Vintin Uutiset Lappeenrannan ja ympäristön demareiden jäsentiedote helmikuussa 2007

Vintin Uutiset Lappeenrannan ja ympäristön demareiden jäsentiedote helmikuussa 2007

Vintin Uutiset helmikuu 2007 sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Syyskokousvalintoja... 7 Kansanedustajaehdokas Anneli Kiljunen... 9 Kansanedustajaehdokas Sanna Kujala... 12 Kansanedustajaehdokas Jorma Kallio... 14 Kodin vakuutukset kuntoo... 16 Kuvia eduskuntavaalityöstä... 18 SAK:n aluejohtaja Jukka Kärnä... 20 Tarja Alander: Pärjääkö pienet yksin?... 23 Päivi Lipiäinen harjoittelijana Europarlamentissa... 24 Tiedotteita... 26 Sekakuoro ajattomat 110 vuotta... 28 Onkikilpailutuloksia... 29 Wanhat toverit... 30 Kursseja ja koulutusta... 32 Päätoimittaja: Veikko Malinen Kansi: SDP:n vaalimainos eduskuntavaaleissa 2007 LAPPEENRANNAN TYÖVÄENYHDISTYS Snellmaninkatu 12 53100 Lappeenranta Puh. (05) 610 0728 Fax (05) 610 0729 e-mail: paivi.lipiainen@saunalahti.fi Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Veikko Malinen, puh. 040 529 0005 Päivi Lipiäinen, puh. (05) 610 0728 ja Varapuheenjohtaja 0500 410 601 Hannu Myyryläinen, puh. 0400 655 191 Toimistoapulainen Sihteeri Mervi Lyytikäinen, Martta Hirvikallio, puh. 040 523 1970 puh. (05) 610 0727 2

Lappeenrannan Sos.dem. Kunnallisjärjestön ja Lappeenrannan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Malinen: Hyvät lukijat, ystävät ja toverit Lappeenrannan Työväenyhdistyksen syyskokousvalinnat olivat varmasti monelle yllätykselliset. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin historian aikana aina osanneet valita tehtäviin kulloinkin aikaan sopivat henkilöt ja tällä tavoin vieneet sosialidemokraattista aatetta eteenpäin. Tehtyjen valintojen kautta myös oma järjestötoimintamme jäsentemme hyväksi saa tarvitsemansa piristysruiskeen. Tehdyillä päätöksillä olemme saaneet laajentuneen toimijajoukon ja pystymme näin tekemään ihmisläheistä työtä kaikkien kuntalaisten hyväksi. Sydämelliset onnittelut Eeva Arvelalle ja Marja-Liisa Vesteriselle vaativassa työssänne kaupungin ylimmässä luottamusmiesjohdossa. Kun tähän joukkoon lisätään Anja Helvaston ja Raimo Paalasen panos niin meillä on todella vahva joukko hoitamassa kuntalaisten asioita kaupunginhallituksesta käsin. Tässä yhteydessä haluankin antaa entiselle puheenjohtajalle, Raimo Paalaselle, suuret kiitokset vuosia jatkuneesta ansiokkaasta työstä yhteisen aatteemme eteenpäinviemiselle sekä Lappeenrannan Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön ja Lappeenrannan Työväenyhdistyksen tehokkaasta johtamisesta. Kiitokset myös kaupunginhallitusta pitkään johtaneelle Hannu Myyryläiselle yhteistyökykyisestä ja menestyksellisestä työstä Lappeenrannan ja sen asukkaitten hyväksi. Onneksi näiden johtohahmojen ainutlaatuinen osaaminen jää edelleenkin meidän turvaksemme tulevia koitoksia varten. 3

Eduskuntavaalit - työtä Reilun Suomen puolesta Käynnissä oleva eduskuntavaalikampanja on muodostumassa tärkeämmäksi kuin olemme odottaneet. Viime presidentinvaalien aikana havaittu kuhertelu porvaripuolueiden kesken on jatkunut. Vaara siitä, että demarit syrjäytetään oppositioon menestyksellisen hallitustyöskentelyn jälkeen on todellinen. Tämän torjumiseksi on meidän kaikkien tehtävä voimakkaasti työtä sosialidemokraattisen vaalityön hyväksi ja nostettava puolueemme vaaleissa eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Tässä tavoitteessa meitä auttaa se työ jota olemme noudattaneet kuluvan vaalikauden aikana. Olemme toteuttaneet viime vaalien ohjelmamme lähes täydellisesti ja kun jatkamme samalla johdonmukaisella linjalla niin tekemämme työ tulee kantamaan menestyksen hedelmää. Palkansaajien kannalta kuluva vuosi on tärkeä. Käynnissä oleva eduskuntavaalikampanja ja vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut sekä hallituspohja merkitsevät paljon palkansaajien tulevalle arjelle. Suomessa viime vuosina noudatettu kolmikantaiseen sopimiseen perustuva yhteistyö on ollut palkansaajien kannalta menestyksellistä. Tämä yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi työllisyydessä tapahtuneen myönteisen kehityksen ja sen avulla on saatu kansantalouteemme tarvittua vakautta ja ennustettavuutta. Tulevana syksynä on päättymässä työmarkkinoitten ennätyksellisen pitkä tulopoliittinen sopimus ja paineet tuleviin neuvotteluihin kasvavat. Tätä taustaa vastaan viimeaikaiset Perloksen kaltaiset päätökset töiden siirtämisestä ulkomaille eivät luo luottamusta työmarkkinoille. Onkin syytä ihmetellä joittenkin yritysten käsitystä yhteiskuntavastuusta ja tapaa kä- 4

sitellä työntekijöitä yrityksen voimavarana sekä ihmisinä. Meidän on myös tuotava vahvasti esille eduskuntavaalikampanjan aikana poliittisen työväenliikkeen ja palkansaajaliikkeen yhteinen näkemys työmarkkinoiden kehittämiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. Onko meillä Lappeenrannassa malttia vaurastua? Lappeenrannan talouden myönteinen kehitys on kuntalaisten kannalta iloinen asia. Parantuneen talouden myötä pystymme jatkossa paremmin vastaamaan kuntalaisten odotuksiin ja tarjoamaan hyvinvointiyhteiskunnan vaatimia laadukkaita peruspalveluita. Liikkumavara on kuitenkin vielä vuosia vähäinen ja mahdollinen tuleva jakovara tulee ensisijaisesti käyttää sosiaali- ja terveyssektorin kasvaviin tarpeisiin, jotta tarpeellinen tuki lapsiperheille ja ikäihmisten hyvä hoito saadaan turvatuksi. Myös varhaiskasvatuksen ja opetustoimen perustellut tarpeet tulevat jatkossa vaatimaan merkittäviä panostuksia mm. investointeihin rakennuskannan heikon kunnon takia. Tätä taustaa vasten innokkuus esimerkiksi uuden monitoimihallin rakentamiseksi herättää ihmetystä. On perusteltua odottaa vanhojen suunnitelmien toteuttamista ennen kuin uusia menokohteita esitetään. Suunnitelmissahan on uuden uimahallin rakentaminen Sammonlahteen, jota sentään on kaavailtu jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kuntayhteistyö Yhteistyö Etelä-Karjalan kuntien välillä on kuntalaisten ja kuntien tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää. Sosiaali- ja terveyspiirin kaatuminen ei lisää eikä turvaa kuntalaisten palveluitten saantia. Yhteistyö vaatii kuitenkin luottamusta osapuolien välillä ja sitä ei tällä näkymin ole riittävästi. Luottamuksen kasvattaminen vaatii yhteistyön ja -toiminnan lisäämistä myös meidän sosialidemokraattisten työväenyhdistysten välillä koko Etelä - Karjalan alueella. Tähän me lappeenrantalaiset sosialidemokraatit olemme valmiit. 5

