Sisällysluettelo Unkari Helsingin Kirjamessujen teemamaa... 2 Csaplár, Vilmos: Hitlerin tytär... 4 Esterházy, Péter: Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse... 5 Keskevaari, Outi: Budapest-opas... 6 Kondor, Vilmos: Budapestin varjot... 7 Kunnas, Kirsi: Hassut aakkoset... 8 Molnár, Ferenc: Koulupoikia... 9 Papp, Sándor Zsigmond: Mitättömät elämät... 10 Spiró, György: Kevätnäyttely... 11 Turtola, Martti: Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta 12 Örkény, István: 100 minuuttinovellia... 13 Weöres, Sándor: Kadonnut päivänvarjo... 14 Ristiaallokossa esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.... 15
Unkari Helsingin Kirjamessujen teemamaa Vuoden 2012 Helsingin kirjamessujen teemamaa Unkari tulee lähelle 25. 28. lokakuuta. Unkarilainen kulttuuri on läsnä kirjamessuilla lukuisin tavoin: esillä on monia kirjauutuuksia, Unkarista saapuu kirjailija- ja kääntäjävieraita ja tietysti myös muu ohjelma on rikasta ja monipuolista. Kahden maantieteellisesti toisistaan kaukana olevan maan tiiviit kulttuuriyhteydet ovat tuoneet ja tuovat edelleen maita lähemmäksi toisiaan. Sukulaiskielet suomi ja unkari ovat vuosituhansien aikana etääntyneet toisistaan siinä määrin, että emme enää ymmärrä toistemme puhetta. Silti ymmärrämme toisiamme hyvin yhteisen kulttuuriperintömme, samanlaisten historiallisten vaiheidemme ja mentaliteettimme sekä toisiamme kohtaan tuntemamme sympatian ansiosta. Kulttuuriyhteyksiemme rikkaus ja toistemme huomioonottaminen ovat läsnä myös kirjallisuudessa. Helsingin Kirjamessuilla haluamme ilmaista juuri tätä kulttuurista ja henkistä läheisyyttä ja sukulaisuutta. Unkari-teeman painopistealueet Lasten- ja nuortenkirjat: Lapset ja nuoret on tärkeää ottaa huomioon, jotta myös nuoremmat sukupolvet suhtautuisivat unkarilaisiin yhtä positiivisesti kuin vanhempansa. Helsingin Kirjamessujen lasten ja nuorten ohjelma liittyy samaan aikaan suomalaiskouluissa meneillään olevaan Unkari-teemaviikkoon. István Rácz: Ráczin henkilöön ja elämäntyöhön ei voi olla törmäämättä viime vuosikymmenien suomalais-unkarilaisissa yhteyksissä ja hän liittyy monella tavoin myös kirjoihin. Hän toimi suomalais-unkarilaisten taidealbumien toimittajana, kaunokirjallisuuden kääntäjänä ja kirjallisuuden kustantamista tukevana mesenaattina. Kansatiede: Kielisukulaisuuden lisäksi kulttuuriset juuremme voidaan ymmärtää laajemmin kansatieteellisen perinteen kautta. Suomalaisten ja unkarilaisten kansatieteilijöiden menestyksellisiin yhteisiin kulttuuriprojekteihin voidaan tutustua myös kirjojen kautta. István Örkény: Tänä vuonna on kirjailijan syntymän 100-vuotisjuhla. Örkény in tuotannon groteski näkemys on edelleen ajankohtainen. Hänet tunnetaan hyvin Suomessa, ja hänen uuden kirjansa ilmestyminen asettaa Örkény in perustellusti yhdeksi messujen painopisteistä. Unkarin messuosasto löytyy heti pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Messuosastolla vierailijat voivat seurata kirjallisuuskeskusteluja ja tavata kirjailijoita. Esillä ovat myös kustantajat ja uutuuskirjojen ohella nähtävillä on myös vanhempia kirjaharvinaisuuksia. Lisäksi messuosastolla voi seurata näytöltä Unkari-aiheisia esityksiä. Kirjamessuilla on myös Unkari-teeman liittyviä näyttelyitä. Lapsille on tarjolla hauskaa tekemistä omassa nurkkauksessaan. 2
