Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Samankaltaiset tiedostot
Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kitkajärvien luonnontieteellinen tutkimus ennen ja nyt. Seppo Hellsten

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

KITKAJÄRVIEN JA POSIONJÄRVEN HOIDON JA KUNNOSTUKSEN TYÖRYHMÄN 3. KOKOUS

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

BioTar-hankkeen yleisesittely

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Aika: Maanantai klo Paikka: Lomakeskus Himmerki (osoite: Himmerki 8, Posio)

Aika: Tiistai klo Paikka: Nuorisokeskus Oivanki (Rovaniementie 62a, Oivanki, Kuusamo)

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Lestijärven tila (-arvio)

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Lapinlahden Savonjärvi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Loimijoen alueen veden laatu

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

VYYHTI II hanke

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Saap Dnro s65/2011 saap Dnro s74/2011 SISÄLLYS

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

EU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

EU-UIMAVESIPROFIILI. Äänejärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Helsingin pienvesiympäristöt

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Transkriptio:

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio

Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10. suurin järvi (290 km2) Suurin säännöstelemätön järvi veden viipymä Yli-Kitkassa yli 5 vuotta Ylänköjärvi - keskimäärin 240 mmpy Suomen suurjärvistä vain Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sijaitsevat korkeammalla Pitkä jääpeitteinen aika 7 kk Kirkasvetisyys, näkösyvyys 3,5 metriä Pieni vedenpinnan vaihtelu (km. 80 cm) pienehkö valuma-alue Karu fosforia keskimäärin 8 ug/l Kalkkipitoinen ph 7,6 Matala (keskisyv. 7 m) ja liuskainen Harvinaista kasvilajistoa Project Aqua vesistö ja Naturassa

Miksi Kitka-MuHa-hanke? Tarve tehdä toimia vesien tilan parantamiseksi Kitkajärvillä eli Posionjärvellä, Soudunjärvellä, Yli- Kitkalla ja Ala-Kitkalla, Mitä tulee tehdä ensimmäiseksi? Mikä on tehokkain tapa parantaa vesistön tilaa? Mihin tulee kohdistaa toimenpiteitä: valuma-alueelle vai vesistöön? Kuka voi tehdä vesistön tilaa parantavia toimenpiteitä? Voinko minä tehdä jotain?

Mitä on Kitka-MuHa? Hankkeen tavoitteena on Selvittää kuormituksen lähteet Kitkajärvien valumaalueella ja niiden merkitys Kitkajärvien rehevöitymiseen Selvittää rehevöitymisen vaikutukset Kitkajärvien tilaan, erityisesti rantavyöhykkeellä Mallintaa ravinteiden vaihtelua Kitkajärvillä Laatia toimenpiteiden yleissuunnitelma järvien rantavyöhykkeen tilan parantamiseen tähtäävien toimien ohjaamiseksi rehevöitymiskehityksen muuttamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin Kehittää vesienhoidon toimintamalli organisoimaan Kitkajärvien ja sen valuma-alueen hoitoa ja kunnostusta Esim. vesienhoidollisten toimenpiteiden hankkeistaminen

Pääperiaate Hankkeet toimenpiteiden toteuttamiseksi Kitkajärvien tilan seuranta Kitka-MuHa Hoitotoimenpiteet Tiedot tutkimuksista ja havainnoista Toimintamalli Toimenpiteiden yleissuunnitelma

Osatehtävä 1 Kootaan olemassa oleva tieto: vedenlaadusta, eliöstöstä, valuma-alueesta Vedenlaatu- ja eliöstötieto yleensä ulappa-alueilta, vesikasvit ranta-alueilta Kartoitetaan rantavyöhykkeen nykytila kivien päällä kasvavien piilevien, pohjaeläinten, vesikasvien ja kalojen avulla 80-100 rantavyöhykkeen kivikkorantaa ympäri Ala- ja Yli-Kitkaa, Soudun- ja Posionjärveä Piilevänäytteet harjataan kivipinnoilta Vesikasvien esiintymistä havainnoidaan linjoilta Pohjaeläinten näytteenotto tehdään potkuhaavimenetelmällä Kalojen esiintyminen sekä runsaus arvioidaan sähkökalastamalla ja verkkokoekalastuksella SYKE/Torvinen

Osatehtävä 2 Ravinteiden vaihtelun mallinnus Kitkajärvien (mukaanlukien Posion- ja Soudunjärvet) ja sen lahtien alueella Ravinnepitoisuuksiin vaikuttavat Tuleva kuormitus Ravinteiden pidätyskyky Veden vaihtuvuus Arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutusta vesistön eri osien ravinnepitoisuuksiin Posionjärvi Soudunjärvi Yli-Kitka Ala-Kitka Kitkajoki Jätevesi, haja-asutus, maatalous, metsätalous, muu kuormitus...