Kuntayhteistyön tiivistäminen Joutsenon kanssa on tärkeää ja tämä toiminta yhteisen hyvän saavuttamiseksi tarvitsee kaiken tukemme. Yhteistoiminta Joutsenon kanssa on vahvassa liikkeessä ja tämän yhteistyön tavoitteena tulee olla kuntalaisten tarvitsemien palveluiden saatavuuden turvaaminen siellä missä niitä tarvitaan, siis lähellä kuntalaisia. Tämän yhteistyön eduista on olemassa jo käytännön esimerkkejä mm. koulutoimen sektorilla. Menestyksellinen yhteistyö ei tule näkymään palveluiden vähentymisenä vaan tarpeettoman byrokratian karsiutumisena ja laadukkaitten palveluiden säilymisenä kaikkien saatavina. Työtä haasteitten voittamiseksi Kuluva vuosi on täynnä haasteita. Eduskuntavaaleissa kohtaamme ne ensimmäisinä. Pärjätäksemme vaaleissa omat ehdokkaamme Anneli, Jorma ja Sanna tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen kampanjansa läpiviemiseksi. Tämä työ tarkoittaa keskusteluja työpaikoilla työväen- ja palkansaajaliikkeen arvojen puolesta, talkootyötä ehdokkaittemme vaalikampanjassa ja aktiivista keskustelua lehtien palstoilla. Tehkäämme yhdessä hyvien ehdokkaittemme kanssa työtä Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja koko Suomen menestykseksi. Pidetään yhteyttä Veikko Malinen puheenjohtaja Puhelin työ 040 866 3761 Puhelin koti 040 529 0005 sähköposti työ: veikko.malinen@vr.fi sähköposti koti: veikko.malinen@pp1.inet.fi Lappeenrannan ja lähialueiden demareiden tapahtumat netissä www.saunalahti.fi/demarit tapahtumia - Vaalitapahtumat - Kokoukset - Virkistystapahtumat - ym. 6

Lappeenrannan Työväenyhdistys ry, johtokunta v. 2007: Veikko Malinen Hannu Myyryläinen Martta Hirvikallio Varsinaiset jäsenet: Ritva Behm Jari Salakka Jarmo Lahtinen Kaisa Pentti Varajäsenet: Esko Huttunen Eeva Arvela puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Jari Kinnunen Jorma Kallio Hannu Äikäs Marja-Liisa Vesterinen LTY:n johtokunnan kokouksiin kutsutaan myös varajäsenet. Lauritsalan Sos.dem. Työväenyhdistys v. 2007 Anja Helvasto Pertti Lallo Veli-Pekka Pakarinen Leena-Maija Oikkonen Johtokunta: Sari Hanski Sirpa Kinnunen Reijo Martikainen Irja Mether Juha Myllynen Juha Nikku Veijo Partanen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri opintosihteeri Johtokunnan kokouksiin voivat osallistua lisäksi: - kunniapuheenjohtajat - kaupunginvaltuutetut - jaostojen ja toimikuntien vetäjät - taloudenhoitaja - opintosihteeri - jäsenasioiden hoitaja 7

Lamposaaren Työväenyhdistys johtokunta 2007 Jorma Aarrevuo Eino Pirhonen Päivi Haakonsson Salme Äyräväisen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja Varsinaiset jäsenet Päivi Haakonsson Salme Äyräväinen Toivo Viro Riitta Aarrevuo Olli Vaittinen Parkkarilan Sos.dem. Työväenyhdistyksen johtokunta 2007 Keijo Laine Jari Nilosaari Kirsi Salonen Lea Jäppinen Varsinaiset jäsenet: Juhani Junna Erkki Kivistö Marjatta Louko Tiina Pulkkinen Leena Saarinen Talon vuokraus: 0400 665267 puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja Varajäsenet: Jani Henelius Mikko Kuoppa Sari Kuivanen Airi Puonti Marjatta Junna Lemin Sos.dem. Työväenyhdistys johtokunta 2007 Tarja Alander puheenjohtaja, 040-766 4730 Pekka Purtilo sihteeri Hallituksen jäsenet: Janne Kotisalo Liisa Sinkko Tuula Tarkiainen 8

Kansanedustajaehdokas Anneli Kiljunen Hyvät toverit Neljä vuotta on kulunut vauhdilla. Elämä eduskunnassa on ollut työntäyteistä ja todella mielenkiintoista. Olen näiden neljän vuoden aikana pyrkinyt tuomaan sekä alueemme mahdollisuuksia, vahvuuksia ja haasteita esille järjestämällä mm. useita ministerivierailuja Etelä- Karjalaan. Olen työskennellyt sekä sosiaali- ja terveys- että työelämä- ja tasaarvovaliokunnissa ja voinut siten vaikuttaa lainsäädäntöön, joiden merkitys yksittäisen ihmisen ja perheen elämään on suuri. Työtä eduskunnassa on auttanut siviilityöni sosiaalityöntekijänä sekä useat luottamustehtävät maakunnassa. Nykyinen hallitus ja eduskunta ovat onnistuneet monissa asioissa, mutta valitettavasti myönteiset tulokset eivät ole jakautuneet kaikille tarvitsijoille. Meillä on suuria haasteita alueellisesti ja kansallisesti entistä tasaarvoisemman hyvinvoinnin turvaamiseksi. Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat lähtökohtamme myös tulevalle vaalikaudelle. Tavoitteena 45 tulee olla hyvinvointiyhteiskuntamme vahvistaminen. Olemme asettaneet tavoitteeksi edelleen työllisyyden parantamisen ja palveluihin panostamisen. Peruslinjaus siltä osin säilyisi entisellään. Myönteisenä lisäyksenä nykyiseen ovat entistä kovemmat perustavoitteet; työllisyysaste 75 prosenttiin, 100 000 uutta työpaikkaa sekä lisäpanostukset hyvinvointipalveluihin 2,4 miljardia euroa. Olen tähän linjaukseen todella tyytyväinen, sillä olemme tällä kaudella pyrkineet vaikuttamaan työllisyyden ja hyvinvointipalveluiden rakenteisiin ja sitä kautta vahvistamaan kansantalouden kasvua. Tavoitteena olisi, että tältä osin työ jatkuisi tukemalla palvelurakennemuutosta, mutta samalla puuttuisimme 9

