3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa ja -Ruotsissa. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutukset sisältävät kaupan, liikenteen, palvelujen, työvoiman sekä ihmisten liikkuvuuden alueelle ja sieltä pois, mikä taas johtuu lähinnä hankkeen työllistämisvaikutuksista. Kuva 3-1. Ympäristövaikutusten arvioinnissa määritellyt vaikutusalueet. 38 Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tehty erillisenä selvityksenä, joka on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 39) (Pöyry Finland Oy 2013). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on rajattu kolme maantieteelliseltä laajuudeltaan erilaista vaikutusaluetta: paikalliset asukkaat, Muonion paliskunta ja monisektoriset sidosryhmät. Paikalliset asukkaat on edelleen jaettu kahteen alaryhmään: paikalliset asukkaat 0-3 km etäisyydellä hankealueesta ja paikalliset asukkaat 3 8 km:n etäisyydellä hankealueesta. Nämä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määritellyt aluerajaukset on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa (Taulukko 3-2) ja kuvassa (Kuva 3-2).
Taulukko 3-2. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määriteltyjen vaikutusalueiden rajaukset. Paikalliset asukkaat Paikalliset asukkaat Muonion paliskunta Monisektoriset 0-3 km etäisyydellä 3-8 km etäisyydellä hankealueesta sidosryhmät hankealueesta Sosiaaliset vaikutukset Hannukaisen kylän vakinaiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujen asuntojen (lomamökin omistajat) asukkaat 0-3 km:n etäisyydellä varsinaisesta hankealueesta. Sisältää 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä olevat asukkaat. Paikalliset asukkaat 3-8 km:n etäisyydellä hankealueesta. Poronomistajat, jotka kuuluvat Muonion paliskuntaan. Epäsuoria vaikutuksia voi koitua Kolarin paliskunnalle sekä Muonion saamelaiskylään Ruotsin puolelle. Monisektoriset sidosryhmät Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan kuntien alueella, erityisesti painottuen matkailualalle. Yli 8 km:n etäisyydellä hankealueesta asuvien asukkaiden ei ole katsottu altistuvan hankkeen suorille vaikutuksille. Suurin osa työmatkaliikenteestä rajoittuu tälle alueelle. Kuva 3-2. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa määritellyt vaikutusalueet. Kuvassa oikealla ylhäällä oleva alue tarkoittaa monisektoristen sidosryhmien aluetta (Pöyry Finland Oy 2013). 39
3.2 Kaivostoiminnan rajautuminen Kaivostoiminnot sijaitsevat seuraavilla alueilla riippuen siitä, mikä hankevaihtoehto on kyseessä: Hannukaisen alue Rautuvaaran alue Juvakaisenmaan alue Kuljetuskäytävä Hannukainen-Rautuvaara Rautatie välillä Rautuvaara-satama (Kuva 3-3). Parhaan käytännön ja Suomen YVA-lainsäädännön mukaisesti hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan sen koko elinkaaren ajalta (Kuva 3-4). Kuva 3-3. Kaivostoimintojen sijoittuminen hankealueelle (eri hankevaihtoehdot huomioitu). 40
3.2.1 Esirakentamisvaihe Esirakentamisvaiheessa aiheutuvat vaikutukset ovat lähinnä sosiaalisia vaikutuksia liittyen hankkeen ja tarvittavien lupien valmisteluun. Esimerkiksi maanhankintaa, suunnittelua, neuvotteluja ja kenttätöitä tehdään tässä vaiheessa, mutta varsinaisia fysikaalisia muutoksia ympäristöön ei aiheudu. Esirakentamisvaiheen kesto riippuu teknisestä suunnittelusta ja sen rajoitteista, luvituksesta, maankäytön suunnittelusta ja muista lainsäädännöllisistä velvoitteista kuten myös tarvittavan rahoituksen saatavuudesta. Esirakentamisvaihe on parhaillaan käynnissä. 3.2.2 Rakentamisvaihe Rakentaminen alkaa, kun kaikki tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu. Suurin osa ympäristövaikutuksista ja sosiaalisista vaikutuksista, jotka liittyvät hankkeen vaatimiin maa-alueisiin, tapahtuvat tässä vaiheessa. Rakentamisvaiheeseen liittyvät mm. seuraavat toiminnot: kasvillisuuden poistaminen pinta- ja irtomaan poistaminen poraukset ja räjäytykset, jotka liittyvät tarvittavien rakennusmateriaalien tuottamiseen rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen teiden ja liikenneinfrastruktuurin rakentaminen patojen ja vesienkäsittelyjärjestelmien rakentaminen Rakentamisvaiheen kesto on arviolta noin 2 vuotta, jonka jälkeen kaivoksen toimintavaihe alkaa. 