Asumisympäristön toimivuuden ja. aktiivisempi ja hoitajan työ keveämpää

Transkriptio

1 Asumisympäristön toimivuuden ja turvallisuuden avainasioita: asiakas aktiivisempi ja hoitajan työ keveämpää Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari Folkhälsan Sipiläinen Pirjo, arkkitehti

2 Aiheet Hoidon piirissä olevat ikäihmiset Hoitoympäristöt Asuinympäristöt ja niiden ongelmat Avustaminen asunnoissa Omatoimisuuden painottaminen tilojen kehittämisessä

3 S äännöllisen hoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuonna 2008, % vastaavanikäisestä väestöstä THL, Tilas to ja indikaattoripankki SOTKAnet Kotihoito T ehos tettu palveluas uminen O mais hoidon tuki Vanhainkoti Terveyskeskus T avallinen palveluas l uminen

4 Vanhainkodit 1970-luvulla kunnalliset vanhainkodit olivat melko suuria, ja niissä oli suuret kokoontumistilat, aulatilat ja ruokailutilat luvun loppupuolella kehitettiin kaksikäytäväratkaisu, jossa asukkaiden tilat olivat käytävän ikkunan puoleisella reunalla ja hoitajaja aputilat käytävien välissä. Tilat oli suunniteltu ennemminkin ikääntyneille ill kuin toimintaesteisille. i t t i ill Rakennuksissa oli jo yhden hengen huoneita, mutta ne eivät olleet koteja. Asuinhuoneiden id wc- ja peseytymistilat til t olivat pieniä. VANHUSTENTALOT Samaan aikaa rakennettiin vanhustentaloja, jotka erosivat tavallisista asuinkerrostaloista ainoastaan siinä, että niissä oli vain pieniä asuntoja ja toisinaan yhteistilat ja pesula pohjakerroksessa

5 Palvelutalot 1980-luvulla käynnistyi palvelutalojen rakentaminen. Palveluasunnon muodosti huone, jossa oli pieni keittokulmaus, wc ja yleensä suihku. Rakennuksissa oli paljon yhteistiloja ja palveluja tarjottiin myös lähiseudun asukkaille. Esteettömyys otettiin huomioon käytävien, hissien ja ovien mitoituksessa.

6 Vanhusten vuokra-asunnotasunnot Vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloasuntoja on rakennettu luvulta lt lähtien mm. Helsingissä i Aluksi ne olivat yksiöitä ja kaksioita käsittäviä vuokra-asuintaloja 60 vuotta täyttäneille Vanhusten vuokra-asunnot olivat pinta-alaltaan lt pieniä, iä eikä niitä suunniteltu pyörätuolin tai rollaattorin käyttöön. Asuntojen eteis-, wc- ja peseytymis- sekä keittiötiloja pitäisi suurentaa, jotta ne soveltuisivat liikkumisen apuvälineiden käyttöön ja avustamiseen.

7 Senioritalot Senioriasumisesta on tullut uusi rakennusliikkeiden myyntivaltti viime vuosina. Senioriasunnoille ei ole yhtenäisiä suunnitteluohjeita, vaan eri rakennuttajat ovat laatineet omia ohjeistuksiaan. Tulevaisuuden senioritalohankkeessa (Tuppurainen, 2006) haastatelluista senioreista suuri osa oli jossain vaiheessa halukas muuttamaan tavallisessa kerrostalossa sijaitsevaan senioriasuntoon,,joka olisi turvallinen ja esteetön. Useat olivat halukkaita muuttamaan senioritaloon, jossa asuisi vain yli 55-vuotiaita. Seuraavaksi suosituin muuton kohde oli palvelutalo. Vanhainkotiin halusi muuttaa vain 1 % vastaajista.

