Northland Resources AB Päivämäärä 2.3.2011 Sivu 1(15) Datavägen 14 Puhelin Internet 977 54 Luleå +46 920 779 00 www.northland.eu SWEDEN Vaikutukset ympäristölaatunormeihin Vesistöt, joihin Kaunisvaaran kaivoshanke ja Tapulin asemakaava vaikuttavat 1. TAUSTAA...2 1.1 Ympäristölaatunormit...2 1.2 Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt......3 1.3 Suunniteltu toiminta...3 2. VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN...5 2.1. Nykyiset...5 2.2. Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Kaunisjärvi...8 2.3. Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Patojoki...9 2.4. Koostettu arviointi... 10 3. POHDINTA NYKYTILA...13 3.1 Fysikaalis-kemiallinen laatutekijä... 13 3.2 Biologiset... 14 3.3 Muuttunut tila muuttunut vaikutus?... 15
1. TAUSTAA Pajalan kunta on suunnitellun ja luvan saaneen Kaunisvaaraan sijoittuvan kaivostoiminnan myötä päättänyt asemakaavoittaa kyseisen alueen. Tapulin asemakaava käsittää noin 2000 ha suuren metsä- ja kosteikkoalueen, jossa ei ole asutusta, n. 3 km pohjoiseen Kaunisvaaran kylästä ja 25 km pohjoiseen Pajalan taajamasta. Asemakaava tulee käsittämään sen osan kaivostoiminnasta, jonka ympäristöluvan Rajajokikomissio on myöntänyt (lupa 2010-08- 20), ja joka käsittää Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran teollisuusalueen. Sahavaaran kaivoksen myötä alueen toiminta lisääntyy. Sahavaaran kaivoksen ympäristölupahakemus ja Kaunisvaaran toimintaa koskien tehdyt pieniä muutoksia?jätettiin Ympäristöoikeuteen joulukuussa 2010. Rajajokikomissio myönsi ympäristöluvat Tapulin kaivokselle ja Kaunisvaaran rikastamolle Rajajokilain ja Ruotsin ympäristökaaren nojalla. 1.1 Ympäristölaatunormit Toimijan luvan säätelemiseksi ympäristökaaren 5 luku käsittää ympäristölaatunormien hoitamisen. Ympäristölaatunormeilla tarkoitetaan yksinkertaistetusti sellaisia raja-arvoja, jotka luonto ja ihminen kestävät ilman haittojen syntymistä. Raja on esimerkiksi jonkin aineen ylin ja alin sallittu pitoisuus maassa, vedessä tai ilmassa. Ympäristölaatunormien tarkoituksena on täyttää ympäristökaaren tavoitteet, kansalliset ympäristölaatutavoitteet sekä EY-oikeuden ympäristölaatunormien sisällyttäminen ruotsalaiseen ympäristöoikeuteen. Perämeren vesienhoitoalueen vesiviranomainen on vuosien 2009 2015 vesienhoitosuunnitelman 1 päätöksen myötä määritellyt ympäristölaatunormeja tietyille alueen pintavesialueille (taulukko 1). Taulukko 1. Pintavesiesiintymien ympäristölaatunormit. Perämeren vesialueen pintavesiesiintymien ympäristölaatunormit Asetus Vaikutukset suunniteltuun toimintaan v 1 Vesiviranomainen 2009: Perämeren vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelma 2009 2015. 2
Norrbottenin läänihallituksen asetukset (25 FS 2009:176 A93) Perämeren vesialueen vesiviranomaisen päätös alueen vesiesiintymien laatuvaatimuksille koskee suunniteltua toimintaa, kun toiminta-alueen yhteydessä oleva pintavesi on lueteltuna asetuksen liitteessä 1 4. Suunniteltu toiminta ei saa huonontaa pintavesiesiintymien tilaa. Tapulin asemakaavan alueella ja suunnitellun kaivostoiminnan piiriin ei kuulu vesienhoitosuunnitelmassa osoitettuja pintavesiesiintymiä. Toiminta sijoittuu tosin osoitettujen vesiesiintymien valuma-alueille. 3
