VÄLITÄ NUORESTA ÄLÄ VÄLITÄ NUORELLE ALKOHOLIA, VAASAN MALLI

VÄLITÄ NUORESTA ÄLÄ VÄLITÄ NUORELLE ALKOHOLIA, VAASAN MALLI NUTTU2.1 Kehittämisprojekti ja siihen liittyvät opinnot Tampereen yliopisto Sosiaalityön tutkimuksen laitos Susanna Weber 30.11.2009 1

Sisällysluettelo 1. Projektin tausta ja tarve 3 1.1 Ehkäisevä päihdetyö ja monialainen yhteistyö 4 1.2 Nuorten alkoholinkäytöstä 5 1.3Nuorten päihteidenkäytöstä johtuvia haittoja 6 2. Kampanjan sisältämiä tavoitteita 6 2.1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeen tavoitteet 6 2.2 Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanjan tavoite 7 3. Aikataulut ja projektin vaiheistus 8 4. Riskitekijät 10 5. Projektiorganisaatio 10 6. Yhteistyökumppanit, heidän roolinsa ja vastuunsa 11 7. Projektin edistymistä kuvaavat mittarit ja niiden seurantajärjestelmä 12 7.1 Tuloksia katugallupista 13 7.2 Toimijoiden palautteet kampanjasta 14 8. Viestintäsuunnitelma 16 9. Projektin lopputulos, jatkotoimenpiteet ja itsearviointi 17 Lähdeluettelo Liitteet 2

1. Projektin tausta ja tarve Keväällä 2009 Vaasassa toteutettiin kehittämisprojekti nimeltään Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle. Projektin tuotos oli luonteeltaan noin viikonmittainen tempausluontoinen tapahtuma ja se toteutettiin monialaisesti sektorirajoja ylittäen. Välitä nuoresta projektin idea pohjasi Etelä Suomessa aikaisemmin järjestettyyn Aikuinen välittää kampanjaan. Pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimijat järjestivät lokakuussa 2008 kampanjan, jossa eri toimijat jalkautuivat yhdessä kadulle keskustelemaan aikuisten vastuusta. Tempauksessa tehtiin katugallup liittyen alaikäisten alkoholinkäyttöön, jonka tuloksena suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että tiukempi puuttuminen alaikäisten alkoholinkäyttöön on tarpeen. (http://info.stakes.fi/alkoholiohjelma/fi/ajankohtaista/aikuiset_valittaa.htm) Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle tapahtumaviikko toteutettiin osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön (EPT) hanketta (2006 2010). Hankkeessa vaikutetaan nuorten päihteiden käyttöön kolmella tasolla: vanhempiin ja kasvattajiin, nuoriin itseensä sekä lähiyhteisöön kohdistuvilla interventioilla. Hankkeen aikana kehitellään erilaisia toimintoja, joiden avulla voidaan tukea kohderyhmän valmiuksia kohdata päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä tilanteita. EPT hanke toimii Vaasan seudulla sekä Mikkelissä ja Kirkkonummella. Hankkeen aikana seurataan yhtä ikäluokkaa ja heidän vanhempiaan 6. 9.luokkien ajan. (http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/) Suomen lain mukaan alle 18 vuotiaille ei saa myydä eikä tarjoilla alkoholia (Alkoholilaki 1143/1994 31 ), silti alaikäisten nuorten ei ole vaikeaa saada alkoholia. Useimmiten alkoholia alaikäisille ostavat kaverit tai vanhemmat sisarukset, toisinaan myös vanhemmat. Nuoret myös kokeilevat ostaa alkoholia itse, jolloin kontrolloivana osapuolena avainasemassa ovat alkoholinmyyjät ja anniskelijat sekä alkoholiviranomaiset. (Karlsson, Rantasalo & Holmila 2007, 149.) Aihe on herkkä, mutta siitä on tarpeen keskustella. Välitä nuoresta, älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanjan keskeinen tehtävä oli nostaa aihetta esille, herättää ajatuksia ja keskustelua niin täysi ikäisten kavereiden ja sisarusten kuin myös vanhempien keskuudessa. Kampanjan aikana käytiin päihdekeskusteluja myös nuorten kanssa. 3

1.1 Ehkäisevä päihdetyö ja monialainen yhteistyö Ehkäiseväksi päihdetyöksi sanotaan toimintaa, jonka tarkoitus on mm. edistää turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Sillä pyritään vaikuttamaan mm. päihteiden saatavuuteen ja tarjontaan sekä haittoihin. Vaikuttamiskohteita ovat päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet sekä päihteiden haittoja suojaavat tekijät kuin myös päihteiden käyttö ja käyttötavat. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyy yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä, mutta sitä tekevät myös järjestöt ja yhteisöt paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. (Stakes 2006, 9 10) Ehkäisevää päihdetyötä tehdään kolmella eri tasolla, joita ovat primaari, sekundaari ja tertiääritaso. Primaaritasolla tehdään interventio ennen ongelmien syntymistä. Sekundaaritasolla keskitytään kohdistettuun riskiryhmään käytännön tasolla ja pyritään puuttumaan varhain mahdollisiin tuleviin ongelmiin. Tertiääritaso on korjaavaa päihdetyötä ja kohderyhmänä ovat ongelmakäyttäjät. (Kylmänen 2005, 9.) Ehkäisevässä päihdetyössä tulisi kiinnittää huomiota täysi ikäisten kavereiden ja sisarusten sekä vanhempien ja nuorten itsensä vastuuntuntoon liittyen nuorten alkoholinkäyttöön. Ehkäisevässä työssä tulisi myös painottaa yrittäjien kouluttamiseen ja myynnin valvonnan tehostamiseen, jolloin parannettaisiin myös alaikäisille myynnin kieltävää ja sen tuomitsevaa asenneilmapiiriä niin aikuisten kuin myös nuorten keskuudessa. (Karlsson ym. 2007, 158.) Ehkäisevän päihdetyön verkostot toimivat primääriprevention tasolla ja tarttuvat toimintaan erityisesti ongelmien ilmaannuttua. Verkostot voivat koostua niin julkisen sektorin viranomaisia poikkihallinnollisesti kuin myös järjestöjen edustajia sekä yksityisiä henkilöitä. Verkostoyhteistyön voidaan sanoa olevan väline, jota käytetään yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Yhteistyön etuna voidaan mainita mm. työntekijöiden tieto taidon jakaminen ja tämän myötä päällekkäisyyksien välttäminen sekä resurssien säästäminen. Avoin keskustelu, erilaisten haasteiden ja ongelmien määrittely sekä toimintamallien kehittäminen ovat keskeisiä laadukkaan ehkäisevän päihdetyön verkostotyössä. (Kylmänen 2005, 18 20.) Moniammatillisuus käsitteenä pitää sisällään monia erilaisia yhteistyön muotoja. Asiantuntijoilla on yhteinen tehtävä tai ongelma, jota he yhdessä tekevät tai ratkaisevat. Moniammatillisella työryhmällä on yhteinen tavoite tai he laativat yhteisen tavoitteen, jota kohti he lähtevät yhdessä 4

