AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE D1 TAUSTAVALLIEN ERISTYS BENTONIITILLA
JOHDANTO Tässä mallityöselityksessä on kuvattu ampumaradan taustavallin eristerakenteen rakentaminen. Mallityöselitys on kirjoitettu siten, että sitä voidaan käyttää pohjana urakoissa. Pienissä urakoissa mallista voidaan jättää tarpeettoman tarkkoja osia pois ja hyödyntää sitä soveltuvilta osin. Mallityöselityksessä on kuvattu työ mahdollisimman tarkasti, ottaen huomioon että mallin tulee soveltua hyvin erikokoisille kohteille. Asiat, jotka ovat työselityksessä tarpeellisia, mutta joita ei ole ollut mahdollista kirjoittaa yksityiskohtaisesti on mainittu kursiivilla.
Sisällys D1_1 YLEISET OHJEET 1 D1_1.1 Yleistä 1 D1_1.2 Työkohde 1 D1_1.3 Käytetty nimikkeistö 1 D1_1.4 Taustavallin eristerakenteen laajuus ja toteutusaikataulu 1 D1_1.5 Asiakirjat, luvat 2 D1_1.6 Katselmukset 3 D1_1.6.1 Eristekerroksen asennuspinnan tarkastus 3 D1_1.6.2 Bentoniittimaton tarkastus 3 D1_1.7 Työmaakokoukset 3 D1_1.8 Työtulosten raportointi 3 D1_1.9 Urakoitsijan suunnitelmat ja ennakkoraportit 4 D1_1.9.1 Varastot ja varastoalueet 5 D1_1.9.2 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 6 D1_1.10 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolosuhteiden varalta 6 D1_1.11 Ympäristövaatimukset, työturvallisuus 6 D1_1.12 Työnaikaiset mittaukset 6 D1_1.12.1 Suunnitelman maastoon merkitseminen 7 D1_1.12.2 Mitattavat tasot 7 D1_1.12.3 Muut mittaukset 7 D1_1.12.4 Työmäärien mittaukset 7 D1_1.12.5 Tarkepiirustukset 7 D1_1.13 Suoritusten ja lopputuotteen laadunvalvonta 8 D1_1.13.1 Urakoitsijan laadunvalvonta 8 D1_1.13.2 Tilaajan valvonta 8 D1_1.13.3 Tilaajan paikallisvalvoja 8 D1_1.13.4 Viranomaisten valvonta 9 D1_1.13.5 Materiaalien laadunvalvonta 9 D1_1.13.6 Poistettavien materiaalien laadunvalvonta 9 D1_1.13.7 Tiivistystyön valvonta 9 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 11 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 11 12000 PILAANTUNEET MAAT 11 12100 Poistettavat pilaantuneet maat 11 12200 Eristerakenteet 11 12200.1 Eristemateriaalit 11 12200.2 Eristerakenteen alusta 12 12200.3 Eristerakenteen tekeminen 12 12200.4 Valmis eristerakenne 12 12200.5 Eristerakenteen kelpoisuuden osoittaminen 13 14300 KUIVATUSRAKENTEET 13 14311 Aluesalaojat 13 14311.1 Salaojan materiaali 13 14311.2 Salaojan alusta 13 14311.3 Salaojan asentaminen 13 14311.4 Valmis salaoja 13 14311.5 Salaojan kelpoisuuden osoittaminen 13 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket 14 14320.1 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien materiaali 14 14320.2 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien alusta 14 14320.3 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien asentaminen 14 14320.4 Valmis salaojan kaivo tai tarkastusputki 14 14320.5 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien kelpoisuuden osoittaminen 14 16000 MAALEIKKAUKSET 14 16110 Maaleikkaus, erittelemätön 14
16110.3 Maaleikkauksen tekeminen 14 16110.4 Valmis maaleikkaus 14 16110.5 Maaleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen 15 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 15 18110 Maapenkereet 15 18110.1 Maapenkereen materiaalit, yleistä 15 18110.2 Maapenkereen alusta 15 18110.3 Maapenkereen tekeminen 15 18110.4 Valmis maapenger 15 18110.5 Maapenkereen kelpoisuuden osoittaminen 15 21100 SUODATINRAKENTEET 15 21120 Suodatinkankaat 15 21120.1 Suodatinkankaiden materiaalit 15 21120.2 Suodatinkankaiden alusta 16 21120.3 Suodatinkankaiden asentaminen 16 21120.4 Valmis suodatinkangas 16 21120.5 Asennettujen suodatinkankaiden kelpoisuuden osoittaminen 16 PIIRUSTUKSET 1 Sijaintikartta 1 : 10 000 2 Urakka-alue 1 : 1 000 3 Periaatepoikkileikkaukset, taustavalli 1 : 50 4 Periaatepiirustus, rakenteiden sijainnit
D1_1 D1_1.1 YLEISET OHJEET Yleistä Tämä työselitys määrittelee kohteena olevan hankkeen tekniset laatuvaatimukset ja työn laajuuden. Urakoitsijan taloudelliset ja juridiset vastuut sekä urakoitsijan muut velvoitteet esitetään erillisessä urakkaohjelmassa, joka pätee tämän selityksen edellä. Työselityksen liitteenä on luettelo niistä työsuoritteista ja määristä, jotka sisältyvät urakkaan ja joiden osalta urakkahinta lasketaan yksikköhinnoin. Urakoitsijan tulee perehtyä huolellisesti työkohteeseen ennen urakkatarjouksen antamista. D1_1.2 Työkohde Tiedot kohteen sijainnista, laajuudesta ja omistuksesta. Kohteen sijainti on esitetty sijaintikartassa 1. Urakka-alue on esitetty piirustuksessa 2. Tiedot olevista rakenteista. Kohteeseen rakennetaan ampumaradan taustavallin eristerakenne. Tilaajan yhteystiedot. D1_1.3 Käytetty nimikkeistö Tässä työselityksessä on käytetty InfraRYL 2010 (osa 1) nimikkeistöä. D1_1.4 Taustavallin eristerakenteen laajuus ja toteutusaikataulu Eristerakenne rakennetaan kivääri- ja pistooliratojen taustavalleihin mineraalisena tiivistyskerroksena toimivasta bentoniittimatosta. Eristerakenteen alaosaan maanpinnan tasoon rakennetaan salaoja keräämään suotovedet vesienhallintajärjestelmään. Eristerakenteen päälle rakennetaan suojakerros ja vaimennuskerros suojaamaan eristettä luotien iskemiltä. Eristerakenne ulottuu maanpinnan tasosta taustavallin lakikorkeudelle ja taustavallin koko leveydelle. Salaoja rakennetaan olevan taustavallin alaosaan kaivettuun kaivantoon. Kaivumassat hyödynnetään ensisijaisesti kohteessa. Taustavallin maamassat voivat olla luodeista peräisin olevilla haitta-aineilla pilaantuneita. Kaivettavien maamassojen pilaantuneisuus tulee tutkia asianmukaisesti ja kohteesta poistettavat maamassat käsitellä asianmukaisesti. Pääsääntönä urakkaan voidaan todeta kuuluvaksi mm.