1.2. Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt Toiminta-alueen läheisyydessä on kolme vesiesiintymää, jotka on mainittu vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelmassa: Kaunisjärvi sekä Patojoki, joka johtaa vettä Kaunisjokeen ja edelleen Muonionjokeen. Patojoki on jaettu kahteen vesistöön, joista ensimmäinen on 1,3 kilometrin pituinen joki, joka laskee Kaunisjärveen ja toinen on 5 kilometrin pituinen joki, joka laskee sekä Kaunisjärveen että Vähäjärveen Sahavaaran kylän itäpuolella. Kaunisjärven pinta-ala on reilut 700 000 m² (70 ha). Kuva 1. Lähialueen vesistöt Vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelmaan sisällytetyt vesistöt, jotka sijaitsevat Tapulin asemakaavan ja suunnitellun kaivostoiminnan läheisyydessä. Harmaa alue kuvaa Patojoen (alempi) valuma-aluetta, ja viivoitettu alue Kaunisjärven valuma-aluetta. Valuma-alueet ovat laadittu GIS:n maastomallin mukaan. 1.3 Suunniteltu toiminta Luvan saanut toiminta Tapulin kaivoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla käynnistettiin talvella 2011. Toiminta käsittää tulevina vuosina lähinnä pintamaan poiston tulevan avolouhoksen alueelta sekä prosessivesialtaan padon ja suuremman teollisuusalueen rakentamisen, johon mm. Kaunisvaaran rikastamo sijoitetaan. 4
Kuva 2. Suunniteltu kaivostoiminta. Tapulin kaivoksen luvan saanut toiminta käynnistettiin talvella 2011. Sahavaaran kaivokselle ja sivukiven läjitysalueelle on haettu ympäristölupaa joulukuussa 2010. Osoitettujen vesistöjen valuma-alueet eivät sijaitse Sahavaaran kaivoksen suunnitellulla toiminta-alueella. Prosessivesialtaan tarkoituksena on varmistaa vedensaanti rikastusprosessissa. Altaan valuma-alueelle tullaan sijoittamaan sivukivi- ja pintamaaläjitysalueet, minkä seurauksena maanpoistossa ja räjäytyksissä poistetun materiaalin päälle satava vesi tullaan keräämään prosessivesialtaaseen, kuten myös tulevasta, avolouhoksesta pumpattu pohjavesi. Myös teollisuusalueella syntyvä hulevesi tullaan johtamaan prosessivesialtaaseen. Prosessivesialtaan vesi tullaan pumppaamaan vedenpuhdistukseen perustettavaan selkeytysaltaaseen, minkä jälkeen puhdistettu vesi johdetaan pumppaamalla Muonionjokeen. Prosessivesialtaan ja osoitettujen vesistöjen läheisyyteen ei siten tule pääsemään vettä. 5
2. VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN Kaivostoiminnassa tarvittavan ojituksen vuoksi Kaunisjärven ja Patojoen valuma-alueet pienenevät. Vaikutus syntyy heti, kun prosessivesialtaan pato on valmis. Kaunisjärven valuma-alue pienenee pääasiassa Tapulin tulevan sivukivivaraston ja prosessivesialtaan sijainnin vuoksi. Patojoen valuma-alue pienenee Tapulivuoman rikastushiekka- ja selkeytysaltaan 2 vuoksi. Kuva 3. Valuma-alueiden pieneneminen. Kun Tapulin prosessivesiallas sekä Tapulinvuoman hiekka- ja selkeytysvarastot ovat täydessä laajuudessaan, Kaunisjärven ja Patojoen valuma-alueilla sijaitsevia alueita tullaan ottamaan käyttöön. Kaivostoiminnassa muodostuva ylijäämävesi tullaan ohjaamaan pumppaamalla Muonionjokeen. 2.1 Nykyiset Alueen vesistöjen perustilan määrittämiseen vaaditaan perusteena olevien laatutekijöiden analysointia, jotta voidaan selvittää, onko Tapulin asemakaava-alueelle suunnitellulla toiminnalla vaikutusta alueen vesistöihin. Alustava arvio voidaan perustaa kvalitatiivisiin arvioihin. Tieto siitä, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön, tulee kasvamaan toiminnan seurantaohjelman myötä. Ohjelma laaditaan yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa. Taulukossa 1 esitetään kaikki Kaunisjärven, ja taulukossa 3 esitetään Patojoen vesistön. 2 Luvan saanut rikastushiekka- ja selkeytysallas on hieman pienempi kuin nyt suunnitteella oleva, jolle haetaan lupaa Sahavaaran kaivokselle haettavan luvan yhteydessä. 6
Taulukko 1. Kaunisjärven Vesistöjen nykystilan perusteena olevat. Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty säätelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/puun määrä Ojien lukumäärä/km Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatta) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 7