3.2.3 Toimintavaihe Toimintavaihe alkaa, kun malmia aletaan rikastaa ja valmis rikaste kuljetetaan asiakkaille. Tämän vaiheen odotetaan kestävän noin 15 20 vuotta. Toimintavaiheeseen liittyvät mm. seuraavat toiminnot. räjäytykset ja malmin louhinta malmin ja sivukiven kuljetukset sivukiven läjittäminen sivukivialueille malmin murskaus rikastamolaitoksen toiminta rikastushiekan läjittäminen rikastushiekka-altaaseen rautarikasteen ja kulta-kupari-rikasteen kuljettaminen 3.2.4 Sulkemisvaihe Kun kaivoksen tuotanto aikanaan loppuu, alkavat kaivoksen sulkemistoimenpiteet. Tällä varmistetaan, että kaivosalue saatetaan ympäristön kannalta turvalliseen ja stabiiliin tilaan. Sulkemistoimenpiteiden tavoitteena on lieventää mahdollisia vaikutuksia jälkikäteen, palauttaa alue mahdollisimman lähelle nykytilaansa, varmistaa alueen turvallisuus sekä kemiallisesti että fysikaalisesti ja varmistaa, ettei kaivosalue vaikuta negatiivisesti alueen imagoon. Sulkemisvaiheeseen liittyvät mm. seuraavat toiminnot: rakennusten ja infrastruktuurin purkaminen sivukivialueiden peittäminen ja maisemointi rikastushiekka-alueiden peittäminen ja maisemointi avolouhosten täyttäminen vedellä alueiden kasvittaminen 3.2.5 Sulkemisvaiheen jälkeinen vaihe Sulkemisvaiheen jälkeinen vaihe käsittää toiminnot, joita tarvitaan kaivosalueen hallintaan ja seurantaan, jotta varmistuttaisiin alueen turvallisesta ja stabiilista tilasta. Nämä toiminnot voivat olla esimerkiksi (passiivista) vesienkäsittelyä, näytteenottoa ja tarkkailua sekä muita toimenpiteitä. Sulkemisvaiheen jälkeisen vaiheen on arvioitu kestävän noin 30 vuotta, jolloin saavutetaan alueen stabiili tila. 3.3 Muut rajaukset Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon myös kaivoshankkeen yhteisvaikutukset muiden alueen olemassa olevien ja suunniteltujen hankkeiden kanssa. Hankealue kuuluu Tornionjoen Muonionjoen Naturaalueeseen. Koska hankkeella voi olla vaikutuksia Naturaalueeseen, tämä YVA-selostus sisältää erillisen luontodirektiivin mukaisen Natura-arvion. Työympäristöön liittyviä näkökohtia ei ole suoranaisesti käsitelty tässä YVA-selostuksessa, vaikka joitain työympäristöön ja ympäristöasioihin liittyviä suunnitelmia on selostuksessa kerrottu. Hankkeen riskejä ja turvallisuusnäkökohtia on käsitelty tässä selostuksessa vain lyhyesti, ks. luku 13 Riskit. Turvallisuussuunnitelma ja vastaavat ohjeistukset kaivostoimintaa varten laaditaan ennen rakentamisvaiheen alkua. Kuva 3-4. Eri vaiheet hankkeen koko elinkaaren aikana. 41
42
4. YVA-MENETTELY, KAAVOITUS JA LUVAT 4.1 Johdanto YVA-menettely ei itsessään ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVA-menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä YVAmenettelyn aikana tai YVA-lausunnon sisällöstä voi valittaa. Laajan kuulemismenettelyn jälkeen arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä lausunnot. Arviointiselostus ja siitä annettu lausunto liitetään kaivoksen perustamisen edellyttämiin lupahakemuksiin ja myöhemmin toiminnalle laadittavaan ympäristölupahakemukseen. Lupapäätöksessä viranomaisten tulee kertoa miten YVA ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Lupa- ja kaavoitusmenettelyissä kuulemiset toteutetaan ao. lakien mukaisesti. Hannukaisen hankkeen YVA-selostuksesta saatavaa lausuntoa edellytetään seuraaviin: Osayleis- ja asemakaavojen laadinnassa Rakennus-, maisema- ja toimenpidelupahakemuksissa Ympäristö- ja vesilupahakemuksissa, mukaan lukien poikkeusluvat Kaivospiirihakemuksessa YVA-menettelyssä on kaksi vaihetta: ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) ja arviointiselostus (YVAselostus). Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ja millä laajuudella ympäristövaikutuksia arvioidaan. Ohjelmassa kuvataan mm. hankkeen tarkoitus ja suunnittelutilanne, ympäristön nykytila sekä hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset. Arviointiselostuksessa kuvataan nykytilan ja arviointiohjelmassa suunniteltujen vaikutusarvioiden lisäksi, miten eri ympäristövaikutuksia on arvioitu ja mitä epävarmuuksia arviointiin liittyy. Selostuksessa vertaillaan hankkeen toteuttamista ja toteuttamatta jättämistä sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä. Lisäksi selostuksessa suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää, sekä esitellään ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmasta. Yhteysviranomainen, Lapin ELY-keskus antaa lausunnon sekä YVA-ohjelmasta että -selostuksesta. Molemmissa vaiheissa yhteysviranomainen pyytää lausunnon keskeisiltä viranomaistahoilta ja sidosryhmiltä sekä tarvittaessa myös naapurimailta Espoon sopimuksen mukaisesti (ks. selostuksen luku 6.8). Kansalaiset ja erilaiset yhdistykset antavat ohjelmasta ja selostuksesta mielipiteensä. ELY-keskuksen lausunto kokoaa yhteen kaikki saadut mielipiteet ja lausunnot. Seuraavassa kuvassa (Kuva 4-1) on esitetty YVA-menettelyn eri vaiheet arviointiohjelman laadinnasta YVA-menettelyn päättymiseen. Kuva 4-1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet. Vasemmalla hankevastaavan, oikealla kansalaisten ja viranomaisten tehtävät. 43