Japanin perusrakenteet 1

Japanin perusrakenteet 1 desu - masu Syksy 2006

1 Hiraganan rakenne... 3 Lauserakenne 1... 8 1.1. ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 8 Harjoitus 1: Käännä japaniin.... 9 Persoona pronominit ja sanastoa harjoituksiin... 10 Minä Watashi... 10 Sinä Anata... 10 Hän Kare ( Kanojo )... 10 Me Watashitachi... 10 Te Anatagata... 10 He Karera... 10 Nimisanat:... 10 Lauserakenne 2... 11 1.2. ~ no ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 11 Harjoitus 2: Käännä japaniin.... 12 1.3. Demonstratiivipronominit... 13 1.4. Partikkelien käyttö DESU-rakenteissa:... 14 1.4.1. LAUSERAKENNE 1: Wa teema partikkeli ja desu rakenne:... 14 1.4.2. Kysymys-partikkeli : ka... 14 1.4.3. LAUSERAKENNE 2: No partikkeli ja desu rakenne:... 14 1.4.4. LAUSERAKENNE 3: Mo partikkeli ja desu rakenne:... 14 1.4..5. LAUSERAKENNE 4: Ga partikkeli ja desu rakenne:... 14 1.4.6. LAUSERAKENNE 5: Desu ilman mitään partikkeleita: (ajanilmauksissa ja adjektiivien kanssa)... 14 1.4.7. Ajanilmaisuja lisää desu-rakenteissa:... 14 1.3.8. Demonstratiivipronominit:... 15 1.3.9. Liikekestelua lukuun 1:... 16 Luku 2. SIJAINNEISTA... 18 2.1. あります ありません ありました ありません でした... 18 2.2. Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan:... 18 2.3....wa...ni arimasu... 19 2.4...ni...ga arimasu, ( wa ) arimasen... 19 2.5. nani ka arimasuka, nani ga arimasu ka... 19 2.7. Adjektiivien taivutustaulukko... 21 Värit japaniksi :... 23 Luku 3 MASU MUOTO... 24 3.1. Verbiluokat... 24 3.1.1. RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi)... 24

2 3.1.2. U-verbit (viidentason verbit = ichidan dooshi)... 24 3.1.3. Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru... 24 3.2. masu muoto ja kulkeminen jonnekin... 25 LAUSERAKENNE 7... 25 3.3. masu muoto ja toiminta jossain... 26 LAUSERAKENNE 8... 26 4.1. Ajanilmausten partikkeli on に... 27 4.2. Ajan kestot ilmaistaan: (älä nïhin laita sitten enää ni partikkelia)... 28 4.3. Kulkuvälineiden parttikkeli on で: (myös muut välineet)... 28 4.4. Partikkelit は が を の:... 29 4.5. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana:... 29 4.6. Lisää partikkeleita:... 29 4.7. Liitepartikkeli de välineen ja tekopaikan ilmaisijana:... 30 4.8. Partikkelien sijoittelua peruspredikaattityypeissä... 30 4.8.1. Predikaattina:N+Na です では ありません でした ではありません でした... 30 4.8.2. Predikaattina : に あります ありません ありました ありません でした... 30 4.8.3. Predikaattina mennä/tulta/palata rakenne... 31 4.8.4. Predikaattina tehdä jotakin objektilla (を) -rakenne jollain välineellä (で)... 31 4.8.5. Predikaattina jotain tapahtuu itsestään ilman objektia esim alkaa/loppuu/ intr. verbit.. 31 4.8.6. Nimi sanoja yhdsitävät partikkelit YA ja TO. Mitä eroa?... 32 Liitteet Liite 1: LUKUSANAT... 35 Liite 2: AJANILMAUKSIA kirjaimin ja kuvin... 36 KUUKAUDET... 36 VIIKONPÄIVÄT... 36 PÄIVÄYKSET... 36 Kyoo nannichi desu ka?... 37 Viikonpäivät... 38 Kuukausien nimet kanjeilla:... 41 Ima nanji desu ka?... 42 Tunnit ja minuutit:... 42

3 Hiraganan rakenne vokaalit: a, i, u, e, o konsonantti + vokaali k s t n h m (y)= j r Näiden yhdistelmiä: 46 kpl Basic Hiragana A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, Mi, Mu, Me, Mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa (w)o n/m

4 あ い う え お か き く け こ さ し す せ そ た ち つ て と な に ぬ ね の は ひ ふ へ ほ ま み む め も や ゆ よ ら り る れ ろ わ を ん

5 KA, KI, KU, KE, KO か き く け こ SA SHI SU SE SO さ し す せ そ

6 Yrityksen logo HENKILÖN NIMI KATAKANALLA ETUNIM I SUKUNIM I ASEM A,TEHTÄVÄ PAIKKAKUNTA FINRANDO Kirjoitavokaalit muistista A I U E o diftongit Aa Ii Uu Ee Oo 1 (95%) Oo 2 (5%)