Työalueen suojaus Raivaus Kaivutyöt, maamassojen lajittelu ja läjitys alueelle Pilaantuneiden ja puhtaiden maamassojen erottelu Puhtaiden tai pilaantuneiden maa-aineksien kuljetus ao. luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin Kaivun aikainen kuivatus ja vesien johtaminen Bentoniittimaton asennus Salaojaputkiston asennus Suoja- ja vaimennuskerrosten rakentaminen Urakoitsijan luovuttaessa urakan on taustavallin eristerakenne kokonaisuudessaan tehty. Urakka-ajan alkamis- ja loppumispäivät. D1_1.5 Asiakirjat, luvat Työssä on noudatettava voimassa olevia kansallisia ja EU:n säätelemiä lakeja, asetuksia ja muita virallisia säännöksiä, päätöksiä ja ohjeita sekä alaa koskevia normeja ja standardeja. Jäte- ja ylijäämämateriaalin käsittelyssä on noudatettava viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Mikäli kohteesta on tarpeen poistaa pilaantuneita maa-aineksia, pitää työstä tehdä ilmoitus pilaantuneen alueen puhdistamisesta alueen ELY-keskukseen tai Helsingin tai Turun kaupunkien ympäristökeskukseen. Pilaantuneen maan poistamiseen tarvitaan ympäristötekninen valvoja, joka mittaa poistettavan maa-aineksen pitoisuudet, ohjaa aineksen oikeaan sijoituspaikkaan ja laatii urakoitsijan avustuksella pilaantuneen maan kuljetuksia varten valtioneuvoston päätöksen 659/96 mukaisen siirtoasiakirjan jokaiselle poistettavalle maakuormalle kahtena kappaleena. Siirtoasiakirjoista toinen kappale jää kuorman vastaanottajalle ja toinen valvojalle. Työn suorittamisessa noudatettavia asiakirjoja ovat: Tämä työselitys Urakkaohjelma Suunnitelmapiirustukset Kohteen ympäristölupa ELY-keskuksen päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta kohteessa InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2010 (Osa 1 väylät ja alueet) Maarakennustyömaan ympäristöopas, Ympäristöopas 31, Suomen ympäristökeskus 1997 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2006 Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti, Ympäristöopas 2010. Työsuojeluhallinnon julkaisu kapeat kaivannot 1992 Rakennuskaivanto-ohjeet 1989 Materiaalitoimittajien ohjeet varastoinnista, käsittelystä ja asennuksesta
Urakoitsijan tulee ennen rakennustyön alkua tehdä asianosaiselle työsuojeluviranomaiselle ja tilaajalle ennakkoilmoitus työmaasta, mikäli työ kestää kauemmin kuin kuukauden. Ennakkoilmoitus on oltava selvästi näkyvillä rakennustyömaalla ja se on pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla. D1_1.6 Katselmukset Alku- ja loppukatselmus pidetään YSE98:n mukaisesti. Ennen massanvaihdon aloittamista pidetään alkukatselmus, jossa ovat läsnä tilaajan työn valvoja, urakoitsijan edustaja, tarvittaessa ympäristötekninen valvoja, tarvittaessa suunnittelijan edustaja, paikallinen ympäristövalvonnan edustaja sekä ELY-keskuksen edustaja. Alkukatselmuksessa tarkennetaan tarvittaessa työtapoja ja selvitetään vaatimustasoa. Samassa yhteydessä voidaan järjestää myös suunnitelmakatselmus, jossa tarkistetaan suunnitelmien riittävyys ja lisäsuunnittelutarve käytettävien materiaalien tarkentumisen perusteella. Työn vastaanottotarkastus pidetään työn tai käyttöön otettavan työvaiheen valmistuttua. Jos katselmuksissa tai tarkastuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen lopullista hyväksyntää. D1_1.6.1 Eristekerroksen asennuspinnan tarkastus Urakoitsija luovuttaa asennuspinnan mittaustulokset. Tilaisuudessa todetaan, että asennuspinta on leikattu suunnitelmien mukaisesti ja asennuspinta soveltuu eristekerroksen rakennusalustaksi; kantavuus on riittävä ja korkeustaso- ja pinnantasaisuusvaatimukset on täytetty. D1_1.6.2 Bentoniittimaton tarkastus Tarkastuksessa todetaan urakoitsijan työsuoritukset. Todetaan myös, että bentoniittimatto on asennettu suunnitelmien mukaisesti riittävässä laajuudessa ja että laadunvarmistustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset ovat täyttyneet. Mikäli todetaan, ettei rakenne täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. D1_1.7 Työmaakokoukset Työmaalla järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia. Kokouksista laaditaan pöytäkirjat. D1_1.8 Työtulosten raportointi Urakoitsija pitää YSE98:n mukaisesti työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki työsuoritukseen liittyvät seikat. Tilaajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Työmaapäiväkirja ja päivittäiset mittaustulokset on oltava saatavilla työmaalla.
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä laadunvalvontamittausten ja korjaustoimenpiteiden dokumentointiin. Kaikki mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös puutteet, laadunalitukset ja virheet sekä niiden korjaukset ja tarkistusmittausten tulokset. Urakoitsija huolehtii, että aliurakoitsijat kokoavat rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset. Yhteenveto laadunvalvontadokumenteista (kelpoisuusasiakirja) toimitetaan työn päätyttyä tilaajalle. D1_1.9 Urakoitsijan suunnitelmat ja ennakkoraportit Urakoitsijan on esitettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen urakan työvaiheen aloittamista laatusuunnitelma, johon sisältyvät seuraavat suunnitelmat ja tiedot: 1. työmaasuunnitelma 2. laatusuunnitelma 3. aikataulu 4. mittaussuunnitelma 5. työvaiheittainen työtapasuunnitelma, joka sisältää työvaihekohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet 6. työsuojelusuunnitelma 7. bentoniittimaton tuotetiedot 8. bentoniittimaton asennussuunnitelma 9. tiivistyskerroksen laadunvalvontasuunnitelma Suunnitelmat hyväksytetään tilaajalla ja tarvittaessa ympäristöteknisellä valvojalla, suunnittelijalla ja ympäristöviranomaisilla ennen työn aloitusta. Työmaasuunnitelmassa esitetään mm. työmaarakennusten sijainti materiaalien varastointipaikat ajoreitit ja parkkipaikat vesi-, sähkö- ja jätepisteet ensiapu- ja sammutuskaluston sijainti Laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaaorganisaatio ja laadunvalvonnan vastuuhenkilöt aliurakoitsijat yhteyshenkilöineen materiaalitoimittajat käytettävät mittauspalvelut yhteyshenkilöineen materiaalien hyväksyttämismenettely urakoitsijan oma laadunvalvontasuunnitelma työselityksen perusteella (erityisesti jos poikkeaa suunnitelmasta tai käytetään eri materiaaleja) o käytettävät laadunvalvontamenetelmät (laitteisto ja määritysmenetelmä tai standardi) o näytteenotto- ja kenttämittaussuunnitelma o laatuvaatimukset mukaan lukien sallitut toleranssit o toimenpiteet poikkeamien ja muutosten kohdalla o korjausten dokumentointimenettely o tarkastukset
Aikataulussa esitetään mm. merkittävät työvaiheet viikoittain Mittaussuunnitelmassa esitetään mm. vastuuhenkilöt käytettävät lähtö- ja kiintopisteet mittauskalusto- ja formaatti mittauksessa käytettävät koodit yms. tunnisteet mitattavat tasot, linjat, putkilinjat, kaivot yms. tulosteet ja tulostusformaatti eli luettelo tuotettavista piirustuksista Työtapasuunnitelmassa esitetään mm. käytettävät materiaalit kalusto työmenetelmät työjärjestys Bentoniittimaton asennussuunnitelmassa esitetään mm. kuvamuotoinen levityssuunnitelma, joka sisältää mm. levityssuunnat läpiviennit kalusto työmenetelmät työjärjestys Suunnitelmia päivitetään työn aikana tarvittaessa. Kaikki materiaalit on hyväksytettävä tilaajalla ja tarvittessa ELY-keskuksella ja valvojilla ennen hankintaa ja käyttöä. Mikäli urakoitsija käyttää tästä työselityksestä poikkeavia materiaaleja tai työtapoja, urakoitsijan on esitettävä ennen työn aloitusta rakentamisen työtapaselostus ja selvitys käytettävien materiaalin ominaisuuksista ja kelpoisuudesta ko. käyttökohteeseen. Lisäksi ennen työn aloitusta on esitettävä urakoitsijan materiaalien osalta ennakkokokeiden tulokset ja materiaalitiedot. Tilaajan materiaalien osalta työn aikainen laadunvalvonta kuuluu urakoitsijalle. Ennakkokokeiden tulokset sisältävät käytettävistä materiaaleista riippuen rakeisuuskäyrät käytettävistä materiaaleista muut vaaditut tiedot kuten vesipitoisuus, humuspitoisuus, vedenläpäisevyys, kaasujenjohtavuus tai liukoisten aineiden määrä D1_1.9.1 Varastot ja varastoalueet Raaka-aineet ja materiaalit varastoidaan työmaan välittömään läheisyyteen. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajien ohjeiden mukaisesti siten, etteivät käsittely, kosteus, auringonvalo tai alustan epätasaisuus aiheuta muodonmuutoksia tai vauriota materiaaleissa. Pakkausten tulee säilyä ehjinä sekä tuote- ja materiaaliselosteiden luettavina. Tuote- ja materiaaliselosteet dokumentoidaan osana loppuraporttia. Urakoitsija esittää varastoalueiden tarkan sijainnin työmaasuunnitelmassa.
