Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014
Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198) Vuonna 2009 Tekesin rahoittamista projekteista oli noin 20 prosenttia naisten ja 80 prosenttia miesten johtamia projekteja ( 605198) Tekes ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena erillisten vain naisille tai miehille tarkoitettujen palvelujen tai rahoitusmuotojen käynnistämistä. Viestinnässään Tekes on kannustanut naisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tekes on tuonut esiin viestinnässään naisyrittäjiä, naisten aikaansaamia innovaatioita ja naistutkijoita. Keinoina on käytetty muun muassa artikkeleita Näköalat -lehdessä, asiakasesimerkkejä Tekesin www-sivuilla ja puheenvuoroja Tekesin ja Tekesin ohjelmien seminaareissa. Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu on lähtökohtana Tekesin toiminnassa. Naisten ja miesten johtamia yrityksiä ja tutkimusryhmiä kohdellaan tasa-arvoisesti rahoituksen hakijoina, Tekesin ohjelmien osallistujina sekä kansainvälisten verkostojen ja palvelujen hyödyntäjinä.
Nykytila Tekesissä Vuoden 2009 jälkeen TEM ei ole velvoittanut laatimaan erillistä selvitystä toiminnallisen tasa-arvon toteutumisesta Tekesissä Toiminnallisen tasa-arvon edistäminen on satunnaista ja riippuu asiantuntijoiden omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta osallistua erilaisiin naisverkostoihin. Toiminnallisen tasa-arvon edistämiselle ei ole asetettu tavoitteita tai mittareita eikä määritelty konkreettisia edistämiskeinoja. Tekesin toiminnan laajeneminen on korostanut liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisen merkitystä. Erityisesti palveluinnovaatioiden kasvu on lisännyt naisvaltaisten alojen osuutta asiakaskunnassa (ks. slide nro. 6)
Tekesin toiminnan kehittyminen Toimialat Palvelut Työelämän kehittäminen Nopeat kokeilut Teknologia EU-asiat Liiketoiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveysasiat Aineettomuus, fiilis??? 1983 2000 2013 1180767
Toiminnallinen tasa-arvo Tekesin asiakaskunnassa Analyysi perustuu Suomen asiakastiedolta tilattuun aineistoon: Tekesin vuosien 2009-2013 yritysrahoitusasiakkaiden vastuuhenkilöt 3 447 organisaatiota, joissa 14 426 vastuuhenkilöä (toimitusjohtajat, hallituksen puheenjohtajat, varsinaiset jäsenet ja vastuulliset yhtiömiehet) Sukupuolijakauma selvitettiin etunimen perusteella, 70 henkilön sukupuolta ei saatu selville (0,5% koko aineistosta) Sukupuolijakauma: kaikki vastuuhlöt 1 % 11 % mies nainen ei tietoa 88 %
Tekesin asiakkaiden vastuuhenkilöiden sukupuolijakauma vastuuhlön aseman mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Varsinainen jäsen Vastuunalainen yhtiömies tieto puuttuu 0,6 % 0,4 % 0,5 % 0,0 % nainen 7,8 % 7,6 % 14,0 % 25,0 % mies 91,7 % 92,0 % 85,5 % 75,0 %
Tekesin asiakkaiden toimitusjohtajien sukupuolijakauma toimialoittain 11% 11% 5% 0% 0% 4% 16% 5% 24% 8% 6% 3% 17% 22% 7% 28% 9% 0% mies nainen 88% 89% 95% 100% 100% 96% 81% 95% 77% 92% 94% 97% 83% 78% 92% 72% 91% 100% ei tietoa
Jääkö mahdollisuuksia hyödyntämättä? Tekes on määritellyt ydinkohderyhmäkseen uudistumalla kansainvälistä kasvua hakevat yritykset. Uuden strategian mukaisesti haluamme olla pelinrakentajia elinkeinoelämän uudistamisessa. Naisten johtamien yritysten osuus Tekesin asiakaskunnasta on hyvin pieni, jääkö suomalaisesta innovaatio-osaamisesta ja kasvupotentiaalista sen vuoksi osa Tekesin toiminnan ulkopuolelle syystä tai toisesta? Voimmeko aktiivisella toiminnalla vaikuttaa naisten johtamien kasvuyritysten lisääntymiseen? Vaikuttaako Tekesin teknologia-rahoittaja mielikuva rajoittavasti? Tekesin asiakaskunnassa naisten johtamat yritykset keskittyvät ennen kaikkea tyypillisille palvelualoille. Kokonaisuutena naisten johtamien yritysten määrä on vähäinen, tunnistavatko kaikki Tekesin mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi? Voimmeko vaikuttaa toiminnallamme naisten omistamien/johtamien yritysten innovaatiohalukkuuteen ja kyvykkyyteen? Osaavatko asiakasyritykset nähdä sukupuolinäkökulman hyödyntämisen liiketoimintamahdollisuutena omassa toiminnassaan?
