Lausunto HAK-163189 1 (6) Hallintovaliokunta 00102 Eduskunta Hätäkeskuslaitoksen kirjallinen lausunto aiheesta; Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 HAK; Hätäkeskuslaitoksen lausunto Eduskunnan hallintovaliokunnalle Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt 26.4.2016 Hätäkeskuslaitokselta kirjallista asiantuntijalausuntoa Valtioneuvoston selonteko (VNS 3/2016 vp) julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020. Yleistä Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen tehokas hätäkeskusjärjestelmä ja se on esimerkkimaa hätäkeskustoiminnan järjestämisessä. Osana laajaa hätäkeskusuudistusta Hätäkeskuslaitos sai vuoden 2014 loppuun mennessä valmiiksi mittavan rakenneuudistuksen, jossa valtakunnallinen hätäkeskustoiminta organisoitiin kuuteen hätäkeskukseen aiemman viidentoista sijasta. Rakenneuudistuksen toteuttaminen oli myös taloudellisesti merkittävä panostus. Kokonaisuutena siitä aiheutui noin 18 M kustannukset. Kustannuserinä olivat mm. toimitiloista luopuminen, teknisten järjestelmien päivittäminen, rakenneuudistusta toteuttaneen hankehenkilöstön palkkaus sekä ylimääräisten hätäkeskuspäivystäjäkurssien järjestäminen. Hätäkeskusuudistuksen yhteydessä toteutettiin myös erilaisia toimenpiteitä, joilla tähdättiin toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen. Sen keskiössä olivat erityisesti laki hätäkeskustoiminnasta, uusi organisaatio ja yhtenäistä virastoa tukevat ohjeistusten ja toimenkuvien muutokset. Tämä edellytti mittavaa panostusta uusimuotoisen toiminnan järjestämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Hätäkeskuslaitos on myös pyrkinyt koko ajan hyödyntämään digitalisaation antamia mahdollisuuksia parhaansa mukaan, mistä on konkreettisena osoituksena 112 Suomi -älypuhelinsovellus, jonka on ladannut jo puoli miljoonaa suomalaista. Hätäkeskusuudistuksen viimeisenä vaiheena Hätäkeskuslaitos tulee ottamaan käyttöön uuden viranomaisten yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA:n 2016-2017, joka mahdollistaa verkottuneen hätäkeskustoiminnan.
Lausunto HAK-163189 2 (6) Verkottuminen mahdollistaa entistä paremman kyvyn reagoida ruuhka- ja häiriötilanteisiin sekä tehokkaamman resurssien käytön. Lisäksi se mahdollistaa entistä paremman ja monipuolisemman hätäkeskusten ja viranomaisten johto- ja tilannekeskusten välisen yhteistyön sekä tiedonvaihdon. Uusi hätäkeskustietojärjestelmä tullaan käyttöönottamaan porrastetusti hätäkeskuksissa tämän vuoden marraskuun ja ensi vuoden maaliskuun välisenä aikana. Julkisen talouden sopeuttamisohjelmien vaikutuksesta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärää on vähentynyt vuosien 2011 2015 välisenä aikana 763 henkilöstä noin 600:aan. Tätä ei ole pystytty toteuttamaan luonnollisella poistumalla, vaan Hätäkeskuslaitoksesta on jouduttu irtisanomaan yli sata henkilöä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottaminen tulee vaatimaan merkittäviä panostuksia mm. järjestelmän testaukseen, perustietojen syöttämiseen sekä henkilöstön kouluttamiseen. Käyttöönottotoimenpiteiden arvioidaan sitovan viraston henkilöresursseja muusta toiminnasta molempien vuosien vuoden aikana 20 25 henkilötyövuoden verran. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Valtioneuvoston selonteossa kuvataan julkiset talouden näkymät vaatimattomiksi suunnitteluvuosille. Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen kansantalous lähti vaimeaan kasvuun viime vuonna. Taloudellisen tilanteen ja tulevaisuuden näkymien seurauksena hallitus on asettanut tavoitteeksi valtion menojen pienentämisen meneillään olevan vaalikauden aikana. Sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso tulee pienenemään ensi vuoden 1,4 miljardista eurosta 1,3 miljardiin euroon vuonna 2020. Hätäkeskuslaitoksen määrärahat tulevat laskemaan suunnitteluvuosien aikana tämän vuoden n. 52,5 miljoonasta eurosta alle 50 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston selonteon kohdassa 5.3.1 hallinnonalakohtaiset linjaukset todetaan Hätäkeskustoiminnan osalta että hätäkeskusuudistus on loppusuoralla painopisteen ollessa tällä hetkellä hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotossa ja viranomaisten yhteisen tilannekuva- ja kenttäjohtojärjestelmän kehittämisessä. Selonteon mukaan tavoitteena on varmistaa uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto ja häiriötön hätäkeskustoiminta, mitä varten Hätäkeskuslaitokselle varataan kehyskaudelle lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa vuosittain. Tulevien vuosien määrärahojen supistuminen tulee merkitsemään Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän vähentämistä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä tulee laskemaan nykyisestä 600 tasosta alle 540. Tämän lisäksi samaan aikaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän sekä valtiohallinnon
