MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI

2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli syytä ottaa ensin kantaa lesken oikeuksiin. Leskelle kuului avio-osana puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä (240 000 eurosta), joten hänellä oli oikeus saada tasinkoa 110 000 euroa (120 000 10 000). Lisäksi leskellä oli oikeus pitää jäämistöön kuuluva asunto ja asunnossa oleva asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan (PK 3:1a:n mukainen ns. vähimmäissuoja). Lesken oikeudet olikin tapauksessa kätevintä toteuttaa antamalla hänelle tasingoksi asunto (100 000 euroa) ja P:n osuus asuntoirtaimistosta (10 000 euroa). Tämän jälkeen ei jäänyt enää tarvetta pohtia enemmälti lesken oikeuksia. A:lla näyttäisi tapahtumankuvauksen perusteella olevan oikeus saada ainakin jonkinlainen suoritus PK 8:5:n mukaisena työhyvityksenä. A:n hyvitysvaateen menestymistä arvioitaessa täytyi kuitenkin ottaa huomioon ensinnäkin PK 8:5:n asettamat rajoitukset. Hyvitystä voi lainkohdan mukaan saada vain kymmeneltä perittävän kuolemaa edeltäneeltä vuodelta ja vain siltä ajalta, jolloin perillinen on ollut vähintään 18-vuotias. Näin tehtävässä esitetyistä aikajaksoista hyvitykseen oikeuttavia ovat 1.7.2001-31.12.2001, 1.6.2003-31.5.2004 sekä 1.1.-31.12.2005, siis yhteensä 2,5 vuotta. Jos pesänjakajan ehdottamaa 10 000 euroa/vuosi pidetään kohtuullisena, olisi A oikeutettu enintään 25 000 euron hyvitykseen. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei hyvitystä voida määrätä suoraan vastaavasta työstä tyypillisesti maksettujen palkkojen perusteella, vaan kysymys on kohtuusarvioinnista, jossa on otettava huomioon muun muassa jäämistön suuruus ja perilliselle työskentelyaikana annetut luontaisedut. Jäämistövarojen jakamiseen vaikutti tapauksessa myös rintaperillisten oikeus lakiosaan. Lakiosat tuli laskea osituksen perusteella syntyneestä jäämistöstä, siis 120 000 eurosta. Lakiosien yhteismääräksi tuli siten 60 000 euroa. Lakiosat pitikin toteuttaa sekä ennen työhyvitystä että P:n ennen tekemää erityisjälkisäädöstä Vantaan metsästäjille (PK 8:5.3 ja 7:5.1). Loppuja 60 000 jaettaessa ongelmaksi tuli työhyvityksen ja testamentin välinen suhde. PK 8:6:n sanamuodon ja oppikirjassa esitetyn perusteella täytyi lähteä siitä, että etusija kuului tässä suhteessa työhyvitykselle: testamentti on siis tehoton siltä osin kuin se estäisi työhyvityksen täysimääräisen toteuttamisen. PK 8:6:n sanamuoto ei ole tässä suhteessa selkein mahdollinen, mutta luettaessa huolellisesti läpi kaikki PK 8 luvun säännökset käy kyllä lopulta yksiselitteisesti ilmi, että työhyvitys on suhteessa testamenttiiin yhtä vahvassa asemassa kuin PK 8:1:n ja 8:2:n mukaiset avustukset. Jos siis lähdettiin siitä, että kohtuullinen työhyvityksen määrä oli 25 000 euroa, piti tämä summa osoittaa A:lle hänelle kuuluvan lakiosan lisäksi. Tällöin Vantaan metsästäjille riitti vain 35 000 euroa. Koska kysymys oli rahalegaatista, ei tarvinnut erikseen pohtia sitä vaihtoehtoa, että legaatinsaaja olisi PK 7:5.2:n mukaisesti maksanut rintaperillisten lakiosan rahana. Kurssikirjallisuus: Tapauksen kannalta olennaiset asiat käyvät ilmi teoksesta Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus (2010) s. 424-426. Tehtävä 2, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 3, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan.

