Konedirektiivin ja sen soveltamisoppaan sekä standardien tehokas hyödyntäminen koneen suunnittelussa Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Esityksen sisältö Lakiperusta Katsaus konedirektiivin historiaan Soveltamisopas ja sen päivittäminen Eräitä tulkintaesimerkkejä Standardien kytkeytyminen konedirektiiviin Tietolähteitä
Lakiperusta Lakitasolla koneiden turvallisuudesta Suomessa säädetään ns. konelaissa (1016/2004) ja työturvallisuuslaissa (738/2002) Laeissa on kuitenkin vain aivan yleiset periaatteet Konelaki koskee koneiden valmistajia, maahantuojia, myyjiä ja muita henkilöitä, jotka luovuttavat koneen tai muun teknisen laitteen Suomessa markkinoilla tai käyttöön Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajilta työn, työympäristön ja koneiden jatkuvaa tarkkailua sekä niihin liittyvien riskien arviointia ja vähentämistä Yksityiskohdista säädetään asetuksilla valtioneuvoston päätöksillä ministeriöiden päätöksillä
Koneiden turvallisuutta koskevat direktiivit Koneiden turvallisuutta koskevien suomalaisten säädösten taustalla ovat EU:n direktiivit Koneiden turvallisuuden perusdirektiivi on ns. konedirektiivi koskee kaikkia koneita, joita ei koske joku erikoisdirektiivi (esim. traktoridirektiivi tai hissidirektiivi) Koneen on täytettävä kaikkien sitä koskevien direktiivien määräykset Pienjännitedirektiivi 2006/95/EY EMC-direktiivi 2004/108/EY Räjähdysvaara (ATEX) 94/9/EY Painelaitedirektiivi (PED) 97/23/ETY Ulkona käytettävien koneiden melupäästöt 2000/14/EY ym.
Konedirektiivin kehitysvaiheita Alkuperäinen konedirektiivi 89/392/ETY julkaistiin 14.6.1989 Direktiivin 1. muutos 91/368/ETY julkaistiin 20.6.1991. Tuolloin direktiivin soveltamisalaan liitettiin liikkuvat koneet ja nostolaitteet. Direktiivin 2. muutos 93/44/ETY julkaistiin 14.6.1993, jolloin soveltamisalaan liitettiin henkilönostolaitteet ja turvakomponentit Direktiivin 3. muutos 93/68/ETY julkaistiin myös 14.6.1993. Tuolloin tehtiin täsmennyksiä CE-merkinnän käyttöön Direktiivin ns. kodifioitu versio 98/37/EY (Vanha konedirektiivi) julkaistiin 23.7.1998. Tällöin koottiin alkuperäinen direktiivi ja kaikki siihen mennessä tehdyt muutokset (1-3) yhtenäiseksi versioksi. Kodifioitu versio ei sisältänyt muutoksia aiemmin voimassa olleisiin konedirektiiviin ja sen muutoksiin, mutta käytännössä se kumosi sekä alkuperäisen direktiivin 89/392/ETY sekä siihen mennessä tehdyt muutokset 1-3. Direktiivin 4. muutos 98/79/EY julkaistiin 27.10.1998. In-vitrodiagnostiikan lääkinnällisten laitteiden direktiivi täsmentää direktiivin soveltamisalaa
Konedirektiivin kehitysvaiheita ( jatkoa) Uusi konedirektiivi 2006/42/EY tuli voimaan 29.12.2009 Direktiiviä muutettiin vuonna 2011, jolloin torjunta-aineiden levityskoneet tulivat konedirektiivin piiriin
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista Riskin arviointi nyt selkeä vaatimus suorittamisesta ja dokumentoinnista Liitteen I alussa oleva olennaisten vaatimusten soveltamisohje Johdantohuomautukset on muuttunut otsikoltaan Yleisiksi periaatteiksi, joka edellyttää nyt yksiselitteisesti sen, että riskin arviointi on aina suoritettava. Muokatun ja täydennetyn vaatimuksen (Yleinen periaate 1) teksti vastaa pääosin standardin EN ISO 12100-1 kohtaa 5.1.3. Tarkkaan ottaen vanhan direktiivin liite I ei edes selväsanaisesti viittaa käsitteeseen "riskin arviointi", vaan käyttää erilaista terminologiaa. Riskin arviointi on luonnollisesti myös ennekin turvallisuussuunnittelun lähtökohta ja sen perusperiaatteet kuvattiin jo perusstandardin ensimmäisessä painoksessa EN 292-1 [2] ja sittemmin standardissa EN 1050 [3] ei kuitenkaan itse direktiivissä