Unkarin osallistumista eri maiden kirjamessuille koordinoi vuodesta 2012 lähtien Balassiinstituutti paikallisten Unkari-instituuttien avustuksella. Helsingin Kirjamessujen Unkariteeman toteutuksessa yhteistyökumppanimme ovat: Suomalaiset yhteistyökumppanimme: FILI - Finnish Literature Exchange, Suomi Unkari Seura, Goethe-Institut, YLE, Helsingin Yliopisto, Suomen Kansallisteatteri, kustantajat: Atena, Avain, Otava, Tammi, Siltala, WSOY. Unkarilaiset yhteistyökumppanimme: Unkarin Helsingin suurlähetystö, Suomalaisugrilaisten kansojen maailmankongressin Unkarin kansallinen järjestö, Hungarian Artist s Association of Books as Art Objects, Unkarin messuosaston rakenteita toimittaa IVANKA Beton Design. Helsingin kirjamessujen avajaisissa 25. lokakuuta klo 11.00 avajaispuheen pitää Zoltán Balog, the Minister of Human Resources of Hungary. Tervetuloa tutustumaan Helsingin Kirjamessujen ohjelmiin, joissa Unkari tulee lähelle! 3
Hitlerin tytär Vilmos Csaplár Jokaisessa ihmisessä elää usko voittoon Nuori Adolf Hitler törmää kerran Münchenissä kurpitsaa kantavaan unkarilaistyttöön. Tuleva Kolmannen valtakunnan johtaja häikäistyy keittiöapulaisena työskentelevän Fanni Kucorin arjalaisen puhtaista piirteistä ja palaa myöhemmin availemaan neidon paidannappeja. Fannille syntyy tytär, Jolán. Ironista kyllä Führerin geenejä kenties kantava tyttö päätyy juutalaisen kirjoihin ja on vuosia myöhemmin Budapestissa joutua Auschwitzin-junaan. Hänet pelastaa kohtalon kolhima santarmialikersantti Elias Kujeda, mutta aika ei ole idealistien. Sodan lopputuloksen jo häämöttäessä Unkarin juutalaiset ryhtyvät hieromaan kohtalonkauppojaan saksalaisten kanssa. Onhan paholainen sentään kuolemaa parempi yhteistyökumppani Totta ja tarua kipakasti yhdistelevä Hitlerin tytär on sukellus unkarilaisten kansallisiin kipupisteisiin. Romaani vie ensimmäisen maailmansodan vuosista aina kansannousun vuoteen 1956 ja kasvaa moniaalle polveilevaksi, vertauskuvalliseksi kertomukseksi yhteiskunnan anatomiasta ja ihmisen identiteetistä. WSOY suomentanut Outi Hassi Vilmos Csaplár syntyi vuonna 1947 Újpestissa, joka liitettiin vuonna 1950 osaksi Budapestia. Hän opiskeli 1966 1967 ELTE-yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta valmistui lopulta vuonna 1972 ELTE:n humanistisesta tiedekunnasta pääaineenaan unkarin kieli. Csaplár aloitti uransa kirjailijana jo 1970-luvun alkuvuosina, jolloin hän vielä toimi yliopistonsa kirjallisuuslehden päätoimittajana. 1970-luvulta lähtien Csaplárilta on ilmestynyt kaksitoista romaania, useita novelleja ja seitsemän elokuvakäsikirjoitusta. Hän on myös toiminut useiden antologioiden ja aikakauslehtien päätoimittajana. Monesti palkittu Csaplár voitti maansa merkittävimpiin kuuluvan Aegon-kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 nyt suomeksi julkaistavalla romaanillaan Hitlerin tytär. Csaplár vierailee Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 27.10. ja sunnuntaina 28.10. Csaplár esiintyy la 11.30 12.00 Eino Leino -lavalla sekä su 10.30 11.00 Esterházyn kanssa Bonnierin osastolla. 4
Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse Péter Esterházy Kirjan minäkertoja, Matkailija, on passitettu liikkeelle salaisesta toimeksiannosta. Hän seuraa Tonavan juoksua Schwartzwaldin lähteiltä Mustallemerelle ja raportoi, mitä virran varrella tapahtuu. Matkailijan valpas kertojankatse lävistää koko jokialueen, Saksan, Itävallan, Tsekin, Slovakian, Unkarin ja entisen Jugoslavian maat, Romanian, Moldavian ja Ukrainan Tonavan puoleisen kolkan. Syntyy kuvaus Euroopan menneisyydestä ja nykyisyydestä, loistava kirjallinen ilotulitus, veijariromaani, matkaoppaiden ivamukaelma mutta myös tarina rakkaudesta ja ystävyydestä. Romaanin nimen selityksenä on runoilija Heinrich Heinen eräässä kirjassaan antama epäilyttävä lausunto naiskirjailijoista: nämä suuntaavat vain toisen silmänsä paperiin, toinen katsoo miestä. Poikkeuksena ainoastaan kreivitär Hahn-Hahn, joka on silmäpuoli WSOY suomentanut Hannu Launonen Péter Esterházy syntyi Budapestissa 