Tutut tuntemattomat. Raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa. http://ec.europa.eu/saferinternet



Samankaltaiset tiedostot
Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

M I K A L I N D É N

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Nettikasvattajan. käsikirja

Perustiedot selvityksestä

Lapsen ääni Etsin yleensä jutteluseuraa joka piristäisi päivääni

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Turvallisesti netissä

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

TURVALLISESTI SOMESSA

SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

#lupakertoa - asennekysely

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Lapsen ääni kysely 2010

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

NUORET JA MEDIA KYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVETO. Aika Kevät 2012

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Yksikön esittely Pretzissä. n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

1 Kyselyn toteuttaminen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen , Mertalan koulu Mari Muinonen

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Sosiaaliset suhteet - ohje

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

MEDIAKYSELY KEVÄT 2013

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta.

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: PERHEEN TAUSTATIEDOT

Sosiaalinen media työnhaussa

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Mobiilikysely Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

OHJEISTUS NUORILLE SUUNNATTUJEN TIETOVIDEOIDEN KÄYTTÖÖN: VASTIKKEELLISUUS-VIDEO

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Transkriptio:

Tutut tuntemattomat Raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa http://ec.europa.eu/saferinternet

Tutut tuntemattomat raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa Tutut tuntemattomat raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset toteutti syyskuussa 2010 kyselyn, jolla kartoitettiin lasten ja nuorten kokemuksia internetissä solmituista tuttavuuksista ja kaverisuhteista. Kysely kartuttaa tietoa lasten ja nuorten nettituttavuuksiin liittyvistä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista: kuinka yleistä tutustuminen netin välityksellä on, kuinka läheisiä ystävyyssuhteita netissä voidaan solmia ja ylläpitää, millaisista asioista nettikavereiden kanssa keskustellaan, ja millä tavoin nettikaveruus eroaa reaalimaailman kaveruudesta. Kyselyllä tavoitettiin yhteensä 1227 lasta ja nuorta. Internet-kyselyyn vastasi nuorten suosimista sosiaalisen median yhteisöistä IRC-Gallerian jäsenet sekä Suomi24:sen käyttäjät. Kohderyhmäksi tavoiteltiin pääasiallisesti alle 18-vuotiaita netin käyttäjiä, joita oli mukana kaiken kaikkiaan 778 (64 % kaikista vastanneista). Nettikaverilla viitataan tässä kyselyssä henkilöön johon nuori on tutustunut netin kautta, mutta ei ole nuorelle reaalimaailmasta entuudestaan tuttu. Kyselyn ensisijainen tavoite oli tavoittaa nuoria heidän omassa nettiympäristössään ja saada tietoa nettituttavuuksiin liittyvistä kokemuksista heidän itsensä kertomana. Selvityksen tulokset peilaavat kyselyyn vastanneiden suosittujen nettiyhteisöjen käyttäjien kokemuksia, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia nuoria. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (n.778) 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 42% 35% 22% 1% alle 12v 12-13v 14-15v 16-17v Enemmistö kyselyn 778 vastaajasta oli tyttöjä 78 % (607). Poikia kyselyyn tavoitettiin 22 % (171). 2

