VILLISIKA
METSÄKARJU Tieteellinen nimi: Sus scrofa Villisika eli metsäkarju on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji Kesyn sian kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Vaeltanut Suomeenkin 1950 luvulta alkaen Sopeutumiskykyinen laumaeläin sanan varsinaisessa merkityksessä
TUNTOMERKKEJÄ Paino karjuilla 50 200 kg, emakko 35 150 kg. Ruumis vahva ja sivuilta litteä, melko korkea. Pää suuri, jalat melko lyhyet ja kapeat. Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän ja käyristyvät ylössuuntautuviksi torahampaiksi. Karvapeite vahvaa ja tummaa, pitkiä harjaksia runsaasti. Myös kirjavia villisikoja laumoissa Kesysika voi liittyä laumaan tietyissä olosuhteissa Porsas aluksi pitkittäisviiruinen.
RAVINTO Villisika on kaikkiruokainen muista sorkkaeläimistä poiketen näkyy myös sen ruoansulatuskanavan rakenteessa (hampaisto, yksinkertainen maha). Kasviravinto kuitenkin enemmän käytettyä eläinravinto, joka muodostuu hyönteisistä, madoista, pikkunisäkkäistä ja haaskoista. (trikiini) Viljelyksille siat aiheuttavat vahinkoja juurikas- ja perunapeltoja tonkiessaan. (kumina ja maissi) Tonkiessaan juuri verhostoa syödäkseen vaurioittavat myös puiden, erityisesti kuusi, juuristoa. Kotipuutarhat hyviä madontonkimispaikkoja Villisika ei säästä ketään siksi alueilla jossa esiintymien on runsasta myös pihat ovat aidattuja
LISÄÄNTYMINEN Laumaeläin, jossa johtaja emakko määrittää lauman kasvua valikoimalla mm. karjut Lauma seuraa sokeasti johtajaa Lauma on eri ikäisiä emakoita ja porsaita Lauman kasvaessa riittävän suureksi osa eroaa Suurimmat tavatut laumat jopa lähes 50 yksilön luokkaa Suomessa Karjut liikkuvat yleensä erikseen Kiima alkutalvella. Kantoaika 4 kk.
LISÄÄNTYMISKYKYINEN - JO VUODEN IKÄISENÄ 2-4 PORSASTA - VANHA EMAKKO 4-8 PORSASTA - KOLMEN EMAKON LAUMA 8 16 PORSASTA
VILLISIKA SUOMESSA Paluumuuttaja havaintoja 1950 alkaen 2006 ensimmäiset suuret laumat Kaakkois- Suomessa Hirven jälkeen tuottoisin saaliseläin Tunnetusti maistuva saalis (maukas maustamatta) helppokäyttöinen saalis (sika) pitkä metsästysaika parannuksia tulossa Yksittäistä sikaa saa metsästää ympäri vuoden Kiinteällä ruokintapaikalla valo sallittu yksinäisen metsästäjän ulottuvilla haluttu ja kadehdittu kohde saaliina
TAUDIT JA UHKAT AFS vailla tunnettua lääkitystä > ( lyijy) ja polttaminen Trikiini tutkittava / ohjeistus lihan käyttö Monipuoliset vahingot, elinkeino sikatalous/(afs), puutarhat, viljelykset, metsät, liikenne Kannan kasvunopeus ylivoimainen muihin riistaeläimiin verrattuna. Ilmastollinen muutos ja meren ja vesistöjen läheisyys tukee kannan kasvua Tautitilanne ( AFS) Euroopassa ja Virossa todella paha Metsästystapahtumassa vaarallinen koiralle ja haavoitettuna myös ihmiselle (erityisesti karju ) Kolariherkkä maanteillä ei väistä
AFS leviäminen Georgian sota 2008 alkaen sotilaiden mukana lihatuotteissa Latvia, liettua, Arkangel Leviää Etelä Pohjoinen suunnassa eli ihmisen ja kaupallisuuden avulla Ukrainassa määrättiin hävitettäväksi, mutta kanta edelleen runsas Tautiuhka Suomeen Virosta ei Venäjältä Pääasiallinen levittäjä ihminen ja lihatuotteet Kaupallisuus halpa liha kannustaa riskeihin
