LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA CCI 2007 FI 16 2 PO 003 VUOSIRAPORTTI 2014 Hyväksytty seurantakomitean kirjallisella menettelyllä 12.6.2015 Täydennetty 30.9.2015

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 4 1. JOHDANTO... 8 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus... 8 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet... 9 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa... 10 1.4 Länsi-Suomen tila ja kehitysnäkymät... 12 1.4.1 Väestökehitys ja muuttoliike... 12 1.4.2 Työllisyyden kehitys... 12 1.4.3 Koulutusrakenteen kehitys... 15 1.4.4 Yritystoiminnan kehitys... 18 1.5 Kansallisen aluepolitiikka.... 19 1.6 Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan... 23 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA... 26 2.1 Ohjelman muutokset... 26 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE)... 28 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö... 29 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmä sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet... 30 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen.... 35 2.6 EURA 2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät... 40 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi... 40 2.8 Kansallinen joustovaraus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin... 41 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN... 47 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus... 47 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus... 47 3.2.1 Yhteensovitus ESR- ohjelman kanssa... 48 3.2.2 Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa... 50 3.2.3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin... 52 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN... 55 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain... 57 4.1.1 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen.... 61 4.1.2 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen..69 4.1.3 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen... 75 4.1.4 TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen... 80 4.1.5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen... 83 4.1.6 Länsi-Suomen pääomarahasto... 85 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen... 88 4.3 Lissabonin strategian toteuttaminen... 93 4.4 Rakennerahastostrategian toteutuminen... 94 4.5 EU:n Itämeren alueen strategian toteutuminen... 97 4.6 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen... 99 4.6.1 Tasa-arvo... 100 4.6.2 Kestävä kehitys... 101 4.7 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit... 105 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN... 107 5.1 Sitoumukset ja maksatukset... 107 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain.... 110 5.3 N + 2 säännön toteutuminen... 111 5.4 Tekninen tuki... 111 5.5 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot... 112 5.6 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki... 112 5.7 Suurhankkeet... 112 5.8 Erityisrahoituksen seuranta... 112 6. OHJELMAN TOIMEENPANO MAAKUNNISSA... 115

6.1 Maakuntien ohjelmatyön toimintaympäristö... 115 6.1.1 Talouden kehitys... 115 6.1.2 Ohjelman toteuttamisympäristön kehittyminen... 117 6.1.3 Maakuntien ohjelmatyön erilaiset painotukset... 122 6.1.4 Maakuntien kritiikkiä ja huomioita... 123 6.1.5 Ohjelmatyön tulosten arviointi.... 125 6.1.6 Maakunnat ja niiden muut seurantatiedot... 128 6.2 Länsi-Suomen maakunnat... 129 6.2.1 Satakunta... 129 6.2.2 Pirkanmaa... 141 6.2.3 Keski-Suomi... 156 6.2.4 Etelä-Pohjanmaa... 172 6.2.5 Pohjanmaa... 189 7. VIESTINTÄ 2014... 208 7.1 Tiedottaminen ja julkistaminen kansallista yhteistyötä... 208 7.2 Suuralueen viestinnän perusrakenteet ja linjaukset... 210 7.2.1 Suuralueen viestintätoimet 2014... 211 7.2.2 Ylimaakunnallinen hanketoiminta ja pääomarahasto... 211 7.2.3 ELSA Toimijatapaaminen 16. 17.1.2014 Tampere-talolla... 212 7.3 Maakuntien viestintätoimet ja painotukset 2012 2014... 213 7.3.1 Satakunta... 213 7.3.2 Pirkanmaa... 216 7.3.3 Keski-Suomi... 218 7.3.4 Etelä-Pohjanmaa... 221 7.3.5 Pohjanmaa... 224 8. ARVIOINTI... 227 9. VALVONTA... 229 9.1 Ohjelman hallinto ja seuranta... 229 9.1.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen.... 229 9.1.2 Välittävät toimielimet... 229 9.1.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus... 229 9.1.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus... 229 9.2 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2)... 230 9.3 Hallintoviranomaisen valvonta... 232 9.4 Tarkastusviranomaisen toiminta... 234 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 236 LIITTEET... 238 LIITE 1: Työllisyyden kehitys 2006 2014 taulukot... 238 LIITE 2: Ydinindikaattorit toimintalinjoittain ja maakunnittain... 242 LIITE 3: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen taloudellisen toiminnan mukaan vuosina 2007-2014... 245 LIITE 4: Hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä sekä logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita ja niiden rahoitus... 246 LIITE 5: Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys... 248 LIITE 6: Menoluokat... 254 LIITE 7: Hallintoviranomaisen koulutustilaisuudet ja tapahtumat 2014... 255 LIITE 8: Sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain ja maakunnittain... 257 3

4 YHTEENVETO Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Länsi-Suomen alueella asuu yli 1,37 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,2 %) koko Suomen asukkaista. Laman myötä kasvanut työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Länsi-Suomessa vuonna 2012 jälleen kasvuun. Työttömien määrä lisääntyi 7 507 työttömällä vuonna 2014 ja työttömyysaste nousi taantuman jatkuessa 14,6 %:iin. Länsi-Suomelle tyypillisten investointitavaroiden vienti ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla ja muutenkin monen yrityksen tilauskanta on ollut heikohko. Tämä näkyy edelleen yt-neuvotteluina ja heikentyneenä työllisyytenä. Vuonna 2014 vanhan 2007 2013 ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö kokoontuivat vielä kevätkauden aikana, jonka jälkeen ohjelman hallinto siirtyi uuden 2014 2020 ohjelman uomiin. Muutokseen liittyi mm. Länsi- Suomen ELY-keskusten rakennerahastotoimintojen keskitys Keski-Suomen ELY-keskukseen ja liittojen koordinaatio- ja päätöksentekovastuun siirtyminen Pirkanmaalle. Ohjelman strategian toteutuminen ja tulokset Länsi-Suomen ohjelmatyö on edennyt suhdanteet huomioiden hyvin. Länsi- Suomen EAKR -ohjelmalle valittu strategia on koettu onnistuneeksi, vaikka tulostavoitetaso asetettiin nousukauden huumassa varsin korkealle. Vaikka taantuma ja epävarmuus jatkuvat, niin hanketoimintaa on virinnyt myös yrityspuolella, mikä on sulattanut ja purkanut yritystukien patoumia. Maakuntien yhteistyöryhmillä ja ohjelmatoimijoilla on ollut tässä tilanteessa omat ongelmansa ja paineensa; hankkeet käynnistyvät varoen ja erityisesti yritysten investoinnit odottivat käynnistymistään. Alueen kunnista on löytynyt tahtoa panostaa ohjelman toteutukseen. Ohjelman avulla on lisätty elinkeinoelämän kilpailukykyä panostamalla alueen vetovoimaisuuteen. Kansallinen vastinrahoitus on saatu kokoon lisäämällä kuntarahoitusta, niinpä voidaan olla luottavaisia ohjelman täysimääräiseen toteutumiseen. Tehostetun kuntarahan seurannan, tiukempien kuntarahavaatimusten ja kmj-erien (kunta, muu julkinen) tarkistusten jälkeen kansallinen vastinrahoituksen lisätarve saatiin kokoon ja voitiin keskittyä ohjelmastrategian toteuttamiseen. Lamavaihe helpottaa hitaasti, mutta yritysten patoutuneet investointitarpeet ovat alkaneet purkautua osin myös tehtyjen veroratkaisujen myötävaikuttamina. Yritystukipäätösten jatkaminen kesäkuun 2014 loppuun oli erinomainen ratkaisu ja mahdollisti varojen hyödyntämisen ohjelman strategiaa toteutettaessa ja orastavaa nousua vauhditettaessa. Näiden suurten uhkien, kansallisen vastinrahoituksen ja yritystukien kysynnän puutteen väistyttyä, ohjelmatyössä on voitu keskittyä hankkeiden tarkkaan seurantaa, purkautuneiden varojen uudelleen kohdentamisiin ja sulkemisen optimointiin. Julkinen kehys on sidottu ja 84,2 % siitä on maksettu 31.12.2014 mennessä. EU+valtio osuus julkisista maksuista oli 77,1 %, mutta toimintalinjassa 1 Yritysten kehittäminen peräti 93,4 %. Kunta- ja muun julkisen rahan (kmj) osuus sitoutuneesta julkisesta on 22,9 %, mikä ylittää selvästi tavoitteen (20,7 %). Kuntarahan ja muun julkisen osuuden nousu heijastelee reagointia ja toiminnan sopeuttamista valtion vastinrahoituksen leikkauksiin.