Kyselyyn vastanneet nuoret 76 % käyttää internetiä omassa huoneessaan 79 % käyttää internetiä päivittäin, keskimäärin 2-3 tuntia päivässä. Viidesosa vastaajista jopa 4-5 tuntia päivässä 77 % käyttää valtaosan nettiajastaan mesettämiseen ja skypeilyyn kavereiden kanssa, sekä 67 % päivittämällä omaa, tai lukemalla ja kommentoimalla toisten internet profiilia, sivustoa tai blogia. vastaajat käyttivät aikaa pikaviestittelyyn joko yksityisten palveluiden (kuten MSN messenger) tai julkisten chat-palveluiden kautta keskimäärin 1-2h päivässä (42%), osa nuorista 3-5h päivässä (31%) 56 % nuorista käyttää joskus tai usein kännykkää netin käyttöön. Kaverin puhelimella netissä oli surffaillut 20 % vastaajista 86 % voisi kuvitella ystävystyvänsä internetin kautta uuden ihmisen kanssa, ja 42 % kokee uusiin ihmisiin tutustumisen netin kautta myös helpoksi. 81 %:lla nuorista on kavereita netissä, joita ei ole koskaan tavannut tosielämässä 63 % nuorista oli vaihtanut nettikaverinsa kanssa puhelinnumeroita, ja 56 % valokuvia. hieman yli puolet vastaajista oli käyttänyt nettikaverin kanssa web-kameraa keskusteluissa. yli 90 % nuorista mainitsee tietävänsä nettikaveristaan nimen, iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Vastaavasti nettikaverin vastattiin lähes aina tietävän nuoren nimen, iän, sukupuolen ja asuinpaikan. 64 % on tavannut, tai voisi harkita tapaavansa netin kautta tapaamansa ihmisen reaalimaailmassa 90 % nuorista mainitsi nettituttavuuden olleen kasvokkaisessa tapaamisessa sellainen kuin oli kuvitellutkin Sosiaalinen media osana arkipäivää Monille lapsista ja nuorista sosiaalinen media on tärkeä yhteydenpitoväline kavereihin ja ystäviin. Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän kanavana uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen. Erilaiset nettiyhteisöt ja chat-palvelut tarjoavat otollisen maaperän tutustumiselle. IRC-Gallerian ja Suomi24- sivuston nuorten käyttäjien mukaan nettitutustumisen positiivisia puolia ovat muun muassa samanhenkisten ihmisten helpompi tavoittaminen ja anonyymisyys: nuorten vastaajien mukaan kynnys aloittaa keskustelu on pienempi, kun ei tarvitse keskustella ensimmäiseksi kasvotusten. Uusia tuttavuuksia netin kautta oli vastausten mukaan solminut hieman yli 80 % nuorista. Valtaosa kyselyyn vastanneista käyttää nettiä päivittäin. Suurin osa internetissä vietetystä ajasta kuluu sosiaaliseen kanssakäymiseen. Erityisen suuri merkitys nuorille on pikaviestinpalveluilla kuten MSN messenger ja erilaisilla yhteisöpalveluilla kuten IRC-Galleria, Facebook ja YouTube. Myös erilaiset blogit ja foorumit vetävät nuoria puoleensa, joissa keskustelun aiheet liittyvät tiettyihin mielenkiinnon tai kiinnostuksen kohteisiin. 3

Ei tarvi kun kirjoittaa moi ja tutustuminen alkaa :D Netissä tutustuminen on nuorten mukaan helppoa. Ensikontakti uuteen ihmiseen voi syntyä lähes minkä nettiyhteisön tai -palvelun kautta hyvänsä: kaveruussuhde voi alkaa niin foorumikirjoittelun kuin nettipelaamisenkin yhteydessä. Samankaltainen huumorintaju, tunne siitä että nettituttavuus ymmärtää nuorta sekä kokemus siitä, että nettituttava on kiinnostunut nuoresta ja hänen ajatuksistaan, nousivat vahvimmiksi motiiveiksi jatkaa yhteydenpitoa ensitutustumisen jälkeen. Myös tilanteen koettu jännittävyys ja uteliaisuus uutta ihmistä kohtaan vaikuttivat nuorten haluun tutustua nettikaveriin paremmin. Mikä sai ensitutustumisen jälkeen jatkamaan yhteydenpitoa (n.632) samankaltainen huumorintaju tuttavuus tuntui ymmärtävän minua 58% 60% oli kiinnostunut minusta ja ajatuksistani 54% tuttavuus tuntui jännittävältä uteliaisuus 49% 48% samankaltainen arvomaailma meillä oli jotain yhteistä 31% 30% yhteinen harrastus 25% lupasi minulle jotain mitä haluan 16% 0 10 20 30 40 50 60 70 4

Keskustelun aiheet nettitutun kanssa voivat olla mitä vaan, vaihdellen koulusta ja harrastuksista kavereihin ja tunteiden erittelyyn. Erityisesti kavereista ja musiikista keskustelu nousivat suosikkipuheenaiheiksi nettikavereiden kanssa. Lähes puolet nuorista koki voivansa keskustella mistä tahansa aiheesta nettikaverinsa kanssa luottamuksellisesti. Ainoastaan 7 % vastaajista tunsi, ettei voisi luottaa nettikaveriinsa. Reaalimaailman ja nettimaailman kaverit eivät valtaosan mukaan eroa toisistaan juuri mitenkään toisistaan. Runsas kolmasosa nuorista kuitenkin koki, että nettikaverin kanssa on helpompi puhua kuin reaalimaailman kavereiden kanssa. Nettikaveri koetaan usein enemmän itsensä kaltaiseksi. Vajaalla kolmasosasta nuorista nettikaverit ovat iältään vanhempia kuin reaalimaailman kaverit. Miten nettikaverini eroaa tosielämän kavereistani (n.632) netti- ja tosielämän kaverini eivät oikeastaan eroa toisistaan on samankaltainen kanssani minun on helpompi puhua hänen kanssaan ymmärtää minua paremmin on iältään vanhempia 26% 26% 38% 37% 49% sukupuoleltaan 19% on iältään nuorempia jotenkin muuten 9% 8% 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 5