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista ( jatkuu) Vaatimus riskin arvioinnista oli vanhassa konedirektiivissä esitetty muodossa: Valmistaja on velvollinen arvioimaan vaarat Uudessa konedirektiivissä asia on esitetty: Koneen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on varmistettava, että suoritetaan riskin arviointi, jotta koneeseen sovellettavat terveysja turvallisuusvaatimukset voidaan määrittää. Kone on sen jälkeen suunniteltava ja rakennettava ottaen huomioon riskin arvioinnin tulokset
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista ( jatkuu) Koneen määritelmän täsmentäminen: Koneella tarkoitetaan toisiinsa liitettyjen osien tai komponenttien yhdistelmää, jossa on tai joka on tarkoitettu varustettavaksi muulla kuin välittömällä ihmis- tai eläinvoimalla toimivalla voimansiirtojärjestelmällä ja jossa ainakin yksi osa tai komponentti on liikkuva ja joka on kokoonpantu erityistä toimintoa varten
Kuva: Metso Käytännön esimerkki: Liikkuvan murskauslaitteen osana olevaa murskainta, ns. peruskonetta myydään myös irrallisena Vanhan konedirektiivin mukaan se oli tulkittavissa joko koneeksi tai osittain valmiiksi koneeksi riippuen kieliversiosta Uusi määritelmä poistaa tämän epäselvyyden
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista Koneen tekninen tiedosto Osoitettava, että kone on konedirektiivin vaatimusten mukainen ( jatkuu) Käsitettävä koneen rakenne, valmistus ja toiminta siinä määrin kuin on tarpeen em. arvioinnin suorittamiseksi. Ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää kaikkea sellaista koneen suunnittelua ja rakennetta koskevaa yksityiskohtaista tietoa, joka ei ole erityistä ko. koneelle ja joka on hyviin insinööritekniikan käytäntöihin perustuen oikeutettua Laadittava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. Voi sisältää myös osuuksia, jotka on kirjoitettu jollain toisella (tai toisilla) yhteisön virallisella kielellä Poikkeuksena teknisen tiedoston sisältämä kopio käyttöohjeesta, jolle on omat kielivaatimuksensa
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista Laadittava jokaiselle konemallille tai -tyypille Konetyypillä voi olla muunnoksia ( jatkuu) Teknisen tiedoston sisältämässä koneen kuvauksessa määriteltävä konetyypin tai -mallin muunnelmat Ei tarvitse säilyttää yhteisön alueella Ei tarvitse olla jatkuvasti käytettävissä aineistomuodossa Voi olla tallennettuna paperille tai sähköisesti yhteen tai useampaan paikkaan Ei tarvitse kahdentaa dokumentteja, jotka ovat yhteisiä usealle eri konetyypille EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa nimetyn henkilön (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) voitava koota tiedosto ja antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten markkinavalvontaviran- omaisten käyttöön määräajassa, joka on suhteessa sen monimutkaisuuteen Jos ei kyetä esittämään toimivaltaisen viranomaisen pyytäessä asianmukaisin perustein, tätä voidaan pitää riittävänä perusteena epäillä koneen vaatimustenmukaisuutta
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista ( jatkuu) Yleiskuvaus, yleispiirustus ja siihen liittyvät ohjauspiirien piirustukset, kuvaukset ja selitykset koneen toiminnan ymmärtämiseksi Täydelliset ja yksityiskohtaiset piirustukset, laskelmat, testaustulokset, todistukset ym. muut tiedot, joita tarvitaan tarkastettaessa, onko kone olennaisten vaatimusten mukainen Huom. osakokoonpanoja koskeva rajaus Riskin arviointia koskevat asiakirjat, joista ilmenee noudatettu riskien arviointimenettely, mukaan lukien Luettelo olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista, jotka koskevat konetta Niiden suojaustoimenpiteiden kuvaus, jotka on toteutettu tunnistettujen vaarojen poistamiseksi tai riskien pienentämiseksi ja tarvittaessa maininta koneeseen liittyvistä jäännösriskeistä Käytetyt standardit ja muut tekniset eritelmät siten, että käy ilmi, mitkä olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset kyseiset standardit kattavat Tekniset selosteet ja tulokset tehdyistä testeistä Tarpeen mukaan koneeseen sisältyvien osittain valmiiden koneiden liittämisvakuutukset ja kokoonpano-ohjeet
