Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013
KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla. KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993), jossa on säädetty mm. tehtävistä, taloudesta ja valtuuskunnasta. KT on julkisoikeudellinen yhteisö. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja tekee kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. KT tukee kuntien työnantajatoimintaa mm. antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa sekä kehittää henkilöstöjohtamista. KT hoitaa myös kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT:n yhteydessä toimii Palvelulaitosten työnantajat PTY. 2
Työ- ja virkaehtosopimustoiminta Voimassa olevien kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on 1.1.2012 28.2.2014 eli 26 kuukautta. Sopimukset toteuttavat kunta-alalla työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Palkkaperintöä vuodelle 2014 on 0,2 %. Ajankohtaista työmarkkinaneuvotteluista: KT on mukana työmarkkinakeskusjärjestöjen tunnusteluissa/neuvotteluissa mahdollisesta kattavasta keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. KT:n valtuuskunta käsitteli työmarkkinatilannetta 22.8.2013. KT tavoittelee 3-vuotista erittäin maltillista sopimusta, jonka tulee olla aikataulusyistä johtuen hyvin pelkistetty ja yksinkertainen, ja kustannusvaikutuksiltaan lähellä nollalinjaa. Kuntatyönantajien välillisiä työvoimakustannuksia (eläkemaksut ja muut sotumaksut) ei pitäisi nostaa nykytilanteessa. 3
Muuta ajankohtaista Kunta-alan pääsopimus: Tehy ry irtisanoutui pääsopimusjärjestelmästä syksyllä 2007 eikä ole sen jälkeen osallistunut kunta-alan neuvotteluihin. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet yrittävät uudistaa pääsopijajärjestörakennetta kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevaan muotoon. Raamisopimukseen liittyvät neuvottelut osaamisen kehittämisen toimintamallista (ns. 3 päivän koulutus ja sen kompensointi työnantajalle) ovat edelleen kesken. KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen tuloksellisuuskampanja jatkuu vuoteen 2014. 4
Kunta-ala on suuri työnantajasektori Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on noin 437 000 palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES on kattavuudeltaan Suomen suurin sopimusala. Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannukset ovat arviolta 21,6 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,6 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 5 miljardia euroa. Yhden prosentin palkankorotus kaikille maksaa 216 miljoonaa euroa/vuosi. 5
Tiukka kuntatalous edellyttää myös henkilöstömenosäästöjä Kuntataloustilanteen heikentyminen pakottaa kuntatyönantajia tekemään henkilöstömenosäästöjä, toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja tehostamista sekä useamman vuoden talouden tasapainottamisohjelmia. Taloudellisin perustein tapahtuvat lomautukset ovat toistaiseksi vähäiset verrattuna yksityiseen sektoriin tai verrattuna kunta-alan vuosien 1992-1994 lomautuksiin. Paras-lainsäädäntöön perustuva 5 vuoden irtisanomissuoja päättyy 27 kunnassa vuoden 2014 alussa. KT edellyttää, että valtio toteuttaa kehysriihessä päättämänsä ohjelman, jolla puretaan kuntien velvoitteita. Tällä tavoitellaan miljardin euron säästöjä vuoden 2017 menoista laskettuna. 6
Miten kunta-ala hakee säästöjä lomautusten ja irtisanomisten lisäksi, keinoja Luonnollisen poistuman hyödyntäminen Täyttölupamenettely/vaikeutettu rekrytointi, avoimien virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen Vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä, ylipäätään henkilötyövuosia Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman käytön uudelleen harkinta Palkattomat virka- ja työvapaat Lomarahojen vapaaksi vaihto/leikkaaminen Ei harkinnanvaraisia palkantarkistuksia Alennettu esim. kokous-, OTO-palkkioita jne. Luovuttu tulospalkkioista Ylitöiden minimointi, työvuorosuunnittelun tarkistaminen Talouden pidemmän aikavälin tasapainottamisohjelmat Uusien toimintatapojen hakeminen, töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen Henkilöstökoulutuksen vähentäminen Henkilöstöetuuksien karsinta Seutuyhteistyö Investointien karsinta Ostojen ja hankintojen, tarjoilujen ja matkakulujen jne. vähentäminen 7
Lomautukset taloudellisista syistä kunta-alalla vuosina 1992 2013, % -osuus henkilöstöstä 25 21,6 20 15 10 5 0 2,3 3 1,5 0,7 1,8 5,5 0,5 0,1 0,1 0,4 0,1 0,2 0,5 0,5 0,5 0,9 2,8 1,4 0,1 0,5 1,5 *arvio 8
Irtisanomiset taloudellisista syistä kunta-alalla vuosina 1992 2013, % -osuus henkilöstöstä 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0 0,1 0,1 0,1 0,03 0,02 0,02 0,02 0,01 0,02 0,02 0,03 0,02 0,01 0,01 0,02 0,01 0,05 *arvio 9
Yhteystiedot Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 7711 www.kuntatyonantajat.fi tai www.kt.fi www.kuntatyonantajalehti.fi etunimi.sukunimi@kt.fi