Ei ole ennakkoluuloja toista kohtaan, ja ulkonäkö ei merkitse mitään Internetissä koettu suhteellinen anonyymisyys antaa vastaajien mukaan tilaa ja vapautta olla oma itsensä, eikä tarvitse ajatella näytänkö tyhmältä tai punastunko. Valtaosa nuorista kokee olevansa ihan oma itsensä netin välityksellä keskustellessaan, mutta moni mainitsee kykenevänsä olemaan netissä avoimempi kuin reaalimaailmassa. Sosiaaliset paineet koetaan nettimaailmassa pienempinä, ei haittaa vaikka mokaa ja netti koetaan suvaitsevana paikkana. Kun keskustelen nettikaverini kanssa, tunnen itseni (n.632) ihan omaksi itsekseni 81% hyväksytyksi 49% rohkeammaksi kuin tosielämässä 43% hauskemmaksi kuin tosielämässä viehättävämmäksi kuin tosielämässä 23% 21% jotain muuta ujommaksi kuin tosielämässä 3% 5% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 6

Lähes puolet nuorista koki itsensä hyväksytyksi ja rohkeammaksi internetin sosiaalisissa tilanteissa kuin reaalimaailmassa. Viidesosa nuorista tunsi itsensä netin vuorovaikutustilanteissa myös viehättävämmäksi ja hauskemmaksi kuin tosielämässä. Anonyymisyys tuo vastaajien mukaan itsevarmuutta. Moni nuori koki, että nettivuorovaikutuksessa on aikaa rauhassa ajatella ja muotoilla mitä sanoo; voin aina selittää hetken miettimistaukoni sillä, että kävin jääkaapista hakemassa juotavaa. Mitä yhteistä minulla on nettikaverini kanssa (n.632) yhteiset mielenkiinnon kohteet 72% ymmärrämme toisiamme huumori ajattelemme asioista samalla tavalla 60% 63% 66% luottamuksellisuus 40% harrastukset 30% jotain muuta seksi seurustelemme 10% 9% 11% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Nuorten mukaan oleellisimpia yhdistäviä ja ylläpitäviä tekijöitä nettikaveruudessa ovat yhteiset mielenkiinnonkohteet, keskinäinen ymmärrys, samankaltainen huumorintaju sekä kokemus siitä, että nettikaverin kanssa ajatellaan asioista samalla tavalla. Nettikaveri voi saada myös uskotun osan: yli puolet nuorista kokee, että voi kertoa tai keskustella sellaisista asioista nettikaverinsa kanssa, mistä ei kertoisi tai keskustelisi muiden kanssa. Enemmistö nuorista perusteli uskoutumistaan nettikaverille anonyymisyydellä kukaan netissä ei tunne ns. todellista minääni, ja sillä, ettei nettikaveri kuulu reaalimaailman sosiaalisiin ympyröihin ei tarvii pelätä et se levittää juttua muille kavereille kun se ei niit tunne. 82 % vastaajista kertoi jonkun nettikaverinsa ehdottaneen tapaamista kasvokkain. Kun netin välityksellä ylläpidetty kaveruus syventyy, valtaosa nuorista alkaa harkita nettikaverin tapaamista reaalimaailmassa. Nettituttavuuden tapaamista reaalimaailmassa oli harkinnut reilu kolmannes vastaajista. Yhtä suuri joukko mainitsi tavanneensa nettituttavuutensa kasvokkain. Vajaa puolet nuorista oli kertonut vanhemmille tulevasta tapaamisesta. 8 % vastaajista ei ollut kertonut tulevasta tapaamisesta kenellekään. Olen harkinnut nettikaverin tapaamista kasvokkain (n.631) kyllä olen jo tavannut 32% 32% ehkä jonain päivänä 20% en 11% kyllä, jos hän ehdottaisi sitä 6% 0 10 20 30 40 50 7