entistä voimakkaammin niihin puutteisiin, joissa emme ole onnistuneet. Me emme ole onnistuneet riittävän hyvin lapsiperheiden aseman parantamisessa, lapsiperheiden varsinkin yksinhuoltajaperheiden taloudellinen asema on heikentynyt jatkuvasti. Tämän lisäksi ikääntyvien ihmisten palvelut ja taloudellinen tilanne vaativat korjausta. Vammaisten ihmisten monet erityiskysymykset ovat edelleen vailla ratkaisuja. Näihin on sosialidemokraattien puututtava nyt tarmokkaasti. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on turvattava kaikkialla maassamme. Ikäihmisille on turvattava riittävät kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Tarvitaan ikäihmisten palvelukeskuksia, joissa palvelujen lisäksi tuetaan myös osallistumismahdollisuuksia, verkottumista ja harrastuksia. Myös kolmannen sektorin toiminta, lähimmäispalvelut ja ikäihmisten osallistumista ja yhteisöllisyyttä tukeva yhdistystoiminta tarvitsee yhteiskunnan tukea ja toimintaresursseja. Sosialidemokraatit haluavat laatia yli vaalikauden ulottuvan suunnitelman, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen. Koska alueilla on suuria eroja, kunnille annetaan nykyistä selkeämpi ohjeistus vanhustenhuollon palvelutasosta. Laitoshoidon rinnalla tarvitaan turvallista ja kodinomaista hoivaa dementiavanhuksille ja niille, jotka eivät voi itsestään huolehtia. SDP:n tavoitteena on, että palvelutarpeen arviointi laajennetaan koskemaan 78-vuotiaita ja 80 vuotta täyttäneille tulee tehdä ehkäiseviä kotikäyntejä. Lappeenranta voisi näyttää hyvää esimerkkiä muille kunnille, sillä tämän vuoden alusta kaupunkimme jokaiseen 75 vuotta täyttäneeseen henkilöön tullaan ottamaan yhteyttä ja tarvittaessa arvioidaan heidän kokonaistilanne, mitä palveluja he mahdollisesti tarvitsevat nyt ja ehkä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen he saavat tarvittavaa ohjeistusta ja neuvontaa. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on myös huomioitava väestön ikääntymisen vaikutukset. Työntekijän mahdollisuuksia hoitaa iäkkäitä vanhempiaan joustavilla työaikajärjestelyillä on kehitettävä. Myös omaishoitojärjestelmää on kehitettävä entistä joustavammaksi hoidettavan ja hoitajan elämäntilanteisiin sopivaksi. Vammaisten asemaa on tulevalla vaalikaudella määrätietoisesti parannettava. Uuteen vammaispoliittiseen ohjelmaan tulee sisältyä myös selkeät parannukset vammaisen oikeudesta käyttää henkilökohtaista avustajaa. Myös vammaisten ja vajaakuntoisten työnsaantia ja mahdollisuuksia riittävään ansiotuloon omalla työllä tuetaan Terveydenhuollon painopiste siirretään terveyden edistämiseen. Terveyden edistäminen edellyttää monipuolisia päätöksiä politiikan kaikilla sektoreilla ja riittävää asenteiden ja ajattelumallien ravistelua. Ter- 10

veyden tasa-arvossa on paljon parantamisen varaa. Siksi on tärkeää paitsi parantaa koko väestön terveyden tasoa, myös vähentää määrätietoisesti väestöryhmien välisiä terveyseroja. Julkista terveydenhuoltoa kehitetään edelleen koko maassa yhdessä palvelurakenneuudistuksen etenemisen kanssa. nostetaan maltillisesti ja suunnitelmallisesti lähivuosina. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että julkisen talouden kestävyys turvataan ja pyritään ylijäämäiseen valtiontalouteen. Työ on jokaisen työikäisen ja työkuntoisen kansalaisen oikeus ja samalla velvollisuus. Kuluneella vaalikaudella on tulopoliittisten ratkaisujen avulla pystytty luomaan kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta. Se on taannut suomalaisen työn ja tuotannon kasvun. Tällaista yhteistyön politiikkaa on syytä jatkaa tulevaisuudessakin! SDP:n vaalitavoitteet ovat haastavat. Väestön ikääntymisen myötä hoiva- ja hoitomenot tulevat nousemaan voimakkaasti. Annetuista eläkelupauksista demarit pitävät kiinni. Siksi on välttämätöntä, että työeläkemaksuja Kaakkois-Suomen hyvinvointi ja kehittäminen koituvat koko Suomen eduksi. Työllisyyskehityksen parantaminen on hyvinvoinnin tae meille kaikille. Veroratkaisujen perustana on talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen työllisyyttä ja ostovoimaa parantamalla. Hyvinvointipalveluilla on taattava perusturva eri elämäntilanteissa, vauvaiästä vanhuuteen. Ilmakehämme on yhteinen. Ilmastonmuutosta vastaan on toimittava jo tänään. Vammaisten ihmisten osallisuus yhteiskunnassa on turvattava. Omaishoitajien ja ikääntyneiden palvelujärjestelmää on edelleen kehitettävä. Maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara ja rikkaus. Yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä on jatkettava. Koulutus on Suomen vahvuus. Sitä on kehitettävä maksuttomana ja alueellisesti monialaisena. Liikunta ennaltaehkäisee monia vaivoja liikunnan näkökulma osaksi kaikkea päätöksentekoa. www.annelikiljunen.net 11

Kansanedustajaehdokas Sanna Kujala 55 Olen 25-vuotias nuori vaikuttaja. Olen suorittanut kaksoistutkinnon Etelä-Karjalan ammattiopistossa. Se tarkoittaa, että valmistuin samanaikaisesti ajoneuvoasentajaksi ja ylioppilaaksi. Valmistuttuani työskentelin ajoneuvoasentajana. Työssäni kiinnostuin ammattiyhdistystoiminnasta. Pidän itseäni ay-aktiivina ja toimin mm. seuraavissa luottamustoimissa Lappeenrannan auto ja konealojen ammattiosaston puheenjohtaja ja Kymen demarinuorten puheenjohtaja. Järjestötyö on ollut minua lähellä. Tällä hetkellä olen palkattuna työntekijänä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitossa. Työni on Etelä-Karjalan ammattiopistossa koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn liittyvä projekti. Se on työskentelyä nuorten parissa ja opiskelijatoiminnan kehittämistä. Pidän tätä projektia erittäin tärkeänä, sillä ammattiopistoissa valtakunnallinen keskeyttämisprosentti on yli 10. Koulutuksen keskeyttäminen on suuri syrjäytymisuhka nuorelle ja uhka myös kansantaloudelle. Olen myös toiminut vuodesta 2000 Taipalsaaren nuorisoseuran kansantanssin ohjaajana ja tätä kautta olen perehtynyt lasten ja nuorten harrastustoimintaan. 12