7 Kaksoiskonsonatti: 2 tapaa: joko lisäämällä tavun eteen tsu-kirjain muut paitsi n,m, ja lisäämällä n (n,m) Ka + tsu + pa = kappa Ku+ tsu + ri = kurri San +n + na = sanna

8 Luku 1 DESU Lauserakenne 1 1.1. ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen) Alkeissa opiskelemme ensin kuvaamaan mikä tai mitä ominaisuuksia jollakin tutulla jo mainitulla asialla tai kuten japanin kielessä puhutaan, nk. teemalla on. Voimme kertoa esimerkiksi itsestämme: Rakenne 1. on siis, Nimisana A wa nimisana B desu. ~ は ~ です 1) A=B 1) Minä olen Maija. Watashi wa Maija desu Myönteinen Nimisana 1 wa, Nimisana 2 desu. Kysyvä Nimisana 1 wa, Nimisana 2 desu ka. Kielteinen Nimisana 1 wa, Nimisana 2 dewa arimasen. Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. Watashi wa gakusei desu ka. Olenko opiskelija. Watashi wa gakusei dewa arimasen. En ole opiskelija.

9 Harjoitus 1: Käännä japaniin. Voimme puhua ihmisistä, 1) Mieko on tyttö. 2) Mauri on mies. 3) Mieko on opiskelija. 4) Mauri on yrityksen työntekijä. 5) Ville on koira. esineistä, 6) Tämä on käyntikortti. 7) Se on kahvia. 8) Kemira on yritys. 9) Kielo on kukka. 10) Stockmann on tavaratalo. paikoista, 1) Keioo-daigaku (asoko) on korkeakoulu. 2) Tämä paikka (esim. kartalla) on asema. 3) Kinokuniya on kirjakauppa. 4) Hibiya-kooen on puisto. 5) Mori-bijutsukan on taidemuseo. tai ajasta, 1) Japanin kielen oppitunti on kello 16.00:sta kello 18.00:ta. 2) Tänään on torstai. 3) Tämä kuu on tammikuu. 4) Nyt on vuosi 2004. 5) Tiistai on Joulukuun 6. päivä.

10 Persoona pronominit ja sanastoa harjoituksiin Minä Watashi Sinä Anata Hän Kare ( Kanojo ) Me Watashitachi Te Anatagata He Karera Nimisanat: Asema Eki えき Japanin kieli Nihongo にほんご Joulukuu Juunigatsu じゅうにがつ Kahvi Koohii コーヒー Koira Inu いぬ Korkeakoulu/yliopisto Daigaku だいがく Kukka Hana はな Käyntikortti Meishi めいし Mies Otoko おとこ Nyt Ima いま Opiskelija Gakusei がくせい Oppitunti Ressun レッスン Puisto Kooen こうえん Taidemuseo Bijutsukan にじゅつかん Tammikuu Ichigatsu いちがつ Tavaratalo Depaato デパート Tiistai Kayoobi かようび Torstai Mokuyoobi もくようび Tyttö Onna no ko おんなのこ Tämä kuukausi kongetsu こんげつ Tänään Kyoo きょう Vuosi Nen ねん Yrityksen työntekijä Kaishain かいしゃいん Yritys Kaisha かいしゃ

11 Lauserakenne 2 1.2. ~ no ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen) Jos haluamme mainita, että jollain asialla/ihmisllä on/omistaa on jotakin (genetiivi/omistus) ilmaisemme sen partikkelilla no. Esim Minun kirja: Watashi no hon. Rakenne 2. on siis, Nimisana A の (no) nimisana B. ~ の ~ 2) A:n B 2) Minun käyntikortti. Watashi no meishi wa kore desu. Lisäksi, Rakenne 2 voi olla osa desu-lausetta esimerkiksi seuraavasti: Nimisana A の (no) nimisana B は Nimisana C desu. ~ の ~ は ~ です 2) A:n B on C 2) Minun käyntikortti on se (siinä). Watashi no meishi wa sore desu. Tai, Nimisana A は nimisana B の Nimisana C desu. ~ の ~ は ~ です 3) A on B:n C 3) Se on minun käyntikortti Sore wa watashi no meishi desu.