Laatutekijöiden luokitus perustuu vesiviranomaisen käytössä olevaan indikatiiviseen malliin. Jotkut luokat on "automaatti" taustalla olevien parametrien perusteella. Suunnitellun toiminnan vaikutukset yksittäisiin laatutekijöihin on arvioitu nykytilan perusteella. Taulukko 2. Patojoen. Vesistöjen nykystilan perusteena olevat. Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty säätelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/puun määrä Ojien lukumäärä/km 8
Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 9
2.2 Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin Kaunisjärvi Kaunisjärven vesialueen valuma-alue pienenee suunnitellun kaivostoiminnan vuoksi. Veden laadun ei arvioida muuttuvan, sillä valuma-alueen luonne kosteikko- ja maanviljelymaana säilyy. Maanviljelymaan osuus tulee kasvamaan suhteessa kosteikkoon, mutta muutosta pidetään merkityksettömänä tässä yhteydessä. Sekä Kaunisjärvi että Patojoki tulevat edelleen toiminnan vaikutuksesta kuivattamaan suuria kosteikkopinta-aloja, jotka heijastavat olemassa olevan veden laatua. Koska veden kokonaismäärä Kaunisjärvessä pysyy muuttumattomana (laskumäärä Patojokeen ei muutu), ja koska valuma-alueen biologiset ja fysikaalis-kemialliset olosuhteet pysyvät muuttumattomina, suunnitellun toiminnan ei myöskään arvioida vaikuttavan järven biologisiin tai fysikaalis-kemiallisiin laatutekijöihin. Hydromorfologisia laatutekijöitä ajatellen suunnitellulla toiminnalla tulee aluksi olemaan suora vaikutus osavaluma-alueen maankäyttöön. Nykytila on korkeaksi indikatiivisen mallin pohjalta. Koska toiminnan maankäytöstä tulevaa vettä ei tule sisältymään Kaunisjärven tulevaan osavaluma-alueeseen, osavaluma-alueen maankäyttö on arvioitu säilyvän muuttumattomana. Alustavan arvioinnin mukaan Kaunisjärven ympäristölaatunormeihin ei kohdistu vaikutuksia. Kuva 4. Kaunisjärven ympäristö. Kaunisjärven valuma-alueen pohjoisosa, jonka valumaa Rässinojasta suunniteltu kaivostoiminta pienentää. Alue on pääosin kosteikkoa ja vanhempaa viljelysmaata. Myös Kaunisvaaran kylä kuuluu alueeseen. 10
2.3 Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Patojoki Patojoen vesistön valuma-alue pienenee suunnitellun kaivostoiminnan vuoksi. Vesistön pienentynyt valuma-alue voi teoreettisesti johtaa pienennettyyn virtaamaan. Kuten aiemmin mainittiin, valuma-alue pienentyy noin 25 %, joka voisi johtaa samassa määrin pienentyneeseen virtaamaan, mikä omalta osaltaan vaikuttaa vesistön vedenkorkeuteen. Vaikutukset virtaamaan tai vedenkorkeuteen ei lasketa kuuluvan laatutekijöihin. Muuttunut virtaama ja vedenkorkeus voivat sen sijaan vaikuttaa muihin biologisiin, fysikaalis-kemiallisiin tai hydromorfologisiin tekijöihin. Patojoen ja Kaunisjärven vedenkorkeuksia on jatkuvasti seurattu osana kaivostoiminnan vuoksi tehtyä perustilatutkimusta. Patojoen vedenkorkeusmittaukset on tehty joen pääuomalla. Kuva 5. Vedenkorkeusmittaukset ja koepaikat. Kokeenottopaikat ja mitattu vedensyvyys Kaunisjärvessä ja Patojoessa. 11
Kuva 6. Kaunisjärven suu. Patojoen pohjoisosien ja Kaunisjärven suun ympäristöt. Kuva 5 osoittaa, että Patojoen vedensyvyysmittaukset osoittavat hetkittäin hyvin matalia vedenkorkeuksia. Koepisteellä Pat05 vedenkorkeus oli matalimmillaan n. 25 cm vuonna 2009 ja seuraavana vuonna 55 cm, eli vaihtelu oli 100 %. Vedenkorkeus vaihtelee rajusti vuodesta toiseen. Tämä selittynee valuma-alueen laajoilla kosteikkoalueilla, jotka sitovat paljon vettä sekä sateen ja lämpötilojen vaihtelulla. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että osia Patojoesta kuivuu kuivina vuosina. Arvion mukaan suunnitellusta toiminnasta johtuva pienentynyt valuma-alue (-25 %) ei ole laajuudeltaan sellainen, että vaikutukset Patojoen virtaamaan tai vedenkorkeuteen voidaan osoittaa toiminnasta johtuvaksi. Siten alustava arviointi on, että Patojoen ympäristölaatunormit eivät muutu, ainoa vaikutus on osavaluma-alueen maankäyttöön. Kuten Kaunisjärven osaltakin, arvioinnissa on otettava huomioon, ettei toiminta enää sijoitu Patojoen osavaluma-alueeseen, kun maankäyttö muuttuu. 2.4 Koostettu arviointi Kaunisjärven ja Patojoen ympäristölaatunormeihin sisältyvien laatutekijöiden perusteella Tapulin asemakaavaan sijoittuva suunniteltu toiminta arvioidaan vaikuttavan osavalumaalueen maankäyttöön, katso Taulukko 3 ja 4. Vaikutuksen ei arvioida olevan riski määritetylle tilalle. 12
