Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2013 Kaasukaupan suunta kääntyi
pääkirjoitus Gasetti Antero Jännes Muutosta ilmassa Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Minna Ojala minna.ojala@gasum.fi, p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Anna-Kaisa Jormanainen Painosmäärä 4 500 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Olen tehnyt pitkän uran maakaasun parissa. Muutoksia on alalla nähty aiemminkin, mutta juuri nyt markkinarakenteen muutos näkyy erityisen vahvasti. Kaasun hintakilpailukyky sen perinteisellä käyttöalueella yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut huono ja markkinaosuus laskussa. Samanaikaisesti on avautumassa merkittäviä uusia käyttömahdollisuuksia nesteytetylle maakaasulle merenkulun polttoaineena. Suomessa valtionvalta on linjannut, että maakaasu halutaan jatkossakin säilyttää osana suomalaista energiajärjestelmää. On nähty, että tämä tavoite edellyttää maakaasuinfrastruktuurin merkittävää kehittämistä. On tärkeätä saada Inkooseen suuren kokoluokan LNG-terminaali, joka mahdollistaa tehokkaan ja kilpailukykyisen, satamia palvelevan nesteytetyn maakaasun jakeluverkon kehittämisen. Ison terminaalin sijoituspaikasta käydään vielä kilpailua Suomen ja Viron välillä, sillä vain yhdelle hankkeelle on luvassa EU-investointitukia. Omalla päätöksellään hallitus on luvannut tukea sadalla miljoonalla eurolla satamia palvelevan jakeluinfran rakentamista. Gasumille ja myös muille maakaasualan toimijoille on syntymässä uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Gasumilla on todellinen mahdollisuus olla tulevaisuudessa aivan toisennäköinen toimija. Toisaalta ison tuontiterminaalin ja siihen liittyvän Suomen ja Viron välisen putken toteutuminen tarkoittaa yhtiön jakaantumista ja siirtotoiminnan irtautumista itsenäiseksi toimijaksi. Hyvä perusta ja mahdollisuus tälle positiiviselle kehitykselle on luotu. On aika kiittää teitä kaikkia työtovereita, kaasunkäyttäjiä, yhteistyökumppaneita ja ystäviä yhteisistä vuosista ja yhteisestä työstä. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! 441 760 2 gasetti
tässä numerossa Gasetti 4/2013 Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara. LAURA SOLANKO, SUOMEN PANKKI 4 4 Energiakaupan globaalit kiemurat LNG ja liuskekaasu ovat panneet energiamarkkinat sekaisin. 12 Yhdysvaltojen vihreä mies Suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo uusiutuviin. 23 Glögi maistuu myös suklaassa 17 Turpeella takkuaa Polttoturpeen veronkorotus sai voimalaitokset katsomaan kivihiilen suuntaan. 20 Saha soi Saimaalla Honkalahden sahalla kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa maakaasua. 24 Finanssihai innostui energiasta Gasumin tuleva toimitusjohtaja Johanna Lamminen on ihan kaasussa. putkikaasun haastajat Yhdysvalloista on liuskekaasun tuotannon ansiosta tulossa tuontimaan sijaan vientimaa. Se on laskenut kivihiilen hintoja Euroopassa, mikä ei lupaa hyvää päästötavoitteille. Samaan aikaan LNG-laivat porskuttavat, ja etenkin Japanissa siitä on Fukushiman onnettomuuden jälkeen tullut merkittävä energianlähde. 4 11 12 Bruce Oreckin tytär kutsuu häntä ilonpilaajaksi 27 Siirtoputki siirtyy Tampereella 20 300 000 kuutiometriä puuta vuodessa 19 Saareen saunaan Vernissatehtaaseen gasetti 3
TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Globaali kaasukauppa 2012 Yhdysvalloista Kanadaan 27,5 Kanadasta Yhdysvaltoihin 83,8 Afrikasta Eurooppaan 23,8 LNG Venäjältä Itä-Eurooppaan 56,0 Yhdysvalloista Meksikoon 17,6 MAAKAASUA PUTKESSA LNG:TÄ LAIVALLA LNG Keski- ja Etelä- Amerikasta Yhdysvaltoihin 3,2 Etelä- Amerikkaan 3,7 Eurooppaan 2,6 Afrikasta Eurooppaan 39,3 Afrikasta Japaniin 6,5 LNG LNG Arabian niemimaalta Eurooppaan 29,8 Japaniin 34,6 Etelä-Koreaan 23,4 Intiaan 16,7 4 gasetti
TEKSTI Katri Isotalo KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen ENERGIAMARKKINAT Venäjältä Eurooppaan 105,5 Venäjältä Turkkiin 24,5 murroksessa Maakaasuputket ovat saaneet kilpailijoikseen laivat ja liuskekaasun. Yhtäkkiä Yhdysvaltojen kaasun tuontiterminaalit seisovat tyhjinä ja päästöt pienenevät. Samaan aikaan Euroopassa tuoksahtaa kivihiilen katku. Malesiasta Japaniin 36,3 Etelä-Koreaan 16,9 LNG Australiasta Japaniin 21,6 Kiinaan 4,8 LNG LÄHDE: BP aailman vaikutusvaltaisin luonnonvara, öljy, on saamassa kilpailijakseen kaasun. Liuskekaasun tuotantotekniikan kehittyminen on muuttamassa maailman energiamarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Liuskekaasubuumi heilauttelee myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (liquefied natural gas) markkinoita. Se puolestaan säteilee perinteisen putkessa kulkevan maakaasun markkinoihin. Maaperän kalkki- ja liuskekiven huokosissa esiintyvä maakaasu eli liuskekaasu ei ole uusi löytö, ei edes siihen viime aikoina voimakkaasti satsanneessa Yhdysvalloissa. Uutta on tuotantotekniikan kehittyminen niin, että liuskekaasua pystytään hyödyntämään. Vedellä tehtävää poraamista kutsutaan säröstämiseksi. Liuskekaasua esiintyy Pohjois-Amerikan lisäksi myös muualla maailmassa, mutta sen hyödyntäminen on osoittautunut ainakin Euroopassa paitsi kalliiksi myös liian suureksi ympäristöriskiksi. Esimerkiksi Ranska on kieltänyt liuskekaasun porauksen kokonaan. Kiinan liuskekaasu- gasetti 5
TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT varojen hyödyntämisessä taas on ongelmana vesivarojen riittävyys. Liuskekaasun talteenotossa onnistuneet amerikkalaiset nauttivat nyt halvasta kotimaisesta energiasta. Kaasu maksaa siellä vain noin viidenneksen siitä, mitä vastaavan määrän energiaa tuottava öljybarreli. Tämä on alkanut houkutella energiavaltaista teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Lähi-idän öljystä. Vuoden 1973 öljykriisiä ei haluta kokea uudelleen; silloin Lähi-idän öljyntuottajamaat nostivat öljyn maailmanmarkkinahintaa kymmeniä prosentteja kerralla ja asettivat Yhdysvallat öljynvientikieltoon. Yhdysvaltain hallituksen alaisen EIA:n (Energy Information Agency) mukaan maa saavuttaisi täyden energiaomavaraisuuden noin vuonna 2030 ja siirtyisi jo sitä ennen maakaasun viejäksi. Tämä skenaario on luonnollisesti kirvoittanut laajoja ja värikkäitä spekulaatioita Yhdysvaltojen ja arabimaailman lähivuosien suhteista ja asian vaikutuksesta maailmanpolitiikkaan. Toistaiseksi Yhdysvallat on kuitenkin yhä Kiinan kanssa maailman suurin öljyntuoja. LNG houkutteleva vaihtoehto meriliikenteelle Kansainvälisillä kaasumarkkinoilla liuskekaasun nousu näkyy selvästi. Nesteytetyn maakaasun reitit ovat