8 Kotihoidon asiakkaiden asunnot Tutkimuksen kotihoidon asiakkaista (n= 1541) asui kerrostaloissa o ssa 72 % omakotitaloissa 6 % rivi- tai paritaloissa 5 % pienkerrostaloissa 3 % vanhustentaloissa 3 % palvelutaloissa 12 % Kotihoidon asiakkaiden asuntojen rakennusvuodet 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0 % ennen lukua % asunnoista (n=843 asuntoa)

9 Liikkuminen I äi liikk i lä ä l d k l k k i kijä Itsenäinen liikkuminen on elämänlaadun kannalta keskeinen tekijä. Liikkuminen on sidoksissa päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen

10 Asuinympäristön vaaratekijöitä Yleisimpiä i iä olivat sisäportaat, t ulkoportaat, t palvelujen kaukainen sijainti ja lähimaaston vaikeakulkuisuus (Sakari-Rantala & Lampoinen, 1999). Liikkumisympäristön puutteet lisäävät avun tarvetta ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia niin avun antajille kuin ikääntyneillekin. Rahan lisäksi liikkumismahdollisuudet vaikuttavat elämisen laatuun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja henkiseen hyvinvointiin (Ruonakoski ym., 2005).

11 Kerrostalon hissittömyys Hissittömyys on erityisesti ikääntyville asukkaille liikkumisen, asioiden hoitamisen, itsenäisen suoriutumisen ja kotona asumisen este (Rönkä ym., 1997). Hissittömyys haittaa kaiken ikäisiä asukkaita riippumatta siitä, missä kerroksessa he asuvat tai millainen itse rakennus on (Rönkä & Kallio, 2002).

12 Kerrostalojen ongelmia itsenäisen suoriutumien ja avustamisen kannalta Erityisesti kerrostalojen hissittömyys ja pesutilojen ahtaus vaikeuttavat kotona selviytymistä. Myös portaat ja tasoerot, oviaukkojen ja käytävien kapeus, kynnykset ja rakennustekniikasta johtuvat lattioiden tasoerot, aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita, estävät apuvälineiden avulla liikkumisen ja lisäävät avun tarvetta (Sipiläinen ym., 2002). Hygieniatilassa kaatumisen riskitekijöitä ovat wc-istuimelle siirtymisessä, peseytymisessä ja avustajan työskennellessä ahtaissa tiloissa. Esteitä aiheuttaa kulkuyhteys ulos sekä parvekkeen kynnys, jolloin asukkaat eivät pääse apuvälineiden id avulla itsenäisesti i ulos. Tekijät, jotka aiheuttivat asukkaille kaatumisvaaroja, olivat myös avustajien työn vaaratekijöitä. Kun apuvälinettä ei ole mahdollista käyttää, tarvitaan avustajaa tukemaan ja kannattelemaan. (Sipiläinen ym., 2002)

13 Henkilökunnan kokema kuormitus avustettaessa päivittäisissä toimissa jaoteltuna asiakkaan liikkumiskyvyn mukaan (1512 asiakasta, % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % tehdyistä tehtävistä) 0 % itsenäinen liikkuja vähän apua tarvitseva liikkuja paljon apua tarvitseva liikkuja täysin autettava Peseytyminen 9 % 8 % 20 % 26 % Ulkona liikkuminen 0 % 8 % 15 % 25 % Pukeutuminen 13 % 6 % 12 % 26 % Portaissa liikkuminen 0 % 13 % 15 % 50 % Syöminen 0 % 5 % 0 % 0 % Wc-käynnit 0 % 14 % 20 % 42 % Sisällä liikkuminen 0 % 4 % 13 % 30 % Siirtyminen vuoteesta/vuoteeseen 0 % 33 % 34 % 38 %

