14 Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu.

10 2010

Sisältö 10 / 2010 34 Sumopainia ja muita aktiviteetteja SuPerRaksassa. 44 SuPerin työaikakampanja alkaa! 32 Juontaja Janne Kataja teki yllätysiskuja Lähihoitaja2010- tapahtumassa. 14 Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Yksityistäminen syrjii heikkoja 7 SuPer estää lomautuksia 8 Alkoholi kasvattaa nuorten itsemurhariskiä 9 Lähihoitajien koulutusta lisätään 10 Lokakuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: lämpömittari 14 Opiskelijan työpäivä 19 Apua atopiaan 2 super 10 2010 20 Miten yhdistää työ, perhe ja opiskelu? 24 Kirjaaminen on yksi hoitajan perustehtävistä 28 Koko läänin ruskaretki 31 Luontaistuotteet, osa 14 32 Rappia Kulttuuritalolla 34 SuPerRaksassa 130 nuorta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Uusi sarja alkaa 39 Palasia sieltä täältä 40 Kokemuksia laitoskiertueelta 44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa: jo riittää kiltteys! 48 Syksyn SuPer-illat 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Tuula Välimäelle perhe on tärkein 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Yksityissektorilla luottamusmiesvaalit 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 59 Siskon pakina 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Iisalmesta 36 Mutkia matkassa -sarjassa tartutaan hoitajien pelkoihin ja ongelmiin.

Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Antti Vanas kannen kuva Tuija Leskinen-Körkön ja Topiashevosen kuvasi Marjo Koivumäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos 78 600 kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9298 kirjapaino ISSN 0784 6975 SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Onko uupunut sairas? Ttyöuupumuksesta on keskusteltu julkisuudessa aktiivisesti sen jälkeen, kun Aamulehti syyskuun lopulla uutisoi Tampereen kaupungin pidättäytyvän palkanmaksusta niiden työntekijöidensä kohdalla, joiden poissaolon ainoa syy on työuupumus. Tulkinta perustuu siihen, että työuupumuksessa ei ole kyse sairaudesta vaan oireista, joiden taustalla saattaa olla sairaus. Jos tämä taustasairaus pystytään erikseen diagnosoimaan, palkkaa voidaan maksaa. Tässä lehtemme numerossa käynnistyy sarja hoitajien työtä hankaloittavista ongelmista. Työuupumus on myös sen ensimmäinen aihe. Haastattelemamme psykiatrian erikoislääkäri Kristian Läksykin korostaa, että vakuutuslääketieteellisesti työuupumus ilman samanaikaista virallisen tautiluokituksen mukaista taudin määritystä ei ole sairaus. Kuitenkin käytäntö työuupumuksen korvauksista on kirjava ja vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Lahdessa työuupumuksesta voidaan myöntää enintään kahden viikon palkallinen sairausloma. Työtuomioistuimessakin työuupumustapauksia on puitu ja siellä päätöksenä on ollut, että sairauden kaltainen työuupumus on peruste palkalliselle sairauslomalle. Työterveyslaitos julkaisi keväällä tutkimuksen työuupumuksen vaikutuksia metsäteollisuuden työntekijöiden keskuudessa. Tulosten mukaan alle 45-vuotiaiden työuupumus ennusti kuolemaa seuraavan kymmenen elinvuoden aikana. Työuupumuksen oireista etenkin voimakas, vapaa-ajallakin hellittämätön väsymys oli selkeä kuolemaa ennakoinut piirre: niillä henkilöillä, joilla esiintyi uupumuksen kaltaisen väsymyksen oireita viikoittain tai useammin, riski kuolla oli lähes kolminkertainen. Jos ihminen uupuu, kyse on kirjaimellisesti kuolemanvakavasta asiasta. Onkin saivartelua kiertää ongelma toteamalla, että se luokitellaan ainoastaan työkyvyttömyydeksi eikä vaatimus sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä näin ollen täyty. Kaikkien edun mukaista olettaisi olevan, että työntekijä saisi tarvitsemansa avun ja tuen niin, että voisi kuntoutua mahdollisimman hyvin sekä tekemään työtään että elämään omaa arvokasta elämäänsä. SuPer on juuri käynnistämässä työaikakampanjaa otsikolla Joku raja joustamisellakin. Sen tavoite on puuttua epäterveisiin ja työehtosopimusten vastaisiin työaikakäytäntöihin ja sitä kautta edistää työssäjaksamista. Lisää kampanjasta sekä tässä lehdessä että 11 jäsentilaisuudessa ympäri maan. Joukolla mukaan!. super 10 2010 3

Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Lokakuu 8. 9.10. PeSu Kokkola, Sokos Hotel Kaarle, SuPer ry 9.10. Etelä-Pohjanmaan SuPer- Nuorten zumbaa ja kylpylää, Härmän kuntokeskus, SuPer ry 9. 10.10. Taloudenhoitajan peruskurssi, Oulu, SuPer ry 11. 15.10. Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer 12.10. SuPer-Nuorten toiminnan suunnitteluilta, Rovaniemi, SuPer ry 15. 16.10. Selkä 2010 -päivät, Helsinki, Suomen Selkäliitto ry 19.10. Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Helsinki, SuPer ry 20. 21.10. Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry 23. 24.10. Itä-Suomen SuPer-Nuorten koulutus- ja virkistysviikonloppu, Ilomantsi, SuPer ry 27.10. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry 29.10. Maailman psoriasispäivä Marraskuu 2. 3.11. Valtakunnalliset Tartuntatauti - päivät, Helsinki, Filha ry 5. 6.11. PeSu Kittilä, Hotelli Hullu Poro, SuPer ry 9.11. Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer ry 9. 10.11. Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, Helsinki, SuPer ry 11. 12.11. Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer ry 16.11. Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä i n g r a m SuPerilla varovainen kanta JulkiTerhikkiin Nyt on aika: laatia ammattiosastoille ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. tarkastaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksut on peritty. lopettaa liika joustaminen ja ilmoittautua Joku raja joustamisella -iltaan. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille 29. 31.10. Turkuun. yksityissektorilla valmistautua luottamusmiesvaaleihin. ilmoittautua yksityissektorin yhdysjäsenkurssille 18.11. lähteä yksityissektorin TSN:n jäse- Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri eli JulkiTerhikki on avautunut internetiin. Tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Rekisteristä näkee nimen perusteella syntymävuoden, ammattinimikkeen ja rekisteröintinumeron. Valmisteluvaiheessa SuPer vastusti JulkiTerhikkiä, ja liiton mielestä syntymävuosi pitäisi yhä poistaa rekisteristä. SuPer näkee terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröinnin hyvänä asiana etenkin työnantajien kannalta. Tiedot on kuka tahansa voinut jo aiemminkin tarkistaa, muttei internetistä. SuPerin mukaan JulkiTerhikki parantaa kansalaisten luottamusta terveydenhuoltoon ja parantaa heidän oikeusturvaansa, mutta internetissä, kaikkien kansalaisten käytössä olevan ammattirekisterin hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Tällä hetkellä kaikki nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt lähihoitajat eivät ole ilmoittaneet tietojaan Valviran, mutta he ovat siitä huolimatta terveydenhuollon ammattihenkilöitä. SuPer suosittelee, että kaikki sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat rekisteröityisivät Valviran ammattihenkilörekisteriin. Valvira kehottaa ilmoittamaan havaituista puutteista ja virheistä rekisterissä ottamalla yhteyttä rekisterin pääkäyttäjään (09) 7729 2165 tai terhikki@valvira.fi.. SuPer: Työssä uupuneelle palkka! SuPerin ja muiden kunta-alan pääsopijajärjestöjen mielestä työuupumuksen hoidossa mennään väärään suuntaan, jos parannuskeinona käytetään palkanmaksun lopettamista uupuneelta työntekijältä. Tampereen kaupungin päätös olla maksamatta palkkaa pelkän työuupumuksen aiheuttamista poissaoloista on yksinomaan kaupungin päätös. Siksi järjestöt huomauttavat, että työja virkaehtosopimusten soveltamisessa ratkaisevaa on se, mitä sopijaosapuolet ovat sopineet ja tarkoittaneet, eivät hoitohenkilöstölle tai esimiehille annetut ohjeet ja luettelot.. niltaan 19.10. Jyväskylään ja 16.11. Rovaniemelle. ilmoittautua perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivään 19.11. Helsinkiin. ilmoittautua Ihanasti ikääntyen vanhustyön koulutukseen 23.11. Rovaniemelle. suunnitella lähtöä SuPer-iltaan viikoilla 44 47. keskustella työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta, esimerkiksi SuPerin ammatillisista opintopäivistä Tampereella 15. 16.2. 4 super 10 2010

Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Johtamisessa sen salaisuus Terveydenhuollossa jää yhä enemmän myös esimiehiä eläkkeelle. Työpaikoille tulee uusia lähiesimiehiä ja aikaisempaa korkeammin koulutettuja esimiehiä. Henkilökunta on tottunut tietynlaiseen toimintaan, esimiehet ovat tunteneet hyvin johtamansa yksikköjen toiminnan ja pystyneet auttamaan henkilökuntaa näiden toivomalla tavalla. Nyt on myös sellaisia esimiehiä, joilla ei olekaan henkilökunnan arvostamaa käytännön osaamista. Esimiehet eivät tunne aikaisempaan tapaan eri ammattiryhmiin kuuluvien osaamista ja toimintaa. Helposti syntyy kysymyksiä, mitä ne esimiehet oikein tekevät varsinkin, kun esimiehet eivät joko halua tai osaa ottaa henkilöstöä mukaan toiminnan suunnitteluun. Mitä tämä kertoo johtamisesta? Nykyaikaiseen johtamisen kuuluu, että ihmisiltä kysytään mielipidettä ennen kuin heitä koskevia päätöksiä tehdään. Tämä korostuu kaikissa muutostilanteissa, olipa sitten kysymys isoista tai pienistä muutoksista. Jos työntekijöille ei anneta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa, ei kannata ihmetellä muutosvastarintaa. Jokaisen on helpompi hyväksyä sellaiset muutokset, joista hän voi kokea saavansa jotakin hyötyä itselleen ja jotka ovat myös hänen arvojensa mukaisia. Muutokset muutosten vuoksi aiheuttavat pelkoja, hämmennystä, suuttumusta ja suoranaista vastustusta. Vaikka johto joutuu tekemään myös henkilökunnan mielipiteiden vastaisia päätöksiä, nämäkin asiat on pystyttävä perustelemaan. Johtaja, joka käyttää pelkästään muodollista, asemaansa perustuvaa päätösvaltaa, ei hanki johdettaviensa luottamusta. Joukot eivät seuraa häntä. Seuraukset näkyvät monin tavoin toiminnassa. Työntekijät eivät sitoudu johdon asettamiin tavoitteisiin. Ilmapiiri kirisyy. Toiminnan tulokset laskevat. Henkilöstöllä on oikeus odottaa tasapuolista ja henkilöstön mielipidettä arvostavaa päätöksentekoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti työvuoroja suunniteltaessa ja lomia vahvistettaessa. Kaikille mahdollistetaan pääsy täydennyskoulutukseen tittelistä riippumatta. Kysymys on pitkälti siitä, miten henkilöstö kokee ja tuntee. Ellei työpaikalla koeta yhdenvertaisuutta, tilanne ei selittelemällä parane. Terveydenhuollon johtamisessa on paljon kohennettavaa. Johtaminen on liian monessa paikassa hierarkkista ja autoritääristä. Kaikki hoitajatkaan eivät pääse vaikuttamaan omaan työhönsä vaikuttaviin olennaisiin asioihin. Henkilöstön osallisuudessa, sitoutumisessa ja osaamisessa on kuitenkin se voima- vara, jolla kansalaisille tuotetaan näiden tarvitsemia terveyspalveluja ja terveyshyötyjä. Henkilöstö on herkkä instrumentti, jonka johtaminen vaatii osaamista ja elinikäistä oppimista. Siinä on haastetta sadoille ja tuhansille superilaistenkin esimiehille. Johdettavat odottavat muutosta johtamiseen. Siihen heillä on kaikki oikeus.. Henkilöstö on herkkä instrumentti, jonka johtaminen vaatii osaamista ja elinikäistä oppimista. super 10 2010 5

Uutiset Esillä juuri nyt Terveyspalvelujen yksityistäminen syrjii köyhiä ja ikääntyneitä teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Terveyspalvelujen yksityistäminen ei takaa palvelujen laatua ja tehokkuutta, sanoo terveyspolitiikan tohtori John Lister. Julkisen sektorin tuottamat terveyspalvelut tuotetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, mutta yksityiset palveluntuottajat keskittyvät palveluihin, joista ne saavat parhaimman tuoton, sanoo SuPerin toimistolla 15. syyskuuta luennoinut tohtori John Lister. Terveydenhuollon kehitystä ja kaupallistumista seurannut Lister uskoo, että terveyspalvelujen yksityistäminen johtaa tilanteeseen, jossa kaikkia palveluja ei enää ole saatavilla. Julkiset terveyspalvelut ovat tärkeitä, koska niissä verorahat suunnataan alan tutkimukseen ja henkilökunnan sekä palveluiden kehittämiseen ei yksityisten osakkeenomistajien taskuun. Vanhukset nähdään menoeränä John Listerin mukaan pidentynyt elinajan odote ja ikääntyneiden määrän kasvu on väestötieteellinen voitto, jota kukaan ei ole liiemmin juhlinut. Vuodesta 1980 vuoteen 2006 keskimääräinen eliniän odote nousi Euroopan Unionissa runsaalla kuudella vuodella. On ennustettu, että rikkaimpiin kuuluvissa OECD-maissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 25 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vanhukset nähdään yhteiskunnassa menoeränä, sillä he käyttävät terveyspalveluita moninkertaisesti nuorempiin verrattuna eivätkä tuo tuloja terveysja eläkejärjestelmään. Britanniassa on laskettu, että yli 75-vuotiaiden terveyskustannukset ovat nelinkertaiset 16 44-vuotiaisiin työikäisiin verrattuna. Pidempi elinikä tarkoittaa myös suurempaa mahdollisuutta sairastua vakaviin ja kalliita hoitoja vaativiin sairauksiin, esimerkiksi syöpään. Euroopan keskuspankki on varoittanut eläkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista ja kehottanut jäsenmaita käyttämään markkinavoimia tehokkuuden edistämiseksi, sekä rajoittamaan julkisen sektorin terveyspalveluja tiettyihin ydinpalveluihin. Kansainvälinen valuuttarahasto on puolestaan väittänyt, että maailmanlaajuisen rahoituskriisin taustalla ovat terveydenhuollon ja eläkkeiden kasvaneet kustannukset. John Listerin kotimaassa Britanniassa kansaneläkettä on alennettu siinä määrin, että köyhyydessä elävien eläkeläisten määrä on Euroopan korkeimpia. Tämä on suuri ongelma. Jos ihmisellä ei ole tuloja, ei hänellä ole varaa ylläpitää omaa terveyttään esimerkiksi monipuolisella ruokavaliolla. Väestön terveyserot linkittyvät yhteiskuntaluokkaan ja elintasoon. Raskasta työtä pienellä palkalla ikänsä tehnyt, köyhissä oloissa asunut ja epäterveellisesti elänyt kansalainen on todennäköisesti vanhuusiässä sairaampi ja riippuvaisempi terveyspalveluista kuin parempituloinen. Uhkana palvelutarjonnan supistuminen Terveyspalvelujen yksityistäminen on yleinen ilmiö Euroopassa. John Lister muistuttaa, että markkinataloudessa kilpailevia yksityisyrittäjiä ei voi vaatia tuottamaan sellaisia palveluja, jotka eivät tuota voittoa. Terveyspalvelujen yksityistämisessä piilee se vaara, että tarjolla olevat palvelut muuttuvat yksipuolisiksi. Listerin mukaan ei ole todisteita siitä, että markkinamekanismit ja laaja-alaisempi turvautuminen yksityissektoriin pienentäisivät terveydenhuollon kustannuksia, lisäisivät tehokkuutta tai edistäisivät mitään muuta kuin köyhien epätasa-arvoa, kun kyseessä on terveyspalveluihin pääsy. Rikkaat voivat aina ostaa sellaisia palveluja kuin haluavat. Mutta hoito, joka voidaan suunnata kai- John Lister työskentelee Coventryn yliopistossa Englannissa vanhempana lehtorina. kille potilaille heidän maksukyvystään riippumatta, vaatii suunniteltua ja julkisesti rahoitettua järjestelmää. Se puolestaan tarkoittaa yksityissektorin rajoittamista. Lister muistuttaa, että parasta potilaalle on kokonaisvaltainen hoito, jossa eri palveluntarjoajat ja ammattikunnan työntekijät toimivat yhdessä. Kokemus on osoittanut, että tehokkain tapa parantaa palvelujen laatua on tehdä ammattikuntien välistä yhteistyötä sekä jakaa hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Tällaiselle yksityiset markkinavoimat eivät anna tilaa.. 6 super 10 2010

