Uusjyvät 1 2015 1 MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015 Pohjois-Suomi UUTISJYVÄT Ant Sahi MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Sivu 7. Edukuntavaalit sivut 8-9 MTK Pohjois-Suomen uusi puheenjohtaja Jari Ahlholm: Usko suolaiseen atalouteen on vahva Kanperänellä Kärsämäellä sukulaansa viljelevälle Jari Ahlholmille lan jatkaminen ei ollut itsestään selvyys. - Kävin aikoinaan kauppaopiston, sillä olen viljan pölylle allerginen, Jari Ahlholm rtoo. Tarkoitus oli kouluttautua kain varalta ihan eri alalle. Koulun käynnistä on ollut kuitenkin myöhemmin hyötyä, kun Jari jatkoi sukulansa viljelemistä. - Armeijan jälen kävin Haapajärvellä amieskoulun perusjakson, jonka jälen jatkoin opisluani Koivikossa Muhoksella ja valmistuin karjatalousagrologiksi, Ahlholm rtoo. Vuodesta 1906 lähen salla suvulla olevaa laa on tulevaisuudessa tulossa viljelemään jo seuraava sukupolvi, kun sekä poika Johannes että tytär Juulia opislevat alalle. - Johannes opislee agrologiksi Iljoella ja tyttöystävänsä Jenna valmistuu aseutuyrittäjäksi Haapajärveltä tänä väänä. Juulia lue koeläinedettä Maatalous- ja metsäeteellisessä, Ahlholm sanoo. Hän on iloinen lastensa amnvalinnasta, alalle nuorisoa ei ole pakotettu. Korkiakosn laa pyritään koko ajan hittämään ja mietmään, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. - Peltoa pitäisi saada lisää, kun lannanlevitysvaamukset kasvavat koko ajan, Ahlholm jatkaa. Isännän ja emännän yhteinen intohimo on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Anu Ahlholm kuuluu myös Suomen Ayshirekasvattajat ry:n hallituksen. Suomen Ayrshirekasvattajat perustetin vuonna 2000 puolustaan Ayrshirerotua. Yhä edelleen tuo toiminta-ajatus on ajankohtainen ja yhdistys on erittäin tarpeellinen ja akivinen. Tänä päivänä yhdistyksellä on lähes 500 jäsentä. - Kävimme Kanadassa tutustussa alan kasvattajiin Montrealin kupeessa, Jari Ahlholm rtoo. Kanadalaiset viljelijät ovat ylpeitä amstaan ja siellä ataloutta arvostetaan. - Ruokarkkinat ovat valtavat asuuhan pelkästään Monteralissa 1,6 miljoonaa asukasta. Montreal on Kanadan johtava kauppa- ja teollisuusskus. - Meillä on tässä lähellä Venäjä ja Pietari, jossa on yli 5 miljoonaa asukasta. Se voi hyvinkin olla tulevaisuudessa meidän tärin vienkohteemme, iso hdollisuus kuitenkin, Ahlholm alailee. Yhdistystoiminta tuo etoa ja voia Jari Ahlholm liittyi jo nuorena vaimonsa Anun kanssa nuoriin tuottajiin. Hänelle yhdistystoiminta on ollut aina tärää. - Kun sanhenkiset san alan ihmiset kokoontuvat, voi vaihtaa ajatuksia, etoa ja komuksia, hän sanoo. Yhdessä teminen tuo voia. Hän sanoo myös yhdistystoiminnan olevan aaltoista toimintaa. - Välillä tehdään enemmän välillä vedetään vähän henä ja rätään voimia, Jari Ahlholm toteaa. Kun MTK Kärsämäen toiminta alkoi viimeksi hiipua, sitä puhalletin henkiin järjestämällä jäsenistölle jouluruokailu. - Tämä perinne on jäänyt voian ja nyt kokoonnumme isolla porukalla joka vuosi hyvän ruuan äärelle iloisella mielellä. Puheenjohtaja toteaa, että Suomessa ja suolaiset atalousyrittäjät alkavat olla ylpeitä osta työstään ja suolaiset omista viljelijöistään. - Teemme tärää työtä tuottalla hyvää puhdasta lähiruokaa, Ahlholm kiteyttää. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Isännän ja emännän harrastus on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Tässä Johannes ja Jari Ahlholm esittelevät yhtä palkittua valioyksilöään.
Uusjyvät 1 2015 2 Pääkirjoitus Jo ennen vään peltotöitä viljelijät joutuvat tänä vuonna temään aikaisempia vuosia töisevämmän työrupean perehtymällä uuden atalouden tukijärjestelmän sisältöön. Salla jokainen tee mielessään valintoja järjestelmän eri osiin sitoutumisesta. Nyt kun olemme uuden ohjelkauden alussa, uuteen tukijärjestelmään tutustumiseen ja valintojen mietmiseen kannattaa varata aikaa ja tarpeen mukaan pyytää neuvojankin apua. Tukijärjestelmän sisäinen logiikka on etenkin ympäristökorvausjärjestelmän ja eläinten hyvinvoinkorvauksen osalta muuttunut nimensä mukaises korvauksen ksamiseksi etyistä edellytetyistä toimenpiteistä. Jokaisen kannattaa olla kohdallaan mietä etenkin valinnaisten sitoumusten ja sopimusten osalta, mitä on valmis temään määriteltyä korvausta vastaan. Nämä ratkaisut on syytä jokaisen todellakin mietä itse. Nyt ei kannata ajatella sitä, mitä naapuri tee tai huhupuheet rtovat. MTK Pohjois-Suomi on yhdessä atalouden yhteistoiminta-alueiden, ProAgrioiden ja ELY-skusten kanssa suunnitellut molempien akunen alueelle koulutuskokonaisuuden uudesta atalouden tukijärjestelmästä.koulutusten ajankohdat ja paikat julkaistaan tässä lehdessä. Lisäksi Pohjois-Pohjanalla YTAalueet järjestävät kuntakohtaisia koulutuksia Kannustan ja hotan jäsenistöämme osallistuan koulutuksiin. Koska tukikoulutukset ovat tänä väänä aikaisempaa laajempia, emme ole pyrkineet sijoittaan tuottajayhdistysten kokouksia koulutusten yhteyteen. Kokous- ja koulutuspäivästä muodostuisi silloin liian pitkä. Yhdistystemme vätkokouksissa pyrimmekin tänä väänä perehtymään enemmän järjestöasioihin, mutta atalouspoliikastakin kyllä skustellaan. Poliitses elämme tänä väänä vedenjakajalla. Seuraavan neljän vuoden poliitnen suunta Suomessa päätetään tänä väänä eduskuntavaaleissa. Vaikka taaksepäin ajatellen neljä vuotta edellisistä vaaleista tuntuukin lyhyeltä ajalta, eteenpäin ajateltuna se on pitkä rivi kullanarvoisia vuosia ja päätöksiä. Yhteiskuntamme hityksen ja hyvinvoinmme suunnan vaat ratkaisut eivät voi enää odottaa. Seuraavalla eduskunnalla on oltava valmiutta päätöksiin. Ja meidän kaikkien on hyväksyttävä, että päätökset kosvat myös meitä. Mutta vaaleissa voimme vaikuttaa tulevien päätösten sisältöön. Siksi, hyvät ihmiset, käykää äänestämässä! Olemme saaneet vuoden alussa tuottajaliittomme johtaviin luottamustehtäviin uusia henkilöitä. Heidän ja kaikkien muiden luottamushenkilöiden kanssa jatkamme yhdessä työtä järjestössä jäsenistön hyväksi parhaamme mukaan. Tarja Bäckn, päätoimittaja Puheenjohtaja Halpuuttaan S-ryhmä lanseerasi uuden termin kaikkien suolaisten huulille, halpuuttamisen. Halpuuttamisen kärkituotteeksi nostetin suolaisten suosikkijuusto, jonka hintaa on inoksissa kauhisteltu. Markkinamiesten mukaan elintarvikiden hintoja alennetaan pyytteettömäs ja jaloin periaattein kaupan omista katteista nkimällä. Kuulostaa hyvältä, vaikkakin meillä alkutuottajilla oli ot epäilyksemme halpuuttamisen todellisista ksumiehistä. Komuksemme perusteella hinnan alennukset vyörytetään tjussa alaspäin ja lopullises esimerkiksi 90 sentä halvemn juuston kustantaa idontuottajat 9 sentä alemlla idon hinnalla. Halpuuttamista perustelin suolaisten heintyneellä ostovoilla. Hienoa, että kauppa on ilmoittanut ostovoin määrittävän hintaa, jonka asiakas tuotteista joutuu ksaan. Asiaa täytyy viedä eteenpäin ja laajentaa kosan myös tuotantopanoskauppaa. Halpuuttaminen ei saa olla vain yhden kohderyhmän etuoius. Ostovoi ataloudessa on pienentynyt todistetus kaikilla tuotannon aloilla huottavas tuottajahintojen alenemisesta johtuen. Lisäksi sikatalouden kansallinen tuki on alentunut voikkaas ja ruokaperunan tuki on lopetettu kokonaan. Tulevat tukiratkaisut eivät tuo helpotusta lanteeseen. Pimminkin päinvastoin, tukitasot ppuvat ja ehdot sekä tarkastukset uknevat. Tuotantopanoksien kaupassa halpuuttamiselle on olessa vahva näyttö ja vaamus. MTK:n tuotantotalousvaliokunnan selvitysten perusteella rehujen hinnassa ollaan 50-90 euroa koramlla tasolla kuin vuonna 2009, jolloin idon tuottajahinta oli edellisen rran 35 sentä litralta. Samoin konekustannukset ovat jatkaneet hurjaa nousua koko 2000 luvun. Huoltokustannukset karkaavat käsistä ja yksittäispakattujen kumiosien hintoja ei voi kuin ihmetellä. Esimerkjä kustannusten noususta voi jokainen luetella läjäpäin. Myös pellon osto- ja vuokrahinnoissa on kuplaa. Halpuuttamisen on kosttava myöskin lannoitekauppaa, jossa Suomen rkkinoilla monopolisnen rkkinajohtaja hinnoittelee tuotteensa reiluun ylihintaan, vaikka energian ja kaasun hinnat ovat rohtaneet. Maatalous on yritystoimintaa, jonka jatkuvuus voidaan turvata, vain mikäli tuotanto on kannattavaa. Tätä taustaa vasten tuotantopanosten halpuuttaminen on ehdotton ajankohtaista ja tarpeellista. Kyseessä on loppujen lopuksi myöskin elintarvikiden riittävyys ja huoltovarmuus kriisiaikoina. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4. Suomessa on vallalla negaivisen hityksen kierre, joka ruokkii itse itseään negaivissävytteisine uusineen. On aika nostaa katse asta ja katsoa ympärillä olevia hdollisuuksia. Meillä on puhdas luonto; pellot, vedet, metsät ja suot, joita taitavas hyödyntämällä saamme Suomen uuteen nousuun. Orastavaa nousua emme saa tukahduttaa liiallisen byrokraan ja sääntelyn alle. Käykää äänestämässä, valitaan aseutua ja aseudun asioita ymmärtävät edustajat eduskuntaan. Jari Ahlholm Puheenjohtaja, MTK Pohjois-Suomi jari.ahlholm(at)mtk.fi, 050 533 9796 Kuva: Studio PSV UUTISJYVÄT MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015 JULKAISIJA MTK - Pohjois-Suomi Oulun toimisto Rautaenkatu 16 C 22, 90100 Oulu puh. 020 413 3500 Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani puh. 020 413 3370 www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi PÄÄTOIMITTAJA Tarja Bäckn TOIMITUS Tuula Uitto tuula@kristallijulkaisut.fi p. 050 4646 777 PAINOPAIKKA Eco Print Oy, Iisalmi puh. (017) 814 642 www.ecoprint.info
Uusjyvät 1 2015 3 Varapuheenjohtaja Tuija Korhonen: Järjestötyö on merkityksellistä ja tärää MTK Pohjois-Suomen hallituksen uusi varapuheenjohtaja Tuija Korhonen on Sotkamon Naapurinvaaralta. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi tytärtä ( 3- ja 9 -vuoaat). - Elannon antaa itola, lehmiä tällä hetllä yhden robon verran. Isovanhempien apu sekä yksi palkattu työntekijä hdollistavat sen, että minulla on ollut hdollisuus olla välillä töissä lan ulkopuolella sekä skittyä myös edunvalvontatehtäviin, Tuija Korhonen esittelee. - Olen kotoisin alalta, mutta en muista, että olisin lapsena koskaan ajatellut jatkavani vanhempieni laa, Korhonen rtoo. Hän opisli aikoinaan Kajaanissa luokanopettajaksi, mutta niitä töitä hän ei ole pätevänä ehnyt temään päivääkään. - Maaseutu on sen sijaan on ollut aina tärä, samoin koseutuni Kainuu. Mutta kuten niin monelle on käynyt, ajauduin näihin töihin avioliiton kautta. Ja päivä päivältä atalouden ja aseudun etu tuntuu minulle yhä tärämmältä, Korhonen rtoo. MTK:n toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2008 saakka ja suurimn osan siitä aseutunuorten toiminnassa. - Aloin Sotkamon aseutunuorten rhossa ja tulin valituksi liiton nuorten valiokuntaan 2010. Vuonna 2012 minulle tarjotin paikkaa skusliiton nuorten valiokunnassa ja kahden vuoden mittaisesta kaudesta jälkimmäisen vuoden olin valiokunnan puheenjohtajana, Tuija Korhonen sanoo. Keskusliiton nuorten valiokunnan paikka tarjosi hdollisuuden edustaa Suomea CEJAn eli Euroopan nuorten viljelijöiden kokoontumisissa. - Viime syksynä tulin valituksi Euroopan komission Civil Dialogue on Rural Development asiantunjaryhmään. Yllätyksekseni CEJA halusi asettaa minut varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Vielä suurempi yllätys oli se, kun minut ryhmän ensimmäisessä kokouksessa valitin 1. varapuheenjohtajaksi, Tuija Korhonen jatkaa. Nimitys on ollut Korhosen mielestä työllistävä, mutta se on myös avannut ovia moneen uuteen asiaan. - Saan olla edustajana esimerkiksi Euroopan aseutuverkoston tapaamisissa (ENRD) sekä tarkkailijajäsenenä verkoston ohjausryhmässä, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa ajaa eteenpäin Tuija Korhonen aloit liiton johtokunnassa vuoden alussa. - Johtokunta valitsi minut ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajaksi ja olen siitä erittäin otettu, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa asioihin ja hittää liiton toimintaa oli syy, miksi hän läh ehdolle johtokuntaan. - Uskon, että tarvitsemme uudistumista pysyäksemme muuttuvan ailn mukana, hän jatkaa. MTK:sta on vuosien mittaan tullut Tuija Korhoselle rakas. - Tunnustan, että välillä olen konut lievää ähkyäkin järjestön suhteen, mutta se on ollut hyvin väliaikaista, hän myöntää. - Koen, että liiton toiminta akunnissa on erittäin tärää: aseudun yrittäjän nämystä tarvitaan akunnallisessa päätöksenteossa, jotta aseudun elinvoiisuus ja elinlpoisuus säilyisi myös tulevaisuudessa, hän kuitenkin sanoo. Johtokunnan tehtävänä on luonnollises johtaa liiton toimintaa. - Johtaminen on mielestäni toiminnan suunnan valitsemista ja sen näyttämistä, hän jatkaa. Toisinaan asioiden ja ihmisten johtaminen voi olla yksinäistä puuhaa, mutta iln ihmisistä välittämistä tavoitteita ei saavuteta toivotulla tavalla. - Puheenjohtajisto on eräänlainen ulakuva, mutta vastuu toiminnasta ja sen hittämisestä kuuluu koko johtokunnalle. En usko yksinvaluteen vaan demokraatseen vastuunjakamiseen, mutta sekin on taitolaji: vain vahvat johtajat kynevät antaan valtaa muille, Tuija Korhonen analysoi. Joku viisas on joskus sanonut, että johtajat ovat myös toivon välittäjiä. Ja juuri nyt aseudulle kaivataan erityisen paljon toivoa paremsta. Työ, jolla on merkitystä Tuija Korhosen mielestä täräksi koetut asiat eivät tunnu työläiltä. Vaikka edunvalvonta voi tuntua haasteelliselta aamuneljältä noustessa, kain sen jaksaa, koska etää tevänsä asioita, joilla on merkitystä. - Haasteellisinta edunvalvonnassa on näköntän kaventuminen. Kun olet itse toiminnan ymessä ja akivises mukana kaissa, erittäin helpos unohtuu, miltä toiminta näyttää ulospäin, hän sanoo. Hämärtyy ymmärrys siitä, että kaikki muut eivät edä kaika sitä, mitä itse edät. Tällöin toiminta koetaan helpos sisäänpäin lämpiäväksi ja kaika muuta kuin avoimeksi. Vapaa- ja työaikaa