Taulukko 3. Vaikutukset Kaunisjärven laatutekijöihin Toiminnan arvioidut vaikutukset laatutekijöihin Tapulin asemakaava-alueella. 13
Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaihtelut järvien vedenkorkeusmuu toksiin Järvien säädetty sääntelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puu/puun määrä tila ei muutu Ojien lukumäärä/km Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 14
Taulukko 4. Vaikutukset laatutekijöihin - Patojoki. Toiminnan arvioidut vaikutukset laatutekijöihin Tapulin asemakaava-alueella. / Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevän osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty sääntelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/kuolleen puun määrä Ojien lukumäärä/km Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä Muuttunut litoraalialue 15 tila ei muutu
3. POHDINTA NYKYTILANNE 3.1 Fysikaalis-kemiallinen laatutekijä Kun Kaunisjärven ja Patojoen laatuvaatimukset hyväksyttiin, arviointiperusta oli suppea ja perustui indikatiiviseen malliin fysikaalis-kemiallisten ja hydromorfologisten tekijöiden osalta. Esimerkiksi rehevöitymisen osalta luokitus perustui ravinnerasituksen (fosforin) mallintamiseen valuma-alueella. Viimeisten vuosien aikana, ennen asemakaava-alueelle tulevan kaivostoiminnan luvan hakemista sekä Sahavaaran kaivoksen jo saadun luvan hakemista on tehty useita tutkimuksia osasta alueen vesistöistä, mm. Kaunisjärvessä ja Patojoessa. Tutkimukset Kaunisjärvessä ja lähellä sijaitsevassa Vähäjärvessä, jotka molemmat ovat Patojoen vesistön yläjuoksulla (katso kuva 1), osoittivat mm. että puskurikapasiteetti on erittäin hyvä ja että ph on lähellä neutraalia, mikä yhtenee niiden tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan vesistöt ovat erittäin happamoituneet. Sen sijaan ravinneanalyysit osoittivat, että fosforipitoisuuden vuoksi tila oli huono tai epätyydyttävä. Poikkeava tulos on arveltu johtuvan siitä, että Kaunisjärven ympäristö oli aiemmin viljeltyä maata. Vähäjärven osalta mm. Kaunisvaaran kylässä sijaitsevan jätevedenpuhdistusaltaan on arvioitu vaikuttavan mitattuun vedenlaatuun. Perustilatutkimukset osoittavat typen kokonaismäärän olevan korkea Kaunisjärven pinta- ja pohjavesissä (keskiarvo n. 1100 µg/l ja 780 µg/l touko-lokakuussa). Myös Vähäjärvessä on mitattu korkeita typen kokonaismääriä, keskimäärin 755 µg/l. Fosforin kokonaismäärät Kaunisjärven pinta- ja pohjavesissä ovat erittäin korkeita (keskiarvo 84 sekä 68 µg/l). Fosforin suuri määrä aiheuttaa kohtalaisen typen alijäämän Kaunisjärvessä kesä-syyskuussa. Sekä pinta- että pohjaveden osalta fosforin tilaluokitus vastaa huonoa tilaa. Kaunisjärven arvioidaan näiden mittausten perusteella olevan eutrofinen järvi, joka on kesäkauden aikana ylirehevöitynyt. Kaunisjärven vesi sisältää myös korkeita määriä orgaanisia materiaaleja, mikä selittää veden sameuden, väriluvun sekä CODMn:n mitatut määrät. COD:llä (Chemical Oxygen Demand) tarkoitetaan sitä happimäärää, joka kuluu orgaanisten aineiden täydelliseen kemialliseen hajoamiseen vedessä. 16