3 Tehtävä 4 Ks. Aarnio Kangas Perhevarallisuusoikeus (2010) s. 230-231. Tehtävä 5 Ks. Välimäki, Holhoustoimen pääpiirteet, mm. s. 32-33, 85-86, 89, 105, 112. Tehtävässä A:n tueksi oli määrätty edunvalvoja, A:n poika B. A ei siis ollut vajaavaltainen. B teki isänsä A puolesta kaksi oikeustoimea, joiden pätevyyttä holhoustoimilain mukaan kysyttiin. Näiden osalta oikea vastaus on autokaupan osalta: HolTL 32 :n mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos oikeustoimen vastapuolena on mm. edunvalvojan puoliso. B oli tehnyt autokaupat A:n edunvalvojana oman puolisonsa C:n kanssa, eli B oli edunvalvojana esteellinen tekemään kaupat C:n kanssa. Jos jäävi edunvalvoja edustaa päämiestä, oikeustoimi ei sido päämiestä. Tämä oikeustoimi ei siten ole holhousoikeudellisesti pätevä. rahan lainaamisen osalta: Tietyt päämiehen puolesta tehtävät oikeustoimet ovat edunvalvojalle luvanvaraisia. Edunvalvojan on saatava maistraatin lupa mm. päämiehen rahavarojen velaksi antamiseen (HolTL 34.1 13-kohta). Luvanvarainen oikeustoimi, johon ei ole myönnetty lupaa, on pätemätön (HolTL 36 ). Tehtävän selostuksen mukaisesti B ei ollut hankkinut mitään lupaa A:n rahojen lainaamiseen E:lle. Näin ollen tämäkään oikeustoimi ei ole holhousoikeudellisesti pätevä. pankin toiminnan osalta: A halusi nostaa tililtään 4 000 euroa matkaa varten, mihin pankki ei suostunut. Tämän osalta tuli selvittää pankin toiminnan lain mukaisuutta, mihin tuli vastata seuraavasti. HolTL 31.1 :n mukaan saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, saadaan suorittaa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamalle tilille. Säännös koskee myös tilanteita, joissa päämies on täysivaltainen. Säännös koskee myös pankkitilejä (kysehän on päämiehen saatavasta pankilta). Näin ollen pankki toimi aivan oikein, kun se ei luovuttanut A:n tililtä varoja edunvalvonnassa olevalle A:lle. Tapauksessa tuli ottaa nimenomaan kantaa pankin toimintaan, ei siihen, että mitä B:n tulisi tehdä tämän asian suhteen.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-5. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän NELJÄ (4) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 6 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET yksityisoikeuden laitoksella ja aineen internet-sivuilla 25.8.2011 klo. 11.00. 1. Tammikuun 1. päivänä 2011 kuolleen P:n kuolinpesän osakkaita ovat leski L ja kolme puolisoiden yhteistä lasta, A, B ja C. P:ltä jäänyt varallisuus koostuu kaikkien velkojen ja pesänselvityskulujen maksamisen jälkeen seuraavista eristä: P:n yksin omistama, puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto (arvo 100 000 euroa), 10 000 euron arvosta koti-irtaimistoa ja 120 000 euron pankkitalletus. Leski L:llä ei ole muuta omaisuutta kuin 10 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. Puolisoilla on aviooikeus toistensa omaisuuteen. P on tehnyt pätevän testamentin, jossa hän on määrännyt Vantaan metsästäjät ry:lle 100 000 euroa. P:n kuolinpesään on määrätty pesänjakajaksi varatuomari T, jonka tehtävänä on toimittaa ositus ja perinnönjako P:n jälkeen. Erityistä päänvaivaa T:lle tuottaa lapsi A:n (s. 1.7.1983) esittämä työhyvitystä koskeva vaatimus. A on vaatinut hyvitystä sillä perusteella, että hän on tehnyt työtä P:n yrityksessä yhteensä neljän vuoden ajan saamatta lainkaan korvausta. Nämä ajanjaksot ovat 1.1.2000-31.12.2001, 1.6.2003-31.5.2004 sekä 1.1.-31.12.2005. Kun mittapuuna käytetään vastaavasta työstä yleensä maksettuja palkkoja, pitää T kohtuullisena hyvityksenä 10 000 euroa vuotta kohden eli yhteensä 40 000 euroa. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, miten tämä hyvitys tulee suhteuttaa leskelle, toisille rintaperillisille ja testamentinsaajalle jäämistöstä toteutettaviin etuuksiin. Leski L on ilmoittanut vetoavansa osituksessa kaikkiin laissa hänelle taattuihin oikeuksiin täsmällisen ilmoituksen asiasta T saa ensi viikolla, kun L:n apunaan käyttämän juristin kirjelmä valmistuu. A, B ja C ovat puolestaan sekä tehneet lakiosailmoituksen Vantaan metsästäjät ry:lle että vaatineet jaossa lakiosaansa. Anna T:lle perusteltu arviosi P:n varojen jakamisesta eri etutahojen kesken sekä erityisesti siitä, millä tavoin A:n avustusvaatimus tähän jakoon vaikuttaa.