SuPerin toiminta tuloksekasta: Kunnat peruneet lomautuksiaan teksti jukka järvelä SuPer on tänä vuonna pyrkinyt torjumaan kuntien lomautuksia. Kohteena ovat olleet erityisesti hoitajiin kohdistuvat lomautukset. Pääsääntöisesti kunnat ovat peruneet suunnitelmansa SuPerin yhteydenoton jälkeen. Puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen liiton toiminnan tuloksiin. SuPerin kannanotoilla on joissakin tapauksissa ollut suuri merkitys. Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, ettei hoitajiin kohdisteta lomautuksia. Ehdottomasti olemme vaatineet, että lomautusten ulkopuolelle saataisiin ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa antavat laitokset sekä vanhusten ja vammaisten kotipalvelut. SuPer on ollut toimelias. Kun olemme saaneet kentältä viestejä, että jossakin kunnassa ollaan käynnistämässä keskusteluja lomautuksista, olemme lähettäneet sähköpostitse kirjeen jokaiselle kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsenelle sekä johtaville viranhaltijoille. Postia SuPerilta ovat saaneet muun muassa Tampere, Hämeenlinna, Kouvola, Kotka, Uusikaupunki, Pietarsaari, Kaskinen, Hämeenkyrö, Nurmijärvi, Multia ja Toivakka. SuPer vaikuttaa jatkuvasti myös omiin luottamusmiehiinsä, jotta nämä nostaisivat paikallisesti esille lomautusten torjumisen. Liitto on toistuvasti vedonnut kuntiin myös kunnallisverotuksen asettamisesta sellaiselle tasolle, jolla lomautuksilta vältyttäisiin. Vetoomuksia on lähetetty myös ministereille ja kansanedustajille, jotta kunnat saisivat tilapäisiä korotuksia valtionosuuksiinsa.. 11 valtuutettua ulkoilutti vanhuksia teksti jukka järvelä kuva raija moilanen Siskon pakinoita yhä myynnissä Siskon pakinat -kirja on poistunut SuPerin jäsentuotekaupan valikoimista eli sitä ei enää toimiteta myöhemmin tänä syksynä avattavan, uuden jäsentuotekauppaan valikoimaan. Kirjaa voi kuitenkin tilata suoraan liiton toimistosta tuttuun 10 euron kappalehintaan. Summaan lisätään toimituskulut. Tilaukset ja lisätiedot osoitteella mira.kajander@superliitto.fi. Infektiopotilaiden hoitajille rokote Infektiopotilaiden tai infektioalttiiden potilaiden välittömään hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä raskaana olevat naiset saavat tänä syksynä kausi-influenssarokotteen. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja sen ottaminen on kohderyhmiin kuuluville henkilöille vapaaehtoista ja maksutonta. Henkilöstön rokottaminen vähentää merkittävästi potilaiden tartuntoja, jolloin myös epidemiat sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa vähenevät. Yksitoista tamperelaisvaltuutettua kävi ulkoiluttamassa Koukkuniemen vanhuksia SuPerin pyynnöstä. SuPerin Koukkuniemi-projekti Tampereella jatkui elokuun lopussa kahdella tapahtumalla. Ensin liitto oli mukana Koukkuniemen perinteisillä pihamarkkinoilla muurinpohjalettukojuineen. Paikalle oli haastettu mukaan kaikki Tampereen 67 kaupunginvaltuutettua, mutta vain 11 heistä oli paikalla. Valtuutettujen tehtävänä oli hakea vanhus ulos, pitää hänestä huoli, syöttää ja juottaa sekä viedä takaisin osastolle. Useimmat vanhuksista käyttivät pyörätuolia. Osa heistä pääsee ulos vain muutaman kerran kesässä, joten SuPerin tempaus oli paikallaan. Kaupunginvaltuutettu Ilkka Järvelä, oikealla, oli mukana ulkoiluttamassa vanhuksia SuPerin lettukojullatampereella. Koukkuniemi-adressia täytettiin myös Keskustorin Maanantaimarkkinoilla SuPerin kojussa. Adressi luovutetaan Tampereen valtuustolle 13. lokakuuta. SuPer on laskenut, että Koukkuniemeen tarvittaisiin 50 lisähoitajaa. Se maksaisi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.. Pidätyskyky parani Kustaankartanossa Helsingin Kustaankartanon vanhustenkeskuksen osastot B1, E2 ja F2 on palkittu Kuivaksi-kampanjan Oiva hoiva -palkinnolla, 5000 euron stipendillä. Kustaankartanossa on onnistuneesti edistetty inkontinessin hoitoa. Työtapojen kehittämisen myötä asukkaiden pidätyskyky koheni, jotkut saattoivat jopa luopua inkontinenssisuojista. Oiva hoiva -kilpailuun osallistui yhdeksän eri hoitoyksikköä eri puolilta Suomea. Kunniamaininnat menivät Sauvon kunnan palvelukeskuksen hoivaosastolle, Muhoksen terveyskeskussairaalan B-osastolle ja turkulaiselle Kurjenmäkikodille. super 10 2010 7