14. huhtikuuta 1950. Hän opiskeli Budapestin ELTEyliopistossa matematiikka ja kirjoitti lopputyönsä (Optimum binary search trees) vuonna 1974. Valmistumisensa jälkeen Esterházy työskenteli matemaatikkona vuoteen 1978 saakka, mutta ryhtyi tämän jälkeen vapaaksi kirjailijaksi. Esterházy kuuluu nykyään Unkarin uuden proosataiteen keskeisimpiin tekijöihin. Hänen kirjoilleen on ominaista monikerroksiset rakenteet ja poikkeukselliset aihepiirit. Kotimaassaan häntä pidetään paitsi kirjailijataiturina myös ilmiönä: hän edustaa vanhaa ja arvostettua sukua, joka aikanaan omisti lähes puolet Unkarin maa-alasta. Esterházy on syvällinen kevytmielisyyden äänenkannattaja, jonka leikillisen sapekkuuden terä viiltää parhaimmillaan ankarasti sekä maailman menoa että oppineiden kommentteja siitä. Antti Majander, Helsingin Sanomat Nyt uusintapainoksena ilmestyvän Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse -teoksen lisäksi Esterházyn tuotannosta on ilmestynyt suomeksi kaksi romaania: Sydämen apuverbit. Johdatus kaunokirjallisuuteen, WSOY 1991 sekä Nainen, WSOY 1998. Esterházy vierailee Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 28.10. Esterházy esiintyy su 13.00 14.00 Kullervo-lavalla, 15 15.30 Eino Leino -lavalla sekä su 10.30 11.00 Csaplárin kanssa Bonnierin osastolla. 5
Budapest-opas Outi Keskevaari Matkailulehti Mondon uusi Budapest-opas johdattaa Tonavan rannalla sijaitsevaan kaupunkiin, joka on asukkaidensa mielestä aina parhaimmillaan. Budapest on kaupunki, joka yllättää. Opas kertoo, miten rentoudut jumalaisen kauniiden kylpylöiden hoitavissa mineraalivesissä, ostat eurolla lipun oopperaan, ihastut unkarilaiseen ruokaan tai juovut kerrostalojen sisäpihoille rakennetuissa puutarhabaareissa. Oppaan on kirjoittanut Budapestille sydämensä menettänyt toimittaja ja käsikirjoittaja Outi Keskevaari. Budapest on Euroopan hienoimpia ja hauskimpia kaupunkeja. Se sopii niin bailaajalle, kulinaristille, kulttuuriaddiktille kuin historiafriikillekin, Keskevaari hehkuttaa. Opaskirjailija kehottaakin seikkailemaan kaupungissa ennakkoluulottomasti. Parin päivän lomallakin kannattaa suunnata pois aivan ydinkeskustan turistikorttelien alueelta ja löytää aito Budapest. Mondon 236-sivuinen Budapest-opas auttaa ottamaan kaupungin haltuun yhtenä viikonloppuna ja syventämään suhdetta pidemmillä oleskeluilla. Oma lukunsa on omistettu lasten Budapestille, ja formulafaneillekin annetaan käytännön vinkit kisaviikonloppuun. Mondo matkaopas Budapest kuuluu matkailulehti Mondon opaskirjasarjaan, joka kattaa jo yli 20 kohdetta. Uusimpia ovat Budapestin ohella oppaat Pariisiin, Thaimaahan ja Barcelonaan. Arvostelukappaletilaukset ja lisätietoja: Mondon päätoimittaja Kati Kelola, kati.kelola@imagekustannus.fi, p. 050 369 9964 Image Kustannus Oy 6
Budapestin varjot Vilmos Kondor Budapest 1936. Natsivalta nostaa päätään. Unkarin pääministerin hautajaisia valmistellaan, kun laitakaupungilta löytyy ilotytön ruumis. Poliisi ei halua tarttua tapaukseen, mutta rikosreportteri Zsigmond Gordonin epäilykset heräävät. 1930-luvun Budapest herää eloon Vilmos Kondorin tyylikkään dekkarisarjan avausosassa. Fasismin kurottava varjo ja kirjoituskoneen rätinä seuraavat rikosreportteri Gordonia, kun hän sekaantuu ilotytön murhatutkimukseen Budapestin pahemmalla puolella. Ketään muuta ei murha tunnu kiinnostavan, mutta Gordonin mielessä herää yhä enemmän kysymyksiä: Miten paremman perheen juutalaistyttö joutui kadulle? Miksi poliisi ei tutki asiaa? ja ennen kaikkea: Miksi Gordonin poliisiystävän pöytälaatikossa on kuolleen tytön valokuva? Kun tutkimukset etenevät, Budapest alkaa vaikuttaa yhä synkemmältä ja Gordonin henki yhä