2 2. A:n ja B:n avioeroa koskeva asia tuli vireille 3.8.2010 ja puolisot tuomittiin avioeroon 3.1.2011. A:n isä oli kuollut 1.11.2010 ja A oli saanut perinnöksi 200 000 euron arvoisen osakehuoneiston. A:n isän kuolinpesä oli kuitenkin vielä jakamatta ositusta toimitettaessa, eikä A ollut saanut huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita haltuunsa ennen osituspäätöksen tekemistä. A oli joutunut maksamaan antamansa takauksen johdosta vieraan velan 5.1.2009, minkä maksamiseksi hän oli tehnyt velkaa 75 000 euroa. Velka on kokonaisuudessaan maksamatta. A:lla ei ollut vähäistä henkilökohtaista irtainta omaisuutta lukuun ottamatta muuta omaisuutta eron tullessa vireille. A ja B olivat asuneet koko kaksikymmentä vuotta kestäneen avioliittonsa ajan B:n omistamassa asunnossa, jonka arvo on tänään osituksen toimittamishetkellä 150 000 euroa. B:llä ei ollut velkaa. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Toimita omaisuuden ositus. 3. A oli antanut kirjallisen suostumuksensa siihen, että hänen aviopuolisolleen B:lle voidaan antaa hedelmöityshoitoa. Pian hoitojen alkamisen jälkeen A sai tietää, että B:llä oli suhde C:n kanssa ja A muutti pois puolisoiden yhteisestä kodista. B jatkoi hedelmöityshoitoja ja tuli niiden aikana raskaaksi. B synnytti terveen poikalapsen D syyskuussa 2010. A merkittiin väestörekisteriin D:n isäksi. A alkoi kuitenkin epäillä, että lapsen oikea isä oli C. A kääntyy puoleesi ja pyytää sinua selvittämään, mikä on hänen oikeudellinen asemansa. 4. Aviopuolisoiden välillä toimitetun osituksen jälkeen voi syntyä epäselvyyttä siitä ositettiinko kaikki puolisoiden omaisuus ja toisaalta suoritetun osituksen jälkeen voi ilmaantua uutta ositettavaa omaisuutta. Selosta miten osituksen täydentäminen saadaan vireille ja mitä seurauksia uusien ositettavien varojen ilmaantumisella on jo tehdyn osituksen suhteen. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN NELJÄ (4) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN.