D1_1.9.2 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija vastaa työnaikaista liikennejärjestelyistä ja työmaateistä. Urakoitsija vastaa työkohteen kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa työmaatiet, suoja-aitaukset ja suojarakenteet InfraRYL2010 mukaisesti. Urakoitsija hankkii ja asentaa tarvittavat liikenne- ja varoituskyltit. D1_1.10 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolosuhteiden varalta Materiaalien liettymistä ja pölyämistä on vältettävä. Bentoniittimattoa ei saa asentaa sateella eikä se saa jäätyä. Työjärjestyksessä on otettava huomioon, että bentoniittimatto tulee peittää välittömästi suojamaakerroksella (vähintään 300 mm). Kastunut ja paisunut bentoniittimatto on hylättävä ja korvattava uudella urakoitsijan kustannuksella. Ohutmuovikalvoa ei asenneta lämpötilan ollessa alle 0 o C. Kalvo peitetään aurinkoisena päivänä päivän viileimpänä aikana. D1_1.11 Ympäristövaatimukset, työturvallisuus Työt on suoritettava voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti aiheuttamatta tarpeetonta haittaa ympäristölle, liikenteelle ja ympäristön asukkaille. Kuljetusten aiheuttama haitta-aineiden leviäminen on estettävä kuljetusreitin valinnalla, kuormien peittämisellä, tiiviiden lavojen käytöllä sekä tarvittaessa renkaiden puhdistamisella. Pilaantuneita maita ei saa kulkeutua työmaan ulkopuolelle kuorma-autojen mukana. Urakoitsija vastaa siitä, että työt suoritetaan ympäristön ja eri osapuolten kannalta turvallisesti ja noudattaen erityistä varovaisuutta. Urakoitsija vastaa tarvittavista suojatoimenpiteistä työalueella ja varustaa työntekijänsä tarvittavilla henkilökohtaisilla suojaimilla (kypärä, käsineet, hengityssuojaimet, turvasaappaat, jne.). Tilaajan on laadittava työmaan turvallisuusasiakirja. Tilaajan on nimettävä työmaalle turvallisuuskoordinaattori. D1_1.12 Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija tekee kaikki työn toteuttamisen vaatimat rakenteiden korkeusaseman ja sijainnin mittaukset suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Urakoitsija laatii rakennussuunnitelmien perusteella mittaussuunnitelman. Urakoitsija mittaa työmaan lähtötilanteen maastomallin työn alkaessa. Mittaustulokset on koottava sellaisessa muodossa, että laadunvalvonnassa voidaan käyttää niitä rakenteiden mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Kaikki mittaustulokset toimitetaan työn edistymisen mukaan välittömästi tilaajan valvojalle digitaalisessa muodossa ja paperitulosteena. Mittaustulokset merkitään työn alussa toimitettavalle pohjakartalle.
D1_1.12.1 Suunnitelman maastoon merkitseminen Mittausten lähtötasona käytetään alueella olevia kiintopisteitä, joiden perusteella urakoitsija tekee mittaukset. Ennen työn aloitusta on urakoitsijan verrattava kiintopisteiden korkeus- ja sijaintitietoja suunnittelukorkoihin ja mittauksiin. Suunnitelma merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla. Maastoon sijoitetaan sellainen määrä mittapaaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja että on mahdollista luotettavasti todeta työn suunnitelmienmukaisuus näiden merkkien perusteella. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa merkit mitataan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä kohdistusmerkkinä tai työkoneen ohjaamiseen säde suunnataan sellaisella tarkkuudella, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Urakoitsija valitsee mittausmenetelmät sen perusteella, miten rakenteen sijainti ja mitat on esitetty suunnitelmassa. Suunnitelmissa esitetyt luiskien kaltevuudet ja korkeustasot ovat ohjeellisia. D1_1.12.2 Mitattavat tasot Kaivantopohjat ja kaivantoluiskat mitataan 10x10 m ruutuun x,y,z-pisteinä. Luiskien ylä- ja alareunat mitataan taiteviivoina enintään 10 m pistevälein. Urakoitsija tulostaa mittaukset suunnitelmakartalle tasa-arvokäyrinä siten, että tuloksia voidaan verrata suunnitelmiin ja toimittaa kussakin työvaiheessa tilaajan valvojalle. D1_1.12.3 Muut mittaukset Ennen rakenteiden peittämistä tehtävät mittaukset ja muut valmiin rakenteen tarkistusmittaukset on esitetty rakennekohtaisissa laatuvaatimuksissa. Lisäksi mitataan tarvittaessa laadunvalvontamittaus- ja jäännöspitoisuusnäytteenottopisteiden sijainnit. D1_1.12.4 Työmäärien mittaukset Määrät mitataan InfraRYL 2010 mukaisesti ja suunnitelmamukaisten mittojen perusteella ottaen huomioon niihin mahdollisesti työn aikana sovitut muutokset sekä maanpinnan todellinen korkeus. D1_1.12.5 Tarkepiirustukset Urakoitsija on velvollinen merkitsemään suunnitelmapiirustuksiin kaikki työn aikaiset erot ja poikkeamat alkuperäisestä suunnitelmasta. Nämä piirustukset luovutetaan tilaajalle, kun työ on valmis ja hyväksytty. Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten laatimista varten on tehty. Urakoitsija toimittaa tilaajalle ja ympäristötekniselle valvojalle mittausaineistosta 1:500 karttapohjille tulostetut korkeuskäyrät toteutuneista pohjamaan valmiista pinnasta ja leikatun jätetäytön valmiista pinnasta. Lisäksi vastaava aineisto toimitetaan myös sähköisessä muodossa.