huomattavasti muuttuneet. Yhdysvaltoihin rakennettiin viime vuosina runsaasti LNG-terminaaleja huoltovarmuuden turvaamiseksi eli omien kaasuvarantojen täydentämiseksi tuontikaasun voimin. Liuskakaasun löytymisen jälkeen terminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Samaan aikaan nesteytetyn maakaasun tarjonta on kasvanut merkittävästi, kun Qatarin valtavat LNG-laitokset valmistuivat Persianlahden rannalle. Qatarin onneksi myös Eurooppa ja erityisesti Japani ovat kiinnostuneet LNG:stä. LNG:n suurin ostaja maailmassa on nykyisin Japani, jossa kaasun käyttö kasvoi merkittävästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Euroopassa kaasun kokonaiskulutus on sen sijaan pysynyt viimeiset kymmenen vuotta suhteellisen vakaana, noin 20 25 prosentissa kaikesta energiankulutuksesta. LNG on kuitenkin syönyt jonkin verran perinteisen putkessa kulkevan maakaasun osuutta. Laivalla kuljetettavasta kaasusta voidaankin muun muassa käydä kauppaa huomattavasti joustavammin kuin yhden omistajan hallinnoiman putken kautta tulevasta kaasusta. Nesteytetyn maakaasun lisääntynyt tarjonta on johtanut siihen, että yhä suurempi osa siitä myydään spotkauppana eli alle neljän vuoden sopimuksilla tai lasti kerrallaan. International Gas Unionin selvitys kertoo, KAASU- PUTKIA KULKI VUONNA 2012 SUOMESSA 3 197 kilometriä TANSKASSA 20 400 kilometriä UNKARISSA 88 408 kilometriä SAKSASSA että vuoteen 2005 saakka spot-kaupan osuus globaalista LNG-kaupasta oli alle kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2012 osuus oli noussut jo 31 prosenttiin. Samalla hinnanmuodostus on muuttunut markkinaehtoiseksi. Putkea pitkin kuljetettavalla maakaasulla ei ole ollut markkinahintaa, koska sen kuljettaminen ja varastointi vaatii oman kiinteän infrastruktuurinsa. Siksi maakaasu on Euroopassa perinteisesti hinnoiteltu suhteessa raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintoihin ja toimitussopimukset ovat olleet hyvin pitkiä. Liuskekaasun löytymisen jälkeen Yhdysvaltojen LNGterminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Kaasun puristaminen nesteeksi ei tosin ole halpaa vaan vaatii runsaasti energiaa. Siitä huolimatta LNG:n käytön ennustetaan edelleen kasvavan. Yksi käytön kasvuun liittyvä tekijä on muun muassa meriliikenteelle tulevat rikki- ja typenoksidipäästöt. Vuonna 2015 Itämerellä ja Pohjanmerellä voimaan astuva rikkidirektiivi tekee LNG:stä houkuttelevan vaihtoehdon merenkulkuun. LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sitä käyttämällä laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt alenevat noin neljänneksen raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Viking Linen uusi Viking Grace liikkuu jo Wärtsilän rakentamalla LNG-teknologialla ja on ainakin päästöillä mitattuna kokoluokkansa ympäristöystävällisin laiva maailmassa. Norjassa LNG:tä käytetään niin tankkilaivoissa kuin matkustaja-aluksissakin. Energian suurvalta katsoo tiiviisti Kiinan suuntaan Venäjä on perinteisesti ollut maailman suurin kaasuntuottaja. Liuskekaasun myötä Yhdysvallat on tosin kiipeämässä maatuskojen maan kanssa jaetulle ykköspallille. Venäjän maaperässä lymyää kolmannes maailman tunnetuista kaasuvaroista. Lisäksi sen arktisilla alueilla on IEA:n eli International Energy Agencyn mukaan noin 50 triljoonaa kuutiometriä maakaasua. Kiinnostus arktisen alueen energiavarantojen tutkimiseen on 6 gasetti
475 000 kilometriä lisääntynyt, kun kaasuntuotanto on alkanut supistua Länsi-Siperiassa. Öljyntuotannossa syntyvän oheiskaasun ottaminen talteen olisi arktisen kaasun hyödyntämistä huomattavasti helpompaa, mutta siitä hyödynnetään vain osa. Merkittävä osa öljykenttien kaasusta soihdutetaan eli poltetaan taivaan tuuliin. Äärimmäisen ankaran ilmaston ja pitkien välimatkojen vuoksi arktisten varantojen hyödyntäminen vaatii huomattavia investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa. Teknologiasatsauksista huolimatta luonnon voimat määrittävät toimintaa hyvinkin pitkälle. Esimerkiksi Gazpromin, norjalaisen Statoilin ja ranskalaisen Totalin yhteishanke Barentsin merellä sijaitsevan Stokhmanin kaasukentän rakentamiseksi on tällä hetkellä kirjaimellisesti jäissä. Lisäksi arktisen alueen toimintaan liittyy voimakas ympäristöpoliittinen puoli, joka sai tänä vuonna paljon näkyvyyttä öljylautalle kiivenneiden ympäristöaktivistien pidätyksen myötä. Kaasun kiivas etsiminen äiti-venäjän ja arktisen maaperän uumenista liittyy muuhunkin kuin pelkkään energiapolitiikkaan. Kyse on myös kansallisesta identiteetistä ja historiasta. Kun perinteisen putkikaasun käyttö on Euroopassa talouskriisin myötä notkahtanut, Venäjä on alkanut investoida entistä voimakkaammin maan sisäisen kaasu verkoston laajentamiseen ja kunnostamiseen, kertoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista. Infrastruktuurin rakentamisen rinnalla vahvistetaan energiasuurvalta-asemaan perustuvaa kansallista identiteettiä. Kyse on vähän samasta asiasta kuin meidän takavuosien sloganimme Suomi elää metsästä. Loppukäyttö luupin alla Kaasun loppukäytön kohdistuminen eri maissa vaihtelee Euroopan unioninkin sisällä suuresti. Suomessa suurin käyttäjä on teollisuus ja voimalaitokset, mutta koko EU:n alueella asuminen on ylivoimaisesti suurin kaasun loppukäyttökohde. Liikenteen osuus kaasuenergian loppukäytöstä on edelleen hyvin pieni. Kaasun loppukäyttö 2011 (TWh) ASUMINEN TEOLLISUUS VOIMALAITOKSET LIIKENNE & MUU KÄYTTÖ YHTEENSÄ (TWH) SUOMI 43,3 TWh 48 % 48 % SUOMI 2 % 38,8 % 34,9 % SAKSA EU SUOMI 40,7 % 33 % SAKSA EU SUOMI 28,8 % 17,9 % SAKSA EU SUOMI SAKSA 2 % 2,6 % EU 3,3 % SAKSA 864,7 TWh EU 5 130,4 TWh LÄHDE: EUROGAS 2012 gasetti 7
TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Investointiohjelma kulkee nimellä gazifikatsija, ja siihen liittyy paljon aluepolitiikkaa, Tynkkynen valottaa. Kun infrastruktuuria rakennetaan jollekin paikkakunnalle tai sen läpi, Gazprom saattaa rakentaa paikka kunnalle esimerkiksi urheiluhallin vastineeksi kaasuputken vaatimista maista sekä lisätäkseen hankkeen houkuttelevuutta. Toivottavaa tietenkin olisi, että rakennuskohteeksi valikoituisi joskus vaikkapa jätevedenpuhdistamo. Tynkkysen mukaan myös liuskekaasuun suhtaudutaan Venäjällä tällä hetkellä myönteisesti. Yksi Venäjän tavoitteista on vähentää riippuvuutta eurooppalaiseen energiantarpeeseen. Siksi se tähyää Kiinan suuntaan. Tulevaisuus idän kaasukaupan suhteen vaikuttaakin lupaavalta. Toistaiseksi Kiinan talouskasvun polttoaineeksi viedään Venäjältä öljyä, mutta Venäjän Kaukoitään, todennäköisesti Sahalinin saarelle, on tulossa toinenkin LNG-jalostamo. Venäläisestä kaasusta ovat kiinnostuneet Kiinan lisäksi ainakin Japani ja Etelä-Korea. Halu vähentää riippuvuutta Venäjän ja Euroopan välillä on molemminpuolinen. LNG-terminaalit ovat Euroopan unionille yksi keino monipuolistaa energiantuontiaan. Venäjä-riippuvuus on vähentynyt myös Norjan ansiosta: energiajätti BP:n kesäkuussa julkistaman raportin mukaan Norja möi viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän kaasua EU-maihin kuin Venäjä. Kivihiili-Eurooppa jälkijunassa Asiantuntijoiden mukaan liuskekaasun, LNG:n ja niiden aiheuttamien markkinamuutosten suorat vaikutukset jäänevät Suomessa ainakin lyhyellä aikavälillä vähäisiksi. Veli-Pekka Tynkkynen arvelee uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton Euroopassa ja muualla maailmalla mahdollisesti hidastuvan, jos kaasu edelleen halpenee. Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara, jolla on markkinahinta, arvioi taas Venäjän energiasektoriin ja Venäjän ja Euroopan välisiin Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti. Ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA 2 083 485 kilometriä Lähde: Eurogas 2012 energia suhteisiin erikoistunut neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista. Energiapolitiikkaa seurataan myös ulkoministeriössä. Tuotantolähteiden monipuolistuminen on oikea kehityssuunta. On kaikkien etu, ettei yksi taho pysty määrittelemään energianhintaa kriisitilanteessa, määrittelee ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä. Mäkelä ei usko energiantuonnista riippuvaisen Euroopan lopettavan uusiutuvan energian kehittämistä. Hän toivoo myönteisen suhtautumisen ilmastoasioihin jatkuvan myös Yhdysvalloissa. Liuskekaasun hyödyntäminen on painanut Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vuoden 1992 tasolle, ja maa on alkanut puhua päästötavoitteista uudella äänenpainolla. Barack Obama esitti syyskuussa Tukholmassa tiukkojakin mielipiteitä fossiilisista polttoaineista, ja samalla linjalla on ollut ulkoministeri Hillary Clinton. Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti, Mäkelä toteaa. Samalla kun Yhdysvallat on saavuttamassa CO 2 - päästöjen osalta ilmastotavoitteitaan, halventunut kivihiili on alkanut jälleen kiinnostaa Eurooppaa. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt nopeasti ainakin Isossa- Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Päästökauppa ei ole onnistunut ohjaamaan polttoainevalintoja. Biokaasulla paikallinen rooli LNG:n ja liuskekaasun rinnalla myös biokaasun käytön odotetaan lisääntyvän. Euroopan unioni arvioi elokuussa julkaistussa biopolttoaineita käsittelevässä raportissaan biomassasta tuotetun biokaasun tuotannon kasvavan noin 8,4 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Tämä olisi noin kahdeksan prosenttia kaikesta tuolloin käytettävästä biopolttoaineesta. EU ei ole kuitenkaan onnistunut määrittelemään biopolttoaineisiin liittyviä tavoitteitaan. Noin 80 prosenttia Euroopan biokaasusta tuotetaan Saksassa. Toistaiseksi sitä hyödynnetään lähinnä maataloudessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa noin puolet biokaasusta käytetään liikenteessä tai kaasuverkossa. Biokaasua voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä materiaalista kuten jätevedenpuhdistamoiden lietteistä, kotitalouksien biojätteistä, lannasta, metsähakkeesta tai energiakasveista. Asiantuntijat epäilevät biokaasun käytön tuskin kasvavan ainakaan kovinkaan pian sellaisiin mittoihin, että se heiluttelisi maailmanpolitiikan valtasuhteita öljyn tapaan. Paikallisesti sillä voi silti olla huomattava merkitys niin energiaomavaraisuudessa kuin päästövähennyksissäkin. 8 gasetti
Ydinvoima vaihtui kaasuun TEKSTI Katri Isotalo Harvoin energia-alalla tapahtuu niin nopeita muutoksia kuin Japanissa 2010-luvulla. Fukushiman ydinturman jälkeen maakaasu ja öljy ovat korvanneet maassa ydinvoimalla tuotetun sähkön lähestulkoon kokonaan. Etenkin maakaasun osuus energiantuotannossa on kasvanut nousevan auringon maassa viimeisen kahden vuoden aikana erittäin voimakkaasti. Tuontienergian varassa elävä Japani tuottaa tällä hetkellä lähes puolet sähköstään nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä. Kaksi ja puoli vuotta sitten sen osuus oli vain 29 prosenttia. Ydinvoiman osuus on romahtanut 29 prosentista reiluun kahteen prosenttiin. Kivihiilen käyttö on pysynyt ennallaan noin 25 prosentissa. Vesivoiman osuus on pysynyt noin kuudessa ja aurinko- ja tuulienergian yhteensä noin yhdessä prosentissa. Länsimaiden taantuma avitti LNG:n voittokulkua LNG:n vauhdikas voittokulku ja energiantuotannon murros Japanissa liittyy toiseen poikkeuksellisen voimakkaaseen muutokseen eli liuskekaasun tuotannon nopeaan kasvuun Yhdysvalloissa. Kun liuskekaasua onnistuttiin tuottamaan Yhdysvalloissa edullisesti, juuri valmistuneet LNG -vastaan ottoterminaalit jäivät vähäiselle käytölle. Niitä oli vasta hiljattain alettu rakentaa kaasupulan ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Samaan aikaan EU kärsi taantumasta, eikä energiankulutus meillä kasvanut, kertoo energiamarkkinoihin erikoistunut tutkijaopettaja Kimmo Klemola Lappeerannan teknillisestä yliopistosta. Näin syntynyt LNG:n hyvä saatavuus otettiin Japanissa kiitollisena vastaan. LNG:n osuuden kasvua Japanin energiakentällä on tukenut maan LNG-terminaalien sijoittuminen. Ne selvisivät ydinvoimalat tuhonneesta tsunamista hyvin. Ydinvoima edelleen vaihtoehto Kaasu ei kuitenkaan ole Japanille halpaa. Kun öljy maksaa Yhdysvalloissa noin 110 dollaria barrelilta, on öljybarreliin suhteutettu kaasun hinta siellä vain 20 dollaria barrelilta. Japanilaisille LNG maksaa noin 90 dollaria. Kimmo Klemola arveleekin, että ydinvoimaloita aletaan ottaa Japanissa uudelleen käyttöön. Tähän vaikuttaa kaasun korkean hinnan lisäksi maan pääministerin voimakas ydinvoimamyönteisyys. Mikäli ydinvoimaan ei palata, LNG:n käyttö kasvanee edelleen, Klemola arvelee. Japanin käyttämä kaasu on lähes kokonaan nesteytettyä kaasua, eikä Klemola usko biokaasun käytön lisääntyvän merkittävästi ainakaan lyhyellä aikavälillä. Fakta Japani käyttää tällä hetkellä noin kolmanneksen maailman LNG:stä, ja maailman kymmenestä suurimmasta kaasu voimalasta kahdeksan sijaitsee Japanissa. Kaasusta noin 60 prosenttia tulee Australiasta, Qatarista, Malesiasta ja Indonesiasta. Merkittävä tuontimaa on myös Venäjä. Jonkin verran kaasua tuodaan myös Norjasta ja Perusta. gasetti 9
