MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013

2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tehtävän pääongelmia ovat osituksen sovittelun materiaaliset edellytykset sekä puolison (Aino, seuraavassa A) mahdollisuudet päästä puuttumaan oikeustoimiin, joihin toinen aviopuoliso (Timo, seur. T) oli ryhtynyt ositustoimituksen jälkeen. Tapaus on laajahko ja koskettaa myös osittain tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Sen vuoksi seuraava mallivastaus on normaalia pidempi; läheskään kaikkea siinä esitettyä pohdintaa en edellyttänyt vastaajilta. A:n ja T:n solmiman avioehtosopimuksen mukaan A:lla ei ole lainkaan avio-oikeutta T:n omaisuuteen, kun taas T:llä on avio-oikeus A:n omaisuuteen. Vain 5 000 euroa omistaneen A:n vaadittua osituksen sovittelua ongelmaksi tulee näin se, onko ositusta mahdollista ja perusteltua sovitella niin, että ainakin osa T:n omaisuudesta (yhteensä 605 000 euroa) määrätään avio-oikeuden alaiseksi. Pesänjakaja ei ollut tätä vaatimusta hyväksynyt, vaan hän oli määrännyt, että kummankin tuli pitää oma omaisuutensa. Näin menetellessään jakaja itse asiassa oli ilmeisesti tietämättään tullut jo tehneeksi pienen sovittelun A:n hyväksi. Jos nimittäin avioehtoa olisi noudatettu sellaisenaan, A:n olisi pitänyt suorittaa T:lle tasinkona puolet AO-säästöstään eli 2 500 euroa (T:n AO-säästöhän oli 0 euroa). Vain pari opiskelijaa havaitsi tämän seikan. A:n sovitteluvaatimuksen oikeutusta pitää arvioida AL 103b :ssä osoitettujen harkintakriteereiden perusteella. Joudutaan siis kysymään, onko jakajan määräämää tulosta: A = 5 000 euroa ja T = 605 000 euroa pidettävä kohtuullisena kun otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Vaikka avioehtosopimuksesta poikkeamisen kynnystä on oikeuskirjallisuudessa pidetty varsin korkena, näyttäisi siltä, että sovitteluvaatimukselle on tässä tapauksessa hyvät perusteet. A on pitkähkön (14 vuotta kestäneen) avioliiton aikana kotitöitä tekemällä sekä yhteistä taloutta ja lapsia hoitamalla mahdollistanut sen, että T on puolestaan kyennyt runsaalla työnteollaan kartuttamaan merkittävästi omaisuuttaan. Näissä oloissa A:n jättäminen 5 000 euron varaan vaikuttaa kohtuuttomalta. Oma kysymyksensä on, missä laajuudessa ositusta pitää sovitella. Tähän ei tietysti voida antaa yhtä oikeaa vastausta, vaan olennaista oli, että ongelmaa edes jossain määrin pohdittiin. Sovittelulla tapahtuva VO-omaisuuden siirtäminen AO-omaisuudeksi on yleensä perustelluinta sellaisen omaisuuden osalta, jonka karttumiseen tai säilymiseen toinen puoliso on toimillaan vaikuttanut. Tapauksessa tällaista on koti-irtaimisto, asuinhuoneisto sekä ainakin osittain myös T:n liikeyritys. Sitä vastoin T:n perintönä saama kesämökki ei näyttäisi olleen ainakaan olennaisissa määrin A:n panostusten kohteena. Varteenotettava vaihtoehto onkin osituksen sovitteleminen niin, että koti-irtaimisto, A:n omistama asuinhuoneisto ja liikeyritys katsotaan AO-omaisuudeksi. Tällöin puolisoiden avio-osiksi tulisi 230 000 euroa, joten T joutuisi suorittamaan tasinkoa 225 000 euroa. Joudutaan kuitenkin pohtimaan, miten A:n asemaan vaikuttavat tehtävässä kuvatut ositustoimituksen jälkeiset tapahtumat. Ensinnäkin: johtaako T:n omaisuuden huomattava väheneminen siihen, ettei käräjäoikeus voikaan määrätä T:n maksettavaksi edellä mainitun suuruista tasinkoa? Oppikirjan mukaan käräjäoikeuden on pääsääntöisesti arvostettava omaisuus alkuperäisen ositushetken mukaisesti, joten T:n liikeyrityksen (siis sen osakkeiden) arvon romahtaminen ei vaikuta asiaan. Pohdittaessa sitten T:n tekemien oikeustoimien merkitystä on syytä huomata ongelmaa koskeva niin sanottu restituutioperiaate: puolison hukattua omaisuuttaan kyseinen omaisuus on sen puuttumisesta huolimatta otettava osituk-