kulkemaan. Työryhmän toiminnan tavoitteena on, että jokainen työhön osallistuva voisi vaikuttaa yhteiseen keskusteluun ja päätöstentekoon sekä tuoda työpöydälle oman osaamisensa ja näkökulmansa rikastuttamaan yhteistyötä. (Isoherranen 2008, 33 34.) Työskentely moniammatillisessa yhteistyöryhmässä tuo työhön uusia näkökulmia ja laajempaa tietoa. Moniammatillinen yhteistyö voidaankin jakaa kolmeen eri osaan. Ensimmäisenä osana voidaan mainita omien tavoitteiden siirtäminen, jolloin yksittäinen toimija pyrkii siirtämään omat tavoitteensa myös toisen toimijan tavoitteeksi. Toiseksi moniammatillisen yhteistyön osaksi voidaan nimetä konsultoinnin, jolloin eri sektoreilta tulevat toimijat jakavat tietoaan yli sektorirajojen. Kolmas toiminnan muoto on käytännön yhteistyö, jossa uusia yhteisiä toimintamuotoja järjestetään eri toimijoiden taholta. Välitä nuoresta kampanja edustaa monialaista käytännön yhteistyötä sektorirajat ylittäen. (Vehviläinen 2002, 51 52.) 1.2 Nuorten alkoholinkäytöstä Vaasassa vuonna 2008 9. luokkalaisille tehdyn TOBALK tutkimuksen mukaan noin puolet pojista ja 44% tytöistä oli kokeillut alkoholia. Yleisin alkoholinkäyttötiheys oli 1 2 kertaa kuukaudessa, viikoittain alkoholia kertoivat käyttävänsä 9% tytöistä ja 5% pojista. TOBALK tutkimuksen mukaan viidesosa 9. luokkalaisista kertoi olleensa kunnolla humalassa. (Huttunen Metsi & Tammela 2008, 14 15.) Yli puolet vaasalaisista 9. luokkalaisista tytöistä kokee, että molemmat tai toinen vanhemmista hyväksyy nuoren alkoholinkäytön, pojista vastaava luku on 44%. TOBALK tutkimuksen mukaan vanhempien suhtautumisella on suuri vaikutus nuorten alkoholinkäyttöön. Nuorista, joiden vanhemmat hyväksyivät heidän alkoholin käyttönsä, 62% käytti alkoholia 1 2 kertaa kuukaudessa ja 22% viikoittain. Niissä perheissä, joissa vanhemmat olivat selkeästi ilmoittaneet kielteisen kantansa nuorten alkoholinkäytölle, 20% käytti alkoholia 1 2 kertaa kuukaudessa ja ainoastaan 4% joka viikko. (Emt., 21 22.) Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen Mannerheimin lastensuojeluliitolle toteuttaman seurantatutkimuksen mukaan suurin osa 7. luokkalaisten nuorten alkoholikokeiluista ja maistamisista oli tapahtunut vanhempien läsnä ollessa kotona. Tutkimuksen mukaan kolmannes nuorista oli kokeillut alkoholia. Tutkimuksessa myös vanhemmille tehtiin päihdeaiheinen kysely. Suurin osa vanhemmista koki, että alkoholikokeilut eivät ole ajankohtaisia 5

oman lapsen kohdalla. Jopa vajaa kolmasosa vanhemmista kertoi, ettei pidä lapsensa alkoholikokeiluja lainkaan ajankohtaisina. (Jyväskylän yliopisto 2008; 16, 21) 1.3Nuorten päihteidenkäytöstä johtuvia haittoja Nuorten kokemattomuus alkoholinkäytössä aiheuttaa useita vaaratekijöitä. Alkoholi alentaa verensokeria, mikä puolestaan hankaloittaa aivojen toimintakykyä ja energian saantia. Tämä saattaa johtaa vakavaan alkoholimyrkytykseen ja sitä kautta tajuttomuuteen, jopa kuolemaan. Päihteet ovat niin nuoren kuin myös aikuisen terveydelle haitallisia. Nuoret ovat vielä kasvuvaiheessa ja päihteet vaikuttavat haitallisesti mm. nuorten aivojen ja keskushermoston kehitykseen. Päihteet vaikuttavat haitallisesti myös sukupuoli ja kasvuhormonin tuotantoon ja keskushermoston kehitykseen. (Pirskanen 2007, 30) Nuorten päihdehäiriöissä on yleistä mielenterveyshäiriöiden samanaikainen esiintyminen, joita ovat esim. käytöshäiriöt, tarkkaavaisuuden häiriöt sekä mieliala ja syömishäiriöt. Nuoren päihdehäiriö voi syntyä nopeammin kuin aikuiselle jopa 1 2 vuodessa. Varhain aloitettu päihteidenkäyttö johtaa usein aikuisiän päihdeongelmiin, myös ongelmat koulunkäynnissä ja työnsaannissa sekä rikollinen käyttäytyminen ovat yleisempiä. (Emt. 31 32) 2. Kampanjan sisältämiä tavoitteita Välitä nuoresta kampanja oli yksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen Ehkäisevän päihdetyön hankkeen interventioista. Se toteutettiin hankkeen kaikilla pilottipaikkakunnilla, Vaasan lisäksi myös Mikkelissä ja Kirkkonummella. Kyseessä oli yhteisötason interventio, joka kohdistui sekä perheisiin ja kasvattajiin että nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kampanjan avulla tuettiin perheiden ja nuorten hyvinvointia erityisesti alkoholin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Välitä nuoresta kampanjan aikana vahvistettiin eri yhteiskunnan toimijoiden ja tasojen toteuttamaa yhteisvastuuta, joka puolestaan tukee perheiden ja kasvattajien kasvatustehtävää. 2.1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeen tavoitteet MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen (2006 2010) tavoitteena on ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä, vaikuttaa nuorten lähiyhteisöön sekä kehittää järjestöjen ehkäisevää päihdetyötä. Tarkoituksena on mm. vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä päihdeasioissa sekä vaikuttaa 6

