Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella
|
|
- Kirsi-Kaisa Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, Masala Land uplift rates relative to mean sea level have been computed using three national precise levelling campaigns spanning more than a hundred years. The tide gauge at Hanko provided the starting value 2.63 mm/y. Only levelling data and benchmarks in bedrock have been used. 1. JOHDANTO Maannousun määrittäminen voidaan tehdä merenkorkeushavaintojen, toistettujen vaaitusten ja nykyään myös pysyvien GPS asemien tuottaman havaintoaineiston avulla. Tässä työssä maannousu on määritetty käyttäen hyväksi valtakunnallisia tarkkavaaituksia. Ensimmäinen tarkkavaaitus ( ) ulottui ainoastaan Oulu Kajaani linjan tasalle (Blomqvist ja Renqvist, 1910). Sen sulkuvirheistä laskettu tarkkuus on 1.16 mm km. Toinen tarkkavaaitus alkoi 1935 ja päättyi Vuosina mitattiin ensimmäisen vaaituksen kanssa yhteinen verkko sekä muutamia uusia linjoja siten, että vaaitus ulottui Aavasaksa Rovaniemi Kemijärvi linjalle. Tämän mittauksen tulokset julkaistiin Geodeettisen laitoksen julkaisuissa 57 ja 61 (Kääriäinen, 1963; Kääriäinen, 1966). Ahvenanmaan ja Lapin alueen vaaitukset ilmestyivät erillisissä julkaisuissa (Kakkuri ja Kääriänen, 1977; Takalo 1977; Takalo ja Mäkinen, 1983). Toisen tarkkavaaituksen tarkkuus on 0.66 mm km. Kolmas tarkkavaaitus alkoi 1978 ja syksyllä 2004 suoritettiin viimeiset vaaitukset. Kolmannen tarkkavaaituksen tarkkuus on 0.84 mm km. Edellä esitetyt tarkkuusarviot pohjautuvat laskuun, jossa on hyödynnetty uusia maannousuarvoja (Lehmuskoski, 2005). Maannousututkimuksella on pitkät perinteet. Katsaus maannousututkimuksen varhaisiin vaiheisiin sekä Ensimmäisen ja Toisen tarkkavaaituksen havaintoja käyttäen määritetty maannousukartta löytyy julkaisusta (Kääriäinen, 1953). Myös Toisen tarkkavaaituksen julkaisu (Kääriäinen, 1966) sisältää maannousukartan. Uudemmista määrityksistä mainittakoon Suutarisen tekemä uudelleentasoitus Ensimmäisen ja Toisen tarkkavaaituksen aineistosta (Suutarinen, 1983). Kolmannen tarkkavaaituksen edetessä on tehty muutamia maannousun määrityksiä. Maamme eteläosan maannoususta antoi tietoa (Kakkuri ja Vermeer, 1985). Kun kaikissa kolmessa vaaituksessa yhteinen verkko oli mitattu, voitiin alueen maannousu määrittää (Mäkinen ja Saaranen, 1998a). Lähes valtakunnallinen maannousukartta on julkaisussa (Saaranen ja Mäkinen, 2002). 201
2 Nykyaikana on tehty määrityksiä käyttäen pysyvien GPS asemien havaintoja. Määrityksissä on mukana GPS asemia koko Fennoskandian alueelta (Scherneck et al., 2003). Merenkorkeushavaintoja käyttäen on tehty lukuisia tutkimuksia (Vermeer et al., 1988; Johansson et al., 2004). Toistetut tarkkavaaitukset mahdollistavat maannousuerojen tarkan määrittämisen, mutta niiden avulla ei ole mahdollista määrittää maannousulukemien lähtötasoa. Tässä julkaisussa maannousuerot on kiinnitetty merenkorkeushavainnoista laskettuun maannousuarvoon 2.63 mm/v Hangon mareografilla (Johansson et al., 2004). Tämä luku ilmoittaa kallioperän keskimääräisen vuosittaisen nousun nopeuden merenpintaan nähden. Lukuun on tehty NAOtalvi indeksin mukainen korjaus. Maannousu maan massakeskipisteen suhteen on nopeampaa, sillä maannousulukemia pienentää merenpinnan ja geoidin nousu. Sopiva arvio merenpinnan nousun nopeudelle on 1.5 mm/v (Gornitz, 1995). Vertailun vuoksi todettakoon, että pysyvien GPS asemien havainnoista laskettu BIFROST malli antaa kyseisessä paikassa maannousunopeudeksi 4.3 mm/v (Scherneck et al., 2003). Tämä maannousu on laskettu maan massakeskipisteen suhteen. Yksityiskohtainen vertailu eri tavoilla saatujen tulosten eroista löytyy esimerkiksi julkaisusta (Mäkinen et al., 2003). 