on välillä hyvin vaia erottaa toisistaan, mutta Korhonen koittaa myös saada aikaa harrastuksilleen. - Arki sujuu kuitenkin työn, lastenhoidon ja edunvalvonnan tasapainottelussa. Käsityöt ja liikkuminen ovat itselle täritä energian antajia, mutta liian usein harrastukset unohtuvat muiden kiireiden alle, Korhonen huokaa. Uusjyvien lukijoille Tuija Korhonen lähettää hänkin terveisensä. - Tilanne loilla tulee tänä vuonna olean taloudellises haastava. Suunnitelkaa toimintaa huolella ja olkaa ajoissa yhteydessä pankihin, mikäli tarve vaai, Korhonen hottaa. Ja kannattaa muistaa, että tämä kaikki on kuitenkin vain työtä. Tärintä on kain sllä muistaa huoleha osta ja läheisten hyvinvoinnista. Vain sillä tavoin jaksetaan myös vaiinakin aikoina. - Toivoaan ei saa menettää, sillä ruokaa tarvitaan aina, Tuija Korhonen muistuttaa. Teks: Tuula Uitto Markku Ekdahl MTK:n metsälinjan Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Nivalasta kotoisin oleva Markku Ekdahl, asuu Kempeleessä, opastaa metsänhoitoasioissa Oulun toimistolta käsin. Työssään hän vastaa metsäedunvalvonnasta ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuesta Pohjois-Pohjanalla. Markku Ekdahlin mielestä tärintä on työssään pyrkiä toimian niin, että metsänomistajien olle metsätaloudelleen asettat tavoitteet toteutuisivat hdollisimn hyvin. - Eri metsänomistajilla tavoitteet ovat erilaisia, eli palveluja pitää pystyä sovittaan tarpeen mukaan, hän toteaa. Mielekkäintä työssä on itsenäinen ja vaihteleva työ, jossa saa tavata erilaisia metsänomistajia eri puolilta Pohjois-Suomea. - Hyvä porukka, jossa on mukava tehdä työtä, Ekdahl kiteyttää. Haasteellisinta hänen työssään on eri intressien sovittaminen yhteen. - Tämä tulee vastaan erityises ankäyttökysymyksissä. Vanha amtyhdistysmiesten ohje jos et edä, mitä mieltä olet, vastusta varmuuden vuoksi ei enää nykyään päde. Rantavalla yhteistyöllä saa enemmän aikaan kuin riitelemällä ja rähjäämällä, Ekdahl sanoo. Ekdahlin vapaa-aikaan kuuluu monipuolista kuntoilua hiihtäen, pyöräillen ja uiden, sekä metsästystä, moottoripyöräilyä ja valokuvausta. Markku Ekdahlin terveiset Uusjyvien lukijoille on: - Suomi elää metsästä edelleen. Ilstonmuutoksen myötä tapahtuneet muutokset poliikassa sisältävät haasteiden lisäksi myös suuria hdollisuuksia metsätaloudelle. Päästövähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, voidaan saavuttaa vain uusiutuvaa biossaa polttalla. Markku Ekdahlin tavoittaa: rkku.ekdahl@mtk.fi, 040-357 6377, Rautaenkatu 16 C 22, 90100 Oulu. Heikki Rahko MTK:n metsälinjan nttäpäällikkö/asiantunja Muhokselta syntyisin oleva Heikki Rahko, asuu Paltamossa ja toimii Kajaanin toimistossa. - Työssäni huolehdin metsänomistuksen kannattavuudesta, ja hoidan akunnallista metsäedunvalvontaa, Heikki Rahko sanoo. Työssä mielekkäintä on yhteistyö ja palvelujen hittäminen mestänhoitoyhdistysten kanssa. - Myös rkkinoinnin hittäminen on mielenkiintoista, Rahko sanoo. Haastellisenpana työssään hän pitää puurkkinoiden toimivuutta riittämättömän kuitupuun kysynnän vuoksi. Harrastuksekseen tämä Kainuun tangomestari 2004, Luomulaulun Suomen Mestari 2007 ja Laila ja Olavi laulukilpailun voittaja 2014 sanoo laulamisen, metsänhoitotöiden sekä liikunnan. Terveiset Uusjyvien lukijoille Rahko lähettää posiivisin mielin. - Mennään posiivises eteenpäin koh biotalouden vallankumousta. Puulla on loistava tulevaisuus, Rahko sanoo. Metsänomistajan tavoitteet saavutetaan hänen mielestään parhaiten liittymällä iviis Metsänomistajat tjuun. Metsänomistajatjun muodostavat metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Heikki Rahkon tavoittaa: Puhelimella 0400 281 344, heikki.rahko@mtk.fi, toimistolta Kauppakatu 25 A 87100 Kajaani
MTK Sotkamon uusi puheenjohtaja Jyrki Nykänen: Tuottajayhdistys tuntee viljelijän arjen Uusjyvät 1 2015 4 Mtk-Sotkamon puheenjohtajaksi valitin tammikuussa anviljelijä Jyrki Nykänen. Hän on idontuottaja Rimpilänniemeltä ja hoitaa yhden robon itolaansa avovaimonsa Ella Mustakankaan kanssa. Uusi puheenjohtaja pääsi vaikuttamisen kuun jo ensimmäisten viikkojen aikana. - Olin temässä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle muistutusta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ympäristölupahamukseen purkuputn rantamiseksi Talvivaaran alueelta Nuasjärveen, Jyrki Nykänen sanoo. Nuasjärvellä on iso merkitys useille loille ja yrittäjille sen ympärillä. - Nuasjärven rannalla sijaitsee useita aloja, jotka hyödyntävät järvivettä elininotoimissaan, Nykänen muistuttaa ja sanoo järvivettä käytettävän laiduntavien eläinten juovetenä ja pellon kastelussa säisin. - Puhuttakaan purkuputkihanken merkitystä mielikuviin, rannalla on useita tkailuyrityksiä, Nykänen muistuttaa. Puheenjohtajana aloittanut Nykänen on istunut MTK Sotkamon johtokunnassa jo nelisen vuotta. Asioiden hoitaminen yhdessä on tuttua. Nykänen pitää hyvänä sitä, että johtokunnan jäseniä on eri tuotantosuunnista. - Meillä on johtokunnassa edustettuina idon- ja lihantuotanto, luomu, vihannesten ja juuresten viljely ja tkailu. Tästä kokoonpanosta löytyy monipuolista nämystä yhdistyksen toimintaan, toteaa Nykänen tyytyväisenä. Yhdistyksen merkitystä alueensa jäsenloille uusi puheenjohtaja pitää täränä. - Sen kautta voidaan hoitaa yhteisiä asioita ja poha toimintaympäristöön liittyviä haasteita. Tällä hetllä atalousyrittäjiä puhuttaa muun muassa idon hinnan aleneminen. Yleises epävakaus tarkoittaa, että investointeja pitää mietä todella tarkkaan. Jokainen la on kuitenkin onlaisensa ja ratkaisut miettävä yksilöllises, Nykänen sanoo. Nykänen korostaa yhdistyksen merkitystä myös yhteisöllisyyden ja virkistymisen tarjoajana. - Kyllä yhdistyksen yksi tärä osa on olla atalousyrittäjien henkireikä ja järjestää vapaata virkistystoimintaa ja tapaamisia viljelijöiden sn, Nykänen muistuttaa. Mtk-Sotkamo tarjoaa jäsenille perheineen Vuokan Urheiluopiston liikuntapalveluja jäsenetuhintaan vuoden 2015 loppuun saakka. Jäsenille on ollut myös ilavuoroja. Tapahtumiin ja harrastuksiin on riittänyt vää, mutta kokouksiin puheenjohtaja Nykänen toivoisi enemmän osallistujia. Erilaisissa tapaamisissa pääsee vaihtaan ajatuksia sana alan yrittäjien kanssa ja saa salla vertaistua. Niemelän lan isäntä Niemelän ala Sotkamon Rimpilänniemessä sijaitsee törmän päällä kauniissa järvenrantaisessa. Kyseessä on vanha sukula, ja Jyrki Nykänen on lan neljäs isäntä. Tila on erikoistunut idontuotantoon. Vuonna 2006 rannetussa robotnavetassa on paikat 70 lehmälle. Lisäksi lalla on nuorkarjaa ja sonnivasikoita, jotka lähtevät terninä välitykseen. Ella Mustakankaasta tuli lan emäntä reilut kolme vuotta sitten. Maatalous- ja metsäeteiden isterilla oli takanaan akateemi- Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan silmäterä on kahden vuoden ikäinen Juho. nen ura aseudun hittämistehtävissä, kun elämä kuljet Pohjois-Pohjanan tytön Kainuuseen. Jyrkille puolestaan oli lapsuudesta as selvää, että hänestä tulee anviljelijä. Lapsuudenhaave toteutuikin, kun lalla tehin sukupolvenvaihdos 2000-luvun alussa. Perinteiset roolillit eivät päde Niemelän lalla, vaikka Ella pyörittääkin huushollia ja Jyrki hoitaa konepuolen, Ella kun osallistuu myös peltotöihin ja Jyrki on talon paras leipuri. Ellalla ja Jyrkillä on kahden vuoden ikäinen poika, joten lan töissä on apuna myös palkkatyövoia. Sekä isäntä että emäntä pitävät täränä on alansa sosiaalista verkostoa. Niinpä molemt ovat mukana erilaisissa amtinsa liittyvissä luottamustehtävissä. Vapaa-aikanaan uusi puheenjohtaja pelaa lentopalloa ja käy syksyisin hirvimetsällä. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Myötätuulessa eteenpäin ry MIRJA Lähiruoka Lähipalvelut Lähitkailu Lähienergia mirjavehkapera.fi Nuortenrhot Haapajärvi puheenjohtaja Rintala Heikki 040-7668563 heikki.rintala@hotil.com Haapajärvi sihteeri Piekäinen Heini 045 3571475 heini.piekainen@gil.com Haapavesi puheenjohtaja Vuorena Janne 044-3715367 janne.vuorena@konet.com Haapavesi sihteeri Lehtola Henna 040-9131095 hennam.lehtola@gil.com Kärsämäki sihteeri Venetpalo Miia 0409624950 miia.venetpalo@luukku.com Kärsämäki puheenjohtaja Myllymäki Hannele 0505330934 suvi-rja@luukku.com Lumijoki puheenjohtaja Tornio Mat t.tornio@hotil.com Lumijoki sihteeri Kuokkanen Heikki 050-3001806 hkkuokkanen@gil.com Muhos, Utajärvi puheenjohtaja Keränen Veli Jaakko 0400-642094 ranen.jaakko@gil.com Muhos, Utajärvi sihteeri Rikkola Jaakko 040 746 9838 jaakko.rikkola@il.suomi.net Oulunseutu puheenjohtaja Juntla Juha 050-5678813 Oulunseutu sihteeri Korpela Samuli 040 4106961 samuli.korpela@suomi24.fi Pyhäjoki puheenjohtaja Helaakoski Mat 040-8610965 m.helaakoski@konet.com Pyhäjoki sihteeri Piukkala Ou 040-5861289 opiukkala@luukku.com Ruukki puheenjohtaja Paakkari Tauno 0407787750 taunopaakkari@gil.com Ruukki sihteeri Niemelä Tiina 0407794682 niemei@gil.com Sotkamo puheenjohtaja Korhonen Tuija Hannele 044 5002285 korhonen.tuija.h@gil.com Sotkamo sihteeri Hyvönen Ou 050 3221739 ou.hyvonen@gil.com Tyrnävä puheenjohtaja Antla Sami sami.antla1@gil.com Tyrnävä sihteeri Pakonen Teemu 0400-769392 teemu.pakonen@gil.com MELA asiamiehet Jylhä Elsa-Maija, 029 435 2675 Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylivieska Kivijärvi Anita, 029 435 2676 Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Risjärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Konnen Osmo, 029 435 2677 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä Määttä Mart, 029 435 2646 Kuusamo, Posio, Taivalkoski Penkäinen Paula, 029 435 2655 Kärsämäki, Pyhäntä, Siikalatva Ranta Pert, 029 435 2659 Ii, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi Maaseudun tukihenkilöverkosto Tukihenkilö on aseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jolle voi puhua ja jonka kanssa voi etsiä ulospääsyä vaiista lanteista. Tuminen on kuulemista, skustelemista ja rinnalla kulmista. Tuen saaminen on luottamuksellista. Lisäetoja: www.tukihenkilo.fi
Uusjyvät 1 2015 5 TerveysHelppi 0206 1000 auttaa Lähi Tapiolan asiakkaat nopeas oiaan hoitoon LähiTapiola on luonut uuden toimintallin, joka lyhentää terveyspalveluiden hoitotjuja ja muuttaa vakuutusyhön roolia. LähiTapiola luo täysin uudenlaisen toimintallin vapaaehtoiseen henkilövakuuttamiseen. Se aloittaa korvaustoimintaa parantavan puhelinpalvelun, jossa Jouni Liuska, kuva LähiTapiola terveydenhuollon asiantunjat ohjaavat asiakkaat oiaan hoitoon. - Hoitotjua lyhennetään ohjaalla asiakkaat oiaan hoitoon uuden TerveysHelppi-nimisen puhelinpalvelun avulla. Uusi lli otetaan käyttöön vaiheittain eri puolella Suomea, rtoo myynjohtaja Jouni Liuska LähiTapiolasta. Uudistus muuttaa vakuutusyhön roolia, vakuutuskorvausten ksajasta hoitotjun nopeuttajaksi ja asiakkaiden Helpiksi. - Aiemmin vakuutusyhön toiminta rajoittui vain sairauden tai tapaturn jälisen korvausprosessin hoitamiseen. Asiakkaamme sairastuessa hän ot itse yhteyttä lääkäriin, ja lääkärissäkäynnin jälen hän haki vakuutusyhöltä korvauksia, Jouni Liuska jatkaa. TerveysHelpin tarkoituksena on terveyspalveluiden hoitotjujen lyhentäminen. LähiTapiola ei ranna oa sairaalaa, vaan hoidon nopeuttaminen perustuu LähiTapiolan asiantuntemukseen sekä yhteistyöhön eturivin hoitolaitosten kanssa. - Yhdessä hyvien hoitolaitoskumppaneiden kanssa voimme löytää asiakkaalle oian terveydenhoidon amtlaisen ja pystymme ohjaaan asiakkaan nopeas hoitoon tämä taas tarkoittaa sitä, että asiakas saa he tarvitseansa apua ja paranee nopeammin, Jouni Liuska LähiTapiolasta esittelee. Henkilövakuuttamiseen liittyviä korvauksia ksetaan vuosittain useita satoja miljoonia euroa. - Tämä on toimintaa, jossa kaikki voittavat asiakkaamme saa parempaa palvelua sekä hyötyy itse esimerkiksi ansionmenetysten minimoinnin kautta, työnantaja muuan muassa sijaisjärjestelyjen vähentymisenä, LähiTapiola korvauskustannusten alentumisena ja yhteiskunta verotulojen myötä, Liuska muistuttaa. TerveysHelppi ohjaa asiakkaat oiaan hoitoon Kun asiakas soittaa TerveysHelppiin, numerossa vastaava amtlainen kuuntelee asiakkaan lanteen. Puhelun aikana hoitaja arvioi ja neuvoo asiakasta mm. hoidontarpeen suhteen sekä arvioi alustavas asiakkaan vakuutuksen korvattavuutta kyseisessä lanteessa. Lisäksi hän neuvoo asiakkaalle sopivan hoitolaitoksen ja varaa hänelle ajan. - Joskus hoitaja voi myös arvioida lanteen kiireettömäksi ja tällöin asiakas voikin itse päättää jäädä odottaan rauhassa esimerkiksi flunssan paranemista saatuaan TerveysHelpistä tarvittavat hoito-ohjeet, Liuska sanoo. TerveysHelpissä puheluihin vastaavat terveydenhuollon amtlaiset, eli sairaanhoitajat ja laajan komuksen oavat lähihoitajat. Mikäli konsultaaoihin tarvitaan apua, heidän tunaan on päivystävä lääkäri. - Terveydenhuollon amtlaisten tuna ovat myös korvausamtlaiset, joilta he saavat tarvittavaa tua aina palvelun aukioloaikana, Liuska jatkaa. TerveysHelpin palvelun tuottaa LähiTapiolalle Pihlajalinna-konserniin kuuluva Dextra. Pilot on osa LähiTapiolan terveys- ja hyvinvoinstrategian toteuttamista. LähiTapiola on aloittanut TerveysHelppi-nimisen palvelun pilon viime vuonna. Asiakkailta saadun hyvän palautteen vuoksi palvelua on laajennettu ja nyt palvelu kattaa koko Suomeen. TerveysHelppi on tarkoitettu LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaille. Pilotin kuuluvat ne asiakkaat pilotalueilla, joilla on lapsivakuutus, lapsi- tai aikuisturva sekä Ovara-vakuutus. Teks: Tuula Uitto ja LähiTapiola Kuva: Jouni Liuska, kuva LähiTapiola Kuva: Ari Heinonen/Otavamedia. Dextran lähihoitajat Tanja Mäkinen ja Suua Leinonen ovat terveydenhuollon amtlaisia, jotka vastaavat TerveysHelppiin tuleviin puheluihin lähi- ja sairaanhoitajakollegoidensa kanssa. Helppiin voivat soittaa LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaat.
