Ammattikasvattaja uskonnonvapauden toteuttajana Dosentti, yliopistonlehtori Arniika Kuusisto Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Katsomuksen maailmaa rakentamassa Oulu 19.3.2015 Aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi 1
Mini Biog 2000 KM, lo, HY VK 2004-2007 Suomen Akatemia, SoCa BeSS (prof. Helve): Nuoret, identiteetti ja sosiaalinen pääoma 2008-2010 MUCCA Hki sosv. / varh.kasv. tutk.keskus (prof. Ojala), HY 2011 Väitös 2014 Visiting Researcher, 2015 Visiting Adjunct Professor University of Warwick, UK 1997-2003 Kulosaaren a-a suomi/engl. luokat & S2 2003-2005 Visiting Research Fellow King s College London, UK 2011 Erilaisuuden kohtaaminen kasvatuksen kentillä (Encountering Diversity in Education EDEN) 2013 Yliopistonlehtori, Dosentti (2015-), Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Arniika Kuusisto
Kontekstisidonnaisen sosialisaation malli (Kuusisto 2011, 61) Lapsen kasvuympäristö on monen tekijän summa, ja se vaikuttaa yksilön kehitykseen monella tasolla Koulukonteksti ja sen osatekijät käytänteet, toimijat kuten opettajat ja toiset oppilaat voivat osaltaan joko tukea tai haitata suorastaan vahingoittaakin oppilaan kasvua tasapainoiseksi Kyseenalaistamattomat, totutut, hyvääkin tarkoittavat käytänteet tai puhetavat voivat tehdä paljon vahinkoa yksilölle Sosialisaatioteorioiden perinteinen näkökulma: lapsi/nuori passiivisena vastaanottajana Kuvio: Arja Karhumaa / AMA Design
vs. Yksilö perheen, yhteisön - kuten koulu - ja yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä Ylätasot suppiloina toisaalta vaikutus molempiin suuntiin child-specific socialization context Moninaisuuden tarkasteleminen ainoastaan sen kautta onko lapsiryhmässä joku maahanmuuttajataustainen sivuuttaa tärkeitä näkökulmia erilaisuuden ymmärtämisessä Toimijuus kasvuprosessin keskiössä, esimerkiksi arvojen sekä kulttuuristen ja katsomuksellisten jäsenyyksien ( identiteetti) neuvottelussa Lapsi tekee päätelmiä muiden toiminnan pohjalta olen/en ole hyväksytty tällaisena Muokattu Kuusisto 2011, 61 pohjalta. Graafinen toteutus: Arja Karhumaa / AMA Design
Uskonnonvapaus ja kansainväliset sopimukset: Uskonnonvapaus ihmisoikeutena (Ihmisoikeusliitto, 2010) YK:n yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja uskonto Ihmisoikeuksien julistus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus Unescon yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Julistus uskontoon ja elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta Uskonto ja ihmisoikeudet Euroopassa Euroopan Unioni Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23.3.2015 5
Uskontoon ja uskonnonvapauteen liittyvä lainsäädäntö Suomessa (Ihmisoikeusliitto, 2010) Uskonnonvapaudesta ihmisoikeutena ei seuraa, että uskonnonopetus järjestettävä tietyllä tavalla eri malleja Valtio uskonnollisesti neutraali 1919 alk. uskonnonvapaus 1920-luvulla Valtiokirkkojen erityisasema ei ongelma kunhan vähemmistöjä ei syrjitä (tulkinnanvaraa?) Perustuslaki Uskonnon- ja omantunnonvapaus (731/1999): vapaus ajatella vapaasti ja omaksua valintansa mukainen katsomus 11 : oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, ilmaista vakaumus, kuulua/olla kuulumatta uskonn. yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti (= posit. + negat. vapaudet) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Uskonnonvapauslaki (453/2003) 3: vanhemmat (äiti) päättävät jäsenyydestä; 15v voi huoltajien suostumuksella erota/liittyä; 12v voidaan liittää/erottaa ainoastaan omalla suostumuksella Viime kädessä uskonnonopetuksen lapsen