Toimenpidesuunnitelma 2015-16 1/2 1. Asiakaskunnan valtavirtaistamiseen liittyvät toimet Viestinnän toimenpiteet, joilla nostetaan suunnitelmallisesti esille naisten omistamat/johtamat yritykset case-esimerkkeinä naisjohtajien näkökulmia yrittämiseen/johtamiseen. Viestintäkeinot: artikkelit & case-kertomukset, Viestintäkanavat: Tekes.fi, tapahtumat sähköinen ja printtimedia Vastuu: MARVI, tapahtumien suunnittelijat Säännöllinen osallistuminen naisyrittäjien tapahtumiin ja muihin relevantteihin naisverkostoihin Vastuu: UAT, Ohjelmat Muut toimenpiteet Vuosittainen tilastointi vastuuhenkilöiden sukupuolijakauman, yrityksen elinkaaren (aloittava yritys, kasvuyritys, suuri yritys) ja toimialan mukaisesti
Toimenpidesuunnitelma 2015-16 2/2 2. Tuotteiden ja palveluiden valtavirtaistamisen näkökulma Toiminnallisen tasa-arvon näkökulma huomioidaan uusien ohjelmien valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (huomioitu jo 2014 uusien ohjelmien valmistelussa) Vastuu: ohjelmavalmistelijat, Strategisten ohjelma-alueiden vastuualuejohtajat Asiakkaan haastaminen pohtimaan, voisiko sukupuolinäkökulman huomioiminen luoda tuotteelle/palvelulle uutta kilpailuetua tai uusia markkinoita? Vastuu: hanketyötä tekevät asiantuntijat, ohjelmapäälliköt
Toiminnallisen tasa-arvon näkökulman huomioiminen uusien ohjelmien valmistelussa Toiminnallisen tasa-arvon asia ei ole aiemmin noussut Tekesin ohjelmatoiminnassa esille erityisenä kysymyksenä. Uusissa käynnistyvissä pitkäkestoisissa ohjelmissa on tähän syytä varautua. Siksi tämä tulee huomioida uusien ohjelmien valmistelussa. 2014 syksyllä uusien ohjelmien valmisteluun on annettu seuraava ohjeistus; Jokaisen tulee tarkastella ohjelmavalmistelussa, miten ohjelma suhteutuu tai mahdollisesti edistää toiminnallisen tasa-arvon (= sukupuolijakauma/-tasa-arvo) valtavirtaistamista. Ohjelmasuunnitelmiin lisätään tiivis kappale 3.3.3 Toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Esimerkkinä: Tekes-tasolla tultaneen esimerkiksi nostamaan viestinnässä asiaa esille, mm. toisiko naisten osuuden lisääminen uusia tai toisenlaisia innovaatioresursseja? Toisivatko sukupuolinäkökulmasta enemmän naisille suunnatut tuotteet tai palvelut kilpailuetuja? Voisiko joitain ohjelmapalveluita kohdistaa jotenkin toiminnallisen tasa-arvon näkökulmasta, vaikkapa naisten enemmistönä omistamiin tai naisten johtamiin yrityksiin? Olisiko ohjelma verkottunut joihinkin verkostoihin, joissa tasa-arvoasiat olisivat mukana? Tai tuotaisiinko asiaa esille ohjelman viestinnässä, vaikkapa tavoitteena alan koulutuskysyntään vaikuttavana.