paikallisen yhteisön käytäntöihin ja asenteisiin nuoria päihteiden käytöltä suojaavasti. Mannerheimin Lastensuojeluliitto hyödyntää Ehkäisevän päihdetyön hankkeessa asiantuntemustaan kehittämällä välineitä ja menetelmiä niin MLL:n omille kuin myös muille ehkäisevää päihdetyötä tekeville tahoille. Ehkäisevän päihdetyön hankkeen myötä MLL kehittää ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja ja menetelmiä, jotka ovat sovellettavissa myös vapaaehtoistoimintaan perustuvassa järjestökentän toiminnassa. Hankkeen aikana vahvistetaan järjestöjen valmiuksia toimia kumppanina ehkäisevän päihdetyön verkostoissa. (http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/) Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan tavoitteena on mm. edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen koetaan MLL:ssa tärkeäksi. Välitä nuoresta kampanja tukee täten myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ehkäisevän päihdetyön hankkeen kokonaistavoitteita. (www.mll.fi) 2.2 Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanjan tavoite Vehviläinen (2002, 61 62) toteaa moniammatillisten verkostojen syntyvän usein yksittäisten tilanteiden ja kokemusten kautta. Toimija voi luoda itse verkostoja tai osallistua jo olemassa olevien verkostojen toimintaan. Itse luodut verkostot syntyvät usein johonkin konkreettiseen työtehtävään, kuten esimerkiksi kampanjan järjestäminen. Välitä nuoresta kampanjan tavoitteena oli herättää keskustelua alaikäisten päihteiden käytöstä ja alkoholin välittämisestä alaikäiselle, sekä muistuttaa aikuisten ja vanhempien vastuusta. Kampanjan tavoitteena oli jalkauttaa monialaisesti kaupungin toimijoita keskustelemaan kaduille alaikäisten alkoholin käytöstä. Kampanjan keskeinen tehtävä oli myös tukea sektorirajat ylittävää yhteistyötä yhteisen teeman parissa. Välitä nuoresta kampanjan aikana laadittiin vaasalaisten toimijoiden kanssa yhteistyössä niin sanottu Vaasan malli, jota paikalliset verkostotoimijat voivat käyttää pohjana tulevien vuosien kampanjoissa. Suunnittelussa ja toiminnassa hyödynnettiin vankkaa paikallista osaamista ja aikaisempia kokemuksia, mm. Vaasan kaupungissa 2000 luvun alussa toteutetun Turvallisuustalkoot hankkeen kokemuksia. Tavoitteena oli myös kehittää yhteistyötä sosiaali ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Vaasalaiset toimijat olivat kokeneet tarpeellisena lisätä avointa vuoropuhelua (kokemuksia, toiveita jne.) oppilaitosten ja muiden toimijoiden välillä. 7

3. Aikataulut ja projektin vaiheistus Kampanjan ideointi aloitettiin MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen työntekijöiden keskuudessa alkuvuonna 2009. Osa hanketiimin työntekijöistä oli osallistunut pääkaupunkiseudulla lokakuussa 2008 järjestettyyn Aikuinen välittää kampanjaan, jonka kokemuksia käytettiin hyväksi Välitä nuoresta kampanjaa suunniteltaessa. Paikallinen suunnittelu aloitettiin MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen Vaasan seudun tukiryhmän (ts. paikallinen ohjausryhmä) tapaamisessa viikolla 7, jolloin kartoitettiin innokkaat osallistujat ja kerättiin paikallisten toimijoiden ideoita sekä päätettiin kampanjalle sopiva aikataulu. Viikolla 12 järjestettiin Välitä nuoresta kampanjan monialainen suunnittelutapaaminen, jossa tapahtumaan osallistuvat yhteistyötahot kutsuttiin yhteen ja suoritettiin tehtävien jako. Sovittuja käytännön toimenpiteitä olivat: gallupkysymyksen muotoilu ja gallupintekijöiden kokoaminen sekä heille suunnatun aiheeseen liittyvän tietoiskun kokoaminen valistusvessojen tekeminen, materiaalit niihin flyerin ja julisteen suunnittelu ja painatus mielipidekirjoitusten ja mediatiedotteiden laatiminen, yhteydenotto mediaan julisteiden ja saatekirjeen lähettäminen kaupungin postin kautta mm. kaupungin eri virastoihin ja toimipisteisiin sekä postitse alkoholin vähittäismyyntipaikoille toimintaviikon aikataulutus ja koordinointi Välitä nuoresta kampanja järjestettiin vappuviikolla (vko18) vuonna 2009. Tapahtuma jakautui eri puolille Vaasan kaupunkia. Ammattikorkeakouluihin rakennettiin opiskelijoiden voimin ns. valistusvessoja, joiden tarkoitus oli muistuttaa ja välittää viestiä siitä, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos. Vaasan kaupungin nuoriso ohjaajat rakensivat valistusvessoja nuorisotaloille, joissa vessoihin ripustettiin päihteisiin ja erityisesti alkoholiin liittyviä tietoiskuja. Torilla aikuiset jakoivat flyereita, joissa oli alkoholin välittämiseen liittyvä viesti. Kohdatuilta aikuisilta kerättiin palautetta gallupkyselyn tapaan ja keskusteltiin aikuisten asenteista alkoholin välittämiseen alaikäisille. Gallup kysymyksenä oli hyväksytkö alaikäisten alkoholinkäytön / alkoholikokeilut? Välitä nuoresta kampanjan kohderyhmänä olivat Vaasan kaupungin perheet, nuoret ja kasvattajat. Interventio kohdistettiin myös vaasalaisten nuorten eri kasvuyhteisöille ja kasvatustahoille, kuten nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Päähuomio katugallupeissa ja keskusteluissa kiinnittyi nuoriin aikuisiin. 8

