VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua
Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?
Teknisen ja taloudellisen varautumisen riippuvuus Tekninen varautuminen Hyvä tekninen varautuminen ja Heikko taloudellinen varautuminen: - eksakti tieto kunnostustarpeista on olemassa, mutta ei ole varoja tai taloudellista suunnitelmaa kunnostuksiin Heikko taloudellinen ja Tekninen varautuminen: - ei tiedetä mitä tai miten kunnostetaan - ammattimaiseen ylläpitoon ja suunnitelmalliseen kunnossapitoon ei ole varoja -selkeitä tulostavoitteita ei ole edes määritelty Hyvä tekninen varautuminen ja Hyvä taloudellinen varautuminen: - tarkka tieto kunnossapidon ja kunnostuksen tarpeista - suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Hyvä taloudellinen varautuminen ja Heikko tekninen varautuminen: - talous tyydyttävässä kunnossa, tai tulosvastuuta ei selkeästi ole - tekninen varautuminen heikko Taloudellinen varautuminen
Riskienhallinnan termit yhdistyvät talouteen Riskienhallinnan termejä: Riskianalyysi ja riskienhallinta Sisäinen turvallisuus ja valvonta - Toiminnan turvallisuus - Vesihuoltorakennelmien turvallisuus (vedenottamot, -laitokset, -verkostot) - Henkilöturvallisuus - Tietotekninen turvallisuus Jatkuvuudenhallinta Vesihuoltolaitoksen talous: Riskien vaikuttaminen laitoksen taloudelliseen toimintaan ja raportointiin Välitön jatkuvuussuunnitelmien käyttöönotto, kulujen arvioimista ja niihin reagoimista sekä taloudelliseen toipumiseen vaadittavien käytäntöjen suunnittelua Toipumisvaihe = Kriisin jälkeinen talouden elvyttäminen ja jatkuvuuden arvioiminen sekä kriisistä raportointi (Miksi tapahtui? Mitä on muutettava? Miten jatketaan?)
Milloin taloudellinen varautuminen alkaa? Varautuminen aloitetaan heti, kun idea vesihuoltolaitoksen perustamisesta tai suuremmasta investoinnista/saneerauksesta syntyy. Laitoksen kannattavuus ja maksuvalmius täytyy suunnitella niin, että tarvittavat rahoituskeinot voidaan valita ja tarvittava rahoitus järjestää. Rakentamisvaiheen taloudelliset riskiarviot (esim. vaikeasti kaivettava maasto, joka aiheuttaa lisäkustannuksia urakoitsijan kuluihin). Yksittäisessä riskiarvioinnissa (verkoston vanhenemisen arviointi ja sen vaikutukset talouteen) Taloushallinnon omien riskien kartoittamisessa ja valvonnassa (laskujen kierto, maksuvaikeudet jne.).
Miten taloudellinen varautuminen etenee? Esityö Investointipäätös Laadunvarmistus Tekninen osuus Maastokatsaus ja suunnittelu Urakoitsijoiden kilpailutus ja töiden aloitus Projektin eteneminen Suunnitteluvaihe Toteuttamisvaihe Taloushallinnon osuus Projektin alustava kustannuslaskenta ja rahoituksen järjestäminen Lopullinen kustannusja rahoituslaskelma ja rahoituksen järjestäminen Stand by -tila Toiminnan aloitus Laitoksen liiketoiminnan aloitus ja ylläpito, budjetointi, sukan varteen, rahastointi
Taloudellisen varautumisen työkaluja 1 Vesihuoltolaitoksen itsearviointimittaristo Hallinnon ja johtamisen laatu, tekniset ja henkilöresurssit Riskianalyysit Vedenottamoiden, pumppaamoiden, vesilaitosten, vesitornien ja jakeluverkostojen riskit, operointiikä ja elinkaaritarkastelu Korjauskustannukset (min ja max arviot) sisältäen elinkaaritarkastelun
Taloudellisen varautumisen työkaluja 2 Vesihuollon lakisääteiset asiakirjat Ajantasalla oleva verkostotieto Valvontatutkimusohjelma, näytteenottosuunnitelma, varautumissuunnitelma, erityistilannesuunnitelma, desinfiointisuunnitelma jne. Harkiten laadittu toimintasuunnitelma, taloushallinto sekä johtamistapa: Budjetti (kiinteät ja muuttuvat kustannukset) Kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmat (katetuotto-% myynteihin) Kattavat vakuutukset
Pääoman hallinta osana varautumista Turvataan vesihuollon toiminta ja maksimoidaan vakavaraisuus. Auttaa vahvistamaan vesihuoltolaitoksen taloudellista toimintaa. Varmistaa vesihuoltolaitoksen mahdollisuuden saada tarvittava ulkopuolinen rahoitus ja vakuutukset. Keskeinen rahoituksen lähde on asiakkailta perittävät maksut, joilla kasvatetaan positiivista kassavirtaa ja laitoksen omaa pääomaa. Tarvittaessa muu ulkopuolinen rahoitus on järkevää. Vararahasto toimii puskurina huonoina vuosina: voitosta siirretään tietty %-osuus vararahastoon kattamaan liiketoiminnan tappioita tarvittaessa.
Kustannuksia vastaavilla maksuilla parempaan tulokseen 1 Suomessa ajatellaan yleisesti, että vesihuoltopalvelut ovat kalliita kuluttajille vaikka hinnoittelu tehdään kevyesti noudattaen kunnallista päätöksentekoa. Liukumavaraa niukasta liikevaihdosta investointien, saneerauksien ja yllättävien kulujen kattamiseen on heikosti. Vesihuollon palvelumaksujen pitää olla sellaiset, että niillä pystytään kasvattamaan laitoksen liikevaihtoa, turvaamaan oma pääoma ja ylläpitämään maksuvalmius (taloudellinen varautuminen).
Kustannuksia vastaavilla maksuilla parempaan tulokseen 2 Liittymismaksujen järkevä hinnoittelu ja tarvittaessa jaettava osiin (aloitusvaiheen kiinteiden kulujen maksuun) Vesihuoltolaitoksen osake- tai osuuspääoman merkintähinnan määrittää tarvittavan alkupääoman suuruus, jotta toiminta saataisiin käynnistettyä.
Tulevaisuuden näkymät Säännösten ja määräysten ansiosta varautumissuunnitelmia uudistetaan monissa vesihuoltolaitoksissa. Vesihuoltolaitosten taloudelliset riskit on todennettavissa riskianalyysien avulla. Vesihuoltolaitosten riskeihin pystytään varautumaan paremmin, kun talous liitetään vahvemmin osaksi varautumista.
Pätevä vesi-isännöitsijä yhdistää vesihuoltotekniikan ja vesihuollon taloushallinnon yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Me emme ainoastaan tunne vettä, me tiedämme myös veden hinnan! www.puhdasvesi.fi