halvemmalta, mutta häntä eivät pidä poissa vaaroista edes omalaatuinen isä tai itsenäinen taiteilijaystävätär. "Gordon on osin Clark Kent, osin Sherlock Holmes, hänessä yhdistyvät uutisvainu, päättelykyky ja taito taistella vääryyttä vastaan epätavallisin keinoin." - Bookreporter "Synkkä ja terävä, kiinnostavat henkilöt ja tapahtumapaikat." - Kirkus Reviews Kondorin vaikuttava esikoisteos, jota hallitsee vieraantumisen, pelon ja väkivallan uhan tuntu, erottuu joukosta uskottavuudella, todentuntuisella miljööllä ja noir-dekkarin tyylillä Library Journal Tiheätunnelmainen esikoisdekkari klassiseen noir-tyyliin Publishers Weekly TAMMI suomentanut Tähti Pullinen Vilmos Kondoria pidetään Unkarin ensimmäisenä todellisena dekkarikirjailijana ja jo esikoisellaan hän räjäytti potin. Budapest noir -sarja, jonka Budapestin varjot avaa, on Unkarissa suurmenestykseen noussut viisiosainen sarja 30 40-lukujen Budapestista. Sarja on myyty muun muassa Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Italiaan. Vilmos Kondor on salanimi, ja hänen väitetään olevan syrjäänvetäytyvä matematiikanopettaja unkarilaisesta pikkukaupungista. Häntä ei ole nähty julkisuudessa, ja kustantajan levittämät kuvatkin ovat kovin vanhoja ja rakeisia. http://enbudapestnoir.freeblog.hu 7
Hassut aakkoset Kirsi Kunnas Hassutellaan aakkosilla Kirsi Kunnaksen riimein! Sirkuspelle klovni C. Caravelle, Kirahvi Karahvi Kerafiini, pitkäkaula koipeliini ja monet muut johdattavat hassujen aakkosten rytmi-iloon ja mielikuvituksen leikkiin. Kutakin aakkosta vierustaa runoilijamestari Kirsi Kunnaksen napakka runo, jonka sisältä löytyy kokonainen pieni tarina. Sanoja maistellessa aakkoset tulevat tutuksi kuin huomaamatta. Ilmeikkäät, mahtavan värikkäät vahakynätaulut on tehnyt Unkarin tunnetuimpiin lastenkirjakuvittajiin lukeutuva Károly Reich, jonka slaavilainen tyyli on innoittanut monia tämän päivän nuoria taiteilijoita. Teos ilmestyi alkujaan vuonna 1975. Helsingissä taiteilijaperheeseen 14.12.1924 syntyneen Kirsi Kunnaksen ensimmäinen runoteos ilmestyi vuonna 1947. Lapsille hän ryhtyi kirjoittamaan 1950-luvulla. Kirsi Kunnas on julkaissut satuja, loruja, nukkenäytelmiä sekä aapisia ja lukukirjoja. Kunnas on myös kääntänyt suomeksi useita lastenkirjoja sekä -runokokoelmia. Työnsä lastenkirjallisuuden parissa hän aloitti riimittelemällä suomeksi Hanhiemon iloisen lippaan, kokoelman englantilaisia lastenkamarirunoja. Kirsi Kunnas on uraauurtavasta työstään lastenkirjallisuuden parissa saanut mm. Arvid Lydecken -palkinnon (1973), Lastenkulttuurin valtionpalkinnon (1996), kahdesti Topeliuspalkinnon sekä neljä kertaa Valtion kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2000 hän sai Tampereen yliopiston kunniatohtorin arvonimen. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi sekä Kirjailijaliiton palkinto. WSOY Kirsi Kunnaksen lastenkirjat: Hanhiemon iloinen lipas (englantilaisten kansanrunojen pohjalta) WSOY 1954 Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956 Tiitiäisen tarinoita, WSOY 1957 Aarteiden kirja 2-10, WSOY 1956-60 Nikkar-Tikkarin mäellä (tsêkkiläisten kansanrunojen pohjalta), WSOY 1960 Iloinen eläinkuvasto 1-6 (Kuin kissat ja koirat, Kutut kotona, Pikku lemmikit, Terveisiä Afrikasta, Hau hau koiranpennut, Kis kis kissanpennut), Weilin+Göös 1967-1968 Aikamme aapinen, WSOY 1968 Aikamme lukukirja, WSOY 1969 Puupuu ja Käpypoika, WSOY 1972 Hassut aakkoset, WSOY 1975 Kani Koipeliinin kuperkeikat, WSOY 1979 Sirkusjuttuja, WSOY 1985 Tiitiäisen pippurimylly, WSOY 1991 Tiitiäisen tuluskukkaro, WSOY 2000 Tiitiäisen runolelu. Ensikirja, WSOY 2002 Tapahtui Tiitiäisen maassa, WSOY 2005 Kani Koipeliinin kuperkeikat (kuvitus Christel Rönns), WSOY 2009 8