Uusjyvät 1 2015 6 Maatalouden rahoitus pysyy uudella EU-ohjelkaudella lähes ensellään EU-ohjelkaudella 2014 2020 alojen investointuen ja nuoren viljelijän aloitustuen ehdot pysyvät pääsääntöises ennallaan. Edellisen ohjelkauden hyvin toimineet käytännöt on päätetty säilyttää. Säädöksistä laki atalouden rannetuista on lainvoiinen. Valoneuvoston asetukset atalouden rannetuesta ja alan investointuen kohdentamisesta eivät vielä ole lainvoiisia tätä juttua kirjoittaessa. Seuraavat asiat esitetään sillä varauksella, että asetuksissa olevat ehdot voivat muuttua. Maatalouden investointuessa tukikohteet pääasiassa ennallaan Maatalouden investointuilla tavoitellaan alojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden sekä tuotanto-olosuhteiden parantamista, eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön parantamista, energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä vaikuttamista ataloustuotannon aiheuttaan ilsto- ja ympäristökuormitukseen. Maatalouden investointuki koostuu avustuksesta tai avustuksesta ja korkotukilainasta sekä lainaan hdollises myönnettävästä valontakauksesta. Valontakauksen kohteet ovat investointeja, joilla merkittäväs uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan alan tuotantotoimintaa. Valontakaus voidaan myöntää koeläintalouden, turkistalouden, kasvihuonetuotannon ja energiatuotannon rantamisinvestoinin. Yksikkökokovaamukset ovat poistuneet rantamisinvestoinneista. Peruskorjausaste- ja etyn suuruista laajennusvaamusta rantamisinvestoinnissa ei enää ole. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole enää rajoitetta. Investointua havan lan atalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 000 euroa. Tukikohteet ovat pääasiassa ennallaan. Tuenhakijan on oltava hamuksen vireille tullessa 18 vuotta täyttänyt. Yläikäraja on poistunut. Amttaidoksi riittää kolmen vuoden työkomus, jos tuotantosuunta ei muutu. Muussa tapauksessa vaaditaan lisäksi koulutusta. Enimmäistukitaso on noussut 1,5 miljoonaan euroon alaa kohden kolmen verovuoden aikana. Pienin myönnettävä tuki tuotantorannuksen rantamisinvestoinnissa on noussut 7 000 euroon. Muissa investoinneissa vastaava määrä on noussut 3 000 euroon. Nuoren viljelijän aloitustua on haettava ennen lanpidon aloittamista Nuoren viljelijän aloitustuella halutaan turvata ataloustuotannon jatkuvuutta edistämällä nuorten yrittäjien lanpidon aloittamista sekä helpottaa nuoren atalousyrittäjäksi ryhtyvän taloudellista riskiä ja edistää lan hittämishdollisuuksia. Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija lanpidosta päävastuullisena atalousyrittäjänä ryhtyy harjoittaan ataloutta ja on saanut omistukseen ja hallintaan ataloudellisen kokonaisuuden, josta saa liitoimintasuunniteln perusteella vuotuisen vähintään 12 000 euron atalouden yrittäjätulon. Aloitustuessa on kaksi tasoa, korampi ja alempi aloitustuki. Tuki määräytyy alalla saadun atalouden yrittäjätulon määrästä. Ylemmässä aloitustuessa täytyy lalla saavuttaa vähintään 25 000 euron atalouden yrittäjätulo ja alemssa vähintään 15 000 euron atalouden yrittäjätulo. Molemmissa tuissa alan enimmäisyrittäjätulo voi olla korintaan 400 000 euroa. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole rajoitetta. Nuoren viljelijän aloitustuki on tarkoitettu ensimmäistä rtaa lanpitoa aloittavalle alayrittäjälle. Tuen hakija voi olla enintään 40 vuotta hamuksen vireille tullessa. Amttaitovaamus on täytettävä 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Aloitustuki sisältää avustuksen, korkotukilainaan myönnettävän korkotuen ja tuettavan kiinteistön varainsiirtoverovapauden arvon. Korkotuki myönnetään pankkilainaan. Aloitustuki on avustuksena joko 35 000 tai 10 000 ja lainan korkotuki 30 000 tai 15 000 riippuen atalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 % ja korintaan 150 000 euroa tai 230 000 euroa aloitustuen tasosta riippuen. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat vas hankitun oisuuden arvosta a- ja metsätalouteen käytettynä sekä alan asuinrannus. Lisäksi tuettavia kustannuksia ovat alan hankinnan yhteydessä ja myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten atalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Liitoimintasuunnitellla esitetään tuen edellytysten täyttyminen Tuenhakijan on esitettävä liitoimintasuunnitel aloitustukihamuksen ja investointukihamuksen liitteeksi pienimpiä investoinkohteita lukuun ottatta. Liitoimintasuunnitelssa esitetään mm. toimenpiteet tuen edellytysten täyttämiseksi. Tuen ehtona on liitoimintasuunniteln noudattaminen. Nuoren viljelijän aloitustua ja atalouden investointua voi haa jatkuvas Jos säädökset valmistuvat suunnitelmien mukaan, pääsee nuoren viljelijän aloitustua haan aliskuussa ja investointua toukokuussa. Päätöksiä päästään hdollises temään elokuussa. Investointuissa rantamista ei saa aloittaa ja muuta hankintaa ei saa tehdä ennen tukipäätöstä. Hamukset ratkotaan tukihakujaksoittain, joita tulee olean neljä vuodessa molemmissa tuissa. Tukipäätökset tehdään noin kahden kuukauden kuluessa haun päättymisestä. Valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen Sekä nuoren viljelijän aloitustuessa että atalouden investointuessa käynnistyy valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen. Hamukset pisteytetään ettyjen valintaperusteiden mukaan, jonka mukaan suoritetaan rahoitettavien hamusten valinta. Jotta pääsee mukaan valintamenettelyyn, pitää hamuksessa olla tarvittavat liitteet, joissa tuodaan julki tuen edellytysten täyttyminen. Pyöritä Hyrrää älä paperia Maaseudun yritys- ja hantuet sekä aloille tarkoitetut investoin- ja aloitustuet voi vuodesta 2015 lähen haa sähköises Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Hyrrä opastaa ja ohjaa hamuksen teossa. Hamuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisäedot ja ksuhamukset voidaan toimittaa nopeas verkon kautta. Hakija pystyy seuraaan hamuksensa etenemistä Hyrrässä. Katso-tunniste hdollistaa asioinnin Hyrrässä organisaaon nimissä. Katso-tunnisteen pääset perustaan esimerkiksi verohallinnon sivujen kautta. Maaloilla eletään tällä hetllä aikaisempiin vuosiin verrattuna hankalampia aikoja. Tuottajien kannattaa opmoida lan talouden seuranta ja tuotanto niin navetassa kuin pellolla karsilla vähemmän täritä kustannuksia ja saattaa tuotos ksialiseen määrään. Tilan perusteltua hittämistä ei pidä unohtaa. Sukupolvenvaihdokset ovat edelleen täritä atalouden jatkuvuuden kannalta. Nuoria on kannustettava jatkaan. Lisäetoja saat alueesi ELY-skuksesta! Lisäetoja Hyrrästä: www.vi.fi/hyrrä Hyödyllisiä linkjä mm. www.vi.fi ja www.ely-skus.fi Aurinkoisia vätpäiviä, terveisin Eeva Heikkinen, yritystutkija, Kainuun ELY-skus
Uusjyvät 1 2015 7 Järjestöuudistus Ant Sahi, MTK, toiminnanjohtaja Periaatteista käytäntöön kuva: Jaana Kankaanpää Ranteeltaan MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Salla työnsä aloitvat akunnissa Keskusliiton palveluksessa olevat metsä- ja ympäristöasiantunjat. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Toiminnan muuttumisen yksi tärä osa-alue on ataloustuottajayhdistysten, MTK-liiton ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyön hittäminen. Tämä yhteistyö on vuosien saatossa päässyt pahas heintymään. Alueellisella tasolla tätä yhteistyötä voidaan tehdä esim. joka akunnassa perustetun alueellisen metsävaliokunnan kautta. Valiokunta voi käsitellä yhteistyökysymysten lisäksi esim. yhteistä vaikuttamista akuntaliittoon, ELY-skuksiin ja alueen kansanedustajiin. MTK-liitoilla on vahva komus tällaisesta vaikuttamisesta, mutta useimmille metsänhoitoyhdistyksille toimintalli on uusi ja siinä on paljon opeteltavaa. Tulevat eduskuntavaalit tarjoavat yhteistyölle inion käytännön harjoitusntän. Paikallisella tasolla tuottajayhdistys ja metsänhoitoyhdistys voivat tehdä monenlaista yhteistyötä. Molemt luonnollises hoitavat ot erilaiset tehtävänsä jäsenilleen. Tämän lisäksi yhteistyötä on kuitenkin syytä mietä esim. kuntavaikuttamisessa ja yhteisten laisuuksien järjestämisessä. Yleensä laisuuksien järjestämisessä resursseja ei ole ikinä liikaa ja yhteistyöllä voidaan saada parempia tuloksia aikaan. Jäsenyydet puhuttavat Vuosi 2015 on ensimmäinen vuosi, jolloin metsänhoitoyhdistykset räävät noralit vapaaehtoiset jäsenksut. Sekä tuottaja- että metsänhoitoyhdistysten jäsenksulaskut tulevat vään aikana. Jäsenksujen suuruudesta on tehty päätökset viime syksyn yhdistysten kokouksissa. Toimijoina tuottajayhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisia ja tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluita. Tuottajayhdistysten jäsenet saavat etoa ja apua ataloudesta ja siihen liittyvien asioiden hoidossa sekä tarjoavat huottavan tärän hdollisuuden kokoontua yhteen samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Tuottajayhdistys on läheinen ja läsnä viljelijöiden arjessa. Lisäksi tuottajayhdistyksillä on omien jäsentensä auttamiseksi huolehdittava kuntayhteistyöstä esim. eläinlääkintäasioiden ja kunen hankintapoliikan vuoksi. Maataloustuottajayhdistysten jäsenet saavat myös omia jäsenetuja, joita pelkkä metsänhoitoyhdistysten jäsenyys ei heille tarjoa. Metsänhoitoyhdistysten tärimmät palvelut jäsenilleen liittyvät metsien hoitoon ja puukauppaan. Näitä palveluita ei saa tuottajayhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistysten toiminta kattaa yleensä myös useiden tuottajayhdistysten alueita. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksillä on myös pelkästään niiden jäseniä kosttavia jäsenetuja. Molempia yhdistyksiä tarvitaan, kun taas puhutaan esim. kaavoituksesta kunnan alueella, kunen energiatuotannon hittämisestä tai vaikkapa tuulivoipuistojen rantamisesta. Tällaisissa asioissa tuottajayhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen on kuljettava yhtä jalkaa. Pelto ja metsä ovat perinteises kuuluneet yhteen suolaisella alalla. Nyt tehty organisaaomuutos hdollistaa enstä paremmin näiden molempien sektoreiden yhteisen edunvalvonnan ja jäsenten palveluiden saannin. Molemmilla sektoreilla tarvitaan oa asiantuntemusta eikä siitä pidä kilpailla snään, vaan voimien yhdistämisellä haa lisää vahvuutta toimintaan. Maatalous ja metsätalous ovat vahvoja kasvualoja biotalouteen nojaavassa Suomessa. Maanviljelijät ja metsänomistajat tarvitsevat toisiaan, jos halutaan huoleha siitä, että alkutuotanto pärjää teollisuuden ja kaupan puristuksessa. Tämä yhteistyö lähtee paikalliselta tasolta. Temällä turvatekoja vähennät alasi vahinkoja salla saat etuja ja alennuksia LähiTapiolasta. Lue lisää www.lahitapiola.fi/alat LähiTapiolan vakuutuksista saat nyt Bonusta.
Uusjyvät 1 2015 8 Nostetaan Suomi suosta MTK:lla on eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja varten kattava ohjel. Ohjelssa on kolme kärä: turha sääntely pois, biotalouteen 100 000 työpaikkaa ja Suomi energiaovaraiseksi vuonna 2040. Turhan sääntelyn purkaminen odottaa temistä, toistaiseksi on vain puhuttu. Hallitus joutuu töihin myös EU:n tasolla, jossa on sääntelyn kopesä. Koassa on tarmokkaas hitettävä viranoisten yhteistyötä, vältettävä EU-tason ylittävää sääntelyä ja vapautettava yrittäjät monenrtaisilta raportoinneilta. Viranoisen pitää koota etoja toisiltaan, yrittäjää ei saa juoksuttaa luukulta toiselle. Energiaovaraisuustavoite saavutetaan MTK:n mielestä sillä, että koisen energian tuotantoa merkittäväs lisätään. Suomi voi olla energian ja biopohjaisten liinnepolttoaineiden viejä. Hajautettu energiantuotanto pienistä yksiköistä on tulevaisuutta. Sen lukuisat esteet ja jarrut on lainsäädännöstä karsittava. Maaseudulla on biotalouden perusta Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ruoan, puun, energian ja palveluiden tuottamiseen. Maatalous, metsätalous, bioenergian tuotanto ja jopa aseututkailu ovat biotaloutta. Ravinteiden yhä tehokkaampi kierrättäminen on osa stävää biotaloutta. Suomen vaurauden vahva pohja on metsissä. Metsäteollisuus on taas vahvalla kasvu-uralla ja investoinen ellä. Puun kysyntä kasvaa. Metsät kasvavat hyvin ja puuta riittää moneen käyttöön. Käyttömuotoja ei pidä MTK:n mielestä asettaa vastakkain. Puu liikkuu, kun on kysyntää ja hinta kohdallaan. Metsätalouden ja atalouden kasvua ei pidä mennä tärvelemään kansainvälisillä ja EU:n tason ilsto- ja energiapoliikalla tai huonoilla sopimuksilla. EU/USA neuvotteluissa on varottava myymästä suolaisen atalouden kilpailukykyä tai heintämästä ruoan turvallisuutta. Maail huutaa ruokaa, mutta tekijät ovat ahtaalla Ruoan kysyntä kasvaa ja ailn ruokaturva on varmistettava. Arvostettu talousleh Economist arvioi tammikuun numerossaan, että ailssa tarvitaan 40 vuoden aikana enemmän ruokaa kuin, mitä on tuotettu viimeisen 10 000 vuoden aikana. Ruoantuotantoa tarvitaan, mutta elininon kannattavuus on heikko ja tekijät ahtaalla. Ruokatjun tuloksen käärii kauppa, sopimuskäytännöt ovat epäreiluja ja rkkinat joustavat vain kaupan parhaaksi. Halpuuttaminen ei mitenkään auta tuottajia. Pitkällä tähtäimellä se ei auta kuluttajiakaan, jos koinen tuotanto hyytyy. Kaupan määräävä ase on murrettava. Poliitsten päättäjien on varmistettava, että ruokatjun sisäisestä hinnanmuodostuksesta saadaan etoa salla tavalla kuin tuottajahinnoista. Maatalous on joutunut kohtuuttomien budjetleikkausten kohteeksi kuluneella hallituskaudella. Leikkauksia ei enää saa tehdä. Kansalliset