Toimintaviikolle laadittiin mediatiedote, joka toimitettiin Pohjanmaalla ilmestyviin medioihin. Vaasassa ilmestyvän Vaasan ikkuna ilmaisjakelulehden kanssa sovittiin aiheeseen liittyvä viikon mittainen tekstiviestiäänestys. Kysymyksenä oli Hyväksytkö alle 18 vuotiaan alkoholin käytön? Maakuntalehti Pohjalaisen toimittaja ja valokuvaaja olivat mukana tekemässä katugallupia yhden päivän aikana ja lehdessä julkaistiin viikon aikana koko sivun kokoinen näkyvä juttu. Kampanjan sanomaa nostettiin esiin sanomalehtiin maksetuilla mainoksilla ja laajalla julistekampanjalla, joita postitettiin paikallisiin alkoholin vähittäismyyntipisteisiin Länsi Suomen lääniltä saatuihin osoitteisiin. Kaupoissa ja kioskeissa oli esillä kampanja julisteita vaihtelevasti, osa suuremmista marketeista ripusti Välitä nuoresta kampanjan julisteita jokaiselle kassalleen. Internet tiedotus toimi hyvin sekä valtakunnallisesti (www.mll.fi) että paikallisesti (www.vaasa.fi, www.reimari.info), lisäksi kaupungin työntekijöitä informoitiin kampanjasta sähköpostitse ja sisäisen intranetin kautta. Välitä nuoresta kampanjaa toteuttamaan kutsuttiin suunnitteluryhmässä olleiden tahojen lisäksi sosiaalialan opiskelijoita sekä Vaasan kaupungin nuoriso osasto. Gallupin teossa ja valistusvessoja toteuttamassa oli mukana noin 40 sosionomi opiskelijaa Vaasan ammattikorkeakoulusta sekä kaupungin nuoriso osasto kokonaisuudessaan. He saivat kampanjaan liittyvän luennon kaupungin terveydenedistämisen yhdyshenkilöltä ennen itse gallupin tekoa. Gallupia tehtiin vappuviikolla eri puolilla Vaasaa neljän päivän aikana. Gallupin yhteydessä ihmisille jaettiin flyereita, joissa mainittiin Alkoholilain 31 ja muistutettiin, että alkoholin välittäminen ja tarjoaminen alaikäiselle on Suomessa rikos. Gallupin aikana ihmisten kanssa keskusteltiin myös alkoholin välittämiseen sekä alaikäisten alkoholin käyttöön ja alkoholikokeiluihin liittyvistä asioista. Gallupin lisäksi opiskelijat ja kaupungin nuoriso ohjaajat tekivät valistusvessoja oppilaitoksissa ja nuorisotiloilla. Vaasan kaupungin ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja lähetti kattavan materiaalipaketin jokaiselle nuorisotalolle ja oppilaitoksiin, joiden avulla valistusvessat tehtiin. Oppilaitoksissa valistusvessojen viesti liittyi alkoholin välittämiseen, nuorisotaloilla vessoissa valistettiin alkoholin terveyshaitoista. Gallupin tekijät kirjoittivat muistiinpanoja gallup kyselystä ja kirjasivat ihmisten mielipiteitä. Kaikilta kampanjaan osallistuneilta toimijoilta saatiin kirjalliset palautteet. MLL:n ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijä kokosi toimijaverkoston palautteet ja kampanjaterveiset, jotka voidaan ottaa huomioon tulevien vuosien kampanjoiden ja tempausten valmisteluissa. 9

4. Riskitekijät Toiminnalliset riskitekijät liittyivät enimmäkseen kampanjan toteutukseen, yhteistyökumppaneiden löytämiseen ja kampanjan näkyvyyteen. Oli löydettävä innokkaita yhteistyökumppaneita, jotka olivat valmiita lähtemään mukaan kampanjaan. Jotta kampanjan viestiä saatiin vietyä mahdollisimman laajalle joukolle, myös media ja alkoholin vähittäismyyntipisteet oli innostettava mukaan kampanjaan. Kampanjan toteutukseen kutsuttiin mukaan sosiaalialan opiskelijaryhmiä niin toisen asteen oppilaitoksista kuin myös ammattikorkeakouluilta. Toisen asteen oppilaitoksen opettajat olivat kiinnostuneita kampanjasta, mutta he jäivät pois kampanjan toteuttamisvaiheessa. Kaksi Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijaryhmää oli aktiivisesti mukana tekemässä valistusvessoja kouluillensa sekä kahtena päivänä tekemässä katugallupia. Opiskelijat olivat tärkeä osa kampanjan käytännön toteutusta. Ilman heitä katukeskusteluja olisi käyty huomattavasti vähemmän. Opiskelijat antoivat myös rakentavaa käytännönläheistä palautetta kampanjan toteutuksesta. 5. Projektiorganisaatio Suunnitteluryhmässä olivat aktiivisesti mukana Vaasan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö, terveydenedistämisen yhdyshenkilö sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijä ja suunnittelija. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja sisäasianministeriön poliisiosasto tekevät aktiivisesti yhteistyötä valtakunnallisella tasolla. MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanke tuki myös poliisin toimintaa paikallisesti Välitä nuoresta kampanjan nostaman keskustelun ja tiedotuksen myötä. Vaasan toimijat MLL Poliisi Välitä nuorestakampanja 10

Kampanja järjestettiin mahdollisimman pienillä resursseilla, jotta se olisi toistettavissa tulevinakin vuosina. Kampanjakulut sisällytettiin pääosin MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen ja Vaasan kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikön toimintakuluihin. 6. Yhteistyökumppanit, heidän roolinsa ja vastuunsa Kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Vaasan kaupungin toimijoita. MLL:sta mukana olivat Ehkäisevän päihdetyön hankkeen Vaasan seudun projektityöntekijä ja suunnittelija. Vaasan kaupungin puolesta aktiivisesti kampanjassa toimivat Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevän työryhmän (=NET ryhmä) sihteeri (ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja) ja puheenjohtaja (terveyden edistämisen yhdyshenkilö) sekä vapaaaikaviraston nuoriso osasto. MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen Vaasan seudun projektityöntekijä kutsui työryhmän koolle. Hän koordinoi viikon tapahtumat, hän myös toimitti mediatiedotteet ja ilmoitukset medioille. Projektityöntekijä piti huolen kampanjaviikon aikatauluista ja huolehti siitä, että toimijoilla oli tarvittavat materiaalit ja perehdytys gallupin tekoa sekä valistusvessoja varten. Jokaiselle toimijalle tarjottiin mahdollisuus osallistua informatiiviseen luentotilaisuuteen ennen toiminnan aloitusta. Projektityöntekijä keräsi palautteet kaikilta toimijoilta ja teki niistä yhteenvedon tulevia kampanjoita varten. MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen suunnittelija laati flyerin ja hankki niitä tarvittavan määrän sekä suomen että ruotsinkielisinä. Hän oli tukena tapahtumaa suunniteltaessa tuomalla kokemuksia aikaisemmista kampanjoista ja terveisiä EPT hankkeen pilottipaikkakuntien jo toteutuneista kampanjoista. Vaasan kaupungin ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja oli aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa ja tiedottamisessa, mm. kaupungin nettisivuilla (www.vaasa.fi), kaupungin työntekijöiden intranetissä sekä sähköpostitse kaupungin henkilökunnalle, poliisille, oppilaitoksille, järjestöille, seurakunnille ja muille verkostoille. Toiminnanohjaaja toimitti kaupungin virastoille, terveysasemille ja muille toimipisteille kampanjan julisteet kaupungin sisäisen postin kautta. Tietoa kampanjasta välittyi laajasti niin työntekijöille, vapaaehtoistoimijoille kuin heidän kauttaan asiakkaillekin. Toiminnanohjaaja kokosi päihdevalistusaineistoista materiaalipaketit, jotka toimitettiin Vaasan kaupungin nuorisotaloille ja oppilaitoksiin opiskelijoille valistusvessoja varten. 11