Karttaan merkitään putkilinjojen ja kaivojen sijainti, vesijuoksut ja korkeusasema. Kaivoista laaditaan kaivokortit. D1_1.13 Suoritusten ja lopputuotteen laadunvalvonta Laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja tehdyt rakennustyöt ovat suunnitelmien ja ympäristöluvan ehtojen mukaisia. Laadunvalvonta koostuu seuraavista osista: tuotteiden valmistuksen laadunvalvonta (tuotetiedot ja ko. valmistuserästä tutkittavat parametrit) ennakkokokeet ja hyväksyntäkokeet työnaikana tehtävät laadunvalvontamittaukset kentällä ja toimintakokeet Materiaali- ja rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty kunkin työvaiheen kohdalla. D1_1.13.1 Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä suunnitelmien mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin. Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Urakoitsija tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Mittauksia tehdään määriin ja pinta-aloihin sidottuna. Urakoitsijan laadunvalvonnan tulokset ja havainnot annetaan tilaajan valvojalle välittömästi niiden valmistuttua. Lisäksi urakoitsija ja tilaajan edustaja tarkastavat viikoittain työn alla olevan alueen. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon valvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Yhteenveto laadunvalvontadokumenteista (kelpoisuusasiakirja) toimitetaan työn päätyttyä tilaajalle. Urakoitsija laatii tämän työselityksen perusteella laatusuunnitelman, joka hyväksytetään tilaajalla ja tarvittaessa myös suunnittelijalla. D1_1.13.2 Tilaajan valvonta Tilaajan valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. D1_1.13.3 Tilaajan paikallisvalvoja Tilaaja voi nimetä valvojia valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja seuraamaan määriä. Ympäristötekninen valvoja vastaa tarvittaessa pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaavien maanäytteiden otosta, kenttämittauksista ja
näytteiden lähettämisestä laboratorioon sekä tarkastaa urakoitsijan työmaapäiväkirjan. Kenttäanalyysien lisäksi maaperänäytteitä lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan poistamista ja lajittelua soveltuviin vastaanottopaikkoihin sekä vastaa siirtoasiakirjojen laatimisesta ja tiedottamisesta vastaanottopaikalle. D1_1.13.4 Viranomaisten valvonta Ympäristöviranomaiset voivat tehdä tarkastuskäyntejä ja osallistua esim. työmaakokouksiin, tarkastuksiin ja katselmuksiin. D1_1.13.5 Materiaalien laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu suunnitelmassa, tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin suunnitelman tai tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu. Jos tutkittu koekappale tai näyte ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä materiaalierää, jota kyseinen koetulos edustaa, ei käytetä rakentamiseen ennen lisäselvityksiä. Ennen hylkäämispäätöksen tekemistä voidaan tehdä kaksi uutta koetta. Vain mikäli molemmat uudet koetulokset täyttävät asetetut vaatimukset, koetulosten edustamaa materiaalierää voidaan käyttää rakentamiseen. Materiaalille suoritettujen parantamis- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen sen kelpoisuus on osoitettava kahdella uudella kokeella. Laadunvalvonnassa tehtävien kokeiden ja tarkastusten määrää lisätään, jos silmämääräisessä tarkastelussa huomataan materiaalin laadun vaihtelevan. D1_1.13.6 Poistettavien materiaalien laadunvalvonta Kohteesta mahdollisesti poistettavien maa-ainesten määrä, laatu, haittaainepitoisuus sekä käsittely- tai toimitustapa kirjataan päivittäin työmaapäiväkirjaan. Jokaisen käsittelylaitokseen vietävän kuorman mukana toimitetaan Vnp 659/96 mukainen siirtoasiakirja, jossa esitetään materiaalin tyyppi ja kenttämittauksilla tai laboratorioanalyysillä mitattu haittaainepitoisuus. Työalueelle jäävän maa-aineksen laatu ja haitta-ainepitoisuus määritetään tarvittaessa kenttämittauksilla ja osittain laboratoriomäärityksillä ja dokumentoidaan tarkemittauksin. Edellä mainituista pitoisuusmittauksista vastaa tarvittaessa ympäristötekninen valvoja. D1_1.13.7 Tiivistystyön valvonta Maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviyttä valvotaan, mikäli rakenteelle on esitetty tiiviysvaatimus joko suunnitelma-asiakirjoissa tai yleisessä työselityksessä. Tiiviysasteella tarkoitetaan prosenttilukua, joka ilmoittaa rakenteesta otetusta näytteestä määritetyn tai suoraan rakennekerroksesta mitatun
kuivatilavuuspainon suhteen parannetulla tai standardi Proctor-sullonnalla määritettyyn kuivatilavuuspainon maksimiarvoon. Menetelmätarkkailu valitaan tiivistyskertojen lukumäärän ja käytetyn tiivistyskaluston mukaisesti.
11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Esitetään tiedot työalueella sijaitsevista rakenteista ja laitteista sekä niiden purkamisesta tai suojaamisesta. 12000 PILAANTUNEET MAAT 12100 Poistettavat pilaantuneet maat Esitetään tiedot työalueella sijaitsevista pilaantuneista maista ja niiden käsittelystä. 12200 Eristerakenteet 12200.1 Eristemateriaalit Eristemateriaalina käytetään bentoniittimattoa teknisen vaatimuksen 14231.1.1 liitteen T15 mukaisesti. Bentoniittimatolla tulee olla vähintään seuraavat minimiominaisuudet: bentoniittimäärä vähintään 3,7 kg/m 2 (hajontaluku 20 %, SFS-EN 14196), testaustiheys 5 000 m 2 läpäisevä vesimäärä (flux) < 7 10-9 (m 3 /m 2 )/s (ASTM D 5887-95) montmorilloniittipitoisuus XRD:lla määritettynä > 75 % ja metyleenisinikokeella määritettynä > 300 mg/g (VDG P 69), testaustiheys 30 000 m 2 bentoniitin tulee olla luonnon natriumbentoniittia ilman paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä orgaanisia lisäaineita bentoniitin paisumisindeksi vähintään 24 ml/2g (ASTM D 5890), testaustiheys 5 000 m 2 veden adsorptio bentoniitille 500 % (DIN 18132, 24 h) toimitusvesipitoisuus 15 % vetolujuus molempiin suuntiin 9 kn/m (EN-ISO 10319), testaustiheys 5 000 m 2 repäisylujuus 60 N/10 cm (SFS-EN ISO 10319), testaustiheys 5 000 m 2 staattinen puhkaisulujuus 1,5 kn (SFS-EN ISO 12236) Muodonmuutos enimmäislujuuden kohdalla 5% > ε <50% (SFS-EN ISO 10319), testaustiheys 5 000 m 2 yläkankaan tulee olla neulasidottu, neliöpaino 200 g/m 2 (SFS-EN ISO9864 tai SFS-EN 14196), testaustiheys 5 000 m 2 alakankaan tulee olla kudottu, neliöpaino 100 g/m 2 (SFS-EN ISO9864 tai SFS-EN 14196), testaustiheys 5 000 m 2 Urakoitsijan tulee ilmoittaa tarjousvaiheessa käyttämänsä bentoniittimaton valmistaja, tyyppi sekä tehtaan valmistusspesifikaatiot. Urakoitsijan tulee osoittaa, että tarjoamansa matot soveltuvat tiivistyskerrokseksi. Tuotteiden osalta on esitettävä tiedot materiaalien valmistuksenaikaisesta laadunvalvonnasta (koemenetelmät ja testaustiheys). Urakoitsija sitoutuu käyttämään tarjouksessa ilmoittamiaan ja tilaajan hyväksymiä bentoniittimattoja. Tilaajan urakkaneuvottelussa hyväksymiä mattotyyppejä ei voi enää rakennusvaiheessa vaihtaa. Bentoniittimattojen eräkohtaisten laadunvalvontatulosten tulee vastata ennakkoon ilmoitettua materiaalia. Edellä mainittu koskee myös ohutmuovikalvojen hyväksymistä. Bentoniittimatto varastoidaan kuivalle ja kantavalle alustalle, auringon valolta ja sateelta suojattuna. Mattoja ei saa asentaa sateella eikä veteen. Kaivannot tulee pitää kuivana työn aikana, kunnes bentoniittimaton päälle on levitetty vähintään 300 mm paksuinen maakerros. Eristemateriaalina käytetään muovikalvoa teknisen vaatimuksen 14234.1.1 liitteen T16 mukaisesti. Muovikalvolla tulee olla vähintään seuraavat minimiominaisuudet: Paksuus 0,5 mm (SFS-EN 1849-2)
