GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004

SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Organisaatio 3 2. Tuloksellisuuden kuvaus 6 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 7 2.2 Tutkimushankkeet osaamisalueittain 8 2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 35 2.4 Tutkimustulosanalyysi ja johtopäätökset 37 2.5 Tuottavuus ja taloudellisuus 39 2.6 Kannattavuus 46 3. Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu 47 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 47 3.2 Tilinpäätöksen liitteet 51 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 61 4. Sisäinen valvonta 62 5. Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset 63 6. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 63 7. Allekirjoitukset 63 Liite 1. Julkaisuluettelo 64 1

1. Toimintakatsaus Vuoden 2004 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti ja laadittujen julkaisujen, raporttien ja käsikirjoitusten määrä lisääntyi merkittävästi edellisestä vuodesta. Tutkimusyhteistyö lisääntyi sekä koti- että ulkomailla samoin kuin yhteistyö Itämeren maiden kanssa geodeettisissa mittauksissa ja yhtenäisten koordinaattijärjestelmien luomisessa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen toiminnallinen tehokkuus pysyi vuoden 2003 tasolla, jos tarkastellaan tehokkuutta julkaisujen perusteella. Kun huomioidaan lähetettyjen käsikirjoitusten määrä, voidaan katsoa, että laitoksen tehokkuus vuonna 2004 hieman kasvoi edellisestä vuodesta. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee tuottamaan lähivuosina laitokselle uusia tutkijakoulutuksen, lähinnä tohtorin tutkinnon suorittaneita työntekijöitä. Näin henkistä pääomaa edelleen kartutetaan osan laitoksen toiminnan kehittämistä. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto teetti kertomusvuonna sektoritutkimuslaitoksia koskevan selvityksen johon laitoskin osallistui. Sekä tämän että aikaisemmin laitoksen tutkimustoimintaa käsitelleiden selvitysten perustella laitoksen toiminta on kaikilta osiltaan tarkoituksenmukaista ja korkeatasoista. Laitoksella on hyvät edellytykset kehittyä eurooppalaisena tutkimuslaitoksena. Laitoksen bruttomenot vuonna 2004 olivat 3.713 M. Maksullisen toiminnan tulot olivat 0.159 M ja yhteishankkeiden (EU) tulot 0.075 M. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla, elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Samanaikaisesti rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja suomalaisomistuksessa oleva alan yritystoiminta vähenee maassamme. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä. Voidakseen taata maallemme ja sen valtiovallalle korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta on kehitettävä osana eurooppalaista tutkimuskenttää, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi. 2

1.1 Organisaatio Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja Tapani Sarjakoski. Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, talouspäälliköstä, henkilökunnan edustajasta ja hallintosihteeristä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio, tilinpäätösasiakirjojen tuloskatsaus- ja vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään laitoksen tulossopimusta sekä muita esille tulevia asioita. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Kuittinen Risto Chen Ruizhi Hyyppä Juha Koponen Päivi Oksanen Juha Poutanen Markku Sarjakoski Tapani Rusanen Satu puheenjohtaja, ylijohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, talouspäällikkö jäsen, henkilökunnan edustaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja sihteeri, hallintosihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2004 kaikkiaan yhdeksän kertaa seuraavasti: 14.1., 10.2., 3.3., 22.3., 10.5., 8.6., 23.8., 1.11. ja 29.11.2004. Laitoksessa oli vuonna 2004 seuraavat toimintayksiköt, niiden johtajat ja niissä henkilökuntaa 31.12.2004 seuraavasti: Yksikkö, johtaja ja johtajan tehtäviä hoitanut Henkilökunta Tehtävät Laitoksen johto Kuittinen Risto Geodesian ja geodynamiikan osasto Poutanen Markku Geoinformatiikan ja kartografian osasto Sarjakoski Tapani Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hyyppä Juha Navigoinnin ja paikannuksen osasto Chen Ruizhi Hallinto- ja tukipalvelut Koponen Päivi 1 Laitoksen johtaminen 18 Valtakunnalliset kiintopisteiden geodeettiset mittaukset, koordinaattijärjestelmien määrittäminen ja ylläpito, geoidin ja painovoiman määrittäminen, metrologia ja geodynamiikka. 11 Geoinformatiikan ja kartografian tutkiminen sekä kehittäminen. 15 Ilma-, satelliitti- ja videokuvaukseen perustuva mittaus- ja kaukokartoitustekniikan tutkiminen ja kehittäminen. 4 Navigointi- ja paikannusmenetelmien tutkiminen sekä laitteiden ja menetelmien kehittäminen. 7 Taloushallinto ja tukipalvelut sekä kirjasto- ja informaatiopalvelut. 3

Hallinto- ja erillistehtävät Geodeettisessa laitoksessa 2004 : Esimiehet Sijaiset Ylijohtaja Risto Kuittinen Tapani Sarjakoski Geodesian ja geodynamiikan osasto Markku Poutanen Matti Ollikainen Geoinformatiikan ja kartografian osasto Tapani Sarjakoski Tiina Sarjakoski Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Juha Hyyppä Juha Jaakkola Navigoinnin ja paikannuksen osasto Ruizhi Chen - Metsähovin tutkimusaseman päällikkö Jukka Piironen Mikko Takalo Hallinto- ja tukipalvelut Päivi Koponen Pirjo Kivirasi Hallinnon erillistehtävät Hallintoarkisto Mittaus- ja tutkimusvälinevarasto Laitoksen autot Kalustovarasto Atk Suojelujohtaja Suojelujohtajan apulainen Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutettu Työterveyshuolto kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilö Työterveyshuolto yhdyshenkilö ja tapaturma-asiamies Tehtävän hoitaja Satu Rusanen Matti Ollikainen Hannu Virtanen Hannu Virtanen Juha Jaakkola, Petteri Kangas, Jaakko Kähkönen Juha Hyyppä Jukka Piironen Tapani Sarjakoski Juha Hyyppä Harri Kaartinen Joel Ahola Annu-Maaria Nivala Satu Rusanen Satu Rusanen 4

Vuonna 2004 oli käytössä toimintaa kuvaavat osaamisalueet jotka olivat seuraavat: Osaamisalue Tutkimuksen sisältö 1. Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja sitominen naapurimaiden järjestelmiin. 2. Painovoima Painovoiman absoluuttiset mittaukset, painovoiman ajallisten vaihtelujen tutkiminen, valtakunnalliset painovoimamittaukset. 3. Maankuoren liikkeet Maannousun mittaaminen ja maannousulukujen laskeminen, maankuoren deformaatioiden määrittäminen. 4. Metrologia ja laatu Pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratoriotoiminta, vaaitusmenetelmien ja laitteiden kalibrointi, fotogrammetrinen testaustoiminta, karttojen ja tietokantojen laadun tutkimus. 5. Kartoitusmenetelmät Kartoitus- ja kaukokartoitusmenetelmät. 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta Paikkatietojen analyysi ja yleistys, tiedonhallintamenetelmät, paikkatietojen yhteiskäyttöisyys. 7. Paikkatietojen visualisointi ja kartografia Moniulotteisten paikkatietojen visualisointi, kartografiset käyttöliittymät ja kartografinen yleistys. 8. Navigointi ja paikkatietojen liikkuva käyttö Menetelmien kehittäminen satelliitti ja karttaperusteisen paikantamisen ja navigoinnin tarpeisiin. 9. Kohteiden sähkömagneettiset ominaisuudet Sähkömagneettisen säteilyn mittaaminen ja säteilyn kulun mallintaminen. 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut Laitoksen kirjasto, arkistot (muut kuin hallinto), tiedotustoiminta ja laitoksen www-sivut. 11. Hallintopalvelut Laitoksen johto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, ja muut keskitetysti hoidetut tehtävät. Työsuojelu ja työterveyshuolto Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveystarkastuksia on tehty suunnitelman mukaisesti laitokselle töihin tulleille henkilöille ja uusintatarkastuksia 5 vuoden välein 40-vuotiaista lähtien, sekä 3 vuoden välein 50-vuotiaista lähtien. Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen tekijöille on annettu tietoa rokotuksista ja tarttuvista taudeista. Metsähovin tutkimusaseman työolosuhteet kartoitettiin 1.6.2004 tehdyllä työpaikkaselvityksellä. Siihen osallistuivat GL:stä Andris Pavenis, Jukka Piironen, Markku Poutanen, Harri Kaartinen ja Tapani Sarjakoski sekä Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasilan toimipisteestä työterveyslääkäri Linnea Selenius. Katselmuksessa havaittuja puutteita on korjattu. Laitoksen etupihalle tehtiin kesällä kourut katolta tulevien sadeveden ohjaamiseksi. Pihan liukkausongelma on pienentynyt selvästi. Laitoksen yhteinen virkistyspäivä vietettiin kesäkuussa Fiskarsin ruukkialueella. Vuoden aikana halukkailla oli mahdollisuus pelata sählyä ja sulkapalloa Masalan koululla, GL maksoi tilavuokran. Vuoden aikana hankittiin uusia ergonomiaa parantavia kalusteita ja apuvälineitä. Ensiapuvalmiutta parannettiin hankkimalla 15 kpl lähinnä kenttätöihin tarkoitettuja Metsämiehen hätäensiapupakkauksia. Myös ensiapukaappien sisältöä täydennettiin. Pekka Lehmuskoski, Paavo Rouhinen, Tiina Sarjakoski ja Harri Toivanen osallistuivat ensiavun kertauskurssille 26.11.04. työsuojeluvaltuutettu Joel Ahola osallistui Tampereen työterveyslaitoksen järjestämälle Työsuojelun perusteet valtionhallinnossa kurssille 29.11.-1.12.04. Työsuojeluvaltuutettuina kaudelle 1.1.2004 31.12.2005 toimivat Harri Kaartinen (työsuojeluvaltuutettu), Joel Ahola (I varavaltuutettu) ja Annu-Maaria Nivala (II varavaltuutettu). Työsuojelutoimikunnan kokoukset vuonna 2004 pidettiin 26.2. ja 6.5. ja lyhyt kokous 11.5. 5