NUORISTA JA OPISKELUSTA Valtion opintotukeen tulee saada tuntuva korotus. Nykyinen opintotuki on vuoden 1994 tasolla. Opintotuen tulee kattaa opiskelijan elantokustannukset. Tuen tulee tehdä mahdolliseksi päätoimisen opiskelun. Vanhempien tulorajat pitää poistaa itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukea määrättäessä. Nuorten asema yhteiskunnassa tulee turvata. Yhteiskunnan tulee tarjota jokaiselle peruskoulunsa päättävälle opiskelupaikka. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen on vakava nuorten syrjäytymisuhka. Oppilaitosten tulee kaikilla kouluasteilla panostaa opiskelujen etenemisen tukemiseen. ARJEN TYÖSTÄ Työllisyyteen tulee rakentaa ratkaisuja, jotka tarjoavat pätkätyön sijaan pysyvämpiä mahdollisuuksia työllistyä. Pätkätyö tarkoittaa myös pätkäelämää, jossa tulevaisuuden rakentaminen ja varmuus suunnitella tulevaisuutta vaikeutuu ja vaikuttaa näin myös työntekijän ja hänen perheensä sosiaaliseen asemaan yhteiskunnassa. 13 Työn ja -tekijöiden itsetuntoa ei nosteta puheilla vaan teoilla, jotka keskittyvät työehtojen parantamiseen. Ay-liikkeelle tulee taata toimintaedellytykset kuten ryhmäkanneoikeus ja tuntuvat palkkauksen tasa-arvo ratkaisut. VÄLITTÄMISESTÄ JA VAS- TUUSTA Ihmisten tulee pitää huolta lähimmäisistään. Elämän tilanteet ovat yllättäviä ja tämän vuoksi jokaisella tulee olla mahdollisuus, yksin ja yhteiskunnan turvaverkoston kautta, selviytyä niistä. Yhteiskunnan tulee välittää jokaisesta kansalaisestaan. Suurimman osan yhteiskunnan palveluista toimeenpanee kunnallishallinto. Sen vuoksi kuntien talous ja muut ongelmat ovat kaikkien kuntalaisten palveluiden jatkuvuuden ja laadukkuuden uhkana. Mielestäni kuntien asema tulee turvata siten, että kuntien peruspalveluja (opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi) voidaan laadukkaasti jatkaa ja kehittää niin taajamissa kuin hajaasutusalueilla Utsjokea myöten. Ei ole holhoamista, kun suomalaisille taataan hyvän elämän edellytykset. http://sannakujala.wordpress.com

14

15

Kodin vakuutukset kuntoon - hyvää turvaa ei saa halvalla Kuluttajat eivät tutustu vakuutusten ehtoihin kovin hyvin. Halvalla ei saa parasta turvaa, vaan vakuutuksen laajuus ja omavastuun määrä vaikuttavat maksuihin. Helposti tuntuu siltä, että vahingon sattuessa jokin pienellä präntätty kohta estää korvauksen saamisen. Kuitenkin vakuutusyhtiöt maksavat joka vuosi korvauksia sadoilla miljoonilla euroilla. - Vakuutus kannattaa mitoittaa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan, neuvoo Vakuutusyhtiö Turvan yhteyspäällikkö Heikki Saira. Vakuutuksen on oltava riittävä kattamaan ne vahingot, joiden seurauksilta halutaan turvaa. Suurimmat asuntoa uhkaavat vaarat ovat tulipalo, murrot ja erilaiset vesivahingot. Nämä määrittelevät vakuutuksen laajuuden. Toinen hintaan vaikuttava tekijä on omavastuu. Turvassa kotivakuutukseen voi liittää erilaisia lisävakuutuksia, joista yleisimpiä ovat tapaturma- ja lemmikkieläinvakuutukset. Omistaja-asiakkaan alennukset Usein kotivakuutus ja perheen muut vakuutukset keskitetään yhteen vakuutusyhtiöön. Tällöin voidaan säästää vakuutusmaksuissa merkittäviä summia erilaisten keskittämisalennusten muodossa. Keskinäisessä vakuutusyhtiössä huolellisuus ja vahinkojen vähäinen määrä koituvat kaikkien eduksi. Turvassa omistaja-asiakkaita ovat kaikki yksityistaloudet, joilla on vähintään yksi jatkuvasti voimassa oleva koti-, henkilö- tai ajoneuvovakuutus. Kymmenen vuotta kestäneen omistajaasiakkuuden jälkeen omistajaasiakasalennus on nyt peräti 10 %. Tosin jo aiemminkin omistajaasiakkaat pääsevät nauttimaan eduista. Ensimmäisen vuoden jälkeen saat vakuutusmaksuista alennusta 5 % ja viisi vuotta kestäneen omistaja-asiakkuuden jälkeen 7 %. Mikä parasta, perheen uusissa vakuutuksissa omistajaasiakkuus huomioidaan heti. Kaikki omistaja-asiakkaan alen- 16

nukset otetaan käyttöön automaattisesti asiakkaan vakuutuskauden vaihtuessa. Rakentajan vakuutukset Koti kannattaa usein vakuuttaa jo ennen sen valmistumista. Omakotitalon rakentaminen on suurimpia taloudellisia sijoituksia vaativa tapahtuma koko elämän aikana. Rakentaja joutuu yleensä myös itse osallistumaan rakentamiseen monin eri tavoin. Pelkästään rakennustöiden järjestämisessä on niin paljon tehtävää, että vakuutusasiat on syytä järjestää kuntoon jo hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä. Palkkatyövoimaa käyttäessäsi Sinun tulee työnantajana huolehtia työntekijöiden vakuutusturvasta. Turvasta saa pientalorakentajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, jonka korvaukset määräytyvät lain mukaan. Vakuutuksesta korvataan työntekijälle sattuneet työtapaturmat. Jos rakennustyössä on palkatonta talkooväkeä, kannattaa heitä varten ottaa talkoovakuutus. - Rakenteilla oleva omakotitalo tai huvila kannattaa vakuuttaa laajalla vakuutuksella täydestä arvostaan itse rakennuksen osalta heti rakennustöiden alusta lähtien, sanoo Heikki Saira. Vakuutus on täysarvovakuutus ja korvaa rakennusta kohdanneet äkilliset ja odottamattomat vahingot. Rakennustyön aikana on olemassa vaara, että aiheutetaan vahinko jollekin sivulliselle. Vastuuvakuutus kannattaa ottaa korvaamaan näitä vahinkoja. Jos sinä, perheenjäsenesi tai joku talkooväkeen kuuluva aiheuttaa varomattomuudella tai huolimattomuudella vahinkoja ulkopuoliselle, korvaa vastuuvakuutus vahingot. Rakentamiseen liittyvät riidat ovat usein mutkikkaita ja aiheuttivat suuria kustannuksia esim. asianajajan kuluina. Näitä kuluja korvaa oikeusturvavakuutus. Paras tapa hoitaa kodin vakuutusasiat kuntoon, on ottaa yhteyttä Turvaan. Vakuutusedustajamme tulee myös kotiisi tekemään sinulle sopivat vakuutukset. Turvasta saat vakuutukset mittojen mukaan. Kysy lisää: Yhteyspäällikkö Heikki Saira gsm 0400 253 890 heikki.saira@turva.fi www.turva.fi 17