oma = huoltajien uskonnonvapaus Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Tarkoitus edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista 6: syrjintä = mm. sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotain muuta; henkilön/ihmisryhmän arvon loukkaamista mm. että Katsomusopetuksen tulee toteutua yhdenvertaisesti Perusopetuslaki (628/1998 13, muutettu lailla 454/2003): Enemmistön mukainen uskonnonopetus Oman uskonnon opetus Huoltaja päättää mikäli useita jäsenyyksiä Lukiolaki (629/1998, muutettu lailla 455/2003): oppilas päättää; 18v täyttänyt lukion aloittaja voi valita uskonnon tai ET:n itse 23.3.2015 6
OPS 2016: Uskonnonopetuksen tehtävänä laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys Perehdyttää opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen Tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa ja muualla maailmassa Edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa Antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista Pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä Valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin sekä katsomusten sisällä että niiden välillä Kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää Tutustutaan uskontojen ja katsomusten eettiseen ajatteluun, rohkaistaan pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä Aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin Tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi 23.3.2015 7
OPS 2016: ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Opetuksen ydintehtävänä edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää Katsomuksia, käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina Painotetaan ihmisen kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa Tarkoituksena kehittää valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi Tavoitteena täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa, minkä nähdään edellyttävän opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä Kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana avoin ja pohdiskeleva asenne Tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. 23.3.2015 8
Katsomuksellinen identiteetti; demokraattisen yhteiskunnan jäsenyys; globaali maailmankansalaisuus.. Jäsenyyden tarkastelua tutkimuksessa: mm. Klingenberg (2014); Rissanen (2014); Kuusisto (2010; 2011); Talib & Lipponen (2008); Honkasalo (2003; 2011); Stokes (2012) Honkasalo (2003, 158): kansallisuuteen ja etnisyyteen liittyviä itsemäärittelyjä ja ulkoapäin tulevia luokituksia ; arvojen, odotusten ja katsomuksellisten identiteettien/jäsenyyksien neuvottelua (Kuusisto 2011) Harinen & Suurpää (2003, 6): Monikulttuuristuva arki koskettaa erityisesti nuoria Kulttuurienvälisiä neuvotteluja läpi elämänkaaren Näissä vuorovaikutuksissa on aina kyse syrjinnän ja integroimisen, eriarvoisuuden ja tasa-arvon jännitteistä.
Euroopassa rasismissa ei ole kysymys vain ihonväristä, vaan myös uskonnosta. Monissa Euroopan maissa muslimina olemisesta on tullut rotu. Kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie Maailman kuvalehdessä 3/2015 (HS 7.3.2015, C9) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Opettajankoulutuslaitos / Arniika Kuusisto Esitelmän MUCCA-hankkeeseen tehdyt kuvat: Kristiina Louhi; kuviot, grafiikka: AMA Design / Arja Karhumaa 23.3.2015 10