3 sessa huomioon laskennallisena eränä. Näin on selvää, että mikäli T:n omistama kesämökki katsotaan perustelluksi määrätä AO-omaisuudeksi, sen arvo voidaan huomioida osituslaskelmassa, vaikka A onkin lahjoittanut sen veljelleen. Asunto-osakkeen osalta kysymys on vaikeampi. Sen myyminen on tapahtunut käypään hintaan, joten restituutioperiaatteen soveltaminen ei tule ilman muuta kyseeseen. Sitä vastoin restituutioperiaate voisi kyllä soveltua osakkeen sijaan tulleen kauppahinnan käyttämiseen Loistoauto OY:n velkojen maksamiseen. Kyse ei sinänsä ole lahjasta, mutta kuitenkin oikeustoimesta, joka on vähentänyt T:n varallisuutta puoliso A:n vahingoksi. Perustelluinta lienee näin ottaa asuntoosakkeen arvo huomioon osoitettavina varoina. Tässä voidaan käyttää joko ositushetken (2.1.2013) tai vaihtoehtoisesti osakkeen myyntihetken (helmikuussa 2013) arvoa. Huomattakoon, että A:n suojaamiseksi T:n disponointien vaikutuksilta ei saanut käyttää AL:n vastikesäännöksiä (esim. AL 94a :ää). Vastikesäännökset soveltuvat vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehtyihin toimiin, joista ei nyt ollut kysymys. T on tapauskuvauksen perusteella varaton, ja asiantila vallinnee myös käräjäoikeuden antaessa sovitteluasiaa koskevan tuomion. Tämä ei kuitenkaan estä käräjäoikeutta määräämästä T:n maksettavaksi tasinkoa: tasinko voi kuvatunlaisessa tilanteessa jäädä myös velaksi. Osa opiskelijoista jättikin tähän seikkaan vedoten kokonaan käsittelemättä tehtävänannossa osoitetun kysymyksen, onko T:n oikeustoimia mahdollista kumota myös reaalisesti. Näin ei tietenkään saanut tehdä. Jos T nimittäin on pysyvästi maksukyvytön, ei pelkästä häntä vastaan saadusta suoritustuomiosta olisi A:lle paljon iloa. Välttävää korkeampien pistemäärien (6 10) saaminen edellyttikin oikeustoimien tehokkuuskysymyksen käsittelyä. Asunto-osakkeen luovutukseen A saattaa puuttua AL:n vallinnanrajoitussäännösten (erityisesti AL 39 :n 2 kohta) nojalla. AL 86.3 :n mukaan vallinnanrajoitukset pysyvät voimassa osituksen toimittamiseen saakka, mitä on oppikirjan mukaan tulkittava niin, että omaisuus vapautuu vallinnanrajoituksista vasta osituksen tullessa lainvoimaiseksi. Vallinnanrajoituksen loukkaukseen on reagoitava kanteella, joka täytyy nostaa 3 kk kuluessa siitä, kun puoliso on saanut tiedon kyseisestä oikeustoimesta. Näin kaupasta vasta eilen kuulleella A:lla on vielä mahdollisuus kanne nostamalla saada asunto-osake palautumaan T:n varallisuuteen. Osakkeen A:lta ostaneella Tarmolla on kyllä periaatteessa mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan, mikäli jokin AL 39 :n 2 kohdassa mainituista kriteereistä toteutuu. Viimeksi mainittu vaikuttaa kuitenkin sopijapuolten läheiset suhteet huomioon ottaen epätodennäköiseltä. A:lla saattaa olla intressiä vaatia kumottavaksi myös T:n tekemän kesämökin lahjoituksen kumoamista. Näin olisi asia ainakin siinä tapauksessa, ettei asunto-osaketta saataisi pois Tarmolta. Kesämökin osalta ei A voi vedota vallinnanrajoituksiin. Myöskään AL 40a :n mukainen kanne, joka sinänsä tarjoaa tasinkoon oikeutetulle puolisolle suojaa lahjoitusten varalta, ei ole nyt A:n käytettävissä. Säännös nimittäin soveltuu vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tapahtuneisiin lahjoituksiin (kanta todetaan oppikirjassa ja ilmenee lakikirjassa olevasta ratkaisusta KKO 1983 II 2). Jäljelle jääkin lähinnä se mahdollisuus, että T:n antama lahja julistetaan pätemättömäksi OikTL 33 :n nojalla. Saatetaan katsoa, että T on ryhtynyt kyseiseen oikeustoimeen häivyttääkseen omaisuuttaan puolisonsa ulottuvilta, jolloin siihen vetoamista voitaisiin pitää lahjansaajankin todennäköisesti oltua tietoinen lahjoitusolosuhteista kunnianvastaisena ja arvottomana. Moni opiskelijoista tarjosi A:n suojakeinoksi kesämökkilahjan tai asuntokaupan peräyttämistä takaisinsaantilain säännösten (esim. TakSL 5 ja 6 ) nojalla. Useimmat näistä kannanotoista oli hyvin huonosti perusteltuja. On ensinnäkin selvää, ettei takaisinsaanti tarjoa puolisolle yleistä keinoa saada hänen kannaltaan haitallista oikeustoimea peräytetyksi, vaan se tulee kysymykseen vain velallisen konkurssissa tai velalliseen kohdistuvassa ulosotossa. Tarkastellussa tilanteessa olikin syytä huomata, että T ei ainakaan toistaiseksi ollut konkurssitilassa, vaan konkurssiin oli asetettu hänen omistamansa osakeyhtiö (siis osakeyhtiö, jonka osakkeet T omisti). Tämä on tietysti kokonaan eri asia kuin T:n henkilökohtainen konkurssi.