18

19

SAK:n Kymen aluejohtaja Jukka Kärnä Työhyvinvointi luo tuottavuutta ja reilun työelämän pelisäännöillä Lehti jää lehdellä soittelemaan! Eduskuntavaalien alla ovat jälleen kerran heränneet intohimot romuttaa Suomen ainutlaatuinen työelämää koskeva sopimis- ja työehtosopimusjärjestelmä. Suomen yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti on erityisesti kunnostautunut asialla ajaa nykymallinen yleissitovien työehtosopimusten malli alas. Täysin uskomatonta oli lukea Lehden kannanotto siihen,että luottamusmiehillä on liikaa valtaa,huh,huh! Lehden mielipiteen mukaan LM "suoja" pitää poistaa. Jos kyseessä on järjestön mielipide niin en yhtään ihmettele,ettei edes vastuullinen työnantajatahokaan halua SY:tä TES neuvottelupöytään. Lehti haluaa näköjään palauttaa isäntien mielivallan voimaan, yhdessä asioista sopimisen sijaan. Tulee mieleen 1930- luvun Lapuan liikkeen metodit asioitten hoitamisessa. Eräs hänen lukuisista kannanotoistaan muutama hetki sitten oli ikivanha malli "verot valtion maksettavaksi". Mallihan tarkoittaa sitä, että yritys maksaa niin pientä palkkaa ettei ihminen tule sillä toimeen ja loppuraha elämiseen haettaisiin sitten sossun luukulta yhteiskunnan kustantamana. Melkoinen tulonsiirto yrittäjille näyttää olevan kyseessä. Puheenjohtaja Lehti kunnostautui myöskin YTlain uudistamisen yhteydessä käydyssä keskustelussa väittämällä, että uuden mallinen YT-laki jättää synnyttämättä 50 000 uutta työpaikkaa. Aikamoinen ennustaja tämä Eero ja Seitsemää veljestä mukaellakseni "liukas luikku, yrittäjien tiuskea rakki". Luonnollisesti myöskin kokoomus ja keskusta ovat löytämässä toisensa näin vaalien tuntumassa ja yksi sekä toinenkin oikeistopoliitikko haikailee porvariyhteistyön ja oikeistohallituksen muodostamiseen vaalien jälkeen. Näyttää siltä, että vaikka työreformi on haudattu Atlantin aaltoihin niin kovasti matalaan ve- 20

teen. Reformin pukinsorkka vilahtelee keskusteluissa ja ajatuksissa kun oikeistolaiset kaavailevat tulevaisuuden työelämän pelisääntöjen malleja. Periaatteeltaanhan ne kaikki mallit tähtäävät yhteen ja ainoaan päämäärään eli siihen, että jokainen sopikoon palkasta työnantajansa kanssa yksin ilman tukea työehtosopimuksesta ja ammattiliittojen asiantuntemuksesta. Ei sinällään ihme, että uutta oppia kaivellaan menneisyydestä onhan siellä peräti isä ja poika Vanhanen asiaan vihkiytyneet SAK on suurin ja merkittävin suomalainen työmarkkinakeskusjärjestö. SAK:ta syytetään kovaan ääneen siitä, että me puutumme poliitikkojen hommiin lausuessamme omia ajatuksiamme ja tavoitteitamme ääneen työelämän pelisääntöjen kehittämiseen. Ammattijärjestöllä pitää nimenomaan olla kyseisen kaltainen rooli uusien avauksien tekijänä ja vanhojen toimintamallien kyseenalaistajana. Niin se on ja niin sen pitää olla. SAK on lanseerannut omat tavoitteensa vaalikaudelle 2007-2011 otsikolla "Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi". Yritän seuraavassa lyhyesti kuvata niitä teemoja joita asiakirjasta löytyy. Asiat pohjautuvat pitkälti SAK:n 2006 pidetyn edustajakokouksen kannanottoihin. Seuraavalla vaalikaudella on kolme suurta haastetta: Taloudellinen haaste: Suomen talous kohtaa kovaa ja kovenevaa kansainvälistä kilpailua. Sosiaalinen haaste: suomen väestö ikääntyy ja eriarvoisuus uhkaa murentaa sosiaalista pääomaa ja kolmantena Ekologinen haaste: Ympäristömme suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiakysymykset edellyttävät tehokkaita toimia. Nämä edellä kuvatut haasteet edellyttävät uusia vastauksia joita parhaiten löytyy eri osapuolten yhteisellä työllä ja ponnistelulla samaan suuntaan.sak:lla on näittenkin vaalien aikana yhteiskunnallisen vaikuttamisen kampanja joka tähtää äänestys- aktiivisuuden nostamiseen.onnistuminen äänestysaktiivisuuden nostamisessa vaatii meiltä kaikilta paljon työtä ja sitä, että nykäisemme ystäväämme hihasta ja kehotamme uurnalle joko ennakkoäänestyksen aikaan tai varsinaisena vaalipäivänä eli 18.3.2007. 21

Emme hyvät toverit saa tuudittautua siihen mantraan joka toistaa "vastakkain asettelun aika on ohi". Ei se nimittäin ole ohi. Niin kauan kun on tekijöitä ja teettäjiä, on olemassa myöskin vastakkain asettelua. Me Suomalaista yritys- ja työelämää kehitetään. Tässä astuu kuvaan mukaan äänestämisen tärkeys ja se ketkä 200 kansanedustajaa ovat Arkadianmäellä säätämässä lakeja ja asetuksia sekä sopimassa valtiovallan puolelta työelämän pelisäännöistä. Palaan tässä yhteydessä juttuni alkuun ja oikeistopopulisti Eero Lehden ajatuksiin. Jos oikeisto voittaa vaalit ja saa vielä suuremman enemmistön eduskuntaan kuin nyt, voimme olla varmoja, että Lehden esittämät ajatukset valtaavat myös alaa kaikki varmasti haluamme, että yritykset menestyvät Suomessa ja investoivat Suomeen kehittääkseen ja lisätäkseen työpaikkoja. Kysymys on sitä millaisilla keinoilla, lainsäädännöllä ja pelisäännöillä tulevassa hallitusohjelmassa. Äärioikeistolaiset ajatukset romuttaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta-malli tulevat entistä selvemmin esiin jos vasemmistopuolueita ei ole hallituspöydässä suitsimassa kuvatunlaisia hankkeita. Hyvät toverit! Pitäkäämme huoli siitä, että menemme itse ja kehotamme ja kannustamme ystäviämme ja tovereitamme vaaliuurnille äänestämään meidän ajatuksillemme alttiita ehdokkaita kansanedustajiksemme. Minäkin teen niin. Työ palkansaajien puolesta tarvitsee tukijansa, joten käytä oikeuttasi vaikuttaa ja äänestä! SAK Lappeenrannan Paikallisjärjestö ry. LAP Koulukatu 23, 53100 Lappeenranta 22