Katsomusten kirjo haastaa koulukontekstin perinteisiä puhe- ja toimintamalleja Katsomusten kenttä moninaistuu; mm. uudet uskonnot, henkisyys; globalisaatio, internet, maahan-/maastamuutto Kasvu- ja kasvatusympäristö yhä monikulttuurisempi, monikielisempi, moniuskontoisempi, moniarvoisempi Sekularisaatio; katsomusten privatisoituminen kosketuspinta kyky empatiaan muiden katsomuksia kohtaan joskus vähäinen syrjivät tai ulossulkevat käytänteet ja puhetavat! Katsomuksellisen jäsenyyden, osallistumisen ja sitoutumisen muutokset notkeus, fluidity Katsomuksellisten identiteettien päällekkäisyys; elementtien poimiminen eri traditioista Katsomusten mosaiikki perheissä; ristiriidat, muutos, epäselvyys Kotien katsomuskasvatuksen vähentyminen; individualismi kasvatusarvona lapsi omillaan arvomaailman ja katsomuksen rakentamisen suhteen; toisaalta myös vapaus ja toimijuus Koulu paikkana, jossa julkisia ja yksityisiä identiteettejä neuvotellaan (Poulter 2013) Arniika Kuusisto
Monimuotoisuus ja jäsenyysneuvottelut perheissä Joskus sit ku meil on jotain näit ramadanii ja niitä niin me kuunnellaan jostain sellasest arabikanavast nii Koraanii ja silleen. [--] suurin osa kun meil on noita eri koristeita tai silleen niin ne on kyl suurin osa niit muslimikoris.. Islam-koristeita (12v, 6.lk, poika [L2]) * * * H: Mites sun vanhemmat, uskooks ne sun mielestä jumalaan? V: No siis mun äiti uskoo isä ei usko ja pikkusisko on sillain et se on niinku vähän silt väliltä. (10v, 3.lk poika [141P]) * * * H: Kun sanoit et sä oot kuitenkin suomalainen niin näkyyks sulla kiinalaiset perinteet sit muuten, että? 12v [L4]: No se riippuu et oonks mä mun iskällä vai mun äidillä.. Et ne on ihan erilaisia, et mun äidil tehään taas joskus jotain kiinalaista ja sit iskällä jotain suomalaista.. niin.. et kun esimerkiks vietetään joulua niin Kiinassa ei oo kovin, niin iso juttu, mut sit Suomessa se on iso juttu niin mä meen aina mun iskälle viettää isoo joulua. Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 12
Jäsenyysneuvottelut kaveripiirissä 15v poika kertoo kaveripiiristään: No siin niinku siel on ihan kaikennänkösii et tota on just tota tämmösii ahdasmielisiä hevareita ja sitte jotain hipstereitä ja niinku ääripäästä toiseen yleensä siin on sit se ongelma et ne ei tykkää toisistaan sit mä oon kahen tulen välissä.. [329P] * * * 6v muslimityttö toiselle: Sä et oo mikään oikea Muslimi, jos sä meet sinne [päiväkodin joulukirkkoon] Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 13
Jäsenyydet ja roolimallit ovat usein myös jatkuvassa muutoksessa No meiän kotona kukaan ei usko mihinkään, et mun äiti siis se ei usko yhtään Jumalaan, ei kiinalaiseen eikä suomalaiseen, ja mun isä on kastettu mut se peruutti sen eikä sekään usko yhtään mitään. (tyttö 12v [L4]) *** Mun äitiki on niinku alkaa vähän niinku sillee kääntyy.. öö.. muslimiks sillee et se yrittää sillee.. ettei se enää.. sillee.. olis kristitty.. (poika 12v [L2]) Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 14
Kulttuuristen jäsenyyksien neuvotteleminen (1) monet sanoo etten mä näytä suomalaiselta enkä mitenkään mut mun mielestä mä oon kyl suomalainen koska emmä yhtään ees haluis olla kiinalainen, mä haluun olla ihan suomalainen. Et kyl mä mun mielestä tunnen itseni sataprosenttiseks suomalaiseks vaiks mä en näytäkään yhtään tai mitään. (12v tyttö) Stereotyyppiset ymmärrykset siitä, millaiselta suomalaisten tulee näyttää Ristiriita muiden määritelmän ja ulossulkemisen sekä oman jäsenyyden kokemuksen välillä Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 15
Kulttuuristen jäsenyyksien neuvotteleminen (2) 12v. poika, syntynyt Suomessa [L7]: Mun äiti ja isä on niinku somalialaisia, mä en niinku pidä itteeni somalialaisena ja sit niinku mun ihonvärikin on ihan erilainen [kuin suomalaisten] ja sillee et mä en silleen niinku Ei pidä itseään somalialaisena, mutta kokee ihonvärinsä erottavan hänet täysivaltaisesta suomalaisuudesta. Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 16