Koulupoikia Ferenc Molnár Ajaton poikakirjaklassikko ilmestyy uutena hienona suomennoksena Molnárin romaani Pál utcai fiúk ilmestyi vuonna 1907. Ajallisesti tarina sijoittuu Molnárin koululaisvuosiin, 1880 1890-lukujen vaihteen Budapestiin. Elettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikaa, jolloin unkarilaisissa kyti haave itsenäisestä Unkarista. Romaani on kuin allegoria maan poliittisesta tilanteesta: kaksi yläkouluikäistä poikaryhmää taistelee rakentamattoman tontin herruudesta. Tontti on poikien onnela, Budapestissa tarjoutuva suojaisa temmellyskenttä, jossa on vapaus oleilla ilman aikuisten valvontaa. Boka johtaa luokkatovereitaan taistelussa naapurikoulun poikajoukkiota vastaan. Sotavalmistelut etenevät, jännitys kohoaa - ja huipentuu lopulta terävään yhteenottoon. Taistelu on kuin vertauskuva maan poliittisesta tilanteesta. Koskettavan tarinan keskeisiksi teemoiksi nousevat urheus, kunnia ja yhteishenki. Kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1913 Otavan kustantamana ja Matti Kivekkään suomennoksena. Unkarinjuutalainen Ferenc Molnár syntyi vuonna 1878 varakkaaseen porvarisperheeseen, mutta hänessä oli herkkyyttä Unkarissa rehottaville räikeille yhteiskunnallisille luokkaeroille. Aluksi hän opiskeli lakia, mutta päätyi lopulta toimittajaksi. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana hän tuli kuuluisaksi näytelmillään ja sai mainetta aina ulkomaita myöten. Ensimmäisen maailmansodan aikana Molnár toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti raportteja mm. Venäjän rintamalta. Vuonna 1940 hän joutui pakenemaan Budapestista Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi kirjoittamistaan ja kohosi maailmanmaineeseen. Molnár kuoli vuonna 1952. Molnárin tuotantoon kuuluu Koulupoikia-nuortenromaanin (1907) lisäksi romaaneja ja näytelmiä. Otava uusi suomennos Outi Hassi 9
Mitättömät elämät Sándor Zsigmond Papp Kerrostalo 79 on vähäpätöinen rakennus pienen ja nimettömän kaupungin laidalla, lähellä Romanian ja Unkarin rajaa. Talossa asuu muun muassa herra Rakucsinec, mies, joka tietää aina milloin kauppoihin on saapunut uusia elintarvikkeita. Toroczkay puolestaan pukeutuu päivittäin parhaimpiinsa valmistautuen parvekkeensa alla tapahtuvaan liikenneonnettomuuteen, joka aina vain antaa odottaa itseään. Rudolf puolestaan on värvätty Salaisen palvelun ilmiantajaksi... Mitättömät elämät ei sisällä vain yhtä kertomusta, vaan useita peräkkäisiä ja rinnakkaisia tarinoita, jotka valaisevat koko Romanian lähimenneisyyttä. Diktaattorin teloittaminen ja järjestelmän kaatuminen ei ole tuonut mukanaan todellista muutosta, sillä pelko ja nöyristely ovat kasvaneet kiinni ihmisten selkäytimeen. Romaanin unkarilaisuus näkyy paitsi rikkaassa ja soljuvassa kielessä, myös kertomuksen henkilöissä. Se ei kuitenkaan kerro vain unkarilaisista, vaan yhtä lailla romanialaisista ja Transilvanian saksalaisista, joiden monikulttuurinen yhteiselo tuntuisi sujuvan ilman suurempia ongelmia, ellei nationalismin täyttämä kommunismi myrkyttäisi ilmapiiriä. Papp kertoo sivulauseissa tärkeitä ja teräväpiirteisiä totuuksia järjestelmästä, joka aatteen palon hiivuttua on muuttunut tyhjäksi kulissiksi ja pysyy pystyssä vain silkkaan ahneuteen ja raakaan väkivaltaan turvautuen. SILTALA suomentanut Juhani Huotari Sándor Zsigmond Papp on vuonna 1972 syntynyt Romanian unkarilainen. Budapestissa asuva Papp on ammatiltaan toimittaja. Vuodesta 2005 lähtien hän on johtanut arvostetun unkarilaisen päivälehden, Népszabadságin, kulttuuriosastoa. Mitättömät elämät on Pappin ensimmäinen romaani. Se sai loistavat arvostelut kirjailijan kotimaassa. Lisäksi Papp on julkaissut novelli- ja esseekokoelmia. Papp vierailee Helsingin Kirjamessuilla torstaina 25.10. Infotilaisuus Pappin romaanista to kello 13 13.45 Messukeskuksen mediatilan auditoriossa 201. (Lisätiedot ja haastattelupyynnöt tiedottaja Reetta Ravi, reetta@siltalapublishing.fi, 0400 328 300) Pappin pääesiintyminen kirjamessuilla to kello 17 17.30 Kirjakahvilassa. Haastattelijana Touko Siltala. 10