Esimerkkejä direktiivin muuttuneista vaatimuksista ( jatkuu) Tarpeen mukaan jäljennökset muiden koneeseen liitettyjen tuotteiden vaatimustenmukaisuusvakuutuksista, esim: Koneeseen liitetyt turvakomponentit tai ketjut, köydet ja vyöt Koneeseen liitetyt laitteet, jotka kuuluvat EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta edellyttävän direktiivin soveltamisalaan Koneyhdistelmään liitetyt valmiit koneet Jäljennös koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja ohjeista Sarjatuotteiden osalta ne sisäiset toimenpiteet, jotka pannaan täytäntöön sen varmistamiseksi, että kone pysyy konedirektiivin säännösten mukaisena ( laadunvarmistusjärjestelmä ), esim. Materiaali-, komponentti- ja osakokoonpanotoimitusten valvonta Tuotannon eri vaiheissa ja valmiille tuotteille tehdyt tarkastukset ja testaukset Toimenpiteet, joilla varmistetaan, että alihankkijat toteuttavat valmistajan spesifikaatioita Selosteet ja tulokset niistä tutkimuksista ja testeistä, jotka valmistaja on suorittanut komponenteille, tarvikkeille ja valmiille koneelle määrittääkseen, soveltuuko se suunnittelunsa ja rakenteensa puolesta turvallisesti asennettavaksi ja käyttöönotettavaksi
Konedirektiivin soveltamisopas Soveltamisoppaan tarkoitus Oppaan laatiminen, julkaiseminen ja kääntäminen Yleistä soveltamisoppaasta - miten opasta pitäisi lukea Esimerkkejä soveltamisoppaan sisältämistä tulkinnoista
Soveltamisoppaan tarkoitus Soveltamisoppaan tarkoituksena on selventää direktiivin käsitteitä ja vaatimuksia tarkoituksena turvata yhtenäinen tulkinta ja soveltaminen EU:n alueella Soveltamisoppaassa direktiivin kutakin kohtaa avataan ja annetaan siihen liittyviä lisätietoja tai soveltamisohjeita
Oppaan laatiminen, julkaiseminen ja kääntäminen Soveltamisopas on valmisteltu komission johdolla jäsenmaiden asiantuntijoista koostuvassa pienryhmässä Oppaan 1. painos julkaistiin joulukuussa 2009 Sisältää muut paitsi liitteiden III-XI soveltamisohjeet Oppaan 2. painos julkaistiin kesäkuussa 2010 Sisältää puuttuvat osat eli liitteiden III-XI soveltamisohjeet Sisältää myös eräitä korjauksia ja täsmennyksiä Toinen painos on käännetty myös suomeksi, käännös julkaistiin keväällä 2011 Julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. 18 kieliversiota valmiina Saatavilla pdf-muodossa komission Internet-sivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/mechanical/machinery/ Soveltamisopas on elävä dokumentti, jota päivitetään ja täydennetään tarpeen mukaan Työryhmä käy kuluvan vuoden aikana läpi jäsenmailta tulleita korjaus- ja muutosehdotuksia Soveltamisoppaan kolmas painos on alustavien tietojen mukaan valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä
Miten opasta pitäisi lukea? Sisältää jonkin verran ristiinviittauksia, mutta ei kaikenkattavasti Kannattaa ottaa huomioon, jos lukee opasta pistokoemaisesti sieltä täältä Luettava ja sisäistettävä liitteen I yleisten periaatteiden soveltamisohjeet 157-163 Auttavat ymmärtämään olennaisten vaatimusten luonteen ja merkityksen Yleiset periaatteet on otettava huomioon kutakin olennaista vaatimusta sovellettaessa koneen suunnittelussa ja valmistuksessa 1: Riskien arviointi 2: Olennaisten vaatimusten sovellettavuus 3: Tekniikan nykytaso (the state of the art) 4: Liitteen I rakenne Oppaan status Vain konedirektiivi ja sen voimaan saattavat kansalliset säädökset ovat laillisesti velvoittavia Oppaan laadintaan on satsattu runsaasti eri tahojen voimavaroja Oppaassa esitettyihin tulkintoihin voidaan hyvin pitkälle nojautua