Lemin Sos.dem. työväenyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Alander PÄRJÄÄKÖ pienet YKSIN? Pienten kuntien tilanne on tänä päivänä suurennuslasin alla. Kuntien talous, palvelujen saatavuus ja asukasluvun kehitys sekä väestön ikäjakauma ovat monenlaisten mittareiden ja tunnuslukujen vertailussa. On yleinen uskomus ettei pienellä kunnalla ole mahdollisuuksia selvitä kaikista niistä velvoitteista mitä valtio ja hyvinvointiyhteiskunta sille asettavat. Uskotaan suuruuden voimaan. On kuitenkin harhakuvitelmaa, että suurissa yksiköissä asiat olisivat paremmin. Isossa kunnassa on tarjolla monenlaisia palveluja ja monenlaista erikoisosaamista, mutta toisaalta palvelujen tarvitsijoitakin on suuria määriä. Kaikille ei apua ja hoitoa riitä, ei ole resursseja, ei ole käsipareja. Suureen massaan hukkuu helposti se yksittäinen avun tarvitsija. Pienellä paikkakunnalla jokainen avuntarvitsija on tuttu, se naapurin täti tai lapsen kaveri - eikä ketään jätetä pulaan. Onko inhimillisyydelle kuitenkaan tilaa talousyhteiskunnassa? Raha, kustannustehokkuus ja palvelulle laskettu hinta ovat niitä mittareita, joilla asioita kuitenkin viime kädessä punnitaan. Yhteistyöllä ja yhteisillä hankkeilla on pyritty kustannusten tasaamiseen mutta onko se ollut riittävää. Talous on kunnissa kuitenkin niin suurissa kuin pienissäkin, yhtä tiukoilla. Selvitysten ja pohtimisten sijaan, kädenväännön ja omaneduntavoittelun asemasta kuntapäättäjien tulisi olla rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuissaan. Lappeenrannan alueella liian monet hankkeet kaatuvat nurkkakuntaiseen ajatteluun. Sosialidemokraattien tulee olla etujoukoissa joiden ajattelussa yhteinen hyvä, hyvinvoinnin, työn, koulutuksen ja asumisen perusedellytykset voidaan turvata riippumatta siitä asuuko pienessä vai isossa kunnassa. 23

Päivi Lipiäinen: HARJOITTELIJANA EUROPARLAMENTISSA SDP:n Europarlamenttivaltuuskunnassa syksyllä 2006 Jo ennen Brysseliin menoani sovimme, että paneudun syvällisemmin työllisyyden- ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimintaan. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajana toimii Jan Andersson Ruotsista. Valiokunnan pääasiallinen osaaminen on keskittynyt työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan, työoloihin, työterveyden ja -turvallisuuden kehittämiseen, ammatilliseen koulutukseen, työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Työllisyysvaliokunta koostuu 50 jäsenestä ja yhtä monesta varajäsenestä, jotka toimivat Euroopan parlamentissa edustettuina olevissa eri poliittisissa ryhmissä. Valiokunta laatii oman työohjelmansa ja sitä avustaa sen tehtävissä sihteeristö. Työllisyysvaliokunta osallistuu aktiivisesti yhdessä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission kanssa EU:n lainsäädäntötyöhön. Valiokunnan työn suuntaviivat on asetettu Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen määräyksissä ja sen toimintaa innoittavat Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet. 24

Huolimatta siitä, että yritin keskittyä yhteen valiokuntaan tutustumisjaksostani ja raportistani tuli varsin sekalainen. Lopulta taisi olla hyväkin, että olin monessa mukana. En tullut missään asiassa asiantuntijaksi mutta parlamentin työskentelyn moniulotteisuudesta sain hyvän kuvan. Uusia eväitä ja muistoja reissulta Eväitä olenkin jo lähetellyt vähän kerrassaan kunnallisjärjestömme kotisivuille. Silti on vielä paljon muistoja ja kertomuksia kokemuksistani matkalla sekä muistoja uusista tuttavista. Huonoja eväitä ei ole tuomisina ja vaikka olisikin, jätän ne omaan arvoonsa. Koti-ikävää en ehtinyt pahemmin potea koska menemistä ja tekemistä riitti oikein mainiosti. Vapaa-ajan käytin lähitienoiden tutkiskelemiseen ja tuttavien tapaamiseen. Olen saanut kokonaiskuvan päätöksentekojärjestelmästä Euroopan unionissa. Asiat eivät tunnu enää niin kaukaisilta ja juhlavilta. Minulle on lisäksi selvinnyt se kuinka paljon ja arvokasta työtä europarlamentaarikkomme sekä heidän avustajansa Brysselissä tekevät. Harjoittelujaksoni aikana etenin melko vapaalla ja avoimella tyylillä. Menin yleensä mukaan kaikkialle mihin pyydettiin ja välillä vähän änkesin pyytämättäkin. Olo oli välillä kuin Liisalla ihmemaassa mutta aina jotakin jäi mieleenikin. Sain luvan tehdä koko harjoittelujaksoni ajan varsinaista leipätyötäni. Toivon, että siinä sivussa jätin jotakin kuvaa perustason järjestötyöstä työtovereilleni parlamentissa. Mielelläni kerroin kotimaan kenttätyöstä siitä kiinnostuneille. Ryhmän avustajista sain itselleni hyviä ystäviä ja heidän kanssaan kävimme monenlaisia keskusteluja virallisemmissa ja vapaamuotoisissakin yhteyksissä. Erityiskiitokset osoitan pääsihteeri Ulla Hirvoselle, joka on ollut myötävaikuttamassa viihtymiseeni ja on osannut antaa vastauksia monenlaisiin kysymyksiini. Oma työnantajani, Lappeenrannan Työväenyhdistys, sen silloinen puheenjohtaja Raimo Paalanen ja johtokunta ovat osoittaneet suurenmoista joustamista ja ymmärtämystä tekemällä mahdolliseksi tutustumisjaksoni, siitä heille esitän mitä nöyrimmät kiitokseni. 25