2. Tuloksellisuuden kuvaus Geodeettinen laitos osallistui kertomusvuonna vuonna 2001 nimitetyn paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön siten, että ylijohtaja Kuittinen toimi neuvottelukunnan jäsenenä sekä laatu- ja standartointijaoston puheenjohtajana. Vuonna 2004 nimitettiin uusi neuvottelukunta, jonka jäsenenä toimii ylijohtaja Kuittinen sekä tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaoston puheenjohtajana laitoksen varajohtaja Sarjakoski. Kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laatua koskevia tutkimuksia ja menetelmäkehitystyötä laitoksella on tehty seuraavista aiheista: ilmakuvien digitointimenetelmät kuvien laadun parantamiseksi, lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät, digitaalikameralla otettujen ilmakuvien laatu ja laadun testausmenetelmät, kolmiulotteisten kaupunkimallien tuottamismenetelmät ja niiden tarkkuus, maaston korkeustietojen tarkkuus ja laserkeilauksella tuotettujen maastomallien tarkkuus, satelliittien käyttöön perustuvien geodeettiset mittaus- ja laskentamenetelmien tarkkuus sekä korkeusmallien laatu ja paikkatietoanalyysi. Laitos edisti yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän luontia sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa laitos tiedotti ja neuvoi uuden EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmän käytössä yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja aloitti valmistelut uuden kansallisen korkeusjärjestelmän luomiseksi. Asiaa valmistellut toimikunta luovutti esityksensä ylijohtajalle joulukuussa 2004. Luotava uusi järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman hyvin yhteensopivaksi yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi laitoksen edustajat osallistuivat Suomen edustajina yhtenäisiä eurooppalaisia koordinaattijärjestelmiä valmisteleviin EUREF- kokouksiin. Suomen kolmannen tarkkavaaituksen kenttätyöt saatiin valmiiksi lokakuussa 2004 Ahvenanmaalla, jolloin päättyi vuonna 1978 Helsingistä aloitettu vaaitustyö. Aikaisemmat vaaitukset on toteutettu vuosina 1892-1910 ja 1935 1972, joten nyt on erinomaiset mahdollisuudet saada entistä parempi käsitys maannoususta Suomessa ja sen lähialueilla. Laitos jatkoi toimintaansa pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Tässä toiminnassa erityinen huomio kiinnitettiin vaaitusjärjestelmien kalibroinnin kehittämiseen sekä painovoiman vertailumittausten tekemiseen Metsähovin painovoimalaboratoriossa. Tavoitteena on luoda painovoimalaboratoriosta pohjoisen Euroopan absoluuttigravimetrien vertailuasema. Metsähovin tutkimusasemalla ja eri puolilla Suomea sijaitsevilla pysyvillä GPS-asemilla tehtiin geodeettisia mittauksia suunnitellusti ja tulokset niistä toimitettiin kansainvälisen käytännön mukaisesti kansainvälisiin tietopankkeihin. Lokakuussa aloitettiin Metsähovin tutkimusasemalla säännölliset geodeettiset VLBI-mittaukset mittauslaitteen testausvaiheen päätyttyä. Tällä pitkäkantainterferometriaan perustuvalla mittausjärjestelmällä seurataan mannerlaattojen liikettä ja ylläpidetään globaalia koordinaattijärjestelmää. Satelliittinavigointijärjestelmien (GPS ja Galileo) paikannustarkkuutta Suomessa ja sen lähialueilla lisäävä RIMS-maa-asema saatiin marraskuussa valmiiksi Virolahdella yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa, kun viimeinenkin vastaanotin oli saatu toimintakuntoon. Näin Suomi voi hyötyä tulevaisuudessa näiden satelliittijärjestelmien tarjoamasta parhaasta mahdollisesta mittaus- ja paikannustarkkuudesta. Joulukuussa pidettiin Nummelan normaaliperusviivan uuden asemarakennuksen lopputarkastus. Valmistunut rakennus ja mittalinjan parannetut suojalaitteet mahdollistavat entistä paremmat mittaukset ja perusviivan laajemman hyödyntämisen. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus ei toteutunut aivan suunnitellusti, vaan jäätiin 13 000 arvioidusta tulokertymästä. Suunniteltua pienempi (40 000 ) maksullisen toiminnan tulo lähes kompensoitu suunniteltua suuremmilla (27 000 ) yhteisrahoitteisen toiminnan tuloilla. Ensin mainittu vajaus aiheutui siitä, että Euroopan avaruusjärjestön muutti laitokselle aiotun suoran tutkimusrahoituksen vuonna 2005 kilpailtavaksi hankkeeksi. 6

Laitoksen uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.9.2004. Näin laitoksella on nyt entistä paremmat mahdollisuudet ohjata toimintaansa sekä kannustaa henkilökuntaan ja palkita hyvin työnsä tehneitä. Palkkausjärjestelmän valmistuttua laitos viimeisteli henkilöstöpoliittisen ohjelmansa ja laati laitosta koskevan tuottavuusohjelman. Uutta matkojenhallintajärjestelmää ei saatu laitoksesta riippumattomista syistä käyttöön vuoden 2004 aikana. Tulokset yksittäisistä tutkimusprojekteista on kuvattu luvussa 2.2. 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Geodeettisten mittausten ja tutkimusten avulla laitos luo maallemme valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän, mikä on perusedellytys kartoitukselle, paikkatietojen monipuoliselle käytölle sekä navigoinnille. Kunnolliset ja muiden maiden vastaaviin järjestelmiin sidotut koordinaattijärjestelmät ovat välttämätön perusta nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä yhteistyön edellytys muiden maiden kanssa. Geodeettinen mittaus- ja laskentatekniikka luovat erinomaiset edellytykset maankuoren liikkeiden tarkkaan mittaamiseen ja seurantaan. Suomessa maankohoaminen on merkittävin maankuoren liikkeistä ja tämän vuoksi Suomessa on luotava uusi valtakunnallinen korkeusjärjestelmä ja sidottava se naapurimaiden sekä yleiseen eurooppalaiseen korkeusjärjestelmään. Luotettavalla korkeusjärjestelmällä ja maannousun nopeuden tuntemisella on erityisen suuri merkitys rakennustoiminnalle, vesitaloudelle ja liikenteelle. Paikallisten maankuoren liikkeiden tuntemisella on puolestaan merkitystä rakennustoiminnalle ja rakenteiden turvallisuudelle. Laitoksen toiminta pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona liittyy kansalliseen ja kansainväliseen mittanormaalitoimintaan, ja mahdollistaa tarkkojen geodeettisten mittausten ylläpitämisen ja kehittämisen Suomessa Nämä toimet ovat välttämättömiä, jotta maamme voi toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja elinkeinotoiminnassa. Kartoitusmenetelmien tutkimus ja menetelmäkehitys luovat maahamme osaamista, jota voivat hyödyntää erityisesti yksityiset alan yritykset ja julkisen sektorin kartoitustoiminta. Tämä näkyy kykynä arvioida uusien tekniikoiden ja laitteiden käyttökelpoisuutta sekä ottaa käyttöön uusia kartoitusmenetelmiä. Kartoituksen avulla tapahtuvan paikkatiedon hankkimisen tulee olla tehokasta ja kustannuksiltaan edullista, jotta pääosin julkisin varoin kustannettava kartoitustoiminta voi tuottaa informaatioyhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemat paikkatiedot. Paikkatietojärjestelmien ja paikannuksen yhteiskäyttö tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvamaan suuresti sekä teollisena että erityisesti palvelutoimintana. Paikkatiedon ominaisuuksien ja tarkkuuden tutkimisella sekä näihin liittyvällä kehitystyöllä luodaan edellytykset nykyisin suurten paikkatietovarantojen tehokkaalle hyödyntämiselle ja tätä kautta merkittäville kustannussäästöille sekä hallinnossa että elinkeinoelämässä. Oleellinen osa tätä työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä luovat mahdollisuudet entistä monipuolisemmalle paikkatietojen yhteiskäytölle. Navigoinnin ja paikannuksen tutkimuksessa kehitettään menetelmiä ja laitteita paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tällä teknologialla ja näiden satelliittien käyttöön perustuvilla mittauksilla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja valvonnalle. Laitoksen tutkimustoiminta kehittää jatkuvasti sen työntekijöiden osaamista. Merkittävä osa laitoksen varttuneemmasta tutkimushenkilökunnasta pitää luentoja ja kursseja yliopistoissa ja korkeakouluissa oman toimensa ohella edistäen näin kansallisen osaamisen säilymistä ja kehittymistä. 7