On toki mahdollista, että A pääsee hyötymään takaisinsaantisäännösten soveltamisesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että T joko asetetaan konkurssiin tai T:hen kohdistetaan ulosmittaus. Lisäksi A:n täytyy saada T:tä kohtaan täytäntöönpanokelpoinen tasinkosaatava. Tämä edellyttää hänen hyväkseen annettua pesänjakajan tasinkomääräystä tai tasingon maksamista koskevaa suoritustuomiota. 4 Oikeuskirjallisuus: Tehtävässä esillä olleita asioita käsitellään teoksessa Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus sivuilla 125, 128 132, 177 178 ja 215 223. Tehtävä 3 Ks. Eva Gottberg, Perhesuhteet ja lainsäädäntö, erit. s. 214-215 sekä laki lapsen elatuksesta. Kyseessä oli maksettujen elatusapujen palauttamista koskeva tapaus. X:n ja Y:n osalta tilanne on seuraava: X:lle ja Y:lle A on maksanut 400 euroa kuukaudessa elatusta ja 1.4.2013 vireille tulleella kanteella A on vaatinut elatuksen muutosta X:lle ja Y:lle 1.1.2013 lukien 200 euroon. Lisäksi A vaati palauttamaan liikaa maksettu elatusapu Elatusvelvollisuutta voidaan ensinnäkin alentaa vain kanteen vireille tulosta lukien. Elatuslain 12 :n mukaan tuomioistuimen on viran puolesta harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautetta, jos elatusavun määrää alennetaan. Käytännössä palautusvelvollisuutta ei useinkaan määrätä edes oikeudenkäynnin ajalta. Palautusvelvollisuus olisi usein liian raskas velvoite. A on vaatinut elatusvelvoitteen alentamista ja maksujen palauttamista. Mikäli elatusta alennetaan, niin tuomioistuin voi hankintansa mukaan määrätä palautettavaksi liikaa maksetun osan, enintään 200 euroa, mutta vain 1.4.2013 lukien. Käytännössä A:n mahdollisuudet ovat varsin heikot, mutta mahdollista se siis olisi em. tavoin. Z:n osalta tilanne on seuraava: Z:lle A on maksanut elatusta vuodesta 2011 lukien 420 euroa kuukaudessa. A on nostanut isyyden kumoamista koskevan kanteen 2.5.2012 vaatien kaikkien Z:lle maksettujen elatusapujen palauttamista, jos isyys kumotaan. A on lopettanut elatuksen maksamisen Z:lle 1.1.2013. Isyysasiaa ei ole ratkaistu. Jos isyys kumotaan, niin koko elatusperuste poistuu. Mitään velvollisuutta elatukseen ei ole alun perinkään ollut. Elatuslain 12.2 :ssä on tällaisia tilanteita varten erityinen säännös. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä elatusavut tai osan niistä palautettavaksi, jos lapsen edustaja elatusapua vahvistettaessa tai vastaanottaessaan tiesi, ettei mies ollut lapsen isä. Lisäksi palauttamista on pidettävä lapsen, lapsen edustajan ja elatusapua suorittaneen miehen olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena. Varsin vahvana pääsääntönä on kuitenkin, että elatusapuja ei palauteta isyyden kumouduttukaan. A on vaatinut isyyden kumoamista. Tämän jälkeen erillisellä kanteella tuomioistuimen harkinnan mukaan hänelle voidaan määrätä palautettavaksi jopa kaikki maksetut elatusavut eli 420 / kk tai vain osa niistä Z:n syntymästä lukien. Tämä on mahdollista, jos B on todella väitteen mukaisesti tiennyt, että A ei ole Z:n isä. Joka tapauksessa palauttamisen kohtuullisuusedellytyksen äidin, lasten ja maksaja-isän on myös täytyttävä.