Toteutetut toimenpiteet naapureissa Viro: - kesäkuu 2015 n. 30 kpl tautitapauksia - heinäkuu 2015 247 tautitapausta - ajo ja koirametsästyskielto 6 kk - metsästettävä 60% kannasta myös emakoita n. 32 000 sikaa - valonkäyttö ruokinta paikoilla marraskuu 2015 - haluttu jäävä kanta 1,5 sikaa /1000 ha
Venäjä - Tapauksia Etelä Venäjällä Suomen raja-alue puhdas - takapihojen sikalat ostettu valtion toimesta ja vaihto esim. vuohiin - sikojen ulkona pito kielletty -tautitapauksissa massiiviset toimenpiteet - Metsästys tehokasta teknisten apuvälineiden avulla lämpökamerat, yökiikarit, liikkuminen - tavoite/ määräys kaataa 80 % kannasta - jäävä kanta 0,5 sikaa / 1000 ha
Väri vaihtelee, risteytyy myös kesyn kanssa
SOSIAALISET HAASTEET Vain Suomalaisia kiinnostava, muualla on jo liikaa Pyrkimykset saaliin jakoon ilman riistanhoito työtä ja kustannuksia Taloudelliset harhaluulot tuotoista Kaupallisuus kasvattaa tautiriskejä Osaamattomat metsästyskäytännöt Elinkeinoriskien aliarviointi Väärät ulkomaiset vertailukohteet Sitoutuminen kannanhoitoon riistanhoidon kautta asenne ja yhteistyö
LÄHTÖKOHTIA KANNANHOIDOLLE Merkittävä riistaeläin Lajituntemus käyttäytyminen ja metsästysosaaminen opeteltava Kiihtyvän kannan kasvun hallinta Kotimaisen tutkimustiedon puute Tautivaara AFS torjunta: Näytteet Eviralle Haaste yhteistyölle seuratoiminnassa Maanvuokraajan ja metsästysseuran yhteistyön ja vastuunjaon kiinteyttäminen Haluttu lopputulos vain laajan yhteistyön avulla
METSÄSTYS Villisika omaa erinomaiset aistitoiminnot, mikä lisää haastetta metsästyksen osalta. Toisaalta lauma ei poistu hyvältä ruokapaikalta kuin 200-300 m päähän päivälepoon. Ison lauman paikalla pitämiseen tarvitaan tuhansia vilja - ja ruokakiloja Kyttäystornit oikeille paikoille oikein sijoitettuna lisäävät kustannuksia Valikoiva metsästys takaa parhaan saaliin ja jatkuvuuden Koirametsästys/ lauman hajoittaminen / kannan kasvu Villisika ei ole tyhmä hirvieläin, joten peurajahdin säännöt ja osaaminen eivät päde sen osalta.
Kyttäys valikoiva metsästys Ruokintapaikka: - vesipaikka lähellä jos mahdollista (vesikuoppa) - Pihkapylväät ja tervatut kepit - maaston ilmavirtausten huomiointi - kyttäyspaikalle tulo mahdollista eri reittejä sekä saaliille että metsästäjälle olosuhteiden mukaan - ruokintapaikka n. 30 m tornista - valaistus koska sika liikkuu yöllä (kuutamo) - kyttäystorni optimaalinen korkeus lattiataso n. 7 m, jolloin ilmavirtaus ei tule maahan - säännöllinen ruokinta talvi aikaan
Miten metsästetään Kannasta 60-80 % tulee ampua mutta säilyttää laumat Miten iso emakko 4-8 porsasta Nuorempi 2-4 porsasta Nuorempi 2-4 porsasta Tarkkailemalla ja tunnistamalla erilaiset eläimet Aloitetaan alhaalta ja säästetään vanha emakko (yo kaavio) Kesällä kun ruokintapaikka ei kiinnosta jalkaudutaan lauman sekaan Pikatilanteet yksittäisten osalta mahdollisia Turvallisuustekijät aina huomiotava myös karkkoava lauma Täyteinen tai hirvi- kaliberi ase lain mukaan Haavikon jäljestys koiran avulla ampujat apuna (ert. Karju) Nisäkkäillä kuten sijoilla syntyy uroksia enemmän kuin naaraita
Jälkeläissuoja: kuka? Kenen? Laillinen saalis laumasta on usein vain porsas