Uutiset Esillä juuri nyt Alkoholi lisää nuoren itsetuhoisuutta teksti marjo sajantola Nuori haluaa harvoin kuolla ihan oikeasti, mutta etenkään kännipäissään hän ei keksi itsemurhaa parempaa keinoa paeta ongelmiaan. Netistä apua hakeva löytää myös itsemurhavinkkejä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n alueen korkeimpia. Suomessa alle 19-vuotiaista nuorista 41 teki itsemurhan vuonna 2008. Ahdistuneisuus, toivottomuus ja yksinäisyys synnyttävät itsemurha-ajatuksia. Jopa lyhyt tilapäinen kriisi, esimerkiksi jätetyksi tuleminen, voi olla niin rankka kokemus, että itsemurha alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Helsingin yliopiston tutkija Netta Mäki on tarkastellut nuorten itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja ja koulutuksen voimakasta yhteyttä itsemurhiin. Nuorten sosiaaliekonomiset taustatekijät tunnetaan huonosti, koska usein koulutus on kesken tai ammattiasema ei ole vakiintunut. Mäki onkin tarkastellut myös itsemurhan tehneiden nuorten vanhempien sosioekonomista asemaa. Jos 15 19-vuotiaan nuoren kummallakaan vanhemmalla ei ole ylioppilastutkintoa, hänen vaarasuhteensa kuolla oman käden kautta on 1,6-kertainen koulutetumman perheen nuoreen verrattuna. Työttömällä nuorella vaarasuhde on lähes nelinkertainen ja alkoholin käytön kanssa kuusinkertainen. Kasvanut itsemurhan vaarasuhde koskee myös hieman vanhempia 20 24-vuotiaita, ainoastaan peruskoulutuksen saaneita, työttömiä ja yksin asuvia. Paremmassa asemassa olevilla nuorilla on enemmän selviytymiskeinoja, enemmän monimuotoisia sosiaalisen tuen lähteitä ja jopa mahdollisuuksia saada ja vastaanottaa apua. Mäen mukaan erityistä huomiota pitäisikin kiinnittää nuoriin, joilla on heikko koulutus ja suuri riski syrjäytyä. Lisäksi tilastoista selviää se, että alkoholi lisää impulsiivisten itsemurhien riskiä. Vuosina 1988 2007 nuorten itsemurhista melkein puolet oli tehty päihtyneenä, mikä on suurempi luku kuin aikuisilla. Humala estää nuoria näkemästä itsemurhan sijaan muita selviytymisvaihtoehtoja, vaikka itsemurhaa yrittävät haluavat harvoin todella kuolla. He haluavat vain nopeaa muutosta tilanteeseensa ja ratkaisuja ongelmiinsa. Suomen Mielenterveysseura keräsi keväällä tietoa nuorten itsetuhoisuudesta ja sen syistä. Suurin osa lähes 500 vastaajasta näki nuoren vaikuttavan itse eniten omaan hyvinvointiinsa, mutta myös vanhempien ja yhteiskunnan vaikutus koettiin merkittäväksi. Itsemurhien ehkäisyssä vanhempien ja ystävien merkitys korostui. Enemmistö vastaajista uskoi itsemurhan olevan suunniteltu teko ja tietoinen valinta. Masennuksen tunnistaminen ja hyvä hoito pienentäisivät huomattavasti nuoren itsemurhavaaraa. Nettipoliisi seuraa verkkokeskustelua Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen on Helsingin lähipoliisi netissä. Nettisukupolven lähipoliisit tekevät ennaltaehkäisevää työtä virtuaalimaailmassa. He ovat kasvoineen näkyvästi esillä IRC-galleriassa ja Facebookissa ja heillä on jopa omat faniklubinsa. Poliisit kirjoittavat blogeja ja seuraavat verkossa käytyjä keskusteluja. Antikainen tietää, että nuoret eivät vain käy netissä, he elävät siellä. Netti on lasten ja nuorten arkea, josta apua haetaan myös itsetuhoisissa ajatuksissa. Vaarana onkin saada vääränlaista, itsemurhaan kannustavaa tukea. Netissä rakennetaan identiteettiä. Nuoret haluavat huomiota, joten he julkaisevat viiltelykuvia ja kirjoittavat itsemurhayrityksistä, todellisista tai kuvitteellisista. He kokeilevat minkälaista palautetta saavat. Palstoilla vaihdetaan kokemuksia siitä, miltä tuntuu vetää ranteet auki. Kysellään, pitääkö tehdä jotain muuta seuraavalla kerralla ja vastauksia ropisee. Antikainen kertoo, että vaikka nuori luulee olevansa anonyymi, hän jättää usein selvät jäljet henkilöllisyydestään. Hän kuuluu koulunsa yhteisöihin, julkaisee kuvia, ja kuvia on jopa perheen autosta tai asuintalosta. Hengen ja terveyden ollessa uhattuna, poliisilla on oikeus hätäpaikannukseen tietosuojalain 35 ja poliisilain 31 c -pykälien perusteella.. tutkija netta mäki ja vanhempi konstaapeli jutta antikainen luennoivat kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta seminaarissa, jonka järjestivät suomen mielenterveysseura yhteistyössä helsingin poliisilaitoksen ja surunauha itsemurhan tehneiden läheiset ry:n kanssa. 8 super 10 2010

Lähihoitajatutkinto on tulevaisuuden koulutus teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Lähihoitajakoulutuksen sisältö on juuri sitä, mitä työelämässä tarvitaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset toteutuvat, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko Lähihoitaja2010-tapahtumassa. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Paula Risikko avasi 17. syyskuuta pidetyn Lähihoitajatapahtuman kertomalla eduskunnassa vireillä olevista sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksista ja muistuttamalla lähihoitajakoulutuksen vahvuuksista, joita tulevissa haasteissa tarvitaan. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen ammattihenkilö. Osaaminen on laaja-alaista ja se on syventynyt sekä sosiaali- että terveydenhuollon eri toimialoille. Ne ovat teidän valttejanne, peruspalveluministeri totesi opiskelijavaltaiselle yleisölle. Risikko muistutti, että lähihoitajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lakiuudistukset sosiaali- ja terveydenhuollossa tuovat hoitoalalle useita muutoksia. Ministeri piti myönteisenä, että lähihoitajakoulutusta on kehitetty samalla, kun yhteiskunta on kehittynyt. Koulutus on mennyt paljon eteenpäin, mutta samalla sen ydin, eli sosiaali- ja terveyshuollon yhdistäminen, on säilynyt. Ikääntyvä väestö asettaa tulevaisuudessa haasteita, joihin on pyritty vastaamaan koulutuspaikkoja lisäämällä. Olemme asettaneet tavoitteeksi lisätä lähihoitajakoulutukseen 7400 aloituspaikkaa vuosina 2007 2012. Arvion mukaan tarvitsemme vuoteen 2014 mennessä tuhat lähihoitajaa lisää erityisesti vanhus- ja vammaispalveluihin. Viisitoista prosenttia koulutetuista lähihoitajista työskentelee hoitoalan ulkopuolella, väestö ikääntyy ja myös lähi- ja perushoitajia jää eläkkeelle. Uhkaavan hoitajapulan vuoksi lähihoitajien vuoto muille aloille pitäisi estää. Paula Risikon mukaan tämä on mahdollista, mikäli ala, työpaikat ja palkka pysyvät houkuttelevina.. lisää lähihoitajatapahtumasta sivuilla 32 33. SuPer tunnetaan Kuntamarkkinoilla teksti ja kuva marjo sajantola Julkisen hallinnon ammattilaiset ja päättäjät kohtasivat Kuntamarkkinoilla Helsingissä 15. 16. syyskuuta. Seminaarien ohessa osanottajat tutustuivat lukuisten näytteilleasettajien toimintaan. SuPer osallistui tapahtumaan tänäkin syksynä ja tarjosi liiton näyttelypisteessä tiukkaa SuPer-tietoa. Siikalatvan kunnasta Kuntamarkkinoille saapuneet vanhuspalvelupäällikkö Riitta Rajamäki ja koti- ja asumispalveluohjaaja Arja Akbaba ovat superilaisten esimiehinä tutustuneet jo aikaisemminkin SuPerin toimintaan. Tohmajärven kunnanhallituksen jäsen Vuokko Väistö tuntee SuPerin hyvinkin entuudestaan, sillä hän oli ennen jatko-opintojaan ollut superilainen 15 vuotta ja toimi tuolloin myös ammattiosaston puheenjohtajana. Hän kertoo, että Kuntamarkkinat on ollut kunnan johtaville viranhaltijoille vuosittainen koulutustapahtuma. Väistö on hyvin perillä myös superilaisten jaksamisesta. Vuoden 2009 alusta Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut on järjestänyt Helli-liikelaitos. Muutos on aiheuttanut paljon hämmennystä henkilökunnan keskuudessa. On kauhean paljon uusia suunnitelmia, joita on toteutettu tai jotka ovat toteutumassa. Henkilöstöstä ne, joilla ei ole Suunnittelija Pirjo Lukkari, vasemmalla, ja lakimies Tuomas Hyytinen jakoivat Kuntamarkkinoilla SuPer-tietoutta ja stressisydämiä. Sydämellisellä rupattelutuokiolla kävivät Vuokko Väistö Tohmajärveltä sekä siikalatvalaiset Arja Akbaba ja Riitta Rajamäki. virkaa tai toimea, joutuvat miettimään, miten selviävät tästä eteenpäin. Onko heillä töitä, mikä työnkuva tulee olemaan tai missä työpaikka tulee sijaitsemaan. Vakinaisiin työsuhteisiin on vielä riittänyt hakijoita, mutta sijaisuuksissa on jo käytetty aika paljon eläkeläistyövoimaa. Näkisin, että työantajakaan ei ole ryhtynyt riittävän aktiivisesti hoitamaan tilannetta kuntoon. Henkilökunta on minimoitu ja työntekijät joutuvat venymään ja paukkumaan. Hattua nostan heille siitä, että jaksavat.. super 10 2010 9

Lokakuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lihoissa on eroja Punaisen lihan korvaaminen esimerkiksi kanalla tai kalalla voisi ehkäistä monia sepelvaltimotauteja, suuri yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tutkimuksen mukaan paljon punaista lihaa tai prosessoituja lihatuotteita kuten makkaroita syövät naiset sairastuvat muita todennäköisemmin, kun taas siipikarjan, kalan tai pähkinöiden suosiminen pienentää riskiä. duodecim D-vitamiinista ihmeaine? Muun muassa kalasta saatavan D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa muun muassa MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 200 muuhun geeniin. duodecim Kerro luovutatko elimesi Uuden lain mukaan elinsiirto voidaan tehdä, ellei tiedetä tai oleteta, että vainaja olisi elinaikanaan vastustanut elintensä luovuttamista. Oman elinluovutustahtonsa voi ilmaista esimerkiksi kirjaamalla sen vapaamuotoisesti paperille ja kertomalla siitä lähiomaisille tai muille läheisille. Vielä ei ole olemassa valtakunnallista sähköistä potilastietoarkistoa, johon elinluovutustahdon voisi tallentaa. stm Verikoe vahvistaa Alzheimerin tautiin sairastuneiden diagnoosi pystytään vahvistamaan mittaamalla verestä tiettyjen proteiinien pitoisuudet. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainto auttaa dementioiden luokittelussa ja saattaa tulevaisuudessa helpottaa räätälöityjen hoitojen kehittämistä. duodecim i n g r a m Sairaalabakteereista eroon? Tiettyjen virusten on havaittu estävän antibioottien vastustuskyvyn monilta niiltä bakteereilta, jotka kantavat antibiootteja vastustavia geenejä. Tutkimuksessa suurin osa bakteereita tappavien virusten kanssa eläneistä bakteereista pystyttiin tappamaan antibiooteilla, joille ne olivat vain paria päivää aikaisemmin olleet vastustuskykyisiä. Asia käy ilmi Matti Jalasvuoren Jyväskylän yliopistossa tekemästä väitöskirjasta. Jalasvuoren tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia antibioottivastustuskykyisten sairaalabakteereiden leviämisen estämiseen hoitolaitoksissa. jyväskylän yliopisto Köyhä on huono liikkumaan Aktiivisilla vapaa-ajan liikkujilla on ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. Vaikka vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä viimeisten 35 vuoden aikana, silti korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat liikkuneet ja liikkuvat edelleen matalammassa asemassa olevia ryhmiä enemmän. thl Viina tappaa Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholipsykoosin sairastaneiden kuolleisuus oli 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi, 12-kertainen, verrattuna myös niihin alkoholiriippuvuudesta kärsiviin, joille ei koskaan ollut kehittynyt alkoholipsykoosia. Tutkimuksen kahdeksan vuoden seurantaaikana alkoholipsykoosin sairastaneista oli kuollut 37 prosenttia. thl Mammografialle ikäraja Mammografia-seulontoja ei pidä ulottaa alle 50-vuotiaisiin naisiin, sillä monille sen ikäisille seulonnoista saattaa olla säteilyn ja ylidiagnostiikan aiheuttamien toimenpiteiden takia enemmän haittaa kuin hyötyä. Kanadalaisraportissa painotetaan, että perinnöllisen alttiuden takia seulontoja on yhä tehtävä iästä riippumatta. duodecim 10 super 10 2010

muut lehdet Mieluummin haluan vaippojani joskus vaihtavan ystävällisen intialaisen naisen, jolla on koulutuksen lisäksi kulttuurinen kunnioitus vanhuutta kohtaan, kuin fritsut kaulassa laahustavan lähihoitajaksi valmistuneen johonki oli pakko hakee -nuoren aikuisen, joka ajattelee, että 25-vuotiaana alkaa alamäki ja perjantaisin ei sit ainakaan tehdä iltavuoroja. Mitä mieltä? Syyskuun kysymys oli: Kaipasiko alamme koulutus uudistusta Titta Uusitalo aamulehden blogi 7.9.2010 Jokainen työnantajakin toivoo hyvinvoivaa työyhteisöä. Jos työntekijä ajattelee, että kun jaksaisi vielä viisi vuotta tai jaksanko vai perustanko lammasfarmin, edessä on aikapommi. Työyhteisöjen kehittäjä Salme Mahlakaarto polemiikki 3/2010 Oleellista olisi, että hoiva-alan ammattiihmiset tekisivät niitä töitä, joihin heidät on koulutettu. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula tehy 11/2010 69 % Kyllä 31 % Ei 30 vuotta sitten Kevään 1981 liittokokous lähestyi, ja puheenjohtajakysymys alkoi nousta esiin, koska entinen puheenjohtaja oli kieltäytynyt jatkamasta tehtävässään. 21 apuhoitajan allekirjoituksella varustettu kirjoitus kysyi muilta apuhoitajilta kantaa tulevien puheenjohtajaehdokkaiden esiintuloon: Oletteko kanssamme samaa mieltä, että ne yhdistykset, jotka aikovat asettaa ehdokkaan liiton puheenjohtajaksi, saisivat esitellä hänet Apuhoitajalehdessä, mieluummin kuvan kera. Me tavalliset jäsenetkin haluaisimme tietää ehdokkaitten toiminnan ja saavutukset omassa liitossamme, yhteiskunnassa, politiikassa jne.. apuhoitajalehti 10/1980 Kyllä, koska koko ajan pitää uudistua kehityksen mukaan. se vastaa nyt paremmin työelämän haasteisiin, on selkeämpää ja monipuolistui. käytäntö kunniaan ja teoreettinen painotus vähemmälle. työhöni kuuluu paljon muutakin, mistä ei koulussa puhuttu. se on nyt selvempi ja uudistus on aina hyväksi. tuli lisää valinnanvaraa opiskeluun. Se monipuolistaa ammattia. vaatimustaso perushoitajan työssä on kasvanut. työelämä ja koulutus eivät aina kohtaa. Koulutus on saatava käytännönläheiseksi. koulutukseen tarvitaan yhtenäisyyttä. Nykyään on monia erilaisia kouluja. uudistus lisää ammattitaitoa. Ei, koska on hyvä näin. koulutus riittää, kun vain saisi toteuttaa osaamista. nyt jo opetetaan tarpeeksi asioita ihmisten hoitamisesta. ollaan jokapaikanhöyliä jo muutenkin. koulutus on monipuolinen. perushoito on ja pysyy ihmisen lähellä. Painopiste pantava siihen edelleen. olemme perushoitajia, emme sairaanhoitajia. olen nykyiseen tyytyväinen. koulutusta on jo nyt niin paljon, että päässä surisee. se on hyvä ja kattava tällä hetkellä. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 51. super 10 2010 11

Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Lämpömittari teksti ja kuvat marjo sajantola Sydämellä valittu häälahja on merkkituotteita arvokkaampi. Suhde ei siitä syvene, vaikka häät maksaisivat maltaita. Lähihoitaja Eija Nieminen on pakannut muuttokuormaan viulunmuotoisen lämpömittarin kaikkiaan seitsemän kertaa. Aina mittari on saapunut ehjänä perille ja päätynyt olohuoneen seinälle. Se on aina tullut laitettua olohuoneeseen. Sillä vain on aina oma paikkansa, jossa sitä voi ohimennen vilkaista. Lämpötilan lisäksi mittari kertoo myös ilmanpaineen, mikä kiinnostaa puolisoani enemmän kuin minua. Hän ennustaa ilmanpaineesta tulevaa säätä ja joskus ihan hyvinkin, Eija kertoo. Mittari on viulun muotoinen, mutta perheen lapset halusivat leikkiä, että se on oikea kitara. Eija muistelee, että joskus he ovat saaneetkin sillä vähän leikkiä. Aina on aikuisen pitänyt kuitenkin vahtia vieressä, koska lasiosat ovat helposti särkyviä. Opiskelijapoikien lämmin lahja Eija Niemisen lämpömittari on saatu häälahjaksi vuonna 1983 ja hän muistaa myös antajat: Aviomieheni opiskeli vielä silloin teknisessä koulussa ja hänen opiskelukaverinsa ostivat tämän mittarin meille. Siksi se niin sykähdytti, koska se oli niiltä pojilta. Ajatuksessakin oli lämpöä. Mittarin hinnasta ei ole tietoa, eikä väliäkään, sillä meille se on ollut aina arvokas. Eijan hääjuhlat olivat suuret ruokahäät ja vieraita oli toistasataa. Lahjoiksi nuoripari sai paljon tarpeellista tavaraa, koska oli vasta muuttamassa yhteen. Tarvitsimme kaikenlaista kuppia ja kattilaa, tyynyä ja peitettä ja saimmekin mitä olimme toivoneet. Vieraita oli paljon, koska suku on suuri, mutta muuten en itse niin hirveästi tykkää suurista juhlista. Hän ihmetteleekin, miksi häiden pitää nykyisin olla niin suurelliset, että hääpari ja lähisuku stressaantuvat jo niiden suunnittelussa. Hänelle riitti juhlavalmisteluiksi aikoinaan kutsukorttien lähettäminen ja seurakuntakeskuksen pitopalvelusta sopiminen. Nyt pitää olla hääkarkkia ja somisteita, ja kutsuja värkätään itse yötä myöten. Kalliiksi tulee, kun pitää olla kaikenmaailman tavaraa. Häiden jälkeen menee pari vuotta, kun jo erotaan. Mihin maailma on mennyt, kun ei enää sitouduta kunnolla? Onko tärkeää vain näyttää, että nyt pidetään isot häät? Mennäänkö naimisiin liian nopeasti, eikä ehditä tutustua kunnolla? Vaikka häälahjaa hankittaessa on hyvä vähän tietää, mitä hääpari haluaa, Eija kritisoi kuitenkin lahjalistojen laatimista tavarataloihin ja kodinkoneliikkeisiin. Vieraat joutuvat hankalaan tilanteeseen, sillä kaikilla ei ole varaa listan tavaroihin. Kuppipari saattaa maksaa tosi paljon, mutta häävieraista tuntuu, että on pakko ostaa. Työ vei Keminmaalle Keminmaan kesä oli tavanomainen, helteistä ei tarvinnut kärsiä. Eija toteaa, että hänelle riittää mukavasti 20 astetta, silloin töissäkin jaksaa paremmin. Työn perässä muutimme aikoinaan Keminmaalle ja kaikkiaan olemme asuneet seitsemässä eri osoitteessa akselilla Nivala, Ylivieska ja Keminmaa. Eija kertoo olleensa viisi vuotta kehitysvammaisten lasten koulunkäyntiavustajana ja sen jälkeen töissä asuntolassa. Työn ohessa hän opiskeli lähihoitajaksi ja valmistui vammaistyön koulutusohjelmasta 2006. Vissiin kutsumusammatti, hän nauraa ja jatkaa: Kun olin lapsi, leikin mummolassa naapurin lapsen kanssa. Hänellä oli Downin syndrooma, mutta en ikinä pitänyt häntä mitenkään erilaisena. Ihmisiä ovat kaikki, niin vammautuneet kuin terveetkin.. 12 super 10 2010

super 10 2010 13

Martin ryhmäkodissa ilo syntyy pienistä asioista Opiskelijan työpäivä teksti sonja kähkönen kuvat marjo koivumäki Kun sydämellään alkaa tehdä, ei voi pahasti mennä pieleen, järkeili Tuija Leskinen-Körkkö aloittaessaan oppisopimusopiskelijana kehitysvammatyössä. Hän löysi paikkansa alalta, jota hallitsevat liian usein uskomukset ja ennakkoluulot. Hyvinkääläinen pientaloalue nukkuu sikeää unta perjantaiaamuna. Myös Martin ryhmäkoti seisoo omakotitalojen vieressä hiljaisena. Alkusyksyn aamu on harmaa ja kolea. Talon sisällä käytävät ovat pimeinä, mutta kansliasta kuuluu pirteä puheensolina. Tasan seitsemältä ovesta kiirehtii sisään lähihoitajaopiskelija Tuija Leskinen-Körkkö. Hän riisuu takkinsa pukuhuoneen kaappiin ja liittyy työkavereidensa seuraan. Pienessä lasi-ikkunoiden ympäröimässä huoneessa on melkein ahdasta, kun henkilökunta on pakkautunut sinne rinkiin vaihtamaan kuulumisia. Yökkö raportoi työvuoronsa tapahtumat. Sitten puhe kääntyy muihin asioihin. Pinnalla ovat kausipöpöt, televisio-ohjelma Big Brotherin simpsakat tytöt ja nostolaitteen kadonnut laturi. Kohta kanslia tyhjentyy ja väki hajaantuu talon kolmelle osastolle. Huomenta Kaarina, se ois taas uus aamu, Tuija koputtaa ja avaa huoneen oven. Miten yö meni, näitkö mukavia unia? hän raottaa sälekaihtimia. Luonnonvalo tulvii huoneeseen, joka on kuin pieni yksiö keittiökalusteineen. Sisustus on yhdistelmä eri vuosikymmeniä punaisesta seinäryijystä taulutelevisioon ja stepperiin. Mitä, jos ruvettaisiin nousemaan? Lähdettekös te tänään toimarista kirpputoriretkelle? Kuusikymmenvuotias Kaarina ei vastaa, mutta häntä hymyilyttää. Kun aamupesut on tehty ja vaatteet valittu, suihkautetaan vielä tujaus hajuvettä. Kollega ja työpari Kati Hernetkoski ilmestyy ovelle. Huomenta Kaarina, nähdään taas maanantaina, tulen silloin iltavuoroon. Johanna on nyt pesty, hän huikkaa Tuijalle. Vammaisratsastus parantaa tasapainoa, vahvistaa lihaksia ja ylläpitää vireyttä. Useamman vuoden ratsastusta harrastanut Jaana nauttii selässä tunnin pituisesta lenkistä ja Hyvinkään peltomaisemista. Tuija tuoksuttelee raikasta syysilmaa. 14 super 10 2010

super 10 2010 15

1 2 1. Ruuanlaitto on osa Tuijan työnkuvaa. Myös asukkaita kannustetaan osallistumaan keittiötöihin ja muihin arjen askareisiin. 2. Kuvat ovat tärkeitä merkkejä asukkaille, jotka eivät juuri puhu. Kuvapeli aktivoi ja vaatii keskittymään. Tuija seuraa vierestä, löytääkö Jaana kuvakorteille oikeat paikat. Koti, jossa asuu iso perhe Martin ryhmäkoti on kodinomainen asuntola, jossa asukkaita on kullakin osastolla viisi. Tuija Leskinen-Körkkö työskentelee vakituisesti niin sanotussa Pikkupäässä, jossa henkilökuntaa on aamu- ja iltavuorossa aina yksi kerrallaan. Osaston asukkailla on kehitysvammaisuuden lisäksi autistisia piirteitä ja he tarvitsevat apua arjen toiminnoissa, kuten henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. Leskinen-Körkkö aloitti talossa oppisopimusopiskelijana kaksi vuotta sitten. Koko ikänsä hoitoalan töistä haaveilleena hän ajatteli, että nyt on viimeinen hetki lähteä koulun penkille. Tuntui siltä, että elämässä tuli aina eteen jotain, minkä vuoksi opiskelu siirtyi. Läheisimmät rakkaat sairastuivat äitiäni myöten. Kuljin hänen rinnallaan alusta loppuun, kun hänellä diagnosoitiin syöpä. Mutta eivät asiat hötkyilemällä etene. Niin Tuija ajattelee. Olisiko minulla sitten ollut niin paljon annettavaa näille ihmisille, jos olisin tullut alalle nuorempana? Kello 7.40 Johanna on istuutunut tupakeittiön punaiselle sohvalle ja seuraa sivusta, kun Tuija mittaa veden kahvinkeittimeen, napsauttaa laitteen päälle ja ottaa kaapista puurolautasen. Tämä on vähän kuin kotona touhuaisi. Työhön kuuluu asukkaiden avustamisen ja pakollisten paperitöiden lisäksi kaikki pyykinpesusta ja siivoamisesta ruuan laittoon ja ikkunoiden pesuun. Erillisiä taukoja ei ole, joten syömme ja kahvittelemme yhdessä asukkaiden kanssa, jos ehdimme. Silloin voimme harjoitella myös pöytätapoja. Tänään aamupuuro haetaan asukkaiden kanssa isosta keittiöstä, jossa yökkö on keittänyt sitä valmiiksi suureen kattilaan. Muuten ruuat kokkaillaan aina omassa keittiössä. Kun Tuija tuli asuntolaan tekemään ensimmäistä työvuoroaan kaksi vuotta sitten, hänellä oli tunne, kuin olisi tehnyt samaa työtä ennenkin. Asuntola tuntui kodilta, jossa asuu iso perhe. Tulin tänne avoimin mielin ja päätin olla vain oma itseni. Kun sydämellään rupeaa tekemään, ei voi hirveästi mennä pieleen. Perehdytyksen jälkeen Tuija alkoi nopeasti työskennellä itsenäisesti. Työn suurimpana haasteena hän pitää yhteisen kielen löytämistä asukkaiden kanssa, jotka eivät juuri puhu. Yksi asukkaista kommunikoi tukiviittomien, eleiden ja kuvien avulla, toinen ääntelemällä ja kolkuttelemalla. Asukkaiden tunnetilat on opittava lukemaan heidän ilmeistään. Käytöshäiriöiden syynä on usein se, ettei ole tullut ymmärretyksi. Outoja uskomuksia Puoli yhdeksältä taksi on hakenut Kaarinan ja Johannan toimintakeskukseen. Tuija ottaa dosetista vatsansuojalääkkeen ja kävelee Jussin ovelle. Huomenta Jussi, nyt olis aamulääkkeen aika. Se olisi työpäivä tänään. Toimarin jälkeen te lähdettekin viikonloppuleirille. Jussi nousee sängystä. Tuija petaa päiväpeiton paikoilleen, pesee asukkaan hampaat, ajaa parran ja suihkuttaa. Tuntia myöhemmin Jussi ja Tuija liittyvät pihalla Leon seuraan odottamaan minibussia, joka noutaa toimintakeskukseen. Tasaisen harmaa pilviverho velloo yhä taivaalla ja Tuija harmittelee kotiin unohtunutta sateenvarjoa. Jussi ja Leo eivät säästä välitä, heitä pikemminkin naurattaa. Viimeistään tässä työssä oppii iloitsemaan elämän pienistä asioista, kun näkee, miten vähästä asukkaat tulevat 16 super 10 2010

