Luonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa

Samankaltaiset tiedostot
alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Ympäristösopimukset:

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Kuntataajaman lammaslaitumien hoitosuunnitelma

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Peltoniityn hoitosuunnitelma

HÄTILÄNNOTKON VIHERALUE, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus Ilona Helle

Lammashaan kunnostus ja hoitosuunnitelma

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

Hevoslaitumen hoitosuunnitelma

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET 2017

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Maisemanhoito laiduntamalla Paimenloman mahdollisuudet. Kirsi Koskela Hankeasiantuntija Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Luonnonhoidon hankehaku

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA Kyläkävelyraportti

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Joenvarsihieholaitumen hoitosuunnitelma

Valtioneuvoston asetus

PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Lammaslaitumien hoitosuunnitelma

Tunnista luonnon monimuotoisuuskohteet

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Luomu, ympäristösopimukset. ja sopimusten valvonta

Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon

Kuva 1. Pirilänkosken Natura-alueen (FI ) sijainti. Suomi

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, Märynummi xxx Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

TAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMISEKSI

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue


LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Luonnon ja maiseman monimuotoisuus MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Perinnebiotoopit

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Perinnemaisemien hoito

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Tietoa tiensuunnitteluun nro 44

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

RUKKAMÄENPUISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Transkriptio:

Esimerkkisuunnitelma erityistukihakemuksen liitteeksi Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, 5v Luonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Kunta: Kohteet: Jokipelto U1, Jokilaidun U2 ja Jokivarsi U3 Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero: Sopimukseen haettavat lohkot ja kokonaispinta-ala Jokipelto U1 0,45 ha Jokilaidun U2 0,41 ha Jokivarsi U3 0,31 ha Yhteensä 1,17 ha Sopimukseen haettavan alueen kokonaispinta-ala 0,86 ha Sopimukseen haettavan alueen kokonaispinta-ala 0,31 ha YHTEENSÄ 1,17 ha peltoa muuta alaa kuin peltoa 1. Kohteiden sijainti ja kuvaus Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen koskevaa sopimusta haetaan 5 vuodeksi kolmelle lohkolle: Jokipelto U1, Jokilaidun U2 ja Jokivarsi U3. Lohkot sijaitsevat jokivarressa tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Hoidon piiriin haettava alue on kylän läpi kulkevan runsasliikenteisen tien ja joen vesiuoman välinen ala. Alue on osittain sekä niittymäistä peltolohkoa että luonnonkasvivyöhykettä rantatörmässä. Tie kulkee välillä lähellä jokea ja kauniit sekä hoidetut maisemat näkyvät hyvin tiellä kulkeville. Tyypillisimpiä puulajeja ovat hies- ja rauduskoivu, haapa, harmaaleppä, pihlaja, haapa, tuomi ja pajut, kuusia ja mäntyjä kasvaa harvakseltaan. Muita jokivarressa yleisenä esiintyviä kasveja ovat mm. mesiangervo, maitohorsma, huopaohdake, lehtovirmajuuri, karhunputki, nokkonen, metsäkurjenpolvi, hiirenvirna, ranta-alpi, peltokorte sekä monet heinälajit. Maasto on melko tasaista, mutta rantatörmä on paikoin jyrkkä, mikä osaltaan vaikeuttaa rantakaistaleen harvennus - ja raivaustöitä. Tehtävät hoitotoimet monipuolistaisivat ja avaisivat maisemaa, sekä parantaisivat alueen vetovoimaisuutta ja kylämaisemaa. Pellon ja vesistön väliset hoidetut reunavyöhykkeet luovat monimuotoisuutta maatalousympäristöön. 1