Lausunto HAK-163189 3 (6) yhteisten ICT-ratkaisujen, kuten TUVE-palveluiden, mukanaan tuomat käyttöja ylläpitokulut tulevat nousemaan merkittävästi. Osaan näiden kulujen syntymiseen tai suuruuteen virastolla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa, eikä niiden lopullista suuruutta ole kyetty ennakolta arvioimaan. Kasvavia ICT-kuluja ei ole riittävästi huomioitu Hätäkeskuslaitoksen määrärahoissa. Ilman määrärahatason korjaamista Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä tulee laskemaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia. Tällä henkilöstömäärällä Hätäkeskuslaitos ei kykene selviytymään nykyisistä tehtävistään siltä odotetulla tasolla, eikä nykymuotoisen hätäkeskustoiminnan jatkaminen ole kaikilta osin mahdollista. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan vaatimat resurssit ja vähennysten vaikutukset Hätäkeskuslaitokselle ja sen toimintaan on arvioitu tarvittavan nykyisiin määrärahakehyksiin 5 m :n pysyvä vuosittainen korotuksen (hallintovaliokunnan lausunto HaVL 39/2014). Tätä esitystä pienemmät määrärahat johtavat nykymuotoisen toiminnan vaikeutumiseen ja mahdollisiin henkilöstövähennystarpeisiin. Hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti hätäkeskuspalveluiden tuottamisen minimi henkilöstömäärä tulisi olla 650. Henkilöstö- ja toimipisteverkoston leikkaukset ovat olleet viraston kokoon suhteutettuna kovinta luokkaa kaikkiin turvallisuusviranomaisiin verrattuna. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan vaatimat resurssit ovat viraston perustamisesta lähtien olleet toiminnan luonne huomioiden liian pienet. Hätäkeskusuudistusta koskeneen Valtioneuvoston selonteon (2007) yhteenvedossa todetaan, että hätäkeskustoiminnan keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti henkilöstön riittävyyteen ja sen saatavuuteen sekä muun muassa määrärahojen alimitoitettuun tasoon. Jo vuoden 2007 selonteossa (HaVM 3/2008 vp - VNS 3/2007 vp Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta 2007) todettiin hätäkeskuspäivystäjien silloinen määrä liian pieneksi ja työkuorma liian suureksi: "Henkilöstövaje aiheuttaa sekä normaaleissa työvuoroissa että ylityönä lisäkuormitusta hätäkeskuksissa työskentelevälle henkilökunnalle. Tämä ilmenee siitäkin, että hätäkeskuspäivystäjien sairauspoissaolot ovat nousseet epätavallisen korkeiksi. Valiokunnan käsityksen mukaan henkilöstö on tehnyt omalla työpanoksellaan erinomaista työtä, vaikka sen sietokyky on ollut ja on edelleen kovalla koetuksella. Nykytila on synnyttämässä kierrettä, joka voi johtaa yhä paheneviin henkilöresurssiongelmiin. Esimerkiksi jatkuva työn psyykkinen rasittavuus voi johtaa työntekijän työkyvyttömyyteen. Saadun selvityksen mukaan tarvitaan noin 100 uutta hätäkeskuspäivystäjän virkaa, jotta toiminta kyetään henkilöstövoimavarojen osalta vakiinnuttamaan.
Lausunto HAK-163189 4 (6) Tällöinkin sairauspoissaoloja on kyettävä ratkaisevasti vähentämään. Samalla on tehostetusti kyettävä parantamaan työssäjaksamista ja muutoinkin työhyvinvointia koko hätäkeskusorganisaatiossa. Lisäksi on luonnollisesti hyödynnettävä hätäkeskuspäivystystyön työprosessien ja työskentelymallin kehittämismahdollisuuksia." Hätäkeskuslaitoksen rooli yhteiskunnassa Hätäkeskustoiminta on yksi tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Yhteiskunnan kompleksisuuden lisääntyessä ja väestön ikääntyessä hätäkeskustoiminta muuttuu entistä vaativammaksi. Hätäkeskuslaitoksen rooli yhteiskunnan varautumisessa korostuu entisestään muuttuneen turvallisuusympäristön myötä. Hätäkeskuslaitos on keskeinen toimija yhteiskunnan turvallisuuskentässä ja sisäisen turvallisuuden tilannekuvan tuottamisessa. Se on hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeinen taho. Toimintaympäristön muutokset - muun muassa digitalisaatio, väestö- ja aluerakenteen muutokset, tekninen kehitys, viranomaiskentässä tapahtuvat muutokset lisäävät edelleen hätäkeskustoimintaan kohdistuvia palveluodotuksia ja tuottavuusvaatimuksia. Yhteiskunnan digitalisoituminen muokkaa hätäkeskustoimintaa suhteellisesti enemmän kuin