5 Hankkeita Länsi-Suomen ohjelmassa oli vuoden 2013 loppuun mennessä käynnistynyt 4 166 kpl. Kaikista hankkeista valtaosa 80 % toteutui toimintalinjalla 1 ja näistä Finnvera Oyj:n hankkeita oli 1 631 kpl eli 49 %. Lissabonin strategian suhteen Länsi-Suomen EAKR ohjelma on toteutunut kohtuullisen hyvin. Sen mukaisiin menoluokkiin on sidottu jo 206,1 m, mikä on 79,7 % kaikista sidonnoista (tavoite 81,1 %). Suurimmat menoluokat sijoittuvat yritystoiminnan, T&K -toiminnan, teknologian siirron ja verkostoitumisen ympärille. Tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys -menoluokkiin 01 09 on kohdennettu 86,8 % Lissabonin strategian mukaisesta EAKR+valtio rahoituksesta. Rahoituksen painottuminen toimintalinjoihin 1 ja 2 ohjaa ja näkyy menoluokkajaossa. Tavoite / tulos Länsi-Suomi EAKR ohje lman indikaattorit 31.12. Tavoite 2014 Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * 9 800 7 313 74,6 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % 3 920 2 018 51,5 % Uudet yritykset (kpl) ** 2 000 1 407 70,4 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % 720 547 76,0 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,7 % 163,9 % Uudet T&K-työpaikat 150 1 029 686,0 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 79,7 % 98,3 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,02 % 80,2 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaikentyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,60 % 96,0 % Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 36,23 % 181,1 % Ydinindikaattoreista pääosa toteutuu toimintalinjan 1 kautta. Uusista työpaikoista on virallisesti saavutettu 31.12.2014 mennessä 74,6 %. Tulos ei sisällä Finnvera Oyj:n suunnitteluvaiheen tietoja 2.003 kpl eli 20,4 % tavoitteesta, jotka huomioitiin ohjelmaa valmisteltaessa ja joiden kanssa tulos olisi ollut 95 % tavoitteesta. Uusien yritysten tavoitteesta 70,4 % on saavutettu 31.12.2014 mennessä (tulos sisältää myös Finnvera Oyj:n uudet yritykset, koska ne voidaan varmentaa). Positiivisena asiana voidaan todeta T&K työpaikkojen osalta, että tavoite on saavutettu jopa moninkertaisesti. Ydinindikaattorit eivät osaamis- ja innovaatiopainotukseen siirryttäessä mittaa ohjelmatyön tuloksia tavoitteiden suunnassa. Mittarit ovat välillisiä ja osa niitä tulokseksi tuottavista toimenpiteistä on poistettu mittaustuloksesta (Finnveran työpaikat) tai niitä synnyttäneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä on rajoitettu rahoituksen määrän tai sääntelyn kautta. Toimenpiteiden yhteisvaikutukset sekä välilliset ja myöhemmät vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan jäävät mittausten ja arviointien ulkopuolelle. Mittaus pohjautuu tuensaajien itsearviointeihin, raportointeihin ja tulkintoihin, joten mittaustulos voi olla hyvinkin löysä ja vaihteleva tuensaajasta riippuen. Tässä voi jopa olla systemaattisia eroja eri alueiden välillä. Suomen aluekehitys- ja EU-ohjelmatyö on hyvin maakuntakeskeinen maakuntaohjelmineen ja maakunnan yhteistyöryhmineen. Maakunnat tavoittelevat suorien tulosten ohella rakenteellisia muutoksia vahvuuksiensa ja strategioidensa mukaisesti. Toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellinen vaikutus kehitykseen voi olla huomattavankin erilainen eri alueilla ja arvioitavissa vasta pitemmän ajan kuluttua jälkeenpäin. Tämä korostaa vaikuttavuuden ja tulosten mittaamistarvetta kokonaisvaltaisempien arviointien kautta. Rahoituksen kohdentuminen ja toiminnan sisältö Osaamiskeskusohjelmaan perustuvat ja koko ohjelma-alueella toteutettavat suuralueen erityisteemat tukivat toimintalinjoja. Suunnittelussa erityisteemoille oli varattu 28 %:n rahoitusosuus. Länsi-Suomen EAKR

ohjelman maksatukset suuralueteemoihin ovat olleet vuosina 2007 2014 91,7 m (EU + valtio). Tämä on 35,5 % ohjelman vuosien 2007 2014 kokonaismaksuista (EU + valtio). 6 Vajaa puolet 44,0 % maksetusta teemarahoituksesta (EU+v) kohdistui teemaan 1: kehittäminen ja 39,6 % teemaan 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Kärkiklustereiden Toimintalinja 2 vahvistaa alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Lisäksi se kytkeytyy kärkiklustereiden tukemiseen palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. EAKR-rahoitus on osoittautunut erityisen toimivaksi korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä yritysten välisten yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Ohjelman keskeisten toimintalinjojen 1, 2 ja 4 yhteinen rahoituksen EU+valtio tukiosuus on 82,6 % koko ohjelman rahoituksesta. Osaamis- ja innovaatio-toiminnan kehittäminen tapahtuu tutkimus-yksiköiden, korkeakoulujen ja yritysten verkostoissa triple helix periaatteen mukaisesti. Yritykset, innovaatiot ja T&K sekä näiden verkottaminen innovaatio-keskittymiin on ohjelman keskiössä. Yhteistyöllä on onnistuttu lisäämään etumatkaa osaamisessa ja vahvistamaan kilpailuetua kunkin maakunnan omilla vahvoilla aloilla. Ohjelmakauden alkuvaiheen jälkeen maakuntien ei ole tarvinnut aikaisempaan tapaan painottaa erityisteemoja hankehauissaan, vaan ne ovat ohjautuneet niihin luontevasti kunkin alueen vahvuuksien pohjalta. Perinteinen toimialajako kuvaa parhaiten yritysrahoituksen (EU+valtio) kohdentumista eri elinkeinosektoreille. Yritysrahoituksesta 80,7 % kohdistuu toimintalinjaan 1 ja 65,1 % siitä on kohdistunut teollisuuteen. Länsi- Suomelle tärkeitä toimialoja ovat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joiden yhteen laskettu kumulatiivinen kohdennusosuus toimintalinjassa 1 oli 28,5 %. Tältä osin tuki noudattaa Länsi-Suomen vientivetoisen vahvan metalli-, kone- ja laiteteollisuuden tarpeita. Toinen tärkeä toimiala puutavara- ja puutuoteteollisuus yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa yltävät 12,5 %:iin eli ne ovat edelleen merkittävä tuen saaja ja toimintasektori alueella. Yksittäisistä toimialoista Kumi- ja muovituotteiden valmistus 5,3 % ja Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 7,7 % nousevat myös esille. Rahoituksen sitoutuminen ja maksatukset Kaikki EAKR+valtio -rahoitusta on jo kertaalleen sitoutettu ja 258,5 m on myös maksettu 31.12.2014 mennessä. Kun huomioidaan kaikki julkinen rahoitus, niin maksettuna on yhteensä 335,4 m eli 84,2 %. Tästä kuntarahaa ja muuta julkista on 76,9 m. Maksetun kuntarahan (sis. muun kansallisen julkisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 22,9 %. Ohjelman maksatukset yhteensä ovat 659,6, josta yksityistä rahoitusta on 49,2 %. Yksityisen rahoituksen korkea osuus johtuu tuen muodostumisesta suurelta osin yritystukien kautta, missä tukiprosentti on kovin alhainen.

7 Rahoituksen piiriin on hyväksytty 4 166 hanketta, joista valtaosa 3 321 kpl on toimintalinjalta 1 (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä 1 631 on Finnvera Oyj:n hankkeita. Ohjelma TL LS 1 2 3 4 5 Julkinen kehys 2007-2013 Muu EAKR+valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen rahoitus yht. Kaikki yhteensä 31.12.2014 julkisest a Kunta+muu/ julkinen yht. Hankkeita (kpl) 142 512 025 104 320 707 6 585 850 136 792 302 387 477 111 043 348 413 430 825 77,9 % 6,1 % 2 799 157 729 270 99 551 535 32 719 585 6 114 100 16 831 366 138 385 219 155 216 585 87,7 % 28,1 % 434 68 222 650 34 059 860 25 414 149 1 045 877 3 495 652 60 519 886 64 015 538 88,7 % 43,7 % 249 17 225 612 9 630 319 3 648 846 1 189 363 1 471 854 14 468 528 15 940 382 84,0 % 33,4 % 59 12 750 068 10 964 008 0 0 0 10 964 008 10 964 008 86,0 % 0,0 % 39 LS Yhteensä 398 439 625 258 526 428 68 368 429 8 486 132 324 186 348 335 380 990 659 567 338 84,2 % 22,9 % 3 580 Sidonnat 31.12.2014, sisältää Finnveran tiedot Maakuntien sidonta-asteen eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 62,27 66,63 10,1 12,8 92,71 17,7 38,17 6,4 23,65 6,0 Sidonnat EU+Valtio 2007-2014 Maksatukset 31.12.14 m Kaikissa maakunnissa kuntaja muuta julkista rahaa on sidottu sekä maksettu yli tavoitetason ja kansallinen vastinrahoitus on näin turvattu. Viereisessä kuviossa ovat sidotut ja maksetut tuet maakunnittain vuosina 2007 2014 (ml. Finnvera Oyj). Kehyksistä ja sidonnoista ja maksatuksista puuttuvat ylimaakunnalliset, pääomarahasto, rakennemuutosvarat ja tekninen tuki. Muita huomioita Alueellisten kehittämisviranomaisten toimintaympäristö on muuttunut lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmakauden alkuvaiheisiin. Ohjelmien paikalliset rahoitusmahdollisuudet ovat edelleen kuihtumassa tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä ainakin ELSA-alueilla. Hallinnon yksinkertaistamistoimet (flat rate, lump sum) ovat alkaneet purra. Flat rate on jo laajassa käytössä. Lump sumin käyttöönotto on ollut varovaisempaa, mutta sen käyttö on yleistynyt aivan viime vaiheissa purkautuneiden varojen uudelleen käytössä. Flat rate on odotetusti nopeuttanut ohjelman loppukauden maksatuksia ja sulkemista. Suhdanteet eivät ole vielä tukeneet pääomasijoitustoiminnan vauhdittumista. Kaikkiaan sijoituspäätöksistä on Länsi- Suomeen toteutunut kaksikymmentäkaksi (4,805 m / 7,5 m ), joten tällä hetkellä rahastossa on käytettävissä n. 1,881 m. Sijoituksista kolmetoista on kohdistunut Pirkanmaalle, seitsemän Satakuntaan ja yhdet Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle. Toimialajakauma on ollut monipuolinen. Jäljellä olevilla varoilla voidaan sekä jatkorahoittaa sijoituksen saaneita yrityksiä että tehdä sijoituksia uusiin yrityksiin. Ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Maakunnat ovat olleet tyytymättömiä pääomarahaston toiminnan käyntiinlähtöön ja kritisoineet sen mahdollisuuksien vaisua tiedottamista. Rahoitusmuodosta tiedottamiseen olisi pitänyt panostaa enemmän. Pääomarahaston vaikuttavuutta on myös kyseenalaistettu. Kovin suurta vipuvoimavaikutusta ei voinut syntyä, koska rahaa oli käytettävissä vähän. Sijoitustoiminnasta eivät myöskään kunnolla päässeet osalliseksi kaikki maakunnat.