2. Hoidon tavoitteet ja ympäristövaikutukset Jokipelto U1 - Kylvettävä niitty -Lähtötilanne: Mulloksella, ollut tätä ennen viljalla -Hoidon tavoite: Monivuotinen niitty, monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävä. Jokilaidun U2 - Laidunnettava niittymäinen nurmi -Lähtötilanne: Köyhä maaperä, osittain luonnonheinää, niittymäinen monivuotinen nurmi -Hoidon tavoite: Laiduntamalla jatketaan niittymäistä kehitystä Jokivarsi U3 - Monimuotoisesti harvennettava puustoinen ja pensaikkoinen rantavyöhyke -Lähtötilanne: Umpeenkasvanut pusikoitunut ranta -Hoidon tavoite: Puoliavoin monimuotoinen ja monilajinen ranta jossa myös avoimia niittymäisiä osia Lohkojen Jokipelto U1 ja Jokilaidun U2 hoidon tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä toimia suojavyöhykkeen tapaisena laidunnettuna ja niitettynä alueena vähentämässä pelloilta huuhtoutuneiden maa-ainesten ja ravinteiden pääsyä vesistöön. Sopimuksen piiriin haettavia lohkoja ei muokata vaan niittymäisen kasvillisuuden annetaan kehittyä alueelle hoitotoimien myötä. Jokipelto U1 Hoidon tavoitteena on lisätä niittymäisiä alueita niiton ja heinän keruun avulla ja näin parantaa luonnon monimuotoisuutta, lisätä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien määrää sekä tarjota uhanalaiselle lajistolle elin- ja leviämispaikkoja. Niitto suoritetaan kerran kasvukaudessa ajoittuen elokuun alkupäiville. Lohkolle perustetaan niitty kylvämällä niittysiemenseos. Lisätietoa niityn perustamisesta Tietoa tiensuunnitteluun nro 44 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/tts44.pdf. Niittojäte kerätään alueelta pois parin päivän päästä niitosta, näin arvokkaiden niittykasvien siemeniä varisee niittylohkolle. Niitettävän peltolohkon Jokipelto koko on 0,45 ha. Esimerkki Niittysiemenseos: POHJAHEINÄT yht. 10kg/ha: 1,7kg/ha lampaannataa 17 % 4,5kg/ha rönsyilevää punanataa 45 % 0,8kg/ha nurmirölliä 8 % KUKAT: Laikkukylvöinä (n. 1m:n levyiseen laikkuun vain kukan siemeniä, laikkuja 0,45 ha:n alalle noin 10-20 kpl) Kukkivia kasveja niitylle: päivänkakkara, siankärsämö, ruiskaunokki, kissankello, kultapiisku, ahosuolaheinä, syysmaitiainen, puna-ailakki. Jokilaidun U2 0,41 ha:n lohkolle Jokilaidun laitetaan hevosia laiduntamaan. Laidunnuksella on tavoitteena muuttaa aluetta niittymäisempään suuntaan. Aktiivipellon laidunnuksesta se eroaa sillä, että peltoa ei muokata eikä lannoiteta. Laiduntamisen myötä lohkolla olemassa oleva nurmi kehittyy luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisempään suuntaan. Tähän omalta osaltaan vaikuttaa myös se että lumo-sopimuksen piiriin haettavaa lohkoa ei saa käsitellä torjunta-aineilla eikä lannoittaa, alueelle ei myöskään saa antaa lisärehua. Laiduneläimet luovat kylätiellä ohikulkeville positiivista mielikuvaa maaseudusta. 2

Jokivarsi U3 Jokivarsi U3 rajataan muista lohkoista erilliseksi lohkoksi koska tälle alueelle ei makseta peltotukia. Lohkon Jokivarsi U3 osalta hoidon vaikutukset ovat niin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kuin maisemaankin. Tie kulkee lähellä jokivartta ja avoimet näkymät jokivarteen ovat tärkeitä. Raivaamalla ja harventamalla jokivartta saadaan lisää tärkeitä ravintokasveja hyönteisille ja perhosille, myös suoja- ja pesimäpaikkoja saadaan nisäkkäille ja linnuille. Rantakaistaleella suositaan erityisesti marjovia puita ja pensaita. Lohkolla sijaitsevat katajat säilytetään. Rantaviivaa on yhteensä 465 m ja tukiala on laskettu keskimäärin 5m leveydeltä. Raivattavaa alaa kertyy yhteensä 0,31 ha kun aluetta raivataan koko lohkon pituudelta. Käytännössä raivaus- ja harvennusleveys kuitenkin vaihtelee 1-7m välillä ja se määräytyy näkymäaukkojen mukaan. Jokivarsipuuston raivaamisen tavoitteena on harventaa rannalla kasvavia puita ja pensaita pois, yhteensä n. 30-40%. Harvennukset tehdään ryhmiin ja koko sopimuskauden ajalla. Kaikkea rantapuustoa ei myöskään kaadeta pois, ettei rantatörmä lähde sortumaan. Osa puista jätetään maisemapuiksi ryhmittäin. Sopiviin kohtiin tehdään näkymäaukkoja ja näkymäaukkojen paikat harkitaan tarkkaan etukäteen. Lopputuloksena olisi monilajinen, moni-ikäinen ja erikorkuinen kasvusto. Raivausjätteet kerätään alueelta pois ja viedään toiselle viljelylohkolle poltettavaksi. Näin raivausjäte ei jää lohkolle rehevöittämään alaa. Hoitotoimet parantavat viljely- ja kylämaiseman avoimuutta ja monipuolisuutta sekä lisäävät alueen vetovoimaisuutta 3

