Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta.

Transkriptio

1 EU Kids Online II -kyselytutkimus Internetin riskit ja turvallisuus eurooppalaisten lasten näkökulmasta. 1. Tutkimuksen päätulokset 1.1 EU Kids Online -kyselytutkimus Tämä raportti esittelee alustavat tulokset uudesta ja ainutlaatuisesta tutkimuksesta, jonka suunnittelusta ja johtamisesta vastaa EU Kids Online -tutkimusverkosto. Tutkimuksen rahoittajana on Euroopan Komission Safer Internet -ohjelma. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa nettiturvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon. Tutkimuksessa haastateltiin satunnaisella ositetulla otannalla vuotiasta internetiä käyttävää lasta ja yhtä jokaisen lapsen vanhempaa keväällä ja kesällä Euroopan maassa. Tässä esiteltävät tutkimustulokset perustuvat 23 maassa tehtyihin haastatteluihin. Tutkimuksessa kysyttiin seuraavista internetin käyttöön liittyvistä riskeistä: pornografia, kiusaaminen, seksuaalisten viestien vastaanottaminen, kontaktit henkilöiden kanssa, joita ei tunneta kasvokkain, tapaamiset nettituttavuuksien kanssa, mahdollisesti vahingollinen käyttäjien tuottama sisältö ja henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttö. Tässä raportissa termillä lapsi tarkoitetaan internetiä käyttävää vuotiasta eurooppalaista lasta. Internetin käyttö tarkoittaa millä tahansa välineellä tapahtuvaa tietoverkossa olemista paikasta riippumatta. 1.2 Tärkeimmät tutkimustulokset 12% eurooppalaisista vuotiaista lapsista kertoo kokeneensa kiusaamista tai epämiellyttäviä asioita internetissä vuotiaiden kohdalla luku on 9%. Suurin osa lapsista ei kuitenkaan kerro tulleensa kiusatuksi tai kokeneensa mitään epämiellyttävää internetissä. Tarkasteltaessa erilaisia tutkimuksessa kartoitettuja riskejä (lueteltu alla) vähemmistö eurooppalaisista vuotiaista kaikkiaan 39 % on kohdannut yhden tai useamman riskeistä. Useampia riskejä on kohdannut vähemmän kuin neljäsosa lapsista. Lasten mukaan yleisimmät riskit internetissä ovat kommunikointi uuden tuttavuuden kanssa, jota ei ole tavattu kasvokkain sekä käyttäjien tuottaman vahingollisen sisällön näkeminen. Huomattavasti harvinaisempaa on, että lapsi tapaa uuden nettituttavuuden kasvokkain tai tulee kiusatuksi internetissä Merkittävää on, että lapset kokevat, ettei riski useinkaan aiheuta vahinkoa tai haittaa, harvinaista on tulla kiusatuksi netissä ikävillä ja loukkaavilla viesteillä, mutta nämä myös järkyttävät lasta eniten.