12 Harjoitus 2: Käännä japaniin. Voimme puhua ihmisistä, 1) Miekon yritys on kampaamo. 2) Maurin yritys on kirjakauppa. 3) Miekon yliopisto on Keioo yliopisto. 4) Taidemuseon nimi on Mori-bijutsukan. 5) Koiran nimi on Ville. esineistä, 6) Tämä on Maurin käyntikortti. 7) Se on Miekon kahvi. 8) Tuolla on yrityksen toimisto. 9) Kielo on tytön etunimi. 10) Stockmann on tavaratalon nimi. paikoista, 11) Keioo-daigakun ruokala (shokudoo) on tämä (kartalla). 12) Tämän aseman (esim. kartalla) kioski on tuo tuolla kaukana. 13) Kinokuniyan toinen kerros on kirjakauppa. 14) Hibiya-kooenin penkit ovat perinteisiä (dentooteki). 15) Mori-bijutsukanin muotoilu (dizain) on erittäin nykyaikaista (kindaiteki). tai ajasta, 16) Japanin kielen oppitunti on 90 minuuttia. 17) Torstai-aamu on vapaata (hima). 18) Tammikuun alku (hajime) kuu on kiireinen (isogashii). 19) Vuoden 2004 kesäkuu on lomaa (yasumi). 20) Tiistai-ilta on lentopalloa (barebooru).

13 1.3. Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) Tämä (tässä) on kirja. Kore wa hon desu. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. Sore wa shimbun desu. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. Are wa ginkoo desu. b. Esiintyessään nimisanan kanssa (esineet tai ihmiset ) Kono hon wa Tämä kirja tässä Sono hon wa.se,tuo kirja tuossa siinä lähellä Ano hon wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana c. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) Kochira wa..san desu. Sochira wa san desu. Achira wa.san desu Tai Kono kata wa Tämä henkilö tässä Sono kata wa.se,tuo henkilö tuossa, tai siinä sinun lähellä Ano kata wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana meistä

14 1.4. Partikkelien käyttö DESU-rakenteissa: 1.4.1. LAUSERAKENNE 1: Wa teema partikkeli ja desu rakenne: 1. Kore wa denwa desu. 2. Sore wa denwa desu. 3. Are wa denwa desu. 1.4.2. Kysymys-partikkeli : ka 4. Kore wa nan desuka? 5. Sore wa denwa desuka? 1.4.3. LAUSERAKENNE 2: No partikkeli ja desu rakenne: 6. Kore wa watashi no denwa desu. 7. Sore wa Nokia no denwa desu. 8. Are wa Finrando no denwa de wa arimasen. 1.4.4. LAUSERAKENNE 3: Mo partikkeli ja desu rakenne: 9. Are mo Nokia no denwa desuka? 10. Myönteinen: Hai, sore mo Nokia no denwa desu. 11. Kielteinen: Iie, sore wa Nokia no denwa ja arimasen, Samsung no denwa desu. 1.4..5. LAUSERAKENNE 4: Ga partikkeli ja desu rakenne: 12. Dore ga Nokia no denwa desuka? 13. Are ga Nokia no denwa desu. 1.4.6. LAUSERAKENNE 5: Desu ilman mitään partikkeleita: (ajanilmauksissa ja adjektiivien kanssa) 14. Fuyu desu On talvi. 15. Jishin desu. Maanjäristys! 16. Shigatsu desu. On huhtikuu. 17. Asa desu. On aamu. 18. Yoru desu. On ilta/yö. 19. 21 sai desu. Olen 21 vuotta vanha. 20. 2005 nen desu. On vuosi 2005. 21. Samui desu ne. Onpa kylmä ilma! 22. Oishii desu ne. Tämäpä on herkullista! 1.4.7. Ajanilmaisuja lisää desu-rakenteissa: 23. Ima nan-ji desuka? Ima niji sanjuppun desu. 24. Kyoo wa nannichi desuka? Kyoo wa juuichigatsu kokonoka desu. 25. O-tanjoobi wa itsu desuka? Watashi no tanjoobi wa sangatsu mikka desu. 26. Kotoshi wa nannen desuka? Kotoshi wa 2004 (nisen yonen) desu.

15 1.3.8. Demonstratiivipronominit: a) b) c) d) e) Kono denwa Kono gakusei Kore Koko Kochira Sono denwa Sono gakusei Sore Soko Sochira Ano denwa Ano gakusei Are Asoko Achira Dono denwa Dono gakusei Dore Doko Dochira 27. Koko wa Yuubinkyoku desu. (posti) 28. Soko wa watashi no daigaku desu. (yliopisto) 29. Asoko wa minato desu. (satama) Yllä olevan taulukon sanonnat suomeksi: a) Tämä puhelin Tuo/se puhelin Tuo puhelin tuolla kauempana Mikä näistä puheliista? b) Tämä opiskelija Tuo opsikelija Se opiskelija Kuka näistä ospiskelijoista? c) Tämä Tuo Se Mikä (jostakin ryhmästä? d) Tämä paikka Tuo paikka Tuo paikka tuolla kaukana Mikä paikka? e) Täälläpäin Tuolla päin Tuolla kauempana Missä päin?