Oksidaatio >70% (SFS-EN ISO 13438) Jännityssäröily 200 h (ASTM D 5397) Muovilaatu LLDPE, FPE tai LDPE 12200.2 Eristerakenteen alusta Eristerakenteen alustan tasaisuusvaatimus on ±50 mm. Alustan pinnasta poistetaan puun juuret tms. epätasaisuudet ja pinta tiivistetään esim. tärylevyllä tasaiseksi ja kantavaksi. Alustalle ei saa jättää yli 10 mm teräviä särmiä tai yli 20 mm, koloja jalanjälkiä tai muita teräviä painaumia. Alustana on ensisijaisesti leikattu ja tasoitettu taustavallin materiaali. Mikäli taustavallin materiaalista ei voida rakentaa tasaisuus- ja raekokovaatimukset täyttävää alustaa, rakennetaan alusta soveltuvasta materiaalista. Esipeittokerroksen materiaalina käytettävien luonnonmateriaalien maksimiraekoko on 32 mm ja murskattujen materiaalien 16 mm. Jos pohjamaa taustavallin alareunassa on märkää silttiä, märkää silttimoreenia, pehmeää savea tai humusmaata, tehdään kantavuuden parantamiseksi ja kapillaarisen nousun estämiseksi esipeittorakenne, jossa alinna on käyttöluokan N3 suodatinkangas, jonka päälle tulee 200 mm kerros soraa tai mursketta tai 300 mm suhteistunutta routimatonta hiekkaa. Ohutmuovikalvo asennetaan suoraan bentoniittimaton päälle. 12200.3 Eristerakenteen tekeminen Urakoitsijan tulee laatia bentoniittimattojen levityksestä asennussuunnitelma ja hyväksyttää se tilaajalla ennen levittämistä. Bentoniittimatto levitetään tasatulle alustalle esimerkiksi asennuspuomin avulla, mattoja ei saa raahata. Matto saumataan limittämällä vähintään 300 mm, jatkoskohdassa 500 mm. Saumaan lisätään bentoniittijauhetta valmistajan ohjeen mukaan, mikäli ei käytetä itsesaumautuvaa mattoa. Luiskaan tulevia jatkoksia tulee välttää ja saumoissa käytetään ns. kattotiililimitystä eli virtaussuunnassa yläpuolinen kangas tulee saumassa alapuolisen päälle. Bentoniittimatto ulotetaan taustavallin luiskan yläreunaan asti ja ankkuroidaan taustavallin lakiosaan. Jokaisen bentoniittimattokaistaleen sijainti mitataan ja esitetään tarkepiirroksessa. Mattokaistaleet asennetaan poikittain luiskaan nähden. Levitetyt matot tulee kuormittaa vähintään 300 mm suojamaakerroksella saman työvuoron aikana ja ennen kastumista. Sateen sattuessa kuormittamaton matto suojataan väliaikaisesti muovikalvolla. Kuormittamattoman bentoniittimaton päällä ei saa liikkua koneilla. Bentoniittimaton päällä saa liikkua raskailla työkoneilla vasta kun maton päällä on vähintään 500 mm maakerros. Suojakerroksena käytetään Infraryl kuvan 18320:K1a mukaista materiaalia. Kuitenkin siten, että suojakerroksen materiaalina käytettävien luonnonmateriaalien maksimiraekoko on 32 mm ja murskattujen materiaalien 16 mm. Salaojan kaivannon osuudella suoraan bentoniittimaton päälle asennetaan ohutmuovikalvo (LLDPE/FPE/LDPE 0,5 mm). Muovikalvo saumataan limittämällä 500 mm. Bentoniittimaton suojakerroksen paksuus vähennetään 100 millimetriin salaojakaivannon osalta. Taustavallin laelle leikataan 0,7 m leveä ja 0,4 m syvä ojanne bentoniittimaton yläreunan ankkurointia varten. Ankkurointipituus on 0,4 m. Bentoniittimaton alareuna viedään salaojan kaivannon vastapenkan puoliväliin asti tai 0,2 m salaojakaivannon ulkopuolelle. 12200.4 Valmis eristerakenne Eristerakenteen yhdenmukaisuus suunnitelmien kanssa todetaan bentoniittimaton tarkastuksessa kuten esitetty yleisessä osassa kohdassa 1.6.2. Eristekerroksen valmis pinta tarkastetaan ja hyväksytään siten, ettei valvontatyö aiheuta katkoksia työn etenemiseen. Hyväksyminen kirjataan työmaapöytäkirjaan ja
vahvistetaan allekirjoituksin. Hyväksytty pinta suojataan välittömästi haitalliselta kastumiselta, kuivumiselta, eroosiolta ja jäätymiseltä sekä mekaanisilta vaurioilta suojamaakerroksella. 12200.5 Eristerakenteen kelpoisuuden osoittaminen Urakoitsija esittää tarkepiirustuksissa eristerakenteen kerrospaksuudet sekä eristemateriaalin sijainnin mitattuna 10 x 10 m ruutuun. Maakerrosten ja materiaalien laadunvarmistustiedot esitetään kelpoisuusasiakirjassa. 14300 KUIVATUSRAKENTEET 14311 Aluesalaojat 14311.1 Salaojan materiaali Salaojan halkaisija on DN100, putkimateriaalin tulee täyttää standardin SFS 5675 vaatimukset ja oltava rengasjäykkyydeltään vähintään luokkaa SN8. Salaojan laskuputkina käytetään reiättömiä vähintään SN4 luokan PE-muoviputkia. Salaojien kelpoisuus todetaan toimituserän putkien merkintöjen ja toimitusasiakirjojen perusteella ja esitetään kelpoisuusasiakirjassa. 14311.2 Salaojan alusta Salaoja asennetaan bentoniittimaton suojakerroksen päälle taustavallin luiskan alareunaan kaivetussa salaojan kaivannossa. Siltä osin kuin salaoja kulkee eristerakenteen päällä, käytetään salaojaputkea. Eristerakenteen reunasta tarkkailukaivolle käytetään laskuputkea. Eristerakenteen reunan läpiviennin detalji on esitetty piirustuksessa 4. Eristemateriaalin reuna nostetaan ylös ja laskuputki viedään eristeen läpi. Läpiviennissä noudatetaan Infraryl kuvan 14231:K2 periaatetta. Läpiviennissä käytetään pantakiristystä, joka tiivistetään bentoniittipastalla. 14311.3 Salaojan asentaminen Salaojan pituuskaltevuus on 0,4 %. Muoviputket liitetään toisiinsa muhviliitoksella, tarvittaessa jatkomuhvilla. Putket liitetään kaivoon tiiviisti, suojaputkena käytetään sopivan kokoista jäykkää muoviputkea. Suojaputken tulee ulottua 0,5 m kovalle maalle. Laskuputken pää jätetään näkyviin noin 0,3 m pituudelta. Laskuaukon alareuna sijoitetaan keskimääräisen vedenpinnan yläpuolelle ja vähintään 20 cm ojan pohjan yläpuolelle. Pieneläinten pääsy putkeen estetään verkolla. Salaojan ympärystäyttö tehdään salaojahiekasta, salaojasorasta tai salaojasepelistä, joka täyttää salaojamateriaalin rakeisuusvaatimukset, esim. Infraryl kuvan 18320:K1a mukaisesti. Salaojan sijainti on esitetty piirustuksissa 3 ja 4. 14311.4 Valmis salaoja Putken kaltevuuden sallittu poikkeama on +0,08%, koska vähimmäiskaltevuutta ei saa alittaa. Salaojan sijainnin vaakasuunnan toleranssi on ±200 mm ja korkeuden ±50 mm. 14311.5 Salaojan kelpoisuuden osoittaminen Salaojan sijainti tarkemitataan 10 m välein. Putkistosta laaditaan sijaintipiirros, johon merkitään kaivot, tarkastusputket ja laskuaukot. Putkiston tiedot kootaan kelpoisuusasiakirjaan.