2.2 Tutkimushankkeet osaamisalueittain 2.2.1 Koordinaattijärjestelmät 2204 Kiintopisteverkkojen ylläpito Kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut mainittavaa toimintaa; vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Vuoden 2005 aikana aloitetaan valmistelut pistejulkaisun osalta. Tarkkavaaituksen kiintopisterekisteri on muokattu käyttäjäystävälliseen muotoon mm. luomalla tietokantaan uusi käyttöliittymä. 2206 FinnRef (pysyvät GPS-asemat) Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on euroopanlaajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän ominaisuuksien, lähinnä vesihöyryn mittaamisessa. Rutiininomainen datankerääminen jatkui modeemiyhteyksillä toimintavuoden aikana. Datansiirrossa ollaan siirtymässä modeemeista ADSL-pohjaiseen datansiirtoon. Toimintavuoden aikana tämä toteutettiin EPN-asemilla (Metsähovi, Joensuu, Vaasa ja Sodankylä). Samassa yhteydessä datansiirto ja aseman huoltovastuu siirtyi Navigoinnin ja paikannuksen osastolle seuraavasti: Metsähovi 3.12., Sodankylä 9.12.2004, Joensuu 14.12. ja Vaasa 16.12. Dataa kerätään nyt näiltä asemilta tunnin välein, niistä koostetaan vuorokauden datasetti, joka lähetetään eteenpäin. Asemilla esiintyi lukuisia ongelmia ukkosten vioitettua linjayhteyksiä. Vuoden alkupuolella käytettiin runsaasti aikaa Bernese-ohjelmiston uuden version laskentaongelmien ratkomiseen. Tällä hetkellä laskenta on ajan tasalla. 2223 Koordinaattijärjestelmät Projektiin kuuluu uuteen koordinaattijärjestelmän EUREF-FIN (ETRF89) ylläpitoon, tunnettuvuuden lisäämiseen, koulutukseen ja konsultointiin kuuluvia töitä. EURF-FIN -koordinaatiston käyttöönottoa tuetaan osallistumalla mm. julkisen hallinnon suosituksen, kartastopoliittisen ohjelman ja kaavoitusmittausohjeiston laatimiseen ja niiden tunnetuksitekemiseen. Pidetään esitelmiä ja luentoja, osallistutaan erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Avustetaan muita viranomaisia, kuntia ja yksityisiä tahoja koordinaatiston käyttöön ja muunnoksiin liittyvissä asioissa, kun kyse on tutkimuksellisista seikoista. GL:n ja MML:n koordinaattityöryhmä Vuonna 2000 perustettu MML.n ja GL:n yhteinen työryhmä toimii edelleen kokoontumalla tarpeen mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Työryhmän tarkoituksena on edistää EUREF-FIN koordinaatiston käyttöä ja ohjata siihen liittyvissä vaikeuksissa. Kertomusvuoden aikana pidettiin kaksi kokousta (25.2. ja 27.9.) Työryhmän merkittävimpänä saavutuksena voidaan pitää kauden aikana toimitettua englanninkielistä kuvausta Suomessa käytettävistä valtakunnallisista koordinaatistoista. Kuopion ja Vehmersalmen kuntaliitos Kuopion ja Vehmersalmen kuntaliitoksen yhteydessä Vehmersalmen runkoverkko saneerataan ja liitetään Kuopion runkoverkkoon. Tarkoituksena on johtaa Vehmersalmen runkoverkon pisteille EUREF-FIN koordinaatit samaan tapaan kuin Kuopion runkoverkon saneerauksen yhteydessä v. 1996. Ollikainen konsultoi mittauksen valmistelussa ja GPS-mittauksen laskennassa Kuopion kaupungin Mittausosastoa ja Tielaitosta. 8

GEOTRIM:in koordinaattimuunnokset JHS 154:ssä esitetty affiininen koordinaattimuunnosmenetelmä EUREF-FIN kkj ei sovellu käytettäväksi kaikissa tietokantaohjelmistoissa. Ollikainen tutki GEOTRIMmin aloitteesta voitaisiinko EUREF-FIN-kkj koordinaattierot esittää koko maan yli ulottuvan säännöllisen hilan muodossa, jolloin koordinaattimuunnokseen voitaisiin käyttää bilineaarista interpolointia. Poutanen on NKG:n presidiumin nimeämänä puheenjohtajana pohjoismaisen geodeettisen havaintoverkon (Nordic Geodetic Observing System, NGOS) suunnittelutyöryhmässä. Kyseessä on kaikkien Pohjoismaitten koordinaattijärjestelmien pohjalla olevien pysyvien havaintoverkkojen käyttö ja havaintojen saatavuus. Samalla Poutanen on myös Pohjoismaisten asemien osalta yhdyshenkilö eurooppalaisessa ECGN (European Combined Geodetic Network) hankkeessa, joka liittyy yhtenäisen eurooppalaisen geodeettisen havaintoverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Muu tiedottaminen Laitokselle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnoksiin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittämiseen laitoksen henkilökunta on osallistunut. Lisäksi kuten osaston esitelmälistasta käy ilmi, eri yhteyksissä on pidetty huomattava määrä aiheeseen liittyviä esityksiä. 2227 Korkeusjärjestelmät Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitus on alustavasti tehty tasoittamalla kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden vaaitusdatat (Saaranen). Mukaan on otettu myös liitokset GPS-vaaituksen, mareografihavaintojen ja meritopografian avulla Suomenlahden yli Suomesta Viroon ja Ahvenanmeren yli Suomesta Ruotsiin. Lisäksi on osallistuttu Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän toimintaan (puheenjohtaja Takalo). Maannousua ja tasoitusta käsittelevän alityöryhmän puheenjohtajuus on myös GL:n erikoistutkijan tehtävänä (Mäkinen). Mäkinen on myös EUREF-TWG:n jäsen. Pohjoismainen korkeusjärjestelmä on alustavasti laskettu NKG:n työryhmän yhteistyönä, ja sen perusteella ruotsalaiset ovat jo luomassa omaa kansallista realisaatiotaan. Suomen kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen kenttätyöt valmistuivat. Suomen uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän valmistumiseen liittyvätnnen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on alustavasti käsitelty ja koetasoitukset suoritettu. On määritetty alustavat uudet maanousuluvut. Laaja korkeusjärjestelmäuudistusta käsitellyt työryhmä antoi mietintönsä joulukuussa 2004. Työryhmän puheenjohtajana oli Poutanen ja sihteerinä Saaranen. Työryhmä suosittaa uuden kansallisen korkeusjärjestelmän perustamista, jonka teoreettiset perusteet ovat yhteneviä Euroopan korkeusjärjestelmän EVRS2000 kanssa. 2240 Geoidilaskenta Geoidilaskennan valmius on parantanut vuonna 2004, kun Kort og Matrikkelstyrelsenissä Tanskassa (Forsberg) tehty GRAVSOFT-ohjelmisto on otettu käyttöön ja Bilker on vieraillut KMS:ssä opiskelemassa ohjelmiston käyttöä. Laitos osallistutui uuden pohjoismaiden geoidin laskemiseen. Tämä NKG04 geoidimalli julkaistiin NKG:n geoidityöryhmäkokouksessa marraskuussa 2004. Satakunnan geoidin laskenta aloitettiin. Alueen painovoimadata on analysoitu, ja laskentaa jatketaan vuonna 2005. Tämä liittyy osana GeoSatakunta projektiin, jossa ovat mukana GL, GTK, Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Posiva Oy ja Satakuntaliitto. Geodeettinen laitos liittyi Euroopan painovoima- ja geoidiprojektin (EGGP) jäseniksi ja teki datan käyttösopimukset. Stuttgartin Yliopiston kanssa tehtiin sopimus GL:n painovoimadatan käytöstä. Gunter Finn sai luvan käyttää laitoksen painovoimadataa geoidilaskentamenetelmänsä testaamiseen. Hän esitteli ensimmäiset tuloksensa posterissa elokuussa Porton GGSM2004 kokouksessa. 9