Netissä ihastuu luonteeseen Nuorista vastaajista lähes 40 % sanoo tavanneensa tyttö- tai poikaystävänsä netissä. Osassa tapauksista voi olla mahdollista, että ihastuksen kohde on ollut ulkonäöltä tuttu jo esimerkiksi koulusta, mutta ensimmäiset askeleet tutustumiseen on otettu netin kautta. Suuri osa (80 %) vastaajista uskoo, että netin kautta voi hyvinkin ihastua ja löytää romanttista kumppanuutta. Uskon, että netin kautta voi ihastua ja löytää seurustelukumppanin (n.632) 80% Minulla on tyttö-tai poikaystävä, jonka kanssa seurustelen, ja jonka olen tavannut netissä (n.632) 36% 0 20 40 60 80 100 Nuoret näkevät internetin parantavan ja laajentavan mahdollisuuksia seurustelukumppanin löytymiseen. Netissä on laajemmat mahdollisuudet löytää kiinnostavia ihmisiä, kuin pienellä asuinpaikallani, Helppo löytää ja lähestyä samankaltaisia ihmisiä, täältä jumalan selän takaa niitä ei löydä. Osa nuorista kyseenalaisti todellisen suhteen mahdollisuuden, vaikka muutoin kokivat ihastumisen mahdolliseksi. Pidempi maantieteellinen etäisyys on reaalimaailmassa vaikea ylittää; no vois (ihastua) mut se olis aika tyhmää jos se asuis jossai 100km pääs. Ihastuminen ja toiseen tutustuminen koettiin nuorten vastausten perusteella aidommaksi ja syvällisemmäksi, kuin reaalimaailmassa: rakastut silloin ihmiseen, et ruumiiseen, ei tarvi pelätä et kuunnellaan vaan ulkonäön takia, vaan sen millainen on sisältä päin. Ku tuntee ihmisen sisält päin eka nii sit on helpompi hyväksyä ulkonäkökin jos se ei nyt ihan ihannemies oliskaan. Moni nuori myös koki itsensä tavalla tai toisella rohkeammaksi deittailijaksi netissä; Olen netissä avoimempi, varmempi, puheliaampi ja mielenkiintoisempi. Romanttisen kumppanuuden löytämisen ohessa seksuaalisuus ja seksiin liittyvät asiat ovat askarruttaneet murrosikäisiä nuoria. Seksi ylsi yleisimmäksi puheenaiheeksi vajaan kolmasosan vastaajista kohdalla. Pääsääntöisesti seksiasioista keskustellaan netissä kuitenkin reaalimaailmasta tuttujen kavereiden kanssa. Nettikavereiden kanssa seksistä on keskustellut vajaa 40 % nuorista. Tuntemattomien kanssa seksiasioita oli keskustellut viidesosa vastaajista. Olen keskustellut seksiin liittyvistä asioista (n.632) kavereiden kanssa 50% en kenenkään kanssa 42% nettikavereiden (tutustuttu netissä) kanssa 37% tuntemattomien kanssa 22% 0 10 20 30 40 50 60 8