16 1.3.9. Liikekestelua lukuun 1: Dialogi 1 Hr. Piha Nokialta : Maeda-san, kochira wa Mäki-san desu. Hr. Mäki Kemirasta: Hajimemashite. Mäki desu. Doozo yoroshiku. Hr. Maeda Fujitsusta: Hajimemashite. Fujitsu no maeda desu. Doozo yoroshiku. Hr. Piha Nokialta: Mäkisan wa Nokia no bengoshi desu. Dialogi 2 MAKI: Watashi no meishi desu. Doozo yoroshiku. MAEDA: Doomo arigatoo gozaimasu. Kore wa Maki san no namae desuka. MAKI: Hai,soo desu. MA - KI desu. MAEDA: kore wa? MAKI: Kaisha no namae desu. Ke-mi-ra desu. MAEDA: Kore wa kaisha no denwabangoo desuka. MAKI: Hai, sore wa kaisha no denwabangoo desu...(joku numero) desu. MAEDA: Keitaidenwa wa arimasuka? MAKI: Hai, arimasu. Keitaidenwa wa (joku numero) desu. MAEDA: Sore dewa mata. MAKI: Sore dewa mata atode. Sayoonara.

17 SANASTOA DIALOGEIHIN Atode =myöhemmin Namae = nimi keitaidenwa = kännykkä meishi = käyntikortti Arimasuka = onko teillä Mata atode = nähdään myöhemmin Hai, arimasu = Kyllä minulla on. Dewa = No, sitten.. Denwabangoo = puhelin numero Fakusu bangoo = faksinumero HARJOITUS 3: Miten kysyt ja miten vastaat? Onko tämä viiniä? Kyllä se on viiniä. Ei. Se on mehua. Onko tämä ranskalaista salaattia? Kyllä se on ranskalaista salaattia Ei se on italialaista salaattia Onko tämä japanilaista olutta? Kyllä se on japanilaista olutta Ei se on suomalaista olutta. Mitä tämä on? Mikä tämä on? Mitä viiniä tämä on? Mitä kalaa tämä on? Minkä maalaista viiniä tämä on? Mikä? Nani? Nan? Mitä N? Nan no? Minkä maalaista? Doko no?

Luku 2. SIJAINNEISTA 18 Luvussa 1 esittelimme lauseen joka kuvasi jonkun olevan jotakin tai jonkunlainen Silloin rakenteet olivat: nimisana は nimisana です nimisana は adjektiivi です 2.1. あります ありません ありました ありません でした LAUSERAKENNE 6 A: jossain paikassa on jotakin (paikka に)nimisana が あります nimisana は arimasen tai LAUSERAKENNE 6 B: joku on tai sijaitsee jossakin nimisana は(paikka に) あります 2.2. Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: Jos halauat ilmaista jonkun sijaintia jossain paikassa valitse no +paikanmääre +ni! paikan esineen henkilön no ue ni no shita ni no mae ni no ushiro ni no yoko ni no naka ni no uchi ni no soto ni no migi ni no hidari ni no nishi ni no higashi ni no kita ni no minami ni jonkun yläpuollella/päällä sijaitsee jonkun alapuolella edessä takana vieressä sisällä sispiirissä/sisäpuolella ulkopiirissä/ulkopuolella oikealla vasemmalla länsipuolella itäpuolella pohjoispuolella eteläpuolellal

2.3....wa...ni arimasu 19 Kun haluaa ilmaista että joku on jossakin sijoitetaan subjektin jälkeen teemapartikkeli は partikkeli ja sijainnin perään に-partikkeli. Paikkaa kysytään kysymyssanalla どこ どこに Toshokan wa doko ni arimasuka. Missä on kirjasto. 2.4...ni...ga arimasu, ( wa ) arimasen Kun haluamme ilmaista että jossakin on tai ei ole jotain tai jossain sijaitsee joku niin sanajärjestys muuttuu...に...が あります Kielteisessä lauseessa subjektin perään laitetaan partikkeli ~は (ありません) mielummin kohdistamaan kielteisyyden juuri mainittuun asiaan. 2.5. nani ka arimasuka, nani ga arimasu ka Huomaa merkitys ero Reizooko no naka ni nani ga arimasuka? Mitä jääkaapissa on? Reizooko no naka ni nani ka arimasuka? Onko jääkaapissa jotain? HUOM TÄRKEÄÄ! Tämä johtuu siitä, että kun ka-partikkeli liitettän kysymyssanaan kysymyssanan merkitys muuttuu! Nani Mitä? Nani ka jotain Dare Kuka? Dare ka joku Doko Missä? Doko ka jossain Kun liitetään kysymys partikkeli ( ka ) kysymyssanoihin tulee niistä pronomineja. Esim dare ( = kuka ) + ka = dareka tarkoittaa joku henkilö. Nani ( = mikä ) + ka = joku esine tai eläin