Vertaisryhmään kuulumisen paineet vs. kiusaaminen ja ulossulkeminen jotkut kyl sit silti kiusaa vähäsen et niinku ulkonäön perusteella tai uskonnon, [--] niitten mielestä sillä on rumat vaatteet tai miten sen hiukset on. [--] somaleita voidaan kiusata koska ne pitää niinku huivii (12v, L5) No vanhas koulus mua kyl kiusattiin [--] meil oli isompi perhe ku muilla ja sit ku mä sain silmälasit niin sit oli erilainen ku muut [--] mun pikkusiskoa nyt täällä koulussa vähän ku se on kehitysvammanen. (16v tyttö [318T]) Jäsenyys ei ole itsestäänselvyys eikä aina yksiselitteisesti yksilön päätettävissä Valtasuhteet: Kuka päättää yksilön jäsenyydestä (esim. suomalaisuus)? Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 17
Moniarvoinen vertaisryhmä voi olla myös inklusiivinen Sit mul on paljon kavereit ketkä on näit muslimei ja sitte mul on kul mul on luokal niinku kaikki pojat on melkein mun kavereita ja sillee ettei ne pistä mua ulkopuoliseks mun uskonnon takii ja silleen.. et ne kaikki niinku ei no silleen ettei ne tykkäis musta koska mul on eri uskonto ku niillä niin. [--] ei mua kuitenkaan haittaa vaikka ne oliskin näitä jotain eri uskonnosta tai kulttuurista koska kuitenkin jos ne on samanlaisia kuin minä, sellasia kavereita, tykkää toisistaan niin sit se on ihan hyvä asia. (poika, 12v, 6.lk [L2]). Arniika Kuusisto / Opettajankoulutuslaitos / EDEN 23.3.2015 18
Ammattikasvattaja uskonnonvapauden toteuttajana? Kasvatuskontekstin moninaisuudesta vielä usein unohtuu maailmankuvien ja katsomusten diversiteetti, sekä näiden merkitys lapselle identiteetin rakentajana Moninaisuus toimintakulttuureissa usein negaatioiden kautta Identiteetit jäävät tukematta; usein käytänteet ja puhetavat syrjiviä ja ulossulkevia Diversiteetin tarjoama potentiaali jää hyödyntämättä Vähemmistöposition huomioiminen tärkeää, mutta ilman liiallista eksotisoimista tai jalustalle asettamista! Yleistysten ja mapittamisen välttäminen huom. traditioiden sisäinen diversiteetti! yksilön kohtaamisen kautta
Katsomuskasvatuksen katvealueiden tunnistaminen ja kriittinen arviointi keskiössä Määrittävät sitä, millaiseksi kasvatuksellinen näky ja sen pohjalta käytännön opetus- ja kasvatustoiminta muotoutuu Moninaisuuden tunnistavan kasvatusyhteisön rakentumisen kannalta tärkeää, että kasvatuskulttuureita jäsennetään ikään kuin toisin silmin Eriarvoisuuksien näkyväksi tekeminen ja muuttaminen kannalta oleellista ymmärtää, että tieto, käsitykset, arvot ja toimintatavat ovat sosiaalisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneita Opettajan tietoisuus katsomuskasvatuksen lähtökohdista: Mitä se itse asiassa on? Mihin sillä pyritään? Mitä sen kautta on perusteltua tavoitella? (Poulter, Riitaoja & Kuusisto 2015a, b) Arniika Kuusisto 2014 23.3.2015 20
Kasvattajan ammatillisuuden kehittäminen suhteessa uskonnonvapauteen Tietoisuus objektiivisuuden, neutraaliuden mahdottomuudesta kasvatustoiminnassa Toimimme aina jostain kulttuurisesti rakentuneesta perspektiivistä käsin: oman kasvatusajattelun positiointi ( paikka ); taustojen ja sidonnaisuuksien tiedostaminen ja kriittinen arviointi Oletettu neutraalisuus ja objektiivisuus perustuu usein yhteiskunnallisiin hegemonioihin eli ideologisesti hallitsevassa asemassa oleviin käsityksiin muutos edellyttää näiden tunnistamista (Poulter, Riitaoja & Kuusisto 2015a, b) Arniika Kuusisto 2014 23.3.2015 21