5 Tehtävä 4 a) Alaikäistä ei julisteta vajaavaltaiseksi, sillä alaikäisen edunvalvonta määräytyy suoraan lain nojalla siten, että edunvalvojia ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa (HolhTL 4 ). Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu (HTL 3 ) (1 p) b) Asiakirjalla ei sellaisenaan ole oikeudellista merkitystä. Äiti ei pelkästään omalla määräyksellään voi vaikuttaa toisen edunvalvojan tilinkäyttöoikeuksiin. (1 p) (Mikäli kysymys olisi äidin Tepolle testamenttaamista tai lahjoittamista varoista tai elatukseen käytettävistä varoista, tilanne saattaisi olla toinen. Tällaista ei kuitenkaan ilmene kysymyksestä, eikä sen spekuloiminen ole tarpeen.) c) Huoltoa koskeva päätös vaikuttaa edunvalvontaan, sillä edunvalvonta seuraa huoltajuutta. (1p) d) Alaikäisellä on oikeus vallita omia työansioitaan sekä varoja, jotka edunvalvoja on antanut hänen vallittavakseen. (Eri asia kuin alaikäisen tekemien oikeustoimien pätevyys.) Kuukausirahaa, jolla on tarkoitus maksaa esimerkiksi matkakuluja, voidaan kuitenkin pitää ainakin osittain elatuksen piiriin kuuluvana. Huoltajalla on tältä osin oikeus määrätä varojen käytöstä. Edunvalvoja ei kuitenkaan voi ottaa käyttöönsä alaikäisen työansioita ilman holhousviranomaisen suostumusta. (2p) e) Se, että huoltajan toimintakelpoisuutta on rajoitettu määräämällä, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa, ei vaikuta huoltajan kelpoisuuteen toimia lapsensa edunvalvojana. Edellytyksenä on ainoastaan, että edunvalvoja on täysivaltainen. Huoltaja voidaan kuitenkin vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä, jos siihen on erityinen syy. (1 p) f) Vanhempi ei voi vaikuttaa lapsen vajaavaltaisuuden päättymiseen, vaan lapsi tulee täysivaltaiseksi vasta täytettyään 18 vuotta. (1 p) g) Jos molemmat vanhemmat ovat edunvalvojia ja erimielisiä, ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, äiti voi pyytää holhousviranomaisen päätöstä siitä, kenen mielipidettä on noudatettava (HolhTL 30.3 ). Toinen vaihtoehto on hakea muutosta huoltoa koskevaan ratkaisuun. (1 p) h) Testamenttiin tai lahjakirjaan on mahdollista ottaa määräys, jonka mukaan saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan varsinaisen edunvalvojan hoidettavaksi. Kysymyksessä on tällöin erityinen eli ad hoc -edunvalvonta. Tuomioistuimen on tällöin määrättävä edunvalvoja, jos määräys on saajan edun mukainen (HolhTL 10 ). Pelkästään lahjakirjassa oleva määräys ei kuitenkaan perusta edunvalvontaa eikä lahjakirjassa nimetyn henkilön kelpoisuutta toimia edunvalvojana, vaan edunvalvontaa koskeva asia on tuomioistuimen harkinnassa. (2 p)

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina 31.10.2013 klo. 11.00. 1. P kuoli 1.5.2012. P:n perukirjan mukaan hänen hautauskulunsa olivat 2.000 euroa, perunkirjoituskustannukset 1.500 euroa ja pesänselvityksestä aiheutuneet kustannukset 4.500 euroa. Pesässä on varoja ennen edellä mainittujen velkojen maksamista yhteensä 488.000,00 euroa. Vainajan ja pesän muut velat olivat seuraavat. P:n takausvelka pankille 400 000 euroa, P:n velka veljelleen 120 000 euroa, P:n kuolinpesälle määrätty luovutusvoittovero kuolinpesään kuuluneen asunnon myynnistä, määrältään 60 000 euroa ja P:n antama lahjanlupaus veljenpojalle, jonka mukaan veljenpoika saa 10 000 euroa, jos hän pääsee oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Poika aloitti oikeustieteen opinnot kuluvana syksynä. Olet pesänselvittäjä P:n kuolinpesässä ja on tullut velkojen maksamisen aika. Mikä on käsityksesi siitä, kuinka paljon kullekin velkojalle on suoritettava heidän saamisistaan.