2241 GPS-vaaitus EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v. 2002 EUVN_DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS/vaaituspisteiden verkkoa. Projektin tavoitteena oli, että tihennyspisteetiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Jokaisella pisteellä tulisi tehdä 24 tunnin GPS-havainnot, ne tulisi liittää tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen ja pisteellä pitäisi tehdä painovoiman mittaukset geopotentiaalilukujen laskemiseksi.tihennyspisteiden keräämisen 1. vaiheen aikana, joka päättyi viime keväänä, Suomesta ehdotettiin mukaan vain 20 GPS/vaaituspistettä, koska vaatimukset täyttäviä pisteitä ei ollut enmpää. V. 2003 EUREF-kokous kirjasi eri maista tulleet ehdotukset ja totesi, että EUVN_DA-verkkoon ehdottamiemme asemien tiheys oli selvästi tavoitetta pienempi. Esitettyjen pisteiden lisäksi tarvittaisiin 30-40 uutta pistettä Suomesta. EUVN_DA:lle laaditun aikataulun mukaan ehdotuksia uusiksi asemiksi kerätään vielä tämän vuoden loppuun. Tarvittavat mittaukset on tehtävä v. 2006 helmikuun loppuun mennessä ja lopullinen asemalista julkaistaan v. 2006 EUREF-kokouksessa. Uusien pisteiden rekognosointi aloitettiin vuonna 2004 ja tämän tuloksena valittiin 20 uutta pistettä, joista 12:lle pitää asettaa uusi pultti, jonka korkeus vaaitaan läheisestä tarkkavaaituspisteestä. Pohjois- Suomesta on valittu lisäksi 16 pistettä, jotka on mitattu GPS:llä vuosina 1998-99. Näin tullaan saavuttamaan toivottu pistetiheys Suomessa. Mittaukset ja tarvittavat sidosvaaitukset tehdään v. 2005. 2301 Tarkkavaaitus Vuoden 2004 vaaituksen kenttätyöt etenivät seuraavasti 1) Suunnitellut linjat Ahvenanmaalla (Lehmuskoski) ja Paltamossa (Rouhiainen) vaaittiin, lisäksi vaaittiin Merenkulkulaitoksen tilaamana Savonlinna-Oravin limnigrafi (42 km, Saaranen). Suunnitellut kaksi vesistöylitystä Kustavissa toteutettiin, lisäksi suoritettiin yksi vesistöylitys Ahvenanmaalla (Lehmuskoski, Rouhiainen). Vaaituslinjaston lisäyksiä ja korjauksia 2002-2003-julkaisu meni suunnitellusti painoon joulukuussa (Lehmuskoski, Rouhiainen). 2) Suunnitellut mareografien vaaitukset toteutettiin (Takalo, Lehmuskoski, Rouhiainen, Saaranen) seuraavasti: Kemi, Raahe, Oulu 9.-13.8.2004; Hamina ja Hanko 6.9.2004;Degerby 7-8.9.2004; Turku, Rauma, Kaskinen 9-10.9.2004. Kaskinen jäi kesken. Kemi, Raahe ja Oulu 13-14.2004; Pietarsaari 15.9.2004 ja Vaasa ja Kaskinen 16-17.9.2004. 3) Vaaituslaitteistojen simultaanivertailuja ei suoritettu Metsähovin testikentällä, kuitenkin pulttivälillä M4-M5 mitattiin yksi koje kerrallaan 16 kertaa v. 2004 aikana. Kolmannen tarkkavaaituksen loppujulkaisujen valmistelu on aloitettu. 2306 Vaaitustutkimukset Zeiss viivakoodiasteikon suurentaminen Digitaalivaaitussysteemin Zeiss Dini12 maksimitähtäysväli on 100-120 m, jolloin digitaalikojeen CCD kennolle 20 mm levyinen koodielementti kuvautuu n. 0,18 µm suuruisena, jonka kuvankäsittely prosessi pystyy käsittelemään. Vesiylityksiä varten tarvitaan 300-500 m tähtäyksiä eli viivakoodia on suurennettava vähintään nelinkertaiseksi. Edellisenä vuonna kokeiltiin erilaisia tekniikoita suurennetun viivakoodi asteikko-latan valmistamiseksi. Ongelmana niissä oli koodiviivan eli mustan ja valkoisen alueen rajaviivan huono laatu ja sen paikkatarkkuus. Kertomusvuoden syyskesällä suunniteltiin menetelmä suurennetun viivakoodiasteikon valmistamiseksi. Asteikon valmistusmenetelmä perustuu laserinterferometrin käyttöön ja mustan teipin leikkaamiseen ja irroittamiseen valkean teipin päältä. Laatu oli kohtuullisen hyvä lattaparille tehdyn systeemikalibroinnin perusteella. Digitaalivesiylitysmenetelmän testaamiseksi rakennettiin Tapiolan Otsolahteen kolmen kiintopisteen testikenttä, jossa on mahdollista suorittaa noin 400m, 250m ja 350m vesiylityksiä. Syksyn aikana kiintopisteiden korkeuserot vaaittiin kahteen kertaan rantoja pitkin ja testimittauksia suoritettiin muutama kertan. Alustavat tulokset olivat hyvin lupaavia. Menetelmää käytettiinkin Ahvenanmaan vesiylitysmittauksissa Bomarsundissa ja Kustavissa. 10

2.2.2 Painovoima 2226 Satelliittigravimetria Tutkimuksessa selvitetään painovoimakenttää mittaavien satelliittien käyttömahdollisuus ja painovoimasatelliittien mittaaman painovoima-aineiston soveltuvuus Suomen ja sen lähialueiden geodeettisissa mittauksissa. Jatketaan painovoimasatelliittitutkimusta ja CHAMP-satelliitin mittaaman datan ohella pyritään saamaan myös GRACE-satelliitin mittaama data käyttöön sitä mukaan, kun se tulee julkiseksi. Tutkitaan maan vesivaipan aiheuttamia muutoksia painovoimakenttään. Käytetään apuna mm. GPS- satelliittien ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja Parannetaan geoidilaskentavalmiuksia niiltä osin kuin se koskee satelliittidatan käyttämistä laskennassa. Uusia CHAMP- ja GRACE-satelliittien mittauksista tuotettuja painovoimamalleja oli vuoden 2004 loppuun mennessä saatavissa 11 kappaletta. GRACE-satelliitin datasata lasketut painovoiman kuukausimallit tulivat vuoden aikana saataville niin, että vuoden loppuun mennessä CSR oli julkaisut 22 globaalia painovoiman kuukausimallia huhtikuusta 2002 heinäkuuhun 2004. Kirjoitettiin Matlab- ja Fortran-ohjelmat globaalimallien käsittelyä varten (Bilker) ja aloitettiin painovoimakentän kuukausivaihtelun tutkiminen Suomen alueella GRACE:n painovoiman kuukausimallien avulla. GRACE:n mittaaman datan analysointi jatkuu vuonna 2005, jolloin aloitetaan tutkimus ilmakehän ja maan vesivaipan aiheuttamasta kuormituksista maankuoreen. Yhteistyö Stuttgartin yliopiston kanssa jatkui vuonna 2004. Globaalia painovoiman tasa-arvopinnan W 0 arvoja on laskettu eri potentiaalimallien avulla. Loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin ja raportti valmistuu vuoden 2005 alkupuolella. 2302 Absoluuttigravimetri Laitoksen absoluuttigravimetrilla FG5 (no. 221) suoritettiin mittauksia kotimaassa, Etelämantereella, Etelä-Afrikassa, Ghanassa ja Puolassa. Etelämantereella mitattiin tammi-helmikuussa 2004 pisteillä Aboa (Suomi), Sanae IV (Etelä- Afrikka), ja Novolazarevskaya (Venäjä) (Mäkinen). Sanae IV:llä mittaukset tehtiin teltassa suoraan kalliolla, muilla pisteillä rakennuksen sisällä olevilla betonipilareilla. Aboalla kyseessä oli toistomittaus; edelliset mittaukset oli tehty 1994 ja 2001. Aboan pisteen mittaukset ja ennenkaikkea mittausten jatkaminen ovat arvokkaita painovoiman muutosten seuraamiseksi, koska vastaavia toistomittauksia ei Etelämantereella ole. Etelä-Afrikassa yhteistyössä Kapkaupungin yliopiston kanssa mitattiin Paarliin toistomittaus (edelliset 1994 ja 2001). Piste palvelee vertauspisteenä Etelämantereen mittauksissa. Yhteistyössä GeoForschungsZentrumin (Potsdam) kanssa mitattiin absoluuttipiste Etelä-.Afrikan tähtitieteelliseen observatorioon Sutherlandiin, jossa on GFZ:n suprajohtava gravimetri. Kyseessä oli toistomittaus, sillä edellinen mittaus tehtiin v. 2001. Kesäkuussa mitattiin yhteistyössä Ghanan Geological Survey Departmentin kanssa kolme pistettä Ghanaan (Accra, Bolgatanga ja Kukurantumi). Pisteet muodostavat Ghanan painovoimaverkon peruspisteet. Hannoverin yliopiston (Institut für Erdmessung, IfE) kanssa on jatkettu pohjoismaista absoluuttipainovoimamittauskampanjaa. Metsähovin lisäksi vertausmittaus tehtiin myös Vaasan asemalla. Lisäksi lokakuussa 2004 tehtiin kolmen gravimetrin vertausmittaus Onsalassa Ruotsissa IfE /FG5-220, IMT (Norjan maatalousyliopisto, Aas)/FG5-226 ja GL/FG5-221. Euroopan komission rahoittamassa projektissa mitatiin absoluuttipiste Władysławowoon Puolaan yhteistyössä Polish Space Centerin (Varsova) kanssa. Lisäksi Geodesian ja kartografian tutkimuslaitoksen (Varsova) kanssa mitattiin piste Zakopaneen. Kotimaan pisteillä mitattiin Metsähovissa, Vaasassa (kaksi pistettä) ja Joensuussa. Vuonna 2003 Luxemburgissa tehdyn European Center for Geodynamics and Seismology (ECGS) järjestämän laajan kansainvälisen absoluuttigravimetrivertailun tulokset julkaistiin Gravity, Geoid and 11