Eräitä tulkintakysymyksiä Tarvitaanko CE-merkintää? Kyseessä on trukkiin liitettävä kehikko, jolla voidaan kuljettaa kerralla useita jäte- ja pahvinkeruuastioita Kehikossa on pneumaattisilla tai hydraulisilla sylintereillä liikkuva toimilaite Vaatiiko tällainen laite CE-merkinnän vai onko kyseessä osittain valmis kone, joka liitetään trukkiin? Voisiko tällaista laitetta verrata esimerkiksi traktoreihin liitettäviin maatalouskoneisiin ja miten siinä tapauksessa menetellään? Laitetta ei ole suunniteltu henkilökuljetukseen
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa)
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Kyseisen tuotteen voidaan katsoa olevan konedirektiivin määritelmän mukainen vaihdettava laite, joka tulee CE-merkitä Konedirektiivissä (2. artikla kohta 2 b) sekä vastaavassa Valtioneuvoston asetuksessa 400/2008 vaihdettava laite määritellään seuraavasti: vaihdettavalla laitteella tarkoitetaan laitetta, jonka jo käyttöön otetun koneen tai traktorin käyttäjä itse kiinnittää kyseiseen koneeseen tai traktoriin sen toiminnan muuttamiseksi tai uuden toiminnon aikaansaamiseksi, jos tämä laite ei ole työkalu Kyseinen kehikko on luonteeltaan sellainen, että trukin käyttäjä voi itse liittää sen trukkiin Kehikko saa trukkiin liitettynä aikaan uuden toiminnan (trukki muuttuu yhden kuormalavan nostoon kykenevästä trukista usean jäte- ja pahvinkeruuastian käsittelyyn kykeneväksi) Kehikko ei myöskään ole työkalu Työkaluina pidetään poranteriä, leikkuuteriä, yksinkertaisia maansiirtokauhoja yms, jotka eivät muuta koneen toimintaa (soveltamisopas kohta 41)
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Konedirektiivin soveltamisoppaassa on vaihdettavasta laitteesta todettu seuraavaa: Vaihdettava laite on suunniteltu ja rakennettu kiinnitettäväksi koneeseen sen jälkeen, kun varsinainen kone on otettu käyttöön Soveltamisoppaassa todetaan lisäksi: Vaihdettaviksi laitteiksi ei katsota laitteita, joita käytetään koneen kanssa mutta joita ei ole kiinnitetty siihen. Kyseinen kehikko on kuitenkin tarkoitus kiinnittää trukkiin, koska hydrauliikka saa käyttövoimansa trukista. => Laite on vaihdettava laite, tulee CE-merkitä
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Konedirektiivissä (kohta 1.4.2.1) todetaan kiinteistä suojuksista seuraavaa: Kiinteiden suojusten kiinnitysjärjestelmän avaaminen tai irrottaminen saa olla mahdollista vain työkaluilla. Kiinnitysjärjestelmien on pysyttävä kiinnitettynä suojuksiin tai koneeseen, kun suojukset irrotetaan. Suojusten on mahdollisuuksien mukaan oltava sellaisia, etteivät ne pysy paikallaan ilman kiinnittimiä. Epäselvyyttä on aiheuttanut keskimmäisen uuden vaatimuksen tulkinta
Eräitä tulkintakysymyksiä (jatkoa ) Eräs konevalmistaja kysyi: Konedirektiivi vs. soveltamisopas? Aiheuttaa lievää hämmennystä otsikossa mainittujen dokumenttien erilaiset tulkinnat suojien kiinnikkeistä. Konedirektiivin ja koneasetuksen maininta koneen kiinteistä suojuksista ja erityisesti näiden erityisvaatimus, jossa yksiselitteisesti mainitaan, että suojien kiinnikkeiden on pysyttävä kiinni suojassa tai koneessa kun suoja irrotetaan. Kuitenkin tuossa soveltamisoppaassa ei välttämättä näin olekaan ( Vaatimuksen soveltaminen riippuu valmistajan kyseessä olevaa riskiä koskevasta arvioinnista ). Miksi ei konedirektiiviin ja koneasetukseen suoraan voi mainita, että riskiarvioon perustuen katsotaan tämän tarpeellisuus, kuten soveltamisoppaassakin tämä on mainittu?
