Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL
Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa? Mitä Mielen avaimella aukeaa? Miten Mielen avaimen tuotokset laajemmin käyttöön? 20.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 2
Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa?
MIELI-suunnitelman ehdotukset 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset 1-5 1.Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2.Matala kynnys yhden oven periaatteella 3.Kokemusasiantuntijat mukaan 4.Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5.Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 6-7 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. Ehdotukset 8-13 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 14-18 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. 23.8.2011 J. Moring 4
MIELI-suunnitelman ehdotukset hallitusohjelmassa Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset 1-5 1.Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2.Matala kynnys yhden oven periaatteella 3.Kokemusasiantuntijat mukaan 4.Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5.Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 6-7 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. Ehdotukset 8-13 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 14-18 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. 23.8.2011 J. Moring 5
KASTE II - ehdotus osaohjelmiksi: 1. Syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen (Viveca Arrhenius, STM ja Sakari Karvonen, THL) 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen (Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM ja Markku Pekurinen THL) 3. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen (Päivi Voutilainen, STM ja Harriet Finne-Soveri, THL) 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen (Riitta Viitala, STM ja Anneli Pouta, THL) 5. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen (Kristiina Mukala, STM ja Anna-Liisa Pasanen, TTL) 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen (Eija Koivuranta, STM ja Tiina Palotie-Heino, THL) Mielenterveys- ja päihdeasiat huomioidaan kaikissa osaohjelmissa 6
Palvelustrategiavisio: itsehoito, ammatillinen toiminta, vertaistuki/vertaistyö, läheisten tuki Vaativa, kohdennettu erikoishoito Vakiopalvelu Rutiinipalvelu Erityisosaamista kokoava ja välittävä organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Itsepalvelu, itsehoito Kohdennettu erikoispalvelu Asiakkuus Internet perustaksi Ei tarvita usein, harvat käyttävät - keskittäminen Tarvitaan usein, monet käyttävät - läheisyys Kaikille avoin, vaivaton pikapalvelut Vertaiset -------- Omaiset
Mitä Mielen avaimella aukeaa?
Uudenmaan osahankkeet Kuntalaisen käyttöliittymä VA milj. e Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisevän työn tehostaminen Palveluiden koordinoitu kokonaisuus 1,39 - Terveysaseman päihdetyöntekijä ja sosiaalineuvoja Valo 1,22 - Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli Vantaalaisen hyvä mieli 1,17 - Pitkäaikaisesti masentuneen hoitomalli - Miepä-palvelu - Varhainen tunnistus ja preventio? - Vanhemmuuden tukeminen haastavassa elämäntilanteessa - Peruspalvelut / erikoissairaanhoito rajapintatyöskentely -Aikuisten mielenterveystalo - Nuorten mielenterveystalo - Terveysaseman päihdehoitaja 20.10.2011 Jenni-Emilia Ronkainen & Kristiina Kuussaari 9
Uudenmaan osahankkeet VA milj. e Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisevän työn tehostaminen Palveluiden koordinoitu kokonaisuus KOHO 0,95 - Asumispalveluiden uudelleen järjestäminen - Masennuksen hoito pth:ssa (IP-psykoterapia) Huoli haltuun 0,47 Nuorten hyvinvointiasema Elämä haltuun 0,13 Kokemusasiantuntijuus päiväkeskustoiminnassa MOSAIK 0,09 - SWOT, prosessikuvaukset 20.10.2011 Jenni-Emilia Ronkainen & Kristiina Kuussaari 10
Uudenmaan osahankkeet VA milj. e Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisevän työn tehostaminen Palveluiden koordinoitu kokonaisuus Sauma 0,28 Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut mitä ja miten? MIEPÄS 0,29 Nuorisohelppi nuorille ja vanhemmille Avomieli 0,12 Kuuma-kuntien yhteinen päihdeja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 20.10.2011 Jenni-Emilia Ronkainen & Kristiina Kuussaari 11
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osahankkeet Kouvolan YPK VA milj. e Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisevän työn tehostaminen Palveluiden koordinoitu kokonaisuus 0,43 - Selviämisyksikkö katkaisuhoidon yhteydessä - Sosiaali- ja kriisipäivystys Mietippä 0,49 - Nepparin kuntoutusmalli Kannatellen 0,44 - Lastensuojelun, nuorisopsykiatrian ja nuorten päihdetyön yhteistyön rakentaminen EKSOTEn alueella 20.10.2011 Jenni-Emilia Ronkainen & Kristiina Kuussaari 12
Muutoksen edellytyksiä Kunnan tuki Organisaation tuki Esimiesten tuki ydintoimintaa, johon voidaan tuoda jotain uusia ja parempia työn tekemisen tapoja Yhteiskehittäminen hanketyöntekijät, perustyöntekijät, asiakkaat haasteellista tuottaa yllätyksiä, ideoita, uusia toimintamalleja yhdessä kehittäminen sitouttaa Yhteiskouluttautuminen Kaste-hankkeiden ja järjestöjen yhteistyö esim. tietoteknologian hyödyntämisessä 20.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 13
Kenen pitäisi tietää muutoksesta? Esimiehen koska hän vastaa työn organisoinnista Työntekijän koska hän tekee työn Asiakkaan koska hänen tarpeisiinsa vastataan Organisaation koska se vastaa kokonaisuudesta Yhteistyötahojen koska kyseessä on palveluita tarvitsevan näkökulmasta systeeminen kokonaisuus (itsehoito, ammatillinen hoito, vertaistuki, läheisten tuki) Muiden kehittäjien 20.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 14
Miten Mielen avaimen tuotokset laajemmin käyttöön?
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 Kehittyviä käytäntöjä 2011 Ehdottakaa juttuja, kertokaa omasta kehittämistyöstä ja sen tuloksista! 22.8.2011 J. Moring 16
INNO KYLÄ 20.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 17