HOIVATYÖN YMPÄRISTÖVAATIMUKSET JA ASUNTOJEN ASETTAMAT RAJAT KOTIHOIDOLLE Pirjo Sipiläinen, arkkitehti Helsingin kaupunki, terveyskeskus / Teknillinen korkeakoulu SOTERA pirjo.sipilainen@hel.fi
TAVOITE Hankkeessa arvioidaan asuntojen fyysisten ominaisuuksien soveltumista asukkaiden kotihoitoon tarkastelemalla sekä asuntojen ongelmakohtia että toiminnan tarpeita ja vaatimuksia. Tarkastelun kohteena ovat apua tarvitsevien ja apuvälineiden avulla liikkuvien henkilöiden sekä heidän avustajiensa vaatimukset toimintaympäristölle.
Kotihoidon asiakkaat naisia yli 80% asuvat yksin (noin 90 % naisista, 70 % miehistä) yli 40% vähintään 85-vuotiaita (Helsinki) yli 60 % tarvitsee apua liikkumisessa noin 75 %:lla käytössä liikkumisen apuväline (keppi, rollaattori tai pyörätuoli)
40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kotihoidon avustamistehtävät päivittäisissä perustoimissa asiakkaiden luona Nainen % Mies % Peseytymisessä Pukeutumisessa Portaissa liikkumisessa Wc:ssä käynneissä Sisällä liikkumisessa Vvuoteesta/vuoteeseen Syömisessä Ulkona liikkumisessa
Avustajien kokema kuormittuminen tai huonot työasennot eri vustamistehtävissä jaoteltuna asiakkaan liikkumiskyvyn mukaan 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % itsenäinen liikkuja vähän apua tarvitseva liikkuja paljon apua tarvitseva liikkuja täysin autettava Peseytyminen 9 % 8 % 20 % 26 % Ulkona liikkuminen 0 % 8 % 15 % 25 % Pukeutuminen 13 % 6 % 12 % 26 % Portaissa liikkuminen 0 % 13 % 15 % 50 % Syöminen 0 % 5 % 0 % 0 % Wc-käynnit 0 % 14 % 20 % 42 % Sisällä liikkuminen 0 % 4 % 13 % 30 %
Asiakkaiden asuntojen ominaisuudet, jotka hankaloittavat avustajan toimintaa tai lisäävät siakkaan avun tarvetta (n= 1447-1553 asuntoa) 30 25 24,1 20,2 20 15 10 16 14,1 14,9 12,2 12,6 11,6 10,2 8,6 6,4 5 4,4 5,4 5 avustaja % 11,8 asiakas % 10,6 8,4 % asiakkaiden asunnoista 5,6 3,7 4,2 2,7 1,4 0 pitkät asiointimatkat hissin puuttuminen ympäristön korkeuserot ja portaat asunnon kynnykset tai tasoerot kapeat oviaukot asuinhuoneiden koko tai muoto wc-tai pesutilojen koko tai muoto kulkuyhteys wc- ja/tai pesutiloihin keitiökalusteiden sijoitus parvekkeen puuttuminen joku muu
Hygieniatilojen soveltuminen tehtävien tekemiseen 100 % Tilan soveltuminen tehtävään 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 14 13 4 8 6 1 5 4 2 4 1 2 2 1 10 14 7 3 huono välttävä tyydyttävä hyvä Liikkumisessa avustaminen Pukeminen Hoitotehtävä Peseytymisessä avustaminen Wc-toimissa avustaminen Tehtävät hygieniatilassa
Hygieniatilan keskeinen asema tehtävien suorittamisessa Hygieniatilassa tehdään kaikkia avustamistehtäviä Hygieniatilan ominaisuudet lisäävät eniten avustajan kuormittumista ja asiakkaan avun tarvetta asuntojen tiloista Hygieniatilan soveltuminen käyttäjän päivittäisten toimien tekemiseen on keskeistä kotona asumisen ja hoidon onnistumiselle Hygieniatila suunnitellaan ja rakennetaan valmiiksi yksityiskohtia myöten, jonka muuttaminen on jälkeenpäin vaikeaa Hygieniatilan soveltumattomuus kotihoidon toimintaan lisää tehtäviä muissa huonetiloissa ja monimutkaistaa prosesseja (samaa tehtävää joudutaan toistamaan eri huoneissa, kaikki tehtävät tehdään pesutilassa, tehtävien tekeminen on hankalaa, teknisten järjestelmien toimimattomuus lisää oheistehtäviä) Tilan ominaisuudet lisäävät avun tarvetta ja vaikeuttavat avustamista (avustaminen kylpyammeeseen, avustaminen liikkumisessa, ulottuminen säätimiin jne.) Tyypillisiä ongelmia: apuvälineitä ei pystytä käyttämään tilassa, asiakas pestään wc-istuimella, pesukone on tiellä