Space Missions (GGSM2004) kokouksessa Portossa syyskuussa 2004. GL:n FG5-221 oli mukana ko. vertauksessa. 2304 Painovoiman suhteelliset mittaukset Tutkittu laitoksen painovoimarekisterin avulla edellisenä vuonna 2003 amatöörigeologien löytämän Keurusselän meteorikraatterin muotoa laitoksen painovoimarekisterin Bouguer-anomalian avulla ja osallituttu posterin laatimiseen Rio de Janeirossa (Brasilia) olleeseen impakteja käsittelevään kokoukseen Helsingin Yliopiston Geofysiikan osaston kanssa. (Ruotsalainen, Poutanen) Scintrex CG5 -gravimetrilla mitattiin 122 uutta painovoimapistettä n. 100 metrin välein Metsähoviin 1km x 1 km alueelle painovoimalaboratorion ympäristöön. Paikannus suoritettiin Leican RTK-GPS paikannuslaitteistolla. Näistä mittauksista tehtyä pro gradu-työn ohjasi Ruotsalainen. Metsähovin mitatusta ja analysoidusta painovoima-aineistosta pyritään määrittämään kallioperän rakennetta painovoimalaboratorion mittausreduktioiden tarpeisiin. 2312 Maannousupainovoimalinjat Vuoden 2003 aikana tehtiin yhteispohjoismaisena projektina maannousupainovoimalinjan 63 N kansainvälinen mittaus. Mittauskampanjan havaintoja on analysoitu ja verrattu saman syksynä suoritettuihin absoluuttipainovoimamittauksiin Vaasassa, Joensuussa ja Kramfors:ssa Ruotsissa. Mittaukset sopivat verrattain hyvin yhteen, vaikka alussa Vaasan ja Kramforsin havaintojen vertailussa oli hankaluuksia. 2305 Painovoiman ajalliset muutokset Metsähovissa sijaitsevassa painovoimalaboratoriossa sijaitsevalla suprajohtavalla gravimetrilla GWR T020 mitataan painovoiman ajallisia muutoksia. Projektin tarkoituksena on ylläpitää jatkuva painovoiman rekisteröinti ja huolehtia saatavan datan laadusta. Aineisto toimitetaan kansainväliseen tietopankkiin (ICET, Bryssel)). Suprajohtavalle gravimetrille suoritettiin syksyllä kallistustestejä ja laitteen vertikaalisuuntausta muutettiin jonkin verran. Laboratoriohuoneessa olevaa seismometrin pilaria käytettiin absoluuttimittauskampanjan aikana kesä-heinäkuun aikana (28.6 lähtien). Sidosmittauksia ja gradienttimittauksia laboratoriohuonessa tehtiin lokakuulle asti. Tällöin saatiin myös seismometri takaisin paikoilleen (19.10.). Poikkeavaa toimintaa kesti yli 4 kuukautta. Tiedonkeruujärjestelmää täydennettiin touko lokakuun välisenä aikana. Metsähovin painovoimalaboratorion ympäristö on koealueena Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka tutkii maankosteuden ja painovoiman välistä yhteyttä. Projektin työnimenä on nanogal. Yhteistyökumppaneina ovat Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan osasto, Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Projekti päättyy keväällä 2005. Laboratorion ympäristössä jatkettiin maatutkamittauksia kalliorakenteen ja irtomaan paksuuden selvittämiseksi. Maatutkaa käytettiin myös vaaitustestilinjan lisätutkimuksiin (piste M52). Itämeren aiheuttaman kuormituksen tutkimusta jatkettiin käyttämällä meriven pinnankorkeusmalleja. Mallit perustuivat mareografien aineistoon koko Itämeren alueella. Merentutkimuslaitos on antanut käyttöön Helsingin ja Degerbyn mareografien tuntiarvot. Ilmakehän aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutusta painovoimaan on tutkittu käyttämällä ilmatieteen laitoksen toimittamaa HIRLAM ilmanpainehilan aineistoa. Tuloksista yhdessä paikallisen barometrin kanssa on saatu ilmanpaineesta johtuva korjaus suprajohtavan gravimetrin painovoimaan. Ilmanpainehilan ja Itämeren vedenkorkeuden yhdistäminen on ollut erittäin tuloksellista. Kuormituslaskuilla ja käyttäen HIRLAM hilaa voidaan koko Suomen alueelle laskea ilmanpaineen muutoksista johtuvia vertikaaliliikkeitä ja tutkia näin maankuoren elastista deformaatiota. Kansainvälinen yhteistyöhön liittyen laitoksen suprajohtavan gravimetrin havaintoaineisto on lähetetty GGP (Global Geodynamics Project) projektille. Myös muiden projektiin kuuluvien suprajohtavien 12

gravimetrien (18 kpl) aineisto on käytettävissä. Aineisto on CD-levyillä Geodeettisella laitoksella ja myös saatavilla yhteisestä tietopankista (http://etggp.oma.be/). 2.2.3 Maankuoren liikkeet 2224 Deformaatiotutkimus Geodeettinen laitos osallistui erilaisiin deformaatiotutkimuksiin, joista osa on omina projekteinaan, osa on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Yleisesti ottaen toimintaa haittasi resurssipula. Pasmajärven/Nuottavaarankallioperän siirros Pasmajärven ja Nuottavaaran alueen mittauksista ilmestyi Geodeettisen laitoksen tiedonanto. FinnRef-aikasarjojen analysointi. Aikasarjojen rutiininomainen laskenta on suoritettu. Tutkitaan koko Suomen alueen maankuoren liikkeitä. BIFROST (Baseline Inferences for Fennoscandian Rebound Observations, Sea Level and Tectonics)- projekti jatkui. Maankuoren kuormitus. Laskettiin GPS- ja mareografiaikasarjoista korrelaatiot, tutkittiin pitkien GPSvektorien avulla kuormituksen vaihtelua. Loppuvuodesta työ jatkui TEKESin rahoittamana yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen kanssa, tarkoituksena tutkia mm. troposfäärin vaikutusta havaintoihin. 2232 GeoSatakunta GeoSatakunta-projektin eräänä tavoitteena on ollut saada tietoa Satakunnan kallioperän nykyhetken liikunnoista. Satelliittiteknologiaan perustuva GPS-mittaus (Global Positioning System) antaa tarkkuutensa ja tehokkuutensa ansiosta parhaimman mahdollisuuden pinta-alaltaan suuren alueen vaakasuuntaisten liikkeiden havaitsemiseen. Projektissa ovat mukana Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Geologian tutkimuskeskus, Posiva Oy ja Geodeettinen laitos. Geologian tutkimuskeskus määritti vuonna 2002 kallioperän tutkimukseen tarkoituksen mukaiset GPSasemien paikat. Porin kaupunki rakensi Geodeettisen laitoksen ohjeiden mukaisesti saman vuoden lopulla seitsemän kallioon kiinnitettyä betonipilaria (kiintopistettä) GPS-havaintojen alustoiksi. Pilarit sijaitsevat Porin (Tahkoluoto, Kivini ja Peräkulma), Ulvilan (Kuorila), Nakkilan sekä Kullaan (Sääksjärvi ja Järventausta) alueella. GPS-pilareiden muodostama havaintoverkko kattaa noin 20 km x 50 km alueen. Verkon laajentaminen etelään Rauman suuntaan on suunnitelmissa. GeoSatakunta projektin kaikki mittauskampanjat (6 kpl) vuosilta 2003 ja 2004 on laskettu. Verkon keskuspisteelle (4, Kuorila) on määritetty EUREF-FIN -koordinaatit Olkiluodon, Kivetyn ja Vaasan FinnRef-asemien avulla mittauskampanjan I/2003 datoista. Tasoituksen jälkeen pisteiden koordinaattien keskivirheet ovat olleet keskimäärin hieman pienempiä kuin 1 mm. 2231 Etelämanner-projekti Absoluuttipainovoimamittauksia tehtiin (RU). Aboalla (FI), Sanae IV:llä (RSA) ja Novolazarevskayalla Vuoden 2003 alussa asennettiin Etelämantereelle Suomen Aboa asemalle GPS-vastaanotin. Näiden mittaustulosten avulla tutkitaan sekä maankuoren liikkeitä että tarjotaan alueella oleville tutkijoille tarkan reaaliaikaisen paikannuksen mahdollisuus. Aboan GPS-aseman huollettiin ja siltä saatiin vuoden katkeamaton aikasarja (Ahola). Aseman RTK-korjausta apuna käyttäen mitattiin Aboan 5 km lumilinjan kahdesti sekä mitattiin painovoimakopin ympäristön tarkka maastomalli ja kartoitettiin Aboan ja Wasan asemat. Lisäksi määritettin kaikkien Aboan kiintopisteiden koordinaatit ja Aboan GPS-asemalle varamerkit. 13