3. Vuosittaiset hoitotoimet ja aikataulu Lohkoja ei lannoiteta, muokata eikä käsitellä torjunta-aineilla. Kylvö lohkolle Jokipelto U1 (toimenpiteet pääosin perustamisvaiheessa): - Kylvetään niittysiemenseos lohkolle Jokipelto ensimmäisenä vuonna, ala 0,45 ha - Niittykukkia voi lisätä laikkuihin ensimmäisten sopimusvuosien aikana, niittysiementen kaupallinen saatavuus huono, voidaan kerätä myös itse sellaisilta alueilta missä kyseistä kasvia esiintyy runsaasti - Esimerkki Niittysiemenseos (Tietoa tiensuunnitteluun nro 44): POHJAHEINÄT yht. 10kg/ha: 60 g/a lampaannataa 17 % 160 g/a rönsyilevää punanataa 45 % 30 g/a nurmirölliä 8 % KUKAT: Laikkukylvöinä (n. 1m:n levyiseen laikkuun vain kukan siemeniä, laikkuja 0,45 ha:n alalle noin 10-20 kpl) Kukkivia kasveja niitylle: päivänkakkara, siankärsämö, ruiskaunokki, kissankello, kultapiisku, ahosuolaheinä, syysmaitiainen, puna-ailakki. Niitto lohkolle Jokipelto U1 (toimenpiteet vuosittaiset): - Niitettävää alaa on yhteensä 0,45ha, vuosittain - Niittoheinä kerätään pois ja se menee omille eläimille rehuksi - Niitto ja niittoheinän korjuu (paalaus, pöyhintä ja kuljetus) Laidunnus lohkolle Jokilaidun U2 (toimenpiteet vuosittaiset): - 0,41ha:n nurmilohko tulee laidunkäyttöön omalle hevoselle koko sopimuskauden ajalle - Laidunkauden pituus on noin 100-120 pv, rehu ei riitä koko ajaksi hevoselle vaan siirretään hevonen toiselle lohkolle kun rehu loppuu. Erityistukilohkolle ei saa antaa lisärehua. - Laidunlohko aidataan 1.vuonna sähköpaimenaidalla, aidan pituudeksi tulee 375 m. - Vuosittain tarkistetaan ja korjataan aita sekä niitetään aitojen alukset raivaussahalla. Aitojen alustoilta niitetty heinä siirretään talikolla laitumen puolelle. - Laitumen puhdistusniitto vuosittain traktorikäyttöisellä niittokoneella - Laiduneläinten valvonta päivittäin sekä veden ja kivennäisten toimittaminen laidunalueelle Raivaus lohkolle Jokivarsi (toimenpiteet vuosittaiset): - Ranta on 465 m pitkä ja keskimäärin 5 m leveä - Raivaukset ajoitetaan koko sopimuskauden ajalle - Raivauksilla tarkoitetaan tässä vesakon raivauksia, puuston raivausta ei huomioida kuluina eikä tuloina - Raivataan puita ja pensaita pois 30-40% - Jätetään puita ja pensaita ryhmiin, monilajisuus - Erityisesti suojaavaa puustoa ja pensaikkoa jätetään laidunlohkon kohdalle - Harvennus- ja raivausjätteet kuljetetaan poltettavaksi 0,1-1km etäisyydelle, esim. viljellylle laitumelle. - Harvennus- ja raivausjätteet kerätään pois pääpiirteittäin 4