Suomen asuinkerrostalojen rakennusvuodet 15000 10000 5000 0-1920 1921-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990- Kotihoidon asiakkaiden asuntojen rakennusvuodet Asiakkaiden asuntojen rakennusvuosi (n=843 asuntoa) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -1919 1920-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-
1930-luvun asunnot
1961-1972
1973-78
Avustaminen ahtaissa kylpyhuoneissa
Tilaelementtikylpyhuoneet
ertailuaineisto: oitolaitosten hygieniatilojen toimivuuden arviointi Viisi sairaalaa, rakennettu 1929-1984, peruskorjattu 1997-1998. Pesuhuoneita ja wc-tiloja oli 24 eri kokoa, keskimäärin 5,5 m2 (Min. 2,5, Max. 8,5) nkilökunta: Kuntoutuksen kannalta on parempi, että käynti hygieniatilaan on suoraan potilashuoneesta. Yhtä wc-tilaa kohti ei pidä olla enemää kuin neljä käyttäjää, muuten muodostuu jonoja. Tilan tulee soveltua sekä omatoimiselle käyttäjälle että yhdelle tai kahdelle avustajalle. Tilan pitää tukea itsenäisen pyörätuolin käyttäjän toimintaa sekä wckäyntien ja peseytymisen harjoittelua. Luistamaton lattia ja tukikaiteet ovat tärkeitä. gelmia Pesuhuoneet ovat liian pieniä Ei ole riittävästi tukikaiteita ja kahvoja wc-istuimen luona Wc-istuin on liian matala tai epämukava Potilaat eivät ulotu tarvikkeisiin Pesuallas on liian matala tai korkea ja sen päälle kumartuminen on vaikeata. Laskutilaa ja jalkatila pesualtaan alta puuttuu sekä tilaa altaan ympäriltä Suihkutuoli on epämukava ja sen ympärillä ei ole tukikaiteita riittävästi
UDEN TOIMINTAA TUKEVAN HYGIENIATILAN EHITTÄMINEN Neljän kokotilamallin suunnittelu ja testaus. Mallit olivat erilaisia muodon, oven sijainnin, sekä kalusteiden ja varusteiden sijainnin suhteen MALLI A hypoteettinen hyvin toimiva tila MALLI B perustui ikäihmisten toimintaympäristöön kehitettyyn kylpyhuoneeseen MALLI C, wc-istuin sijaitsi 45-kulmassa nurkassa MALLI D, wc-istuin ja pesuallas sijaitsivat huoneen vastakkaisissa kulmissa Mallitilojen seinät olivat siirrettäviä siten,että tilan koko oli muunneltavissa testihenkilöiden tarpeiden mukaan.
STIHENKILÖT Mallien testaus, sairaalan akuuttiosastojen potilaita (n= 40) ikä 42-99 vuotta (keskimäärin 79), naisia 70 % 5 liikkuin ilman apuvälinettä tei kepin avulla (3 tarvitsi apua) 14 käytti rollaattoria (7 tarvitsi apua) 6 käytti itsenäisesti pyörätuolia 8 pyörätuolin käyttäjää tarvitsi yhtä avustajaa 7 pyörätuolin käyttäjää tarvitsi kahta avustajaa Henkilökunta (N=6). Hoitajia ja fysioterapeutti Valmiin mallin testaus Kontulan vanhustenkeskuksessa, 34 testihenkilöä: 5 liikkui ilma apuvälineitä (kaikki tarvitsivat avustajan) 8 käytti rollaattoria (3 tarvitsi avustajan) 18 käytti pyörätuolia (7 tarvitsi yhden avustajan, 6 tarvitsi kaksi avustajaa) 3 käytti geriatrista tuolia (kaksi avustajaa kaikilla)
STAUKSET Keskeinen tehtävä oli wc-käynti Huoneeseen kulkeminen Siirtyminen wc-istuimen luokse Toiminnat wc-istuimen luona Istuutuminen ja istumasta ylös nouseminen Siirtyminen pesualtaan luo ja tomiminen altaan luona Siirtyminen ulos huoneesta Toinen tehtävä oli suihkussa käynti: siirtyminen suihkun luo, istuutuminen, toimiminen suihkuistumella jne.