2 2. Aino ja Timo solmivat avioliiton 24.6.1996. Vuoden 2010 aikoihin puolisoiden välit alkoivat viiletä, ja he jättivät avioerohakemuksen käräjäoikeuteen 2.5.2011. Avioeroon heidät tuomittiin 2.5.2012. Syyskuussa 2012 määräsi käräjäoikeus Timon hakemuksesta varatuomari Paavo Paavolan pesänjakajaksi puolisoiden välistä ositusta varten. Osituksessa todettiin, että puolisoilla oli heinäkuussa 1996 solmittu avioehtosopimus, jonka mukaan Ainolla ei ollut lainkaan avio-oikeutta Timon omaisuuteen. Ainolla oli varoina 5 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. Timolla oli puolestaan seuraavat varat: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet (asunto Oy Karhutie), arvo 200 000 euroa. Asuntoa oli käytetty puolisoiden yhteisenä kotina. Koti-irtaimistoa 5 000 euron arvosta. Kesämökkikiinteistö (Lujakari), arvo 150 000 euroa. Timo oli saanut sen vanhemmiltaan perintönä vuonna 1989. Liikeyritys Loistoauto Oy. Yhtiön arvo oli pesänjakajan arvion mukaan 250 000 euroa. Puolisoilla ei ollut velkoja. Aino vaati osituksessa avioehtosopimuksen sovittelua. Hän vetosi vaatimuksensa perusteeksi siihen, että hän oli ollut lähes koko avioliiton ajan kotona yhteistä taloutta ja yhteisiä lapsia (syntymävuodet 1997, 2000 ja 2003) hoitamassa eikä hänelle ollut siksi karttunut omaisuutta. Timo oli puolestaan pystynyt hankkimaan omaisuutensa perintökesämökkiä lukuun ottamatta avioliiton aikana pitkää työpäivää tekemällä: kotona ei Timoa ollut juuri näkynyt. Näihin seikkoihin vetoaminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä 2.1.2013 toimittamassaan osituksessa Paavo Paavola päätyi katsomaani, että avioehtosopimusta piti noudattaa sellaisenaan. Osituskirjassa todettiin, että kumpikin puolisoista piti omat varansa eikä kummankaan täytynyt suorittaa toiselle tasinkoa. Toukokuussa 2013 Aino otti yhteyttä juristiserkkuunsa Kaisaan ja kertoi osituksesta. Kaisan mielestä ositus oli toimitettu aivan väärin. Paavo Paavola oli kuulemma tunnettu patavanhoillisena naistenvihaajana, jolta sopikin odottaa jotakin tällaista. Kaisan avustamana Aino nosti kesäkuussa osituksen moitekanteen vaatien käräjäoikeutta sovittelemaan avioehtosopimusta niin, että kaikki omaisuus tulisi puolitettavaksi. Aino piti näin saada tasinkoa 300 000 euroa. Eilen sai Aino yllättäen puhelinsoiton Timolta. Timo sanoi, että Ainon oli turha haaskata varojaan ositusta koskevaan oikeudenkäyntiin, sillä hän ei tulisi missään tapauksessa saamaan Timolta euroakaan. Timo oli jo helmikuussa 2013 myynyt Asunto Oy Karhutien osakkeet veljelleen Tarmolle ja käyttänyt kauppahinnan yrityksensä velkojen maksamiseen. Tästä huolimatta Loistoauto Oy oli toukokuussa 2013 asetettu konkurssiin. Pian tämän jälkeen Timo oli lahjoittanut Lujakari-kiinteistönsä toiselle veljelleen Sepolle. Näin Timo oli täysin varaton. Osituksen moiteasia on paraikaa käräjäoikeuden käsiteltävänä. Kaisa-serkun ollessa juuri nyt kahden viikon lomamatkalla Aino on kääntynyt sinun puoleesi ja pyytää sinulta arviota tilanteesta. Onko hänen osituksen moitteellaan oikeasti mahdollisuuksia menestyä? Entä voisiko hän jotenkin päästä puuttumaan Timon viime keväänä tekemiin oikeustoimiin (asunto-osakkeiden kauppa ja kesämökin lahjoitus) ja näin saada varoja takaisin hänelle mahdollisesti kuuluvan tasingon suorittamista varten? Anna Ainolle perusteltu vastauksesi.

