Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen).

Transkriptio

1 Suprajohtavan gravimetrin käytöstä geofysiikassa H. Virtanen Geodeettinen laitos, Abstract The superconducting or cryogenic gravimeter (SG) is based on the levitation of a superconducting sphere in a stable magnetic field created by current in superconducting coils. Depending on frequency, it is capable of detecting gravity variations as small as ms 2. Due to its high sensitivity and low drift rate it has been over two decades eminently suitable for the study of geodynamical phenomena through their gravity signatures. The gravimeter GWR T020 in Metsähovi has been recording continuously since August 1994 and is one of 20 similar instruments that participate in the international Global Geodynamics Project (GGP) since We present some geophysical applications for SG and results of Metsähovi station. 1. JOHDANTO Suprajohtava gravimetri (SG) on ollut yli kaksi vuosikymmentä erinomaisen sovelias kaikkien sellaisten geofysikaalisten ilmiöitten tutkimiseen, jotka sisältävät painovoiman vaihtelua. Tämä johtuu laitteen pienestä käynnistä ja huomattavasta herkkyydestä. Riippuen taajuudesta, erotuskyky on parempi kuin ms 2 ( g). Ajallisesti voidaan tutkia ilmiöitä joiden periodi on sekunneista (mikroseismi) vuosiin (Chandlerin periodi). Geodeettisella laitoksella on Metsähovissa painovoimalaboratorio, joka on erityisesti suunniteltu painovoimatutkimuksiin. Laboratorion sisällä on kaksi havaintohuonetta, joista toinen on tarkoitettu suprajohtavalle gravimetrille ja toinen o painovoiman absoluuttimittauksiin. Suprajohtava gravimetri (GWR T020) on ollut yhtäjaksoisesti toiminnassa elokuusta 1994 lähtien. Painovoimahavainnot tehdään sekunnin välein ja tärkeänä apuhavaintona ilmanpaine rekisteröidään 10 sekunnin välein. Metsähovissa on useita muita tutkimuslaitteistoja joiden toimintaa voidaan tukea SG:n havainnoilla ja siihen liittyvillä tutkimuksella. Metsähovissa on mm. absoluuttigravimetri, satelliitilaser, pysyvä GPS, Doris lähetin ja geodeettinen VLBI. Seuraavassa esitellään erilaisia sovellutuksia SG:lle. Lisäksi esitetään joitakin tuloksia Metsähovista, liittyen hydrologisiin ilmiöihin, Itämeren ja ilmakehän aiheuttamaan kuormitukseen ja maapallon ominaisvärähtelyihin. Laitteita on toiminnassa tällä hetkellä ei puolilla maailmaa noin 20 asemalla. Laitteet toimivat GGP (Global geodynamics Project) yhteistyöverkossa (Crossley et al. 1999). Rekisteröinnit lähetetään säännöllisesti yhteiseen tietokeskukseen, joka tällä hetkellä on Potsdamissa. 263

2 Yhdistämällä havainnot useammalta asemalta, voidaan tutkia ilmiöitä, jotka ovat liian heikkoja havaittavaksi yhdeltä asemalta. Painovoimatutkimuksissa käytetään edelleen useasti yksikköjä gal ja ngal (10 8 ms 2 ja vastaavasti ms 2 ). Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen). 2. TOIMINTAPERIAATE SG (kuva 1) muodostuu isosta nelinkertaisesta 140 cm korkeasta dewarista ( termospullo ), jonka sisällä on enimmillään 200 litraa nestemäistä heliumia. Laite vaatii heliumin lisäämistä noin 10 kk välein. Itse havaintolaite sijaitsee dewarin alaosassa heliumin keskellä 4 K lämpötilassa. SG:n toimintaperiaate on analoginen perinteisen relatiivisen jousigravimetrin kanssa. Jousivoima on korvattu magneettisella kentällä. Tämä kenttä on aikaansaatu suprajohtavilla sähkömagneeteilla, johon virta laitettiin sisään elokuussa Sopivan gradientin asettelun jälkeen yhteys ulkomaailmaan irroitettiin. Käämi on tehty niobiumista, jonka kriittinen lämpötila on 9 K. Testimassana on myös niobiumista valmistettu 2.5 cm:n lämittainen ontto pallo, joka fysiikan lakien mukaan suprajohteena leijuu magneettikentässä. Tämän pallon liikettä seurataan kapasitiivisilla ilmaisimilla. Laitteisto on suojattu ulkoista magneettikenttää vastaan metallisella suojauksella. Ainoa voima voi joka vaikuttaa testimassaan on painovoimakentän muutos. Palloa pidetään itseasiassa paikoilllaan takaisinkytkennän avulla. Takaisinkytkentävirta antaa sitten painovoiman muutoksen. Leijumisen aikaansaava magneettikenttä on äärimmäisen pysyvä, koska ulkoista virtaa ei tarvita, joten päästään hyvin suureen mittaustarkkuuuteen. Laitteissa on kuitenkin jäljellä pieni lineaarinen käynti, yleensä luokkaa 2 3 µgal vuodessa. 264