Kevätnäyttely György Spiró Unkarin nykykirjallisuuden kärkeä kafkamainen tarina tavallisesta miehestä, joka sattuman oikusta joutuu syytetyksi maanpetoksesta. Gyula Fátray on keski-ikäinen insinööri, joka syksyllä 1956 kirjautuu sairaalaan käydäkseen vähäpätöisessä leikkauksessa. Kun hän lopulta pääsee ulos, kotikaupunki Budapest on neuvostojoukkojen valtaama. Arjen asettuessa uusiin uomiinsa kansannousun sivustakatsojaksi jäänyt mies kokee syvää ulkopuolisuutta, mutta asetelma kääntyy päälaelleen, kun hänet nimetään yhdeksi syyllisistä. György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani sijoittuu vuoden 1956 kansannousuun ja sitä seuranneeseen kevääseen. Romaani ruotii armottomasti sosialistista järjestelmää ja unkarilaista yhteiskuntaa. Vahvana juonteena näyttäytyy kansallisen ja individuaalin identiteetin etsiminen, jolle oman sävynsä antaa holokaustin stigma. Gyula Fátrayn kohtalo pakottaa lukijan katsomaan peiliin: olemmeko valmiit uhraamaan läheisemme oman etumme edestä? AVAIN suomentanut Juhani Huotari György Spiró on budapestiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on tuotteliaimpia unkarilaisista nykykirjailijoista ja tunnettu lukuisista laajoista historiallisaiheisista romaaneistaan ja draamoistaan. Spiró on hyvin yhteiskunnallinen kirjailija, jota kiinnostavat ennen muuta vallitsevat valtarakenteet ja sortomekanismien toiminta. Yhteiskunnallisuuteen liittyy myös osallistuminen päivänpoliittiseen keskusteluun. Yhtä lailla kriitikoiden kuin lukijoiden rakastama Kevätnäyttely on Spirón viides romaani. Spiró syntyi Budapestissa 4. huhtikuuta vuonna 1946. Hänen isänsä oli insinööri ja äitinsä näyttelijä. Spiró valmistui vuonna 1970 ELTE-yliopistosta pääaineenaan unkarin kieli ja kirjallisuus sekä slaavilaiset kielet. Hän opiskeli myös journalistiikkaa ja sosiologiaa. Spiró työskenteli uransa alussa Unkarin radiossa toimittajaharjoittelijana ja sen jälkeen Corvinakustantamon kustannustoimittajana. Myöhemmin hän on työskennellyt mm. tutkijana ja opettanut maailmankirjallisuuden ja estetiikan laitoksilla. Spiró on toiminut myös ELTE:n Estetiikan ja viestinnän laitoksen dosenttina. Spiró on palkittu lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla ja ansiomerkeillä. Spiró vierailee Helsingin Kirjamessuilla torstaina 25.10. Spiró esiintyy to 16.30 17.00 Kirjakahvilassa. 11
Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta Martti Turtola Tiedustelumies ja salaisuuksien vartija uudessa valossa Eversti Aladár Paasonen (1898 1974) oli päämajan tiedustelupäällikkö ja Mannerheimin luotettu avustaja, jolle marski uskoi jopa omien muistelmiensa toimitustyön. Suomalaisunkarilaisen kulttuurisuvun vesa oli arvoituksellinen ja ristiriitainen, särmikäs ja kunnianhimoinen mies. Hänen vaiheensa kytkeytyvät Suomen sotahistorian suuriin käänteisiin, joista nyt paljastuu aivan uutta tietoa. Runsaisiin, taitavasti tulkittuihin koti- ja ulkomaisiin lähteisiin perustuva kirja paljastaa päämajan upseerien valtataistelut ja johtavien suomalaispoliitikkojen kaksinaamaisen toiminnan. Talvisodan aikana kosmopoliitti upseeri hankki aseapua lännestä; jatkosodassa hän organisoi tiedustelua, joka ulottui maan rajojen ulkopuolelle asti. Vakoilun kohteena oli myös aseveli