8 Viestinnässä huomiota on suunnattu ohjelman tuloksiin ja vaikutuksiin, mikä on selkiinnyttänyt EU-ohjelmien roolia strategisena maakuntien kehittämisen työkaluna. Nyt huomio suuntautuu jo paljolti tulevan ohjelmakauden ratkaisuihin. Uuden ohjelmaan rahoitus, järjestelmät ja toimintamallit keskusteluttavat. Ohjelman sulkemistoimet ovat jo pitkällä samalla, kun maakunnat valmistautuvat uuden ohjelmakauden hanketoimintaan. 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Western Finland OP Kartta 1. Länsi-Suomen ohjelma-alueen maakunnat ja alueen rakenne Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA). Liittouman neljällä maakunnalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomella, Pohjanmaalla ja Satakunnalla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Pirkanmaalla on Tampereen kanssa oma erillinen edunvalvontatoimistonsa Brysselissä. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta. Ohjelmakaudella 2000 2006 yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan Kokkolan seutukunta ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin myös koko alueella. Nykyisellä kaudella 2007 2013 alueeseen kuuluu myös aikaisemman tavoite 2 alueen ulkopuolisia alueita. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta, kuului aikaisemmin Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelman alueeseen. Lisäksi Tampereen seutu lukuun ottamatta Hervantaa ja Vaasan seutu olivat tukialueiden ulkopuolisia nk. valkoisia alueita. Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa oli vuoden 2012 alkuun mennessä tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 22 seutukuntaa ja 97 kuntaa. Vähäkyrön kunta liittyy vuoden 2013 alusta Vaasaan ja siirtyy Kyrönmaan seutukunnasta Vaasan seutukuntaan. Kuntaliitos tapahtui myös Töysän ja Alavuuden kesken. Kiikoisten kunta yhdistyi vuonna 2013 Sastamalan kuntaan ja siirtyi Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Lounais- Pirkanmaan seutukuntaan. Koko alueen pinta-ala on 65 000 neliökilometriä.

Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa (TEM 21.3.2011) nyt myös Seinäjoen seutukunta määritelty haasteelliseksi alueeksi, jonka jälkeen sen ulkopuolelle jäävät vain Tampereen, Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita. 9 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi koko EU:n alueella. Myös paikallisella tasolla on sitouduttu tiiviisti Lissabonin tavoitteisiin. Työssä ovat mukana kaikki alueelliset ja paikalliset toimijat ja työmarkkinaosapuolet. Suomen rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Alueen kilpailutekijänä pidetään myös väestömäärää, koska suuret väestökeskittymät tarjoavat vahvan kysyntäpohjan monipuoliselle elinkeinoelämälle ja muodostavat laajat työmarkkinat. Kansallisen strategian mukaan alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laajaalaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Erityyppisten yritysten hyvä toimintaympäristö ja osaavan työvoiman hyvä elinympäristö ovat kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus. Länsi-Suomessa nämä Lissabonin strategian tavoitteet ja kansallisen strategian lähtökohdat on pääosin tunnistettu. Alueen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Ottaen huomioon kansainväliset ja kansalliset strategiset tavoitteet ja ohjelma-alueen kehittyneisyyden tilan sekä kehittämistyön tarpeet ja mahdollisuudet muotoutuu Länsi-Suomen visio 2015 seuraavaksi: Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Visiossa korostuvat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden 2007 2013 keskeiset tehtävät. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Länsi- Suomessa haasteeseen vastataan erityisesti vahvoissa elintarvikkeen, metalli- ja teknologiateollisuuden, metsän, energian, puutuoteteollisuuden sekä median ja ict:n klustereissa. Niiden kehittäminen edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erityisesti teknologia-alojen koulutusketjujen toimivuuteen. Erityinen haaste on hallita kokonaisuutta, jossa vaikuttavat uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoimintaan panostaminen sekä järjestelmien ja ihmisten joustavuuden takaaminen mahdollistavat sekä uusien kasvuyritysten syntymistä että nykyisten yritysklustereiden säilyttämistä. Samaan tähtäävät myös pk- yritystoiminnan ja alihankintakulttuurin kehittäminen.

10 Menestystä koulutuksesta voidaan Länsi-Suomessa saavuttaa lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, kehittämällä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten soveltavaa tutkimusyhteistyötä, vahvistamalla koulutuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kasvattamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Tällä toiminnalla kasvatetaan entisestään alueen vahvaa erityisosaamista. Euroopassa harjoitetulla koheesiopolitiikalla tarkoitetaan Euroopan laajuista solidaarisuuteen perustuvaa politiikkaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden (koheesion) parantamiseksi vähentämällä eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Koheesiopolitiikka on tärkeä tekijä uuden Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppa 2020 strategian keskeiset tavoitteet ovat älykäs kasvu, osallistava kasvu ja kestävä kasvu. Ohjelmatyössä pyritään tukemaan näitä tavoitteita, joihin tähtäävät myös jo Suomen tällä ohjelmakaudella toteuttamat ohjelmat. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksia on jatkuvasti menetetty. Tämän kehityksen nähdään jatkuvan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa bruttokansantuote supistui 0,1 % v. 2014. Samassa yhteydessä viime vuoden neljännesvuositilinpidon kausitasoitettuja lukuja toisen ja kolmannen vuosineljänneksen kohdilta tarkennettiin alaspäin. Viime vuoden viimeisenä neljänneksenä kansantalous supistui 0,2 % edellisestä neljänneksestä. On syytä huomata, että kausitasoitetut luvut mahdollisesti vielä muuttuvat tulevissa tilastojulkaisuissa ja siten kuva talouden tilasta voi vielä hieman tarkentua. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot ja Ukrainan kriisi on nopeuttanut talouden alamäkeä. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa. Ruotsin talouskehitys jatkuu euroaluetta nopeampana ja Kiinan talous kasvaa seuraavien vuosien aikana noin seitsemän prosentin vauhdilla. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille seuraavien parin vuoden aikana. Korot pysyvät hyvin alhaisena lähivuodet. Euron heikkeneminen tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Vaikka öljyn hinnan ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun, sen hintataso jää merkittävästi menneitä vuosia alhaisemmaksi. Tilastokeskuksen maaliskuussa 2015 julkaiseman kansantalouden tilipidon mukaan vienti supistui 0,4 % v. 2014. Viennin arvo oli v. 2014 keskimäärin jo seitsemän prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 lopussa eli finanssikriisistä seuranneen toipumisen huipulla. Viennin supistumisen taustalla on useita seikkoja, joista merkittävimmät liittyvät teollisuuden rakennemuutokseen ja Suomen edelleen heikentyneeseen kustannuskilpailukykyyn. Tullin tilastojen mukaan v. 2014 eniten lisääntyi kuljetusvälineiden vienti, mutta suuri osa siitä oli kertaluontoisia toimituksia. Sen sijan elektroniikkateollisuuden vienti on kääntynyt kasvuun usean vuoden laskun jälkeen. Tuonnin määrä supistui 1,4 % v. 2014. Tullin tietojen mukaan raaka-aineiden tuonin arvo kasvoi, mutta erityisesti energiatuotteiden hintojen lasku vähensi tavaroiden tuonnin arvoa. Vaihtotaseen alijäämä v. 2014 oli enää 2,3 mrd. euroa eli 1,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä supistuikin huomattavasti vuoden loppua kohden.

Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia on viimeisen kolmen vuoden aikana heikentänyt reaalitulojen aleneminen. Heikkoa reaalitulojen kehitystä on osaltaan selittänyt mm. työllisten lukumäärän väheneminen ja välillisen verotuksen kiristyminen. Yksityisen kulutuksen määrä jatkoi viime vuonna supistumistaan 0,3 prosentilla. Kansantalouden arvonlisäys säilyi v. 2014 edellisen vuoden tasolla. Vuoden puolivälissä talous kasvoi hienoisesti, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä supistui uudestaan, kun kaikkien päätoimialojen tuotanto väheni edellisestä vuosineljänneksestä. Jalostustoimialojen arvonlisäys supistui viime vuonna neljättä vuotta, mutta palvelujen tuotanto kääntyi kasvuun ja myös alkutuotanto lisääntyi. Teollisuuden arvonlisäys supistui 1,3 %, sillä metsä- ja metalliteollisuuden tuotanto vähenivät edellisestä vuodesta. Sen sijaan kemianteollisuuden tuotanto lisääntyi. Rakentamisen arvonlisäys supistui 3,6 %, laskua tuli kolmantena peräkkäisenä vuotena. Palvelujen tuotanto lisääntyi 0,7 %, etenkin informaatio- ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistöalan toimialoilla. Sen sijaan kaupan, logistiikan sekä julkisen palvelun toimialoilla tuotanto supistui. Talouden palveluvaltaistuminen on jatkunut, sillä palvelutuotannon osuus on jo yli 71 % arvonlisäyksestä, kun taas jalostuksen osuus on supistunut runsaaseen neljännekseen. Kokonaisarvonlisäys on yhä 8½ % pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopulla. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen haastavana. Työllisyyskehitys oli heikkoa vuoden 2014 kahdella viimeisellä neljänneksellä. Erityisesti työttömien lukumäärä lisääntyi odotettua enemmän. Työttömyys kasvoi sekä otospohjaisen työvoimatutkimuksen (TK) että työnvälitystilaston (TEM) mukaan. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Työttömyysjaksojen kestot pidentyivät vuoden 2014 aikana. Tammikuussa 2015 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n mukaan 102 000, kun tammikuussa 2014 luku oli 86 000. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen matalasuhdanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen, alijäämä tosin pienenee vähitellen. Myös paikallishallinnon arvioidaan pysyvän lähivuodet alijäämäisenä. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema pysyy ylijäämäisenä, mutta ylijäämä on pienenemässä. Suomen alijäämä ylitti ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon viime vuonna ja ylittää sen myös tänä vuonna. Suomi tullee rikkomaan myös 60 prosentin velkarajan jo tänä vuonna. Kansainvälinen talous on vielä altis negatiivisille shokeille. Kiinassa velkaantuminen ja varallisuuden, kuten asuntojen ja osakkeiden hintojen, nousu on ollut nopeaa. Hidastuvan kasvun oloissa näistä saattaa aiheutua markkinahäiriöitä. Yleisesti ottaen maailmantalouden ja varsinkin maailmankaupan kasvunäkymät ovat vaisut. Venäjän taloudellinen kehitys tulee olemaan heikkoa lähivuodet. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on selvästi rauhoittunut ja pankkisektorin tilanne on myös kehittynyt viime aikoina parempaan suuntaan. Toisaalta kasvua tukevan kevyen rahapolitiikan johdosta alhaiset korkotasot teollisuusmaissa sekä lisääntynyt halukkuus riskinottoon ovat ohjanneet sijoitusvirtoja muun muassa asunto- ja osakemarkkinoille, mikä on voinut johtaa yliarvostukseen hinnoittelussa. Epätavallisen rahapolitiikan loppuminen, korkotasojen alkava nousu sekä Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen voivat aiheuttaa vahvoja reaktioita rahoitusmarkkinoilla. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Talouspoliittisen uskottavuuden kannalta sellaisilla rakenteellisilla uudistuksilla, joilla luodaan mahdollisuuksia avoimen sektorin tuotantopotentiaalin nostamiseen, on kiire. Avoimen sektorin kustannuskilpailukyvyn kannalta olennaista ovat tuotannontekijöiden hinnat ja niiden mahdollisimman kitkaton saatavuus. Verojärjestelmän kannustavuuteen ja työmarkkinoiden toiminnan tehokkuuteen vaikuttamisen tulisi olla edellä mainitustakin tekijöistä johtuen uudistusten kärkipäässä. Kansainvälisessä kilpailussa kustannusrakenteeseen liittyvät tekijät ovat merkittävässä asemassa markkinaosuuksista kilpailtaessa. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmaan tulee ilman rakenteellisia muutoksia muodostumaan kasvun esteeksi. Ennakoitavalla talouspolitiikalla ja julkisen talouden haasteisiin vastaavan strategian määrätietoisella toimeenpanolla luodaan tulevaisuudenuskoa vaikeina aikoina. 11

12 1.4 Länsi-Suomen tila ja kehitysnäkymät Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa valmisteltaessa laadittiin swot-analyysi, joka oli pohjana alueen strategiaa ja visiota laadittaessa. Se hyväksyttiin laajassa keskustelussa alueella ja sen hallinnon piirissä. Kansainväliset suhdanteet kääntyivät nopeaan laskuun vuoden 2008 loppupuolella ja edelleen vuonna 2009. Kansallisen elvytyksen ja EU-ohjelmien sopeuttamisen sekä vauhditusten myötä on pystytty palauttamaan usko EUohjelmien perusstrategiaan ja toimintaympäristön pääasialliseen säilymiseen. Nyt on päästy hitaan kasvun alkuun ja työllisyystilanne parantunee hitaasti. Euroopan julkisten talouksien lainavetoisuus ja liikkumavaran niukkuus pitää talousnäkymät ja euron epävakaina. 1.4.1 Väestökehitys ja muuttoliike Länsi-Suomen alueella asui tämän ohjelman valmisteluaikaan vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukkaista. Kokonaisuutena väestön kasvu on ollut +2,9 % ohjelmakauden aikana ja vuonna 2014 se oli +0,2 % eli hivenen koko maan kehitystä hitaampaa +0,4 %. Taulukko 1: Länsi-Suomen väkiluku 2006 2014 ja muutokset maakunnittain (31.12.) Maakunta 2006 2007 2008 2009 Väestö 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 kpl % Muutos 2013-2014 kpl % Satakunta 232 783 231 717 227 652 227 386 227 031 226 567 224 934 224 556 223 983-8 800-3,8 % -573-0,3 % Pirkanmaa 468 758 473 269 480 705 484 436 487 923 491 472 496 568 500 166 503 382 34 624 7,4 % 3 216 0,6 % Keski-Suomi 269 636 270 661 271 747 272 784 273 637 274 379 275 161 275 320 275 360 5 724 2,1 % 40 0,0 % Etelä-Pohjanmaa 193 585 193 827 193 511 193 524 193 504 193 735 194 058 193 977 193 400-185 -0,1 % -577-0,3 % Pohjanmaa 174 211 174 966 175 985 177 038 177 946 179 106 179 663 180 384 181 156 6 945 4,0 % 772 0,4 % L-S EAKR 1 338 973 1 344 440 1 349 600 1 355 168 1 360 041 1 365 259 1 370 384 1 374 403 1 377 281 38 308 2,9 % 2 878 0,2 % Koko maa 5 276 955 5 299 969 5 326 314 5 351 427 5 375 276 5 401 267 5 426 674 5 451 270 5 471 753 194 798 3,7 % 20 483 0,4 % Uusimaa 1 373 600 1 388 894 1 408 020 1 423 576 1 532 309 1 549 058 1 566 835 1 585 473 1 603 388 229 788 16,7 % 17 915 1,1 % Lähde: Tilastokeskus Väestö kasvoi nopeimmin Pirkanmaalla ja selvästi myös Pohjanmaalla vuonna 2014. Väestö väheni ainoastaan Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa väestön luonnollinen lisäys alitti kuolleisuuden. Nettosiirtolaisuus eli maahan muutto oli positiivinen Länsi-Suomen kaikissa maakunnissa, mutta maan sisäinen nettosiirtolaisuus oli negatiivinen Länsi-Suomen maakunnissa paitsi Pirkanmaalla (ennakkotieto). 1.4.2 Työllisyyden kehitys Työvoiman tarjonta, työttömien määrät ja työttömyysaste Yleisen taloudellisen epävarmuuden vallitessa työvoiman kehitys heijasteli väestön muutoksia, kun alueiden välinen liikkuvuus oli vähäisempää. Noususuhdanteessa vuonna 2007 työvoiman määrä vielä laski, kun elinkeinoelämä muualla tarvitsi työvoimaa ja osaajia. Työvoiman tarjonta supistui Satakunnassa ja pysyi lähes entisellään Etelä-Pohjanmaalla. Muilla alueilla työvoiman tarjonta on viimevuosina pääsääntöisesti lisääntynyt. Loppuvuonna 2008 käynnistynyt työttömien työnhakijoiden määrän kasvu kiihtyi vuonna 2009, mutta kääntyi vuosina 2010 ja 2011 selvään työttömien työnhakijoiden määrän laskuun. Vuosina 2012 2013 työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi jälleen ja vielä vuonna 2014 työttömien määrä kasvoi 8,6 % nousten 95.039 työttömään. Länsi-Suomen työttömyysaste nousi 14,6 %:iin (v. 2013 13,5 %). Euro-epävarmuuden ja viennin vedon puuttuessa työttömyys vain paheni.