2.6. Laatusanat Donna? Minkälainen se on? 20 Kun haluaa ilmaista että joku on jonkinlainen eli esineen tai asian laatua käytetään nimisanan edessä adjektiivia. Niitä on japanin kielessä kahdenlaisia i - adjektiiveja ja na - adjektiiveja. I adkeiivit sijoitetaan sellaisenaan nimisanan eteen, omoshiroi hito akai kuruma ookii ie = mielenkiintoinen henkilö = punainen auto = suuri talo...mutta na adjektiivit liitetään nimisanaan na - päätteellä.. shinsetsu na kata = ystävällinen henkilö benri na kuruma = käytännöllinen auto kirei na ie = hieno talo, kaunis talo Mistä adjektiivit sitten tunnistaa. i - adjektiivit loppuvat aina i - vokaaliin perusmuodossa (pikemminkin i - loppuiseen diftongiin ) na - adjektiivit saattavat joskus loppua myös i - vokaaliin mutta niitä on vaikea taivuttaa ja niissä on harvemmin kahta vokaalia lopussa. Sellaiset na -adjektiivit kannattaa opetella ulkoa. Esim kirei.

2.7. Adjektiivien taivutustaulukko 21 I adjektiivin taivutus > atataka I atataka ku nai + desu atataka katta atataka ku nakatta Kinoo wa atataka kute, kirei deshita. na adjektiivin taivutus > shizuka shizuka shizuka shizuka desu de wa nai / de wa arimasen deshita de wa arimasen Kinoo wa kirei de, atataka katta desu.

2.8. adjektiivien mennyt muoto 22 Adjektiivien mennyt muoto on erilainen riippuen adjektiivi tyypistä: i - adjektiivi myönteinen... katta desu Helsinki wa mae ni chiisakatta desu. Helsinki oli ennen pieni kaupunki. i - adjektiivi kielteinen... ku nakatta desu Helsinki wa mukashi ooki ku nakatta desu. Helsinki ei ollut ennen suuri kaupunki. Na adjektiivi myönteinen ( kuten nimisanoilla ) Helsinki wa mukashi kirei deshita. Helsinki oli ennen vanhaan kaunis. Na adjektiivi kielteinen ( kuten nimisanoilla ) Basu wa mae ni benri dewa arimasen deshita. Bussi ei ollut ennen käytännöllinen. Huomaa adjektiivin hyvä poikkeava taivutus > ( ii いい ( = yoi よい vanha muoto ), yokunai, yokatta, yokunakatta ). 2.9. kaksi adjektiivia peräkkäin Jos kaksi adjektiivia on peräkkäin riippuu niiden liitosmuoto edellä olevan adjektiivin tyypistä: i - adjektiivi ensimmäisenä liitos muoto... ku te... Helsinki wa chiisakute kirei na machi desu. Helsinki on pieni ja kaunis kaupunki. Na adjektiivi ensimmäisenä liitosmuoto...de... Helsinki wa kirei de chiisai machi desu. ( Helsinki on kaunis ja pieni kaupunki)

Värit japaniksi : 23 i - adjektiiveja : ( Näiden substantiivit saadaan ottamalla pois i-pääte: aka,ao,shiro,kuro,kiiro jne ) akai aoi kiiroi shiroi kuroi punainen sininen keltainen valkoinen musta Nimisanoja : ( yhdistetään toiseen nimisanaan attribuutteina no -partikkelilla) midori-(iro) murasaki (-iro) cha -(iro) orenji ( - iro) ki (-iro) vihreä violetti ruskea oranssi keltainen Näitä voisi jatkaakin esimerkiksi: sora-iro no shatsu = shirokuro no sukaatto = shirokuro eiga = taivaan värinen paita mustavalkoinen hame mustavalkoinen elokuva pinku iro no pajama = vaaleanpunainen pyjama

24 Luku 3 MASU MUOTO 3.1. Verbiluokat 3.1.1. RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi) Ru-verbit ovat täysin säännöllisiä verbejä. Kaikki olemassa olevat päätteet liitettään aina samaan verbivartaloon. Verbivartalo aina päättyy joko e tai i vokaaliin. Siksi esimerkin masu-pääte liitetään -ru verbeissä sanakirjamuodon perään ottamalla ru pois taberu tabemasu 3.1.2. U-verbit (viidentason verbit = ichidan dooshi) -u verbien verbirungon viimeinen tavu pitää muuntaa i-loppuiseksi ja sitten vastaa liittää masu-pääte utau I utaimasu laulaa kaku ki kakimasu kirjoittaa hanasu shi hanashimasu puhua matsu chi machimasu odottaa shinu ni shinimasu kuolla yomu mi yomimasu lukea tobu bi tobimasu lentää hajimaru ri hajimarimasu alkaa 3.1.3. Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru kuru/kimasu suru/shimasu

25 3.2. masu muoto ja kulkeminen jonnekin MENNÄÄN, TULLAAN, PALATAAN IKIMASU, KIMASU, KAERIMASU- VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: MENNÄ : ikimasu. ikimasen, ikimashita, ikimasen deshita TULLA : kimasu, kimasen, kimashita, kimasen deshita PALATA: kaerimasu, kaerimasen, kaerimashita, kaerimasen deshita LAUSERAKENNE 7 Tekijä--aika---jonkun kanssa--jollain----jonnekin----menee, TULEE, PALAA TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE partikkeli -jonnekin ILMAISUUN liitetään E tai NI partikkeli は に * 時 と で * 道 具 へ/に 私 は 火 曜 日 に ともだち と ちかてつ で 歌 舞 伎 レストラン へ 行 きました Watashi wa kayoobi ni tomodachi to chikatetsu de kabuki-resutoran e ikimashita. Menin tiistaina ystäväni kanssa maanalaisella Kabuki-ravintolaan.