3 4 3. Kirjaaminen lohkaisee osan työajasta. Muistiinpanoja tehdään aktiivisesti myös asukkaiden yksilökeskeisen suunnitelman kansioihin. Niistä löytyvät esimerkiksi tiedot asukkaiden unelmista ja suhteiden kehistä. 4. Aistiärsykkeet kuten hevosen karva, lämpö ja ominaistuoksu, ovat tärkeä osa ratsastustuntia. 20-vuotias suomenhevonen Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu. hyvälle mielelle, Leskinen-Körkkö toteaa. Hän kertoo tuttavastaan, joka ihmetteli, miten hän niin iloisena ja nauravaisena ihmisenä saattoi mennä kehitysvammatyöhön. Ystävä kun uskoi, että tämä työ on totista touhua. Olin aivan äimistynyt. Toki asukkaamme ymmärtävät huumoria, vaikka puhuvat vähän. Kehitysvammaisia kohtaamattomien ihmisten asenteet näkyvät usein myös silloin, kun Tuija lähtee asukkaan kanssa asioimaan kaupungille. Etenkin vanhemmat ihmiset kavahtavat ja tuijottavat. Niin minä olen sen talonpoikaisjärjellä ajatellut, että me kaikki olemme samanlaisia ihmisiä tunteinemme ja suruinemme. Jokaisella on arpia tai vammoja, mutta toisilla ne näkyvät ulospäin ja toisilla ne ovat täällä sisällä. Jaanan yksilöpäivä Tässä työssä oppii iloitsemaan elämän pienistä asioista, kun näkee, miten vähästä asukkaat tulevat hyvälle mielelle. Tuija on pitänyt oppisopimusopiskelua hyvänä tapana kouluttautua. Siitä saa palkkaa ja välittömästi työkokemusta. Ensimmäinen syksy tuntui rankalta. Meillä oli paljon etätehtäviä ja kirjoittamista. Kun pääsin iltavuorosta yhdeksältä, piti kotona jatkaa vielä koulutehtävien parissa. Se vaati sitoutumista. Puoli kymmeneltä Tuija tulee osaston nuorimman asukkaan, 44-vuotiaan Jaanan huoneeseen katsomaan, että sänky tulee pedatuksi. Jaana ei kuule eikä puhu, mutta ymmärtää Tuijan viittomat. Jaanan syötyä Tuijalla on aikaa kirjoittaa aamuraportit tupakeittiöön sijoitetun työpöydän äärellä. Hän kaivaa laatikosta neljä A4-kokoista ruutuvihkoa. Toistaiseksi raportit on kirjoitettu käsin, mutta tarkoitus on siirtyä koneelle kirjaamiseen. Puhelin soi. Kun Tuija uppoutuu keskustelemaan kollegan kanssa erään asukkaan terveydestä, käyttää Jaana tilaisuutta hyväksi. Hän kävelee kahvinkeittimen luo, kaataa nopeasti juomaa mukiin ja nauttii sen muutamalla kulauksella. Tässä työssä on selässäkin oltava silmät, Tuija huokaisee puhelun päätyttyä. Tänään on Jaanan yksilökeskeinen päivä ja ohjelmassa ratsastusta Mallun tallilla. Jokaisella asukkaalla on kerran viikossa oma päivä, jolloin hänelle järjestetään mielekästä ohjelmaa. Silti sitä toivoo, että asukkaille olisi aikaa vielä enemmän. Olisi kiva käydä enemmän talon ulkopuolella, vaikka teatterissa, Tuija haaveilee ja nauttii työpäivänsä ensimmäisen kahvikupillisen. Päivän kohokohta Iltapäivä alkaa Martin ryhmäkodissa rauhallisesti. Tuija ja Jaana ovat palanneet ratsastustallilta lounaalle. Muut asukkaat ovat toimintakeskuksessa puoli kolmeen, joten osastolla on yhä hiljaista. Iltaisin on kiireisempää, kun kaikki asukkaat ovat paikalla. Touhuamista riittää yhdeksään asti, jolloin iltavuoro päättyy ja he menevät nukkumaan. Tuija ottaa jääkaapista kollegan edellisiltana tekemän kiusauksen, siirtää annoksen lautaselle ja lämmittää sen mikrossa. super 10 2010 17