TEEMA TEEMA TEKSTI Katri Isotalo Eurooppa pyristelee irti Venäjästä Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Siksi kaasuinfrastruktuurin suunnittelussa tähytään Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Euroopan unionin energiapolitiikka ei tunnetusti ole kovin selkeää. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta halutaan kasvattaa ja CO2-päästöjä pienentää, mutta sen pidemmälle yksimielisyys ei tunnu riittävän. Maakaasulla tuotetaan noin neljännes Euroopan unionin alueella kulutetusta energiasta. Tuontikaasun osuus on siitä reilusti yli puolet. Euroopan unionin alueen omat kaasuvarannot ovat vain reilut kaksi prosenttia maailman kaasuvaroista, eikä liuskekaasu näytä olevan täällä samanlainen oikotie onneen kuin Yhdysvalloissa. Maakaasua tuodaan EU:n alueelle eniten Venäjältä. Muut merkittävät tuontimaat ovat Norja, Algeria ja Qatar. Viime vuosina maakaasun osuus EU:n kuluttamasta energiasta on pysynyt melko tasaisena. Eurostatin mukaan kaasun osuus energiantuotannosta oli 24 prosenttia vuonna 2011, ja vuonna 2010 se oli 25 prosenttia. Aika lailla yksimielisiä EU:ssa ollaan halussa vähentää riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. Tässä on viime vuosina onnistuttukin. Nesteytetyn maakaasun osuus EUmaiden kaasun tuonnista on muutamassa vuodessa noussut noin 15 prosentista lähes 20 prosenttiin. Se tulee pääosin Qatarista. Isoja kaasuputki-infroja suunnitteilla On muistettava, että EU ei osta tai myy kaasua eikä muutakaan energiaa. Hankintapäätökset tehdään jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, joista useimmat toimivat Gasumin tavoin paikallisesti, korostaa Venäjän energiapolitiikkaan ja kaasumarkkinoihin perehtynyt tutkija Laura Solanko Suomen Pankista. Solanko työskentelee Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa Bofitissa. Venäjältä tulee Eurooppaan useita kaasuputkistoja. Suurin on Ukrainan kautta kulkeva putkisto, joka haarautuu Slovakian ja Romanian kautta kulkeviin putkiin. Kaksi uudempaa putkea ovat Jamal-Eurooppa, joka kulkee Valko- Venäjän ja Puolan kautta Saksaan ja Hollantiin, sekä NordStream, eli Itämeren ali Viipurista Saksan Greifswaldiin menevä putki. SouthStream-putken Venäjältä Mustanmeren ali Bulgarian ja Serbian kautta Italiaan piti valmistua vuonna 2015, mutta tässä aikataulussa tuskin pysytään. Keskusteluita on käyty myös Kaspianmeren alueen ja Lähi-idän EU:hun yhdistävästä Nabucco-linjasta sekä Keski-Aasiasta Eurooppaan kulkevasta TransAdriatic-linjasta. Tähän asti kaasuputkia ovat hallinneet kunkin maan kaasuyhtiöt. EU:n kolmas, maaliskuussa 2011 hyväksytty energiapaketti ja siirtoputkistojen käytön vapauttaminen ovat mahdollistaneet kilpailun avaamisen markkinoilla. Tämä on tarkoittanut kaasuyhtiöiden pilkkomista sähköyhtiöiden tapaan siirtoyhtiöiksi ja jakeluyhtiöiksi. Suomi sai direktiivistä poikkeuksen, koska meillä ei yhden kaasuputken ja yhden toimittajan vuoksi voi olla kilpailua edes teoriassa. Tilanne tosin muuttuu, jos Suomeen rakennetaan LNG-terminaali. Uudet säännöt hinnoitteluun Euroopan unioni voi vaikuttaa energiamarkkinoihin muun muassa tukemalla LNG:n vastaanottoterminaaleja, kuten se on tehnytkin. Liuskekaasuesiintymien voimakkaasti kasvanut hyödyntäminen Yhdysvalloissa on ohjannut muun muassa Qatarissa tuotettua LNG:tä Euroopan markkinoille. Vaikka kaasun nesteyttäminen ei ole halpaa, sen lisääntyvä tarjonta aiheuttaa paineita hinnoitteluun. Euroopan komission kilpailuviranomainen on muun muassa avannut tutkinnan, jossa selvitetään, onko Gazprom käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa. Maakaasusta on tulossa globaali kauppatavara, jonka hinta muodostuu markkinoilla aivan eri tavalla kuin kaasuputkien kaudella, uskoo Laura Solanko. 10 gasetti
MAAILMAN SUURIMMAT LNG-TUOTTAJAMAAT VUONNA 2011 QATAR 75,5 MT MALESIA 25,0 MT INDONESIA 21,4 MT LÄHDE: EUROGAS Sisämarkkinat soljumaan Maakaasun jakelun yhtenäiset EU:n sisäiset markkinat edistäisivät kaikkien osapuolten etua. Markkinoiden kehityksessä merkittävään rooliin nousee infrastruktuuri ja poliittiset ratkaisut. THIERRY DESCHUYTENEER, TOIMINNANJOHTAJA, GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE): Maakaasun sisämarkkinoiden toteutumisessa EU:ssa infrastruktuuri on avainasemassa. Infrastruktuuriin liittyen GIE tukee markkinapohjaista lähestymistapaa ja tervettä investointiilma piiriä. Myös sopivia laki- ja säännöstelyrakenteita tarvitaan, jotta markkinat voivat reagoida sekä nykyisiin että tuleviin infrastruktuuritarpeisiin. Kaasuvoimalaitokset mahdollistavat erilaisten uusiutuvien energianlähteiden laajamittaisen hyödyntämisen. GIE uskoo, että päättäjien tulisi tukea kaasua keskeisenä osana Euroopan tulevaa energiavalikoimaa. BEATE RAABE, PÄÄSIHTEERI, EUROGAS: Kattavampien sisämarkkinoiden edellytyksenä on lopettaa joidenkin yhdestä toimittajasta riippuvaisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Baltian maiden, fyysinen eristäminen. Kolmannen energiapaketin poikkeusten poistaminen edistää markkinoiden kehittymistä. Mutta ennen kuin se on mahdollista koko alueella, tarvitaan riittävä alueellinen infrastruktuuri, joka tarjoaa enemmän toimitusvaihtoehtoja myös nesteytetyn maakaasun kuljetuksille. Fyysisiä yhteyksiä tulee vahvistaa jäsenmaiden välisellä yhteistyöllä sääntelyrakenteen käyttöönotossa. MATTHIAS MAEDGE, M.A., EU-VASTAAVA JA BRYSSELIN TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ, NGVA: Nykyään kuljetusliikenteen polttoaineena käytetyn maakaasun edut ovat tiedossa. Se on puhtain vaihtoehtoinen polttoaine ja ainoa todellinen vaihtoehto öljystä jalostetuille tuotteille. Maakaasuteknologian toinen tärkeä etu on kustannusten pieneneminen. Poliittiset signaalit, jotka kannustavat laitevalmistajia tarjoamaan enemmän maakaasua käyttäviä ajoneuvoja ja lisäämään niiden markkinointia, ovat tervetulleita, samoin eurooppalainen toimintasuunnitelma, joka kehittää maakaasun tankkausasemainfrastruktuuria. Myös nesteytetyn maakaasun lisääntyvä saatavuus Euroopassa korostuu. Tämä petaa tietä sen käytölle täydellisenä dieselinkorvikkeena raskaissa ajoneuvoissa pitkän matkan maantiekuljetuksissa. Kaasualan järjestöjä Euroopassa KOONNUT Alisa Kettunen GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE) on järjestö, joka edustaa Euroopan maakaasuinfrastruktuurista vastaavien toimijoiden etuja. Järjestö koostuu kolmesta osasta: Gas Transmission Europe (GTE) (kaasukuljetukset), Gas Storage Europe (GSE) (kaasuvarastot) ja Gas LNG Europe (GLE) (nesteytetty maakaasu). GIE edustaa tällä hetkellä 67:ää jäsenyritystä 25 maasta. EUROGAS toimii eurooppalaisten kaasun tukkumyynti-, jälleenmyynti- ja jakelusektoreiden edunvalvojana Euroopan unionin toimielimissä ja muissa sidosryhmissä. Se on perustettu vuonna 1990, ja siihen kuuluu noin 50 yritystä ja yhdistystä 26 maasta. Yhdistys tarjoaa myös kaasun kulutukseen liittyviä tilastoja ja ennusteita sekä tietoja Euroopan energiaverotuksesta. NGVA EUROPE (EUROOPAN KAASUAJO- NEUVOYHDISTYS) on ainoa eurooppalainen yhdistys, joka edustaa kuljetusalalla polttoaineena käytettyä maakaasua ja uusiutuvaa metaania kaikki ajoneuvo- ja kuljetustyypit kattaen. NGVA Europe edustaa yli 150:tä jäsentä 40 maasta Euroopasta ja muualta. Tällä hetkellä NGVA osallistuu Euroopan komission tukemaan nesteytetyn maakaasun tankkausasemahankkeeseen nimeltä LNG Blue Corridors. gasetti 11