3 3. Mies A oli naimisissa naisen B kanssa vuosina 2002 2011. Avioliitto päättyi avioeroon, joka on tullut lopulliseksi 15.4.2011. Avioliiton aikana syntyi kolme lasta X (v. 2002), Y (v. 2006) ja Z (v. 2011). A on lasten isä isyysolettaman perusteella. A ja B ovat sopineet kunnan sosiaaliviranomaisessa 15.12.2010 (avioeron ollessa vireillä) vahvistetulla elatussopimuksella, että A maksaa lapsille X ja Y 400 euroa elatusta kummallekin erikseen. Z:n elatuksesta on olemassa 15.5.2011 annettu lainvoimainen tuomioistuimen tuomio, jonka perusteella A on velvollinen maksamaan Z:lle elatusta 420 euroa kuukaudessa Z:n syntymästä lukien, kunnes Z on täysiikäinen. A oli koko ajan varsin epäileväinen sen suhteen, että onko hän todella Z:n isä. Sittemmin hän nostikin isyyden kumoamista koskevan kanteen 2.5.2012 ja samalla hän vaatii kaikkien Z:lle maksettujen elatusapujen palauttamista, jos isyys kumotaan. A:n mukaan B tiesi vallan hyvin, että A ei ollut Z:n isä. Z:lle A lopetti elatuksen maksamisen Z:lle oma-aloitteisesti 1.1.2013, sillä isyysasiaa ei ole vieläkään ratkaistu. A on toistaiseksi maksanut elatusmaksut X:lle ja Y:lle tunnollisesti, koska hän oli tämän vuoden alkuun saakka työkomennuksella ulkomailla ja hänellä oli erittäin hyvä palkka. Tilanne on kuitenkin hänen tulojen osalta muuttunut pysyvästi huonompaan suuntaan. A onkin nostanut elatusavun muuttamista koskevan kanteen. Kanne on tullut vireille 1.4.2013. A vaatii kanteessa elatusavun muutosta X:n ja Y:n osalta siten, että elatusavuksi määrätään 1.1.2013 lukien 200 euroa kuukaudessa kummallekin erikseen ja vaaditaan B:tä (X:n ja Y:n edustajana) palauttamaan kaikki liikaa maksettu elatusapu. Selvitä oikeudellisesti perustellen, mistä hetkestä lukien, kuinka paljon ja millä edellytyksillä A voisi saada maksamiaan elatusapuja takaisin X:n, Y:n ja Z:n osalta. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA 2013-2014, ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. 4. Teppo Sillantaus on 13-vuotias nuori mies. Teppo asuu äidin kanssa ja tapaa isäänsä silloin tällöin. Nyt äiti haluaa avata Tepolle käyttötilin Helsingin OK Pankkiin. Tilille äiti maksaisi Tepolle kuukausirahaa, jolla Teppo opettelee hoitamaan menojaan, esim. maksamaan puhelinlaskunsa ja huolehtimaan bussilipustaan. Pankista äidille ja Tepolle kerrotaan, että alaikäisenä Tepolla ei voi olla omaa käyttöoikeutta tiliin, vaan tilin käyttöoikeus on edunvalvojalla. Teppo voi kuitenkin käyttää tiliä käytännössä maksu- ja automaattikortilla ja verkkopankkitunnuksilla. Äiti kääntyy puoleesi seuraavien kysymysten kanssa. a) Mistä Tepolle saadaan edunvalvoja? Tarvitseeko Teppo julistaa vajaavaltaiseksi? (1 p)

4 b) Äiti, jonka arvion mukaan isä viettää epämääräistä ja siveetöntä elämää ja on siis kerrassaan epäluotettava, pelkää että isällä on vanhempana mahdollisuus nostaa Tepon tilillä olevat varat omaan käyttöönsä. Niinpä hän laatii asiakirjan, jossa hän määrää, ettei Tepon isällä voi olla käyttöoikeutta tiliin. Asiakirja on allekirjoitettu ja kahden todistajan todistama. Mikä tällaisen asiakirjan oikeudellinen merkitys on? (1 p) c) Tepon huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. Vaikuttaako huoltoa koskeva päätös edunvalvontaan? (1p) d) Teppo tallettaa tilille myös mainoskuvauksista ansaitsemiaan varoja. Kuka määrää tilillä olevien varojen käytöstä? (2p) e) Äidille on kausittain uusiutuvan ja hitaasti pahenevan, henkiseen suorituskykyyn vaikuttavan sairauden vuoksi määrätty HolhTL:n 18 :n 1-kohdan mukaisesti edunvalvoja. Miten edunvalvojan määrääminen äidille vaikuttaa Tepon tilanteeseen? (1 p) f) Äidin mielestä Teppo on parin vuoden päästä, 15 vuotta täytettyään, riittävän kypsä määräämään itse varoistaan. Millaiset mahdollisuudet vanhemmalla on vaikuttaa edunvalvonnan lakkaamiseen? (1 p) g) Isä vastustaa finanssilaitosten toteuttamaa rahavaltaa ideologisin perustein, ja kieltää äitiä avaamasta pankkitiliä Tepolle. Miten äidin kannattaa menetellä? (1 p) h) Tepon isoäiti haluaa antaa Tepolle ennakkoperintönä merkittävän summan (22 000 euroa) rahaa. Äiti ja isoäiti ovat riitautuneet suvussa kuuluisuutta saavuttaneen marjapiirakkareseptin tekijänoikeuksiin liittyvän epäselvyyden vuoksi, ja isoäiti aikoo määrätä Tepon enon hallinnoimaan Tepon ennakkoperintöä kunnes Teppo täyttää 18 vuotta. Äiti haluaa tietää, mikä tällaisen määräyksen oikeudellinen merkitys olisi. (2 p) Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Milloin holhous päättyy ja mitkä holhoojan velvollisuudet tällöin ovat Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 8.10.2013 Anvisningar - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna 1-4. - Uppgifterna för grundkursen och när du har avlagt kursen, samt vem som har hållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TRE (3), t.ex. i samband med ditt namn. - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET torsdag 31.10.2013 kl. 11.00 på ämnets anslagstavla och webbplats. 1. P dog 1.5.2012. Enligt P:s bouppteckning uppgick kostnaderna för begravningen till 2 000 euro, för bouppteckningen till 1 500 euro och för boutredningen till 4 500 euro. Före dessa kostnader betalas är boets tillgångar 488 000 euro. Den avlidnes och boets övriga skulder var följande. P:s borgensskuld till banken 400 000 euro, P:s skuld till sin bror 120 000 euro, P:s för dödsboet fastställda skatt på överlåtelsevinst som hänför sig till försäljning av en bostad som hör till dödsboet på 60 000 euro och P:s löfte om gåva till sin brorson, enligt vilket brorsonen får 10 000 euro om han kommer in till juridiska fakulteten. Brorsonen inledde sina juridikstudier denna höst. Du är boutredningsman för P:s dödsbo och det är nu dags att betala skulderna. Vilken är din uppfattning om hur mycket varje borgenär ska få av sin fordran?