3 5. A:n toimintakyky taloudellisissa asioissa on heikentynyt vanhuuden myötä ja hänen tueksi on määrätty v. 2008 edunvalvojaksi A:n poika B siten, että A:n toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. B:n vaimo C myi omistamansa auton A:lle viime vuonna. B teki kauppakirjat ja allekirjoitti ne A:n puolesta ja siirsi kauppahinnan A:n tililtä C:n tilille. A:n toinen poika D asiasta nyt kuultuaan ei pidä autokauppaa kovinkaan järkevänä. A:n vanha ystävä liikemies E pyysi A:lta rahaa lainaksi, ja B lainasikin edunvalvojana A:n rahoja E:lle, sillä E lupasi maksaa varsin hyvää korkoa viiden vuoden takaisinmaksuajalla. B valmisti lainoista velkakirjat A:n edunvalvojana ja siirsi viime viikolla 100 000 euroa E:lle A:n tililtä. D kuuli asiasta eilen. D:n mukaan E on täysi huijari, ja rahat täytyy saada takaisin. A kävi viime viikolla pankissa ja yritti nostaa tililtään 4 000 euroa Turkin matkaa varten, koska A:lla ei ole luottokortteja. Pankkitoimihenkilö kieltäytyi antamasta A:lle rahaa tämän omalta tililtä vedoten edunvalvontaan. A oli tästä tyrmistynyt ja on todella loukkaantunut pankin menettelystä. Ovatko kyseiset auton kauppa ja rahan lainaaminen holhoustoimilain mukaan päteviä oikeustoimia? Lisäksi A haluaa tietää toimiko pankki holhoustoimilain mukaisesti kieltäytyessään luovuttamasta A:lle rahaa tämän tililtä? Anna oikeudellisesti perustellut vastaukset. Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 5 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (6. Isän valta ja sen raukeaminen Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

1 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 28.6.2011 Anvisningar - De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar på uppgifterna 1-5. - På svarspappret för uppgiften FYRA (4) t.ex. i samband med ditt namn ska du skriva hur många bonuspoäng som du fått för grundkursen, när du avlagt kursen och vem som hållit kursen. - Uppgift 6 besvaras endast av dem som fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Denna tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET 25.8.2011 kl. 11.00 på institutionen för privaträtt och på familjerättens webbplats. 1. P dog 1.1.2011. Efterlevande make L och makarnas tre gemensamma barn A, B och C var delägare i dödsboet efter P. Den förmögenhet som finns kvar efter P består efter avdrag för alla skulder och utgifter för utredningen av dödsboet av följande poster: den bostad som använts som makarnas gemensamma hem och som ägdes endast av P (värde 100 000 ), hemlösöre till ett värde av 10 000 och en bankdeposition på 120 000. Efterlevande maken L har i sin ägo endast hemlösöre till ett värde av 10 000. Makarna har giftorätt i varandras egendom. P har upprättat ett giltigt testamente där han har bestämt att föreningen Jägarna i Vanda rf ska ha 100 000. Vicehäradshövdingen T har förordnats till skiftesman i P:s dödsbo. Skiftesmannen har fått i uppdrag att förrätta en avvittring och ett arvskifte efter P. Barnet A (f. 1.7.1983) har framfört ett yrkande på gottgörelse för utfört arbete och detta yrkande förorsakar huvudbry för T. A har yrkat på gottgörelse med motiveringen att han har arbetat i P:s företag sammanlagt fyra år utan att ha fått någon ersättning överhuvudtaget. Perioderna det är fråga om är 1.1.2000-31.12.2001, 1.6.2003-31.5.2004 och 1.1.-31.12.2005. När man som måttstock använder löner som vanligen betalas för motsvarande arbete, anser T att en rimlig gottgörelse är 10 000 per år dvs. sammanlagt 40 000. Problemet ligger dock i frågan hur denna gottgörelse ska ställas i relation till de förmåner som ska ges ur kvarlåtenskapen till efterlevande maken, de andra bröstarvingarna och testamentstagaren. Efterlevande maken L har meddelat att hon vid avvittringen kommer att åberopa alla de rättigheter som lagen ger henne T kommer att få exaktare information nästa vecka när den jurist som biträder L har fått sin skrivelse färdig. A, B och C har framfört sitt anspråk på laglott till föreningen Jägarna i Vanda rf och därtill har de yrkat på att de ska få sina laglotter vid skiftet. Ge T din motiverade bedömning över hur medlen efter P ska skiftas mellan de olika intressentgrupperna och särskilt över hur A:s yrkande på gottgörelse inverkar på skiftet.