26 3.3. masu muoto ja toiminta jossain JUODAAN, SYÖDÄÄN, TEHDÄÄN JA KUUNNELLAAN NOMIMASU, TABEMASU, SHIMASU, KIKIMASU VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: JUODA : nomimasu. nomimasen, nomimashita, nomimasen deshita SYÖDÄ : tabemasu, tabemasen, tabemashita, tabemasen deshita TEHDÄ : shimasu, shimasen, shimashita, shimasen deshita KUUNNELLA: kikimasu,kikimasen, kikimashita, kikimasen deshita LAUSERAKENNE 8 Tekijä ----aika----jonkun kanssa----jollain-----jossain-----jotakin-------verbi TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA - partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI - partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO - partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE - partikkeli -jossain paikassa ILMAISUUN liitetään DE - partikkeli -tekemisen kohde ( OBJEKTI) ilmaistaan O -partikkelilla Watashi wa kayoobi ni tomodachi to kabuki-resutoran de hashi de sushi o tabemashita. Söin tiistaina ystäväni kanssa puikoilla Kabukiravintolassa susheja.

Luku 4 PARTIKKELIT 27 4.1. Ajanilmausten partikkeli on に Ajanilmasten perään sijoitetaan partikkeli ni pääsanan jälkeen: Esim. 2005 nen ni Vuonna 2005 Ichigatsu ni Tammikuussa ichigatsu mikka ni Tammikuun kolmantena päivänä Getsuyoobi ni Maanantaina Gogo 3.30 ni Klo 15.30 Ajanilmaisuja joihin ei tule ni partikkelia opettele nämä kanjeilla huolellisesti kanjikirjan luvusta 10: mainichi= joka päivä maiban = joka ilta maiasa = joka aamu mainen = joka vuosi maitsuki = joka kuussa maishuu = joka viikko asa = aamulla yoru = illalla gozen = aamupäivällä gogo = iltapäivällä hiru = keskipäivällä kyoo= tänään ashita=huomenna asatte=ylihuomenna kinoo= eilen ototoi=toissapäivänä Itsu? = Milloin? Raishuu= ensi viikolla Raigetsu= ensi kuussa Rainen= ensi vuonna Konshuu =tällä viikolla Kongetsu=tässä kuussa Kotoshi=tänä vuonna Senshuu=viime viikolla Sengetsu=viime kuussa Kyonen=viime vuonna

4.2. Ajan kestot ilmaistaan: 28 (älä nïhin laita sitten enää ni partikkelia) Siis ilmauksiin Olin viikon/kuukauden/vuoden Japanissa. 私 は 一 週 間 一 ヶ 月 間 一 年 間 日 本 にいました watashi wa isshuukan / ikkagetsukan / ichinenkan Nihon ni imashita. viikko isshuukan nishuukan sanshuukan... = viikon ajan =kahden viikon ajan =kolmen viikon ajan kuukausi ikkagetsukan nikagetsukan sankagetsukan... =kuukauden =kaksi kuukautta =kolme kuukautta vuosi ichinenkan ninenka sannnenkan... =vuoden ajan n=kahden vuoden ajana =kolmen vuoden ajan 4.3. Kulkuvälineiden parttikkeli on で: (myös muut välineet) densha de jitensha de hikooki de takushii de kuruma de jidoosha de chikatetsu de aruite junalla polkupyöräll lentokoneella taksilla autolla autolla maanalaisella kävellen (johdettu verbistä aruku kävellä)

29 4.4. Partikkelit は が を の: Lauseen teema partikkeli Subjekti objektin parikkeli genetiivi attribuutin kaltainen yhdistäjä は が を の の 4.5. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana: に aika ilmaiseva に partikkeli paikkaa ilmaiseva に partikkeli paikka jossa ollaan ssä/ssa/lla/llä Helsingissä ollaan/on paikka jonne mennään /iin Helsinkiin mennään 4.6. Lisää partikkeleita: Jonnekin saakka/ johonkin aikaan asti Jostain paikasta /Jostain ajasta lähtien Jostain aiheesta (puhua/kirjoittaa/kuulla ) Jonnekin paikkaan kulkee (vastaa に partikkelia) まで から に ついて へ