2. Aino och Timo ingick äktenskap 24.6.1996. Runt år 2010 började känslorna svalna och makarna lämnade 2.5.2011 in en ansökan om äktenskapsskillnad till tingsrätten. De dömdes till äktenskapsskillnad 2.5.2012. I september 2012 utnämnde tingsrätten, på ansökan av Timo, vicehäradshövding Paavo Paavola till skiftesman för att förrätta avvittring mellan makarna. Vid avvittringen konstaterades att makarna i juli 1996 hade ingått ett äktenskapsförord, enligt vilket Aino saknade giftorätt i Timos egendom. Ainos tillgångar bestod av hemlösöre till ett värde av 5 000 euro. Timo hade följande tillgångar: Aktier som berättigar till besittningen av en bostadslägenhet (Bostads Ab Björnvägen), värde 200 000 euro. Bostaden hade använts som makarnas gemensamma hem. Hemlösöre till ett värde av 5 000 euro. Sommarstugefastighet (Lujakari), värde 150 000 euro. Timo hade fått den i arv efter sina föräldrar år 1989. Affärsföretaget Praktbil Ab. Bolaget var enligt skiftesmannens uppskattning värt 250 000 euro. Makarna hade inga skulder. Aino yrkade vid avvittringen på jämkning av äktenskapsförordet. Som grund för sitt krav åberopade hon att hon under nästan hela äktenskapet stannat hemma för att sköta det gemensamma hushållet och de gemensamma barnen (födda 1997, 2000 och 2003), varför hennes egendom inte hade ökat. Timo däremot hade kunnat skaffa sig sin egendom med undantag för sommarstugan som han ärvt genom att under äktenskapet arbeta långa dagar: hemma hade han knappt synts till. Det visade sig dock vara fruktlöst att åberopa dessa omständigheter, eftersom Paavo Paavola i den avvittring som han förrättade 2.1.2013 kom fram till att äktenskapsförordet skulle iakttas som sådant. I avvittringsinstrumentet konstateras att bägge makarna behåller sin egendom och att ingendera är berättigad till utjämning av den andra maken. I maj 2013 kontaktar Aino sin kusin Kaisa som är jurist. Aino berättar om avvittringen och Kaisa anser att den har gjorts på ett helt felaktigt sätt. Paavo Paavola lär vara känd som en sådan gammaldags kvinnohatare som man kan förvänta sig något dylikt av. Med hjälp av Kaisa väcker Aino i juni en klandertalan mot avvittringen och yrkar att tingsrätten jämkar äktenskapsförordet så att all egendom delas jämnt. Aino borde då erhålla 300 000 euro i utjämning. Aino fick igår överraskande ett telefonsamtal från Timo. Enligt Timo var det onödigt för Aino att ödsla sina tillgångar på en rättegång om avvittringen, eftersom hon oberoende inte skulle komma att få något alls av Timo. Timo hade redan i februari 2013 sålt aktierna i Bostads Ab Björnvägen till sin bror Tarmo och med de pengar som han fått från köpet betalat sitt bolags skulder. Trots detta hade Praktbil Ab försatts i konkurs i maj 2013. En kort tid därefter hade Timo gett Lujakari-fastigheten i gåva till sin andra bror Seppo. Timo var därmed helt utan tillgångar. Klandertalan som gäller avvittringen behandlas som bäst i tingsrätten. Eftersom kusin Kaisa just nu är på en två veckor lång semesterresa vänder sig Aino till dig och vill ha din bedömning av situationen. Finns det någon reell möjlighet att hennes klander av avvittringen blir framgångsrik? Kan hon på något sätt påverka de rättshandlingar som Timo företog förra våren (försäljningen av bostadsaktierna och donationen av sommarstugan) och därmed få tillbaka tillgångar som han kan använda för en möjlig utjämning? Ge Aino ditt motiverade svar.