BRUCE ORECK: On tartuttava toimeen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo vihreisiin arvoihin ja tekee osansa, jotta luonnonvarojen tuhlaus lopetettaisiin. TEKSTI Tuuli Hongisto KUVAT Vesa Tyni ruce Oreck on sanavalmis mies, jolla on mielipiteitä. Halvinta energiaa on se, jota ei käytetä, hän tokaisee. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs istuu Kalastajatorpan upottavassa nojatuolissa ja puhuu innostuneena energiansäästöstä. Neljä vuotta Suomessa palvellut Oreck on profiloitunut vihreänä ajattelijana, ja hän selvästi rakastaa energiapolitiikasta puhumista. Tällä miehellä on missio. Oreck kutsuttiin puhumaan Energiafoorumin Energiapäivään lokakuun lopussa. Aluksi rento suurlähettiläs hauskuuttaa auditoriossa paikalle saapunutta yleisöä kertomalla huonosta päivästään, johon kuului muun muassa taistelu temppuilevan vanhan läppärin kanssa. B 12 g a s e t t i
gasetti 13
Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus. Lisäksi viilsin itseäni, kun ajelin pääni. Asiaan päästään kuitenkin nopeasti. Oreckin aiheena on energiavallankumous. Hän muistuttaa kuulijoita, että ihmisten pitää harkita suhdettaan energiankäyttöön, ja vakavoituu puhumaan uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. Ei ole kysymystäkään siitä, etteivätkö ihmisen toiminta ja lisääntyneet hiilidioksidipäästöt vaikuttaisi valtavasti ilmastoon. Jos suhteemme uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisiin polttoaineisiin ei muutu, se on ongelma. Oreck puhuu myös kotimaansa muuttuvasta energia tilanteesta, jonka liuskekaasu on mullistanut viimeisten vuosien aikana. Yhdysvalloissa on tiedetty olevan liuskekaasuesiintymiä jo kauan, mutta esiintymien laajamittainen hyödyntäminen on mahdollistunut vasta hiljattain tekniikan kehittymisen myötä. Nyt arvioidaan, että maa saattaa olla energiaomavarainen jo 20 vuoden kuluessa. Yhdysvalloista on arvioiden mukaan tulossa tulevaisuudessa myös energian vientimaa. Liuskekaasu ei ole avain autuuteen ja onneen Öljyn ehtyminen on pakottanut ihmiset etsimään vaihtoehtoja. Olemassa olevat raakaöljyesiintymät hupenevat. Toivoa on laitettu uusiin löytämättömiin esiintymiin ja esiintymiin, joita kehitetään. Mutta meidän pitää löytää jostain neljä kertaa Sauri-Arabian öljyesiintymien verran öljyä, Oreck huomauttaa. Määrän korvaaminen tulee olemaan haastavaa liuskekaasunkin avulla. Liuskekaasu on Oreckin mukaan hiiltä parempi vaihtoehto, mutta se ei ole täydellisen turvallinen tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet sen louhintatekniikkaa eli niin sanottua vesisärötystä (englanniksi hydraulic fracturingia tai frackingia) siitä, ettei kaikkia sen ympäristö- ja terveysvaikutuksia tunneta. Oreck muistuttaa, että tekniikka myös vaatii hyvin paljon vettä. Samaan aikaan kuivuus lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. Se, että tämä olisi täydellisen turvallista, on täyttä hölynpölyä. Ilmaisia lounaita ei ole. Tärkeintä olisikin hänen mukaansa energian säästäminen. Yhdysvaltojen öljynkulutus on onneksi laskussa, ja Oreck vaatii, että nyt myös Euroopassa pitäisi herätä päästöjen vähentämiseen. Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vähenevät, Euroopassa ne kasvavat. Toivoa suurlähettiläs näkee siinä, että maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. Mutta energian tuhlaus täytyy lopettaa. Olen huolissani lapsistani. Meidän täytyy lopettaa luonnonvarojen käyttäminen niin kuin ne riittäisivät ikuisesti. En vastusta kaasun tai öljyn käyttöä, mutta tämä ei lopu hyvin, ellemme ryhdy toimeen. Meidän täytyy keskittyä tehokkuuteen ja vaihtoehtoihin, hän linjaa. Me tulemme olemaan energian vientimaa mutta mikä on sen hinta? Vakavasta viestistään huolimatta Oreck ei kuitenkaan halua vaipua epätoivoon. Tyttäreni sanoo, että olen ilonpilaaja, mutta olen optimisti: jokainen päivä on täynnä uusia mahdollisuuksia. Oreck ei kuuntele kieltäviä vastauksia Oreck toteuttaa energiansäästölinjaansa päättäväisesti myös käytännössä. Syyskuussa 2009 pestinsä aloittanut suurlähettiläs on pistänyt kautensa aikana toimeksi: suurlähetystön jättiremontissa vanha lähetystötalo on uudistettu energiatehokkaaksi ja ekologiseksi. Viereen nousee vielä uusi rakennus, joka valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2014 aikana. Kokonaisuudessaan taloon uppoaa noin sata miljoonaa euroa. Lähetystöstä on nyt jo tullut moderni innovaatiokeskus. Ovet aukesivat helmikuussa, eikä kaikkea tätä oltaisi saavutettu, ellei suurlähettilään toiminta olisi ollut sähäkkää. Olen toiminnan mies, hän kertoo kahdenkeskisessä haastattelutilanteessa. On hyvä tietysti tutkia ongelmia, mutta innovaatio keskuksen suhteen piti toimia nopeasti. Paljon on kuitenkin vielä kesken. Onneksi Oreck saa jäädä Suomeen vielä hetkeksi katsomaan rakennus projektin perään. Tavoitteekseen hän on kertonut ympäristöystävällisimmän Yhdysvaltain suurlähetystön rakentamisen maailmassa. Suurlähetystö kertoo verkkosivuillaan, että tavoitteena on ollut vähentää energiakuluja 46 prosentilla. 14 gasetti