Metsästä oikein Opettele laumakäyttäytyminen ja lauman rakenne ( älä ammu tiedustelijaa) Tunnista oikea eläin ( älä hajoita laumaa) Huomioi olosuhteet (pimeys ja osumapiste ylhäältä alas ammuttaessa Älä vaaranna tietoisesti koiraasi Jaa saaliisi oikein ja tarkastuta se Metsästä riittävästi ettei kannan kasvu karkaa Jalkaudu sikalaumaan metsästämään mutta varo ampumisen jälkeen pakenevaa laumaa Toimi yhteistyössä maanomistajan ja naapureiden kanssa metsästyksen ja saaliinjaon osalta METSÄSTÄMÄLLÄ SIAT EIVÄT LOPU
Emakot ja porsaat aterialla, kollipojat yleensä ajetaan sivuun
Yhteiskunta tukee villisian metsästystä Villisian osalta rakentunut yhteistyö viranomaisten ja kentän välillä on pohja hyvälle lopputulokselle villisian kannanhoidon osalta Tehokkaan Metsästystuloksen avuksi tehdään siksi merkittäviä uudistuksia lakien ja asetusten osalta. Metsästysaika muuttui 1.3. 2016 jälkeen porsaatonta sikaa saa metsästää ympäri vuoden 15.6.2016 alkaen kiinteän valon käyttö on sallittu kiinteillä ruokintapaikoilla. (ei aseessa) myös supikoiran saa ampua Villisian pyynnissä voidaan käyttää jatkossa myös aitausta METSÄSTÄJÄ ON AVAINASEMASSA TÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEIDEN SUORITTAJANA JA ALKUUNPANIJANA HYVÄ LOPPUTULOS - METSÄSTÄJIEN ONNISTUMINEN TEHTÄVÄSSÄÄN
Tunnista eroon karju ja emakko huonossa valaistuksessa!
YHTEISTOIMINTAA SIKA-ASIASSA
VILLISIAN KANTAKIRJA HANKE Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry:n aloittama maaseututoimijoiden yhteistointa hanke villisian kanna seurantaan Hanketta avustaa Suomen Metsästäjäliiton Riistanhoitotoimikunta Hankkeen kotisivut avattu 18.4. 2016 Osoite: https://www.villisiankantakirja.fi/ Mukana Maaseututoimijat MTK ja Metsän - hoitoyhdistykset E- Savo ja Kaakkois- Suomi Laajennettavissa myös muualle Suomeen
Lähtökohdat hankkeelle Yhteinen yhteiskunnan haaste maaseudulla, joten myös yhteistyöllä ennakoiden ratkaistava ennen paniikkia. Määrällinen kartoitus lähtökohtana toimenpiteille Havainnoitsijoiden kenttää lisättävä myös ei metsästäjät mukaan Kaikki maaseututoimijat mukaan Näköhavainnot keruuseen tarkastuksen kautta Havaintoja varten oma yhteinen järjestelmä, joka palvelee myös kenttää ei pelkästään viranomaisia Toiminta pohja maanomistajan ja metsästysseuran yhteistyölle lajin osalta
Tavoitteita Hankkeen avulla luodaan maaseututoimijoiden välille yhteistyömalli, jonka kautta villisian osalta kiistakysymyksistä rakennetaan yhteistoimin ratkaistavia haasteita. Hankkeen avulla vahvistetaan mielikuvaa suuren yleisön keskuudessa metsästäjien kyvystä kantaa vastuuta yhteiskunnallista haasteista ja sitä kautta luodaan kasvaa hyväksyntää metsästysharrastukselle.
Haluttu lopputulos Hankkeen avulla mallinnetaan riista asioita myös muiden lajien osalta yhteisiksi hoidettaviksi asioiksi, jota kautta metsästäjille luodaan laajempi havaintoverkosto sidosryhmien kautta lakien ja asetusten vaatimien hoitosuunnitelmien tekoon. Hankkeen avulla kasvava sidosryhmäyhteistyö metsästysasioiden ympärillä, metsästäjien aloitteesta toimeenpantuna paranee ja korottaa metsästäjän suorittaman riistahoidon imagoa sekä vastuullisuutta. Hankkeen avulla villisian kanta-arvio tarkentuu ja villisika tietämys lisääntyy niin metsästäjien kuin ympäröivän yhteiskunnan osalta oikeita jatkotoimenpiteitä varten
YHTEISTYÖLLÄ HAASTEITA KOHTI https://www.villisiankantakirja.fi/
SIKSI ANTAA RUUDIN PALAA! METSÄSTÄMÄLLÄ JA AMPUMALLA VILLISIAT EI LOPU Muita vaihtoehtoja kannan alasajoon emme toivo Kiitos!