tuet on ksettava EU:lta saatujen valtuuksien mukaises. Toimiva e- ja osaamisverkosto on biotalouden kulkivi Harvaan asutun Suomen elintärät et ja sillat ovat päässeet rapautuan. Tieverkon kunto on jo biotalouden kasvun jarru. Alemn asteiseen everkon määrärahat on kolminrtaistettava. Hallitus on arvioinut strategiassaan, että biotalouteen voi syntyä jopa 100 000 uutta työpaikkaa. MTK pitää tavoitteen saavuttamista hdollisena. Suuri osa työpaikoista syntyy aseudulle. Työpaikat tarvitsevat osaavia tekijöitä. Lukiokoulutus ja amllinen opetus on varmistettava siellä, missä ovat biotalouden raaka-aineet ja tekijät. Ympäristövastuu, kilpailukyky ja tuottavuus eivät ole risriidassa snään. MTK edellyttää, että tutkimuksella etsitään ratkaisuja ahtaalla olevien elininojen harjoittamiseen. Ympäristöongelmia ja näihin syyllisiä on jo kartoitettu riittäväs. Julkisilla investoinneilla ja veropäätöksillä uutta kasvua Julkisen talouden hoidossa on pyrittävä valon talouden alijäämän pienentämiseen budjetkurilla, työurien pidentämisellä ja julkisten palveluranteiden uudistamisella. Velanotto on perusteltua, kun se käytetään investoinen vauhdittamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Budjen leikkauksilla ei saa kurittaa yritysten kasvua eikä vaarantaa everkon kunnostamista. Uudet työpaikat eivät synny julkiselle sektorille vaan yrityksiin. Veropäätöksillä on edistettävä kasvua ja yrittäjyyttä sekä ikääntyvän yrittäjäkunnan myös metsänomistajien - sukupolvenvaihdoksia. Maatalouden investointukien rahoitus on varmistettava. Julkiset hankinnat on suunnattava koisiin tuotteisiin. Mummoille ja pennuille on ostettava koista ruokaa. Valon ja kunen on siirryttävä laitoksissaan koisen bioenergian käyttäjiksi ja lisättävä koisen puun käyttöä rantamisessa. Lue lisää ja osallistu akivises eduskuntavaaliskusteluihin. MTK:n Nostetaan Suomi suosta ohjel www.mtk.fi/eduskuntavaalit Onko huoltovarmuutemme uhattuna? Maataloustuottajien ahdinko puhuttaa laajas. Paineita tulee useasta suunnasta; tukijärjestelmän uudistukset ja tukiehtojen unnukset mietyttävät, tuottajahinnat lasvat. Huoli koko amtkunnan tulevaisuudesta painaa. Kehityksen suunnasta huolestuneet kysyvät minulta, ymmärtävätkö päättäjät, että kysymys on huoltovarmuuden turvaamisesta ja kansallisesta turvallisuudesta; mistä ruoka kriisilanteessa, jos ei koasta. Venäjän pakotteisiin lähdetin varaututta vastapakotteiden vaikutuksiin. EU olisi pitänyt saada he ksajaksi tulonmenetyksiin. Ruuan hinta-ale näyttää kaatuvan koisen elintarvitjun ksettavaksi. Heikoimssa roolissa on aina alkutuottaja, jonka osalta joustot ovat yleensä kovimt. Erityisen huolestuneita ollaan alueilla, missä on vahva tuotanto ja tappiot siksi suurimt. Viljelijät ovat tottuneet vyötä kiristämään. Nyt taitavat reiät loppua siitäkin, niin paljon alle kriisirajojen ovat useat tuottajahinnat painuneet. Välilliset vaikutukset kohdistuvat laajemmin; tuotantolaitosten vajaakäyn lisää työttömyyttä, investoinen pysähtyminen näkyy kaupassa, rahoitusvaiudet rasittavat pankja, verotulot vähenevät, koko aluetalous yskii. Kannattavuus luo kaissa tuotannossa pohjan elininon tulevaisuudelle. Nyt tarvitaan nopeas vakautusratkaisu, jolla autetaan velkaantuneita ja korvataan tuottajahintojen menetyksiä. Maasta ja alla on oltava hdollisuus elää rehellisellä työllä tulevaisuudessakin. Nyt on tärää turvata atalouden ja elintarvitjun jatkuvuus. Jarmo Vuolteenaho, kansanedustajaehdokas, Kesk. Nivala www.jarmovuolteenaho.fi Hallinnon purkaminen vaai osaamista Keskustellessani viljelijöiden kanssa on yksi vies ylitse muiden. Maatalouden syvästä kannattavuuskriisistä huolitta vies ei liity tukien tasoon, vaan byrokraan tulvaan ja hallinnon ennustattomuuteen. Huoli jaksamisesta on käsin kosteltava. Suolaisen ruuantuotannon ja koko ruokatjun työpaikkojen säilymiseksi byrokraan purkaminen on atalouspoliikan tärimpiä tehtäviä seuraavalla vaalikaudella. Viljelijät on ahdistettu nurkkaan, jossa he joutuvat sietämään viranoistyön epävarmuutta. Eduskunnan on korostettava lainsäädäntötyössä ja viranoisvalvonnassa enstä ummin normien ja hallinnon ventämistä. Jos säädetään yksi normi, on salla purettava 1-2 normia. Maataloushallinnon lähtökohta on käännettävä viljelijälähtöiseksi. Alan kannattavuuden osalta on vain yksi tavoite käänne parempaan! Tuottajan asea elintarvitjussa on vahvistettava, siksi mm. kilpailulain toimivuus on arvioitava perusteellises. Maatalouden tukien osalta on varmistettava riittävä rahoitus ja oia-aikaisuus. Tuotantokustannusten alentaminen edellyttää myös veroratkaisujen hamista. Maa- ja metsätalous sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat vahvoja kasvualoja. Näillä voimme tehokkaimmin parantaa vaihtotasettamme ja työllisyyttämme. Se vaai hittyäkseen pitkäjänteisyyttä, luotettavaa ja vakaata poliitsta ilpiiriä sekä johdonmukaisia päätöksiä. Johdonmukaisuuteen liittyy myös ymmärrys siitä, ettei a- ja metsätalous elä, ellei myös alempiasteinen estö, investoinrahoitus tai vaikkapa lomitusasiat ole kunnossa! Timo Korhonen, kansanedustaja (sk.) Eduskunnan a- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Sotkamo www.mokorhonen.fi Biotalouden kasvulla Suomi Nousuun Tekst saapumisjärjestyksessä. Ehdokkaana olevia MTK:n jäseniä Suomen talous on saatava kasvuun. Talouskasvulla aikaansaamme velkaantumisen katkaisemisen, lisäämme työpaikkoja ja vähennämme työttömyyttä. Keskusta esittää ohjelssaan 200 000 uuden työpaikan luomista kymmenen vuoden aikana. Se edellyttää kasvun luomista erityises uusille toimialoille kuten bio- ja luovaan talouteen. Alueellamme on uskoa a- ja metsätalouden tulevaisuuteen. Tuotannon kannattavuus on kuitenkin ollut huonoa jo useita vuosia, joten siihen on saatava parannusta. Venäjäpakotteiden aiheuttat hinnanlaskut lisäsivät ensestään kannattomuutta. Jotta biotalouteen saadaan kasvua, tulee tuotanto saada kannattavaksi, toimintaedellytyksiä turvattava ja hallinnollista byrokraaa vähennettyä. Hallitus ilmoit viime syksynä korottavansa metsähaken tua ja alentavansa turpeen verotusta. Keskusta oli toiveikas hallituksen muuttuneeseen kantaan, että metsähaken tuki nostettaisiin ja turpeen verotus lasttaisiin vuoden 2012 tasolle. Hallituksen temät ehdotukset eivät ole riittäviä. Turpeen verotukselle ehdotettu taso 3,4 /MWh ei ole vielä riittäviä vaikutuksia, jotta kivihiiltä korvattaisiin koisella energialla. Toisekseen hallitus ei esitä metsähaken tuen nostoa vielä ensi vuodelle vaan vasta vuodelle 2016 ja silloinkin 1,9 /MWh. Mikäli jo ensivuonna olisi palattu vuoden 2012 tasolle, olisi sillä luotu tuhansia uusia työpaikkoja. Metsätalouden sukupolvenvaihdosten edistäminenkin on ollut viime viikkoina skusteluissa. Sitä tulee jatkaa, jotta metsätaloutemme pariin saadaan uusia yrittäjiä ja puuta liikelle, ehdotettu myynpakko ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen, olosuhteet ja lanteet kullakin lalla ovat niin erilaiset. Hyvää vään odotusta uusjyvät lehden lukijoille. Ant Rantakangas, Kansanedustaja (sk), Haapavesi Ant Rantakangas on neljännen kauden kansanedustaja, Valovarain valiokunnan atalousjaoston jäsen, hallinto- ja turvallisuusjaoston pj, tulevaisuusvaliokunnan jäsen www.antrantakangas.fi
Uusjyvät 1 2015 9 Olen 29-vuoas historian tohtorikoulutettava, FL, Pyhännältä. Vaikutan monissa luottamustehtävissä kyläyhdistyksestä akuntahallitukseen. Juureni ovat tuvas alla. Vien lapsuuteni ja nuoruuteni itolalla Pyhännän Tavastngän kylällä. Asun jatko-opintojeni vuoksi puolittain Oulussa, mutta harrastukseni löytyvät edelleen alta: Olen puheenjohtajana kyläyhdistyksessä, Tavastngän Maa- ja kotalousseurassa. Vaaliteeni on: Hajautettu yhteiskunta Kestävämpi Suomi. Uskon, että Suomi saadaan uuteen nousuun vain ottalla koko an voivarat ja hdollisuudet käyttöön. Se taas edellyttää hajautettua taloutta, hajautettuja palveluja ja hajautettua hallintoa. Hajautetusta taloudesta inio esimerkki on biotalous. Tulevaisuudessa puusta voidaan tehdä lähes mitä tahansa ja energiaa tuotetaan hajautetus pienissä yksiköissä auringon, tuulen ja biossan avulla. Nämä hityslinjat avaavat suuria hdollisuuksia koko Suomelle. Hieno ajatus biotaloudesta ei toteudu iln aseudun asukkaita. Siksi peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja koulutus, on oltava kaikkien saatavilla jatkossakin asuinpaikasta riipputta. Jopa nykyistä kattavampia palveluja voidaan järjestää liikkuvien yksiköiden ja etäyhteyksien avulla, kunhan e- ja etoliinneyhteydet ovat kunnossa. Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa myös hallinnon hajauttamista lähelle ihmisiä. Itsenäisten kunen lisäksi tarvitsemme Suomeen vahvan akuntahallinnon mutta myös uudenlaista kylien ja kaupunginosien päätösvaltaa. Mat Leiviskä, Kansanedustajaehdokas Suomen Keskusta 040 754 4670 www.tleiviska.fi Vihreä ja metsänomistaja? Näin on, olen Vihreän puolueen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas, sekä metsänomistaja. Vanhempieni koloilla sukupolvenvaihdokset on tehty, ja niitä peruja metsähehtaareja on hoitovastuullani jonkin verran. Olen ajatellut pitää suurimn osan metsistä metsätalouskäytössä. Minusta puu on erinoinen uusiutuva teriaali, joka sopii niin rannusteriaaliksi, mianteollisuuden raaka-aineeksi, biopolttoaineeksi kuin lämmönlähteeksikin. Metsätaloudessa on sistä ottaa huomioon muitakin asioita kuin taloudellinen tulos: ise, virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja stävyys. Tehdessämme valintoja näiden asioiden puolesta, voimme joutua luopuan jostakin, mutta saavutetut hyödyt ovat kuitenkin suurempia. Hoidetaan ja hakataan metsiä siis edelleen, mutta jätetään isepuita, riistapuskia, huomioidaan relyreit, suojellaan arvokkaat elinympäristöt ja taataan metsäluonnon monimuotoisuus esimerkiksi sekametsäkuvioin. Vaikkapa kuusivaltaisille metsäkuvioille kannattaisi jättää parinkymmenen prosenn lehpuusekoitus turvaaan monimuotoisuutta, vähentämään juurikäävän riskiä sekä parantaan metsänhoidon edellytyksiä ilston muuttuessa. Vihreäksi poliikoksi rupesin, koska meidän on saatava elämämme stävämmille raiteille. Minusta tuleville sukupolville on jätettävä elinlpoinen apallo. Nyt näin ei ole käymässä ilstonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja apallon stämättömän lanteen vuoksi. Energiapoliikalla, metsillä sekä talouden ranteilla on tässä sinen rooli niiden asioiden parissa haluan työsnnellä eduskunnassa. Kestävän tulevaisuuden tekijä. Silja Keränen, 31-vuoas ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun vaalipiiri, Kajaani Vihreät www.siljaranen.fi Tuotantoeläinten lääkityskirjanpitoon uusia vaamuksia Uusi asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta (MMM 21/14)1 tuli voian 1.12.2014. Mikä muuttuu? Lääkirjanpitoon tulee kaksi uutta kirjattavaa kohtaa: lääkityksen aloittaja sekä lääken tai läärehun käyttöaihe. Jatkossa kirjanpidon yhteydessä säilytetään lisäksi eläinlääkäriltä saadut resept ja kirjalliset selvitykset sekä muut apteekista ja läärehun luovuttajalta tositteet. Sikavaan ja Nasevaan kuuluvilla loilla lääkirjanpitoa on pidettävä sähköisessä järjestelmässä, jos eläinlääkäri luovuttaa lalle lääkitä tulevan tarpeen varalle. Mitä etoja on kirjattava? Kirjanpitoon kirjattavat edot: 1. eläimen tai eläinryhmän tunnistusedot; 2. lääkityksen antopäivämäärät; 3. lääkityksen aloittaja (eläinlääkäri, eläimen omistaja tai halja tai näiden valtuutta henkilö) 4. lääken tai läärehun käyttöaihe; 5. lääken nimi; 6. lääken tai läärehun määrä; 7. lääkelle tai läärehulle määrätty varoaika; sekä 8. lääken tai läärehun myyjä. Kuten aiemminkin eläinlääkärin nimen asemesta kirjanpitoon voidaan merkitä eläinlääkärin tunnusnumero. Kirjanpidon yhteydessä säilytettävät tositteet: - eläinlääkärin resept ja kirjalliset selvitykset lääken tai läärehun luovutuksesta - eläinlääkäriltä, apteekista tai läärehun luovuttajalta saadut muut tositteet lääkiden tai läärehujen myynnistä tai muusta luovutuksesta. Näitä ovat esimerkiksi apteekista ostettujen resepvapaiden lääkiden kuit (esim. porsasrauta ja suun kautta annettavat nesteytysvalmisteet). Kirjaa pian ja säilytä viisi vuotta Tiedot lääkityksistä on merkittävä kirjanpitoon hdollisimn pian. Tiedot kunkin eläimen tai eläinryhmän kaikista lääkityksistä on saatava helpos selville koko kirjanpidon säilyttämisajalta. Kirjanpidon säilytysaika on edelleen viisi vuotta viimeisestä lääken annosta huolitta siitä, onko eläin elossa vai ei. Valvontaoiudesta on myös säädetty Elintarviturvallisuusvirastolla ja aluehallintovirastolla sekä kunnaneläinlääkärillä, aluehallintoviranoisen määräyksestä, on oius tarkastaa tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävä kirjanpito. Eläimen omistajan tai haljan on viipymättä esitettävä lääkirjanpidon edot valvontaa varten. Valvontaa tehdään otantalähtöisenä, anbiootitolöydöksien perusteella tai osana tuki- ja elintarvivalvontaa. Sikava- ja Naseva-lojen on pyydettäessä toimitettava luovutetuista lääkistä sähköisessä järjestelmässä pidettävä kirjanpito valvontaviranoisen nähtäväksi sähköisessä muodossa. PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA Asiantunjamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä lakaupoissa Rahoitusasioissa OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! KUUSAMO Kitkane 15, 93600 Kuusamo puh. 029 041 2565 ROVANIEMI Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh. 029 041 2740 TORNIO Hallituskatu 2, 95400 Tornio puh. 029 041 2730 www.saastopankki.fi/opa Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, tkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min