14 Avustaminen asiakkaiden asunnoissa Useimmiten peseytymisessä, ulkona liikkumisessa, pukeutumisessa, portaissa liikkumisessa, wc-käynneissä käynneissä, sisällä liikkumisessa sekä vuoteeseen ja vuoteesta siirtymisissä. Kotihoito avusti asiakkaita päivittäisissä toimissa sitä enemmän ja sitä hankalammaksi työntekijät kokivat avustamisen, mitä huonompi oli asiakkaiden liikkumiskyky. Wc- ja peseytymistiloissa avustetaan enemmän ja useammissa tehtävissä kuin asunnon muissa tiloista. Kapeat oviaukot, kynnykset ja tasoerot sekä ahtaat tilat estivät apuvälineiden käytön ja avustajan pääsyn lähelle avustettavaa. Wc-istuinta käytettiin usein istuimena pesemisen, pukemisen ja hoitotehtävien aikana, jolloin istuimen ympäristön ahtaus vaikeutti avustamista. Liikkumisessa avustettiin yleensä makuutiloista wc- ja peseytymistiloihin, ja sitä hankaloittivat kapeat oviaukot, korkeat kynnykset sekä käytävien kapeus ja mutkaisuus. Makuutiloissa vuoteen ympärillä avustamista vaikeuttivat yleensä ahtaat tilat, matala vuode, vaikea pääsy vuoteen ääreen sekä apuvälineiden puuttuminen. Asuntojen ja erityisesti i i wc- ja peseytymistilojen il ahtaus on keskeinen, k kotihoitoa i hankaloittava tekijä. Tavallisten 1900-luvulla rakennettujen asuntojen ja palvelutaloasuntojen peseytymistilat ovat liian ahtaita rollaattorin ja pyörätuolin käyttämiseen sekä paljon apua tarvitsevan henkilön avustamiseen. Asukkaan liikkumis- i ja toimimiskyky, i i k liikkumisen i apuvälineiden id käyttö sekä avun tarve eri toiminnoissa asettavat vaatimuksia asuntojen tiloille. Avustamistehtävien onnistunut tekeminen edellyttää hyviä ergonomisia työasentoja sekä tilaa apuvälineiden käyttämiseen. Mitä enemmän apua tarvitaan, sitä moninaisempia ovat tiloihin kohdistuvat vaatimukset.

15 Kerrostaloasunnot

16 Kylpyhuoneessa avustaminen 2230 pk jakkara suihkutuoli tukikahva h= 50 tukikahvat Päivittäisissä perustoimissa avustettaessa vaatimuksia tiloille tuovat samanaikaisesti tilassa toimivat avustaja ja avustettava sekä käytössä olevat apuvälineet. Kotona asuvien vanhusten asuntojen pitäisi tukea mahdollisimman hyvin itsenäistä toimintaa. Lisäksi niiden pitäisi tarvittaessa tukea avustajan toimintaa tai olla helposti sellaiseksi muutettavissa. Jokaisen yksilön toimintakyky on erilainen ja muuttuu eri tavalla.

17 Peseytymistilan yy toimivuuden kriteerit Hygieniatilan ja sen kalusteiden tulee tukea asukkaiden omatoimisuutta, avustajien ergonomiaa sekä liikkumisen, siirtämisen ja nostamisen apuvälineiden käyttöä. Tilalle ja kalusteiden toimivuudelle asetettiin kriteerit tilaan ja tilassa liikkumiselle wc-toimille pesualtaan käytölle suihkun käytölle

18 Liikkuminen Huoneeseen siirtyminen kulkureitin toimivuus huoneesta eteisen kautta tilaan, oviaukon riittävä leveys, tila oven avaamiseen ja sulkemiseen, kynnyksen y toimivuus Tilassa liikkumisen ja siirtymisen helppous selkeä kulkureitti wc-istuimelle, tukeutumisen mahdollisuus reitti wc-istuimelta pesualtaalle, apuvälineen käytön helppous, ei ylimääräistä kääntymisen tai takaperin kävelemisen tarvetta apuvälineen avulla liikkumisen tila pesualtaan luona reitti pesualtaalta ovelle, ei takaperin kävelemistä, helppo kääntyminen reitti ovelta suihkutilaan, apuvälineiden käytön helppous