2 Seksuaaliset riskit seksuaalisten kuvien näkeminen ja seksuaalisten viestien vastaanottaminen ovat yleisimpiä mutta vain harvat riskeille altistuneet lapset kokevat ne vahingollisiksi. Yksi lapsi kahdestatoista on tavannut nettituttavansa kasvokkain, mutta riski on vain harvoin koettu vahingollisena. Maiden välisessä vertailussa internetin riskejä ovat kohdanneet eniten lapset Virossa, Liettuassa, Tšekin tasavallassa ja Ruotsissa (aina kahteen kolmasosaan lapsista). Vähiten riskejä on koettu Turkissa, Portugalissa ja Italiassa. Eniten lapset kokevat tulleensa kiusatuksi tai kokeneensa jotain epämiellyttävää internetissä Tanskassa (26%), Virossa (25%), Romaniassa ja Ruotsissa (molemmissa 21%) ja vähiten Italiassa (6%), Portugalissa (7%) ja Saksassa (8%). Mitä enemmän lapset käytävät internetiä päivittäin sitä enemmän he ovat kokeneet riskejä. Kuitenkin runsas internetin käyttö tuo mukanaan myös enemmän mahdollisuuksia ja epäilemättä enemmän etuja. Virossa, Liettuassa, Tšekin tasavallassa ja Ruotsissa on lapsilla myös eniten internetiin liittyviä aktiviteetteja ja vähiten niitä on Turkissa ja Irlannissa. Toisin sanoen internetin käyttö lisää sekä riskejä että mahdollisuuksia ja näiden välille on vaikea vetää tarkkaa rajaa. Useimmat lapset kertoivat, etteivät ole kohdanneet mitään tutkimuksessa kartoitetuista riskeistä ja vielä vähemmän lapset olivat kokeneet kiusaamista tai mitään epämiellyttävää internetissä. Nettiturvallisuudessa on siksi suunnattava resursseja ja ohjausta sinne missä sitä erityisesti tarvitaan erityisesti nuorempiin netin käyttäjiin. Vanhemmat eivät yleensä ole huomanneet, jos lapsi on kohdannut riskejä: 41% vanhemmista, joiden lapsi on nähnyt seksuaalisia kuvia internetissä, sanoo ettei lapsi ole nähnyt sellaisia kuvia; 56% vanhemmista, joiden lapsi on vastaanottanut ikäviä tai vahingollisia viestejä, sanoo, ettei tällaista ole tapahtunut; 52% vanhemmista, joiden lapsi on vastaanottanut seksuaalisia viestejä, sanoo ettei lapsi ole sellaisia saanut; 61% vanhemmista, joiden lapsi on tavannut nettituttunsa kasvokkain, sanoo ettei lapsi ole tavannut ketään tällaista henkilöä. Vaikka kyseiset riskit vaikuttavat vain vähemmistöön lapsista, vanhempien taipumus aliarvioida riskejä on huomattava. 1.3 Riskejä ja haittoja koskevat erityiset tutkimustulokset Lapsilta kysyttiin ovatko he kohdanneet riskejä internetissä ja onko se mitä he ovat kohdanneet vaivannut heitä. Termi vaivata määritettiin joksikin, joka on tehnyt olosi epämukavaksi, järkyttänyt sinua, tai saanut sinut tuntemaan ettei sinun olisi pitänyt nähdä sitä. Tulokset vaihtelevat lapsen (esim. ikä, sukupuoli), maan ja riskityypin mukaan, joten yleistyksiin tulee suhtautua varauksella. 29% vuotiaista eurooppalaista internetiä käyttävistä lapsista on ollut yhteydessä henkilöön, jota he eivät ole tavanneet

3 kasvokkain. Kyseinen toiminta voi olla riski mutta myös iloinen asia. 8% lapsista on kohdannut nettituttavuutensa kasvokkain viimeisen vuoden aikana. Tapaaminen on vaivannut yhtä prosenttia kaikista tutkimuksessa mukana olleista lapsista (tai yhtä seitsemästä joka on mennyt tapaamiseen. Vaikka vuotiaat ovat harvemmin tavanneet nettituttavuuksia, tapaaminen on vaivannut heitä eniten (41% lapsista jotka ovat olleet tapaamisessa). 22% vuotiaista on altistunut yhdelle tai useammalle käyttäjien tuottamalle sisällölle, joka voi olla vahingollista: viha (12%), pro-anorexia (11%), itsensä vahingoittaminen (8%), huumeiden käyttö (7%), itsemurha (5%). 