Mittaukset analysoitiin myöhemmin Geodeettisella laitoksella. Aboan pysyvän GPS-aseman data laskettiin Sanae IV:llä olevan VESL-nimisen GPS-aseman suhteen. 22241 POSIVA Geodeettinen laitos on tutkinut Posiva Oyn tilauksesta maankuoren deformaatioita tutkimusalueilla, jotka on valittu mahdollisiksi ydinjätteen loppusijoituspaikoiksi. Tutkimukset alkoivat ensimmäisenä Olkiluodossa, jonne perustettiin kymmenen GPS-pisteen/pilarin tutkimusverkko vuonna 1994. Verkkoa laajennettiin kolmella uudella pilarilla vuonna 2003. Kivettyyn ja Romuvaaralle puolestaan rakennettiin seitsemän pilarin verkot vuonna 1995. Yksi GPS-pilari jokaisella tutkimusalueella kuuluu pysyvien GPS-asemien FinnRef-verkkoon. GPS-mittaukset aloitettiin Olkiluodossa vuonna 1995 ja Kivetyssä sekä Romuvaaralla vuonna 1996. Pilarien väliset 0.5-3.5 km etäisyydet on mittattu kaksi kertaa vuodessa paitsi vuonna 2000, jolloin ionosfäärin korkean aktiivisuuden vuoksi GPS-mittauksia ei tehty lainkaan. Tutkimukset ovat keskittyneet nykyään Olkiluotoon. Tästä johtuen vuodesta 2002 alkaen Kivetyssä ja Romuvaaralla on tehty enää yksi mittauskampanja vuodessa. Näiden tutkimusalueiden mittauksia ei ole haluttu kokonaan lopettaa, koska niitä voidaan pitää vertausaineistona Olkiluodon tutkimuksille. GPSmittausten tuloksina olevista aikasarjoista voidaan määrittää GPS-pilarien liikkeet toisiinsa nähden, joista puolestaan saamme kuvan maankuoren liikkeistä tutkimusalueilla. Olkiluodon tutkimusverkko liitettiin tarkkavaaituksella vuonna 2003 Suomen kolmannen tarkkavaaituksen linjastoon. Samalla GPS-pilarit tarkkavaaittiin. Pilarien korkeuksien muutoksia tullaan seuraamaan vaaituksin kahden vuoden välein. Pekka Lehmuskoski Kirjoitettiin raportti vuonna 2003 Olkiluodossa tehdyistä vaaituksista. 2316 Pitkä vesivaaka Pitkän vesivaa an haponkestävästä teräksestä oleva 5,5 m:n pituinen prototyyppi valmistui alkuvuonna 2004 ja sitä on testattu Geodeettisen laitoksen laboratoriossa. Laitteessa ei ole havaittu huhtikuussa tapahtuneen asennuksen jälkeen korroosio-ongelmia. Laitteen pinnankorkeusinterferometria on testattu ja interferogrammin vaiheen pienimmän neliösummaan perustuvaa tulkintaohjelmaa ohjelmoitu ja testattu syksyn ajan AvCam CMOS-kameralla suoritettuihin laboratoriorekisteröintihin. Laitteessa havaittu mikroseismistä johtuvaa noin valon aallonpituuden puolikkaan (~200 nanometriä) luokkaa olevan veden pinnan heilahtelua, mikä vaikeuttaa huomattavasti interferogrammin vaiheen luotettavaa tulkintaa. Ohjelman kehittelytyö jatkuu kohti interferogrammien automaattista tulkintaa. Laitteen asennusta Lohjalle ei suoritettu yllämainittujen mikroseismisyiden takia ja interferogrammien luotettava tulkinnan puuttuessa. 24182 SAR-interferometrian geodeettiset sovellukset Tutkimus liittyy GL:n Euroopan avaruusjärjestölle tekemään Category 1 -hakemukseen Land subsidence and land uplift determination due to the postglacial rebound in the boreal forest zone using repeat pass satellite SAR interferometry and Permanent scatterers technique, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2003. Suurin edistysaskel vuonna 2004 oli se, että GL:lle saatiin koekäyttöön Atlantis Scientificilta Coherent Target Monitoring -ohjelma. CTM-ohjelman avulla voidaan arvioida maanpinnan nousua tai vajoamista SAR-kuvien aikasarjan avulla. Tutkimuksen testialueet ovat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Turku ja Helsinki. Turun alueelta kuvia hankittiin noin 40 kappaletta, joista 34 oli käyttökelpoisia. Vuoden 2004 aikana huomattiin, että CAT-1 projektille varattu 50 kuvan kiintiö oli liian pieni. Samaan aikaan ESA ilmoitti, että CAT-1 projektien SAR-kuvien hinta lasketaan 200 eurosta 25 euroon, joten haimme kiintiön kasvatusta, joka lopulta hyväksyttiinkin syyskuussa 2004. Keväällä projektia käytiin esittelemässä Turun ja Helsingin kaupunkien viranomaisille. Molemmat kaupungit osoittivat kiinnostuksensa projektiin, ja saimme vaaitsemalla mitattua referenssiaineistoa maanpinnan vajoamiseen liittyviin tutkimuksiin. Vaaitusten alueellinen kattavuus on kuitenkin harva ja vertailu SAR-kuvilta saatuihin tuloksiin on vaikeaa. Syksyn aikana mietittiin erilaisia keinoja CTM-menetelmän tulosten luotettavuuden ja toistettavuuden analysoimiseen. 14

2601 Metsähovi Pysyvä GPS asema. Metsähovin tutkimusaseman pysyvä GPS asema on toiminut koko vuoden IGS (International GPS Service) ja EPN (European Permanent GPS Network) -verkoissa. Vuoden loppupuolella GPS-aseman datansiirto siirtyi Navigoinnin ja paikannuksen osastolle, mutta tunnin datansiirto kansainvälisiin verkkoihin ei ole toteutunut. GPS- ja laserhavaintoja tukevan sääaseman havainnot on lähetetty IGS verkkoon. Myös painovoimalaboratorio on käyttänyt näitä säähavaintoja. GPS/GLONASS vastaanotin Javad Legacy on toiminut säännöllisesti ja sen havaintodata on lähetetty Frankfurtiin Glonass-datakeskukseen ja talletettu myös Geodeettisen laitoksen tietopankkiin. Satelliittilaser. Satelliittilaserin toiminta on jatkunut, tosin havaintomäärät ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi aiempiin vuosiin verrattuna, koska alkuvuonna laser ei ollut toimintakunnossa. TKK:n Mittaustekniikan laboratorion avustuksella laser saatiin toimimaan loppukeväällä. Syksyllä aloitettiin neuvottelut Grazin Lustbühelin observatorion (Itävallan tiedeakatemia) kanssa laserlaitteiston lainaamiseksi. Taulukko 1. Satelliittilasermittaukset Satelliitti Ratoja Normaalipisteitä AJISAI 24 377 BE-C 1 15 CHAMP 15 387 ENVISAT 42 493 ERS-2 44 629 GFO-1 13 113 GLONASS-84 1 6 GP-B 12 96 GPB 1 7 GRACE-A 4 59 GRACE-B 3 40 JASON 33 656 LAGEOS-1 16 143 LAGEOS-2 12 75 LARETS 7 32 STARLETTE 6 38 STELLA 9 82 TOPEX 51 1258 Yhteensä: 294 4506 Doris. Sjökullassa oleva asema on toiminut katkoitta. Yhteistyötä tehdään Ranskan avaruushallituksen (CNES) kanssa. Geodeettinen VLBI. Geodeettinen VLBI-toiminta aloitettiin yhteistyössä TKK:n Metsähovin radiotutkimusaseman kanssa. Ensimmäiset testit epäonnistuivat datan nauhoituksessa olleiden ongelmien takia, samoinkuin tallennuslaitteiden epäkuntoisuuden takia. Vuoden loppuun mennessä viat saatiin korjattua ja datan tallennukseen lainattua levylle tallentava Mark V-laitteisto. Vuoden kaksi viimeistä testiä marras-joulukuussa onnistuivat ja Metsähovi on nyt mukana normaaliohjelmissa. Tarkoitus on osallistua eurooppalaisen geodeettisen VLBI-verkon ohjelmaan 4-5 mittauksella vuodessa. Seismometri.Helsingin Yliopiston Seismologian laitos asensi seismometrin suprajohtavan gravimetrin kanssa samaan huoneeseen v. 2001. Metsähovin mittauslaitteilla mitattujen tietojen avulla osallistutaan seuraavien tieteellisten geodeettisten havaintoverkkojen tai tietopankkien toimintaan: 15