13 Taulukko 2: Työvoima, työttömät työnhakijat ja työttömyysasteet 2014 sekä niiden muutos 2013 2014 Maakunta Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Työvoiman määrä Työttömien määrä Työttömyys aste Määrä Muutos 13-14 Määrä Muutos 13-14 Osuus Muutos 13-14 kpl kpl % kpl kpl % % kpl % 103 853-348 -0,3 % 15 036 1 471 10,8 % 14,5 1,5 12,6 % 241 918 1 872 0,8 % 38 529 2 983 8,4 % 15,9 1,1 8,9 % 128 435 52 0,0 % 23 008 1 251 5,7 % 17,9 1,0 6,8 % 88 601-35 0,0 % 10 757 1 026 10,5 % 12,1 1,1 11,5 % 86 113 112 0,1 % 7 709 776 11,2 % 9,0 0,9 13,6 % L-S EAKR 648 920 1 653 0,3 % 95 039 7 507 8,6 % 14,6 1,1 9,7 % Koko maa 2 621 312 10 148 0,4 % 363 268 33 369 10,1 % 13,9 1,3 11,9 % Uusimaa 820 857 8 238 1,0 % 90 856 12 533 16,0 % 11,1 1,5 19,2 % Lähde: TEM Alle kymmenen prosentin työttömyyteen jäätiin vielä Pohjanmaalla 9,0 %. Heikoin työllisyystilanne oli Keski- Suomessa, jossa työttömyysaste nousi 17,9 %:iin (v.2013 16,6 %). Länsi-Suomessa työttömyysaste huononi 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden. Kaiken kaikkiaan työttömyys heikkeni Länsi-Suomessa hivenen koko maata ja selvästi esim. Uusimaata nopeammin. Palkkaperusteisin toimin työllistetyt Työllisyyslukuja ovat aina parantaneet työvoimapoliittiset toimenpiteet. Tukityöllistettyjen määrä kasvoi vain 222 kpl, kun se edellisenä vuonna oli kasvanut 1.893 kpl. Samalla tukityöllistettyjen suhteellinen osuus yleensä työttömistä on joko hivenen laskenut tai pysynyt entisellään. Tukityöllistettyjen määrän kasvoi hivenen Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, mutta laski Keski- Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tukityöllistettyjen määrä kasvoi Länsi-Suomessa hivenen koko maata nopeammin mutta Uusimaata hitaammin. Tukityöllistettyjen painopiste on siirtynyt kasvukeskuksiin, joissa nuorten työvoimareservien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat edelleen nopeassa kasvussa. Taulukko 3: Palkkaperusteisin toimenpitein sijoitettujen määrät ja osuudet työttömistä ja työvoimasta vuosina 2013 2014 sekä niiden muutokset vuosina 2013 2014 Maakunta Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Tukityöllistettyjen määrä Muutos 2013-2014 Tukityöllistettyjen osuus työttömistä Muutos 2013-2014 2013 2014 kpl % 2013 2014 1 437 1 602 165 11,5 0,106 0,11 % 0,00 yks. 0,0 % 3 102 3 401 299 9,6 0,09 0,09 0,00 0,0 2 665 2 534-131 -4,9 0,12 0,11-0,01-0,1 1 097 904-193 -17,6 0,11 0,08-0,03-0,3 797 879 82 10,3 0,11 0,11 0,00 0,0 L-S EAKR 9 098 9 320 222 2,4 0,10 0,10-0,01-0,1 Koko maa Uus imaa Lähde: TEM 34 345 34 886 541 1,6 0,10 0,10-0,01-0,1 7 850 8 484 634 8,1 0,10 0,09-0,01-0,1

14 Tukityöllistettyjen osuus työttömistä on vakiintunut Länsi-Suomessa ja koko maassa 10 %:iin työttömistä. Uudellamaalla tukityöllistettyjen määrä vielä kasvoi. Länsi-Suomessa työttömyysaste oli korkein 17,9 % Keski- Suomessa, jossa se oli reilut kolme prosenttiyksikköä Länsi-Suomen työttömyysastetta korkeampi. Pitkäaikais-, nuoriso- ja naistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi jo vuonna 2009 nousuun lukuun ottamatta Satakuntaa ja Pohjanmaata. Vuosina 2010 ja 2012 pitkäaikaistyöttömien määrä nousi, mutta välivuonna 2011 se kävi jo lievässä laskussa. Vuonna 2013 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 27,0 %:iin, mille tasolle 26,3 % se jäi myös vuodeksi 2014. Koko maan vastaava luku oli 27,1 % ja uudella maalla peräti 30,8 %. Länsi-Suomessa ainoastaan Pirkanmaalla pitkäaikaistyöttömien määrä laski 944 kpl. Nopeinta kasvu oli Keski-Suomessa, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 1.381 kpl. Nuorisotyöttömien osuus työttömistä oli laskussa vuosina 2010 2011, mutta kääntyi nousuun vuonna 2012 ja on jatkunut edelleen. Vuonna 2014 alle 25 vuotiaita työttömiä nuoria oli kuitenkin, lopullisten tilastojen mukaan, yhteensä 14.646 kpl ja kasvua edellisestä vuodesta oli 16,4 % eli hiukan kokonaistyöttömyyttä hitaammin. Länsi- Suomessa nuorten työttömien osuus koko maan nuorista työttömistä kasvoi ja oli 29,1 % edelleen ja ylitti alueen väestöosuuden (väestöosuus 25,2 %). Nuorisotakuun on odotettu taittavan nuorten työllisyyskehitystä parempaan. Nuorisotakuu onkin täyttänyt lupauksensa ainakin suhteessa kokonaistyöttömyyteen nähden, vaikka absoluuttisesti määrät kasvoivatkin vielä vuonna 2014. Länsi-Suomessa alle 25 vuotiaiden osuus kaikista työttömistä laski selvästi ja oli 2,2 % (14,4 % vuonna 2013). Nuorisotakuu tarkoittaa, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka. Alle 25-vuotiaalle nuorelle tai 25 29-vuotiaalle vastavalmistuneelle laaditaan työllistymissuunnitelma. Naisten työllisyys on heikentynyt muun työllisyyden tavoin, mutta vuoden 2009 jälkeen se on tapahtunut muuta työllisyyttä hitaammin. Syynä tähän on ollut julkisen sektorin erityisesti hoiva-alan sekä palveluelinkeinon parempi työllisyys. Naistyöttömien osuus työttömistä on tämän ohjelmakauden aikana laskenut 51 %:sta ja vakiintunut noin 41 42 %:iin. Vuona 2014 työttömien naisten määrä lisääntyi 2.752 kpl ja 7,5 %. Pitkittynyt lama on alkanut vaikuttaa myös julkisen sektorin työpaikkoihin sekä palveluelinkeinoihin. Taulukko 4: Pitkäaikais-, alle 25 v. ja naistyöttömät työnhakijat 2014 ja niiden muutokset 2013 2014 Pitkäaikais- Muutos 13-14 Nuoria alle Muutos 13-14 Nais- Muutos 13-14 Maakunta työttömiä kpl % 25 v. työttömiä kpl % työttömiä kpl % Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 3 911 421 12,1 % 2 086 267 14,7 % 6268 370 6,3 % 10 545-944 -8,2 % 5 407 439 8,8 % 16210 978 6,4 % 7 145 1 381 24,0 % 3 592 357 11,0 % 9622 715 8,0 % 1 739 263 17,8 % 1 750 196 12,6 % 4203 329 8,5 % 1 675 240 16,7 % 1 811 802 79,5 % 3064 360 13,3 % L-S EAKR 25 015 1 361 5,8 % 14 646 2 061 16,4 % 39367 2 752 7,5 % Koko maa 98 537 15 790 19,1 % 50 382 6 153 13,9 % 151785 14 652 10,7 % Uusimaa 27 955 7 762 38,4 % 10 226 1 873 22,4 % 39819 5 940 17,5 % Lähde: TEM Työllisyystilannetta on tarkasteltu maakuntakohtaisesti tarkemmin luvussa 6. OHJELMAN TOIMEENPANO MAAKUNNISSA. LIITE 1: Työllisyyden kehitys - taulukot