19 Pesualtaan käyttö Pesualtaan käyttö ja käytettävyys seisaaltaan, istualtaan, eri apuvälineitä itä käytettäessä ttä ä ja avustettaessa tt tukeutumisen mahdollisuus: tukikaiteen korkeus ja sijainti altaan päälle kumartumisen mahdollisuus: etureunan muotoilu, altaan korkeusasema, jalkatila pyörätuolin käyttäjälle, vesitilan matala muoto riittävän korkean jalkatilaan saamiseksi hanan helppokäyttöisyys ja ulottuminen hanaan laskutilan riittävyys avustajan tilan riittävyys Peili ja muut tarvikkeet pesualtaan luona peilin korkeus, vartalon ja kasvojen näkeminen seisaaltaan ja istualtaan muiden tarvikkeiden sijainti, niihin ulottuminen ja niiden käytettävyys ja havaittavuus, roskakori, käsipyyhe

20 Peseytyminen ja suihkun käyttö suihkutuolin luokse siirtymisen tila suihkutuoliin siirtymisen tukikahvat ja kaiteet suihkutuolissa istumisen turvallisuus, istumamukavuus, käsituet suihkuhanoihin ulottuminen ja niiden käytettävyys pesuaineiden sijainti, niihin ulottuminen suihkutuolista nouseminen: tukikahvat ja kaiteet, apuvälineen sijainti avustajan tila

21 Wc-käynti tukeutumisen mahdollisuus wc-istuimen luona seisottaessa, käännyttäessä, istuuduttaessa ja istumasta ylös noustessa turvallinen istuminen, tukeutumisen mahdollisuus, ulottuminen bideesuihkuun ja muihin tarvikkeisiin avustajan tila wc-istuimen ympärillä avustajan ulottuminen bidee-suihkuun ja muihin tarvikkeisiin tarvittava laskutila muut tarkasteltavat tekijät: lattian pinta, tukikaiteiden, kahvojen, wc-istuimen korkeus, istumamukavuus

22 Avustamisen tilantarve Avustamistehtävien sisältö ja tilan riittävyys riippuivat asiakkaan toimintakyvystä, tilan koosta ja muodosta, kalusteista, käytettävistä apuvälineistä ja työntekijän työtaidoista. Työntekijän käyttämät potilassiirtomenetelmät ja siirtotaidot vaikuttivat osittain siihen, millainen tila oli riittävä tietyn avustamistehtävän tekemiseen. Hieman pienempikin p tila riitti, kun apuvälineiden ominaisuuksia käytettiin hyväksi tai kun asiakkaan voimavarat oli osattu ottaa huomioon tukikaiteiden ja kahvojen asentamisessa ja työmenetelmiä valittaessa. Asiakkaan itsenäisen toiminnan mahdollisuuksia oli lisätty joissakin asunnoissa, mutta yksilöllisiä ratkaisuja oli tehty yleisesti ottaen hyvin vähän.

23 Asuntojen tilat ja avustamisen vaatimuksia Kotihoidon onnistumisen kannalta asuntojen tilojen pitäisi tukea asukkaiden omatoimisuutta ja mahdollistaa ergonominen avustaminen päivittäisissä perustoimissa. Asunnoissa pitäisi olla mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen rollaattorin avulla sekä mahdollisuus käyttää pyörätuolia päivittäisten perustoimien yhteydessä. Asuinhuoneiden osalta keskeistä on tilan riittävyys, oviaukkojen leveys ja kynnyksettömyys. Wc- ja pesutilojen osalta tarvitaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jotta apuvälineidenkäytölle on tilaa ja samanaikaisesti kiintokalusteet ja varusteet sijaitsevat asukkaiden toimintakyvyn ja avustamisen kannalta oikeissa paikoissa. Asuinrakennusten peruskorjausten ja erityisesti putkiremonttien yhteydessä tehtävät hygieniatilojen toiminnalliset muutokset ovat avainasemassa, jos olemassa olevia asuntoja pyritään muuttamaan kotihoitoon soveltuviksi