Katsomusten välisisten ja kasvatussuhteeseen liittyvien valtasuhteiden tiedostaminen (Riitaoja 2013; Poulter, Riitaoja & Kuusisto 2015a, b) Kohdellaanko erilaisista katsomustaustoista tulevia lapsia yhdenvertaisesti? Tähtääkö pedagoginen näkökulma aidosti katsomuksellisen moninaisuuden tunnistamiseen sekä yksilöiden arvostavaan kohtaamiseen? Lapsen paikan huomioiminen uskonto- ja katsomuskasvatuksessa osana kokonaisvaltaista käsitystä lapsen kasvusta Lapsi otetaan vakavasti ja nähdään subjektina myös uskontoja ja elämänkatsomuksia koskevissa kysymyksissä Ei ainoastaan lapsen oikeutta olla oma itsensä, tai lapsen juridista oikeutta omaan uskontoon tai katsomukseen, vaan myös lapsen oikeutta omien näkemystensä ja kysymystensä ilmaisemiseen, kokemukseen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta (Poulter, Riitaoja & Kuusisto 2015a, b) Arniika Kuusisto 2014 23.3.2015 22
Katvealueiden tunnistamisen pohjalta pohdittava mm. Puhetapojen merkitys ( Ope, ooks säkin muslimi? ) Tilanteen ja kontekstin merkitys miten tuoda katsomuksia esiin luontevasti, rakentavasti, moninaisuutta kunnioittaen? Tilan ja paikan antaminen moninaisuudelle: jokaisella lapsella ja aikuisella on katsomus; aivan omanlaisensa tapa katsoa maailmaa jokaisen katsomus on yhtä arvokas Uskonnonvapauden toteutuminen Kasvatuksen ja opetuksen sisällöllisten ja kokonaiskasvuun liittyvien tavoitteiden (mm. identiteetti, itsetuntemus, dialogi, ajattelutaidot) toteutuminen Arniika Kuusisto 2014 23.3.2015 23
Koontia Lapsen oikeus katsomukseen Vanhempien oikeus kodin arvokasvatukseen (sosialisaatio + oma ) Koulun ja kasvattajan tulee kunnioittaa näitä kuitenkin: OPS: Uskonto- ja katsomuskasvatuksen tavoitteet ja linjaukset, mm. katsomusten monilukutaito yleissivistys, dialogin välineet Uskonnottomat katsomukset muiden rinnalla Kaikilla lapsilla oikeus oman katsomuksen näkyvyyteen ja paikkaan kaikille katsomuksille tilaa koulussa recognition, acknowledgement tunnistaminen, tunnustaminen, arvostus Huom. Varottava jalustaa / akvaarioasetelmaa lapsi ei ole yhtä kuin edustamansa uskonto! Missä tilanteessa ja miten lapsi itse haluaisi erottua? Haluaako tehdä numeroa erilaisuudestaan? Arvostus ja tila voidaan antaa muillakin keinoilla! Arniika Kuusisto 2014 23.3.2015 24
Työskentelyn tueksi Oppilaiden kanssa (ET/uskonnot) mm. Katsomusdialogin portaat (AGORA / Espoo, Kotouttamisrahaston tuella; A. Kimanen et al.) http://www.slideshare.net/askeliakatsomusdialogiin Bennett; Abu-Nimer opettajan oman reflektion tueksi (Kuusisto & Lamminmäki-Vartia 2012; Lamminmäki- Vartia & Kuusisto 2015; Poulter, Riitaoja & Kuusisto 2015; Riitaoja, Poulter & Kuusisto 2010) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23.3.2015 25
Kirjallisuutta Poulter, S., Riitaoja, A-L. & Kuusisto, A. 2015. Thinking multicultural education otherwise from a secularist construction towards a plurality of epistemologies and worldviews. Globalisation, Societies and Education (online 7.1.2015). Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. 2015. Päiväkodin johtaja katsomussensitiivistä varhaiskasvatusyhteisöä rakentamassa. Teoksessa M. Ubani, S. Poulter & A. Kallioniemi (toim.) Uskonto lapsuuden kulttuureissa. (tulossa) Poulter, S., Riitaoja, A-L. & Kuusisto, A. 2015. Toisin silmin : Lapsi ja monikatsomuksellisten kasvatuskulttuurien rakentuminen varhaiskasvatuksessa. Teoksessa M. Ubani, S. Poulter & A. Kallioniemi (toim.) Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Kavonius, M., Kuusisto, A. & Kallioniemi, A. (2015). Religious Education and Tolerance in the Changing Finnish Society. Religious Education Journal of Australia. Kavonius, M., Kuusisto, A. & Kallioniemi, A. (in press). Pupils Perspectives on Worldview Diversity and Religious Education in the Finnish Comprehensive school. Journal of Intercultural Studies. Kuusisto, E., Kuusisto, A. & Kallioniemi. A. (2014). How is interreligious sensitivity related to Finnish pupils religiousness profiles? British Journal of Religious Education. Niemi, P-M., Kuusisto, A. & Kallioniemi, A. (2014). Discussing school celebrations from an intercultural perspective: A study in the Finnish context. Intercultural Education. Kuusisto, A. & Kallioniemi, A. (2014). Pupils views on Religious Education in pluralistic educational context. Journal of Beliefs & Values, Special Issue on Contemporary Challenges for Religious and Spiritual Education, Vol. 35, No. 2, 155 164. Kuusisto, A., Kallioniemi, A. & Matilainen, M. (2014) Monikulttuurinen työyhteisö suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä. Kasvatus, Vol. 45, No. 2, 113-126. Kuusisto, A., Kuusisto, E., Holm, K. & Tirri, K. (2014) Gender Variance in Interreligious Sensitivity among Finnish Pupils. International Journal for Children s Spirituality, Vol. 19, No. 1, 25-44. Kuusisto, A. (2013) Feet Sturdily on the ground but thoughts in Heaven : Religious socialisation goals of parents in families affiliated with a religious minority. Journal of Religious Education, Vol. 61, No. 3, 30-42. Kuusisto, A. & Lamminmäki-Vartia, S. (2012). Moral Foundation of the Kindergarten Teacher s Educational Approach: Self- Reflection Facilitated Educator Response to Pluralism in Educational Context. Education Research International, Vol. 2012, Article ID 303565, 1-13. Riitaoja, A-L. & Poulter, S. & Kuusisto, A. (2010). Worldviews and Multicultural Education in the Finnish Context: A Critical Philosophical Approach to Theory and Practices. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, Vol. 5, No. 3, 87-95. Kuusisto, A. (2010). Social networks and value negotiations of religious minority youth in diverse social contexts. Ethnic & Racial Studies, Vol. 33, No. 5, 779-796. Arniika Kuusisto 2015 23.3.2015 26
Kiitos! Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa (A Kuusisto; Hy joht. M. Ojala & HkiSosv joht. E. Bergman; N Onufriew, muut asiantuntijat & yhteistyö S Lamminmäki-Vartian kanssa) 4 tutkimuspäiväkotia (erit. esikoulut) Erilaisuuden kohtaaminen kasvatuksen kentillä (Kuusisto, Kallioniemi, Koistinen [Salo]), jatko-opiskelijat & yhteistyökumppanit (CARDIPS Tukholma & Tarto; Warwick) FI: N=1301; N=38 (9v, 12v, 15v) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23.3.2015 27
Katsomusaineiden opetus, OPS ja monimuotoinen yhteiskunta Miten oppilasryhmän kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus tulisi huomioida katsomusaineiden opetuksessa? Miten rakentaa luokasta safe space turvallinen konteksti tasaarvoiselle keskustelulle? Miten valtasuhteita katsomusten välillä ja sisällä voidaan purkaa tai huomioida dialogissa? (mm. enemmistö vs. vähemmistöt; sisäinen diversiteetti) Miten voisimme entistä paremmin tukea oppilaiden katsomuksellisia identiteettejä luokassa? Mitä solmukohtia näet tässä prosessissa? Mikä on vaikeaa, entä mikä on jo toiminut hyvin työssäsi? Mitkä muutokset uudessa OPS:ssa näet katsomusaineiden osalta keskeisinä? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tämä tuo työhösi? Miten monikulttuurisuutta ja katsomusten kirjoa tulisi tuoda esiin suhteellisen monokulttuurisessa opetuskontekstissa? Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23.3.2015 28