Kuva 7. Typpi ja fosfori Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä. Typen ja fosforin mitatut kokonaismäärät Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä, jotka molemmat laskevat Patojokeen. Typen ja fosforin kokonaismäärät järvissä toukokuusta lokakuuhun ovat korkeat tai erittäin korkeat. Kuva 8. Typpifosforitasapaino, väriluku ja COD Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä. Kaunisjärven ja Vähäjärven typpi-fosforitasapaino. Fosforin korkeat pitoisuudet aiheuttavat kohtalaisen typpialijäämän kesäkuusta syyskuuhun. Vasemmalla: Väriluku ja COD Mn -määrät Kaunisjärvessä. Vesi on voimakkaasti värjäytynyt ja COD Mn. -määrät ovat korkeita tai erittäin korkeita. 3.2 Biologiset Myös biologisten laatutekijöistä tehtyjen tutkimusten mukaan vesiviranomaisen tulisi tutkia arvioitua tilaa lisää. Esitetyt tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että Kaunisjärvessä on kohtalainen määrä kasviplanktonia (Ambiotica, 2009). Pohjaeliöstöstä tehtyjen tutkimusten tulokset eroavat toisistaan. Pelagia Miljökonsult on tutkinut pohjaeliöstöä vuonna 2006, ja silloisten arviointiperusteiden mukaan sen arvioitiin olevan kohtalaisen korkea. LVT suoritti vuonna 2007 toisen pohjaeliöstön inventoinnin, jonka mukaan pohjaeliöstön kokonaismäärä oli erittäin pieni. Medins Biologi on arvioinut vuoden 2007 tutkimustulosten perusteella, että pohjaeliöstön tila tulisi luokitella epätyydyttäväksi/huonoksi: "Erittäin lajiköyhä, ainoastaan kolme lajia esiintyi erittäin harvaan. Kaikkia lajeja voidaan pitää erittäin kestävinä korkeille ravintoainemäärille ja matalille happimäärille. Tulos viittaa siis siihen, että järvi on eutrofinen. Meidän tulkintamme mukaan järven syvillä alueilla oleva pohjaeliöstö ei ole kärsinyt ensisijaisesti korkeista ravintoainepitoisuuksista, vaan matalista happimääristä, sillä muuten esiintyvien lajien yksilötiheys olisi todennäköisesti ollut korkea. Järven pohjavesien matalat happimäärät syntyvät todennäköisesti pääasiassa talvisin, kun järvi on jäässä ja sulana oleva vesimäärä on pieni. Voimakas vaikutus happitasapainoon myös kesäisin 17
voi olla mahdollinen. Raportin mukaan järvi on matala (noin 2 metriä syvä). Jos happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavaa vettä virtaa järveen Kaunisvaarasta, se voi osaltaan vaikuttaa hapenpuutteeseen, vaikka vesimäärä olisi pieni. Lopputulos: pohjaveden hapenpuute saattaa johtua happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavan veden lisäyksestä. Mikäli järven arvioidaan olevan antropogeeninen, tulisi pohjaveden tila luokitella epätyydyttäväksi tai huonoksi." (Ulf Ericson, Medins Biologi AB, 1.12.2010). Syy Kaunisjärven matalampaan pohjaeliöstöpitoisuuteen on tehtyjen tutkimusten perusteella oletettu johtuvan mm. talviajan matalista happipitoisuuksista, jotka johtuvat leväbiomassan hajoamisesta. Tämä on myös mainittu aiemmissa Kaunisjärvestä tehdyissä tutkimuksissa (LVT, 2008), jotka esitettiin toiminnan lupahakemuksen yhteydessä. Hajotus ja hapen kulutus johtuu myös muusta orgaanisesta materiaalista, jonka pitoisuudet ovat erittäin korkeat Kaunisjärvessä, sillä järveen tuleva vesi tulee ympäröiviltä kosteikko- ja maanviljelysmailta. 3.3 Muuttunut tila muuttuneet vaikutukset? Huolimatta siitä muuttaako vesiviranomainen tehtyjen perustilaselvitysten perusteella alueen vesiesiintymien Kaunisjärven ja Patojoen ekologista ja kemiallista tilaa, Tapulin asemakaava-alueella sijaitsevan toiminnan vaikutukset ovat muuttumattomat, eli ne rajoittuvat pienentyneeseen valuma-alueeseen. Kaunisjärven ja Patojoen vedenlaatu on seurausta vesistöihin virtaavasta vedestä ja vedessä tapahtuvista biologisista ja fysikaalis-kemiallisista prosesseista. Vedenlaatu tulee vaihtelemaan ilman toiminnan suoria vaikutuksiakin, minkä vuoksi vaikutuksia ympäristölaatunormeihin ei arvioida tapahtuvan. Kaivostoiminnalle laadittu tarkkailuohjelma käsittää mm. vesikemiaan liittyviä tietoja, biologisia parametreja ja vedenkorkeudetta ja virtaamaa käsitteleviä tietoja. Tietoisuus pintavesien nykytilasta tulee kasvamaan koko ajan. 18