muita turvallisuusviranomaisia. Edellä mainittuun liittyvät niin väestön odotukset seuraavan polven hätäpalveluista, viranomaisten tietoturvallisuutta ja kybervarautumista koskevat määräykset kuin EU:n toimintaan liittyvät linjauksetkin. Hätäkeskustoiminnan kehittämisessä on hyödynnetty digitalisaatiota. Hädässä olijan paikantamiseen ja hätäilmoituksen tekemiseen liittyviä sovelluksia on kehitetty menestyksekkäästi. Suomessa on tällä hetkellä yksi maailman kehittyneimmistä hätäkeskustoiminnan malleista ja Hätäkeskuslaitos on palkittu Euroopan hätänumerojärjestö EENA:n toimesta jo kahdesti - kansallisen hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisyhteistyön osalta. Hätäkeskuslaitoksella on edessään myös erilaisia uusia tehtäviä liittyen mm. paneurooppalaisen ajoneuvojen törmäyshälytysjärjestelmän (ecall) ja 112- tekstiviestin käyttöönottoon. Hätäkeskuslaitokselle on myös annettu vastuu Kadonneiden lasten vihjenumeropalvelun tuottamisesta. Uuden kenttäjärjestelmän (KEJO) käyttöönotto ja eri viranomaisten tulevien johto- ja tilannekeskusten luominen vaativat myös Hätäkeskuslaitokselta kehittämistoimia. Huolimatta hätäilmoitusten kokonaismäärän lievästä laskusta viime vuosina, on välitettyjen hälytystehtävien määrä ja tehtävien käsittelyyn käytettävä
Lausunto HAK-163189 5 (6) työaika ollut samaan aikaan kasvussa. Verkottunut toimintamalli ja kasvaneet turvallisuusuhkat vaativat viraston johtokeskustoimintojen kehittämistä, joka aiheuttaa sekä investointikustannuksia että pysyvää henkilöresursointia. Hätäkeskuslaitos joutuu tekemään vuosina 2016 2017 laajoja sopeutustoimia sekä lykkäämään investointeja. Niiden vuoksi nykyisen palvelutason ylläpito vaikeutuu ja häiriöiden todennäköisyys lisääntyy. Koska Hätäkeskuslaitos on toteuttanut erilaisia hallinto- ja tukitoimien sopeutustoimia jo etupainotteisesti aiempina vuosina, uudet sopeutustoimet kohdistuvat Hätäkeskuslaitoksen kulurakenteesta johtuen lähes täysimääräisesti henkilöstöön. Vuodesta 2018 alkaen nykyinen määrärahakehys aiheuttaa paineita vähentää henkilöstöä edelleen noin 10% nykytasoon nähden. ICT-kustannusten kasvu lisää entisestään tätä painetta. Toimipisteiden ja henkilöstömäärän vähennykset lähtötaso huomioiden ovat suhteellisesti kovimmat koko turvallisuusviranomaiskentässä. Laajat lisäleikkaukset henkilöstöön vaarantavat mm. perusoikeuksien turvaamisen totutussa ja lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa. Hätäkeskustoiminnan vaikutukset muiden viranomaisten toimintaan Hätäkeskuslaitoksen palvelutason heikkeneminen vaikuttaa suoraan poliisin, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen toimintaan. Seurauksena voi olla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantumista, omaisuus- ja henkilövahinkojen lisääntymistä sekä hoitopäätösten ja hoitotoimenpiteiden viivästyksiä ja viivästyksistä aiheutuvia kalliimpia hoitoprosesseja. Pahimmillaan seurauksena voi olla ihmishenkien menetyksiä. Kiireellisten tukipalveluiden tuottamisen vaikeutuminen aiheuttaa työturvallisuusriskejä ja väestön varoittamiseen liittyvien toimenpiteiden huomattavaa viivästymistä. Hätäkeskuslaitoksella tulee olla kyky hoitaa tehtäviään normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Määrärahojen vähennykset vaarantavat osaltaan myös sen kyvyn varautua erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, mikä heijastuu näissä tilanteissa huomattavassa määrin kokonaisturvallisuuteen. Varautumiseen ja sen vaatimaan harjoitteluun ei ole säästöjen myötä varaa käytännössä lainkaan. Hätäkeskustoiminnan kehittäminen joudutaan karsimaan minimiin, eikä kansalaisten tai viranomaisten palveluodotuksiin kyetä uusien palvelumuotojen muodossa vastaamaan. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä ei pystytä hyödyntämään. Väestön varoittamiseen, viranomaisten tilannekuvan tuottamiseen, hälyttämiseen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämiseen liittyvien toiminnallisuuksien kehittäminen ei edisty. Seuraavan sukupolven hätäkeskuspalvelujen käyttöönotto vaikeutuu ja Suomi menettää asemansa hätäkeskustoiminnan kärkimaana.
Lausunto HAK-163189 6 (6) Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori Johtaja, ohjaus ja ennakointi Teemu Lehti Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Hätäkeskuslaitos 02.05.2016 klo 13:36. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Hallintovaliokunta, HaV@eduskunta.fi Aaltonen Jukka, Hätäkeskuslaitos Nieminen Marko, Hätäkeskuslaitos