Toiminnanohjaaja oli myös mukana tekemässä katugallupia ja tarjosi kirjoituksia sanomalehtien yleisönosastopalstoille. Vaasan kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilö oli mukana kampanjan suunnittelussa. Hän piti aiheeseen liittyvät alustusluennot katugallupin tekijöille niin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille kuin myös nuoriso osaston ohjaajille. Kaupungin nuoriso osasto haastettiin mukaan kampanjaviikon toimintaan. Nuoriso ohjaajat tarttuivat haasteeseen ja jalkautuivat vappuaattona kaduille keskustelemaan ihmisten kanssa alkoholin välittämisestä alaikäisille. Heille myös toimitettiin päihdevalistusmateriaaleja, joista he tekivät päihdevalistusvessoja nuorisotaloille. Nuorisotiedottaja julkaisi päihdeaiheista tiedotusta nuorisotiedotuspisteen nettisivuilla (www.reimari.info). Länsi Suomen läänin hallituksen kautta hankittiin vaasalaisten alkoholin vähittäismyyntipisteiden osoitteet, joihin lähetettiin tarvittava määrä kampanjajulisteita kampanjaan liittyvän tiedotekirjeen kanssa. Postitus hoitui MLL:n projektityöntekijän ja Vaasan kaupungin ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaajan kautta. Projektityöntekijä ja toiminnanohjaaja tiedottivat yhdessä kampanjasta vaasalaisille sosiaali ja terveysalan oppilaitoksille. Kampanjan toteuttamiseen mukaan lähteneille opiskelijaryhmille tarjottiin vastapalveluksi MLL:n parin tunnin mittaista Toiminnalliset menetelmät päihdekasvatuksessa koulutusta. 7. Projektin edistymistä kuvaavat mittarit ja niiden seurantajärjestelmä Välitä nuoresta kampanjassa oli mukana noin 60 toimijaa sekä tiedotukseen osallistuneet tahot. Julisteita lähetettiin kaikkiin vaasalaisiin alkoholin vähittäismyyntipisteisiin. Valistusvessoja tehtiin oppilaitoksissa noin 10 kpl ja muutamiin kaupungin nuorisotaloihin. Kampanja oli Vaasassa näkyvästi esillä vappuviikon aikana. Kaupoissa ja kioskeissa oli kampanjajulisteita esillä kassojen läheisyydessä. Maakuntalehti Pohjalainen kirjoitti koko sivun mittaisen jutun kampanjasta ja paikallisessa Vaasan ikkuna ilmaisjakelulehdessä oli aiheeseen liittyvä tekstiviestiäänestys, jonka kysymyksenä oli Hyväksytkö alle 18 vuotiaan alkoholin käytön? Äänestykseen vastanneista henkilöistä 25% hyväksyi alaikäisten alkoholinkäytön ja 75% ei hyväksynyt alaikäisten alkoholinkäyttöä. Internet tiedotus oli laajaa niin paikallisella kuin myös valtakunnallisella tasolla. Kampanja näkyi Vaasassa laajasti ja monipuolisesti pitkin vappuviikkoa. Pelkän katugallupin kautta tavoitettiin 581 henkilöä, Vaasan ikkunan tekstiviestiäänestykseen otti kantaa 214 henkilöä 12

puhumattakaan internetin, valistusvessojen sekä julisteiden ja median kautta tavoitetuista ihmismääristä. 7.1 Tuloksia katugallupista Katugallupin kautta tavoitettiin 581 täysi ikäistä henkilöä, joista 75% ei hyväksynyt alaikäisen alkoholikokeiluja tai alkoholinkäyttöä. 23,4% tavoitetuista aikuisista hyväksyi alaikäisten alkoholinkäytön tai alkoholikokeilut, kun 1,6% vastasi ehkä tai en osaa sanoa. Hyväksytkö alaikäisen alkoholikokeilut / alkoholinkäytön? Ei Kyllä Ehkä / Ei osaa sanoa Kielteinen suhtautuminen oli selkeästi perusteltua. Useat vastanneista oli tiukasti samaa mieltä lain kanssa, 18 vuoden ikärajasta on hyvä pitää kiinni. Alkoholin välittämisen vastuu oli myös ihmisillä hyvin tiedossa. 18 vuotta täysi ikäisyyden raja Suomessa, niin siksi on ok ikä aloittaa juominen. Noin 60 vuotias mies kertoi, että sanoi yhdelle tytölle ettei halua hakea ja olla vastuussa jos jotain käy ja kohdata vanhemmat. Myönteisesti alaikäisten alkoholinkäyttöön tai kokeiluihin suhtautuvilta löytyi myös perusteita. Useilla oli omat mittapuunsa sille, kuinka paljon nuori voi juoda ja minkä ikäisenä. 16 17 vuotiaana on ok juoda esim. 6 pack. Kyllä 17 on jo ihan hyvä ikä, mutta ei 16 ehkä vielä. Ei 14 15 vuotiaille. 13

Ei se mikään paha asia oo. Sama se on aloittaako 15 vuotiaana vai koska. Kaikkea pitää kokeilla. Vanhempien mielipiteet kotona juomiselle vaihtelivat. Osa vanhemmista oli sitä mieltä, että on hyvä antaa lapsen maistaa alkoholia kotona, osa taas piti tiukasti kiinni lain antamista rajoista. Kotona vanhempien kanssa voi ottaa, ettei lähde 15 vuotiaana kavereiden kanssa kaupungille dokaamaan. Oman juniorin voin antaa maistaa, mutta kenellekään en alkoholia välitä. Parempi juoda kotona ku kaupungilla. Ei kuulu alaikäisille. (nainen, jolla teini ikäinen lapsi kotona) Katugallup herätti monipuolista keskustelua. Muutamat aikuiset innostuivat kertomaan omista nuoruuden kokemuksistaan. Keskusteluissa nousi esiin myös suomalainen juomakulttuuri ja sen vaikutukset alaikäisten juomiseen. Sain maistaa 14 vuotiaana kaljaa, oli niin pahaa ettei lähtenyt juomaan vaikka muut meni. Kylän mies teki viiniä ja pontikkaa, myi sitten niitä nuorille. Vaikea sanoa, ei tuohon voi olla tieteellistä vastausta. Oon mä itsekin joskus juonut. Suomalainen kulttuuri ruokkii humalahakuisuutta, kun muissa maissa alkoholi on normaali ruokajuoma. Eräs vanhempi mies, joka ei hyväksynyt alaikäisen alkoholinkäyttöä, kertoi olleensa yksinhuoltaja ja antaneen lapsensa silti juoda siideriä kotona, mutta oli kertonut alkoholin vaaroista ja yrittänyt opettaa kohtuukäyttäjiksi. Kaveriporukassa oli ollut myös alkoholiperheen lapsi, joka heillä paljon ollessaan oli saanut osansa kasvatuksesta ja lapsi vieläkin lähettää miehelle joulukortteja kakkosperheelleen. 7.2 Toimijoiden palautteet kampanjasta Kaikilta kampanjaan osallistuneilta toimijoilta kerättiin kirjallinen palaute. Palautelomakkeita saatiin 27 kappaletta, joista 4 oli tyhjää. Palautteen sai antaa ryhmänä ja jokaista palautepaperia olikin täyttämässä keskimäärin 3 henkilöä. Palautelomakkeessa oli 12 kysymystä, joihin sai vastata numeerisesti. 5 pistettä oli suurin mahdollinen pistemäärä ja 1 piste pienin mahdollinen pistemäärä kuvaamaan sitä, miten Välitä nuoresta kampanja oli toimijoiden mielestä onnistunut. Lisäksi 14