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Liitteen I kohdan 1.4.2.1 toinen luetelmakohta edellyttää, että kiinteiden suojusten kiinnitysjärjestelmien on pysyttävä kiinnitettyinä suojuksiin tai koneisiin, kun suojukset irrotetaan. Vaatimuksen tavoitteena on vähentää riskejä, jotka aiheutuvat yhden tai useamman kiinnittimen häviämisestä, kun suojuksia irrotetaan esimerkiksi huoltoa varten. Tämä voi johtaa siihen, että suojuksia kiinnitetä paikoilleen, suojukset kiinnitetään vain osittain tai että ne kiinnitetään korvaavilla kiinnittimillä, jotka eivät ole riittävän lujia, jolloin suojus ei suojaa riittävästi esimerkiksi silloin, kun se olisi tarpeen osien sinkoutumisen estämiseksi.
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Liitteen I kohdan 1.4.2.1 toinen luetelmakohta edellyttää, että kiinteiden suojusten kiinnitysjärjestelmien on pysyttävä kiinnitettyinä suojuksiin tai koneisiin, kun suojukset irrotetaan. Vaatimuksen tavoitteena on vähentää riskejä, jotka aiheutuvat yhden tai useamman kiinnittimen häviämisestä, kun suojuksia irrotetaan esimerkiksi huoltoa varten. Tämä voi johtaa siihen, että suojuksia kiinnitetä paikoilleen, suojukset kiinnitetään vain osittain tai että ne kiinnitetään korvaavilla kiinnittimillä, jotka eivät ole riittävän lujia, jolloin suojus ei suojaa riittävästi esimerkiksi silloin, kun se olisi tarpeen osien sinkoutumisen estämiseksi. Vaatimuksen soveltaminen riippuu valmistajan kyseessä olevaa riskiä koskevasta arvioinnista. Vaatimusta sovelletaan kaikkiin kiinteisiin suojuksiin, jotka käyttäjä voi todennäköisesti irrottaa ja kiinnittimien häviämisen riski on olemassa, esimerkiksi kun kiinteitä suojuksia poistetaan käyttöpaikalla suoritettavan rutiininomaisen puhdistuksen, asennuksen tai huollon ajaksi. Vaatimus ei koske välttämättä sellaisia kiinteitä suojuksia, jotka poistetaan todennäköisesti vain esimerkiksi silloin, kun koneelle tehdään perusteellinen huolto, koneeseen tehdään suuria korjauksia tai kone puretaan toiseen paikkaan siirtämistä varten. Samasta syystä vaatimusta ei tarvitse välttämättä soveltaa kuluttajakäyttöön tarkoitettujen koneiden suojakoteloihin, jos valmistajan ohjeissa täsmennetään, että suojakotelon poistamista edellyttävät korjaukset saa tehdä vain erikoistunut henkilöstö. Tällöin on käytettävä kiinnitysjärjestelmiä, joita ei ole helppo poistaa.
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Konedirektiivin yleisissä periaatteissa todetaan kohdassa 1: "Koneen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on varmistettava, että suoritetaan riskin arviointi, jotta koneeseen sovellettavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset voidaan määrittää." Eli riskin arvioinnissa tulee selvittää mm. se, aiheutuuko kiinteiden suojuksien kiinnityselimien mahdollisesta katoamisesta riski, joka ei ole hyväksyttävissä. Arvioinnin kriteereinä voivat olla mm. mahdollisuus joutua liikkuvien koneenosien kanssa kosketukseen, erilaiset päästöt (melu, pöly, pakokaasut, erilaiset säteilyt jne...), miten usein ja kenen toimesta suojusta avataan yms.
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Konedirektiivin yleisissä periaatteissa todetaan kohdassa 1: "Koneen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on varmistettava, että suoritetaan riskin arviointi, jotta koneeseen sovellettavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset voidaan määrittää." Eli riskin arvioinnissa tulee selvittää mm. se, aiheutuuko kiinteiden suojuksien kiinnityselimien mahdollisesta katoamisesta riski, joka ei ole hyväksyttävissä. Arvioinnin kriteereinä voivat olla mm. mahdollisuus joutua liikkuvien koneenosien kanssa kosketukseen, erilaiset päästöt (melu, pöly, pakokaasut, erilaiset säteilyt jne...), miten usein ja kenen toimesta suojusta avataan yms. kohdassa 2: "Olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa asetettuja velvoitteita sovelletaan ainoastaan, jos vastaava vaara on olemassa (ts. edellä mainitussa riskin arvioinnissa on todettu) kyseisessä koneessa, kun sitä käytetään valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan ennakoimissa olosuhteissa, tai ennakoitavissa olevissa epätavallisissa tilanteissa. Joka tapauksessa sovelletaan kuitenkin 1.1.2 kohdassa esitettyjä turvallistamisen periaatteita sekä 1.7.3 ja 1.7.4 kohdassa tarkoitettuja, koneen merkintöjä ja ohjeita koskevia velvoitteita."