Uusjyvät 1 2015 10 Uusi yhteistyökumppani LED-valaistus parantaa energiatehokkuutta, kannattavuutta ja paloturvallisuutta Maatalousyrittäjät toimivat yhä kovempien kustannus- ja kannattavuuspaineiden alla. Viime aikaiset uuset vähittäiskaupan hinnanalennuksista ja kovenevasta hintakilpailusta heijastuvat atalousyrittäjiin tuotantohintojen laskuna. Kuinka atalousyrittäjät voivat vastata näihin haasteisiin? Maalojen tuotantoon kuluu Suomen olosuhteissa paljon energiaa. Maatalouden tuotantorannuksissa valaistus on merkittävä osa energiakustannuksista. Erityises idontuotantoloilla, joissa käytetään valaistukseen vielä perinteisiä loisteputkivalaisimia. Valaistus vaikuttaa mm. nautojen kasvuun, hyvinvoinin, tuotokseen ja hedelmällisyyteen. Ns. Long Day Lighng-valaistuksen, jossa valot on päällä 16-18 h/vrk on todettu parantavan lypsykarjan idontuotantoa 6 10%, mikä on merkittävä tuottavuuden lisäys ja sitä kautta parantaa myös lan kannattavuutta. Näin pitkä valaistuksen käyttö heijastuu luonnollises sähkölaskuun. Moderni LED-teknologia hdollistaa atalouden tuotantorannusten valaistuksen energiatehokkuuden hittämisen valtavalo ja salla tuottavuuden parantamisen. Lisäbonuksena on myös tuotantorannusten parantunut sähkö- ja paloturvallisuus, kun loisteputt korvataan LED-valoputkilla. Energiatehokkuus Nykyaikaiset LED-valoputt hdollistavat 50-90% energiansäästön riippuen verrokkivalonlähteistä sekä käyttöolosuhteista. Kun verrataan loisteputkien energiankulutusta LED-valoputkiin, voidaan havaita, että perinteinen 58 W (150 cm) loisteputn todellinen tehonkulutus on noin 73-75W, kun esimerkiksi Valtavalon vastaavanmittaisen G3+ LED-valoputn energiankulutus on vain 24 W. Tästä pystytään nopeas päättelemään kuinka merkittäviä säätöjä tuotantorannuksissa voidaan saavuttaa! Esimerkiksi 70 kpl 58 W (150 cm) loisteputn korvaamisella 150 cm Valtavalon G3+ LED-valoputkilla navetassa, jossa valoja käytetään 16 h/vrk sähkön hinnan ollessa 0,10 /kwh, saavutettaisiin energiansäästöä 20 031 kwh vuodessa. Takaisinksuaika LED-hankinnalle olisi tällöin noin 1 vuosi 9 kk ja säästöt 5 vuoden aikana olisivat noin 7 000 euroa ja 10 vuodessa 21 000 euroa! Tuottavuus ja kannattavuus Kuten edellä todetin voidaan oiin toteutetulla valaistusratkaisuilla parantaa merkittäväs lan tuottavuutta esimerkiksi idon tuotannon kasvun avulla. Edellä initussa laesimerkissä verrattaessa lyhyisiin valaistuksen käyttöaikoihin esim. 8-10 h/vrk voidaan pidemmällä käyttöajoilla saavuttaa 6-10% idon tuotannon kasvu. Esimerkin mukaises valaistuksen energiansäästö voi olla jopa 7 000 /v ja tuottavuuden kasvun lisäyksen kanssa kokonaistuotto jopa 16 000 18 000 euroa vuodessa. Oianlaiseen valaistukseen kannattaa siis panostaa. Tilat tyytyväisiä valojen vaihtoon Joulukuun alussa Maatalousyhtymä Mikkola Kalle ja Mikkola Jussi lalle vaihdetin muiden muutostöiden ohessa pihattoon Led-loisteputkia. - Pihaton, joka on 60 metriä pitkä ja 24 metriä leveä, valaistukseen hankitin 124 kappaletta LED-valoputkia, Kalle Mikkola rtoo. Putt sijoitetin lamppulinjoihin ensin yövaloihin ja sen jälen linjoihin oia ja vasen ja loput jäljelle jääneet 12 kappaletta sijoitetin ruokintapöydän lamppulinjan alkupäähän. - Salla valaisimien vaihejärjestykset tarkastetin ja korjatin. Valaisimista, joihin laitetin LED-putt, poistetin ylimääräiset osat, kuten kurisn, sytyn ja häiriönpoistokondensaattori, Kalle Mikkola rtoo. Ensimmäisen kuukauden käytön jälen Mikkolat ovat tyytyväisiä vaihtoon. - Mitään yllättävää ei ole ilantunut, sähkölasku oli 200 euroa pienempi kuin vastaava vuosi sitten ja vars LED-valot olivat yksi syy siihen, Kalle Mikkola sanoo. Tärin havainto on se, että energiamittari näyttää alaspäin. Erityisen hyvänä hän pitää myös paloturvallisuuden lisäämistä LED-valojen turvin, sekä käyttöiän pitenemistä. Paloturvallisuus TUKESin raport Sähkö palon syttymissyynä osoittaa loisteputkien olevan merkittävä sähköpalojen aiheuttaja. Valaisimet aiheutvat 233 paloa ollen toiseksi yleisin palon syy. Kiinteät valaisimet, joita loisteputkivalaisimet yleisimmin ovat aiheutvat 189 paloa ja 75% eli 142 paloa syttyi loisteputkivalaisimet gneetsen kurismen kärähtämisen seurauksena. Maatalouden tuotantorannukset ovat erittäin riskialts yhdistelmä yhdessä loisteputkivalaisimien kanssa, koska näissä rannuksissa on usein paljon pölyä, kosteutta sekä usein myös syttyviä teriaaleja. Vikaantunut loisteputki on hyvin vaarallinen tässä ympäristössä. - Elinkaareensa päätteeksi päistään hehkuan jääneet perinteiset loisteputt ovat myös yksi yleisimpiä tulipalon aiheuttajia, Veijo Malinen Paikallis-Sähkön sähköasiantunja muistuttaa. Vanhan vilkkuvan putn lämpöla voi nousta jopa 200 asteeseen, pölyttyneenä ne ovat melkoinen paloturvallisuusriski. Esimerkiksi Kalajoella 24.1. palaneen tuotantorannuksen syttymissyy oli viallinen loisteputki. Vahingoiksi arvioiin noin 200 000 euroa. Valtavalo Oy:n missiona on valmistaa ja toimittaa ailn parhaita LED-valoputkituotteita asiakkaille kustannustehokkaas. Yrityksen G3+ LED-valoputt ovat koisia tuotteita ja ne valmistetaan ja 100% testataan Kajaanissa yrityksen autoaolinjastolla. Valtavalo toi tuotantonsa Kiinasta Suomeen vuonna 2012. Tuotantoautoao takaa tasaisen laadun ja tuotteen luotettavuuden, jonka kaltaista ei ole ennen LED-valonlähteissä nähty. Jokainen G3+ LED-valoputki kule valmistusprosessin päätteeksi monivaiheisen autosoidun tesprosessin läpi, jossa mitataan mm. valon määrä, värintoistoindeksi, spektri, värilämpöla, teho, tehorroin ja harmoninen särö. Myynjohtaja Mat Tossavainen kirjaa kaksi tärää näkökula, miksi perinteiset loisteputt kannattaa vaihtaa 3G LED-valoputkiin. - Led-valojen stävyys tuo myös turvallisuutta, kun hankalissa tuotantoloissa tapahtuva valojen vaihto vähenee oleellises, Tossavainen sanoo. Valtavalon LED-valoputkien on mitattu käyttöikä huoneenlämmössä on noin 125 000 tuna. -Valtavalo G3+ LED-valoputki on hdollista asentaa suoraan vanhan T8 loisteputn lalle suurimpaan osaan olessa olevia valaisimia. Tällöin asennuksessa vanha putki poistetaan ja uusi LED-valoputki asennetaan suoraan sen paikalle, Tossavainen sanoo. Vanhoja valaisinrunkoja käytettäessä asennetaan tavanoises myös LED sytyn (sis. turvasulaken) vanhan sytytmen lalle. Valaisinta ei siis yleensä uudelleen johdoteta ja tällöin asennuksessa voidaan palata tarvittaessa vanhaan. Valtavalo toimittaa myös LED-valoputa varten suunnitellun valaisinrunkolliston uudisasennuksiin. Lisäetoja: www.valtavalo.fi Teks: Tuula Uitto, Valtavalo OY Kuva: Valtavalo OY
Uusjyvät 1 2015 11 Vieraskynä Alussa oli leipä Aina silloin tällöin palaan Raatun vävään luomisrtomukseen ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Se on monirroksinen eikä tyhjenny useamllakaan lukurralla, vaan sieltä löytää joka rta uusia asioita. Sieltä löytyy meille ihmisinä tehtävä ajasta aikaan täällä ailssa viljellä ja varjella. Jula antoi näin työksi ottaa asta elanto luontoa säästäen. Siitä alkoi leivän e, jolla on jatkumo myös tähän päivään. Äidilläni oli tapana sanoa, että syöminen on ihmisen pääelinino. Tottahan se on: joka päivä meidän on syötävä. Emme elä siis syödäksemme, vaan syömme elääksemme. Viljelijäin monipuolisen ja ahran työn tulokset näemme joka rta kauppaan astuessamme, vaikka emme tule sitä aina ajatelleeksikaan. Jeesuksen aikaa itäisessa kulttuurissa leipä valmistetin tavallisimmin vehnästä, niin kuin yhä tänäänkin tehdään. Köyhät ihmiset käytvät vehnän sijasta ohrajauhoja. Vanhin ja yksinrtaisin tapa leivän valmistustapa oli koota pieneen kuoppaan oksia, ohdakita ja korsia. Sitten tuhkaan lastin ohuet taikinakakut, joita paistamisen aikaa käännetin. Leipiä kutsutin kalaisiksi. Leipä oli koko ruoka toisin kuin meillä. Kun käsityöläiset tai kamelinajajat lähvät töihin, he otvat mukaansa leipiä, jotka avatin pieniksi laukuiksi. Sisään laitetin juustoa, rusinoita ja öljyrjoja; mitä kulloinkin sattui varastoista löytymään. Aterioinnilla oli aina yhdistävä merkitys. Leipä kuvaa tänäänkin ihmisten välistä yhteyttä. Hajallaan olleet jyvät kuvaavat rakkautta ja palvelemista. Leipä on kuvannut perinteises myös rauhaa ja ystävyyttä ihmisten sn. Monissa issa ahan saapuville vieraille ojennetaankin tuore leipä kuvastaan ystävyyttä sekä vieraanvaraisuutta. Maatalousyrittäjät tevät tärää perustyötä. Heidän työnsä tuloksena voimme astua monipuoliseen ruokapöytään. Kiitollisuus täyttää mielemme syötyämme itsemme kylläisiksi. Emme tule kuitenkaan usein ajatelleeksi, miten paljon leipä ja muut ruoka-aineet ovat vaaneet aikaa ja työtä ennen kuin ne ovat pöydässämme. Kiitollisin mielin saamme siunata aterian. Kirkko muistaa rukouksessa alkutuotannossa ahroivia: Sinä Luojamme, olet kain hyvän lahjoittaja. Olet antanut meille an, joka tuottaa satoa ravinnoksemme. Olet antanut taidon viljellä sitä ja olla osallisena luomisen työssä. Siunaa viljelijää, joka kylvää peltoon siemenen. Anna hänelle voia työhön ja toivoa vaiuksienkin slle. Anna hänelle sadonkorjuun ilo ja toimeentulo työstään. Anna sadon riittää kaikille ailn nälkäisille. Maatalousyrittäjän päivä on pitkä. Itseasiassa se 24 tuna. Vastuu eläimistä on koko ajan, myös lolla ollessa. Samoin jatkuvas ollaan myös säiden armoilla. Siksi suotuisien säiden rukoileminen niin yksin kuin yhdessä on enemmän kuin tarpeellista. Pidemmät lot on usein pidettävä muulloin kuin säaikaan, jolloin on kaikin kiireisin aika. Ajattelen, että atalousyrittäjä on kutsumusamssa. Työ on raskasta ja vaavaa. Usein työn edellytykset merkitsevät suurien velkojen ottamista investointeihin. Epävarmuus tuottajahinnoissa rasittaa jatkuvas. Työ kuormittaa monella tavalla. Uskon, että näky palvella toisia ihmisiä sisältyy aina tuottajan tehtävään. Siinä työssä haluan rohkaista ja kannustaa sinua. Kun rismme kätemme käydessämme aterialle, salla myös muistamme teitä, jotka olette hdollistaneet jokapäiväisen leivän. Siunaus siivittäköön teitä vaavassa työssänne! Olette ajatuksissamme tuottaessanne puhdasta lähiruokaa, vaikka emme tule sitä useinkaan ääneen lausuneeksi. Vastoinkäymisten sllä saat muistaa, että et ole yksin, vaan sinulla on tukijoita meissä jokaisessa nälkäisessä! Jokaisessa uudessa auringonnousussa on myös uusi toivo ja rohus. Lääninrovas Risto Kormilainen, Suomussalmi ROHKEASTI AITO :: oamk.fi Palax 60 vuotta koista laatua Asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanja! Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle. Kampanja voissa 30.4.2015 as. RANKATELINE KAUPAN PÄÄLLE! TUOTTOTAVOITE: Opinnoista sain uutta näkökula työhön. RITA PORKKA Palax Power 70 ja 70 S Erittäin nopea ja tehokas klapikone Power 70 S -lli on tehokas ratkaisu klapiurakoinin Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä Kääntyvä 4,3 m kuljen, taitolla Hinta alk. Power 70 6758,- (alv 0 %) Palax KS35 Erinoinen alan peruskone 15 tjusaha hydraulimoottorilla Puun suurin halkaisija 35 cm Kääntyvä 4,3 m kuljen, taitolla Hinta alk. KS35 6532,- (alv 0%) Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) kaikista liittymistä. ARVO 800 Alueesi Palaxit myy: Kumpuvaara Xxxxxxxx p. Xxxxxxxxx 010 768 4822, Kuusamo, p. xxxxxxxx Inget p.010 768 4881, Pudasjärvi, Xxxxxxxx Suutari Xxxxxxxxx p. 010 768 4921, p. xxxxxxxx Kajaani, Kono p. 010 768 4915, Kempele, Korhonen p. 010 768 4967, Nivala JA MONTA MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ ASIAKASOMISTAJAKSI. Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta. Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta: Voit sijoittaa vaikka he Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on perä 3,25 %. Asiakasomistajana sinulla on myös oius vaikuttaa pankkisi toimintaan ja voit hyötyä rahanarvoisista skittämiseduista. Lue lisää asiakasomistajuudesta ja eduista osoitteessa op.fi/edut Voit sijoittaa vaikka he Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on perä 3,25 %. Asiakasomistajana sinulla on hdollisuus sijoittaa oan pankkiisi merkitsemällä OP Oulun uusia pitkäaikaisia osuuksia, Tuotto-osuuksia. Nyt menossa olevan Tuotto-osuusannin arvioidaan *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja osuuspankkisi vahvistaa koron ksamisen sekä määrän vuosittain jälkikäteen. Saadaksesi lisäetoja Tuotto-osuuden ominaisuuksista, risistä ja takaisinksamisen ehdoista tutustu pankkikohtaiseen merkintäesitteeseen ja muuhun Tuotto-osuuden liiteteriaaliin. Liiteteriaalit löytyvät pankkikohtaisilta op.fi-sivuilta tai pankkisi konttorista. Tuotto-osuusan päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta pankkisi voi syttää annin jo aikaisemmin. päättyvän aliskuun loppuun mennessä. Vielä ehdit siis toimia! Varaa aika konttoriimme numerosta 010 2535 014! Opisle agrologiksi HAE OAMKIIN 17.3. 9.4.2015. Voit suorittaa agrologi (AMK) -tutkinnon aseutuelininojen tutkinto-ohjelssa. Nelivuosen koulutuksemme laajuus on 240 opintopistettä. Maaseudun hittämisen tutkinto-ohjelssamme voit suorittaa agrologi (ylempi AMK) -tutkinnon. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja voit tehdä ne 1 2 vuodessa. Lue lisää koulutuksistamme osoitteesta oamk.fi/hakijalle.