2 2. Ärendet gällande A:s och B:s äktenskapsskillnad blev anhängigt 3.8.2010 och makarna dömdes 3.1.2011 till äktenskapsskillnad. A:s far hade dött 1.11.2010 och A hade fått i arv en aktiebostad värd 200 000. När avvittringen förrättades hade dödsboet efter A:s far likväl ännu inte skiftats och A hade inte före avvittringsbeslutet fått de aktier som berättigade till besittning av lägenheten i sin besittning. A hade varit tvungen att 5.1.2009 med anledning av en borgensförbindelse betala en främmande skuld. För att klara av denna betalning hade han skuldsatt sig för 75 000. Denna skuld är i sin helhet obetald. När ärendet gällande äktenskapsskillnaden blev anhängigt hade A utöver en liten mängd personligt lösöre ingen annan egendom. A och B hade under sitt hela tjugo år långa äktenskap bott i en bostad som B ägde. Värdet på denna bostad är idag när avvittringen förrättas 150 000. B hade inga skulder. Makarna hade giftorätt i varandras egendom. Förrätta en avvittring av egendomen. 3. A hade gett ett skriftligt samtycke till att assisterad befruktning kan ges till hans maka B. Kort efter att behandlingarna hade börjat hade A fått veta att B hade en affär med C. A flyttade bort från makarnas gemensamma hem. B fortsatte att gå till behandlingarna och blev gravid under dessa behandlingar. B födde en frisk pojke D i september 2010. I befolkningsregistret antecknades A som far till D. A började dock ha misstankar om att C är rätt far till barnet. A vänder sig till dig och ber att du ska redogöra för vilken hans rättsliga ställning är. 4. Efter att en avvittring mellan makar har förrättats kan det uppkomma oklarheter i fråga om huruvida avvittringen har omfattat makarnas egendom i sin helhet och huruvida det efter avvittringen kan dyka upp ny egendom som ska avvittras. Redogör för hur man kan anhängiggöra en komplettering av en avvittring och för vilka verkningar uppkomsten av nya tillgångar som ska avvittras har på en redan utförd avvittring. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT FYRA (4) SKA DU MEDDELA HUR MÅNGA POÄNG DU FÅTT FRÅN GRUNDKURSEN, NÄR DU AVLAGT KURSEN OCH VEM SOM HÖLL KURSEN. POÄNGEN FRÅN GRUNDKURSEN ERSÄTTER INTE DENNA UPPGIFT, MEN DE INVERKAR SOM BONUSPOÄNG NÄR DET SLUTLIGA VITSORDET BESTÄMS FÖR DIN TENTAMEN.

3 5. A:s förmåga att handla i ekonomiska frågor har försvagats till följd av ålderdom och A har 2008 som stöd fått en intressebevakare. Det var A:s son B som förordnades till intressebevakare. När förordnandet gavs begränsade man inte A:s handlingsbehörighet. B:s hustru C sålde den bil som hon ägde till A för ett år sedan. Det var B som upprättade köpebreven och underskrev dem på A:s vägnar och överförde köpesumman från A:s konto till C:s konto. A:s andra son D har nu fått höra om saken och han anser att bilköpet inte var så vettigt. A:s gamla vän affärsmannen E bad att få låna pengar av A. B gav som intressebevakare ett penninglån med A:s medel till E, eftersom E lovade att betala en mycket bra ränta med en amorteringsplan på fem år. B upprättade som intressebevakare skuldebrev över lånen och överförde för en vecka sedan 100 000 till E från A:s konto. D fick höra om saken i går. Enligt D är E en total skojare och han anser att man måste få pengarna tillbaka. A gick för en vecka sedan till banken och försökte lyfta 4 000 från sitt konto för en resa till Turkiet. Han gick till banken, eftersom han inte har några kreditkort. Bankfunktionären vägrade att ge pengar till A från A:s eget konto. Bankfunktionären åberopade intressebevakningen. A blev bestört över detta och känner sig mycket kränkt över bankens förfarande. Är det nämnda bilköpet och det nämnda penninglånet giltiga rättshandlingar enligt lagen om förmyndarverksamhet? A vill därtill få veta om banken har handlat i enlighet med lagen om förmyndarverksamhet när den har vägrat att ge pengar till A från hans eget konto? Ge rättsligt motiverade svar. Obs! Om du med godkänt vitsord har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 5 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (6. Faderns makt och upphörandet av den enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte lämna in ett svarspapper på denna uppgift.