Nämä ovat Jaanan pilkkomat punajuuret, hän esittelee ja lisää muutaman viipaleen lautaselle. Asukkaat auttavat ruuan laitossa parhaansa mukaan. Kaarina kuorii usein perunat. Hän on siinä paljon nopeampi kuin minä. Päivi, joka on nyt käymässä kotonaan, pyöräytti yksi sunnuntaipäivä munakkaan. Tuija laittaa iltapäiväkahvin valumaan ja huomauttaa, että keittiön kaapit on pidettävä aina kiinni. Asukkaat kun saattavat vaivihkaa ottaa kaapista jotain ja hotkaista sen ihan ykskaks. Ruokailut ovat heille yksi tärkeimmistä asioista ja usein päivän kohokohta. Joskus saatetaan myös herkutella, mutta ei kovin usein, sillä paino ei saisi nousta. Asukkaiden liikkuminen on muutenkin melko vähäistä, joten lisäkilot voisivat tehdä siitä entistä hankalampaa. Hyötyliikunta on yksi tärkeimmistä liikkumisen muodoista. Otamme asukkaat arjen tehtäviin mukaan, jotta toimintakyky pysyy yllä. Virikkeettömyys passivoittaa, mutta liikaakaan ei saa vaatia, jotta he eivät turhaudu. Heikompiosaisten asialla Päivä jatkuu kotiaskareiden parissa. Jaana tekee huoneessaan perjantaisiivouksen ja palauttaa imurin siivouskomeroon. Sen jälkeen on aikaa pelata. Asukkailla on omat mielipuuhansa. Kaarina tykkää piirrostehtävistä, kirjoittamisesta ja lehtien selailuista. Myös Jussi katselee lehtiä, minkä lisäksi hän pitää äänistä. Hän kilkuttelee, kolkuttelee ja rakentaa legoilla. Johannalle musiikin kuuntelu ja sanojen tapailu on tärkeää. Kun kaikki ovat erilaisia ja eri tasolla, pitää jokaisen kanssa etsiä se oma juttu. Se ei onnistuisi, että keräisin iltavuorossa kaikki saman pöydän ääreen ja sitten pelaisimme jotain porukalla. Tuija Leskinen-Körkkö hieman tuohtuu, kun puhe kääntyy kehitysvammaisten asemaan yhteiskunnassa. Kun heistä on kyse, saa monista asioista taistella melkein kynsin ja hampain. Tiedän paikkakuntia, joissa esimerkiksi vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus kuljetuspalveluun hädin tuskin toteutuu. Tuijaa harmittaa myös ihmisten puutteelliset taidot kommunikoida kehitysvammaisen kanssa. Monta kertaa kehitysvammainen jää kolmanneksi osapuoleksi tilanteessa, jossa olisi tärkeää kuunnella nimenomaan häntä. Ohjaaja Heli Pelkonen tulee iltavuoroon kahdelta. Tuija on pakannut Jaanan ja Jussin tavarat reissukasseihin kehitysvammaisten leiriä varten ja tekee vielä muutaman merkinnän raporttivihkoihin. Hänellä on vartti aikaa vaihtaa kuulumisia Helin kanssa ennen kuin aloittaa viikon loman. Tai ei se loma sanan varsinaisessa merkityksessä ole, sillä jo viikonloppuna Tuija alkaa työstää loppu- eli kehittämistyötään. Teemme koulukaverini kanssa virikekansion, jonka avulla voidaan kannustaa asukkaita käyttämään omaa luovuuttaan. Haaveilen siitä, että voisin tehdä tätä työtä yhä enemmän asukkaiden ehdoilla.. Tänään töissä Kuka: Hyvinkäällä asuva viisikymppinen oppisopimusopiskelija Tuija Leskinen-Körkkö. Kotoisin Kotkasta. Valmistuu lähihoitajaksi vuoden 2010 lopussa. Työ ja työura: Työskenteli kaksi vuotta kehitysvammaisten parissa Martin ryhmäkodissa. Siirtyi syyskuun puolivälissä oppisopimusopiskelijaksi Etevan toiseen yksikköön Vantaalle. Takana 16 vuoden työura Kymen Sanomissa. Tehnyt töitä myös sosiaalitoimessa ja kaupallisella alalla. Perhe: Mies, aikuinen poika ja 1-vuotias tiibetinspanieli. Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, lenkkeily ja jumppaaminen. Lukeminen ja kielten opiskelu. Ikävintä työssä: Virikkeille ja asukkaiden ehdoilla toimimiselle ei ole aina niin paljon aikaa kuin sitä toivoisi olevan. Parasta työssä: Asukkaat. Kun asukkaiden katseista ja ilmeistä näkee, että heillä on levollinen ja turvallinen olo. 18 super 10 2010

Mustaherukasta apua atopian ennaltaehkäisyssä teksti sonja kähkönen Turun yliopistossa tehty ravitsemustutkimus osoitti, että raskauden aikana nautittu mustaherukan siemenöljy vähentää atooppisen ihottuman esiintymistä vauvoilla. Turun yliopistossa toteutettu kliininen tutkimus osoitti, että äidin raskauden ja imetyksen aikaisella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa lapsen atooppisen ihottuman puhkeamiseen. Tutkimuksessa raskauden aikana nautittu mustaherukan siemenöljy vähensi atooppisen ihottuman esiintymistä vuoden ikäisillä vauvoilla. Tutkimus tehtiin vuosina 2003 2008, ja siihen osallistui 322 odottavaa äitiä. Yli 80 prosentilla lasten vanhemmista oli jommallakummalla jokin atooppinen ilmentymä. Koska tutkimus houkutteli mukaan selvästi enemmän allergiaperheitä, oli odotettavissa, että tutkimuksen lapsilla esiintyi normaaliväestöä enemmän atooppista ihottumaa. Mustaherukkatutkimus on ensimmäinen laaja, kliininen tutkimus, joka osoittaa, että raskauden ja varhaislapsuuden aikainen rasvahappojen saanti voi vaikuttaa merkitsevästi atooppisten ensioireiden esiintyvyyteen. Eroja vuoden iässä Mustaherukan siemenöljy saattaa vähentää tai siirtää atooppisen ihottuman riskiä, mikäli annostus aloitetaan jo raskausaikana. Tutkimuksessa verrattiin raskauden aikana aloitetun, ravintolisänä nautitun mustaherukan siemenöljyn ja lumeöljynä käytetyn oliiviöljyn vaikutuksia lasten atooppisen ihottuman ilmaantumiseen kahden vuoden ikään asti. Äidit saivat öljyä kolme grammaa vuorokaudessa kapselin muodossa. Kun lapsen imetys loppui, lapsi sai öljyä ruokaan sekoitettuna tai suoraan suuhun. Mustaherukan siemenöljy vähensi ihottuman esiintyvyyttä tilastollisesti merkitsevästi vuoden iässä. Ihottumaa esiintyi silloin 33 prosentilla lapsista ja verrokkiryhmässä 47 prosentilla lapsista. Vielä kolmen kuukauden iässä merkittävää eroa ryhmien välillä ei ollut, koska silloin atooppista ihottumaa esiintyy muutenkin melko vähän, sanoo tutkijalääkäri Pia Linnamaa Turun yliopistosta. Kahden vuoden ikään mennessä ero jälleen kaventui, eikä se ollut enää tilastollisesti merkittävä. Olemme ajatelleet syyksi sitä, että ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapset siirtyvät teollisesti valmistetuista lastenruuista perheen tavanomaiseen ruokaan. Tyydyttyneiden rasvojen määrä ruokavaliossa alkaa kasvaa ja voi olla, ettei mustaherukan siemenöljyn grammamäärä enää ollut riittävän suuri tasapainottamaan eroa, Linnamaa sanoo. Välttämättömiä rasvahappoja Atooppisessa ihottumassa ihon läpäisyaste on heikentynyt ja iho tulehtunut. i n g r a m Sairautta esiintyy lähes joka viidennellä 2 18-vuotiaista lapsista ja nuorista. Noin puolilla heistä oireet alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana. Moni atoopikkolapsi kärsii myös astmasta ja allergisesta nuhasta. Näiden myöhäisempi puhkeaminen voi olla pysäytettävissä, jos atopian oireet saadaan mahdollisimman hyvin hallintaan jo varhaisessa iässä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat perinnöllisyyden lisäksi myös ympäristötekijät. Yksi syy atooppisten allergioiden lisääntymiseen voivat olla ruokailutottumuksissa tapahtuneet muutokset ja erityisesti muutokset välttämättömien rasvahappojen saannissa. Atoopikkojen veressä, solukalvoissa ja äidinmaidossa on todettu alhaisia välttämättömien rasvahappojen pitoisuuksia sekä plasman omega-3- ja omega 6-rasvahappojen kirjon muuntumista. Mustaherukan siemenöljy sisältää juuri omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden korjata atoopikon välttämättömien rasvahappojen tasapainoa. Mustaherukkatutkimuksessa lumeöljyksi valittu oliiviöljy sisältää samoja rasvahappoja vain vähän. Tutkijat muistuttavat, että mustaherukalla on muiden marjojen tavoin paljon muitakin terveellisiä ominaisuuksia. Ne ovat vähäenergisiä, sisältävät runsaasti c-vitamiinia ja polyfenoleja sekä tasoittavat verensokeria ja vaikuttavat edullisesti veren rasvoihin. Kuitenkaan itse mustaherukkaa syömällä ei siemenöljyn hyötyä saa irti, sillä siemenet säilyvät ihmisen ruuansulatuselimistössä kokonaisina. Jotta elimistö saisi siemenöljyä tutkimuksessa annostellun kolmen gramman päiväannoksen, olisi mustaherukkaa syötävä puoli kiloa ja pureskeltava siemenet hyvin.. super 10 2010 19

20 super 10 2010