Oreckilla on edelleen suunnitelmia toteuttamatta ja jotain perisuomalaista on tekemättä: suurlähettiläs kertoo miettineensä Sulkavan soutuun osallistumista. Aiemmin hän on soutanut Grand Canyonilla, mutta arvelee kirkkovenesoudun olevan aivan eri asia. Innovaatiokeskuksen avajaisissa vieraillut Kauppalehden toimittaja kutsui keskusta ekologiseksi ihmetaloksi, ja siellä onkin hyödynnetty led- ja oled-valaistusta sekä ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähetystönä myös paikallista kaukolämpöä ja jäähdytysjärjestelmää. Kuinka Oreck onnistui saamaan näin valtavat rahat projektiinsa? Osittain kyse oli varmastikin lähettilään omasta päättäväisyydestä. En hyväksy kieltäviä vastauksia, hän kertoo vakavana. Sitä paitsi projekti säästää tulevaisuudessa rahaa. Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus, hän kiteyttää. Valtioille ja yrityksille se tarkoittaa sitä, että rahaa jää muuhun: kouluihin, sairaaloihin ja muihin projekteihin. Muut lähetystöt ovatkin seuranneet esimerkkiämme. Suomelta odotetaan paljon Oreckin lähdöstä ehdittiin puhua lehdissä jo keväällä, ja vaikka tarkka päivämäärä on viimeisimpien tietojen mukaan muuttunut ensi vuodelle, sen aika tulee vääjäämättä pian. Hän kertoo viihtyneensä hyvin Suomessa, eikä haluaisi lähteä. Suurlähettiläs kehuu tapansa mukaan Suomea ylitsevuotavasti, ja muistaa mainita hänelle selvästi tärkeän saunaseuran jäsenyyden. Yritän päästä saunomaan ainakin kerran viikossa. Vien myös vieraani aina saunomaan he nauttivat siitä. Nelivuotisen suurlähettiläspestin aikana Helsinki ja muu Suomi on tullut tutuksi ja Oreck onkin matkustellut laajasti. Luulen käyneeni useammassa paikassa kuin sinä, hän kuittaa toimittajalle. Epäilemättä. Suurlähettiläs kertoo Suomessa olon opettaneen ymmärtämään pohjoismaista mielenlaatua. Täällä ajatellaan enemmän yhteistä hyvää kuin yksilön menestystä. Yhdysvalloissa me ajattelemme, että yksilön menestys luo mahdollisuuksia muille. Minkä perinnön hän haluaisi jättää Suomeen? Toivon, että aikani täällä muistuttaa suomalaisia siitä, että me odotamme teiltä paljon. Nykyaikana vaaditaan yrittäjyyttä, riskinottoa ja avoimuutta. Oreck kertoo tyylilleen uskollisena jäävänsä kaipaamaan Suomesta kaikkea. Suomi pitä kokea yhtenä pakettina. Jos lähtisin Suomesta, kaipaisin sitä, etten ole Suomessa. gasetti 15
Puhtaampi liikenne Helsingin Bussiliikenteen tekemä tarjous biokaasulla liikennöinnistä oli ainoa Helsingin seudun liikenteen ympäristöbonuskilpailutuksessa menestynyt tarjous. Muut tarjoukset, kuten biodieselin käyttäminen dieselbusseissa ja EEV-päästötason bussin korvaaminen hybridibussilla, eivät täyttäneet tarjouskilpailun hyötysuhdekriteeriä. LÄHDE: HSL JA HSY PROJEKTI KAASUAUTO Vanhasta nykyaikainen Bassoradiossa seurattiin syksyllä kaasuautoprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Gasumin kanssa. Juontajat Tuomas Tuomi-Nikula ja Jussi Urpalainen hakivat Saksasta käytetyn auton, johon tehtiin Suomessa kaasumuutostyö. Kuuntelijat olivat innolla mukana: heidän kauttaan löytyi opas Berliinin-matkalle ja kaasumuutostöitä tekevä yritys. Investointi muutostyöhön on kohtuullinen ja kaasuauton käyttö kustannukset ovat pienet. Lisäksi etuna on tietenkin ekologisuus, Tuomi-Nikula listaa. Bassoradion juontajat ja kuuntelijat innostuivat bensiinillä käyvien autojen muuttamisesta kaasukäyttöisiksi. Idea ajaa isohkolla kuluttavalla autolla ekologisesti ja halvemmalla on onnistunut, hän tuumaa. Tuomi-Nikula sanoo kaasuauton toimineen hyvin. Tankkauspisteitä on hänestä riittävästi ja tankkaaminen helppoa. Lisäksi kaasuauto vaikuttaa irrottavan hiljaisten suomalaisten kielenkannat: Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja tulevat juttelemaan parkkipaikoilla ja tankkauspisteillä, Tuomi-Nikula kertoo. 1 043 FAKTA Biokaasua käyttämällä pystytään vähentämään HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) 1 043 tonnia vuodessa. LÄHDE: HSL AUTON RATISSA Biokaasunjakeluasema liikennekäyttöön KUVA ENVOR BIOTECH Forssassa on otettu käyttöön Envor Biotechin suunnittelema ja toteuttama biokaasunjakeluasema, joka soveltuu liikenne käyttöön. Laitoksella puhdistetaan mädätysprosessissa syntyvä metaanikaasu, ja suodatusprosessissa biokaasusta suodatetaan epäpuhtaudet. Tuloksena on noin 97 prosenttista metaania, jota johdetaan kaasuputkella tankkausasemalle. Siellä kaasu paineistetaan ja varastoidaan säiliöihin. Biokaasun hinta on sidottu Gasumin myyntihintaan, jota pystyy seuraamaan Gasumin kotisivuilta. Biokaasu on tällä hetkellä markkinoiden edullisin liikenteen uusiutuva polttoaine. 16 gasetti
Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan on kirjattu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. LÄHDE: KANSALLINEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Kestävä kehitys TEKSTI Maiju Ristkari BIOENERGIA Energiapolitiikka turvesuossa Energiakeskustelu käy Suomessa kuumana. Hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää, mutta tänä vuonna kivihiilen käyttö on suorastaan räjähtänyt käsiin. Syyttävä sormi osoittaa turpeen verotuksen suuntaan. Polttoturpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa, ja samoihin aikoihin kivihiilen markkinahinta kääntyi laskuun. Ympäristöministeri Ville Niinistö ja ympäristöjärjestöt eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle turpeen verohelpotuksista. Turpeen polton kasvihuonevaikutukset ovat samat kuin kivihiilellä, ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa kaavaillaan turpeen energiakäytön vähentämistä. Turpeen polton puolesta puhuu muun muassa Bioenergia ry. Samaan aikaan se kertoo tavoitteekseen uusituvan energian osuuden nostamisen puoleen Suomen koko energiantuotannosta sekä ilmastonmuutoksen torjumisen. Miten tavoite ja turve istuvat samaan pirtaan, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson? Ei se tietenkään istu ilmastopolitiikan kannalta katsottuna. Mutta fossiilisia polttoaineita on muitakin. Kotimainen turve ei ole niistä ensimmäinen, jonka käyttö pitää lopettaa Suomessa, vaan kivihiili ja öljy. Turpeen ja kivihiilen tukalan kamppailun keskellä Fredriksson on kuitenkin tyytyväinen yhteen asiaan: päättäjien silmät ovat avautuneet näkemään, miten nykyään voimaloissa, joissa voitaisiin hyödyntää metsähaketta, käytetäänkin kivihiiltä. Polttoaineen muutoksissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän muistuttaa. Frediksson painottaa, että bioenergia on heille ykkös-, kakkos- ja kolmoasia. Turve tulee vasta sen jälkeen. Haluamme lisätä nimenomaan uusiutuvaa energiaa. Kun katsoo nykyistä energiapalettia, niin lisäysvaraa on paljon. Entä biokaasu, mikä sen asema on Bioenergia ry:n toiminnassa? Meillä on viisi valiokuntaa, joihin yhteen kuuluu biokaasu. Valiokunnan puheenjohtaja on gasumlainen. Yksi konkreettinen esimerkki kaasuasioita käsittelevän valiokunnan toiminnasta liittyy EU:n ehdotukseen kiinteiden ja kaasumaisten polttoaineiden kestävyyskriteereiksi. Ehdotus vuoti julkisuuteen kesällä 2013. Siinä biokaasua ei kohdeltu kovin hyvin, Fredriksson napauttaa. Suomesta älähdettiin, ja asia palautettiin valmisteluun. Fredriksson kertoo Bioenergia ry:n olleen mukana muokkaamassa suomalaisten viranomaisten kantaa. Yhdistyksen tavoitteena on jatkossakin vaikuttaa lopputulokseen. 4 X Bioenergia ry Yhdistys pyrkii kasvattamaan suomalaista bioenergiatoimintaa. Nykyisellä nimellään se perustettiin 2011, mutta toiminnan historia ulottuu 70 vuoden taakse. NOIN 250 YRITYSJÄSENTÄ, henkilöjäseniä muutama kymmen. ENSISIJAISESTI jäseniksi halutaan nimenomaan yrityksiä. JÄSEMAKSU porrastetaan yrityksen bioenergian liikevaihdon mukaan: mitä enemmän yrityksellä on bioenergialiikevaihtoa, sitä suurempi on jäsenmaksu. TERVETULLEITA ovat kaikki, jotka tekevät bioenergian parissa liiketoimintaa. gasetti 17