14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket 14320.1 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien materiaali Tarkastusputken sisähalkaisija DN/ID on vähintään 200 mm. Salaoja liitetään kohteeseen valittuun vesienhallintajärjestelmään. 14320.2 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien alusta Kaivot ja tarkastusputket asennetaan tasaiselle pohjamaalle. Tarvittaessa pohjamaan pinta tasataan asennusalustalla, joka tehdään hyvin tiivistyvästä materiaalista. Asennuspohjan paksuus on tarvittaessa 150 mm. 14320.3 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien asentaminen Kaivot ja tarkastusputket asennetaan pystysuoraan. 14320.4 Valmis salaojan kaivo tai tarkastusputki Kaivon tai tarkastusputken pystysuoruudessa saa olla enintään 10 mm poikkeama 1 m matkalla. 14320.5 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien kelpoisuuden osoittaminen Putkistosta laaditaan sijaintipiirros, johon merkitään kaivot, tarkastusputket ja laskuaukot. Kaivoista laaditaan kaivokortit. Putkiston tiedot kootaan kelpoisuusasiakirjaan. 16000 MAALEIKKAUKSET 16110 Maaleikkaus, erittelemätön 16110.3 Maaleikkauksen tekeminen Taustavallin seinämää leikataan, mikäli eristerakenteen alustan rakentaminen sitä vaatii. Ensisijaisesti alustana toimii leikattu ja tasoitettu taustavallin materiaali. Taustavallin luiskan jyrkkyyden tulee olla rakennusmateriaalien kitkakulmasta johtuen enintään 1:1,5 (33,4 o ). Taustavallin luiskan alareunaan kaivetaan salaojan rakentamista varten 0,5 m syvä kaivanto, jonka luiskat ovat 1:1. Kaivannon vietto on 0,4 % vesienhallintajärjestelmän suuntaan. Kaivannon taustavallin puoleisen luiskan yläreuna yhdistyy esipeittokerrokseen, jolloin bentoniittimatto laskeutuu vallin luiskaa pitkin kaivannon pohjalle ja vastakkaiselle luiskalle. Kaivannon pohjan leveys on 0,5 m. Kaivanto kulkee taustavallin editse ja päättyy vesienhallintajärjestelmän määrittelemään paikkaan. Maa leikataan siten, että leikkauspohja ei löyhdy haitallisesti. Kaivannon sijainti on esitetty piirustuksissa 3 ja 4. Jos ampumaradan muiden rakenteiden sijainti sallii, rakennetaan maaleikkauksen massoista 1,5 m leveä ja 0,5 m korkea valli kaivannon ampumapaikkojen puolelle. Valli estää välialueen vesien kulkeutumisen salaojaan ja parantaa taustavallin suotovesien kulkeutumista salaojaan. 16110.4 Valmis maaleikkaus Maaleikkaus täyttää esitetyt mitat ja vaatimukset. Leikkauksen pohja ei ole miltään osin suunnitelmien mukaisen korkeusaseman yläpuolella, eikä siinä ole vettä kerääviä painaumia tai löyhtyneitä maakerroksia. Häiriintyneet kerrokset on tiivistetty asianmukaisesti. Kaivannon pohjan korkeustason
toleranssi on 0-100 mm, yksittäinen kuoppa ei saa olla yli -50 mm. Kaivannon pohjan vaakasuunnan toleranssi on ±150 mm. 16110.5 Maaleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen Luiskan kaltevuudet ja leikkauksen syvyys tarkistetaan mittaamalla 10 m välein. Leikkauspinnan muu tasaisuus todetaan silmämääräisesti tai tarvittaessa 3 m oikolaudalla. Urakoitsija osoittaa maaleikkauksen kelpoisuuden mittaustuloksilla kelpoisuusasiakirjassa. 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 18110 Maapenkereet 18110.1 Maapenkereen materiaalit, yleistä Taustavallin vaimennuskerros rakennetaan maapenkereenä. Vaimennuskerroksen materiaali on hiekka 0 8. Materiaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksen perusteella ennen rakentamista sekä aina ottopaikan vaihtuessa tai materiaalin muuttuessa silmämääräisesti. 18110.2 Maapenkereen alusta Vaimennuskerros tehdään salaojan ympärystäytön päälle ja taustavallin luiskassa bentoniittimaton suojakerroksen päälle asennetun suodatinkankaan päälle. 18110.3 Maapenkereen tekeminen Taustavallin luiskassa vaimennuskerros tehdään suodatinkankaan päälle ja sen alareunassa salaojan ympärystäytön päälle. Vaimennuskerroksen paksuus luiskassa on 600 mm ja se tulee rakentaa tasalaatuisesti. Koska eristerakenteiden päällä ei voi liikkua raskailla työkoneilla ennen kuin niiden päällä on riittävän paksu suojamaakerros, tehdään maapenger välialueelta tai taustavallin päältä. Vaimennuskerroksen tekemisen periaate on esitetty piirustuksessa 3. 18110.4 Valmis maapenger Vaimennuskerroksen tiivistetty yläpinta on muodoltaan suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Kerroksen paksuus ei saa alittaa vaadittua 600 mm. Suurin sallittu poikkeama on +50 mm. Kerroksen liittyminen oleviin rakenteisiin taustavallin päällä ja välialueella toteutetaan tapauskohtaisesti. 18110.5 Maapenkereen kelpoisuuden osoittaminen Vaimennuskerroksen pinta mitataan 10 x 10 m ruutuun ja esitetään tarkepiirustuksessa. Materiaalin laadunvalvontatiedot esitetään kelpoisuusasiakirjassa. 21100 SUODATINRAKENTEET 21120 Suodatinkankaat 21120.1 Suodatinkankaiden materiaalit Suodatinkankaana käytetään väriltään vaaleaa käyttöluokan N2 kangasta. Suodatinkankaan käyttöikä tulee olla vähintään 25 vuotta. Suodatinkangasrullat varastoidaan kuivalle ja kantavalle alustalle, auringon valolta ja sateelta suojattuina.