IGS: International GPS Service, IAG:n alainen maailmanlaajuinen palvelu, jonka yli 200 aseman datoja käytetään mm. GPS-satelliittien tarkkojen ratojen laskemiseen, ITRF-koordinaatiston ylläpitoon, geodynamiikan tutkimukseen yms., EPN: EUREF permanent GPS-network, Euroopanlaajuinen pysyvien GPS-asemien verkko, IGLOS: International GLONASS service, globaali GLONASS-havaintoverkko, DORIS: Doppler Orbitography by Radiopositioning Integrated on Satellite ranskalaisten (IGN) perustama maailmanlaajuinen verkko, ILRS: International Laser Ranging Service, joka on IAG:n alainen satelliittilaserasemien havaintoverkko, IVS. International VLBI Service, IAG:n alainen geodeettisten VLBI-asemien verkko, GGP: Global Geodynamics Project, suprajohtavien gravimetriasemien verkko, sekä Information System and Data Center, ICET: International Center for Earth Tides (ICET), joka kerää kansainvälisesti suprajohtavien gravimetrien dataa. 2.2.4 Metrologia ja laatu 2221 Pituuden kansallinen mittanormaalilaboratorio Geodeettinen laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona (KML). Laitos liittyi v. 2002 kansainväliseen kansallisten mittanormaalien ja kalibrointi- ja mittaustodistusten vastavuoroiseen tunnustamissopimukseen (MRA, Mutual Recognition Arrangement) ja sai luottamuslauseen Euroopan metrologian laitosten yhteistyöorganisaation laatuforumissa (EUROMET QS-Forum). Tätä varten laitoksen KML-laadunhallintajärjestelmä on kehitetty ISO 17025 -standardin vaatimusten tasolle. KML-vuosikertomus toimitettiin MIKESille tammikuussa ja laatuvuosikertomus EUROMETille joulukuussa. KML- ja sopimuslaboratoriotapaamiseen osallistuttiin syyskuussa. Laatukäsikirjan uudistaminen on tekeillä; yllättävien aikataulumuutosten ja uusien laitteiden takia sen valmistuminen siirtyi vuoden 2005 kevääseen. Vuonna 2003 Nummelassa ja Tsukubassa Japanissa kalibroitiin tarkkuustakymetrejä ja mittaustulokset laskettiin alkuvuonna 2004 ja niistä tehtiin käsikirjoitus otsikolla Comparisons of EDM instruments and calibration services. Mittauksia ja käsikirjoitusta täydennettiin vielä kalibroinneilla TKK:n Väisälä-perusviivalla Otaniemessä. Laskentaohjelmia kehitettiin Nummelan kalibrointimittausten sekä systemaattisten että satunnaisvirheiden tutkimiseksi entistä perusteellisemmin. Tuloksiin näillä ei kuitenkaan ollut mainittavaa vaikutusta, eivätkä syyt isoihin eroihin Nummelan ja Tsukuban tuloksissa selvinneet. Kirjoitusta on tarkoitus täydentää japanilaisten osuudella, mutta tietoa työn etenemisestä siellä ei ole saatu. Toisaalta artikkelista tulee entistä kiinnostavampi, jos mukaan saadaan vielä mm. ensi vuoden aineisto. Etäisyydenmittauskalustoja (Leica TC2003L, Wild DI2002 ja Kern ME5000 heijastimineen) kalibroitiin suunnitellusti Nummelan normaaliperusviivalla, ja tätä varten tehtiin projektiomittaukset kahteen kertaan. Samalla varmistettiin kunnostetun projektiomittausvarustuksen toimivuus. Tämä kunnostus tilattiin TKK:n Geodesian laboratoriolta (Salminen). Samassa paikassa kunnostettiin myös Väisälä-komparaattorin valonohjauslaitteisto.nummelan kalibrointiperusviivan käyttökelpoisuus tarkastettiin; uudet tulokset on julkaistu GL:n verkkosivuilla. Marraskuussa uusittiin vielä joitakin projektioita rakennustöiden aiheuttamien mahdollisten vaurioiden selvittämiseksi. 24- ja 864- projektioissa ilmeni merkittäviä muutoksia, jotka näyttävät johtuvan havaintopilarien liikkeistä; mitään vakavampaa ei ilmennyt. Rakennustyöt Nummelan normaaliperusviivalla valmistuivat joulukuussa 2004, arvioitu aika oli kesäkuu 2004. Viivästymisen takia normaaliperusviivan interferenssimittaukset kvartsimetrien 16

vertailuineen siirtyivät syksyyn 2005. Mittaus-, suunnittelu-, valvonta-, kokous- ym. käyntejä Nummelassa oli yhteensä kuutisenkymmentä. Nummelan perusviivakiinteistöltä purettiin 1930-luvulla valmistuneet kaksi huonokuntoista rakennusta, ns. asuinrakennus ja pitkä rakennus. Jälkimmäisen sisällä ollut havaintopilarilinja säästettiin. Tämän jälkeen rakennettiin perustukset uudelle tukikohtarakennukselle sekä havaintopilarien suojahäkeille (216, 432, 864) ja -katoksille (24, 72). Häkit ja katokset rakennettiin paikalla, päärakennus tuotiin paikalle kahdessa osassa autolla. Paikalle rakennettin vesi-, viemäri-, sähkö-, puhelinyhteydet. Noin 0,47 hehtaarin alue perusviivan alkupäästä aidattiin. Hankkeen rakennuttajana oli Senaatti-kiinteistöt ja pääurakoitsijana MN Rakennus- ja Kiinteistöpalvelu Oy. 2228 Putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratorio Neljän laitoksen viisi absoluuttigravimetria osallistui 3.-18.7. 2004. Metsähovissa keskinäiseen vertaukseen. Instituutit ja laitteet olivat: Federal Agency for Cartography and Geodesy (BKG, Frankfurt/ FG5-101 ja FG5-301); Central Research Institute of Geodesy, Aerial Surveying and Cartography (TsNIIGAiK, Moscow/ GBL-P001); Institut für Erdmessung (IfE, Hannover/FG5-220); Geodeettinen laitos, FG5-221.Laiterikon vuoksi GL:n laitteella ei voitu mitata samanaikaisesti, vaan mittaus tehtiin vasta myöhemmin (Mäkinen ja Bilker). Gravimetrien kalibrointilinjalla Masala Vihti kalibroitiin laitoksen LCR-G55 ja LCR-G600A sekä Scintrex-CG5 ja Worden gravimetrit keväällä ja syksyllä. Tönis Oja Viron Maa-ametista Tallinnasta suoritti 3 LCR-G gravimetrin ja Scintrex-CG5 gravimetrin kalibrointia kesäkuussa viikon ajan. Scintrex-CG5 ja LCR-G600A feedback gravimetreilla suoritettiin Metsähovin painovoimalaboratoriossa absoluuttipisteiden relatiivisia tarkkuussidosmittauksia sekä vertikaaligradienttimittauksia eri korkeustasoihin nähden (Ruotsalainen, Bilker, Dayioglu). Muu toiminta kuvattu pääasiassa kohdassa 2302 Absoluuttigravimetri. 2229 Vaaituskalibroinnit Vaaituslattojen kalibrointia on tehty sekä omien lattojen osalta että tilaustyönä ja digitaalivaaituskoneiden systeemikalibrointia on jatkettu lattakomparaattoritilaan rakennetulla laitteistolla. Järjestelmän kehitystyötä jatketaan mm. automatisoinnin parantamiseksi. Kertomusvuoden aikana on pystylaserlattakomparaattorilla kalibroitu invarlattoja, määritetty lämpölaajenemiskertoimia sekä tehty lattaparien nollapiste-eron määrityksiä seuraavasti : Taulukko 2. Vaaituskalibroinnit Tanska 17.5.2004 Nedo LD13 3 kpl Maa Sertifikaatti annettu Lattakalibrointi Liettua 31.5.2004 Wild GPCL3 Yht. 4 kpl Latvia 27.7.2004 Zeiss LD13 2 kpl Zeiss LD12 2 kpl Zeiss 2 kpl Wild GPCL3 2 kpl Yht. 8 kpl Lämpölaaj.kerr Systeemikalibrointi 4 kpl Leica NA3003+2 lattaa yht. 4 kpl 8 kpl Zeiss Dini12+4lattaa Leica NA3003+2 lattaa Yht. 6 kpl 7 kpl Zeiss Dini11+5lattaa Zeiss Dini12+4 lattaa 17