toimijoilla oli mahdollisuus antaa sanallisia perusteluja vastauksilleen sekä terveisiä kampanjan järjestäjille. Toimijoiden palautteet kampanjasta Saattaisin lähteä uudelleenkin kampanjaan mukaan. Mielestäni on tärkeää. että täysi ikäiset eivät luovuta alkoholia alaikäisille. Ihmiset ottivat kampanjan pääosin hyvin vastaan Minun oli helppo sietää ihmisten erilaisia reaktioita Ihmiset olivat montaa mieltä kampanjakortin viestistä Kortin viesti on riittävän selkeä Gallupin viestiä oli helppo perustella Kortti on miellyttävän näköinen Ihmisten puhutteleminen kortin oli luontevaa kortin avulla Sain riittävästi ohjeita gallupin tekemiseen Gallupkysymys oli mielestäni onnistunut Gallup idea oli mielestäni hyvä 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Sanallinen palaute oli lähinnä jaettuihin kortteihin, käytännön järjestelyihin ja ihmisten asenteisiin liittyvää. Palautteiden mukaan kaksikieliset kortit (suomi ruotsi) olisivat olleet helpompia jakaa, kuin kaksi erillistä korttia. Kortti / esite olisi voinut olla toiselta puolelta suomen toiselta ruotsinkielinen. Oli vaikea arvailla ulkonäön perusteella, oliko henkilö ruotsin vai suomenkielinen. Muutenkin ruotsinkielisiä esitteitä jäi yli, kun ruotsinkielisiä ihmisiä tuli vähemmän vastaan. 15

Kampanjan koettiin herättäneen vaihtelevasti keskustelua ja tunteita ihmisten keskuudessa. Ihmisiltä saatu palaute koettiin kuitenkin olleen pääosin positiivista. Suurin osa ihmisistä jäi keskustelemaan asioista ja heiltä sai perustellut vastaukset. Käytännönjärjestelyissä toivottiin selkeämpää aluejakoa gallupintekijöille. Useat toimijat olivat jääneet torin luokse, vaikka olisi ollut toivottavaa jakautua myös muualle kaupunkia. Myös yhteistä tunnusmerkkiä kaivattiin, esim. liivin, lippalakin tai pinssin muodossa. Muutama gallupintekijä jäi pohtimaan gallup kysymyksen muotoilua, alkoholikokeilujen ja alkoholinkäytön eroa. Meillä olisi pitänyt olla jonkinlaiset liivit / pinssit / lakit (esim. MLL:n). Silloin meidät oltaisiin voitu ottaa helpommin vastaan. Gallup kysymyksessä käyttö ja kokeilu ovat mielestäni eri asioita. Kokeilut hyväksyttäisiin varmaan helpommin, sään. käyttöä ei. Eli selkeämpi kysymys kun halutaan selkeä vastaus. Itse kysyin gallupissa sanalla alaikäisten alkoholinkäyttö. Kaiken kaikkiaan kampanja koettiin kuitenkin erittäin hyväksi ja mielenkiintoiseksi. 8. Viestintäsuunnitelma Kampanjan viestintä toteutettiin suunnitelman mukaisesti (ks. alla). Sisäinen tiedotus Tiedotuksen sisältö Tiedotuskohteet Ajankohta Vastuutaho Kampanjan koordinointi Kampanjan suunnitteluryhmä kevät 2009 MLL Intra nettisivut Kaupungin työntekijät vko 17 18 Kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö Julistekampanja Kaupungin virastot ja huhti toukokuu Kaupungin ehkäisevän päihdetyön muut toimipisteet yksikkö Sähköposti Kaupungin virastot ja muut vko 17 18 Kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimipisteet, poliisi, järjestöt, yksikkö seurakunnat ym. verkostot Ulkoinen tiedotus Tiedotuksen sisältö Tiedotuskohteet Ajankohta Vastuutaho Mielipideäänestys teksti Kaikki vaasalaiset vko 17 18 MLL (Pohjalainen, Vaasan Ikkuna, 16

viestillä, mediatiedotteet Vasabladet, YLE Pohjanmaa, radio Vaasa) Mielipidejutut, mediatietoiskut Kaikki vaasalaiset vko 17 18 Kaupungin ehkäisevän päihdetyön yksikkö (paikallislehdet, ks. yllä) Tiedote Vaasan kaupungin Kaikki vaasalaiset vko 17 18 Kaupungin ehkäisevän päihdetyön nettisivuille (www.vaasa.fi) yksikkö Kampanjamainos lehteen Kaikki vaasalaiset vko 18 MLL (Vaasan Ikkuna) Tiedottava juttu kaupunki Aikuiset, kasvattajat, vko 18 MLL, kaupungin ept toimijat blogiin (www.vaasalaisia.info) vanhemmat Päihdevalistus netissä Nuoret vko 18 Vaasan kaupungin nuoriso osasto (www.reimari.info) Julistekampanja Alkoholin vähittäismyynti huhti toukokuu MLL, Vaasan kaupunki, yrittäjät pisteet Valistusvessat Nuoret aikuiset, nuoret huhti toukokuu MLL, Vaasan kaupungin nuorisoosasto, VAMK Tiedottaminen kampanjasta Valtakunnallinen netti huhtikuusta MLL ja alkoholilaista (www.mll.fi) tiedotus 9. Projektin lopputulos, jatkotoimenpiteet ja itsearviointi Projektin lopputuloksena syntyi Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanjan malli työkaluksi vaasalaisten toimijoiden tulevien vuosien kampanjoille. Samalla saatiin kokemuksia toimintamallista, jota voidaan kehittää eteenpäin osana ehkäisevän päihdetyön, terveyden edistämisen tai nuorisotyön hankkeita. Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanjan aikana tehtiin vaikuttavaa monialaista yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyväksi. Samalla saatiin aikaiseksi laaja alaista, ajankohtaiseen aiheeseen liittyvää keskustelua alkoholin välittämisestä alaikäisille ja alaikäisten alkoholikokeiluista. Alkoholin välittäminen alaikäisille on rikos ja tätä viestiä nostetaan Vaasan seudulla esille tulevien kuukausienkin aikana. Vappuviikolla (18) järjestettävä tempaus oli alkuponnistus keskustelulle, jota pidetään yllä verkostoissa ja mediassa pitkin vuotta mm. ehkäisevän päihdetyön viikolla (vko 45). Kampanjan aikana syntynyt verkosto jatkaa tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämiseksi. Kampanja toteutetaan uudelleen vappuviikolla 2010 ja siitä pyritään tekemään pysyvä käytäntö vaasalaiseen monialaiseen ehkäisevän päihdetyön kenttään. 17