Niille nuorille, jotka olivat keskustelleet seksiasioista netissä, esitettiin avoin jatkokysymys keskustelujen sisällöstä. 380 avoimen vastauksen perusteella keskustelujen aiheet ovat moninaiset neitsyyden menetyksestä seksileluihin ja seksiasentoihin. Omat ja muiden kokemukset, seksuaalinen suuntautuneisuus, sukupuoliroolit, fantasiat, masturbointi, sukupuolielinten oikea koko, irtosuhteet, suuseksi ja erilaiset tavat harrastaa seksiä, pornografia ja ehkäisy nousivat vastauksista esille. Moni nuori huomautti puhuneensa seksistä vain hyvien kavereiden kanssa, tai oman poika- tai tyttöystävänsä kanssa. Netti on toisaalta osalle nuorista paikka, missä uskaltaa puhua sellaisista seksiasioista, joita reaalimaailmassa ei otettaisi puheeksi: Yleensä asioista, joista ei keskustella edes kavereiden kanssa Paljastavia kuvia tai videoita itsestään oli nettikavereille ja tuntemattomille lähettänyt hieman reilu kymmenesosa vastaajista. Valtaosa nuorista (80%) kuitenkin ilmoitti, ettei ole lähettänyt, eikä ikinä lähettäisikään, intiimejä kuvia itsestään netin välityksellä. Nettikaverinsa joskus oudoksi tai erikoiseksi oli tuntenut vajaa kolmasosa vastaajista. Avoimien kysymysten vastausten perusteella nuoret tunsivat ja tulkitsivat tämän tapauksesta riippuen joko positiiviseksi no sillee hyvällä tavalla erikoiselta tai negatiiviseksi ahdistavalta, liian läheiseltä, ehdotellut kaikkea. Kiusallisiksi tai epämiellyttäviksi koetuista ehdotuksista kysyttiin nuorilta erikseen. Nettikaverinsa taholta kiusallisia tai epämiellyttäviä ehdotuksia oli kokenut viidesosa kysymykseen vastanneista. Tarkentavien kysymysten vastausten (131) perusteella nämä ehdotukset koskivat lähes poikkeuksetta seksuaalisia ehdotuksia. Nuorilta oli kyselty kuppikokoa, riisumista ja seksiseuraa: ja tää mies oli sellanen tylsien iltojen ajanvietto kamu. mut sit se ehdotti tapaamista, seksin merkeissä, ja en todellakaan ois sen kanssa halunnut tehä mitään. Mies oli siis mua 14 vuotta vanhempi ja muutenki se ois ollut laitonta. Pyyntö nähdä webkameran kautta tuntui vastausten perusteella olevan myös yleistä, nuorten sanoin camikivaa ehdottivat monet nettituttavuudet. laittaa web ja olla siin sillee alusvaatteillaan :D, seksiä ja itsetyydytyksen katselua web kamerassa, seksiä, niin netti seksiä kuin konkreettistakin, vongannut suihinottoa yms.. Moni nuori mainitsee kommenteissaan selkeän ja suoraviivaisen toimintatavan torjua epämiellyttäväksi osoittautunut nettikaveri: hän kyseli puhelinnumeroa. poistin heti hänet kaverilistalta facebookista., jotain webbi panoi, MUT en oo lähteny mihkään säälittävintä mitä tiiän JA semmoset tyypit ei oo ollu sen jälkeen kaverilistoilla, näyttää webis paikkoi yms mut ei se haitannut kun poistin sen vaan mesestä 9