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Edellä mainitusta voidaan vetää se johtopäätös, että kohdassa 1.4.2.1. mainittu vaatimus kiinnityselimien kiinnipysymisestä ei kuulu noihin edellä mainittuihin asetuksen kohtiin, joita on sovellettava joka tapauksessa. Kyseistä vaatimusta on sovellettava, jos riskin arvioinnissa todetaan, että kiinnityselimien kiinnipysymättömyydestä on seurauksena riskitaso, jota ei voida hyväksyä. Yhteenvetona voitaneen todeta, että koneasetus antaa vaihtoehtoja kohdan 1.4.2.1. vaatimukselle riippuen tehdystä riskin arvioinnista.
Eräitä tulkintakysymyksiä ( jatkoa) Edellä mainitusta voidaan vetää se johtopäätös, että kohdassa 1.4.2.1. mainittu vaatimus kiinnityselimien kiinnipysymisestä ei kuulu noihin edellä mainittuihin asetuksen kohtiin, joita on sovellettava joka tapauksessa. Kyseistä vaatimusta on sovellettava, jos riskin arvioinnissa todetaan, että kiinnityselimien kiinnipysymättömyydestä on seurauksena riskitaso, jota ei voida hyväksyä. Yhteenvetona voitaneen todeta, että koneasetus antaa vaihtoehtoja kohdan 1.4.2.1. vaatimukselle riippuen tehdystä riskin arvioinnista. Tässä yhteydessä on paikallaan korostaa, että soveltamisopasta on syytä lukea kokonaisuutena eikä niin, että poimii sieltä valittuja paloja!
Standardien suhde direktiiviin Uusi menettelytapa Direktiivissä yleiset vaatimukset - pakko noudattaa Yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten vaatimuksia voidaan noudattaa yleisesti hyväksyttävällä tavalla esitetään yhdenmukaistetuissa (harmonisoiduissa) standardeissa Edustavat tekniikan nykytasoa (State of the art) Jos konevalmistaja noudattaa harmonisoitua standardia, katsotaan, että kone täyttää direktiivin vaatimukset niiden vaatimusten osalta, jotka kyseinen standardi kattaa: vaatimustenmukaisuusolettama
Standardien ryhmittely Konedirektiiviä tukemaan tarkoitetut standardit muodostavat kolmitasoisen järjestelmän Ylinnä ovat kaikkia koneita koskevat yleiset A-tyypin standardit Seuraavalla tasolla ovat tiettyä ominaisuutta, (esim. melua) tai turvalaitetta (esim. koneen toimintaan kytkettyä suojusta) koskevat B-tyypin standardit C-tyypin standardit koskevat tiettyä konetta tai koneryhmää Sisältävät viittauksia A- ja B-tyypin standardeihin Hierarkialla voidaan varmistaa, että tiettyä turvallisuusnäkökohtaa (esim. turvaetäisyydet) koskevat periaatteet standardisoidaan vain kerran Yleiset A-tyypin standardit SFS-EN ISO 12100 SFS-EN ISO 14121 Tiettyä ominaisuutta tai turvalaitetta koskevat B-tyypin standardit Tiettyä konetta koskevat C-tyypin standardit
Eräitä tärkeitä standardeja A-tyypin standardeja: SFS-EN ISO 12100 Koneturvallisuus. Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen Määrittelee peruskäsitteet, periaatteet ja menetelmät turvallisuuden aikaansaamiseksi koneita suunniteltaessa. Määrittelee riskin arvioinnin ja riskin pienentämisen periaatteet suunnittelijoiden avuksi tämän päämäärän saavuttamiseksi. Korvasi v. 2010 standardit SFS-EN ISO 12100-1 ja -2 sekä 14121-1 B-tyypin standardeja: SFS-EN 574 Kaksinkäsinhallintalaitteet. Toiminnalliset näkökohdat. Suunnitteluperiaatteet SFS-EN 953 Suojukset. Kiinteiden ja avattavien suojusten suunnittelun ja rakenteen yleiset periaatteet SFS-EN 1088 Suojusten kytkentä koneen toimintaan. Suunnittelu ja valinta SFS-EN ISO 13850 Hätäpysäytys. Suunnitteluperiaatteet SFS-EN 13855 Suojausteknisten laitteiden sijoitus ottaen huomioon kehon osien lähestymisnopeudet