4.7. Liitepartikkeli de välineen ja tekopaikan ilmaisijana: 30 で Paikkaa ilmaiseva で partikkeli Välinettä ilmaiseva で partikkeli (Siis de on käytössä silloin kun jossain paikassa tehdään jotain) 4.8. Partikkelien sijoittelua peruspredikaattityypeissä Katso ensin mikä on lausekkeen teonsana tai predikaatti: 4.8.1. Predikaattina:N+Naです では ありません でした ではありません でした Silloin rakenteet ovat: nimisana は nimisana です nimisana は adjektiivi です nimisana は nimisana の nimisana です 4.8.2. Predikaattina : に あります ありません ありました ありません でした LAUSERAKENNE 2 A (paikka に)nimisana が あります nimisana は arimasen tai LAUSERAKENNE 2 B nimisana は(paikka に) あります

31 4.8.3. Predikaattina mennä/tulta/palata rakenne tekijä は aika に jonkun kanssa と kulkuvälineellä で jonnekin に へ menee 4.8.4. Predikaattina tehdä jotakin objektilla (を) -rakenne jollain välineellä (で) tekijä は aika に jonkun kanssa と jossain で välineellä で jotakin(を)tekee 4.8.5. Predikaattina jotain tapahtuu itsestään ilman objektia esim alkaa/loppuu/nukkuu/herää joku asia/henkilö が(は) tapahtuu/toimii, jollain tavalla, itsestään Kysymyksiä: Mihin tyyppiin seuraavat lauseet kuuluu? Käännä japaniin: herään klo 7, yliopisto loppuu nukun viisi tuntia Pankissa on ihmisiä Tehtävä 4: Kirjoita seuraavat verbit hiraganalla ja kanjeilla * -merkillä varustetut Kakko ni wa finrando no yaku o kaite kudasai:suomennos viereen: Löydätkö seuraavasta listasta kanjit niile. Mitä ふりがな.merkkejä lisäisit? 食 飲 書 話 語 歌 働 寝 1. * kikimasu 2. * tabemasu 3. * nomimasu 4. * hanashimasu 5. * utaimasu 6. * kakimasu 7. * supootsu o shimasu (tenisu o shimasu ) 8. benkyoo shimasu 9. hatarakimasu 10. nemasu

Tehtävä 5: Muodosta 5 lausetta yllä olevilla verbeillä 32 4.8.6. Nimi sanoja yhdsitävät partikkelit YA ja TO. Mitä eroa? Molemmat käännetään suomeksi JA esim. leipää ja maitoa Ya- partikkelia käytetään yhdistämään nimisanoja sellaisessa merkityksessä että muun muassa säin pihviä ja salaattia kaiken muun lisäksi. Kuulija ymmärtää, että puhuja söi muutakin kuin pihviä ja salaattia. Ya sanan kanssa yleensä käytetään sanaa nado (muun muassa, ynnä muuta ). To-partikkelia käytetään kun mainitaan jokainen tai kaikki erikseen mitä sillä kerralla tuli esimerkiksi syötyä.

Liikekeskustelu 3: 33 NIHONGO DE BUSINESS KAIWA- kirjan sivulla 17 on seuraavat keskustelut : 1. A. Kinoo wa nanyoobi deshitaka. B. Kinoo wa mokuyoobi deshita. 2. A. Biiru o nomimasuka. B. Hai,nomimasu. 3. A. Wain mo nomimasuka? B. Iie,wain wa nomimasen. 4. A. Nani o tabemashitaka. B. Suteeki ya sarada nado o tabemashita. A. Doko de tabemashitaka. B. Resutoran de tabemashita. 5. A. Kinyoobi ni nani o shimashitaka. B. Rekoodo o kikimashita. 5. A. Nichiyoobi no gogo nanika shimasuka. B: Hai,shimasu. ( Iie, shimasen ) A. Nani o shimasuka. B Tenisu o shimasu. A. Ii desu ne. Dare to shimasuka. B. Yamada san to shimasu.anata mo isshoni shimasenka. A. Ii desu ne.

Tehtävä 3: Käännä japanin kieleen seuraavat lauseet 34 1.Minä pelaan tennistä ystäväni kanssa ensi lauantaina kello 14. 2.Minä syön hkkk:n ravintolassa lounaan ( =o-hiru ). 3.Minä kirjoitan hiraganaa jokapäivä. 4.Minä puhun japania Tomokon kanssa. 5.Minä juon kahvia aamulla. Seuraavat lauseet kirjasta Nihongo de Bijinesu Kaiwa sivu 19: Kirjoita partikkelit: の/määre, の/omistus, から/paikasta まで/saakka に/aika, に/kohde, に/sijainti, で/tekopaikka, で/väline Chachai san doyoobi no gogo Yamada-san no uchi ikimashita. Tanakasan no uchi Aoki san to aimashita. Atarashii tomodachi hanashimashita. Sashimi tempura nado tabemashita. Osake nomimasen deshita. Geemu shimashita. Nihon ongaku kikimashita.