Saksa. Tiedustelun korviin kantautuivat mm. Itä-Euroopan juutalaisten kohtalo ja Saksan suunnitelmat Suomen juutalaisten varalle. Päämajassa Paasonen oli selvillä sodan kulusta ehkä paremminkin kuin itse ylipäällikkö. Hän uskalsi kaunistelematta kertoa rintaman todellisista tilanteista, mutta oli toisaalta valmis pimittämään tietoa ja jopa tukkimaan muiden suut. Sodan jälkeen Paasonen oli mukana Stella Polaris -operaatiossa. Tieto, sveitsiläiset kellot ja iso raha liikkuivat pitkin Eurooppaa; huutokauppa oli tuottoisaa mutta tuotto häipyi hämärästi. Syksyllä 1944 Paasonen lähti Suomesta eikä koskaan palannut. Hän toimi yli 10 vuotta Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa ja nukkui lopun elämäänsä pistooli tyynyn alla. Sotahistorian professori (emeritus) Martti Turtola (s. 1947) on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista. WSOY 12
100 minuuttinovellia István Örkény Lukekaamme yksi Minuuttinovelli sillä aikaa kun keitämme löysiä munia tai odotamme vastausta puhelimeen (mikäli numero tyyttää varattua). Huono vointi tai rasittuneet hermot eivät ole esteenä. Voimme lukea niitä istuen tai seisten, tuulessa ja sateessa tai täpötäydessä ruuhkabussissa. Suurin osa niistä kestää lukemisen myös kiireen keskellä! István Örkény (1912 79) näki kaksi sotaa, pakkotyöleirin, neljän vuoden sotavankeuden ja kommunismin hirmuvallan kotimaassaan Unkarissa. Nämä kaikki kokemukset jalostuivat Örkény in käsissä mustan huumorin sävyttämiksi ja ytimekkäiksi minuuttinovelleiksi, jotka ovat ansaitusti kulttimaineessa. Örkény osaa kuvata ihmisen osaa yhtä aikaa riemastuttavasti ja satuttavasti. Kirjailijan mielenlaatua kuvaa hyvin kortti, jonka hän lähetti toisen maailmansodan hornankattilasta: En ole viime aikoina kovin paljon käynyt oopperassa enkä konserteissa. Nykyään keskityn lähinnä ryömimiseen ja tappamiseen. Naurun taustalla on Örkény illä aina lämmin humanismi. Unkarissa tuo asenne on vaikuttanut selkeimmin Budapestissa, jonka kerrostaloissa, kylpylöissä ja kahviloissa kohtaavat ihmiset vaihtavat keskenään pikku-uutisia, huhupuheita ja juoruja, jotka kietoutuvat yhteen muodostaen eräänlaisen rinnakkaisen todellisuuden, joka ei ole viranomaisten ja sensuurin kontrolloitavissa. István Örkény on tuon rinnakkaisen todellisuuden kuvaajana ehdoton mestari. Elämänkokemusta hänellä oli itsellään enemmän kuin kylliksi. Unkarilainen kirjailija György Konrád kirjoittaa Örkényistä seuraavasti: Reduktio oli hänellä verissä, samoin pelkistäminen, ohentaminen ja keskittäminen, lakonisen jännittyneen, tennispallona pomppivan lauseen nostalgia. Sellainen hän oli myös kasvoiltaan: terävät piirteet, hyvin työstetyt, salaperäisen veikeät. Hänellä oli kykyä runsaisiin ja leveisiin hymyihin. Samanlaisia olivat hänen tarinansa, joiden ansiosta hän oli aina seuran keskipiste ja tähti Örkény in satavuotisjuhlan kunniaksi ilmestyy laajennettu laitos Minuuttinovellejateoksesta, johon Juhani Huotari on valinnut ja suomentanut 14 uutta kertomusta. Edellisen kerran kirja julkaistiin nimellä Minuuttinovelleja vuonna 2002. ATENA suomentanut Juhani Huotari Arvostelukappaleet ja lisätiedot: anna.tuurala@atena.fi, p. 010 421 4209 13