Kampanjan aikana nuorten alkoholikokeiluihin ja alkoholinkäyttöön liittyvä keskustelu oli rakentavaa ja vilkasta, myös vappuviikon ajankohta osoittautui luontevaksi ja ajankohtaiseksi. Kampanjan viestiä saatiin laajasti kuuluviin niin keskustelujen, valistusvessojen ja median kautta kuin myös julisteiden ja internet tiedotuksen avulla. Katugallupin teko keskittyi Vaasan keskustan tuntumaan ja nuorten aikuisten osallistuminen kyselyyn oli sattumanvaraista. Seuraavina vuosina olisi hyvä jalkautua ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin, jolloin nuoria aikuisia tavoitettaisiin kohdennetummin. Lisäksi katugallup tulisi jalkauttaa laajemmin eri kaupunginosiin. Opiskelijoilta ja kampanjaan osallistuvilta nuoriso ohjaajilta kerättiin kirjallinen palaute, jotka koottiin yhteen kampanjan päätteeksi. Palaute oli pääosin positiivista ja sisälsi selkeitä, käytännönläheisiä parannusehdotuksia. Seuraavan kampanjan aikana olisi hyvä, mikäli gallupintekijät erottuisivat muista kadunkulkijoista esim. liivin tai lippalakin avulla. Myös kampanjan gallup kysymystä voitaisiin tarkentaa joko nuorten alkoholikokeiluihin tai alkoholinkäyttöön liittyväksi. Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä kampanjaan ja ilmaisivat halunsa olla mukana seuraavinakin vuosina. Tämä on mielestäni selkeä merkki siitä, että kampanja onnistui erinomaisesti ja sitä ollaan valmis jatkamaan tulevina vuosina. 18

Lähdeluettelo Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006). Työryhmämuistio 25.1.2006. Helsinki: Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus. Huoponen, K. ym. (2001) Päihteiden käytön ehkäisy opas koulujen ja sidosryhmien yhteistyöhön. Opetushallitus. Huttunen Metsi, Merja & Tammela, Marita (2008). TOBALK 2008. Seurantatutkimus Vaasan 9 luokkalaisten tupakoinnista, päihteiden käytöstä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Isoherranen, Kaarina & Rekola, Leena & Nurminen, Raija (2008). Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. Jyväskylän yliopisto (2008) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyö (EPT) hankkeen seurantatutkimus. Osa 1, alkukartoitus. Karlsson, Thomas & Raitasalo, Kirsimarja & Holmila, Marja (2007). Alaikäisten alkoholihankintojen sietämätön helppous. Teoksessa Tigerstedt, Christoffer (toim.) Nuoret ja alkoholi. Alkoholi ja huumetutkijaiin seura & Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Helsinki: Hakapaino Oy, 149 160. Kylmänen, Petri (2005). Kun kaikki muutkin Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tampere: Tammer Paino Oy. Pirkanen, Marjatta (2007). Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuopio: Kopijyvä. Vehviläinen, Jukka (2002). Moniammatillinen nuorisotyö. Yksinäisten sankareiden ajasta tiimityöhön. HUMAK. http://info.stakes.fi/alkoholiohjelma/fi/ajankohtaista/aikuiset_valittaa.htm (29.11.2009 klo 11.30) http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/ (21.9.2009 klo 21.00) 19

Liitteet Julisteet ja flyerit (suomen ja ruotsinkielinen) http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/paihdekasvatusaineistot/valita_nuoresta/ Liitekirje alkoholin vähittäismyyntipaikoille Ohje gallup vastausten kirjaamiseen Kampanjan perusteluita gallupin tekijöille Palautelomake gallupin toteuttajille 20

Alkoholin vähittäismyyntipaikoille Vappuviikolla (vko18) Vaasassa järjestetään Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanja. Tarkoitus on herättää laajaa keskustelua aikuisten vastuusta. Toivomme, että tulette mukaan yhteistyöhön keskustellen tästä kampanjasta henkilökuntanne kanssa sekä ripustamalla oheisia julisteita näkyvälle paikalle, esimerkiksi kassojen läheisyyteen. Perusteluja Välitä nuoresta kampanjalle Alkoholia alaikäiselle välittävä aikuinen toimii lainvastaisesti ja altistaa nuoren vakavien terveyshaittojen lisäksi mm. tapaturmiin ja väkivaltatilanteisiin. Kampanjan kohderyhmänä ovat kaikki täysi ikäiset; huomio halutaan kiinnittää myös nuoriin aikuisiin ja juuri 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Kampanjaan liittyy katugallup aikuisille eri puolilla kaupunkia. Mukana on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja kaupungin toimijoita sekä opiskelijoita. Välitä nuoresta kampanjasta tiedotetaan julisteiden lisäksi paikallismedioiden kautta. Nuorten alkoholinkäyttöön liittyvät riskit ovat lääketieteellisesti todistettuja. Alkoholin tajuttomuutta aiheuttavan ja tappavan annoksen välinen ero on pieni. Lääkäri Pekka Reinikainen toteaa, että lasten ja nuorten aivoissa tapahtuu voimakasta kasvua vielä 12 20 ikävuoden välillä. Tässä herkässä vaiheessa alkoholi voi vakavasti vaurioittaa kehittyvää kudosta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholia käyttäneet nuoret selvisivät koulussa huonommin, heillä esiintyi muita nuoria enemmän depressiota, väkivaltaista käyttäytymistä, itsemurha ajatuksia ja sosiaalisia ongelmia. (Lähde: Pekka Reinikainen: Nuoret ja aivot, www.thl.fi) Huoli alkoholin välittämisestä alaikäisille on ajankohtainen Suomessa. Hallituksen Alkoholiohjelma 2008 2011 huomioi nuoriin kohdistuvan ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuuden. Välitä nuoresta kampanja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton, A klinikkasäätiön ja Terveys ry:n valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön hanketta, jonka pilottialueena vuosina 2006 2010 ovat mm. Vaasa ja Mustasaari. Lisää hankkeesta http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/hanke/ Yhteistyöterveisin (Suunnittelutyöryhmän edustajien yhteystiedot) 21