Osatehtävä 3 Laaditaan Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimenpiteiden yleissuunnitelma yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Ongelmien ja vahvuuksien kartoittaminen Tavoitteiden asettelu Mahdollisten toimenpiteiden tunnistaminen Soveltuvuuden ja hyväksyttävyyden arviointi Lupien tarve Toteutusmahdollisuudet ja toteuttajat Kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet Laaditaan hankkeen tiedotussuunnitelma Internet-sivusto http://www.syke.fi(hankkeet/kitka-muha/

Osatehtävä 4 Osallistutetaan paikallisia toimijoita hankkeeseen ja vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluun Avoimet yleisötilaisuudet kesäkuussa ja hankkeen lopussa Kutsutaan koolle työryhmä/toimikunta Luodaan Kitkajärven alueelle sopiva vesienhoidon toimintamalli ja sen vaatimat toimijaorganisaatiot ja -verkostot Tavoitteena luoda puitteet pitkäaikaiselle järven ja sen valuma-alueen hoidon ja kunnostuksen toteuttamiseksi

Hankkeen aikataulu Toteutusaika marraskuu 2012 maaliskuu 2015 Maastotyöt, kuormitusarviointi 2013 Mallinnus 2013-2014 Vesienhoidon toimintamallin kehittäminen ja toimenpiteiden yleissuunnitelman laatiminen 2013-2015 Loppuseminaari Oulangan asemalla 2015 Yrjö Kivinen

Toteuttajat ja rahoittajat Toteuttajat Rahoittajat Suomen ympäristökeskus Oulun yliopisto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Oulangan tutkimusasema Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen laboratorio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hankkeen kokonaisbudjetti 463 600 euroa Toteuttajat (15,3 %) Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma (Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset) (osuus 78,6 %) Kuusamon kaupunki (3,5 %) Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta (0,9 %) Posion Vesi ja Lämpö Oy (0,9 %) Posion kunta (0,8 %)

Järvien ja valuma-alueen esittely

Järvien tila ja siinä tapahtuneet muutokset

Järvien kemiallinen ja ekologinen tila Kemiallinen tila määräytyy veden fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella Posionjärvellä hyvä kemiallinen tila Yli-Kitkassa ja Ala-Kitkassa erinomainen kemiallinen tila Yli-Kitkan Kesälahdessa hyvä kemiallinen tila Ekologinen tila määräytyy veden a-klorofyllin ja eliöryhmien perusteella (kasviplankton, päällyslevästö, vesikasvit, pohjaeläimet ja/tai kalat) Posionjärvi, Yli-Kitka ja Ala-Kitka hyvässä ekologisessa tilassa Yli-Kitkan Kesälahti tyydyttävässä ekologisessa tilassa

Muutoksia Fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuus kasvussa

Muutoksia Vesirutto (vieraslaji) on vallannut Ala-Kitkan ja levittäytynyt myös Yli- Kitkaan 100 80 60 40 20 0 Vesiruton (ruskea) ja muiden lajien (sininen) runsaus

Muutoksia Särkikalaistuminen Sannamari Pehkonen

Ei juuri muutoksia Typen pitoisuuksissa lievästi laskeva trendi

Muutokset maankäytössä Muutoksia valuma-alueen maankäytössä (Kostilainen 2011)

Onko maankäyttö fosforin lisääntymisen takana? Maankäytön vaikutus fosforin määrään jokivesissä (Kostilainen 2011) Pelto ja rakennetut alueet erittäin merkittäviä!!

Hankkeen tulokset ja hyödynnettävyys Tieto järvien rantavyöhykkeen tilasta eliöstön ja veden laadun perusteella sekä eliöstön monimuotoisuudesta Osaltaan vaikuttamassa kunnostustarpeiden kohdentamisessa sekä vertailuaineistona, kun kunnostustoimenpiteiden vaikuttavuuksia selvitetään tulevaisuudessa Vesistöseurannan ja kunnostustoimenpiteiden seurannan suunnittelun tukena Toimenpiteiden yleissuunnitelma hankkeen järvien hoitoa ja kunnostusta varten Toimintamalli järvien hoidon organisoimiseksi jatkossa esim. erilaisten hankkeiden kautta Internet-sivusto ja facebook-sivu tiedon välittämiseksi http://www.syke.fi/hankkeet/kitka-muha

Kiitos Posion Vesi ja Lämpö Oy