3 3. SOVELLUTUKSISTA Surface Gravity Effect Log Period (secs) Kuva 1. Maanpinnalla havaitut painovoimailmiöt (Crossley et al. 1999). Maanpinnalla havaittavista painovoiman muutoksista on esitetty yhteenveto kuvassa 1. Suurin säännöllinen ajallinen muutos painovoimassa johtuu Kuun ja Auringon puoli ja kokovuorokautisesta vuoksivoimien vaikutuksesta. Näiden muutosten suuruudet riippuvat mm. latitudista. Metsähovissa maksimi vaihteluväli on noin 225 µgal. Maapallon elastisuuden vaihteluista ja eri kerrosten vuorovaikutuksista johtuen nämä muutokset tarjoavat tutkimusvälineen maapallon sisärakenteen tutkimukselle. SG:n datan yleisenä prosessointiperiaatteena on että havainnoista poistetaan ensin kaikki tunnetut tekijät, jolloin päästään tutkimaan ilmiöitä, jotka aiheuttavat vielä heikompia painovoimamuutoksia. Metsähovin havainnoista poistetaan rutiininomaisesti paikallinen havaittu maanvuoksi ja navanliike ja käynti. Maapallon navan liikkeen (10 20 m) aikaansaama vuotuinen painovoiman muutos on suurimmillaan 8 µgal. Navan paikat saadaan esimerkiksi kansainvälisistä VLBI havainnoista ja korjaus lasketaan teoreettisesti. Ilmanpaineen muutokset aiheuttavat Metsähovissa suurimmillaan 30 µgal vaihtelun. Painovoiman muutos johtuu sekä ilmamassan Newtoniaalista vetovoimasta ja maanpinnan deformaatiosta. Tällöin gravimetrin paikka muuttuu maapallon keskipisteesen nähden ja tämä aiheutta painovoiman muutoksen. Yhdistämällä painovoimahavainnot, tiedot ilmanpainekentästä ja teoriaa, voidaan selvittää maanpinnan vertikaaliliikettä. Näitä tietoja voidaan soveltaa mm. GPS, satelliittilaser ja VLBI havaintoihin liittyviin tutkimuksiin (Virtanen 2004). 265

4 Vuotuisen ja paikallisen hydrologisen kierron vaikutus näkyy myös havainnoissa selvästi. Metsähovin laboratorion vieressä on poranreikä, jonka vedenkorkeutta seurataan jatkuvasti. Vaihteluväli on suurimmillaan 2 m ( 5 m 7 m). Tämä voi aiheuttaa 6 mgal vuotuisen muutoksen (Virtanen 2000, 2001). Yleinen paikallinen ja globaalinen vedenkiertokulku, joka sisältää sateen, lumen ja pohjavedet vaikuttavat painovoimaan sekä vetovoiman että kuormituksen kautta. SG on tullut siten myös tutkimusvälineeksi myös tälle alueelle. Merkitys on kohonnut uusien painovoimasatelliitien (CHAMP ja GRACE) havaintojen tulkinnassa. Kun havainnoista on poistettu vuoksi, navanliike, ilmanpaineen vaikutus, käynti ja pohjaveden vaikutus jää jäljelle residuaali. Kuvassa 3 on ylempänä meriveden korkeus havaittuna Helsingin mareografilla ( ). Sen alla on havaittu painovoiman vaihtelu korjattuna tunnetuilla ilmiöillä (residuaali). Korrelaatio on ilmeinen näiden kahden käyrän välillä. Havaintojen ja teoreettisten tutkimusten jälkeen päädytty seuraaviin tuoksiin: Kun merenpinta nousee Helsingissä 1 m, painovoima kasvaa 2.6 µgal ja maanpinta laskee Metsähovissa 11 mm. Muutos painovoimassa johtuu pääasiassa juuri deformaatiosta (80%). Metsähovissa on myös mahdollisuus vertailla havaintoja absoluuttigravimetrin FG5) mittauksiin. Absoluuttimittausten tarkkuus on noin 1000 kertaa heikompi kuin relatiiviset SG mittaukset, mutta laitteet täydentävät toisiaan. Absoluuttimittauksilla saadaan selville SG:n kalibrointikerroin ja käynti. Vastaavasti SG antaa tietoa ajallisista muutoksista johtuen erilaisista kuormituksista ja siten voidaan parantaa absoluuttimittausten tarkkuuksia. Kuva 3. Ylhäällä meriveden korkeus Helsingissä [m] Alhaalla on havaittu painovoiman residuaali [nms 2 ] vastaavalta ajalta. Mittauksesta on vähennetty kaikki tunnetut vaikutukset Itämeren kuormitusta lukuunottamatta (Virtanen 2004). 266