2. MATEMAATTINEN MALLI JA MAANNOUSUKARTTA Maannousun määrittäminen on periaatteessa yksinkertainen tehtävä. Määritetään kiintopisteen korkeus ainakin kahdella eri ajanhetkellä ja jaetaan havaittu muutos korkeudessa mittaushetkien välisellä ajalla. Tarkkavaaituksessa havaitaan vain korkeuseroja, joten suoraa informaatiota maannousun absoluuttisesta suuruudesta ei saada vaaitushavainnoista. Tällöin joudutaan turvautumaan muilla menetelmillä määritettyihin maannousuarvoihin lähtötason määrittämisessä. Tasoitukseen on valittu edustava kiintopistejoukko kalliopisteitä. Ensimmäisen vaaituksen alueella nämä pisteet kuuluvat pääsääntöisesti kolmeen vaaitukseen. Pohjois Suomessa pisteet kuuluvat ainoastaan Toiseen ja Kolmanteen vaaitukseen. Valintakriteereinä ovat pisteen stabiilisuus ja alueellinen jakautuminen. Kiintopisteiden luotettavuutta on tutkittu esimerkiksi julkaisussa (Lehmuskoski, 1996). Joukosta on poistettu ne kiintopisteet, joiden korkeus edellisestä vaaituksesta poikkeaa tilastollisesti merkittävästi odotetusta arvosta. Mikäli mahdollista on pyritty siihen, että kiintopisteiden välinen etäisyys on korkeintaan 10 kilometriä. Varsinkin maamme pohjoisosissa on joitakin pitkiä välejä ilman käyttökelpoisia pisteitä. Tähän on vaikuttanut kalliopisteiden vähäisyys aikaisemmissa vaaituksissa. Vuosikymmeniä sitten ei kiintopisteiden perustaminen kallioon ollut ensisijainen valinta, vaan sen edelle meni usein kiintopisteen helppo saavutettavuus vaaitusreitiltä. Tehdyn korkeuserohavainnon, kiintopisteiden korkeudet tasoitusepookissa ja kiintopisteiden korkeuden muutoksen nopeuden sitoo yhteen havaintoyhtälö Mallin termit ovat: yi (, jk, ) h( jt, ) hit (, ) hj ( ) hi () ti (, jk, ) t ei (, jk, )
3 Kuva 1. Vaaituksien avulla määritetty maannousunopeus. Yksikkö on millimetriä vuodessa. Pisteet ilmaisevat laskennassa käytettyjen pisteiden sijainnit. Tässä esitetyssä mallissa lähtötaso on otettu Hangon mareografista, 2.63 mm/v. 203
4 y( i, j, k) kiintopisteiden i ja j välinen mitattu korkeusero vaaituksessa k, k 1,2,3 ti (, jk, ) havaintohetki (epookki), t 0 h ( i), h ( j) Tasoitusepookki kiintopisteiden i ja j maannousunopeudet (tuntemattomia), hit (, 0), h( jt, 0 ) kiintopisteiden i ja j korkeudet tasoitusepookissa t 0, (tuntemattomia), ei (, jk, ) Havaintovirhe. Matemaattisen mallin esitys matriisimuodossa ja selvitys vaaitustarkkuuksien määrittelystä löytyy esimerkiksi viitteestä (Mäkinen ja Saaranen, 1998a). Tasoituksessa ei ole käytetty sulkuvirheistä laskettuja ns. a priori tarkkuuksia, vaan niiden sijasta on käytetty varianssikomponenttiestimoinnin antamia tarkkuusarvioita. Käytetty tekniikka on nimeltään MINQUE (Rao, 1971). Estimoidut kilometrikeskivirheet kolmelle vaaitukselle ovat 2.01, 0.57 ja Estimointi on suoritettu kolmen vaaituksen yhteisellä alueella. mm km Käytetyssä mallissa määritetään korkeudet ja maannousuarvot samanaikaisesti. On mahdollista laskea maannousu ilman korkeuksien määrittämistä. Eri tasoitustekniikkojen antamista tuloksista on kirjoitetuksessa (Mäkinen ja Saaranen, 1998b). Tasoitustekniikan vaikutus on vähäinen. Mallia laskettaessa oli havaintoja yhteensä 1223 ja kiintopisteitä 462. Kaikki tasoituksen pisteet ovat kalliossa olevia kiintopisteitä. Maannousun määrityksen tarkkuus heikkenee sen mukaan, miten kauaksi etäännytään kiinnitetystä pisteestä. Pohjoisimpien pisteiden maannousuarvon määrityksen tarkkuus on noin 0.6 mm/vuosi. Kuva 1. on piirretty GMTohjelmistoa käyttäen (Wessel ja Smith, 1998). Kuvaa tehtäessä on on käytetty GMT ohjelmiston blockmean rutiinia, jonka avulla on tehty 1 x 0.5 esisuodatus tasoitustulokselle. Tämä toimenpide yhdessä kiintopisteiden huolellisen valinnan kanssa on tuottanut maannousukuvan, josta mahdolliset todelliset paikalliset anomaliat kuten myös vaaitusvirheiden seurauksena seurauksena syntyneet epätasaisuudetkin on karsittu pois. LÄHTEET Blomqvist E, Renqvist H (1910): Das Präcisionsnivellement Finlands Fennia 31:2, Gornitz V. (1995): Monitoring sea level changes. Climatic Change 31:
5 Johansson, M.M., Kahma, K.K.,Boman, H.& Launiainen J. (2004): Scenarios for sea level on the Finnish coast. Boreal Env. Res. 9: Kakkuri J. and J. Kääriäinen (1977): The Second levelling of Finland for the Åland archipelago. Publ. Finn. Geod. Inst. N:o 82. Kakkuri J, Vermeer M (1985): The study of land uplift using the Third Precise Levelling of Finland. Rep. Finn. Geod. Inst. 85:1. Kääriäinen E. (1953): On the recent uplift of the Earth s crust in Finland. Veröff. Finn. Geod. Inst. 42. Kääriäinen E. (1963): Suomen toisen tarkkavaaituksen kiintopisteluettelo I. Geodeettisen laitoksen julkaisu N:o 57. Kääriäinen E. (1966): The Second Levelling of Finland in Publ. Finn. Geod. Inst. 61. Lehmuskoski, P. (1996): Active fault line search in southern and central Finland with precise levellings. Rep. Finn. Geod Inst. 96:5. Lehmuskoski, P. (2005): Vaaitusten sulkuvirheistä lasketut tarkkuudet. Geodeettinen laitos. Sisäinen muistio. Rao, CR (1971): Estimation of variance and covariance components Minque Theory. J. Multivariate Analysis 1: Mäkinen, J., H. Koivula, M. Poutanen and V. Saaranen, (2003): Vertical Velocities in Finland from Permanent GPS Networks and from Repeated Precise Levelling. J. Geodynamics, Vol 35, Mäkinen J. and V. Saaranen (1998a): Determination of postglacial land uplift from the three precise levellings in Finland. J. Geodesy, 72: Mäkinen J. and V. Saaranen. (1998b): Computation of Land uplift from the three Precise Levellings in Finland. Proceedings of the 13 th general meeting of the Nordic Geodetic Commission, May , 1998, Gävle, Sweden. Saaranen V. and J. Mäkinen, (2002): Determination of land uplift from the three precise levellings in Finland, status in Proceedings of the XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Commission (Ed. M. Poutanen, H. Suurmäki). Scherneck H. G., J.M. Johansson, G. Elgered, J.L. Davis, B. Jonsson, G. Hedling, H. Koivula, M. Ollikainen, M. Poutanen, M. Vermeer, J.X. Mitrovica, and G.A. Milne, (2002): BIFROST: Observing the Three Dimensional Deformation of Fennoscandia, in Glacial Isostatic Adjustment and the Earth System, edited by J.X. Mitrovica and B.L.A. Vermeersen, Geodynamics Series, Volume 29, Amer. Geophys. U, Washington, D.C. 205
6 Suutarinen O. (1983): Recomputation of land uplift values in Finland. Rep.Finn. Geod. Inst. 83:1. Takalo M. (1977): Suomen toisen tarkkavaaituksen kiintopisteluettelo II. Suomen Geodeettisen laitoksen julkaisu N:o 83. Takalo M. and J. Mäkinen (1983): The Second levelling of Finland for Lapland. Publ. Finn. Geod. Inst. N:o 99. Vermeer M., Kakkuri J, Mälkki P, Boman H, Kahma KK, Leppäranta M (1988): Land uplift and sea level variability spectrum using fully measured monthly means of tide gauge readings, Finnish Marine Research 256: Wessel P. and Smith W.H.F. (1998): New, improved version of the Generic Mapping Tools released. EOS Trans. Amer. Geophys. U. 79:5. 206
GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa
GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography
LisätiedotJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset
JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Aiemmat suomalaiset korkeusjärjestelmät
LisätiedotEUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010
EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio
LisätiedotJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit
JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 FIN2005N00 1.1 Mallin luonti ja tarkkuus FIN2005N00 on korkeusmuunnospinta,
LisätiedotValtakunnallinen N60 N2000-muunnos
32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto
LisätiedotKIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa
KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset
LisätiedotKIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotUusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä
Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä
LisätiedotPieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen
Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotMetsähovin vaaitustestikentän ensimmäiset kaksi vuotta liikkuvatko kalliokiintopisteet?
Maanmittaus 78:1-2 (2003) 57 Maanmittaus 78:1-2 (2003) Saapunut 8.9.2003 Hyväksytty 31.10.2003 Metsähovin vaaitustestikentän ensimmäiset kaksi vuotta liikkuvatko kalliokiintopisteet? Pekka Lehmuskoski,
LisätiedotJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000
JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Versio: 6.6.2008 Julkaistu: 19.6.2007 Voimassaoloaika: 30.6.2010 Sisällys 1 Johdanto...... 1 2 Soveltamisala...... 2 3 Termit ja määritelmät...... 2 4 EVRF korkeusrealisaation
LisätiedotLiikkuvatko kalliokiintopisteet tapaus Metsähovi
Liikkuvatko kalliokiintopisteet tapaus Metsähovi Pekka Lehmuskoski, Paavo Rouhiainen, Veikko Saaranen, Mikko Takalo ja Heikki Virtanen Abstract Geodeettinen laitos Observations at the Metsähovi levelling
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotKoordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio
Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto
LisätiedotPrecise Levelling Campaigns at Olkiluoto in 2010 and 2011
Working Report 2012-64 Precise Levelling Campaigns at Olkiluoto in 2010 and 2011 Veikko Saaranen Paavo Rouhiainen Heli Suurmäki Finnish Geodetic Institute May 2013 Working Reports contain information on
LisätiedotMaankuoren nykyliikkeet ja painovoiman muutokset Kuningatar Maudin maalla Etelämantereella
Maankuoren nykyliikkeet ja painovoiman muutokset Kuningatar Maudin maalla Etelämantereella Abstract H. Koivula, J. Mäkinen ja J. Ahola Geodeettinen laitos, hannu.koivula@fgi.fi Finnish Geodetic Institute
LisätiedotJHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä
JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta
LisätiedotETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)
LisätiedotJUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta
JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 6: EUREF-FIN:n ja KKJ:n välinen kolmiulotteinen yhdenmuotoisuusmuunnos ja sen tarkkuus Versio: 1.0 / 3.2.2016
LisätiedotMarkku.Poutanen@fgi.fi
Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset
LisätiedotMittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä
Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset
LisätiedotEUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo
EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010
LisätiedotDigitally signed by Hans Vadbäck DN: cn=hans Vadbäck, o, ou=fcg Suunnittelu ja Tekniikka Oy, email=hans.vadback@fcg.fi, c=fi Date: 2016.12.20 15:45:35 +02'00' Jakob Kjellman Digitally signed by Jakob Kjellman
LisätiedotFOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS
FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä
LisätiedotPrecise levelling of the Olkiluoto GPS Network in 2003
Working Report 2004-07 Precise levelling of the Olkiluoto GPS Network in 2003 Pekka Lehmuskoski March 2004 Pekka Lehmuskoski: PRECISE LEVELLING OF THE OLKILUOTO GPS NETWORK IN 2003 Geodeettinen laitos,
LisätiedotGeodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu
Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotLahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö
Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat
LisätiedotPrecise Levelling Campaigns at Olkiluoto in
Working Report 2008-19 Precise Levelling Campaigns at Olkiluoto in 2006 2007 Pekka Lehmuskoski April 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Working
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotEUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA
1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2004 ANNUAL REPORT 2004 K A IN S TITU TE T
TINEN LAITO S VUOSIKERTOMUS 2004 ANNUAL REPORT 2004 K A IN S TITU TE T Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen kartoitusalan tutkimuslaitos.
LisätiedotKoordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen
Koordinaattimuunnospalvelut 11.12.2009 Reino Ruotsalainen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 2009 Lisätietoja: http://www.fgi.fi/julkaisut/pdf/gltiedote30.pdf Geodeettisen laitoksen tiedote 30/2009: SUOMEN
LisätiedotLeica Sprinter Siitä vain... Paina nappia
Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2003 ANNUAL REPORT 2003
TINEN VUOSIKERTOMUS 2003 LAITOS GEODEETTINEN LAITOS GEODETISKA INSTITUTET ANNUAL REPORT 2003 KA INSTITUTET Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2002 ANNUAL REPORT 2002
TINEN LAITOS VUOSIKERTOMUS 2002 ANNUAL REPORT 2002 KA INSTITUTET Sisällysluettelo 4 Ylijohtajan katsaus 6 Överdirektörens översikt 7 Koordinaatistot 11 Painovoima 13 Maankuoren liikkeet 17 Metrologia
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotKoordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio
Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, koordinaatisto on sen realisaatio maastossa ja karttaprojektio tämän esitysmuoto kaksiulotteisella kartalla
LisätiedotRadiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
LisätiedotEarth System Geodesy (Part 1)
Earth System Geodesy (Part 1) Markku Poutanen Finnish Geospatial Research Institute FGI markku.poutanen@nls.fi We are living on a restless planet Precise observations are needed to measure and understand
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotVaaituksen mittakaavasta
40 Vaaituksen mittakaavasta Maanmittaus 79:1-2 (2004) Saapunut 5.7.2004 Hyväksytty 8.10.2004 Vaaituksen mittakaavasta Mikko Takalo Geodeettinen laitos, Geodesian ja geodynamiikan osasto PL 15 (Geodeetinrinne
LisätiedotJHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 2: Projektiokaavat
JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 2: Projektiokaavat Versio: 1.0 / 5.2.2016 Julkaistu: 5.4.2016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000
JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Versio: 6.6.2008 Julkaistu: 19.6.2007 Voimassaoloaika: 30.6.2010 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 EVRF-korkeusrealisaation
LisätiedotKuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen).