21120.2 Suodatinkankaiden alusta Suodatinkangas asennetaan litterassa 12200.3 kuvatun bentoniittimaton suojakerroksen päälle. Suodatinkankaan alue on esitetty piirustuksissa 3 ja 4. 21120.3 Suodatinkankaiden asentaminen Kankaita ei saa jättää levitettynä auringon valolle alttiiksi yhtä viikkoa pidemmäksi ajaksi. Kankaat levitetään samaan suuntaan kuin bentoniittimatto. Kankaat saumataan limittämällä 500 mm. Limitykset tehdään samaan suuntaan kuin bentoniittimatossa. Kankaan päällä saa liikkua kevyillä työkoneilla kun sen päällä on 300 mm vaimennuskerroksen materiaalia ja raskailla työkoneilla kun sen päällä on 500 mm vaimennuskerroksen materiaalia. 21120.4 Valmis suodatinkangas Kangas on asennettu ja limitetty suunnitelmassa esitetyllä tavalla bentoniittimaton suojakerroksen alalle. 21120.5 Asennettujen suodatinkankaiden kelpoisuuden osoittaminen Työvaiheessa tarkastetaan kankaiden limitys ja saumaus. Kelpoisuusasiakirjan tarkepiirustuksissa esitetään kankaiden toteutunut sijainti ja käyttöluokka.
AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE D2 TAUSTAVALLIEN ERISTYS OHUTMUOVIKALVOLLA
JOHDANTO Tässä mallityöselityksessä on kuvattu ampumaradan taustavallin eristerakenteen rakentaminen. Mallityöselitys on kirjoitettu siten, että sitä voidaan käyttää suurissakin urakoissa. Pienissä urakoissa mallista voidaan jättää tarpeettoman tarkkoja osia pois ja hyödyntää sitä soveltuvilta osin. Mallityöselityksessä on kuvattu työ mahdollisimman tarkasti, ottaen huomioon että mallin tulee soveltua hyvin erikokoisille kohteille. Asiat, jotka ovat työselityksessä tarpeellisia, mutta joita ei ole ollut mahdollista kirjoittaa yksityiskohtaisesti on mainittu kursiivilla.
Sisällys D1_1 YLEISET OHJEET 1 D1_1.1 Yleistä 1 D1_1.2 Työkohde 1 D1_1.3 Käytetty nimikkeistö 1 D1_1.4 Taustavallin eristerakenteen laajuus ja toteutusaikataulu 1 D1_1.5 Asiakirjat, luvat 2 D1_1.6 Katselmukset 3 D1_1.6.1 Eristekerroksen asennuspinnan tarkastus 3 D1_1.6.2 Ohutmuovikalvon tarkastus 3 D1_1.7 Työmaakokoukset 3 D1_1.8 Työtulosten raportointi 3 D1_1.9 Urakoitsijan suunnitelmat ja ennakkoraportit 4 D1_1.9.1 Varastot ja varastoalueet 5 D1_1.9.2 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 6 D1_1.10 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolosuhteiden varalta 6 D1_1.11 Ympäristövaatimukset, työturvallisuus 6 D1_1.12 Työnaikaiset mittaukset 6 D1_1.12.1 Suunnitelman maastoon merkitseminen 6 D1_1.12.2 Mitattavat tasot 7 D1_1.12.3 Muut mittaukset 7 D1_1.12.4 Työmäärien mittaukset 7 D1_1.12.5 Tarkepiirustukset 7 D1_1.13 Suoritusten ja lopputuotteen laadunvalvonta 7 D1_1.13.1 Urakoitsijan laadunvalvonta 8 D1_1.13.2 Tilaajan valvonta 8 D1_1.13.3 Tilaajan paikallisvalvoja 8 D1_1.13.4 Viranomaisten valvonta 9 D1_1.13.5 Materiaalien laadunvalvonta 9 D1_1.13.6 Poistettavien materiaalien laadunvalvonta 9 D1_1.13.7 Tiivistystyön valvonta 9 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 10 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 10 12000 PILAANTUNEET MAAT 10 12100 Poistettavat pilaantuneet maat 10 12200 Eristerakenteet 10 12200.1 Eristemateriaalit 10 12200.2 Eristerakenteen alusta 10 12200.3 Eristerakenteen tekeminen 11 12200.4 Valmis eristerakenne 11 12200.5 Eristerakenteen kelpoisuuden osoittaminen 11 14300 KUIVATUSRAKENTEET 11 14311 Aluesalaojat 11 14311.1 Salaojan materiaali 11 14311.2 Salaojan alusta 11 14311.3 Salaojan asentaminen 12 14311.4 Valmis salaoja 12 14311.5 Salaojan kelpoisuuden osoittaminen 12 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket 12 14320.1 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien materiaali 12 14320.2 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien alusta 12 14320.3 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien asentaminen 12 14320.4 Valmis salaojan kaivo tai tarkastusputki 12 14320.5 Salaojan kaivojen ja tarkastusputkien kelpoisuuden osoittaminen 13 16000 MAALEIKKAUKSET 13 16110 Maaleikkaus, erittelemätön 13
16110.3 Maaleikkauksen tekeminen 13 16110.4 Valmis maaleikkaus 13 16110.5 Maaleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen 13 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 13 18110 Maapenkereet 13 18110.1 Maapenkereen materiaalit, yleistä 13 18110.2 Maapenkereen alusta 14 18110.3 Maapenkereen tekeminen 14 18110.4 Valmis maapenger 14 18110.5 Maapenkereen kelpoisuuden osoittaminen 14 21100 SUODATINRAKENTEET 14 21120 Suodatinkankaat 14 21120.1 Suodatinkankaiden materiaalit 14 21120.2 Suodatinkankaiden alusta 14 21120.3 Suodatinkankaiden asentaminen 14 21120.4 Valmis suodatinkangas 14 21120.5 Asennettujen suodatinkankaiden kelpoisuuden osoittaminen 15 PIIRUSTUKSET 1 Sijaintikartta 1 : 10 000 2 Urakka-alue 1 : 1 000 3 Periaatepoikkileikkaus, taustavalli 1 : 50 4 Periaatepiirustus, rakenteiden sijainnit
D1_1 D1_1.1 YLEISET OHJEET Yleistä Tämä työselitys määrittelee kohteena olevan hankkeen tekniset laatuvaatimukset ja työn laajuuden. Urakoitsijan taloudelliset ja juridiset vastuut sekä urakoitsijan muut velvoitteet esitetään erillisessä urakkaohjelmassa, joka pätee tämän selityksen edellä. Työselityksen liitteenä on luettelo niistä työsuoritteista ja määristä, jotka sisältyvät urakkaan ja joiden osalta urakkahinta lasketaan yksikköhinnoin. Urakoitsijan tulee perehtyä huolellisesti työkohteeseen ennen urakkatarjouksen antamista. D1_1.2 Työkohde Tiedot kohteen sijainnista, laajuudesta ja omistuksesta. Kohteen sijainti on esitetty sijaintikartassa 1. Urakka-alue on esitetty piirustuksessa 2. Tiedot olevista rakenteista. Kohteeseen rakennetaan ampumaradan taustavallin eristerakenne. Tilaajan yhteystiedot. D1_1.3 Käytetty nimikkeistö Tässä työselityksessä on käytetty InfraRYL 2010 (osa 1) nimikkeistöä. D1_1.4 Taustavallin eristerakenteen laajuus ja toteutusaikataulu Eristerakenne rakennetaan kivääri- ja pistooliratojen taustavalleihin tiivistyskerroksena toimivasta ohutmuovikalvosta. Eristerakenteen alaosaan maanpinnan tasoon rakennetaan salaoja keräämään suotovedet vesienhallintajärjestelmään. Eristerakenteen päälle rakennetaan suojakerros ja vaimennuskerros suojaamaan eristettä luotien iskemiltä. Eristerakenne ulottuu maanpinnan tasosta taustavallin lakikorkeudelle ja taustavallin koko leveydelle. Salaoja rakennetaan olevan taustavallin alaosaan kaivettuun kaivantoon. Kaivumassat hyödynnetään ensisijaisesti kohteessa. Taustavallin maamassat voivat olla luodeista peräisin olevilla haitta-aineilla pilaantuneita. Kaivettavien maamassojen pilaantuneisuus tulee tutkia asianmukaisesti ja kohteesta poistettavat maamassat käsitellä asianmukaisesti. Pääsääntönä urakkaan voidaan todeta kuuluvaksi mm.