5 SG toimii myös erinomaisena pitkäperiodisena seismometrina (Virtanen 1997). Kun periodit kasvavat kymmeniin minuutteihin, tulee SG ylivoimaiseksi perinteisiin instrumentteihin nähden. Maapallon vapaat värähtelyt virittyvät isojen maanjäristysten jälkeen (> 7m). Alin taajuus on sferoidaalinen moodi 0 S 2 (54 minuuttia). Monikerran ulottuvat muutamin minuuttien periodeihin. Kaikkein pitkäikäisin on radiaalinen moodi 0 S 0 (20 minuuttia). Tämä moodi oli havaittavissa Metsähovissa 3 kk muutaman nanogallin tasolla Sumatran suuuren määnjäristyksen jälkeen ( ). Maapallon ytimen pienien liikkeiden pitäisi synnyttää painovoiman vaihteluita (Schlicterin tripletti). Näitä ei ole vielä havaittu yhdellä laitteella, mutta mahdollisesti lähitulevaisuudessa yhdistämällä monivuotiset maailmanlaajuiset SG havainnot. 4. LOPUKSI SG antaa vain yhden signaalin, eli paikallisen painovoiman ajallisen muutoksen vertikaalisuunnassa. Aikasarjasta voidaan kuitenkin eristää todella suuri joukko erilaisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat ajallisia muuutoksia painovoimassa. Analyyseissä tarvitaan ja hyödynnetään paljon apuhavaintoja, joisten tärkein on ilmanpainekenttä. Lisäksi käytetään apuna mm. hydrologista aineistoa, säätietoja, mareografeja. Lisäksi tarvitaan erilaista teoreettista tietoa, joista mainittakoon maanpinnan kuormitukseen ja deformaatioon liittyvät Greenin funktiot. SG:lla tehtävät tutkimukset liittyvät tavalla tai toisella laajasti eri geofysiikan osa alueitten tutkimukseen. Jos muuta sovellusta ei löydä, tutkija pystyy mittauttamaan oman massansa vierailemalla laitteen läheisyydessä. LÄHTEET Crossley D., Hinderer J., Casula G., Francis O., Hsu H. T., Imanishi Y., Jentzsch G., Kääriäinen J., Merriam J., Meurers B., Neumeyer J., Richter B., Shibuya K., Sato T. and van Dam T Network of superconducting gravimeters benefits a number of disciplines. Trans. Am. Geophys. U, 80, Virtanen, H Observations of free oscillations of the Earth by superconducting gravimeter GWR T020. Acta Geod. Geoph. Mont. Hung Virtanen H On the observed hydrological environmental effects on gravity at the Metsähovi station, Finland. In B. Ducarme and J. Barthélemy (eds): Proceedings of the Workshop: High Precision Gravity Measurements with Application to Geodynamics, and Second GGP Workshop. Munsbach Castle (Grand Duchy of Luxembourg), March 24th to 26th. Cahiers du Centre Européen de Géo dynamique et de Séismologie, 17, Virtanen H Hydrological studies at the gravity Station Metsähovi in Finland. Journal of the Geodetic Society of Japan, 47, No.1, Virtanen, H., Mäkinen, J., The effect of the Baltic Sea level on gravity at the Metsähovi station, Journal of Geodynamics, 35/4 5, Virtanen, H Loading effects in Metsähovi from the atmosphere and the Baltic Sea, Journal of Geodynamics, 38/3 5,

6 268