15 1.4.3 Koulutusrakenteen kehitys Innovaatioympäristöt Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. Länsi-Suomessa on seitsemän teknologiakeskusta, jotka vastaavat kansallisesta osaamiskeskusohjelmasta alueellaan. SHOKit eli strategisen osaamisen keskittymät tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Näistä Metallituotteet ja koneenrakennuksen SHOKia FIMECC Oy vedetään Tampereelta käsin. Klusteripohjainen kansallinen osaamiskeskusohjelma ja sitä myötäilevät suuralueen yhteiset teemat ohjaavat kehityssuuntia. Näistä teema 1:n Kärkiklustereista Älykkäät koneet ja laitteet ja Energiateknologia vahvoina toimialoina sekä Jokapaikan tietotekniikka pienempänä kasvualana ovat erityisen tuen kohteina Länsi-Suomessa. Alueella toimii neljä yliopistoa ja kaksi yliopistokeskusta sekä eri yliopistojen erillisiä yksiköitä. Ammattikorkeakouluja on viisi ja lisäksi alueella toimii kaksi muun AMK:n yksikköä. Näiden yhteistyötä ja erikoistumista pyritään lisäämään osaamisen vahvistamiseksi. Valtion teknisen tutkimuslaitoksen (VTT) Tuotteet ja tuotanto -yksikkö on Tampereella ja Prosessit -yksikkö Jyväskylässä. Tampereella on myös osia Tietotekniikan, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksiköstä ja Prosessit -yksiköstä. Vaasassa toimii VTT:n energiaan erikoistunut yksikkö. Porissa toimii VTT:n ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteinen innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikkö. Osaamiskeskustoiminnalla ja keskittymällä kärkiklustereiden toiminnan kehittämiseen vaikutetaan laajasti koko ohjelma-alueen osaamistasoon ja vetovoimaisuuteen. Osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen tapahtuu tutkimusyksiköiden, korkeakoulujen ja yritysten verkostoissa triple helix periaatteen mukaisesti. Nyttemmin Osaamiskeskusohjelma on päättynyt ja vuoden 2012 lopulla aloitettiin suunnitella Innovatiiviset kaupungit INKA ohjelmaa sen jatkajaksi tulevaa ohjelmakautta varten. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti 3.10.2013 valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Sen valtion rahoitus on vuosittain yhteensä 10 milj. euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti 10 milj. euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varattaan valtakunnallisiin teemoihin EAKR varoja 10 % eli noin 13 m /v. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Tekes. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna 2017. Ohjelmaan on valittu viisi kansallista teemaa ja niiden kumppaneiksi valitut seitsemän kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensimmäinen, kumppanit seuraavina) ovat: Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Kyberturvallisuuden teemaan ei valittu muita kaupunkiseutuja kumppaneiksi. Ammatillisessa koulutuksessa oli ohjelma-alueella runsaat 81 001 opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa olevien määrän kasvu on kasvanut, mutta myös tilastointiperuste on muuttunut (kts. Huom. 2 / Taulukko 5). Ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa olevien määrän kasvu taittui hieman. Luottamus ammatilliseen koulutukseen on nuorilla vahvaa. Alueen perusteollisuuden toimivuuden ja uusiutumisen kannalta on tärkeää kouluttaa riittävästi nuoria teollisuuden ja rakennustoiminnan tarvitsemiin ammatteihin.

16 Taulukko 5: Ammatillisen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen opiskelijamäärät Länsi- Suomessa 2013 Vuonna 2013 Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopisto-koulutus Satakunta 14111 6006 2426 Pirkanmaa 27389 10479 24527 Keski-Suomi 17319 7289 13073 Etelä-Pohjanmaa 12787 4904 17 Pohjanmaa 9395 5689 7398 Länsi-Suomi 81001 34367 47441 Koko maa 313610 138880 167179 Lähde: Tilastokeskus. Huom. 1 Etelä-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijat kirjautuvat muille alueille Huom. 2 Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Kirsi Mukkala Työvoiman saatavuus ja osaamisen taso sekä jatkossa väestön ikääntyminen ovat ohjelma-alueen haasteita. Näihin haasteisiin vastataan koulutuksen sisällöllisellä uudistamisella ja oppimisympäristöjen kehittämisellä. Sama koskee yrittäjyyden ja yritystoiminnan kasvavaa merkitystä. Vallitseva keskittymisen tendenssi uhkaa nykyisiä ammatillisen koulutuksen rakenteita ja vaikuttaa ainakin koulutuksen kokoamiseen nykyistä harvempien ylläpitäjien toteuttamaksi. Väestön koulutustaso Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2013 nousi Länsi-Suomessa 27,5 %:iin. Se oli maakunnissa korkein 30,2 % Pirkanmaalla ja alin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kahden tiedeyliopiston Pirkanmaalla on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko maata suurempi. Tutkinnon suorittaneita oli Länsi-Suomessa vuonna 2013 68,5 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut kaikissa Länsi-Suomen maakunnissa, mutta ainoastaan Pirkanmaa ja Keski-Suomi ylittivät koko maan osuuden tutkinnon suorittaneissa. Taulukko 6: Korkea-asteen ja tutkinnon suorittaneiden osuus Länsi-Suomessa maakunnittain 2000 ja 2007 2013 (%) 15 v. täyttäneistä Tutkinnon suorittaneet % Korkea-as te % 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Satakunta 55,4 61,2 61,9 62,8 63,6 64,5 65,4 66,4 19,3 21,8 22,2 22,5 22,9 23,3 23,7 24,2 Pirkanmaa 60,6 66,7 67,5 68,3 69,1 69,9 70,7 71,7 23,2 26,7 27,4 27,8 28,5 28,9 29,5 30,2 Keski-Suomi 58,7 65,0 65,8 66,6 67,5 68,4 69,3 70,3 21,6 24,7 25,4 25,8 26,2 26,7 27,1 27,7 Etelä-Pohjanma 54,5 61,1 61,9 62,8 63,9 64,9 65,8 66,8 18,0 20,7 21,3 21,7 22,1 22,5 22,9 23,5 Pohjanmaa 57,0 62,8 63,5 64,4 65,3 66 67,0 68,0 21,9 24,9 25,6 26,1 26,6 27,0 27,4 28,1 Länsi-Suomi 57,9 64,1 64,9 65,7 66,6 67,5 68,3 69,4 21,3 24,4 25,0 25,4 25,9 26,4 26,8 27,5 Koko maa 59,4 64,8 65,5 66,2 67,0 67,7 68,5 69,4 23,3 26,2 26,9 27,3 27,8 28,2 28,7 29,3 Lähde: Tilastokeskus Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Vuoden 2014 aikana Suomen talouselämä oli edeltäneen luottolaman ja Euroopan julkisen talouden ylivelkaantumisten myötä edelleen melkoisessa epävarmuudessa. Kreikan ja joidenkin muiden Etelä-Euroopan maiden kärjistyneet velkaongelmat, euron kriisi ja viennin ongelmat laskivat myös Suomen talousennusteita

17 pitkällä tähtäimellä. Rakennemuutosten uhka ja veronkorotusten ja lisäsäästöjen tarpeet kävivät myös Suomessa yhä välttämättömämmiksi. Työllisyys väheni jo vuonna 2011, mutta kääntyi uudelleen huonompaa vuoden 2011 lopussa ja on heikentynyt edelleen. Vaikka Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla kehitys oli vahvempaa kuin muualla maassa, niin myös täällä yritykset ovat tulleet varovaisiksi rekrytoinneissaan ja yt-neuvottelu ovat yleistyneet. Lukuisten yt- neuvottelujen myötä moni lippulaivayritys joutui jälleen lomauttamaan, irtisanomaan tai muuten sopeuttamaan toimiaan. Talouden taantumasta johtuen rekrytointiongelmat olivat vain paikallisia ja toimialakohtaisia. Erityisesti hoivaalat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Ongelmia oli lähinnä opetusalalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa, josta on kuitenkin muodostumassa pullonkaula-ala. Työvoimapulaa on eri henkilöstöryhmissä lääkäreistä lähihoitajiin. Koska väestö ikääntyy nopeasti, hoidon tarve kasvaa. Hoitoalalla myös poistuma - eläköityminen ja vaihto toisiin ammatteihin - on voimakasta. Vajetta on yritetty korjata lisäämällä koulutusta ja kannustamalla hoitajien ja lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa. Hetkellisesti Soteprosessi on ehkä myös lykännyt ratkaisuja ja hillinnyt tarpeita. Esimerkkinä lisääntyneistä rekrytointiongelmista on Satakunnan tilanne, jossa pula on kohdistunut erityisesti terveydenhoito- ja sosiaalialalle, jossa työvoiman poistuma lähivuosina on noin 500 henkeä vuosittain. Työikäinen väestö kokonaisuudessaan vähenee Satakunnassa jatkossa yli 2600 hengellä vuosittain, mikä vääjäämättä aiheuttaa osaamisvajetta useilla aloilla, esim. metalliteollisuudessa ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Tilanne on sama kaikissa maakunnissa ja sitä on pyritty lievittämään mm. rakennerahastoilla kuten esimerkiksi Vaasan opetusterveyskeskus (A32252) hankkeella. Ammattibarometrissaan mm. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistot arvioivat, että kroonisia osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa opetusalalla, sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Saatavuusongelmien arvioidaan kohdistuvan myös esimerkiksi taloushallinnon suunnittelijoihin, kirjanpitäjiin, ajoneuvoyhdistelmien ja maanrakennuskoneiden kuljettajiin, keittiö- ja ravintolatyöntekijöihin, sekä siivoojiin. Lähikuukausina ylitarjontaa arvioitiin olevan muun muassa talonrakennustyöntekijöistä, toimistotyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, ATK-suunnittelijoista, mikrotukihenkilöistä, ompelijoista ja teollisuuden sekatyöntekijöistä. Maakunnan ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa osaltaan tilanteen heikkenemiseen. Huolestuttavaa on myös, että viime vuosien talousturbulenssi on aiheuttanut imagotappion erityisesti metalliteollisuudelle. Alan opiskelijamäärät ovat laskeneet sekä nuorisoasteen koulutuksessa että työvoimakoulutuksessa. Työllistymismahdollisuudet toimialalla ovat kuitenkin mielikuvia valoisammat. Tulevaisuudessa työvoimapula kohdistuu myös runsasta diplomi-insinööri- ja insinööriosaamista vaativaan teollisuuteen. Insinöörejä koulutetaan runsaasti mm. Pohjanmaalla, mutta toisaalta koulutusta pitäisi kohdistaa enemmän ja rajatummin juuri niihin koulutusohjelmiin, joille maakunnan teollisuudella on eniten kysyntää. Pohjanmaalle kone-, metalli-, energia- ja sähköteollisuus ovat tärkeitä maakunnan menestykselle ja oikeiden osaajien saaminen näille aloille on kohtalonkysymys. Jossain vaiheessa nousu käynnistyy ja rekrytointiongelmat nousevat jälleen etualalle. Osaamisvetoisessa aluekehityksessä koulutetun työvoiman merkitys on suuri. Työikäinen väestö vähenee koko alueella, mikä vääjäämättä aiheuttaa osaamisvajetta teknologiateollisuuden lisäksi monilla muilla aloilla kuten elintarviketeollisuudessa tai palvelualoilla. Myös uusista yrittäjistä ennakoidaan puutetta nykyisten siirtyessä eläkkeelle. Ikääntyvä väestöpohja ja kasvukeskuksiin suuntautuva nuorten lähtömuutto heikentävät maaseutualueiden tilannetta entisestään. Elinkeinorakenteessa tapahtuu koko ajan rakenteellisia muutoksia. Alkutuotannosta vähenee vieläkin huomattavasti työpaikkoja. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyvät. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Metsä- ja teknologiateollisuudessa uudistuminen jatkuu. Meneillään oleva perinteisen teollisuuden ja IT -alan rakennemuutos (erityisesti Nokia Oyj:n strategiamuutos) sekä taantuman heijastusvaikutukset vaikeuttavat koulutustarpeen pitkäjänteistä