Käytännön suunnittelutilanteessa huomioitavaa Ensin kannattaa selvittää, onko suunniteltavaa konetta koskevaa C-tyypin standardia olemassa Jos tällainen C-tyypin standardi on olemassa standardista käy ilmi, mitä A- ja B-tyypin standardeja suunnittelutilanteessa mahdollisesti tarvitaan standardista käy ilmi, mitä A- ja B-tyypin standardeissa esitettäviä vaatimuksia on C-tyypin standardissa olevien vaatimusten lisäksi noudatettava Olemassa olevat ja valmisteilla olevat C-tyypin standardit ovat tunnistettavissa esim. C-tyypin standardeja laativien komiteoiden työohjelmista http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/standards/01-04-00.html#3
Käytännön suunnittelutilanteessa huomioitavaa Onko C-standardi harmonisoitu standardi, ts. antaako sen noudattaminen vaatimustenmukaisuusolettaman? Ajan tasalla oleva harmonisoitujen standardien luettelo julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä Viimeisin päivitys on tehty 29.2.2012 ( jatkuu) http://ec.europa.eu/enterprise/policies/europeanstandards/harmonised-standards/machinery/index_en.htm
Käytännön suunnittelutilanteessa huomioitavaa ( jatkuu) C-tyypin standardin noudattaminen ei poista konedirektiivissä esitettävää vaatimusta riskin arvioinnin suorittamisesta ja dokumentoimisesta Riskin arviointi on myös tällöin tehtävä ja dokumentoitava, mutta sen laajuus voi olla suppeampi kuin ilman C-tyypin standardia toimittaessa C-tyypin standardia laadittaessa on jo suoritettu riskin arviointi ja C-tyypin standardin soveltajan tehtäväksi jää lähinnä sen varmistaminen, kattaako noudatettu C-tyypin standardi kaikki suunniteltavana olevaa konetta koskevat vaarat ja konedirektiivissä esitettävät konetta koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset C-tyypin standardin soveltajan on tehtävä yksityiskohtaisempi riskin arviointi (ja sitä seuraava riskin pienentäminen) vain niiden vaarojen osalta, joita C-typin standardi ei kata
Tietolähteitä Teknologiateollisuus ry. Teknisen lainsäädännön seuranta Osallistuu yhdessä sidosryhmiensä kanssa lainsäädännön valmisteluun sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/palvelut/tekninenlainsaadanto.html MetSta ry. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta) huolehtii kone- ja metallituoteteollisuuden sekä materiaalitekniikan ja metallien jalostuksen standardisoinnista sekä eurooppalaisella ja kansainvälisellä standardisoimiskentällä että kansallisella tasolla http://www.metsta.fi/
Työsuojeluhallinto Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet (ent. työsuojelupiirit) http://www.tyosuojelu.fi/fi/ Työsuojelun tietopankki http://osha.europa.eu/fop/finland/fi/ Hyvät käytännöt Työsuojelutietopankin sivuilla levitetään tietoa hyvistä työterveys- ja työturvallisuuskäytännöistä Suomessa http://osha.europa.eu/fop/finland/fi/good_practice Tietoa muiden maiden hyvistä käytännöistä löytyy esimerkiksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston verkkosivuilta http://osha.europa.eu/fi
Työsuojeluhallinto ( jatkoa) Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Työsuojeluosasto (TSO) ohjaa aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita, valmistelee ja kehittää työsuojelun lainsäädäntöä sekä työsuojelupolitiikkaa ja huolehtii kansainvälisestä yhteistyöstä työsuojelun alalta http://www.stm.fi/stm/organisaatio/tso
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Tukes valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa Tavoitteena on turvallinen, teknisesti luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta http://www.tukes.fi/
Euroopan komissio Yritystoiminta ja teollisuus
Euroopan komissio Yritystoiminta ja teollisuus ( jatkoa) http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/mechanical/index_fi.htm
Kiitoksia mielenkiinnosta!