4. Kustannuslaskelma ja suunnitellut hoitotoimenpiteet 5-vuodelle (Kustannustasot perustuvat ympäristötuen asetuksen mukaisiin hyväksyttäviin enimmäiskustannuksiin) Jokipelto Lohkon tunnus U1 0,45 ha Perustamiskustannukset (kertaluonteinen) /0,45ha/5v Siemenkustannukset (106 /ha*0,45ha) 48 Kylvötyöt (sis. niittysiementen kerääminen) 8h (8h*14,8 ) 118 Vuosittaiset hoitokustannukset /0,45ha/5v Niitto ja niittoheinän poiskorjuu (240 *0,45ha*5) 540 Siirtyminen tilakeskuksesta lohkolle traktorilla (1h*29 *5) 65 Perustamiskustannukset+vuosittaiset kulut yht. 771 Vähennetään rehun arvo 150 /ha (150 *0,45ha*5) 338 Kaikki Kustannukset yht. (kulut-rehun arvo) /0,45ha/5v 433 Jokilaidun Lohkon tunnus U2 0,41 ha Laidunkausi 105pv Aidan pituus m 375 Perustamiskustannukset (kertaluonteinen) /0,41ha/5v Aitaaminen (375m*1,5 /m) 563 Vuosittaiset hoitokustannukset Aidan korjaaminen (10% rakentamiskustannuksista), 4v (563 :sta 10%*4v) 225 Aitauksen alusten niitto raivaussahalla (1h*19,6 *5v) 98 Niittojätteen korj. talikolla laitumen puolelle(1h*14,8 *5v) 74 Laitumen puhdistusniitto (42 *0,41ha*5) 86 Eläinten valvonta (75 *0,41ha*5) 154 Eläinten juotto ja kivennäiset (50 *0,41ha*5) 103 Perustamiskustannukset+vuosittaiset kulut yht. /0,41ha/5v 1303 Vähennetään rehun arvo 150 /ha (150 *0,41ha*5) 308 Kaikki kustannukset yhteensä (kulut-rehun arvo) /0,41ha/5v 995 Jokivarsi Lohkon tunnus U3 0,31 ha Perustamiskustannukset (kertaluonteinen) /0,31ha/5v Peruskunnostusraivaaminen (421 *0,31ha) 131 Vuosittaiset hoitokustannukset Hoitoraivaus (98 *0,31ha*5v) 152 Harvennus- ja raivausjätteen korjuu (211 *0,31ha*5) 327 Raivaustähteiden kuljetus (130 *0,31ha*5) 202 Perustamiskustannukset+vuosittaiset kulut yht. /0,31ha/5v Suunnittelukustannukset (320 /suunnitelma, kaikille lohkoille yhteinen kulu) Hoitopäiväkirjan pito (4h*24,6 *5, kaikille lohkoille yhteinen kulu) /1,17ha/5v /1,17ha/5v /1,17ha/5v Kaikkien lohkojen yhteiskustannukset 3052 Lisätään transaktiokustannus 20% (3052 +610 ) 3662 Kolmelta lohkolta /ha/5v -> 3130 Kolmelta lohkolta /ha/v ->626 812 320 492 5

TUKEA ANOTAAN MAKSIMI ELI 450 EUR/ ha/ vuosi (450 x 1,17 ha = 526,5eur)= 450 x 1,17 ha x 5 v= 2632,5 eur Suunnitelman tarkastanut ja hyväksynyt: Viljelijän nimi, pvm ja allekirjoitus Liite 1 Liite 2 Sijaintikartta Erityistukisuunnitelma Liite 1 Sijaintikartta SIJAINTIKARTTA ERITYISTUKISUUNNITELMA LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUSDEN EDISTÄMINEN Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Kunta: Kohteet: Jokipelto U1, Jokilaidun U2 ja Jokivarsi U3 Liite 2 Suunnitelmakartta 6

SUUNNITELMAKARTTA ERITYISTUKISUUNNITELMA LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUSDEN EDISTÄMINEN Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Kunta: Kohteet: Jokipelto U1, Jokilaidun U2 ja Jokivarsi U3 7