14% vuotiaista on viimeisen vuoden aikana nähnyt internetissä kuvia jotka ovat ilmeisen seksuaalisia esimerkiksi niissä voi olla alastomia ihmisiä tai ihmisiä harrastamassa seksiä. Seksuaalinen tai pornografinen aineisto on vaivannut yhtä kolmasosaa lapsista, jotka ovat sellaista nähneet ja heistä puolet (toisin sanoen yksi kuudesta jotka ovat kohdanneet seksuaalista aineistoa eli noin 2% kaikista tutkimukseen osallistuneista lapsista) ovat olleet melko tai erittäin järkyttyneitä näkemästään. Kaikkien mediavälineiden osalta 23% lapsista on nähnyt seksuaalisia tai pornografisia aineistoja viimeisen vuoden aikana. Internet on yhtä yleinen pornografian lähde kuin TV, elokuva tai video. Vanhemmat teini-ikäiset ovat nähneet pornografista aineistoa neljä kertaa yleisemmin kuin nuoremmat lapset ja heidän netissä näkemänsä porno on suorempaa kuin nuorempien näkemä. Mutta nettiporno on vaivannut tai järkyttänyt nuorempia lapsia enemmän kuin teini-ikäisiä. 53% lapsista, joita seksuaaliset kuvat ovat vaivanneet internetissä, on kertonut asiasta jollekin kun näin on viimeksi tapahtunut 36% on kertonut kaverille ja 18% vanhemmille. 24% lapsista päätti lopettaa internetin käytön joksikin aikaa ja osa muutti yksityisyys- tai yhteydenottoasetuksia. 15% vuotiaista on vastaanottanut kavereiden lähettämiä seksuaalisia viestejä tai kuvia [tarkoittaen] puhetta seksistä, kuvia alastomista ihmisistä tai ihmisistä harrastamassa seksiä ja 3% sanoo lähettäneensä kyseisiä viestejä. Seksuaaliset viestit tai kuvat ovat vaivanneet lähes neljännestä lapsista, jotka ovat niitä vastaanottaneet. Edelleen lähes puolet heistä, joita viestit ovat vaivanneet, on ollut melko tai erittäin järkyttynyt. Kaiken kaikkiaan yksi kahdeksasta viestejä vastaanottaneista lapsista eli 3% kaikista tutkimukseen osallistuneista lapsista on ollut melko tai erittäin järkyttynyt kyseisistä viesteistä. Niistä, joita seksuaaliset viestit ovat vaivanneet, noin kolmasosa poisti kyseisen viestin (38%) ja/tai esti viestin lähettäneen henkilön ottamasta yhteyttä (36%). Useimmissa tapauksissa lapsi kertoi toimenpiteen auttaneen tilanteessa. Useampia lapsia tulisi rohkaista vastaavien hallintakeinojen käyttöön.

4 9% vuotiaista kertoi, että heidän henkilökohtaisia tietojaan on käytetty väärin: salasanaa on käytetty (7%), henkilötietoja on käytetty (5%), tai heiltä on huijattu rahaa netissä (2%). 5% vuotiaista on vastaanottanut kiusaamiseen liittyviä ikäviä tai loukkaavia viestejä netissä ja 3% on lähettänyt sellaisia viestejä muille. Kaksi kolmasosaa, jotka viestejä ovat saaneet ovat olleet melko tai erittäin järkyttyneitä. 19% lapsista on kokenut kiusaamista joko netissä ja/tai netin ulkopuolella. 11% lapsista on kiusannut muita lapsia viimeisen vuoden aikana mutta kiusaaminen on yleisempää netin ulkopuolella kuin netissä. Suurin osa lapsista, jotka ovat vastaanottaneet ikäviä tai loukkaavia viestejä netissä ovat pyytäneet apua: vain yksi viidesosa ei ole kertonut asiasta kenellekään. Lähes puolet on myös käyttänyt suojautumiskeinoja: poistanut loukkaavia viestejä tai estänyt kiusaajaa saamasta kontaktia. Viimemainittu on lapsista tehokas toimenpide. Kaikki riskit kohoavat iän myötä: 13% vuotiaista on kohdannut yhden tai useamman riskin; vuotiaiden osalta prosenttiosuus on 32%; vuotiaiden osalta 49% ja vuotiaiden 61%. Pojat, erityisesti teini-ikäiset, kohtaavat eniten seksuaalisia aineistoja netissä kun taas teini-ikäiset tytöt vastaanottavat hieman todennäköisemmin ikäviä tai loukkaavia viestejä. Kuitenkin tytöt yleisesti järkyttyvät kohtaamistaan riskeistä todennäköisimmin. 