Välitä nuoresta kampanja kevät 2009 Vaasan kaupunki, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, A klinikkasäätiö ja Terveys ry OHJE GALLUPVASTAUSTEN KIRJAAMISEEN GALLUPKYSYMYS: Hyväksytkö alaikäisten alkoholinkäytön? /alkoholikokeilut? (Merkitse vastaukset KYLLÄ ja EI kohtiin tukkimiehen kirjanpidolla. Voit myös merkitä muistiin mielipiteiden perusteluja. Kirjoita perustelut tarvittaessa kääntöpuolelle.) KYLLÄ EI Mahdollisia jatkokysymyksiä keskusteluun: Miksi ikäraja 18 vuotta on asetettu? Mikä on alkoholikokeilu, mikä käyttöä? Miksi joku ostaa alkoholia alaikäiselle? Milloin alkoholi alaikäiselle on sopivaa? Minkä ikäisenä lapsi voi maistaa alkoholia aikuisen kanssa esim. yo juhlissa? Mitä mieltä olet, onko oikein, että vanhempi ostaa alaikäiselle alkoholin? Hyväksyt siis nuoren alkoholin käytön, ostaisitko itse lapsellesi? 22

VÄLITÄ NUORESTA KAMPANJASTA GALLUPIN TEKIJÖILLE Vappuviikolla Vaasassa järjestetään Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanja. Tarkoitus on herättää laajaa keskustelua aikuisten vastuusta. Mukana on kaupungin toimijoita ja opiskelijoita sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimijoita. Alkoholin vähittäismyyjille on tiedotettu kampanjasta ja heitä on pyydetty laittamaan kampanjan julisteita esille. Kampanjasta tiedotetaan julisteiden lisäksi paikallismedioiden kautta. Kampanjaan liittyy keskeisesti katugallup aikuisille eri puolilla kaupunkia. Perusteluja Välitä nuoresta kampanjalle Alkoholia alaikäiselle välittävä aikuinen toimii lainvastaisesti ja altistaa nuoren vakavien terveyshaittojen lisäksi mm. tapaturmiin ja väkivaltatilanteisiin. Kampanjan kohderyhmänä ovat kaikki täysi ikäiset; huomio halutaan kiinnittää myös nuoriin aikuisiin ja juuri 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Nuorten alkoholinkäyttöön liittyvät riskit ovat lääketieteellisesti todistettuja. Alkoholin tajuttomuutta aiheuttavan ja tappavan annoksen välinen ero on pieni. Lääkäri Pekka Reinikainen toteaa, että lasten ja nuorten aivoissa tapahtuu voimakasta kasvua vielä 12 20 ikävuoden välillä. Tässä herkässä vaiheessa alkoholi voi vakavasti vaurioittaa kehittyvää kudosta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholia käyttäneet nuoret selvisivät koulussa huonommin, heillä esiintyi muita nuoria enemmän depressiota, väkivaltaista käyttäytymistä, itsemurha ajatuksia ja sosiaalisia ongelmia. (Lähde: Pekka Reinikainen: Nuoret ja aivot, www.thl.fi) Huoli alkoholin välittämisestä alaikäisille on ajankohtainen Suomessa. Hallituksen Alkoholiohjelma 2008 2011 huomioi nuoriin kohdistuvan ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuuden. Välitä nuoresta kampanja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton, A klinikkasäätiön ja Terveys ry:n valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön hanketta, jonka pilottialueena vuosina 2006 2010 ovat mm. Vaasa ja Mustasaari. Lisää hankkeesta http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/hanke/ Miten keskustella gallupiin vastaajien kanssa? Gallupissa lähdetään siitä, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Vaikka ohikulkija sanoisi hyväksyvänsä nuorten alkoholikokeilut, hänelle silti muistutetaan, että Suomessa alkoholin laillinen ikäraja on 18 vuotta. Usein aikuiset ajattelevat, että 16 17 vuotias voi jo maistaa alkoholia aikuisten seurassa. Mielipiteisiin kannattaa suhtautua kunnioittavasti, mutta silti ystävällisesti muistuttaen laillisesta ikärajasta. Jaettavassa flyerissa mainitaan alkoholilain pykälä (459/168) 85 ). Sakkoja saa alkoholin luovuttamisesta alaikäisille. Vankeusrangaistuksiin liittyy yleensä laajempi alkoholin välittäminen tai rahallinen hyöty. Flyerissa sanotaan myös, että pullon alkuperä voidaan jäljittää, jos nuorelle sattuu jotakin. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi yleensä saa selville, kuka antoi pullon nuorelle. Jos tarvitset lisätietoja tai ohjausta ollessasi galluppia tekemässä, MLL:n projektityöntekijään (yhteystiedot). 23

Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle kampanja kevät 2009 Vaasan kaupunki, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, A klinikkasäätiö ja Terveys ry PALAUTELOMAKE GALLUPIN TOTEUTTAJILLE Rengasta mielipidettäsi parhaiten kuvaava numero: Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Lähes eri mieltä 1. Gallup idea oli mielestäni hyvä 5 4 3 2 1 2. Gallupkysymys oli mielestäni onnistunut 5 4 3 2 1 3. Sain riittävästi ohjeita gallupin tekemiseen 5 4 3 2 1 4. Ihmisten puhutteleminen kortin oli luontevaa kortin 5 4 3 2 1 avulla 5. Kortti on miellyttävän näköinen 5 4 3 2 1 6. Gallupin viestiä oli helppo perustella 5 4 3 2 1 7. Kortin viesti on riittävän selkeä 5 4 3 2 1 8. Ihmiset olivat montaa mieltä kampanjakortin viestistä 5 4 3 2 1 9. Minun oli helppo sietää ihmisten erilaisia reaktioita 5 4 3 2 1 10. Ihmiset ottivat kampanjan pääosin hyvin vastaan 5 4 3 2 1 11. Mielestäni on tärkeää. että täysi ikäiset eivät luovuta 5 4 3 2 1 alkoholia alaikäisille. 12. Saattaisin lähteä uudelleenkin kampanjaan mukaan. 5 4 3 2 1 Täysin eri mieltä Sanallisia perusteluja vastauksillesi tai muita terveisiä Välitä nuoresta kampanjan järjestäjille. Parannus ja muutosehdotelmia? KIITOS OSALLISTUMISESTASI VÄLITÄ NUORESTA KAMPANJAAN! 24