Nedo LD12 Yht. 9 kpl 2 kpl Wild perint. 2 kpl Yht. 7 kpl Ruotsi 10.8.2004 Zeiss Dini12+3lattaa Yht. 3kpl Maanmittauslaitos 23.8.2004 Wild GPCL3 2 kpl Yht. 2 kpl Viro/Planserk Zeiss LD13 6 kpl Zeiss LD12 3 kpl Zeiss LD11 3 kpl Zeiss LD24 2 kpl Zeiss perint. 2 kpl Yht. 16 kpl Ruotsi 7.12.2004 NedoLD13 3 kpl Yht. 3 kpl 2 kpl Wild NA3000+2lattaa Yht. 2 kpl 14 kpl Zeiss Dini12+14 lattaa Yht. 14 kpl 3 kpl Zeiss Dini12+3 lattaa Yht. 3 kpl Islanti 1.11.2004 Zeiss Dini12+2lattaa Leica NA3000+2lattaa Leica NA3000+2lattaa Yht. 6 kpl Yhteensä: 40 kpl 38 kpl 47 kpl 2230 GPS-tutkimukset Projektin päätavoitteena on tutkia geodeettisen GPS:n eri mittausmoodien tarkkuutta ja käytettävyyttä. RTK:n tarkkuutta tutkittiin Metsähovin ympäristöön rakennetulla testikentällä. RTK-mittauksen suorittivat Stuttgartin yliopiston harjoittelijat. Stattisen GPS:n tutkimus on aloitettu. Projekti alkoi uuden laskentaohjelmiston testaamisella ja kilpailuttamisella. Ohjelmaksi hankittiin Geotrimiltä Trimble Total Control. Laskennan aloittaminen myöhästyi muutaman kuukauden erinäisistä muista projekteista johtuvista syistä. Laskenta valmistunee vuoden 2005 alkupuolella. 2243 VRS-tutkimus Vuoden 2003 VRS-mittausten tulokset valmisteltiin ja analysoitiin alkuvuonna 2004. Tuloksia on esitelty vuoden kuluessa useassa paikassa ja yhteydessä. Laajan suomenkielisen VRS-raportin kirjoittaminen aloitettiin huhtikuussa ja se julkaistiin laitoksen tiedotesarjassa vuoden 2004 lopussa. Raporttiin on sisällytetty tulosten lisäksi myös paljon teoriaa sekä erilaisia VRS-mittauksissa huomioonotettavia asioita. Raportista otettiin 250 kappaleen painos ja tavoitteena on mahdollisimman laaja levikki tutkimustuloksille. Tämän vuoksi VRS-tuloksien valmistuttua pidettiin tärkeänä niistä tiedottamista mittaajille ja muutoinkin mahdollisimman laajasti 18

kansallisesti. Tämän vuoksi kirjoitettiin artikkeli Maankäyttö-lehden numeroon 4/2004, jossa esitellään lyhyesti ja yleistajuisesti tutkimustulosten tärkeimmät osat. 2404 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian laatu, testikentät Laadun indikaattoreiden kehittäminen Vuonna 2003 aloitettiin MMM rahoituksella Kuvalaatuindikaattorit-projekti, jossa kehitettiin laatuindikaattoreita digitaalisten ilmakuvien radiometrisen laadun ja spatiaalisen erotuskyvyn arvioimiseksi. Projektia jatkettiin vuonna 2004 analysoimalla n. 3000:n MML:n ja FM-Kartan skannaaman ilmakuvan histogrammit, joiden perusteella kehitettiin toleranssit histogrammeihin perustuvalle ilmakuvien laadunvalvonnalle MMM:n FLPIS ortokuvatuotannon laadunvalvontaa varten. Tulosten perusteella parannettiin histogrammien laadunvalvontaa varten kehitettyä HISTOQCohjelmistoa, joka toimitettiin suomalaisille hyödyntäjäyrityksille (Geoaudit Oy, FM-Kartta Oy, MML). HISTOQC-ohjelmistoa on käytetty MMM:n LPIS projektin ortokuvatuotannon laadunvalvonnassa vuonna 2004. Histogrammiperusteisen laadunvalvonnan määrittelyt toimitettiin myös merkittävimmille skannerivalmistajille (Intergraph, Leica Geosystems). HISTOQC-ohjelmisto toimitettiin myös JRC:hen. LPIS-ortokuvatuotannon laadunvalvonnasta kirjoitettiin artikkeli NJRS-lehteen. Radiometrisestä laadunvalvonnasta pidettiin posteri-esitelmä ISPRS:n kongressissa Istanbulissa sekä julkaistiin artikkeli kokousjulkaisussa. Resol-ohjelman kehittäminen ja erotuskykymittaukset RESOL-ohjelmisto on kehitetty GL:ssä 1990-luvulla ilmakuvien spatiaalisen erotuskyvyn mittaamiseksi automaattisesti viivatestikuvioista. Ohjelmistoa kehitettiin edelleen vuonna 2004. Erotuskykykymittauksia varten saatiin MML:lta 250 skannattua ilmakuvaa. Noin 30:n suurimittakaavaisen ilmakuvan erotuskyvyt mitattiin RESOL-ohjelmalla. Erotuskyvyt vaihtelivat välillä 30-54 viivaa/mm, riippuen etäisyydestä kuvan keskipisteestä. Tärkeä erotuskykyä rajoittava tekijä oli skannausresoluutio 20 µm, joka teoriassa rajoittaa maksimaaliseksi RP-arvoksi 50 viivaa/mm. Tulokset raportoitiin MMM:n Kuvalaatuindikaattorit-projektin loppuraportissa. Siemens-tähden kehittäminen Erotuskyvyn testaamista varten kehitettiin siirrettävä Siemens-tähti (puoliympyrä), jonka säde on 6.8 m ja sektorin maksimaalinen leveys on 1 m. Siemens-tähti ommeltiin mustasta ja harmaasta akryylikankaasta. Materiaalien spektraalit ominaisuudet ovat varsin stabiilit 400-1000 nm aallonpituusalueilla (näkyvä valo, lähi-infra). Kontrastit ovat 1:8-1:10. Sjökullan testikentän sorien vanhenemisen BRDF-mittaus Sjökullan punaisen, harmaan, mustan ja valkoisen soran BRDF-mittaukset suoritettiin kesällä 2004 käyttäen GL:n goniometriä, spektrometri oli ASD Field Spec PRO FR 350-2400 nm. Valkoisen soran spektri oli muuttunut huomattavasti, mutta punaisen, harmaan ja mustan soran spektrit eivät juurikaan olleet muuttuneet. Mittausten perusteella viivatestikuvioiden nykyiset kontrastit ovat noin 1:3 (harmaa/musta) ja 1:5 (valkoinen/musta); alunperin vastaavat kontrastit olivat 1:3 ja 1:8. Liikuteltavien testikuvioiden käyttö Lokakuussa 2004 Sjökullan testikenttä kuvattiin kahdella Vexcel UltraCam-D kameralla ja Jämsä kuvattiin yhdellä UltraCam-D:llä. Yhteistyökumppaneina projektissa olivat FM-Kartta Oy ja MML. Lisäksi testilennoissa oli mukana MML:n RC20 filmikamera. Testin aikana Sjökullassa olivat kiinteiden kiintopisteiden, erotuskykykuvioiden ja harmaakiilojen lisäksi siirrettävä harmaakiila (8 harmaasävyaskelta, 5%-70% reflektanssit) sekä Siemens-star. Siirrettävien testikuvioiden ongelmaksi osottautui kuura, joka tuli poistaa ennen kuvauksia harjaamalla ja pyyhkinmällä. Sensoreiden ja liikuteltavien testikuvioiden käytettävyyden analysointi on käynnissä. 24042 Laserkeilauksen laatu erityisesti kaupunkialueilla EuroSDR Building Extraction Geodeettisen laitoksen koordinoiman ja vuonna 2003 alkaneen EuroSDR:n koetyön Building Extraction tavoitteena oli vertailla eri aineistojen ja menetelmien avulla tuotettujen kaupunkimallien laatua, tarkkuutta, käyttökelpoisuutta ja taloudellisuutta. Koetyöstä kiinnostuneilla oli mahdollisuus käyttää laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja neljältä eri koealueelta, joista kolme oli Suomesta ja yksi Ranskasta. Suomen koealueiden valinnan ja aineistojen valmistelun 19