Saimaan Sos.dem. naispiirin toimintaa Tiistaina 27.2.2007 klo 18.00 Marja-Liisa Perasto kertoo lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutuksesta Joutsenon työväentalolla, Huvitie 7, Joutseno. Ennen tilaisuutta klo 17.00 pidämme Saimaan Sos.dem. naispiirin hallituksen kokouksen. Tervetuloa! Torstaina 8.3.2007 Lappeenrannan työväentalolla, Vintillä on kansainvälisen naistenpäivän tilaisuus klo 18.00. Mukana kansanedustajaehdokkaat: Anneli Kiljunen, Sinikka Hurskainen, Sanna Kujala. Juho Jäppinen soittaa harmonikkaa. Tilaisuuden jälkeen pidetään Saimaan Sos.dem. naispiirin hallituksen kokous. Tervetuloa! Saimaan Sos.dem. naispiiri ry:n varsinainen piirikokous on lauantaina 31.3.2007 klo 10.00 Lappeenrannan työväentalolla, Vintillä. Käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Hallitus kokoontuu klo 9.00. Tervetuloa! PARKKARILAN TYÖVÄENYHDISTYS KIITTÄÄ! 100-vuotistaivaltaan 27.1.2007 juhlineen Parkkarilan työväenyhdistyksen hallitus ja juhlatoimikunta kiittää kaikkia Tirilän työväentalolla juhliin osallistuneita sekä juhlapäivää muistaneita lämpimästi. Juhlapuhujan ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheessa kuulsi usko, ei pelkästään historiaan, vaan myös usko tulevaisuuden aatteen paloon. Hän halusi olla mukana vielä 200-vuotis- juhlassakin Yhdistys toivoo yhteistyön jatkuvan niin kunnallisjärjestössä kuin muutoinkin yhdistysten välillä koko maakunnan alueella sosialidemokraattisessa perheessä ja kiittää vielä kerran yhdistystä muistaneita. TIRILÄN TALON JUHLAVUODEN KEVÄÄN TANSSIAIKATAULUT 17.02 Pispalansälli ja Tanssiyhtye Sinirytmi 3.3 Esko Rahkonen & Yhtyeineen 17.03 Markus Sextet 31.01 Esko Sartolahti yhtyeineen 8.4 Jaska Mäkynen & Nelostie 21.04 Janne Ahonen & Markku Ignatus yhtye 30.4 Villiruusut yhtye & Kari Leppänen 26

JÄRJESTÄMME KULJETUKSIA ÄÄNESTYSPAIKOILLE Ennakkoäänestyspaikoille 7.-13.3.2007 ja vaalipäivänä 18.8.2007. Tilaukset Lappeenrannan työväentalolta (05) 6100 727, Mervi Lyytikäinen. Vaalipäivän kuljetustilaukset ennakkoon 16.3.2007 klo 12.00 mennessä. KOTIÄÄNESTYS Avustamme kotiäänestyksen järjestämisessä vanhuksille ja vammaisille. Ilmoittakaa kotiäänestyksen tarpeesta Lappeenrannan työväentalolle, Mervi Lyytikäiselle (05) 6100 727 maanantaihin 5.3.2007 mennessä. Tietoa kotiäänestyksestä löytyy myös internetistä www.vaalit.fi ÄÄNESTÄ! EDUSKUNTAVAALIT 18.3.2007, ENNAKKOÄÄNESTYS 7.-13.3. PUOLUEVERO VEROTUKSESSA VÄHENNYSKELPOISEKSI VEROVUODESTA 2006 LÄHTIEN Kolmisen vuotta sitten kolme silloista puoluesihteeriä Eero Heinäluoma (sd.), Heikki A. Ollila (kok.) ja Eero Lankia (kesk.) tekivät yhteisen aloitteen, missä vaadittiin kunnallisista luottamustoimista perittäviä "puolueveroja" verovähennyskelpoisiksi. Aloite on nyt muuttunut todeksi. Vähennysoikeuden saavat kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien jäsenet sekä muut kunnan tai kuntaliittojen yhteistyöelimiin nimetyt henkilöt. Jos kunta perii palkkiosta puolueveron, se myös ilmoittaa siitä verottajalle. Silloin se on valmiina esitäytetyllä veroilmoituksella. Muutoin luottamushenkilön on itse vaadittava verovähennystä ja kuitit pitää olla tallessa. Puoluevero eli luottamushenkilömaksu on täysmääräisesti vähennyskelpoinen. 27

Lappeenrannan Työväenyhdistyksen Sekakuoro Ajattomat 110 v. Lappeenrannan Työväenyhdistyksen sekakuoro on perustettu v. 1896, joten vuosi 2006 oli kuoron 110-vuotisjuhlavuosi. Kuoro on toiminut yhtäjaksoisesti sotavuosia lukuun ottamatta. Kuorolla on ollut onni saada pitää hyviä ja ammattinsa osaavia kuoronjohtajia. Tämä perinne jatkuu edelleen, onhan nykyinen kuoronjohtaja Nadja Härkönen rautaisella ja monipuolisella osaamisellaan siitä oiva esimerkki. Juhlavuosi huipentui 110 v. juhlakonserttiin, joka pidettiin Lappeenrannassa, Tirilän työväentalolla sunnuntaina 26.11.2006. Konsertin alkupuolella oli kavalkadi teemalla entiset kuoronjohtajat. Kappalevalikoimassa oli aina Syyslaulusta Patrikkivalssiin. Yleisö sai osallistua laulun riemuun Ystävän laululla. Väliajan jälkeen vietettiin hetki trubaduurien seurassa, trubaduureina esiintyneitä Pertti Lalloa ja Jorma Kalliota säesti nuori lupaus Juho Jäppinen harmonikallaan. Konsertin loppupuolella herkisteltiin mm. kappaleilla Puhu hiljaa rakkaudesta, Kasvupaikka ja Sydäntango. Konsertti päättyi komeasti tietenkin Työväen marssiin. Kuoroa johti Nadja Härkönen, joka on trimmannut kuoron huippukuntoon. Konsertin juonsi varmalla tyylillään Pertti Lallo. Kuoro lahjoitti konsertin tuoton Nuorille Kotkille, jotka heti löysivät rahoille käyttöä hiihtolomalla järjestettävään talvileiriin. Kuoro jatkaa juhlimistaan vielä kuluvan vuoden puolellakin seuraava viihdekonsertti pidetään Joutsenon työväentalolla 25.3.2007 klo 14.00. Ohjelma koostuu pääosin 110-vuotisjuhlakonsertin kappaleista. 28