1.4 Internetin käytön laajempi konteksti Lapset tekevät paljon erilaisia ja potentiaalisesti hyödyllisiä asioita netissä: vuotiaat käyttävät nettiä koulutyöhön (84%), pelaavat pelejä (74%), katsovat videoaineistoja (83%) ja mesettävät (61%). Harvemmat lähettävät valokuvia (38%) tai viestejä (31%) nettisivuille muiden luettavaksi ja jaettavaksi, käyttävät webbikameraa (29%), vertaisverkkoja (17%) tai kirjoittavat blogeja (10%). Yleisin paikka käyttää nettiä on koti (85%) ja toiseksi yleisin koulu (63%). Mutta internetiin mennään monin eri tavoin: 48% käyttää sitä omassa huoneessa ja 31% matkapuhelimen tai mobiililaitteen kanssa. Eniten (1/5 lapsista) internetiä käytetään mobiililaittein Ruotsissa, Britanniassa ja Irlannissa. Lapset käyttävät internetiä yhä varhaisemmin: Ruotsissa keskimäärin seitsemänvuotiaina ja monessa muussa Pohjois-Euroopan maassa kahdeksanvuotiaina. Kaikissa maissa kolmannes vuotiaista internetin käyttäjistä on netissä päivittäin, vuotiaista 77%. Internetin käyttö on osa lasten jokapäiväistä elämää: 92% vuotiaista on netissä ainakin viikoittain (57% lapsista on netissä lähes joka päivä). 30% vuotiaista mainitsee internetin liiallisesta käytöstä olleen haittaa hyvin usein tai melko usein (esimerkiksi

5 kaverisuhteiden, koulutehtävien tai unen laiminlyöminen), etupäässä 49% lapsista Portugalissa ja 50% lapsista Virossa. On todennäköistä, että mitä enemmän internetiä käytetään sitä paremmin digitaalinen lukutaito ja turvataidot kehittyvät. Kolmasosa vuotiaista (37%) sanoo, että väite Tiedän tietokoneista ja internetistä enemmän kuin vanhempani on täysin totta, kolmasosa (31%) sanoo sen olevan jonkin verran totta ja kolmasosa (32%), että se ei ole totta. Nuoremmat lapset näyttävät olevan vähemmän luottavaisia ja taitavia vuotiaista kuitenkin suurin osa osaa estää viestejä niiltä joilta ei halua yhteydenottoja (60%), tai löytää turvallisuusneuvoja netistä (58%). Noin puolet osaa muuttaa yksityisyysasetuksia yhteisöpalvelujen profiilissa (52%), vertailla nettisivuja arvioidakseen niiden laatua (51%) tai estää roskaposteja (47%). 57% vuotiaista pitää profiilia netin yhteisöpalveluissa: 24% vuotiaista, 48% vuotiaista, 72% vuotiaista ja 81% vuotiaista. Yhteisöpalvelut ovat suosituimpia Alankomaissa (78%), Sloveniassa (76%) ja Liettuassa (75%) ja vähiten suosittuja Romaniassa ja Turkissa (kussakin 47%). Yhteisöpalvelujen käyttäjistä 29 prosentilla on julkinen profiili: yleisimmin Unkarissa (53%), Turkissa (45%) ja Romaniassa (44%); 29 prosentilla lapsista on enemmän kuin 100 kaveria, mutta monella on vähemmän. 1.5 Tutkimusmenetelmästä EU Kids Online tutkimusverkostoon kuuluvat seuraavat maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britania, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari ja Viro. Ellei maita ole eritelty tutkimustulokset ovat painotettuja keskiarvoja kaikista maista. On huomattava, että lapsen kokemaa järkytystä tai yksityisiä kokemuksia on erityisen vaikea mitata. Kysely on toteutettu lasten kotona kasvokkaisessa haastattelussa. Kysely sisältää lapsen itsensä täytettävän osuuden erityisen arkaluontoisista asioista, jotta vanhemmat, sisarukset tai haastattelija ei kuule vastauksia. Tarkemmat tiedot tutkimusmetodista, materiaaleista, teknisestä kenttätyöstä ja tutkimusetiikasta on saatavilla osoitteessa Raportin on toteuttanut London School of Economicsin johtama EU Kids Online verkosto yhdessä 25 maan tutkimusryhmien ja asiantuntijoiden ja kansainvälisen ohjausryhmän kanssa. Täydellinen raportti julkaistaan marraskuussa 2010 ja se sisältää kaikki 25 maata, uusia tutkimustuloksia vanhempien osallisuudesta ja suosituksia. Liity postituslistalle saadaksesi tietoja julkaisusta.