35 Liite 1: LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET ICHI HYAKU JUU MAN NI NI HYAKU NIJUU MAN SAN SAN BYAKU SAN JUU MAN SHI, YON YON HYAKU YON JUU MAN GO GO HYAKU GO JUU MAN ROKU ROPPYAKU ROKU JUU MAN SHICHI NANA HYAKU NANA JUU MAN HACHI HAPPYAKU HACHI JUU MAN KYUU,KU KYUUHYAKU KYUU JUUMAN JUU JUU ICHI TUHANNET MILJOONAT JUUNI JUUSAN SEN HYAKU MAN JUUYON NI SEN NI HYAKU MAN JUUGO SANZEN SAN BYAKU MAN JUUROKU YON SEN YON HYAKU MAN JUUSHICHI GOSEN GO HYAKU MAN JUUHACHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN JUUKYUU NANA SEN NANA HYAKU MAN NIJUU HASSEN HAPPYAKU MAN KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN SEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

Liite 2: AJANILMAUKSIA kirjaimin ja kuvin 36 KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET ICHIGATSU GETSUYOOBI TSUITACHI NIGATSU KAYOOBI FUTSUKA SANGATSU SUIYOOBI MIKKA SHIGATSU MOKUYOOBI YOKKA GOGATSU KINYOOBI ITSUKA ROKUGATSU DOYOOBI MUIKA SHICHIGATSU NICHIYOOBI NANOKA HACHIGATSU YOOKA KUGATSU KOKONOKA JUUGATSU TOOKA JUUICHIGATSU JUUICHINICHI JUUNIGATSU JUUNINICHI JUUSANNICHI JUUYOKKA JUUGONICHI JUUROKUNICHI JUUSHICHINICHI JUUHACHINICHI JUUKUNICHI HATSUKA NIJUUICHINICHI NIJUUNINICHI NIJUUSANNICHI NIJUUYOKKA JNE.

Kyoo nannichi desu ka? きょうは 何 日 ですか じゅうにがつ Juunigatsu 1.tsuitachi ついたち 2.futsuka ふつか 3.mikka みっか 4.yokka よっか 5.itsuka いつか 6.muika むいか 7.nanoka なのか 8.yooka ようか 9.kokonoka ここのか 10.tooka とうか 37 juuichigatsu じゅういちがつ ichigatsu いちがつ juugatsu nigatsu じゅうがつ あき ふゆ にがつ kugatsu sangatsu くがつ hachigatsu なつ はる さんがつ shigatsu はちがつ しがつ shichigatsu gogatsu しちがつ ごがつ rokugatsu ろくがつ Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka.

38 Kirjoita sanojen alla oleviin laatikoihin hiraganalla japaniksi: 下 の ボックス の 中 に 日 本 語 で かいて 下 さい Toissapäivänä Eilen Tänään Huomenna Yli huomenna Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai kuun kuun kuun.kuun..kuun.päivä..päivä...päivä 13.päivä.14.päivä oli oli on on on Viikonpäivät Nichiyoobi aurinko にちようび Getsuyoobi kuu げつようび Kayoobi tuli かようび Suiyoobi vesi すいようび Mokuyoobi puu もくようび Kinyoobi metalli きんようび Doyoobi maa どようび Anata no tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. あなたの たんじょうびは いつ ですか 何 月 何 日 ですか

39 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 39

Kirjoita viikonpäivät kanjeilla hiraganan alle ja merkitse suomalainen vastine: 40 にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 40

Kuukausien nimet kanjeilla: = 41 お 好 きな きせつ いつ ですか? ふゆ なつ あき ふゆ (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 41

Ima nanji desu ka? いま 何 時 ですか juuniji Ippun nihun sanpun yonpun gohun roppun nanahun happun kyuuhun juppun いっぷん にふん 42 さんぷん よんぷん ごふん ろっぷん ななふん はっぷん きゅうふん じゅっぷん juuichiji gojuu gohun ichiji gohun juuji gojuppun niji juppun kuji sanji yonjuu gohun ji desu juu gohun hachiji yon juppun yoji nijuppun shichiji goji sanjuu gohun nijuu gohun rokuji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) San juppun LUKUSANAT Tunnit ja minuutit: Ji han desu 42

43 Täydet tunnit: Ichiji Niji Sanji Yokji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit: Ippun Nihun Sanpun Yonpun Gohun Roppn Nanahun Hachihun/Happun Kyuuhun Juppun 10-19 minuuttia Juuippun Juunihun Juusanpun Juuyonpun Juugohun Jne. (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 43

20-29 minuuttia 44 Nijuppun Nijuuippun Nijuunihun Jne. Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) Juppun Nijuppun Sanjuppun Yonjuppun Gojuppun Rokujuppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat sanotaan gozen ESIM: Gozen 1ji Iltapäiväajat sanotaan..gogo ESIM: Gogo 1ji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 44