18 suunnittelua. Osaavan työvoiman saatavuus sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ovat keskeisiä koulutus- ja työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ja viranomaisten yhteistyöllä turvattavia tekijöitä. Toimivat työmarkkinat -ohjelma on Keski-Suomen toimijoiden yhteinen tarkastelu alueellisten työmarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Ohjelma on lisännyt yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työmarkkinoilla vaikuttavista ilmiöistä. Painopisteitä ovat: Nuoret: tuetaan koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa peruskoulusta ammattiin valmistumiseen saakka. Yrittäjyys: uusia työpaikkoja luodaan tukemalla yritysten perustamista ja tuottamalla asiakaslähtöisiä yrityskehityspalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllistymisen toimintamallit: työllistymistä tukevat palvelut tuotetaan toimijoiden yhteistyönä asiakaslähtöisesti. Työhyvinvointi: hyvinvoivissa työyhteisöissä työelämän laatu paranee ja työurat pidentyvät. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimii myös ennakointiryhmä, joka tuottaa toimintaympäristön kehitysnäkymistä ja työvoimatarpeista monipuolista tietoa. Ennakointiryhmään kuuluu ennakoinnista ja strategisesta suunnittelusta vastaavia henkilöitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Seinäjoen yliopistokeskuksesta, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista ja Etelä- Pohjanmaan Yrittäjistä. Lisäksi ryhmään kuuluu asiantuntijoina edustajia Tilastokeskuksesta, Seinäjoen kaupungilta, SoNET Botniasta ja toisen asteen oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla ennakointiryhmä toimii sopimuspohjaisesti, vaikka useimmissa muissa maakunnissa ryhmän toiminta on hankkeistettu. 1.4.4 Yritystoiminnan kehitys Länsi-Suomen elinkeinotoiminnan monialainen osaaminen on tulosta globaalisti toimivien yritysten ja alihankintaverkostojen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, teknologia- ja osaamiskeskusten yhteistyöstä. Yritystoiminnan tukemiseen julkinen sektori on panostanut kehittämällä yrityspalveluja, yrityskummitoimintaa, teknologiakeskuksia, osaamiskeskusohjelmia ja rahoitusjärjestelmiä. Investointitavaroihin painottuneesta viennistä johtuen vuosina 2008 2009 alkanut lama vaikuttaa edelleen voimakkaasti alueen yritysten ja osaamisverkostojen toimintaan, mutta kehityksen uskotaan olevan käänteessä kohti hitaan kasvun vaihetta. Ohjelmatyössä tämä näkyy siten, että yritysten investoinnit ovat lykkääntyneet ja niiden tukemiseen varatut EU-varat ovat jääneet odottamaan ELY:hin. Vaikka ohjelma-alueella on koettu voimakas rakennemuutos perinteisestä teollisuudesta tietoteollisuuteen ja maataloudesta palveluelinkeinoihin, pääosa kansalaisista saa edelleen toimeentulonsa perinteisestä teollisuudesta, kaupan sektorilta ja palvelujen tarjonnasta. Rakennemuutokset ja laskusuhdanne ovat kuitenkin aiheuttaneet työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja lomautuksia. Kansainvälisen laman myötä uhkaamassa ollut työvoimapula näyttää ainakin lykkääntyneen huolimatta väestön nopeasta ikääntymisestä. Ohjelmakaudella arvioidaan koko ohjelma-alueen teollisten työpaikkojen vähenevän nykyisestään. Vähenemistä on jo tapahtunut esimerkiksi paperiteollisuudessa, jolla on suuria toimipaikkoja alueella. Myös IT -alan rakennemuutos (erityisesti Nokia Oyj:n strategiamuutos) tuntuu alueella. Osaamisintensiivisten ja palvelualojen merkityksen arvioidaan puolestaan kasvavan. Perinteinen teollisuus tarvitsee rinnalleen uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä, jotka avaavat uusia ovia kansainvälisille markkinoille. Koko ohjelma-alueella yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkitys kasvaa. Tavoitteena on myös tuottavuuden kasvu. Vientiteollisuudella on edelleen merkittävä rooli elinkeinorakenteessa, joten sen kehittämistä ei saa unohtaa. Keski-Suomen liiton teettämän selvityksen mukaan vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Väestö ikääntyy koko ohjelma-alueella, mikä on sekä haaste että mahdollisuus. Ikääntyminen tuottaa entistä enemmän tarvetta sukupolvenvaihdoksiin yrityksissä. Samoin syntyy tarvetta uudentyyppisten ja peruspalvelujen tuotannon lisäämiseen. Länsi-Suomessa arvioidaan keskittymistä tapahtuvan maakuntakeskuksiin ja muihin asutuskeskuksiin. Tämä merkitsee harvaan asutun ja ydinmaaseudun ongelmien lisääntymistä erityisesti niiden alueiden vanhenevan väestön palvelujen järjestämisessä.

19 Talouden ongelmat heijastuvat kuntatalouteen ja edelleen kuntien mahdollisuuksiin osallistua aluekehitykseen. Kuntarakenteessa on tapahtunut ja tapahtumassa runsaasti muutoksia ohjelmakauden aikana. Kunta- ja soteuudistukset ovat vielä ilman lopullista hahmoaan, mikä näkyy kuntapuolen passiivisuutena ja epävarmuutena aluekehitystyössä. Uudistuksilla pyritään taloudellisesti entistä vahvempiin yksiköihin, joilla on myös paremmat mahdollisuudet taata tasapuoliset palvelut sekä osallistua oman alueensa ja seutukuntansa kehittämistyöhön. 1.5 Kansallisen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Pääministeri Alexander Stubbin Hallituksen ohjelma perustuu edellisen, pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepolitiiseen ohjelmaan ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Hallituksen painopisteitä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden toteuttaminen (tavoitepäätös) 2011 2015 Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille 2011 2015 (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2014 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois- Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2014 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien (2014 2017) valmistelussa. Uudet maakuntaohjelmat hyväksyttiin vuoden 2014 aikana. Alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen Vuonna 2013 valmisteltiin alueiden kehittämisestä annetun lain ja rakennerahastolain yhdistämistä niin, että kansallinen alueiden kehittäminen ja rakennerahastotoiminta sovitetaan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Uuden lainsäädännön tarpeen loi Euroopan unionin rakennerahastokauden vaihtuminen sekä kansalliset uudistustarpeet. Lakiuudistustyötä ohjasi valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE), jossa ovat jäseninä keskeisten ministeriöiden, suuralueittain ELY-keskusten ja maakuntien liittojen sekä järjestöjen edustajat. Uudet lait astuivat voimaan tammikuussa 2014.