Yhteenvetoa Netissä tutustuminen käy helposti. Huumorintaju, keskinäinen ymmärrys ja yhteiset kiinnostuksen kohteet ylläpitävät netissä toisensa tavanneiden tuttavuussuhdetta. Internet tarjoaa oivallisen väylän tavata samanhenkisiä ihmisiä Suhteellinen anonyymisyys helpottaa net titutustumista. Kynnys aloittaa keskustelu ventovieraan kanssa on matalampi. Moni nuori koki itsensä roh keammaksi, hyväksytyksi ja hauskemmaksi nettivuorovaikutuksessa kuin reaalimaailman vastaavissa tilanteissa. Kun ei tarvitse miettiä sitä, miltä vuorovaikutustilanteessa näyttää tai kuulostaa, voi keskittyä sisältöön ulkoisten tekijöiden sijaan. Nettikaveri voi saada uskotun osan: kun reaalimaailmasta ei tunneta, on helpompi keskustella vaikeistakin asioista. Toisaalta nettikaverin tapaaminen reaalimaailmassa ei ole poissuljettu ajatus valtaosalle nuorista. Valtaosa nuorista (80 %) uskoo, että netin kautta voi ihastua ja löytää romanttista kumppanuutta, reilu kolmasosa kysymykseen vastanneista kertoi tavanneensa nykyisen seurustelukumppaninsa netin välityksellä. Seksi puhututtaa nuoria myös reaalimaailmasta vieraiden ihmisten kanssa: netin välityksellä seksistä oli tuntemattomien kanssa keskustellut reilu viidesosa nuorista, ja nettikavereiden (tutustuttu netissä) kanssa vajaa 40 % nuorista. Nettituttavuuksien taholta epämiellyttäviä tai kiusalliseksi koettuja ehdotuksia oli kokenut viidesosa nuorista. Epämiellyttäviin kontaktinottoihin ja ei-toivottuihin ehdotuksiin oli valtaosalla nuorista napakoita toimintastrategioita. Kiusalliseksi muuttunut nettikaveri poistetaan, blokataan tai jätetään huomioitta. Pelastakaa Lasten suositukset kasvattajille Pelastakaa Lapset suosittaa kasvattajien ja aikuisten ennakkoluulotonta tutustumista ja myönteistä suhtautumista nuorten verkkoelämään ja muistuttaa, että netin merkitys nuorille on tärkeä. Vaikka suurin osa nuorten nettisuhteista liittyy tavallisen arjen ihmissuhteisiin, kouluun ja harrastuksiin, on uusien ihmissuhteiden solmiminen netin kautta nuorille tavallista. Netissä luoduista ihmissuhteista voi muodostua nuorelle tärkeä osa arjen sosiaalista elämää. Tämän vuoksi Pelastakaa Lapset kannustaa vanhempia rohkeasti kyselemään nuoren kuulumisten lomassa myös nettikuulumisia. Suurimmaksi osaksi nuorten kohtaamat ja solmimat nettituttavuudet ovat myönteinen ja nuoren elämää rikastuttava kokemus, mutta vanhempien olisi silti hyvä pyrkiä olemaan tietoisia siitä, kenen kanssa nuoret nettimaailmassa pitää yhteyttä. Pelastakaa Lapset muistuttaa, että nettiturvallisuuteen ja esimerkiksi yksityisyyden suojaamiseen liittyviä asioita on hyvä käydä nuoren kanssa lävitse. Nettituttavuudet voivat toisinaan pohjimmiltaan olla jotain aivan muuta, kuin miltä ne tutustumisen alkuvaiheessa tuntuivat. Tällöin olisi tärkeää, että nuorella on mahdollisuus kertoa aikuiselle ja saada ymmärrystä kokemastaan ihmissuhdepettymyksestä: pettymys voi olla nuorelle yhtä suuri kuin vastaava kokemus reaalimaailmassa. Oleellista on myös muistuttaa nuorta siitä, että kerran nettiin liitettyä aineistoa on mahdoton enää saada kokonaan pois, vaan se voi jäädä elämään kopioituna ja ladattuna omaa elämäänsä näennäisen poistamisen jälkeenkin. Pelastakaa Lapset näkee yhtenä huolenaiheena lasten ja nuorten kohtaaman seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun, jota netissä tavattujen tuttavuuksien taholta oli kokenut viidesosa kyselyyn vastanneista. Vaikka valtaosa nuorista kykenee topakasti torjumaan ei-toivotut yhteydenotot, voidaan silti kysyä tarvitseeko nuoren ylipäätään joutua seksuaalisten ehdotusten kohteeksi. Erityinen piirre vastauksissa oli se, että nuoret kokivat tarpeelliseksi selittää, miksi tuntemattoman tai nettikaverin seksiehdottelut koettiin kiusallisiksi tai epämiellyttäviksi. Seksiä. Se on aika kiusallista kun on parisuhteessa., camikivaa, henk.koht.asioita, seksiin liittyvää jne. Siis ihmisiltä joista en pahemmin välitä., olin 12 kun eräs soitti runkatessaan. Moni nuori tuntui kokevan, että seksiehdottelun kiusalliseksi kokemiseksi tarvitaan jokin selite tai syy, ikään kuin seksiasioiden ehdottelu netin kautta ei olisi itsessään riittävä syy epämiellyttävyyden tuntemuksiin (kiusallista koska olen parisuhteessa, kiusallista koska en pahemmin välitä heistä tai kiusallista koska olin vain 12v). Vanhempien tehtävänä on huolehtia siitä, että nuori on tietoinen oikeuksistaan myös internetin maailmassa: seksuaalista häirintää ei tarvitse sietää netissä sen paremmin kuin reaalimaailmassakaan. 10

11

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset toimii lasten hyväksi yli sadassa maassa. Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistu miseen. Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia lasten elämään. Jos haluat tutustua tai tukea toimintaamme, saat lisätietoja www-sivuiltamme www.pelastakaalapset.fi Pelastakaa Lapset ry Rädda Barnen rf Koskelantie 38 00610 Helsinki puh: 010 843 5000 faksi: 010 843 5111 ISBN 978-952-5706-30-7 K-Print 2010