ESTIT Kaikki testaukset videoitiin Er tilamallien toimivuutta arvioitiin vertailemalla saman tehtävän sujuvuutta tai onnistumista eri tiloissa Potilaiden kannalta arvioitiin itsenäisen suoriutumista ja avun tarpeen määrää, vaaratekijöitä sekä toiminnan sujuvuutta Avustajien kannalta tarkasteltiin tilan tarvetta ja riittävyyttä, tilan vaikutusta työasetoihin potilassiirroissa ja tehtävien suorittamisen helppoutta ja sujuvuutta Lisäksi kysyttiin testihenkilöiden käsitystä toiminnan onnistumisesta
ULOKSIA Testihenkilöillä, jotka liikkuivat ilman apuvälinettä tai keppiä, oli sellaisisa tehtävissä vaikeuksia, joissa heidän piti tehdä useita asioita samanaikaisti, kuten kääntyä, nostaa tai laskea housuja, istuutua, nousta istumasta ylös, kumartua eteen tai sivulle istuessa ja kurkottaa tarvikkeeseen, seistä ja pestä käsiä jne. Parhaiten toimintaa tukivat tilamallit, joissa oli tukikaiteita ja kahvoja wc-istuimen, suihkuistuimen ja pesualtaan välittömässä läheisyydessä. Kun sivuseinät olivat lähellä istuimia, toiminta koettiin turvallisemmaksi kuin silloin, kun istuin sijaitsi keskilattialla. Myös heikkonäköiset kokivat lähellä sijaitsevat seinät turvallisiksi. Rollaattorin avulla liikkuville oli tärkeää sujuva kulku ovelta wc-istuimelle, pesualtaalle ja ulos huoneesta. He tarvitsivat selkeää kulkureittiä, helppoja kääntymispaikkoja siten, ettei tarvinnut kulkea takaperin. Tilaa tarvitiin wc-istuimen, suihkuistuimen ja pesualtaan edessä. Tukien tarve oli sama kun ilman apuvälineitä liikkuvilla.
ULOKSIA Pyörätuolia käyttäneet testihenkilöt siirtyivät pyörtuolista wc-istuimelle seisoma-asennon kautta. Vaikeinta oli siirtyä pyörätuolista wcistuimelle ja takaisin Hankalia oheistehtäviä olivat istumasta ylösnousu, kääntyminen wc-istuimen edessä, seisominen housujen nostamisen aikana ja istuutuminen. Kriittinen tilatekijä oli pyörätuolin sijoittaminen siten, että tukikaiteet ja kahvat sijaitsivat ulottumisetäisyydellä. Tilaa tarvittiin pyörätuolin kääntämiseen wc-istuimen, pesualtaan ja suihkuistuimen luona. Avun tarve ja tekemisen itsenäisyyden aste riippui tilasta.
ULOKSIA Avustajien yleisin poitilassiirtomenetelmä oli potilaan nostaminen käsivarsista. Tässä siirrossa potilas ei voinut aktiivisesti osallistua siirtoon. Siirto aiheutti kipua potilaalle ja huonoja työasentoja avustajille. Siirtoon tarvittiin paljon tilaa molemmin puolin potilasta. Lisäksi testattiin muita siirtomenetelmä ja niiden tilavaatimuksia. Parhaiten potilaan itsenäisen suoriutumisen tilvaatimusten kanssa sopivat yhteen siirtomenetelmät, joissa avustaja toimi edessä ja toisella sivulla, mutta ei molemmilla sivuilla.
ULOKSI äyttäjien tilavaatimuksia hygieniatiloissa
OHTOPÄÄTÖKSIÄ Avustettavan itsenäisen suoriutumisen aste riippuu tilan mitoituksesta ja varusteista. Parhaiten itsnäiseen suoriutumiseen soveltuu tila, jossa wcistuin sijaitsee lähellä sivuseinää ja tukikaiteita ja kahvoja on ulottumisetäisyydellä. Tukikaiteita ja kahvoja tarvitaan useiden ohesitehtävien suorittamista varten. Rollaattorin käyttäjä ja avustaja tarvitse riitävästi tilaa wc-istuimen eteen. Istumasta ylösnousu on vaikein tehtävä wc-tilassa. Jos tukikaiteita on sijoitettu siten, että niistä on mahdollista vetää toisella kädellä ja toisella työntää, onnistuu istumasta ylösnousu parhaiten. Seisomisen tukemiseen tarvitaan kaiteita, joihin voidaan nojautua siten, että kädet pysyvät vapaina. Kulmaan sijoitettava pesuallas säästä tilaa ja edesautaa sujuvaa liikkumista apuvälineiden avulla.