Kadonnut päivänvarjo Sándor Weöres Lauluni punaisesta päivänvarjosta on laulu ainoalleni; tosi rakkaus on kirkas lähde, sen tyyntä pintaa tähystin, hänet ja itseni havaitsin, tunnen kaikki salamme: kerran yhteen maadumme. Siksi elän elämäni riemuiten, kuin visertäjä metsän piilossa: se laulaa sydämen pohjasta, puun juureen putoaa lopulta! (runoelmasta Kadonnut päivänvarjo ) Sándor Weöres kuuluu suurimpien unkarilaisten runoilijoiden joukkoon. Hän syntyi vuonna 1913 Länsi-Unkarin Szombahelyissä, ja jo 14-vuotiaana hän herätti huomiota taidokkaasti kirjoittamillaan runoilla. Muutamassa vuodessa hänestä kehittyi taitava lyyrikko. Weöres eli suuren osan elämästään vapaana kirjailijana ja pysyi loitolla yhteiskunnallisista tehtävistä. Kansallisiin kysymyksiin keskittyneen unkarilaisen runouden rinnalla Weöres oli poikkeus: hän imi vaikutteita erityisesti Kaukoidän kulttuurista, ja kielellinen kekseliäisyys sekä tyylilajien ennennäkemätön kirjo leimaavat hänen kirjailijantyötään. Weöres kuoli Budapestissa vuonna 1989. Weöres leikki mielellään kielen rakenteilla, äänteillä ja kuvitteellisilla kielillä. Hänen tuotantoonsa kuuluu upeita, hehkuvien kuvien runoelmia ja lyhyitä aforistisia helmiä. Weöresin poikkeuksellinen kielellinen lahjakkuus mahdollisti uudet muodolliset ja tyylilliset kokeilut ja niinpä hän kykenikin kehittämään runouttaan ennennäkemättömiin suuntiin. Weöresin monipuolisuus ulottui myös erilaisiin runomittoihin ja hän hyödynsi sekä säännönmukaisia antiikin että vapaampia eri kansojen runomittoja, joko sellaisinaan tai muunneltuina. Kansainvälisesti tunnetuksi Weöresiä ovat tehneet käännökset yli 30 kielelle, myös kiinaksi. Kadonnut päivänvarjo -teos sisältää suomentaja Hannu Launosen kirjoittaman jälkisanan Mutakokkare ja tähti, jossa hän esittelee ja tulkitsee Sándor Weöresin runoutta. WSOY suomentanut Hannu Launonen 14
Ristiaallokossa esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta Ristiaallokoissa jatkaa suosittua Café Voltaire -sarjaa, jossa pohditaan yleistajuisesti eri kielialueiden nykykirjallisuuksia. Sarjan viidennessä osassa tarkastellaan unkarinkielisen kirjallisuuden ja kulttuurin nykytilaa. Unkarilainen kirjallisuus on eräänlainen itäisen keskieurooppalaisuuden peili. Vahvana juonteena näyttäytyy kansallisen ja yksilöllisen identiteetin etsiminen, jolle holokaustin varjo antaa oman sävynsä. Useat nykykirjailijat pohtivat suhdetta yhteiskunnan marginaalissa eläviin ja käsittelevät tuotannossaan postmodernin yhteiskunnan hajoamisen sekä toiseuden kohtaamisen teemoja. Esseiden kirjoittajat ovat unkarilaisen kirjallisuuden asiantuntijoita, kääntäjiä, tutkijoita ja harrastajia. Maailman nykykirjallisuuksia käsittelevä kirjasarja Café Voltaire toimii sielua virkistävänä "kahvilana" ja älyllisesti innoittavana kohtaamispaikkana, jossa ajankohtaiset, vaikuttavat kirjailijat keskustelevat nykyihmisen tilanteesta maailmassa. Kirjasarjan esseistit osallistuvat tähän keskusteluun tuoreilla puheenvuoroillaan ja ottavat siihen myös suomalaiset lukijat mukaan. Sarjan jokaisessa osassa esseistit käsittelevät tietyn maan nykykirjallisuutta itselleen tärkeiden tekijöiden kautta ja avaavat samalla näköalan kokonaiseen kulttuuripiiriin. Café Voltairessa kirjallisuus näyttäytyy keskusteluna, joka osoittaa, että kirjallisuudella on edelleen merkitystä nykyihmiselle tämän pyrkiessä ymmärtämään itseään ja maailmaa. Sarjassa ilmestyneet teokset: Päivi Kosonen, Hanna Meretoja & Päivi Mäkirinta (toim.) Tarinoiden paluu esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta. Ilmestynyt keväällä 2008. Päivi Kosonen, Päivi Mäkirinta ja Eila Rantonen (toim.) Imperiumin perilliset esseitä brittiläisestä nykykirjallisuudesta. Ilmestynyt syksyllä 2009. Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja (toim.) Muistijälkiä esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta. Ilmestynyt syksyllä 2010. Tomi Huttunen ja Tintti Klapuri (toim.) Kenen aika? esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta. Ilmestynyt keväällä 2012. Olga ja Juhani Huotari (toim.): Ristiaallokossa esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta. 2012. AVAIN 15