Suprajohtavan gravimetrin käytöstä geofysiikassa H. Virtanen Geodeettinen laitos, heikki.virtanen@fgi.fi Abstract The superconducting or cryogenic gravimeter (SG) is based on the levitation of a superconducting
LisätiedotPalautekooste ja työryhmän vastine (1. vaihe): JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -päivitys
Palautekooste ja työryhmän vastine (1. vaihe): JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -päivitys 15.10.2018 1. Organisaatio 5 Lohjan kaupunki Kyyjärven kunta Rääkkylän kunta Virtain kaupunki Paimion kaupunki
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotPrecise Levelling of the Olkiluoto GPS Network in 2005
Working Report 2006-27 Precise Levelling of the Olkiluoto GPS Network in 2005 Pekka Lehmuskoski July 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Working Report 2006-27
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotLiito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla
Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotSUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA
009 GEODEETTINEN LAITOS TIEDOTE 9 Mirjam Bilker-Koivula Matti Ollikainen SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA ISBN-13: 978-951-711-59-8 ISSN: 0787-917 pdf-isbn: 978-951-711-60-4
LisätiedotSignaalien taajuusalueet
Signaalien taajuusalueet 1420 MHz H 2 GPS: kaksi taajuutta, tulevaisuudessa kolme Galileo: useita taajuuksia Kuinka paikannus tehdään? Kantoaalto kahdella taajuudella L1 = 1575.42 MHz = 19.0 cm L2 = 1227.60
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotTieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan
Mat 2.4177Operaatiotutkimuksenprojektityöseminaari Tieverkonkunnonstokastinenennustemallija sensoveltaminenriskienhallintaan Väliraportti 3/4/2009 Toimeksiantajat: PöyryInfraOy(PekkaMild) Tiehallinto(VesaMännistö)
LisätiedotLaskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet
Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Jarek Kurnitski, Aalto- yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto FInZEB- työpaja 5.6.2014 5.6.2014 1 nzeb laskentamenetelmä D3 2012 mahdolliset
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotSAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä. Antti Suoperä 16.11.2009
SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä Antti Suoperä 16.11.2009 SAS/IML käyttö ekonometristen mallien tilastollisessa päättelyssä: Matriisi ja vektori laskennan ohjelmisto edellyttää
LisätiedotPrecise Levelling Campaigns at Olkiluoto in 2008 and Working Report Pekka Lehmuskoski. June 2010
Working Report 2010-30 Precise Levelling Campaigns at Olkiluoto in 2008 and 2009 Pekka Lehmuskoski June 2010 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Working
LisätiedotExport Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %
Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
LisätiedotForest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta
ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi
LisätiedotOngelma: Poikkeaako perusjoukon suhteellinen osuus vertailuarvosta?
Yhden otoksen suhteellisen osuuden testaus Ongelma: Poikkeaako perusjoukon suhteellinen osuus vertailuarvosta? Hypoteesit H 0 : p = p 0 H 1 : p p 0 tai H 1 : p > p 0 tai H 1 : p < p 0 Suhteellinen osuus
LisätiedotTENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA
1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123
LisätiedotPohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotFuture and Development of the European Combined Geodetic Network ECGN
Future and Development of the European Combined Geodetic Network ECGN Markku Poutanen & ECGN Working group *) Markku Poutanen, Martine Amalvict, Carine Bruyninx, Olivier Francis, Johannes Ihde, Ulla Kallio,
LisätiedotA special dividend is included in the index as a net amount and it is calculated as follows: ) = - ( 0.1761 EUR * 844 452 759) = - 148713280,75 EUR
Exchange Notice April 25, 2007 Series 18/07 OMXH25 STOCK INDEX SPECIAL DIVIDEND ADJUSTMENT: TIETOENATOR OYJ The AGM of TeliaSonera AB has approved a dividend of EUR 0.6849 per share which will be effective
LisätiedotYmpäristötiedon keruu MAA-C2001
01 01 01 01 01 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 00 11 Ympäristötiedon keruu MAA-C2001 luento 5: Korkeudet, korkeusjärjestelmät, geopotentiaali ja geoidi Martin Vermeer
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotEstimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotBiomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
LisätiedotKestävä ja älykäs energiajärjestelmä
Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,
LisätiedotA special dividend is included in the index as a net amount and it is calculated as follows:
Exchange Notice March 20, 2007 Series 14/07 OMXH25 STOCK INDEX SPECIAL DIVIDEND ADJUSTMENT: RAUTARUUKKI OYJ The AGM of Rautaruukki Oyj has approved a dividend of EUR 2.00 per share which will be effective
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotEUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo
EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen
LisätiedotPalautekooste ja työryhmän vastine (1. vaihe): JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -päivitys
Palautekooste ja työryhmän vastine (1. vaihe): JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -päivitys 11.2.2019 1. Organisaatio 5 Lohjan kaupunki Kyyjärven kunta Rääkkylän kunta Virtain kaupunki Paimion kaupunki
LisätiedotGPS-meteorologia. Seminaari 27.11.2002. Seppo Haarala Reino Keränen (toim.)
GPS-meteorologia Seminaari 27.11.2002 Seppo Haarala Reino Keränen (toim.) Esipuhe GPS-meteorologialla tarkoitetaan ilmakehän tilan mittaamista navigointisatellittien signaalien avulla (GPS = Global Positioning
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotKiina China. Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotIlkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin
Lisätiedot