3. Mannen A var gift med kvinnan B under åren 2002 2011. Äktenskapet slutade med äktenskapsskillnad som blev slutgiltig 15.4.2011. Under äktenskapet föddes tre barn X (år 2002), Y (år 2006) och Z (år 2011). A är barnens far på grund av faderskapspresumtionen. A och B hade hos kommunens socialmyndigheter genom ett underhållsavtal som fastställts 15.12.2010 (då äktenskapsskillnaden var anhängig) kommit överens om att A till barnen X och Y i underhåll betalar 400 euro var. I fråga om underhållet för Z finns en dom som givits 15.5.2011 och som vunnit laga kraft enligt vilken A är skyldig att till Z betala 420 euro i månaden från Z:s födelse tills Z är myndig. A hade hela tiden varit ganska skeptisk till om han faktiskt är Z:s far. Sedermera väckte han 2.5.2012 också en talan om upphävande av faderskap. Han yrkade samtidigt att allt underhåll som betalats till Z skulle återgå ifall faderskapet upphävdes. Enligt A visste B mycket väl att A inte var far till Z. A slutade 1.1.2013 på eget initiativ att betala underhåll till Z, eftersom faderskapsärendet inte ännu hade avgjorts. A har tills vidare samvetsgrant betalat underhåll till X och Y, eftersom han ända till början av året var på en ytterst välbetald arbetskommendering utomlands. Läget med hans lön har dock permanent förändrats till det sämre. A har också väckt en talan om ändring av underhåll. Talan har blivit anhängig 1.4.2013. A kräver här att underhållet i fråga om X och Y ska ändras så att det fr.o.m. 1.1.2013 blir 200 euro i månaden till vartdera barnet. A kräver också att B (i egenskap av representant för X och Y) ska återbetala det i överkant betalade underhållet. Redogör med rättsliga motiveringar för från vilken tidpunkt, hur mycket och under vilka förutsättningar A skulle kunna få tillbaka det underhåll han betalat för X, Y och Z. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN I FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET 2013 2014 SKA DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. 4. Teppo Sillantaus är en ung man på 13 år. Teppo bor med sin mamma och träffar ibland sin pappa. Nu vill mamman öppna ett brukskonto åt Teppo i Helsingfors OK Bank. Tanken är att mamman ska betala in en månadspeng på kontot så att Teppo ska lära sig att sköta sina utgifter, t.ex. betala sin telefonräkning och sin bussbiljett. Från banken berättar man för mamman och Teppo att han som minderårig inte kan ha egna användarrättigheter till kontot, utan att intressebevakaren har dessa rättigheter. Teppo kan ändå i praktiken använda kontot med ett betal- och automatkort samt nätbankskoder. Mamman vänder sig nu till dig med följande frågor: a) Varifrån får man en intressebevakare åt Teppo? Måste Teppo förklaras omyndig? (1 p)

b) Mamman, som anser att pappan har en osedlig och diffus livsföring, och därmed helt enkelt är opålitlig, är rädd för att pappan i egenskap av förälder kan lyfta pengarna från Teppos konto för att själv använda dem. Därför upprättar hon en handling där hon bestämmer att Teppos pappa inte kan ha användarrättigheter till kontot. Handlingen är undertecknad och bevittnad av två vittnen. Vilken juridisk relevans har en sådan handling? (1 p) c) Ärendet som rör vårdnaden om och umgängesrätten med Teppo är anhängigt vid Helsingfors tingsrätt. Påverkar ett beslut som rör vårdnaden intressebevakningen? (1p) d) Teppo sätter också in på kontot sådana medel som han tjänat genom reklamfotografering. Vem bestämmer över användningen av medlen på kontot? (2p) e) Mamman lider av en sjukdom som påverkar den mentala kapaciteten och som förnyas periodvis och långsamt förvärras. Till följd av detta har för henne förordnats en intressebevakare i enlighet med 18 1 punkten i lagen om förmyndarverksamhet. Hur inverkar det på Teppos situation att en intressebevakare har förordnats för mamman? (1 p) f) Mamman anser att Teppo efter ett par år, då han fyllt 15, är så pass mogen att han själv kan besluta om sina tillgångar. Vilka möjligheter har en förälder att påverka intressebevakningens upphörande? (1 p) g) Pappan motsätter sig på ideella grunder det penningvälde som finansinrättningarna förverkligar och förbjuder mamman att öppna ett bankkonto åt Teppo. Hur borde mamman agera? (1 p) h) Teppos mormor vill ge Teppo en betydande summa pengar (22 000 euro) som förskott på arv. Mamman och mormodern är oense till följd av oklarheter som har samband med upphovsrätten till ett av släktens välkända recept på bärpaj. Av denna anledning tänker mormodern utse Teppos morbror att förvalta förskottet på arv tills Teppo fyller 18 år. Mamman vill veta vilken juridisk betydelse ett sådant förordnade skulle ha. (2 p) Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. När upphör förmynderskap och vilka är då förmyndarens skyldigheter enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte inlämna ett svarspapper på denna uppgift.