Energiamarkkinat Maakaasun energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Ensi vuoden alussa voimaan astuva M2014-tariffi ei muuta hinnoittelun perusrakennetta. Keskeisin muutos on tehomaksun sisällyttäminen energiamaksuun, mikä tapahtuu energiamaksun tariffikaavan perushintaa nostamalla. LÄHDE: GASUM E40 Sähkön hinnassa nostetta E40 on kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksi, joka kuvaa energian kuluttajahinnan kehitystä kotimaassa. Sen keskeisin taustatekijä on pohjoismaisen tukku sähkön Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Merkittävintä sähkön hinnan kannalta on hiililauhdetuotannon muuttuva kustannus, joka alentuneiden hiilen ja päästöoikeuden hintojen myötä ollut kuluvana vuonna keskimäärin tasolla 30 euroa/mwh. Ruotsin ja Norjan vesitilanne on heikentynyt voimakkaasti viime kuukausina ollen nyt 17 TWh alle normaalin, mikä on luonut nostetta sähkön hintaan. E40-indeksin kuuden kuukauden keskiarvo on vahvistunut kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia vuodesta 2012. /MWh 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 RASKAS POLTTOÖLJY Polttoöljyn hinta laskussa Raskaan polttoöljyn kuuden kuukauden keskiarvohinta on keskeisin kaasun hintakomponentti. Raskaan polttoöljyn hintatekijä on laskenut noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Raskaan polttoöljyn hinta seuraa Brentraakaöljyn maailmanmarkkinahintaa, jonka kuuden kuukauden euromääräinen keskiarvohinta on vastaavasti ollut pääsääntöisesti laskussa viime vuodesta lähtien. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Brent-öljyn hinta oli laskussa alentuneiden kysyntäennusteiden ja heikentyneiden Yhdysvaltojen ja Aasian talousnäkymien myötä. Alkusyksyllä 2013 öljyn hinta sai nostetta Syyrian konfliktin kärjistyttyä. Se kipusi korkeimmillaan syyskuussa 116 dollariin/ bbl. Sittemmin hinta on painunut 110 dollarin alapuolelle. Alimmillaan Brentöljyn lähin kuukausi noteerattiin huhtikuussa hieman alle 98 dollaria/bbl. Maakaasun energiamaksun komponenttien kehitys (M2014 tariffi) 2011 2012 2013 TEKSTI Rami Rajala Kuluvana vuonna energiamaksun hinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta laskeneiden öljyn ja hiilen hintojen myötä. LÄHDE: GASUM H-ARVO Hiilen tarjonnan pullonkaulat poistuneet Suomeen tuodun hiilen hintaa kuvaava H-arvo seuraa viiveellä Euroopan API2-tuontisatamahintaa, joka puolestaan heijastelee tärkeitä lähtösatamahintoja kuten Kolumbian ja Etelä-Afrikan satamahintoja. H-arvon kuuden kuukauden keskiarvohinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia vuodesta 2012. Hiilimarkkinoiden alavireisyyden taustalla on hyvä tarjontatilanne keskeisten viejämaiden osalta. Aiemmin usein toistuneita hiilen tarjonnan pullonkauloja ei ole esiintynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Euroopan API2-hiilen hinnalla ei kuitenkaan ole merkittävää laskuvaraa, sillä sekä Yhdysvaltojen että Venäjän marginaalikustannus Eurooppaan tuodulle hiilelle on nykyisten API2- hinta tasojen eli noin 85 90 dollaria/t tuntumassa. Energiamaksu M2014 vuosituote Raskas polttoöljy E40 H-arvo 18 gasetti
TEKSTI Joni Nikkola KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Uunisaaren ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että kaasua tarvitaan saaressa saunan lisäksi myös keittiössä. Vihtomaan vernissatehtaaseen Uunisaaren kaasusaunoissa pääsee saunomaan ympäri vuoden. Uunisaari Kaivopuiston edustalla on kokenut monta aikakautta. Saaressa oli 1800-luvun alussa merikylpylä, ja siellä on toiminut myös laivamaalitehdas. Vuosituhannen vaihteessa tehdasrakennukset kunnostettiin ravintola- ja juhlatiloiksi. Nyt kylpylätunnelmaa voi tunnustella entisiin vernissatehtaan varastoihin rakennetuissa tilaussaunoissa sekä ulkoporealtaassa. Ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että Uunisaaressa päädyttiin kaasukiukaaseen käytännön syistä. Rakennuttaja vertaili vaihtoehtoja paikkaa kunnostettaessa. Kaasukiuas oli järkevin ratkaisu, koska saareen oli hankala johtaa tarpeeksi virtaa useaa sähkökiuasta varten. Asiakkaat ovat toisaalta myös kiitelleet kaasukiukaiden leppeitä löylyjä. Kaasu on myös ravintolan keittiössä tärkeässä roolissa siellä pihisevät kaasu-uuni ja kaasuliedet. Palomäki on ollut mukana Uunisaaren ravintola- ja juhlatoiminnassa alusta lähtien. Kallioisen miljöön keskellä järjestetään erilaisia yritystilaisuuksia sekä yksityisempiä juhlia häistä hautajaisiin. Pari vuotta sitten saunakiukaat vaihdettiin uusiin. Nyt ne voi ajastaa käynnistymään automaattisesti ja pysymään lämpiminä pitkään. Termostaatti pitää lämmön tasaisena, joten saunavuorojen välillä ei tarvitse lämmittää saunaa uudelleen. Alkuperäisillä kiukailla kesti reilut kaksi tuntia lämmitä. Ne pysyivät lämpiminä kaksituntisen saunavuoron ajan. Jos halusi saunoa pidempään, piti olla pitkä tauko välissä, Palomäki valottaa. Monista saariravintoloista poiketen Uunisaari on avoinna talvellakin. Kesäisin saareen pääsee lautalla, ja veneilykauden ulkopuolella saareen kulkee ponttonisilta Kaivopuiston rannasta. Uunisaari on siinä mielessä poikkeuksellinen paikka täällä Helsingin keskustassa, että pääsee ympäri vuoden vähän kuin mökille, Palomäki kehaisee. Puun ja sähkön välissä NYKYAIKAINEN KAASUKIUAS sijoittuu ominaisuuksiltaan puukiukaan ja sähkökiukaan väliin. SÄHKÖSAUNAN tyyliin kaasukiukaassa on portaaton lämpötilan säätö ja lyhyt lämmitysaika. Myös lämmityskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa sähkösaunan kanssa. PUUSAUNASTA muistuttavat pehmeät löylyt. Kiukaasta ja tilojen ilmanvaihdosta riippuen kaasu kiuas saattaa myös vaatia savupiipun. NYKYISIN MARKKINOILLA on jopa kannettavia, kaasupullolla toimivia retkikiukaita esimerkiksi saunatelttaa varten. gasetti 19
KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Puusta mittaa Honkalahden sahalla tehdään töitä ympäri vuorokauden. Vaikka alan kultakausi ja presidentin vierailu ovatkin taakse jäänyttä aikaa, periksi ei anneta. TEKSTI Ulla Ylönen KUVAT Hannu Rissanen Saha on soinut Saimaan rannalla, Joutsenon Honkalahdessa jo toistasataa vuotta. Sijainti vesistön vieressä oli aikoinaan sahalle elinehto, sillä raakaaine tuotiin uittamalla. Uitot ovat nyt historiaa. Mäntytukit tuodaan Honkalahteen pääosin kumipyörillä. Aluskuljetukset ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia, kertoo sahapäällikkö Jarkko Nevalainen. Honkalahden satama on yksi Saimaan syväväylän päätepisteistä. Sahauksen aloitti vuonna 1906 yksityinen Honkalahti Puutavara Oy. Sen toiminta loppui kuitenkin lähes alkuunsa, ja konkurssiin menneen sahan osti Oy Hackman Ab vuonna 1910. Hackmanin valtakausi kesti 80 vuotta. Paikkakuntalaisten puheissa vilahtaa edelleen Hackman, vaikka Stora Enso silloinen Enso-Gutzeit Oy on pyörittänyt toimintaa jo 22 vuotta. Stora Enson omistuksessa Honkalahden sahasta on tullut osa maailmanlaajuisesti toimivaa yritystä. Sen kotimaisuusaste on kuitenkin korkea. Raaka-aineena käytetään yksinomaan mäntypuuta, joka lähes sataprosenttisesti korjataan kotimaan metsistä. 1. 2. 1. HONKALAHDEN siniharmaa voimalaitos kohoaa teollisuusalueen keskellä. Vuonna 1966 rakennettu voimala on edelleen käytössä. Maakaasun venttiiliasema kuuluu kokonaisuuteen. Punatiilinen vanha voimala on vuodelta 1935. 2. KONE lajittelee höyläämöön menevät lankut. Prosessia seurataan sekä hallin että valvomon monitoreista. 20 gasetti
3. SAHAPÄÄLLIKKÖ Jarkko Nevalainen arvioi, että maakaasun osuus säilyy lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla. 4. SAHALLA tehdään töitä kahdessa vuorossa. 4. 3. 3. Sahan lisäksi teollisuusalueella toimivat Stora Enson komponenttitehdas ja höyläämö. Komponentteja valmistetaan ikkuna- ja oviteollisuuden tarpeisiin, profiilihöyläämö suoltaa sisäverhouspaneelia ja lattialautaa rakentajien käyttöön. Päivän mittaan Honkalahden tukkikentällä pyörähtää kymmeniä täysperävaunukuormaautoja. Ne purkavat lastinsa tukkilajitteluun, jossa tukit kuoritaan ja lajitellaan laadun perusteella eri luokkiin. Tukkiluokat sahataan laatuluokittain laudoiksi ja lankuiksi. Sahatavaran matka jatkuu rimoitukseen, jossa kootaan kuivaukseen siirrettävät rimakuormat. Kuivauksen jälkeen tuotteet siirretään tarkan laatu lajittelun kautta pakkaamoon ja kuljetetaan varaston kautta asiakkaille. Suurin osa valmiista tuotteista lähtee Honkalahdesta maailmalle maanteitse. Jonkin verran käytetään myös rautatiekuljetuksia, sillä varaston nurkalle johtaa oma pistoraide. Sahatavaran osalta tärkein vientimarkkinamme on Pohjois-Afrikka, jossa suomalaisesta männystä tehdään ovia ja ikkunoita. Myös pohjoismaiset ikkunanvalmistajat käyttävät Honkalahdessa valmistettuja komponentteja, Nevalainen kertoo. Höylättyjen tuotteiden päämarkkina-alue on Suomi ja tärkein vientialue Japani. Hackmannin valtakausi kesti 80 vuotta. Honkalahden vuosituotanto on viime vuosina pysytellyt noin 300 000 kuutiometrin tuntumassa. Aiemmin luvut olivat huomattavasti suurempia. Tuotantomäärä on pudonnut kymenessä vuodessa noin 50 prosentilla, Nevalainen sanoo. Tulosta haetaan tehostamalla toimintoja ja vähentämällä materiaalihukkaa. Kuluvan vuoden aikana on väkeä on jouduttu vähentämään noin kymmenellä prosentilla. Työntekijöitä on nyt 130, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Saha-alueen sisäisiä kuljetuksia hoitavat urakoitsijat. Sahalle ollaan myös toteuttamassa investointeja, joilla raaka-aine pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin, Nevalainen valottaa. Hän muistuttaa, että alan kilpailu on kovaa ja sahojen toiminta kytköksissä koko Euroopan taloustilanteeseen. Vähän varpaillaan ollaan jatkuvasti, Nevalainen tuumii. Honkalahden sahan lisäksi hän johtaa Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Stora Enson Uimaharjun sahaa. Sahateollisuuden kulta-aikaa oli 1970-luvun puoliväli. Tuolloin Honkalahdessakin tahkottiin tuotantoennätyksiä vähän väliä. Työntekijöitä oli toistatuhatta ja saha oli toinen Joutsenon suurimmista työnantajista. Honkalahdessa toimivat tuolloin myös kuitu- ja Kerotex-levy- gasetti 21
KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahden saha SAHAN TOIMINTA alkoi vuonna 1906. VALMISTAA sahatavaraa, komponentteja ikkunateollisuudelle sekä profiilihöylättyjä tuotteita. VUOSITUOTANTO noin 300 000 m3, josta jalosteiden osuus noin 20 prosenttia. KÄYTTÄÄ RAAKA-AINEENA ainoastaan mäntyä. KONEEN muotoilema sormiliitos, jonka ansiosta pätkästäkin saadaan pitkää. tehdas, kertoo vuonna 1975 Hackmanin palvelukseen tullut resurssipäällikkö Veikko Metso. Juuri ennätysvuosien alla Honka lahdessa valittiin vaihtoehtoiseksi energian lähteeksi edullinen ja puhtaasti palava maakaasu. Itse Urho Kekkonen kävi vihkimässä siirtoputkiston käyttöön. LÄHTÖVALMIS sahatavaranippu pakkaamossa. Prosessin aikana mäntytukeista on tullut tasalaatuista lautaa. Maakaasun käyttöönotto oli aikansa merkkitapahtumia. Honkalahdessa siirtoputkiston kävi vihkimässä käyttöön itse presidentti Urho Kekkonen. Vielä 2000-luvun alussa noin neljännes Honkalahden tarvitsemasta energiasta tuotettiin maakaasulla. Sittemmin maakaasun osuus on pudonnut 5 6 prosenttiin. Nykyisin maakaasu on tärkeä tukipolttoaine, jonka merkitys korostuu häiriötilanteissa. TYÖNTEKIJÖITÄ noin 130. MAAKAASUA testattiin Suomessa ensimmäistä kertaa juuri Honkalahdessa joulukuussa 1973. OTTI TOISENA SUOMALAISENA teollisuuslaitoksena käyttöön maakaasun 20.1.1974. KÄYTTÄÄ MAAKAASUA 500 000 600 000 kuutiota vuodessa. Honkalahti otti maakaasun käyttöön toisena teollisuuslaitoksena Suomessa, tammikuussa 1974. Enso-Gutzeitin Tainionkosken tehtaalla Imatralla kaasu alkoi palaa viisi päivää aikaisemmin. Maakaasua kuitenkin testattiin ensimmäisenä Suomessa täällä Honkalahdessa, joulukuun lopulla vuonna 1973, Metso kertoo. Historiallisesta hetkestä on nyt melko tismalleen 40 vuotta. Neuvosto liitosta Suomeen rakennetun maakaasuputken päälinja kulkee vajaan kymmenen kilometrin päässä Honkalahden voima laitokselta, joten liittyminen maakaasuverkostoon oli vaivatonta. Honkalahdessa käytetään noin 600 000 kuutiota maakaasua vuodessa. Kulutus jakaantuu lähes tasan voimalaitoksen ja prosessien kesken. Lähitulevaisuudessa maakaasun käytön arvioidaan pysyvän nykytasolla niin energiatuotannossa kuin prosessipuolellakin. Olemme polttoaineen suhteen lähes omavaraisia. Mäntytukeista saatava kuori poltetaan, samoin suurin osa prosessien sivutuotteena syntyvästä puujätteestä. Hake viedään yhtiön kuiduttaville tehtaille, mistä siitä tehdään sellua, sahapäällikkö Nevalainen esittelee. 22 gasetti