Työalueen suojaus Raivaus Kaivutyöt, maamassojen lajittelu ja läjitys alueelle Puhtaiden tai pilaantuneiden maa-aineksien kuljetus ao. luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin Pilaantuneiden ja puhtaiden maamassojen erottelu Kaivun aikainen kuivatus ja vesien johtaminen Ohutmuovikalvon asennus Salaojaputkiston asennus Suoja- ja vaimennuskerrosten rakentaminen Urakoitsijan luovuttaessa urakan on taustavallin eristerakenne kokonaisuudessaan tehty. Urakka-ajan alkamis- ja loppumispäivät. D1_1.5 Asiakirjat, luvat Työssä on noudatettava voimassa olevia kansallisia ja EU:n säätelemiä lakeja, asetuksia ja muita virallisia säännöksiä, päätöksiä ja ohjeita sekä alaa koskevia normeja ja standardeja. Jäte- ja ylijäämämateriaalin käsittelyssä on noudatettava viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Mikäli kohteesta on tarpeen poistaa pilaantuneita maa-aineksia, pitää työstä tehdä ilmoitus pilaantuneen alueen puhdistamisesta alueen ELY-keskukseen tai Helsingin tai Turun kaupunkien ympäristökeskukseen. Pilaantuneen maan poistamiseen tarvitaan ympäristötekninen valvoja, joka mittaa poistettavan maa-aineksen pitoisuudet, ohjaa aineksen oikeaan sijoituspaikkaan ja laatii urakoitsijan avustuksella pilaantuneen maan kuljetuksia varten valtioneuvoston päätöksen 659/96 mukaisen siirtoasiakirjan jokaiselle poistettavalle maakuormalle kahtena kappaleena. Siirtoasiakirjoista toinen kappale jää kuorman vastaanottajalle ja toinen valvojalle. Työn suorittamisessa noudatettavia asiakirjoja ovat: Tämä työselitys Urakkaohjelma Suunnitelmapiirustukset Kohteen ympäristölupa ELY-keskuksen päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta kohteessa InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2010 (Osa 1 väylät ja alueet) Maarakennustyömaan ympäristöopas, Ympäristöopas 31, Suomen ympäristökeskus 1997 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2006 Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti, Ympäristöopas 2010. Työsuojeluhallinnon julkaisu kapeat kaivannot 1992 Rakennuskaivanto-ohjeet 1989 Materiaalitoimittajien ohjeet varastoinnista, käsittelystä ja asennuksesta
Urakoitsijan tulee ennen rakennustyön alkua tehdä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle ja tilaajalle ennakkoilmoitus työmaasta, mikäli työ kestää kauemmin kuin kuukauden. Ennakkoilmoitus on oltava selvästi näkyvillä rakennustyömaalla ja se on pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla. D1_1.6 Katselmukset Alku- ja loppukatselmus pidetään YSE98:n mukaisesti. Ennen massanvaihdon aloittamista pidetään alkukatselmus, jossa ovat läsnä tilaajan työn valvoja, urakoitsijan edustaja, tarvittaessa ympäristötekninen valvoja, tarvittaessa suunnittelijan edustaja, paikallinen ympäristövalvonnan edustaja sekä ELY-keskuksen edustaja. Alkukatselmuksessa tarkennetaan tarvittaessa työtapoja ja selvitetään vaatimustasoa. Samassa yhteydessä voidaan järjestää myös suunnitelmakatselmus, jossa tarkistetaan suunnitelmien riittävyys ja lisäsuunnittelutarve käytettävien materiaalien tarkentumisen perusteella. Työn vastaanottotarkastus pidetään työn tai käyttöön otettavan työvaiheen valmistuttua. Jos katselmuksissa tai tarkastuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen lopullista hyväksyntää. D1_1.6.1 Eristekerroksen asennuspinnan tarkastus Urakoitsija luovuttaa asennuspinnan mittaustulokset. Tilaisuudessa todetaan, että asennuspinta on leikattu suunnitelmien mukaisesti ja asennuspinta soveltuu eristekerroksen rakennusalustaksi; kantavuus on riittävä ja korkeustaso- ja pinnantasaisuusvaatimukset on täytetty. D1_1.6.2 Ohutmuovikalvon tarkastus Tarkastuksessa todetaan urakoitsijan työsuoritukset. Todetaan myös, että ohutmuovikalvo on asennettu suunnitelmien mukaisesti riittävässä laajuudessa ja että laadunvarmistustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset ovat täyttyneet. Mikäli todetaan, ettei rakenne täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. D1_1.7 Työmaakokoukset Työmaalla järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia. Kokouksista laaditaan pöytäkirjat. D1_1.8 Työtulosten raportointi Urakoitsija pitää YSE98:n mukaisesti työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki työsuoritukseen liittyvät seikat. Tilaajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Työmaapäiväkirja ja päivittäiset mittaustulokset on oltava saatavilla työmaalla.
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä laadunvalvontamittausten ja korjaustoimenpiteiden dokumentointiin. Kaikki mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös puutteet, laadunalitukset ja virheet sekä niiden korjaukset ja tarkistusmittausten tulokset. Urakoitsija huolehtii, että aliurakoitsijat kokoavat rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset. Yhteenveto laadunvalvontadokumenteista (kelpoisuusasiakirja) toimitetaan työn päätyttyä tilaajalle. D1_1.9 Urakoitsijan suunnitelmat ja ennakkoraportit Urakoitsijan on esitettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen urakan työvaiheen aloittamista laatusuunnitelma, johon sisältyvät seuraavat suunnitelmat ja tiedot: 1. työmaasuunnitelma 2. laatusuunnitelma 3. aikataulu 4. mittaussuunnitelma 5. työvaiheittainen työtapasuunnitelma, joka sisältää työvaihekohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet 6. työsuojelusuunnitelma 7. ohutmuovikalvon tuotetiedot 8. ohutmuovikalvon asennussuunnitelma 9. tiivistyskerroksen laadunvalvontasuunnitelma Suunnitelmat hyväksytetään tilaajalla ja tarvittaessa ympäristöteknisellä valvojalla, suunnittelijalla ja ympäristöviranomaisilla ennen työn aloitusta. Työmaasuunnitelmassa esitetään mm. työmaarakennusten sijainti materiaalien varastointipaikat ajoreitit ja parkkipaikat vesi-, sähkö- ja jätepisteet ensiapu- ja sammutuskaluston sijainti Laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaaorganisaatio ja laadunvalvonnan vastuuhenkilöt aliurakoitsijat yhteyshenkilöineen materiaalitoimittajat käytettävät mittauspalvelut yhteyshenkilöineen materiaalien hyväksyttämismenettely urakoitsijan oma laadunvalvontasuunnitelma työselityksen perusteella (erityisesti jos poikkeaa suunnitelmasta tai käytetään eri materiaaleja) o käytettävät laadunvalvontamenetelmät (laitteisto ja määritysmenetelmä tai standardi) o näytteenotto- ja kenttämittaussuunnitelma o laatuvaatimukset mukaan lukien sallitut toleranssit o toimenpiteet poikkeamien ja muutosten kohdalla o korjausten dokumentointimenettely o tarkastukset