää ositteille 3 4 määrätyt minimilaatuvaatimukset.) - Tästä yksityiskohdasta puukaupan osapuolilla on edelleen erilaiset näkemykset

Yksinkertainen ohjeistus minimilaadulle Ainespuun yleiset pituus- ja läpimittavaatimukset: Ainespuun laatuvaatimukset: Ainespuun minimivaatimus on 6 cm:n latvaläpimitta ja 2,7 metrin pituus. Mikäli rungosta ei saada yhtään ainespuun mitat täyttävää pölkkyä, runkoa ei oteta ollenkaan mukaan ainespuun tilavuuden laskentaan. Ainespuun tulee olla tuoretta puuta. Pystykuivaa puuta ja pintalahoa ei sallita. Ainespuussa ei sallita kuoriutumista haittaava oksahaaraa, isoa poikaoksaa tai isoa mutkaa. Ositteiden 3 4 minimilaatuvaatimukset havupuille: Oksaisuus: Suurin sallittu oksa, mm Tuore oksa 60 mm Kuiva oksa 40 mm Poika oksa 40 mm Laho-oksa 30 mm Lenkous ja mutkaisuus: Sahatukissa sallitaan lenkoutta enintään 1 cm/juoksumetri. Jyrkkää mutkaa ja monivääryyttä ei sallita. Tuoreus ja biologiset viat: Tukkien pitää olla tuoreita eikä niissä sallita värivikaa, toukanreikiä tai lahoa. Tekniset viat: Sydänhalkeamaa yli 1/3 läpimitasta ei sallita, mekaaniset viat sallitaan latvalieriön ulkopuolella. Maksimiläpimitta: Puun ostajat voivat joutua määrittämään sahatukille maksimiläpimittarajoituksen.

Runkojen vikaisuudet Maahan jääviä alle 90 cm pituisia tyvilumppeja tai välileikkoja ei oteta mukaan ainespuuositteen laskentaan Tyvestä saatetaan joskus tehdä tyvilahon takia useita leikkoja, mikäli rungon tyvessä näkyy edelleen lahoa ensimmäisen leikon katkomisen jälkeen Keskeltä runkoa voidaan tehdä välileikko oksahaaran, poikaoksan, ison mutkan tai muun vikaisuuden takia

Rungonosahinnoittelun edut Metsänomistaja saa korvauksen, joka perustuu rungon todellisiin läpimittoihin Järeistä rungonosista korkeampi hinta suosii pitkäjänteistä ja hyvää metsänhoitoa Metsäteollisuus pystyy lopputuote- ja asiakaslähtöisesti räätälöimään tukkipituudet Menetelmä tehostaa puuntoimitus ja jalostusketjua sekä vähentää hävikin määrää Puiden allokointi vapaasti markkinatilanteen mukaan

Järeyden vaikutus arvosaantoon Hyytiäinen, Tahvonen & Valsta. 2010. Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista Ja kieroajoista männylle ja kuuselle. Metlan työraportteja 143.

Rungonosahinnoittelun haasteet Menetelmän käyttöönotto vaatii kohtuullisen ison koulutuspanoksen sekä metsänomistajien että puunostajien omissa organisaatioissa Perusperiaate on yksinkertainen puutavaralajikatkonnan traditio ohjaa ajatteluamme Nykyiset metsäsuunnittelun ja puukaupan käsitteistö ja puukauppaa ohjaavat/avustavat tietojärjestelmät pohjautuvat puutavaralajihinnoitteluun. Puukauppatarjousten vertailua varten on kehitettävä menetelmät ja helppokäyttöiset työkalut

Hakkuukoneiden tekniset valmiudet Hakkuukonestandardeihin (StandForD sekä StandForD 2010) on määritelty rungonosahinnoittelua varten tarvittavat tekniset määrittelyt. Metsäkonevalmistajat ovat räätälöineet nämä ominaisuudet hakkuukoneiden tietojärjestelmiin. Ponssen ja Deeren koneissa on mahdollista tulostaa runko-ositteet sisältävä mittalista maastossa. Normaalikäytäntö on se, että mittalistaa ei tulosteta maastossa, vaan hakkuukoneen PRDtiedosto (hpr-sanoma) lähetetään metsäyhtiöiden tietojärjestelmään, josta mittalistat lähetetään metsänomistajalle hyväksyttäväksi.

Tarkastusmenettelyt Hakkuukoneen mittauksen luotettavuuden varmistamisen osalta noudatetaan voimassa olevaa asetusta. Uusi hinnoittelumenettely ei vaadi muutosta nykyiseen asetukseen. Hakkuukoneen mittatarkkuuden omavalvonnassa voidaan käyttää samaa tarkastusmenettelyä riippumatta puukauppatavasta (puutavaralajihinnoittelu/rungonosahinnoittelu). Rungonosahinnoittelua sovellettaessa voidaan tarkastuserien mittauksessa soveltaa samaa menettelyä kuin puutavaralajihinnoittelussa.

Puukauppatarjousten vertailu Perinteinen kuviopohjainen metsäsuunnitelma Puulajikohtaisesti pohjapinta-ala, keskiläpimitta ja keskipituus Optiona runkoluku, valtapituus

Puukauppatarjousten vertailu Kaukokartoituspohjainen metsäsuunnitelma jokaiselle hilaruudulle (16x16m) Puulajikohtaisesti pohjapinta-ala, keskiläpimitta ja keskipituus optiona runkoluku, valtapituus Markus Holopainen

Puukauppatarjousten vertailu Johdetaan runkolukusarja jokaiselle puulajille Kalibroidaan läpimitta-pituus-mallit Luodaan menetelmä, jossa puulajin läpimitta-pituus jakauma kuvataan noin 10-50 elementtirungon avulla Jokaiselle elementtirungolle lasketaan runkoprofiili (läpimitta tyvestä latvaan 10 cm välein) Kun 10-50 rungon runkojoukkokuvaus on luotu, on vertailulaskenta suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa. Kaupalliset toimijat voivat teettää omia ohjelmistoratkaisuja.

Hinnoittelumenetelmät suhteessa kriteereihin Kriteeri Ptl Rungonosa Runko Ei rajoita optimointia - +++ +++ Läpinäkyvä ja ymmärrettävä Kannustaa hyvään metsänhoitoon ++ ++ ++ - +++ +++ Ostohinnat tilastoitavissa +++ +++ ++ Vertailulaskelmat ennakkotiedon varassa ++ + -

Kiitos