Uusjyvät 1 2015 12 Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi Ala-Temmes Puheenjohtaja Sihteeri Jäsensihteeri Kuluttajavastaava Lomitusvastaava Sosiaalivastaava Ympäristövastaava Yrittäjävastaava Junttola Mart 0405800446 rt.junttola@gil.com Pielä Jari 040 7188514 jari.piela@gil.com Pielä Jari 040 7188514 jari.piela@gil.com Kiljo-Pielä Anne 0400-582474 anne.kiljo-piela@pitojenhelmi.fi Pielä Esko 0400 400977 hakinkorva@luukku.com Pielä Esko 0400 400977 hakinkorva@luukku.com Pakaslah Juho 044 5309611 juhopaka@hotil.com Suvanto Tarja 040 8484167 tarja.suvanto@koneistamo.net Haapajärvi Myllylä Liisa 040-8477375 liisa.myllyla@hotil.com Piiroinen Merja 0400 711715 merja.piiroinen@konet.com Piekäinen Tiina 040-7364790 ina.hante@net.fi Piekäinen Tiina 040-7364790 ina.hante@net.fi Myllylä Liisa 040-8477375 liisa.myllyla@hotil.com Rintala Heikki 040-7668563 heikki.rintala@hotil.com Myllylä Liisa 040-8477375 liisa.myllyla@hotil.com Piiroinen Merja 0400 711715 merja.piiroinen@konet.com Isoherranen Ant 0500 121277 ant.isoherranen@elisanet.fi Koisla Jarmo 040-5527230 jarmokoisla@gil.com Jaakonaho Panu pjaakonaho@hotil.com Haapavesi Ollila Ant 050-3020737 ant.ollila@gil.com Alaraappana Eeva 0407425036 mtk.haapavesi@gil.com Alaraappana Eeva 0407425036 mtk.haapavesi@gil.com Ahola Jussi 040-7213376 jussi.ahola@suomi24.fi Niemelä Helinä Anneli 040-7486735 helina.niemela@konet.com Jylänki Mika 0440-752742 mika.jylanki@konet.com Niemelä Helinä Anneli 040-7486735 helina.niemela@konet.com Jylänki Mika 0440-752742 mika.jylanki@konet.com Niku Mika 040 5530983 mika.niku@gil.com Ollila Ant 050-3020737 ant.ollila@gil.com Ahola Kyös 050-5058333 ahola.kyos@gil.com Ollila Ant 050-3020737 ant.ollila@gil.com Hailuoto Vähämetsä Arto 0400-168675 arto.vahametsa@pp.inet.fi Luo-Aho Leena 0400430427 leenaluoaho@gil.com Luo-Aho Leena 0400430427 leenaluoaho@gil.com Kurikka Liisa 0407751398 kurikka.liisa@gil.com Havana Jaakko 0458770001 jaakko.havana@hotil.com Iljana Raija 0408462489 raija.iljana@gil.com Sipilä Arto 0400 415182 arto.sipila@pp1.inet.fi Ranta Timo 040-5059635 mo.ranta@kujalanla.fi Haukipudas Jussila Timo 0400 685709 mo@jussila.info Orava Anitta Katariina 08 5473546 pos@oravanluomula.fi Isohätälä Mat Antero Hyrynsalmi Keränen Lassi 0400185258 lassi.ranen@hyrynsalmi.net Koski Ka 0505922115 kakoski1@gil.com Koski Ka 0505922115 kakoski1@gil.com Keränen Lassi 0400185258 lassi.ranen@hyrynsalmi.net Keränen Lassi 0400185258 lassi.ranen@hyrynsalmi.net Heikkinen Jouni 0500-137961 jouni.heikkinen@hyrynsalmi.net Kemppainen Esa 050-5468260 esa.mppainen@hyrynsalmi.net Iinseutu Manninen Inga Maria 0400-585181 inga.nninen@pp.inet.fi Pakonen Anna-Maija 050-4007981 anna.pakonen@suomi24.fi Manninen Inga Maria 0400-585181 inga.nninen@pp.inet.fi Vääräkangas Esko 040-7196993 Jämsä Juha 0400-262342 Pakonen Anna-Maija 050-4007981 anna.pakonen@suomi24.fi Lahdenperä Hannu 040-5799703 hannu.lahdenpera@pp1.inet.fi Miettunen Kaarle 0400-150253 kaarle.miettunen@pp.inet.fi Kajaani Pussinen Ah 050 5880941 ahpussinen@gil.com Sivonen Päivi 050-5144907 paivi.sivonen@kajaani.net Schroderus Eero 040 5458296 schroderus.eero@luukku.com Perhovaara Heikki Perhovaara Heikki 050-5465086 050-5465086 heikki.perhovaara@luukku.com heikki.perhovaara@luukku.com Kuusoja Tuukka 040 7347257 tuukka.kuusoja@pp1.inet.fi Keränen Vesa 050 308 7213 vesaranen@hotil.com Keslä Sll Timo 0400-596276 mo.sll@konet.com Huusko Jussi 0405797955 jussi.huusko@hotil.com Huusko Jussi 0405797955 jussi.huusko@hotil.com Riikonen Veijo 0400-282514 info@alaiskartanopihkala.fi Keihäskoski Mat Lotvonen Jouko 0400-587279 050-3636580 t.ihaskoski@hotil.com jouko.lotvonen@raisio.com Sll Timo 0400-596276 mo.sll@konet.com Riikonen Veijo 0400-282514 info@alaiskartanopihkala.fi Kiiminki Haipus Ka 041-5438941 ka.haipus@gil.com Runt Pirkko 040-7771168 pirkko.runt@luukku.com Haipus Kari 041-5438942 kari.haipus@luukku.com Haipus Ka 041-5438941 ka.haipus@gil.com Isokanniainen Janne 040-5963270 janne.isokanniainen@net.fi Huttula Pirjo 040-7370636 phuttula@luukku.com Kuhmo Komulainen Eija 040 533 2605 eija.komulainen@kuhmo.net Kähkönen Riitta 040 736 0795 riitta.kahkonen@luukku.com Kähkönen Riitta 040 736 0795 riitta.kahkonen@luukku.com Pääkkönen Tero 040 4101896 tero.paakkonen@suomi24.fi Huotari Eeva 040 730 5716 eeva.huotari@kuhmo.net Huotari Eeva 040 730 5716 eeva.huotari@kuhmo.net Piirainen Mika 044 291 8548 mika.piirainen@kokone.fi Heikkinen Sauli 044 298 2812 sllaeimittaa@gil.com Kuusamo Laukkanen-Ervas Taina 040-5623282 tainalaukkanen@msn.com Käkilehto Ulla 040-7602659 kakilehdonla@gil.com Palosaari Saini 040-5205675 saini.palosaari1@luukku.com Laukkanen-Ervas Taina 040-5623282 tainalaukkanen@msn.com Lehtoaho Ant 040 5801876 ansale@luukku.com Pitkänen Oiva 040-5248026 oiva.pitkanen@net.fi Laakkonen Tuos 0400195989 tuos.laakkonen@ kuusamolainen.com Pitkänen Oiva 040-5248026 oiva.pitkanen@net.fi Kärsämäki Kumpulainen Pekka Vieria Jari 040-5110172 0400-608290 pekka.kumpulainen@konet.com jari.vieria@onet.fi Mäenpää Tarja 040 5491112 tarja.enpaa@pp6.inet.fi Holopainen Päivi 040-5778062 poniam2@luukku.com Ruotsalainen Marko Auo Mika 0405915110 0500227025 ruotsalainenrko@hotil.com mika.auo@konet.com Kumpulainen Pekka 040-5110172 pekka.kumpulainen@konet.com Kallinen Saara 040 747 8811 saara.kallinen@suomi24.fi Liminka Luukinen Hanna 045 679 1104 hannaluukinen@hotil.com Sohlo Jaana 040-8224247 jaana.sohlo11@gil.com Sangi Leea 050-3715528 lsangi@il.suomi.net Sohlo Tuos 0400-576533 tuos.sohlo@luukku.com Sohlo Anna-Maija 08-381190 Kojo Esa hanna.kojo@elisanet.fi Tuomikoski Jaakko 040-595 6152 jaakko@tuomikosnla.com Lumijoki Sutela Kaarlo 0400 684 273 kaarlo.sutela@dnainternet.net Meskus Anne Helena 040-7561364 anne.meskus@dnainternet.net Ollakka Kirsi 040-715 9648 kirsi.ollakka@lumijoki.fi Lithovius Jukka 040-5142949 jukka.lithovius@gil.com Prokkola Jukka 08 387153 Meskus Anne Helena 040-7561364 anne.meskus@dnainternet.net Lahdenperä Veijo 08-388107 Kuokkanen Kalevi 08 388314 kalevikuokkanen@toivoniemenla.fi Merijärvi Jauhiainen Markku 0440-102 880 rkku.jauhiainen@vossikka.com Männistö Ou 0408658263 ou.nnisto@konet.com Salmu Sari 0407193467 sari.salmu@suomi24.fi Männistö Ou 0408658263 ou.nnisto@konet.com Perälä Mat 0407316342 Muhos Saarenpää Kaarlo Väärälä Sami 0400-196080 0400-919279 kaarlo.saarenpaa@dnainternet.net samivaarala22@gil.com Väärälä Sami 0400-919279 samivaarala22@gil.com Pitkänen Joni 0400-609174 jonipi90@gil.com Keränen Veli Jaakko 0400-642094 ranen.jaakko@gil.com Keränen Veli Jaakko 0400-642094 ranen.jaakko@gil.com Pitkänen Joni 0400-609174 jonipi90@gil.com Nivala Lähdemäki Mika 0405837689 mika.lahdeki@onet.fi Eteläniemi Ari Mat Eerik 044 3441154 ari.etelaniemi@etelaniemi.fi Eteläniemi Ari Mat Eerik 044 3441154 ari.etelaniemi@etelaniemi.fi Kodis Eija Kodis Eija 0400581950 0400581950 eija.kodis@konet.com eija.kodis@konet.com Mönkkönen Pekka Hautamäki Teuvo 044-5626228 0442669144 monkkosen.farmi@konet.com teuvo.hautaki@luukku.com Juola Eero 400-372740 eero.juola@mtk-nivala.fi Eskola Sirpa 0504130174 aune.eskola@hotil.fi Niemi Janne 0405502823 janne.niemi@konet.com Pihlajaniemi Jarmo 044-5320122 jarmo.pihlajaniemi@nivala.fi Kujala Heikki 0443173361 konease@konet.com Oulainen Hietaharju Heikki 045 2773068 heikki.hietaharju@suomi24.fi Mälä Aini Onnia 0407027269 aini.la@konet.com Hussa Tapio 0400 232119 tapio.hussa@onet.fi Jaakkonen Paula 0409612683 paula.jaakkonen@jedu.fi Laulua Katri 0407045268 katri.laulua@konet.com Laulua Katri 0407045268 katri.laulua@konet.com Korhonen Jarkko 040 533 4141 jarkko.korhonen@konet.com Mehtätalo Janne 040-5438677 janne.mehtatalo@haapavesi.fi Pernu Timo 044-3586922 mo.pernu@konet.com Pahkasalo Aki 0447471582 Oulunseutu Lamberg Tarja +358401743564 tarjaslamberg@gil.com Korpela Samuli 040 4106961 samuli.korpela@suomi24.fi Sipola Atso 0400689567 atso.sipola@gil.com Lamberg Tarja +358401743564 tarjaslamberg@gil.com Heikkinen Timo 040-5967243 t.a.heikkinen@luukku.com Korpela Samuli 040 4106961 samuli.korpela@suomi24.fi Sipola Atso 0400689567 atso.sipola@gil.com Lääkkö Juha 0400 475864 juhalaakko1@gil.com Turunen Tarmo 0400-610000 tarmo.turunen@il. suomi.net Paltamo Korvajärvi Tuula 050 3576501 info@holltalli.net Sivonen Päivi 050-5144907 paivi.sivonen@kajaani.net Korvajärvi Tuula 050 3576501 info@holltalli.net Heikkinen Teuvo 0400 154521 teuvo.heikkinen73@gil.com Kemppainen Erkki 040-9129370 erkki.mppainen@gil.com Kemppainen Erkki 040-9129370 erkki.mppainen@gil.com Keränen Pent 040-7257956 ranenpent@suomi24.fi
Uusjyvät 1 2015 13 Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi Puheenjohtaja Sihteeri Jäsensihteeri Kuluttajavastaava Lomitusvastaava Sosiaalivastaava Ympäristövastaava Yrittäjävastaava Piippola Kauranen Pekka 040-5621711 pekka.kauranen@kaurala.net Äijälä Mikko 044-5118335 mikko.aijala@siikalatva.fi Äijälä Mikko 044-5118335 mikko.aijala@siikalatva.fi Kauranen Pekka 040-5621711 pekka.kauranen@kaurala.net Hyvönen Sari 08 8120272 sari.hyvonen@pp.inet.fi Hyvönen Ari 040-5812027 ari.hyvonen@il.suomi.net Kauranen Pekka 040-5621711 pekka.kauranen@kaurala.net Hyvönen Ari 040-5812027 ari.hyvonen@il.suomi.net Pudasjärvi Jurmu Juhani 0400219597 juhani.jurmu@il.suomi.net Hytnen Eero 0407303892 eerohy@hotil.com Hytnen Eero 0407303892 eerohy@hotil.com Alatalo Sisko 0408436669 sisko.alatalo@hotil.com Vähäkuopus Timo 0400-184541 mo.vahakuopus@luukku.com Pankinaho Sirkka Malda 045-6735790 sipankin@gil.com Rissanen Ulla Kaarina 040-5142127 esko.rissanen@pp.nic.fi Putula Heikki 045 111 9821 heikki.putula@net.fi Vähäkuopus Timo 0400-184541 mo.vahakuopus@luukku.com Pulkkila Träslin Jarmo 0400-588678 jarmotraslin@gil.com Rönkkömäki Tiina 040-7282192 ina.ronkkoki@gil.com Rönkkömäki Tiina 040-7282192 ina.ronkkoki@gil.com Träslin Jarmo 0400-588678 jarmotraslin@gil.com Hiltunen Sanna Martta Hiltunen Sanna Martta Koukkari Ant 040-7327420 ant.koukkari@pp.inet.fi Koukkari Ant 040-7327420 ant.koukkari@pp.inet.fi Puolanka Matero Timo 044 293 9639 mtkpuolanka@luukku.com Karvonen Susanna 0505995487 alais.hiiri@gil.com Karvonen Susanna 0505995487 alais.hiiri@gil.com Peltola Harri 0400 214390 harri.peltola@mtk.fi Mäläinen Tauno 040 5126480 eeva.lainen@puolanka.net Peltola Harri 0400 214390 harri.peltola@mtk.fi Heikkinen Jouni 0400 126 197 jouni.heikkinen@puolanka.fi Pyhäjoki Pirkola Ari 0400-283579 ari.pirkola@konet.com Sihteeri Ikonen Mari 044-5963055 ri.ikonen6@gil.com IkonenMari 044-5963055 ri.ikonen6@gil.com Sillanpää Suvi Sillanpää Suvi Piukkala Ou 040-5861289 opiukkala@luukku.com Pirkola Ari 0400-283579 ari.pirkola@konet.com Kallio Janne 040-9626411 Halunen Veli-Mat 0400386386 vellu.h@suomi24.fi Pyhäjärvi Tikanmäki Kaija 040-5220870 kaija.kanki@gil.com Jauhiainen Lea 044-9981140 lea.jauhiainen@net.fi Jauhiainen Lea 044-9981140 lea.jauhiainen@net.fi Liuska Merja 050-5282988 mint75@suomi24.fi Niskanen Jaana 050-4937953 jmikko.niskanen@gil.com Liuska Merja 050-5282988 mint75@suomi24.fi Niskanen Jaana 050-4937953 jmikko.niskanen@gil.com Pikkarainen Jukka 0400-327197 Ryynänen Erkki 0400-387267 erkki.ryynanen@proagria.fi Nousiainen Jaakko 040-5908223 mtynousiainen@gil.com Manninen Veijo 0400-391507 v.nninen@konet.com Pyhäntä Konola Mat 040-5314755 t.konola@gil.com Leiviskä Sanna 050-3538283 sanna.leiviska@kola1.fi Leiviskä Sanna 050-3538283 sanna.leiviska@kola1.fi Leiviskä Ritva 040-5039296 ritva.leiviska@outlook.com Vähäsöyrinki Taru 045-1149740 taru.vahasoyrinki@suomi24.fi Viio Kalevi 040-5912497 kalevi.viio@pp.inet.fi Heikkinen Arto 050-5172734 arto.heikkinen.ah@gil.com Raahenseutu Tamminen Tuomo 0505290059 tuomo.tamminen@konet.com Lepistö Päivi 0405910343 lepistopaivi@gil.com Lepistö Päivi 0405910343 lepistopaivi@gil.com Lepistö Päivi 0405910343 lepistopaivi@gil.com Marjala Sanna Marika 0445804901 s.rjala@luukku.com Tamminen Riitta 044-2774645 riitta.tamminen@konet.com Pikkarainen Hannu 0405571659 hannu.pikkarainen@luukku.com Parkkasaari Aulis 0440229212 aulis.parkkasaari@konet.com Rantsila Kervinen Ismo 0400-289247 ismo.rvinen@siikalatva.fi Ojantakanen Liisa 050 3079824 liisaojantakanen@gil.com Rosenberg Marika 0503848751 rika_rosenberg@hotil.com Ojantakanen Liisa 050 3079824 liisaojantakanen@gil.com Leinonen Eero 040 5419508 eero.leinonen@siikalatva.fi Näsänen Tuomo 08-253626 tuomo.nasanen@konet.com Kantola Kari Tapio 050-3541763 tapio.kantola@otso.fi Kokkonen Veli-Heikki 044-0474613 heikkiv.kokkonen@gil.com Risjärvi Tolonen Ari Juhani 040 5897 184 ari.tolonen@hotil.com Mulari Eeva 040 0212527 eevak.mulari@wippies.fi Mulari Eeva 040 0212527 eevak.mulari@wippies.fi Keränen Hannu 044 5605 578 hmk55@hotil.com Suutari Markku 040 5243 005 sa58@suomi24.fi Karppinen Leila 040 7037 854 leila.karppinen@kainuu.com Tolonen Ari Juhani 040 5897 184 ari.tolonen@hotil.com Keränen Hannu 044 5605 578 hmk55@hotil.com Ruukki Junnila Ville 0405200548 ville.junnila@gil.com Laaksonen Pekka Kukkonen Helena 0400776773 0405354338 laaksonenpekka65@gil.com helena.kukkonen@gil.com Kukkonen Helena 0405354338 helena.kukkonen@gil.com Häkkilä Susanne 040-8684127 susanne.hakkila@luukku.com Heikkilä Mat 0408391835 t.heikkila@huumola.com Lehto Esa 0405488861 esa.lehto@luukku.com Siikajoki Sotkamo Karinkanta Juho 044 3004468 juho.karinkanta.84@hotil.com Nykänen Jyrki 0405446554 jyrki.nykanen@sotkamo.net Suomussalmi Tolonen Mikko 050 4008304 mikko.tolonen@suomi24.fi Paakkari Pirkko 0414356539 pirkko.g.paakkari@net.fi Korhonen Timo 0503003844 mokorhone@luukku.com Kaikkonen Sinikka 040-5847359 sinikka_kaikkonen@luukku.com Valtokari Ant 0407415286 antvaltokari@hotil.com Korhonen Timo 0503003844 mokorhone@luukku.com Widnäs Anna ameeboinen@hotil.com Niskanen Annaleena Susanna 044 3216285 annaleena.niskanen@student. oulu.fi Kaikkonen Sinikka Kaikkonen Sinikka 040-5847359 040-5847359 sinikka_kaikkonen@luukku.com sinikka_kaikkonen@luukku.com Karinkanta Ou 0407612531 ou.karinkanta@hotil.com