6 1.6 Tutkimustuloksia Suomen osalta Osa nettiin julkaistusta materiaalista on joskus hiukan asiatonta ja ''turhaa''. Monen julkaisut ja tekstit on myös luotu vain teettääkseen toisille internetin käyttäjille mielipahaa. (15-vuotias poika) Esim. jos joitakin kiusataan sukupuolen tai kulttuurin takia tai jtn. sexuaalisia sivustoja. (13-vuotias tyttö) Liikaa aikuisten asioita. ja mainoksia jotka ei sovellu lapsille. (12-vuotias tyttö) TUNTEMATTOMIEN IHMISTEN LÄHETTÄMÄT VIESTIT TAI VIDEOT, JOTKUT YOUTUBEN VIDEOT, TUNTEMATTOMAT SIVUT, JOTKUT PELIT ESIM: SOTAPELIT, JOTKUT KUVAT. (10-vuotias poika) (Lasten vastauksia kysymykseen Mitkä asiat internetissä vaivaat sinun ikäisiäsi?) Suomessa haastateltiin 1017 lasta ja yhtä lapsen vanhemmista. Suomen osalta tutkimuksen rahoituksesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Seuraavat prosenttimäärät ovat painotettuja keskiarvoja. Suomi on ollut internetin käyttötilastoissa kärkimaita mutta erot ovat tasaantuneet. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret ovat aktiivisia netin käytäjiä ja profiili on samantapainen monessa Pohjois- Euroopan maassa. Maiden välisessä vertailussa suomalaislapset erottuvat positiivisesti turvataitojen hallinassa: he ilmoittavat eniten hallittavia taitoja. Tutkimuksessa erottuu myös suomalaisvanhempien tietoisuus ja kiinnostus lasten internetin käytöstä. Suomalaisvanhemmat jopa ilmoittavat poikkeuksellisesti käyttävänsä internetiä päivittäin enemmän kuin lapset. Maiden välisessä vertailussa vanhemmat myös kertovat tietävänsä eniten lastensa internetissä kohtaamista riskeistä ja ongelmista, ja tietävät jos lasta on kiusattu netissä (67% vanhemmista, joiden lasta on kiusattu, ilmoittaa tietävänsä asiasta). Suurimmat riskit suomalaislapsilla maiden välisessä vertailussa on pornografiassa: 28% lapsista kertoo kohdanneensa pornografista aineistoa internetissä ja 36% kaikki mediat mukaanluettuna. Internetissä tapahtuvaa kiusaamista suomalaislapset kokevat maiden keskiarvon mukaisesti (5% lapsista). Huomoinarvoista on että vanhemmat raportoivat kiusaamista tapahtuneen enemmän. 10% vanhemmista ilmoittaa lasta kiusatun netissä. Myös Suomessa kiusaaminen näyttää olevan yleisempää netin ulkopuolella. Lapset kertovat myös kohdanneensa paljon riskejä internetissä verrattuna muihin maihin mutta toisin kuin monessa muussa maassa, joissa lapset ovat kohdanneet paljon riskejä, he eivät kerro asian

7 vaivanneen heitä (13% ilmoittaa että jokin internetissä on vaivannut heitä). Internetin yhteisöpaveluissa ja sosiaalisessa mediassa kuten esimerkiksi Facebookissa suomalaislapsilla on vähiten kavereita yhdessä romanialaisten, bulgarialaisten ja saksalaisten kanssa vaikka suomalaisilla on hieman keskiarvoa enemmän profiileja yhteisöpalveluissa. Suomalaisilla on myös keskiarvoa vähemmän erilaisia aktiviteetteja netissä vaikka netin päivittäinen käyttö on huomattavasti keskiarvon yläpuolella. 78% lapsista käyttää nettiä joka päivä tai melkein joka päivä kun keskiarvo Euroopassa on 57%. Netin käyttö mobiilivälinein tai kännykällä on Suomessa puolestaan alhaista erityisesti verrattuna muihin Pohjois-Euroopan maihin. Suomalaislapset myös uskovat poikkeuksellisen vähän että netissä on hyviä asioita omalle ikäryhmälle.