Onkikilpailut pidettiin 3.9.2006 Lamposaaressa Aurinkoinen ja lämmin syyssää saatteli onkikilpailun osallistujat Lamposaaren Työväentalolta etsimään parasta kalapaikkaa. Kilpailijoita oli yli 30. Kilpailun jälkeen nautittiin kahvit ja voileivät Lamposaaren työväentalolla sekä jaettiin palkinnot. Kiitokset osallistujille ja onnittelut voittajille toivotti Lappeenrannan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Paalanen. Miesten sarjan voittaja oli; Esko Taskula 4 kg ja 57 g:n saaliilla. Naisten sarjan voittaja oli Ritva Turkki ja nuorten sarjan Eeva Lipiäinen. Suurimman kalan pyydysti Heikki Piiparinen 1269 g. Tulokset: Miesten sarja: 1) Esko Taskula 4057 g, 2) Heikki Piiparinen 3655 g, 3) Kalevi Suomalainen 3215 g, 4) Hannu Kakko 2182 g, 5) Eino Pirhonen 2159 g, 6) Veikko Malinen 2044 g, 7) Jorma Aarrevuo 1946 g, 8) Väinö Viholainen 1556 g, 9) Eero Karhu 1222 g, 10) Matti Lavi 927 g, 11) Pertti Kankkunen 625 g, 12) Erkki Hyvönen 564 g, 13) Aarre Mahkonen 554 g,14) Mikko Smolander 542 g, 15) Raimo Paalanen 378 g, 16) Lauri Anttila 220 g, 17) Aulis Nakari 187 g, 18) Voitto Ampuja 53 g. Naisten sarja: 1) Ritva Turkki 2145 g, 2) Anja Helvasto 2022 g, 3) Hilkka Smolander 1451 g, 4) Arja Lavi 1328 g, 5) Aila Lyytikäinen 987 g, 6) Aila Pietilä 867 g, 7) Arja-Liisa Kankkunen 798 g, 8) Maire Kanerva 686 g, 9) Päivi Lipiäinen 682 g, 10) Mervi Lyytikäinen 428 g, 11) Anna-Liisa Pikkarainen 279 g, 12) Virpi Paalanen 189 g. Nuorten sarja: 1) Eeva Lipiäinen 693 g, 2) Kollanus Leevi 343 g, 3) Jonas Abdelhak 74 g. Onnittelut voittajille ja lämpimät kiitokset kaikille kilpailuun osallistujille, pilkkikilpailuissa tavataan! 29

Lappeenrannan ja Ympäristön Wanhat Toverit kokoontuivat Lappeenrannan Työväentalolla 20.2. kerhokokoukseensa, joka tällä kertaa pidettiin elokuvan merkeissä. Katsottavana oli sodanaikaisesta kotirintamasta kertova elokuva, joka viritti jäsenistössä moninaisia muistoja. Ennen elokuvaa kuultiin kansanedustaja Anneli Kiljusen poliittinen tilannekatsaus. Aiemmassa kerhokokouksessa, joka pidettiin tammikuussa, oli kerhon vieraana kansanedustajaehdokas Jorma Kallio. Lappeenrannan ja Ympäristön Wanhat Toverit kokoontuu seuraavan kerran 17.04.2007 jolloin keskustellaan energia-asioista. Tilaisuuteen saapuu keskustelua alustamaan edustaja Lappeenrannan Energialta. 30

Lappeenrannan ympäristön Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Aulis Nakari ja varapuheenjohtajan Gunnel Juutilainen. Ohjelma keväällä 2007 17.04.2007 Energia-asiat. Alustajana edustaja Lappeenrannan 22.5.2007 Kotiseuturetki Reitti Lemi, Savitaipale, Taipalsaari 8.-9.8.2007 Wanhojen Tovereiden kulttuuri ja retkeilypäivät Kotkassa. 31

TSL KOULUTTAA MONIKULUTTURISUUSKOULUTUS Erilaisuuden voima työelämässä 21 22.4.07 Lappeenranta Tavoitteena on oppia, miten edistää erilaisten yksilöiden, sukupuolten ja sukupolvien välistä yhteistyötä työpaikoilla. Pohdimme, millaisia tunteita erilaisuus meissä herättää, ja miten toimimme viisaasti erilaisuutta kunnioittaen ja toisiltamme oppien. Erityisesti kiinnitämme huomiota eri-ikäisten yhteistyön kehittämiseen. Useimmat SAK:n liitot vastaavat jäsentensä osanottomaksuista. Ilmoittautuminen viimeistään 23.03. mennessä Merja Laakso, 0207 457 642, merja.laakso@tsl.fi OPINTORYHMÄN OHJAAJAKOULUTUS Opintoryhmän ohjaajan peruskurssi 17 18.3.07 Riihimäki Kurssin tavoitteena on perehtyä onnistuneen yhteistoiminnan edellytyksiin ja tuloksellisen, oppivan ryhmän toimintatapoihin sekä vuorovaikutuksen tehtäviin ja tavoitteisiin. Kurssi on tarkoitettu opintoryhmien ohjaajille ja sellaisiksi aikoville. Useimmat SAK:n liitot vastaavat jäsentensä osanottomaksuista. Ilmoittautuminen viimeistään 23.02. mennessä Pirjo Sember, 0207 457 609, pirjo.sember@tsl.fi 32

MS EXCEL TAULUKKOLASKENTA 06.3. 15.3.2007 Lappeenranta Taulukkolaskentaohjelmat ovat tekstinkäsittelyohjelmien ohella mikrotietokoneiden yleisimpiä sovelluksia. Taulukkolaskentaohjelmilla voidaan tehdä laskelmia käyttäjän syöttämästä aineistosta. Kurssiaika: klo 13:00 15:30; ti, ke, to päivät INTERNET KOTISIVUT FRONTPAGELLA 19.3. 4.4.2007 Lappeenranta Kurssilla opetellaan kotisivun perusteita (mm. fontin muokkaus, linkitys, kuvan lisäys, taulukot, kehyssivut). Kurssiaika: klo 09:00 11:30; (ma, ke, to, ma, ke, to, ma ja ke) MS WORD TEKSTINKÄSITTELY 17.4. 26.4.2007 Lappeenranta Kurssilla perehdytään tekstinkäsittelyn perusteisiin Word tekstinkäsittelyohjelmalla. Kurssiaika: klo 13:00 15:30; (ti, ke, to päivät) MS WORD TEKSTINKÄSITTELY JATKOKURSSI 2.5. 14.5.2007 Lappeenranta Kurssilla tuotetaan erilaisia standardinmukaisia asiakirjoja, pitkiä asiakirjoja sisällysluetteloineen ja hakemistoineen, osoitetarroja ja joukkokirjeitä sekä pienimuotoisia julkaisuja. Kurssiaika: klo 09:00 11:30 (ke, to, ma, ke, to ja ma) ATK kursseille ilmoittautumiset: 0207 457 675 tai sähköposti: lappeenranta@tsl.fi 33

VENYTTELY- JA RENTOUTUSKURSSI AIKA la 14.4 klo 11.00 15.00 PAIKKA Lappeenrannan Työväentalolla, Snellmaninkatu 12, 2. krs. KOHDERYHMÄ Kurssi on tarkoitettu kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, jotka haluavat perehtyä venyttelyn käyttöön liikunnan parissa. SISÄLTÖ Kurssi antaa perustietoja rentouden ja venyttelyn merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä: - rentoutusmenetelmien fysiologia - rentouden päämäärät - rentoutusharjoituksen ohjaaminen - rentoutus (hengitys, venyttely, muut aktiiviset rentoutusmenetelmät, suggestiorentous, meditaatio) - viiden rentoutuskerran ohjelma Kurssimateriaalina on Rentoutumisen työkirja KOULUTTAJA Kati Paaso, Fysioterapeutti ja Seura 2000 kouluttaja ILMOITTAUTUMINEN 31.3.2007 mennessä p 0400 655 221 tai email: saimaa@tul.fi OSANOTTOMAKSU 20 /hlö, sisältää sämpylä kahvit, kurssi materiaalin ja todistuksen LISÄTIETOJA P 0400 655 221 TUL Saimaan piiri ry 34

35

36