Nykänen Jyrki 0405446554 jyrki.nykanen@sotkamo.net Pyykkönen Mirja 040 7040356 mirja.pyykkonen@gil.com Eskola Päivi 0400-681243 paivi.eskola@ras.fi Nykänen Jyrki 0405446554 jyrki.nykanen@sotkamo.net Mulari Laura Kaarina 050 3423803 laura.mulari@gil.com Humstenniemi Timo 08 241235 mo.humstenniemi@konet.com Korhonen Timo 050 5217999 mo.korhonen@vies.net Heinonen Lassi 040-5710874 lastuh@gil.com Törmälä Toini 08-241311 torla@torlantkailuala.com Hyvönen Timo 040 5903667 mo.hyvonen@vuokat.net Moilanen Heikki 040 5678920 heikki.moi@gil.com Taivalkoski Turpeinen Hemmo 044 5425321 hemmotur@gil.com Tyni Kauko 0400-500334 kauko.tyni@kuusamo.fi Tyni Kauko 0400-500334 kauko.tyni@kuusamo.fi Moilanen Mika 0400-196811 moilanen24@gil.com Tyni Mikko 041-4682 363 Tyni Mikko 041-4682 363 Keskitalo Rauno Johannes 040-5935 236 skitalo.rauno@gil.com Laurila Seija 040-7353 026 seijainri.laurila@gil.com Temmes Juntla Seppo 040-5307401 seppoju1@dnainternet.net Törmä Juha 050 3503557 juha.tor@dnainternet.net Törmä Juha 050 3503557 juha.tor@dnainternet.net Juntla Anita 040-5931 803 juntla.anita@gil.com Juntla Veijo 040-7184740 veijo.juntla@gil.com Juntla Veijo 040-7184740 veijo.juntla@gil.com Oikarinen Annikki 044-2728 868 annikki.oikarinen@net.fi Oikarinen Annikki 044-2728 868 annikki.oikarinen@net.fi Tyrnävä Lehkangas Olli 0400-853650 olli.lehkangas@dnainternet.net Rusila Tiia 050-3427134 ia.rusila@dnainternet.net Pakonen Teemu 0400-769392 teemu.pakonen@gil.com Jetsonen Allan 0400-805539 allan.jetsonen@gil.com Lehkangas Olli Lehkangas Olli 0400-853650 0400-853650 olli.lehkangas@dnainternet.net olli.lehkangas@dnainternet.net Keränen Tuomo 0500-280800 tuomo.j.ranen@gil.com Manlauri Janne Petteri 0400-884079 janne.nlauri@dnainternet.net Utajärvi Salonen Jussi 0400-331055 jussisalonen@dnainternet.net Rikkola Jaakko 040 746 9838 jaakko.rikkola@il.suomi.net Rikkola Jaakko 040 746 9838 jaakko.rikkola@il.suomi.net Seppänen Sisko 0500-380970 sisko.seppanen@il.suomi.net Rikkola Jaakko 040 746 9838 jaakko.rikkola@il.suomi.net Tikkanen Jari 0400 922572 jaris.kkanen@gil.com Salonen Jussi 0400-331055 jussisalonen@dnainternet.net Lotvonen Jukka jlotvonen@outlook.com Vaala Leinonen Samuli 040 5266350 samuli.leinonen@hotil.fi Koukkari Mika 040 5649267 mika.koukkari1@gil.com Koukkari Mika 040 5649267 mika.koukkari1@gil.com Koukkari Mika 040 5649267 mika.koukkari1@gil.com Kurvinen Petri 040 7173291 petrijuhani.kurvinen@gil.com Seppänen Tero 040 5130 146 tero.seppanen@vaala.net Leinonen Petri 0400 379 10 petrii.leinonen@gil.com Karjalainen Esa 0400-584612 esa68.karjalainen@gil.com Rikula Markku 0400285666 rkku.rikula@suomi24.fi Vihan Lumijärvi Kimmo Maas 0503820211 kimmo.lumijarvi@onet.fi Sandvik Pekka 040 5026489 pekka.sandvik@gil.com Vilminko Tommi Aleksi 040-7156967 tommi.vilminko@net.fi Pyörälä Sanna 044-9979051 sapy@luukku.com Törmikoski Jari 040-5374938 jari.tormikoski@hotil.com Törmikoski Jari 040-5374938 jari.tormikoski@hotil.com Raetsaari Mika 040-5813130 mikaraetsaari@gil.com Vilminko Tommi Aleksi 040-7156967 tommi.vilminko@net.fi Vuolijoki Pussinen Ah 050 588 0941 ahpussinen@gil.com Haataja Kaisu 040-5229583 kaisu.haataja@pp1.inet.fi Kalliokoski Katariina 0503448177 katariina.kalliokoski@proagria.fi Alasalmi Lasse 050-3318467 lasse.alasalmi@gil.com Karjalainen Jouni 050-3633276 karjalainenjounia@gil.com Karjalainen Joun 050-3633276 karjalainenjounia@gil.com Hatva Teuvo 0505367890 teuvohatva@gil.com Ylikiiminki Hallikainen Pekka 0400-378299 pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Leipivaara Anne 040-7458316 anne.leipivaara@hotil.com Lehmäki Sanna 0400-985848 sanna.lehki@net.fi Kontnen Leena 040-7588291 leena.annelikontnen@hotil.com Hallikainen Pekka 0400-378299 pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Toppila Tiina 0400-389628 ina.toppila67@suomi24.fi Kirvesoja Markku 040-5307367 m.kirvesoja@luukku.com Kokkoniemi Markku 040-7062005 rkku.kokkoniemi@live.com
Uusjyvät 1 2015 14 Johtokunnan kokoonpano, vastuualueet ja - yhdistykset v. 2015 ovat seuraavat: Johtokunta Toimihenkilöt Jari Ahlholm, puheenjohtaja Kanperäne 143, 86710 Kärsämäki 050 5339 796 jari.ahlholm@luukku.com Vastuualue: Liiton johtaminen, tuotantotalous Yhdistykset: Kärsämäki, Vihan, Haapavesi, Piippola Tuija Korhonen, varapuheenjohtaja Perttulane 5, 88610 Vuokat 044 500 2285 korhonen.tuija.h@gil.com Vastuualue: kansainvälisyys, jäsenasiat, liiton johtaminen, rkkinaedunvalvonta Yhdistykset: Sotkamo, Kuhmo Urpo Heikkinen Voidekuja 12, 90450 Kempele 0400 688 585 urpo.heikkinen@gil.com Vastuualue:Ympäristö- ja apoliikka, bioenergia, vilja, peruna Yhdistykset: Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Lassi Keränen Hallanane 48, 89400 Hyrynsalmi 0400 185258 lassi.ranen@hyrynsalmi.net Vastuualue: Luomu, puutarhatalous, porotalous, metsä Yhdistykset: Kuusamo, Hyrynsalmi, Taivalkoski, Suomussalmi, Puolanka Pent Keränen Karhu, 88470 Konomäki 040 725 7956 ranenpent@suomi24.fi Vastuualue: Maaseutuyrittäjyys, energia Yhdistykset: Paltamo, Risjärvi, Kajaani, Vuolijoki Eija Kodis Välikyläne 353, 85500 Nivala 0400 581 950 eija.kodis@konet.com Vastuualue: Maidon- ja sianlihantuotanto, verotus Yhdistykset: Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Inga Manninen Karjalane 537, 91200 Yli-Ii 0400 585 181 inga.nninen@pp.inet.fi Vastuualue: Emolehmät, naudanliha, hevostalous, riista, rjanviljely Yhdistykset: Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki, Pudasjärvi Liisa Myllylä Siltae 12, 85820 Oksava 040 847 7375 liisa.myllyla@hotil.com Vastuualue: Sosiaalipoliikka, lamstalous Yhdistykset: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Pyhäjoki Tuomo Tamminen Raappanane 7, 92210 Arkkukari 050 529 0059 tuomo.tamminen@konet.com Vastuualue: Tukipoliikka, jäsenasiat, uusiutuva energia, metsä Yhdistykset: Keslä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Jaakko Rikkola, nuorten edustaja Kartanoe 4, 91600 Utajärvi 040 746 9838 jaakko.rikkola@il.suomi.net Vastuualue: Maaseutunuoret, kuluttajatyö Yhdistykset: Nuorten rhot, Utajärvi, Vaala MTK-Pohjois-Suomen asioita hoitaa kymmenjäseninen johtokunta. Johtokunnan jäsenet valitaan liiton syyskokouksessa kolmivuoskaudeksi rrallaan. Johtokunta valitsee skuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja asettaa tarpeen mukaan valiokuna ja työryhmiä. MTK-Pohjois-Suomi Oulun toimisto (laskut tähän osoitteeseen) Rautaenkatu 16 C 22, 90100 Oulu puhelin 020 413 3500 Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, 87100 Kajaani puhelin 020 413 3370 Sähköpos: etunimi.sukunimi@mtk.fi Tarja Bäckn Toiminnanjohtaja Puhelin:020 413 3501 050 553 5510 Markku Karjalainen Kenttäpäällikkö, toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: 020 413 3374 040 539 1623 Vuorotteluvapaalla 1.10.2014-24.9.2015. Viransijaisena toimii Anita Mäkipelto. Sirpa Törmikoski Järjestöagrologi Puhelin: 020 413 3503 044 339 2319 Johanna Vaitnen Toimistosihteeri Puhelin: 020 413 3502 040 778 8030 Anita Mäkipelto vs. nttäpäällikkö ajalla 1.10.2014-24.9.2015, toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: 0400 218 720 Markku Ekdahl Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Toimipaikka Oulun toimisto Puhelin: 040 357 6377 Heikki Rahko Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: 0400 281 344 MTK Pohjois-Suomen edut jäsenilleen 2015 Hamslääkäriase Aaria tarjoaa erikoisetuna hamshoidon suunnittelukäynnin 25 euron hintaan. Aika varataan numerosta (08) 534 8100. Yrityksen kosivut: www.hams-aaria.fi Mökkilomia: Kurtlan lomöistä 10 %:n alennus. Yhteydenotot 0400 424 130 tai 0400 774 903. Yrityksen kosivut: www.kurtlanlomokit.fi Oulun koru antaa 10-25 %:n alennuksen MTK:n jäsenille kaikista noralihintaisista tuotteista. Puh. 044 74 3528, oulunkoru@oulunkoru.fi Yrityksen kosivut: www.oulunkoru.fi Kajaanissa Kultaseppä Riihijärvi tarjoaa 15 %:n alennuksen noralihintaisista tuotteista (ei kos Kalevala-koruja, eikä kulta- ja llosepän töitä sekä varaosia). Puh. 08 6131554 MTK-Pohjois-Suomen ja Suoneneto Oy:n yhteistyösopimuksen perusteella tuottajaliiton alueen MTK-jäsenet saavat 15 % alennuksen pysyvän käyttöoiuden ohjelmistokokonaisuuden hankintahinnasta (Maatalousneuvos tai Agrineuvos). Alennus ei kos vuokrasovelluksia, SaaS-palvelua (pilvipalvelu) eikä huoltosopimus- tai päivitysksuja. Jäsenyyden toteamiseksi on lauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Tilaukset: puh. (017) 264 2642/ myyn. www. suoneneto.fi Sähkösopimus: Loiste Energia Oy tarjoaa MTK:n jäsenille sähköenergiaa jäsenetuhinnalla. Lisäetoa puh. 0800 92000, www.loiste.fi Woikoski Oy antaa jäsenetua hitsauskaasuista ja kaasupullovuokrista sekä uutena etuna myös hitsaustarvikista. MTK:n jäsenille myönnetään jäsenetuna -30%:n alennus listahintaisista hitsauslisäaineista, sekä katkaisu- ja hiontalaikoista. Kevään kampanjatuotteena EWM Pico 162 puikkohitsauskone hintaan 550 (sis. Alv 24%) Tutustu etuihin liiton netsivuilla tai kysy Woikosn toimipisteistä. Yrityksen kosivut: www.woikoski.fi. Lisäetoja myynjohtaja Jussi Rissanen, puh. 040 540 3634 tai s-pos jussi.rissanen@woikoski.fi Asianajotoimisto Kai Rissanen Ky tarjoaa MTK-Pohjois-Suomen jäsenille yrittäjinä ja yksityishenkilöinä laaja-alaises juridisia palveluja sekä avustaa heitä hdollisissa oiudenkäynneissä. Lisäetoa: Asianajaja, varatuori Kai Rissanen Kauppakatu 26 A 2. krs, 87100 Kajaani, p. 045 848 2362, faksi (08) 6130362, kai.rissanen@lakikainuu.fi www.lakikainuu.fi Rokua health & span jäsenetu: Rentoudu Rokualla 2015; sisältönä joitus 2hh puolihoidolla, lisäksi mm. honkoostumusanalyysi ja rokualainen päänhieronta, hintaan 175 euroa/hlö/2 vrk. Katso lisää www.rokua.com. Varaukset koodilla: MTK- 2015, myyn@rokua.com tai p. 020 781 9200 Valtavalo Oy ja Paikallis-Sähkö Oy yhteistyössä LED-valoputt atalouden tuotantoloihin 10-15 % alennuksella noralihinnoista. Valtavalo on LED-valoputkien ja valaistusinforaon tuottaja. Paikallis-Sähkö on Valtavalon LED-valoputkien ja valaisimien hankintakanava MTK:n jäsenille kampanjahintaan (tuotteet, vuokra/leasing). Yhteysedot: työnjohtaja Veijo Malinen,veijo.linen@paikallis-sahko.fi, puh. 044 062 9122 tai myynjohtaja Mat Tossavainen, t.tossavainen@valtavalo.fi, puh. 040 730 2172 MTK Nivalan omista tasokas lo-asunto Vuokassa varattavissa nyt kaikille MTK Pohjois-Suomen jäsenille jäsenetuhintaan. Huoneiston esittely ja hinnat löytyvät MTK Nivalan netsivuilta www.mtk-nivala.fi. Varauksia hoitaa MTK Nivalan sihteeri Ari Eteläniemi, puh 0443441150 tai sähköpos sihteeri@mtk-nivala.fi
Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjan Kevään tukihakuedotus ja Kainuu laisuudet Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanalla Kainuu Tämän hetn arvion mukaan viljelijöiden tukihaku uusilla ehdoilla olisi avoinna huhkuussa. Asiasta edottaa moni eri taho. Maaseutuvirasto järjestää ensin koulutukset viranoisille ja neuvoville tahoille. Sen jälen Ohjel kunen yhteistoiminta-alueet 9.30 Kahvit ovat suunnitelleet omia viljelijäkoulutuksia alis huhkuulle. ************* Edellisinä vuosina ProAgria Oulun YmpäristöAgro-han on järjestänyt MTK:n kanssa yhteistyössä 15 20 tuki-infolaisuutta ELYskuksen ja kunen kanssa. Kun han päättyy, ProAgria Oulu on hassa Pohjois-Pohjanan ELY-skuksesta erillistä rahoitusta tämän vään tuki-infokierrokseen, joka sisältäisi 10 isompaa Lisäetoja: tuki-infolaisuutta, kolme luomutukilaisuutta sekä yhden isen- ja luonnonhoidon laisuuden. Virallinen ilmoittelu laisuuksista voidaan aloittaa vasta, kun ELYn sähköinen hakujärjestelmä avautuu arviolta aliskuuhun mennessä. Suunnitelmissa on, että hanken järjestämät Pohjois-Pohjanan laisuudet pidetään yhteistyössä ProAgria Oulun, ELY-skuksen Ohjel ja kunen kanssa. Lisäksi YmpäristöAgro 9.30 Kahvit valmistelee ************* aineistoa ja sähköisiä luentoja 12.00 osoitteeseen Voileipäkahvit www. ymparistoagro.fi. Sinne kootaan myös linkkilista tukihakuun liittyvästä aineistosta. puheenvuoro Hansuunnitela laaessaan 13.30 Iltapäiväkahvi ProAgria Oulu on edustellut alustavas seuraavia paikkoja 14.40 Tilaisuus päättyy vieressä initulle aikajaksolle. Aikatauluja on suunniteltu yhteistyötahojen kanssa siten, etteivät Lisäetoja: päivämäärät menisi päällekkäin kunen järjestämien viljelijäkoulutusten, Mavin koulutusten ja MTK:n kokousten kanssa. Mitään sopimuksia ei tätä teksä kirjoitettaessa ole tehty, koska hamusta laisuuksien järjestämiseksi ei ole voitu vielä jättää. Vieressä initut päivämäärät kannattaakin varmistaa kunnista tai osoitteestwa www.ymparistoagro.fi. Kainuu Uusjyvät 1 2015 Pohjois-Pohjana 15 17.3. Vaala, valtuustosali, Vaalane 14 12.3. Nivala, NITEK, S 18.3. Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu 20 to 13.3. Haapajärvi, HAI 19.3. Hyrynsalmi, valtuustosali, Laskue 1 pe 14.3. Kärsämäki, Seu pe 21.3. Risjärvi, Monitoimiskus Virtaala, Koulue 4 17.3. Haapavesi, HAO 24.3. Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu 7 Kytökyläne 260 25.3. Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine 4 18.3. Ii, Nättepori, Puis t o 27.3. Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane 3 19.3. Taivalkoski, valt (yhteinen info Kajaanin kanssa) to 20.3. Muhos, Koivu ja pe 28.3. Kuhmo, valtuustosali, Kainuune 82 pe 21.3. Liminka, OSAO Pohjois-Pohjana 31.3. Sotkamo, Kylätalo Heinis, 12.3. Nivala, Petäjävaarane NITEK, Sapuska, 11 Pajae 5 24.3. Pyhäjärvi, Hotel to 13.3. Haapajärvi, HAI, Liitalouden yksikkö, Opine 1 25.3. Siikalatva, Piipp Ohjel pe 14.3. Kärsämäki, Seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16 Piippola 9.30 Kahvit 17.3. Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, 26.3. Siikajoki, Törmä Tuottajayhdistyksen vätkokous Kytökyläne 260 to 27.3. Pudasjärvi, valtu ************* Pohjois-Pohjana 18.3. Ii, Nättepori, Puistoe 1 Tilaisuuksien paikat ja päivämäärät voidaan lopullises sopia ja pe 28.3. Kuusamo, valtu 12.00 12.3. Nivala, Voileipäkahvit NITEK, Sapuska, 19.3. Pajae Taivalkoski, 5 valtuustosali, Kirkkoe 6 Alustavas suunnitellut tuki-infolaisuudet klo 9.30 15 31.3. Oulainen, Honka 12.15 to 13.3. Haapajärvi, Infon avaus, HAI, kunnan Liitalouden to 20.3. aseututoimi Muhos, yksikkö, Koivu Opine ja 1Täh, Muhose 2 Kunen YTA-alueiden ot laisuudet olisivat eri päivinä. varata sitten, pe kun 14.3. hamukselle Kärsämäki, Seurakuntatalo, pe 21.3. Frosteruksenkatu Liminka, OSAO, 16 12.20 Lähivuosien näkymät ja tärimmät tukimuutokset, Turvallisuusalan oppilaitos, Iivarinpolku 2 17.3. Haapavesi, HAO, Palvelu- to 19.3.2015, 24.3. ja luontoalan Pyhäjärvi, Raahe, yksikkö Tiiranlinna Hotelli NORA, Ohjel Pyhäsalmi, Olline 19 tarvittava sähköinen järjestelmä Kytökyläne MTK-Pohjois-Suomen 260 puheenvuoro 23.3.2015, 25.3. Siikalatva, Kalajoki, Piippolan Kylpylähotelli amt- Sani ja kulttuuriopisto, Keskuse 29, Kahvit on avautunut 13.00 ELY-skuksessa. 18.3. Ii, Ajankohtaista Nättepori, Puistoe vään 1 2014 Piippola tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen 10.10 MTK Pohjois-Su 24.3.2015, Haapajärvi, amtopisto, Liitalous (JEDU) 19.3. Taivalkoski, puheenvuoro valtuustosali, 26.3. Kirkkoe Siikajoki, 6 Törmälän tkailuala, Toppilane 10.45 20 A ProAgria Oulun Taimi Mahosenaho, 13.30 to 20.3. Muhos, Iltapäiväkahvi Koivu ja Täh, to 25.3.2015, Muhose 27.3. Pudasjärvi, 2Oulunsalo, valtuustosali, Oulunsalotalo Varsie 7 12.00 Voileipäkahvit to pe 26.3.2015, 28.3. Kuusamo, valtuustosali, Kuusamotalo Keskuskuja 6 ise- ja 13.45 pe 21.3. Liminka, ympäristöasiantunja, Ajankohtaista OSAO, sähköisessä Turvallisuusalan asioinnissa, oppilaitos, Iivarinpolku kunnan aseutuviran- 2 12.15 Pohjois-Pohjanm 24.3. Pyhäjärvi, Hotelli Pyhäsalmi, pe 27.3.2015, 31.3. Olline Oulainen, Pudasjärvi, 19 Honkaja, Hotelli Pikku-Syöte Hietalane 91 hanvastaava, ProAgria oisen Oulu, puheenvuoro 25.3. Siikalatva, Piippolan amt- ja kulttuuriopisto, Keskuse 29, 13.00 Ajankohtaista ja 14.40 30.3.2015, Ylivieska, Akusikkasali Oulun Maa- ja kotalousnaiset, Piippola Tilaisuus päättyyohjel 13.30 Tilaisuus päättyy 26.3. Siikajoki, Törmälän tkailuala, 31.3.2015, Kahvit Haapavesi, Toppilane Haapavesiopisto, 20 A ReijoWaara-sali YmpäristöAgro Järjestäjät: to 27.3. MTK-Pohjois-Suomen Pudasjärvi, valtuustosali, 10.10 Maaseutuelininojen 1.4.2015, Varsie MTK Nivala, 7 Pohjois-Suomen Nitek hittämisen puheenvuoro edotus-, Järjestäjät: ProAgria Oulun Ym koordinaao- pe 28.3. ja Kuusamo, akvoinhan, valtuustosali, ELY-skus 10.45 8.4.2015, Keskuskuja Kainuu ProAgria Siikalatva, 6ja kunen Oulun Piippolan puheenvuoro aseututoimi seutuelininojen hittämisen 31.3. Oulainen, Honkaja, 12.00 Hietalane Voileipäkahvit 91 Pohjois-Pohjana ja kunen m Lisäetoja: Amt- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) 12.15 Pohjois-Pohjanan ELY-skuksen puheenvuoro Maaseutukoordinaattori Ohjel Tuija Korhonen, Alustavas 13.00 tuija.korhonen@mtk.fi, suunnitellut Ajankohtaista luomutuki-infolaisuudet loket 040-7412014, 66 24Kunnan aseutuviranoinen Lisäetoja: Maaseutupäällikkö Kahvit Jouni Heikkinen, 13.30 18.3.2015, jouni.heikkinen@puolanka.fi, Tilaisuus Nivala, päättyy MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipe Nitek 0400-126 197 Maaseutupäällikkö 10.10 MTK Jari Pohjois-Suomen Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, puheenvuoro 044-750 21 34 Oulun Maa- ja kotalousnaiset / Pr Pohjois-Suomi 10.45 ProAgria Oulun puheenvuoro to Järjestäjät: 9.4.2015, ProAgria Siikalatva, Oulun Piippolan YmpäristöAgro Amt- II -han, ja kulttuuriopisto MTK-Pohjois-Suomen (PIO, Maaseutuelininojen JEDU) proagria.fi / 0400 138 733, Taimi M pe 10.4.2015, Muhos, hittämisen OSAO edotus-, (ent. Koivikko) koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Viljelijäinfoihin 12.00 ei Voileipäkahvit ennakkoilmoittautumista, Pohjois-Pohjana mutta ilmoitathan ja kunen aseututoimi erityisruokavalioista. 12.15 Pohjois-Pohjanan ELY-skuksen puheenvuoro 13.00 Ajankohtaista ja Alustavas loket suunniteltu ise- ja Lisäetoja: 2014, Kunnan aseutuviranoinen 13.30 Tilaisuus päättyyperinnebiotooppituki-infolaisuus MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipelto, anita.kipelto@mtk.fi, 0400 218 720 Oulun 16.3.2015, Maa- ja kotalousnaiset Liminka, Limingan / ProAgria Oulu: luontoskus Anna-Leena Vieria, anna-leena.vieria@ Järjestäjät: ProAgria Oulun YmpäristöAgro II -han, MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, proagria.fi / 0400 138 733, Taimi Mahosenaho, taimi.hosenaho@ajakotalousnaiset.fi, Tarkista koordinaaolopulliset ja paikat akvoinhan, ja päivämäärät ELY-skus osoitteessa Pohjois-Pohjana ja kunen aseututoimi www.ymparistoagro.fi tai kunnasta! Alustava eto: Lisäetoja: Ennakkoilmoittautuminen avautuu 3/2015 www.proagriaoulu.fi > MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipelto, anita.kipelto@mtk.fi, 0400 218 720 Oulun Maa- ja kotalousnaiset / ProAgria Koulutukset Oulu: Anna-Leena ja tapahtut, Vieria, tai anna-leena.vieria@ puh. 08 316 8611. proagria.fi / 0400 138 733, Taimi Mahosenaho, taimi.hosenaho@ajakotalousnaiset.fi, Ennakkoilmoittautuminen www.proagriaoulu.fi Koulutukset ja tapahtut tai 08 316 8611 Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanalla 17.3. Vaala, valtuustosali, Vaalane 14 18.3. Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu 20 19.3. Hyrynsalmi, valtuustosali, Laskue 1 pe 21.3. Risjärvi, Monitoimiskus Virtaala, Koulue 4 24.3. Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu 7 25.3. Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine 4 pe 17.3. 18.3. 19.3. 21.3. Vaala, valtuustosali, t o Vaalane 27.3. 14 Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane 3 Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu (yhteinen info 20 Kajaanin kanssa) Hyrynsalmi, valtuustosali, pe 28.3. Laskue Kuhmo, 1 valtuustosali, Kainuune 82 Risjärvi, Monitoimiskus 31.3. Virtaala, Sotkamo, Koulue Kylätalo 4 Heinis, Petäjävaarane 11 24.3. Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu 7 25.3. Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine 4 t o 27.3. Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane 3 (yhteinen info Kajaanin kanssa) Tuottajayhdistyksen vätkokous pe 28.3. Kuhmo, valtuustosali, Kainuune 82 31.3. Sotkamo, Kylätalo Heinis, Petäjävaarane 11 12.15 Infon avaus, kunnan aseututoimi 12.20 Lähivuosien näkymät ja tärimmät tukimuutokset, MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro Tuottajayhdistyksen 13.00 vätkokous Ajankohtaista vään 2014 tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen 12.00 Voileipäkahvit 12.15 Infon avaus, kunnan 13.45 aseututoimi Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa, kunnan aseutuviran- 12.20 Lähivuosien näkymät ja tärimmät oisen tukimuutokset, puheenvuoro MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro 13.00 Ajankohtaista vään 2014 tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen puheenvuoro Järjestäjät: MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, 13.30 Iltapäiväkahvi koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Kainuu ja kunen aseututoimi 13.45 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa, kunnan aseutuviran- 14.40 oisen puheenvuoro Maaseutukoordinaattori Tuija Korhonen, tuija.korhonen@mtk.fi, 040-741 66 24 Tilaisuus päättyy Maaseutupäällikkö Jouni Heikkinen, jouni.heikkinen@puolanka.fi, 0400-126 197 Maaseutupäällikkö Jari Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, 044-750 21 34 Järjestäjät: MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Kainuu ja kunen aseututoimi Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. Maaseutukoordinaattori Tuija Korhonen, tuija.korhonen@mtk.fi, 040-741 66 24 Maaseutupäällikkö Jouni Heikkinen, jouni.heikkinen@puolanka.fi, 0400-126 197 Maaseutupäällikkö Jari Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, 044-750 21 34 Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. VILJELIJÖIDEN TUKI-INFOT KAINUUSSA 2015 KantriKoulutus 2 -han järjestää viljelijöille uusiin tukiehtoihin liittyviä infolaisuuksia seuraavilla paikkakunnilla. Tilaisuudet alkavat klo 10. Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke Tukijärjestelmät muuttuvat - koulutusta tarjolla 20.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 30.3. 31.3. 1.4. Suomussalmi (Ämmänsaaren nuorisotalo) Risjärvi (Virtaalan monitoimiskus) Paltamo (Mieslahden Opisto) Kuhmo (Kuhmotalo, Pajakkasali) Sotkamo (Vuokanhovi) Hyrynsalmi (Kunnanviraston valtuustosali) Puolanka (Kouluskuksen auditorio) Vuolijoki (Kunnantalon valtuustosali) Vaala (Kunnantalon valtuustosali) Kuntakohtaisiin infoihin ei ennakkoilmoittautumista! Ohjel 9.30-12.00 12.00-12.45 12.45-15.00 15.00 Kahvitarjoilu Infon avaus: MTK-Pohjois-Suomi Suorat EU-tuet: akiviviljelijän määritelmä, perustuki, viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, nuorten viljelijöiden tuki: MTK-Pohjois-Suomi Maalojen neuvontajärjestelmä Neuvo2020, nitraatasetus, ympäristökorvaus: Kainuun ELY-skus Ruokailu (okustanteinen) Ympäristökorvaus jatkuu: Kainuun ELYskus Kansalliset peltotuet, peruslohkojen ympäristö- ja luonnonhaittakorvauslpoisuus, tukioiudet, tukioiussiirrot, varantohaku, sähköinen tukihaku, tukihakuteriaali, peruslohkomuutokset ja kasvulohkojen piirtäminen: Kunnat Yta-alueen aseutuviranoinen Eläintuet ja -palkkiot, eläinten hyvinvoinkorvaus: Kainuun ELY-skus Päivän lopetus Hyvinvoinlolle Rokualle! Kaveriporukan viikonloppu 4-hengelle 190 / hlö Majoitus 4-hengen saunallisessa sviissä. Rentouttava hieronta sekä porekylpy neljälle. www.rokua.com Seuraa eduskuntavaaliskustelua viikon aiheista MTK Pohjois-Suomen facebook-sivuilla. Menestyksen hdollisuuksia Helpota tukihakua ja talouden hallintaa Varmuutta valintoihin, vähemmän huolia pestaa kumppaniksesi ProAgrian asiantunja! Miten saada rahat riittämään? Haasteellinen vuosi on otettavissa haltuun. Tarjoamme apua ja tua ksuvalmiuden ja talouden hallintaan. Kysy lisää asiantunjoiltamme > www.proagriaoulu.fi Hyödynnä ksuttot Neuvo 2020 -palvelut alayrityksesi hittämiseen. www.proagria.fi/neuvo2020 TUKIPUNTARILLA selvitämme parhaat ympäristökorvauksen ratkaisut ja pellon käytön vaihtoehdot. Kysy lisää! KantriKoulutus 2 -han Sari Laukkanen puh. 044 797 4581 Eija Väisänen puh. 044 797 4504 etunimi.sukunimi@kao.fi www.kao.fi/kantrikoulutus
Uusjyvät 1 2015 16 Maataloustuottajain Pohjois-Suomen liitto MTK-Pohjois-Suomi ry YHDISTYSTEN KEVÄTKOKOUKSET 2015 Yhdistys Paltamo Risjärvi Suomussalmi Puolanka Sotkamo Vaala Utajärvi/Muhos Hyrynsalmi Kuusamo Pudasjärvi Oulunseutu Taivalkoski Kuhmo Pyhäjärvi Hailuoto Kiiminki/Ylikiiminki Pyhäjoki Haapavesi Vuolijoki Oulainen Iinseutu Pulkkila, Piippola, Keslä, Rantsila Liminka, Tyrnävä Temmes, Ala-Temmes Vihan Kärsämäki Pyhäntä Merijärvi Kajaani Nivala Haukipudas to to pe pvm 16.3. 16.3. 17.3. 17.3. 17.3. 17.3. 17.3. 18.3. 18.3. 18.3. 18.3. 19.3. 19.3. 20.3. 23.3. 23.3. 23.3. 23.3. 23.3. 24.3. 24.3 klo paikka Kainuun Opisto, Mieslah Kunnantalo, Aholane 25 Nuorisotalo, Kiannonkatu 33 Ravintola Esteri Vuokanhovi Ruununhelmi Ampuradan lat, Lummelammene Muhos Kunnantalo, valtuustosali Kaupungintalo, valtuustosalin takaosa Kaupungintalo, Otava-sali Neste Maikkula Kunnantalo, valtuustosali Hotelli Kainuu, Kainuune 84 Verkkoranta Osuuspankki Kiiminki, Leppiniemene 2 Vanhustentalon rhohuone Nora, Kytökyläne 260 Kunnantalo Törmänhovi, ruokailu alk. 9.30. Yli- Iin kirjaston kokouslat, Halametsä 1 24.3. MHY Siikalauden Pulkkilan toimisto, Pulkkilane 15 to pe 24.3. 25.3. 25.3. 25.3. 25.3. 26.3. 27.3. 30.3. Raahenseutu 30.3. Ruukki Lumijoki Siikajoki Haapajärvi 31.3. 1.4. 1.4. 8.4. 11.30 Pitojen Helmi Meijerin Pirt. Mukana Jari Kantoa, OP Vihan Frosteruksen koulu Tavastngän koulu Kilpukka, ruokasali Hotelli Scandic Kajanus MTK:n kokousla, Kallione 18 Jatuli, takkahuone, kokouksen asialistalla sääntömuutos; asian ensimmäinen käsittely Patjoen Metsästysseuran ja, kokouksen asialistalla sääntömuutos; asian ensimmäinen käsittely Paavolan Nuorisoseura Lumijoen Urheilutalo Törmälän la, Toppilane 20 A HAI Liitalouden osasto, Opine 1. Ruokailu alk. klo 10.50. Johtokunnan jäsenten vastuuyhdistykset: Ahlholm Jari Kärsämäki, Vihan, Haapavesi, Piippola Korhonen Tuija Sotkamo, Kuhmo Heikkinen Urpo Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Keränen Lassi Kuusamo, Hyrynsalmi, Taivalkoski, Suomussalmi, Puolanka Keränen Pent Paltamo, Risjärvi, Kajaani, Vuolijoki Kodis Eija Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Manninen Inga Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki, Pudasjärvi Myllylä Liisa Haapajärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi Rikkola Jaakko Nuorten rhot, Utajärvi, Vaala Tamminen Tuomo Keslä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Mainosaineisto Uusjyvät-lehteen/ Vuolteenaho Moduuli F 131x190 tai 267x96 Jarmon kuva löytyy osoitteessa, kuvan nimi: valmis4 http://studiowim.kuvat.fi/kuvat/vuolteenaho/vuolteenaho,+valmiit/valmis4.jpg Tarvittaessa kuvasivun salasana: vuolteenaho1 Suomi kuntoon logo löytyy Keskustan sivuilta http://www.skusta.fi/suomeksi/topmenu/jarjestotyo/jarjestoaineisto Kasvua ja työtä. Jarmo Vuolteenaho kansanedustajaksi. Agrologi, anviljelijä, konut vaikuttaja. Sinun ehdokkaasi. www.jarmovuolteenaho.fi Ilmoituksen ksaja: Lauden Tulevaisuus ry Varmista suolaisen ruuan vahva tulevaisuus! eduskunnan a- ja metsätalousvaliokunnan jäsen siviilityö MTK-Kainuun toiminnanjohtaja metsälan omistaja Sotkamosta Maksaja: Eteenpäin Pohjois-Suomi ry Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen on koko tulevan vaalikauden tärimpiä kysymyksiä. Työ nousee asta, siinä paras ohjenuora koko Suomen kasvulle! Kansanedustaja Timo Korhonen www.mokorhonen.fi Kokonaisvaltaista hoitoa hampaittesi hyväksi! Purentavaivat Esteetnen hamshoito Iensairauksien hoidot Juurihoidot Suukirurgia Oikomishoidot Paikkaushoidot Proteikka Olemme oululainen perheyritys Kirkkokatu 27, A 51, 5. krs OULU P. (08) 534 8100 -pe 7.30-20 la 9-13 su 10-13