20 Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi 26.6.2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012 2015. Toimenpideohjelmista toteutettujen seurantakyselyiden mukaan ohjelmat ovat myötävaikuttaneet omalta osaltaan kaupunkien, maaseudun ja saariston elinkeinojen, innovaatiotoiminnan, palvelujen, infrastruktuurin ja ympäristön sekä luonnonarvojen suojelun kehittymiseen käytettävissä olevien määrärahojen ja mahdollisuuksien asettamissa rajoissa. Ohjelmat ovat saaneet laajasti aikaan kehittämistoimenpiteitä. Toimenpideohjelmien avulla on osaltaan toteutettu alueiden erityispiirteet huomioon ottavaa alueiden kehittämistä. Kolmea toimenpideohjelmaa ja niiden toteuttamista yhdistäviä teemoja ovat mm. kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen, rakennemuutoksen hallinta alueilla, puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian kehittäminen sekä Venäjän mahdollisuuksien ja investointien hyödyntäminen, joita kaikkia on vahvasti tuettu toimenpideohjelmien avulla. Kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteisenä hankkeena on vuonna 2013 valmistunut uusi paikkatietopohjainen kaupunki-maaseutuluokitus, jota on hyödynnetty suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjelmilla on pystytty suuntaamaan alueiden kehittämiseen käytössä olevaa valtion, kuntien ja yksityisen sektorin sekä EU-rahoitusta päättyneellä ohjelmakaudella. Ohjelmien toteuttamiseen on käytettävissä kansallisen rahoituksen lisäksi uudella ohjelmakaudella 2014 2020 EU:n varoja rakennerahastohankkeisiin (yhteensä 1,5 mrd euroa), maaseudun kehittämiseen (mm Leader-toiminta) (yhteensä 340 milj. euroa), maataloustukiin (yht. 520 milj. euroa) ja kalataloustukiin (yht. 47 milj. euroa). Osa tästä rahoituksesta kanavoituu toimenpideohjelmien toteuttamiseen. Resurssien niukentuessa niiden älykäs ja tehokas kohdentaminen ja moninainen rahoituslähteiden käyttö on yhä tärkeämpää, samoin kuin toimenpiteiden toteuttaminen entistä enemmän eri tahojen kumppanuudessa ja yhteistyöllä. Alueiden kehittämisessä paikallinen, asukkaiden ja muiden toimijoiden omaehtoinen toiminta on merkittävä resurssi. Maaseutupolitiikan toimenpideohjelman toteuttamisessa keskiössä on ollut maaseudun infrastruktuurin parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen. Myös paikallisen kehittämisen toimintatapoja on vahvistettu ja lähidemokratian toimintamalleja edistetty. Saaristopoliittisella toimenpideohjelmalla on tuettu mm. saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehittelyä ja markkinointia, etätyön tekoa, vapaa-ajan asumisen kehitysedellytyksiä ja saaristoliikenteen ja tietoliikenneyhteyksien kehitystä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaa on edistetty sekä valtion ja kaupunkien vahvistuneessa kumppanuudessa tapahtunein toimenpitein että kaupunkien omilla hankkeilla ja prosesseilla. Toimenpiteillä on vahvistettu kilpailukykyä, lisätty sosiaalista eheyttä ja vastattu ilmastonmuutokseen. Keskeisin askel ovat suurten kaupunkiseutujen kanssa solmitut kasvusopimukset sekä näillä seuduilla toteutettava ja käynnistynyt Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA). Valtioneuvosto asetti kesällä 2013 maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n jatkokaudelle vuoden 2015 loppuun. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, Mahdollisuuksien maaseutu 2014 2020. YTR hyväksyi sen toimintaohjelmakseen helmikuussa 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 5.11.2014 yhteiskuntamaantieteen professori, FT Perttu Vartiaisen selvitysmieheksi, jonka tehtävänä oli laatia selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista. Selvitys valmistui 19.12.2014. Selvityksessä arvioidaan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan tehtäviä, roolia ja vaikuttavuutta osana kansallista aluekehittämistä. Selvityksen jatkotoimista päätetään lausuntokierroksen jälkeen vuoden 2015 aikana.

21 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Valtio on solminut hallitusohjelman mukaiset kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimukset allekirjoitettiin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseutujen kanssa 20.12.2013. Samat 12 kaupunkiseutua ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisällytetään ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään v. 2014 käynnistyneellä INKAohjelmalla. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa on sovittu valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013 2015. Kasvusopimukset kattavat joukon erilaisia, strategisesti merkittäviä kehittämisteemoja, joista kaikille yhteisenä ja tärkeänä teemana ovat satsaukset innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Sopimuskumppanina kaupunkiseutujen toimijoiden kanssa ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö. Näin laaja kasvusopimusmenettely on ensimmäinen valtion ja kaupunkiseutujen välillä. Kasvusopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kasvusopimusten ulkopuolinen arviointi valmistui alkuvuodesta 2015. Tempo Economics Oy:n tekemän arvioinnin mukaan kasvusopimusten laatiminen suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä on ollut tärkeä avaus kaupunkien ja valtion välisen suoran yhteistoiminnan kehittämisessä ja kaupunkiseutujen aseman vahvistamisessa kilpailukyvyn moottoreina. Sopimusmenettelyn vahvuus on ollut sen joustavuudessa suhteessa perinteisiin aluekehitysprosesseihin. Silti sopimusten vahvuuksia ei ole vielä pystytty täysin hyödyntämään. Kasvusopimukset ovat kaupunkipolitiikan väline, jolla vahvistetaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta. Päätavoitteena on kaupunkiseutujen ja valtion yhteistyössä löytää ja priorisoida kasvua lisäävät ja strategisesti merkittävät kehittämisteemat, joita molempien myötävaikutuksella toteutetaan. Esimerkkejä sopimusten teemoista ovat mm. innovatiiviset julkiset hankinnat, asemanseutujen kehittäminen vetovoimaisina solmukohtina ja kaupunkien keskeisten aluekohteiden kehittäminen. Arvioinnin mukaan kasvusopimukset ovat olleet kasvu- ja kilpailukykyvaikutuksiin nähden onnistuneita strategisia kehyksiä toiminnalle, joskin niiden vaikutus konkreettiseen toimintaan on toistaiseksi ollut vähäinen. Kasvusopimusten suunniteltu dynamiikka toimii, mutta samalla niiden ohjausvaikutusta konkreettiseen tekemiseen pitäisi lisätä. Olennainen sopimusten hyöty on ollut, että sopimukset ovat tarjonneet suoran kommunikointiväylän kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välille tärkeiden hankkeiden vauhdittamiseksi. Kaupunkien kaikki odotukset eivät kuitenkaan ole täysin toteutuneet. Sopimusten kautta ei ole vielä riittävän merkittävästi saatu kohdennettua valtion resursseja Metropolipolitiikka Hallituksen iltakoululinjauksen (21.9.2011) mukaan metropolipolitiikan sisällöllisiä painopisteitä ovat tällä hallituskaudella olleet hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Metropolipolitiikan toteuttamisvälineitä ovat aiesopimukset, ohjelmat, yksittäiset hankkeet ja selvitykset. Valtion ja metropolialueen kuntien kesken aiesopimuksia on tehty seuraavasti: MAL-aiesopimus v. 2012, jota täydennettiin sopimuksella suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi v. 2014, kasvusopimus v. 2013 sekä maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tehostava aiesopimus v. 2013. Sopimusten toteutumisten seurannan mukaan MAL-aiesopimus on toteutunut yli 90 prosenttisesti. Kasvusopimuksen ja maahanmuuttajien kotoutumisen aiesopimuksen toimenpiteet ovat edenneet joskin

22 kunnat toivoivat kummankin sopimuksen osalta enemmän valtion panostusta toimenpiteiden toteuttamiseen. Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa valmisteltiin STM:n koordinoimana yhdessä seudun kuntien kanssa, mutta valmistelu ei johtanut sopimuksen solmimiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa 2012-2015 on toteutettu siten, että kokonaisasunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on saatu alenevaan suuntaan, mikä on kansainvälisen arvioinnin mukaan yksi maailman parhaista esimerkeistä. Metropolialueen kunta- ja hallintorakenteita koskeva esiselvitys käynnistettiin elokuussa 2012 ja selvityshenkilöt luovuttivat loppuraporttinsa maaliskuun alussa 2013. Hallitus linjasi jatkovalmistelua 29.8.2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan. Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä asetettiin 4.10.2013. Työryhmän väliraportti valmistui 1.4.2014. Hallitus linjasi jatkovalmistelua 28.8.2014. Hallituksen esityksen luonnos metropolilakipaketista valmistui 10.12.2014, ja lähetettiin lausunnoille 4.2.2015 asti. Hallituksen esitystä ei annettu eduskunnalle. Metropolialueella on käynnistetty useita kuntajakoselvityksiä, jotka eivät ole johtaneet kuntarakenteen muutoksiin. Metropolipolitiikan toteutumisesta on tehty ulkopuolinen arviointi alkuvuodesta 2015. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen alueellisten vahvuuksien pohjalta perustunut osaamiskeskusohjelma (OSKE) päättyi vuoden 2013 lopussa. Kaudella 2007 2013ohjelma myötävaikutti yli 800 yrityksen ja 4 000 työpaikan syntymiseen. Ohjelmaan osallistui vuosittain noin 8 000 yritystä. Vuoden 2013 aikana toiminnassa painottui hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tunnistaminen ja niiden levittäminen. Parhaat käytännöt ja tulokset koottiin Osaamiskeskusohjelma - Tuloksia ja käytäntöjä 2007 2013-julkaisuksi. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma Vuoden 2014 alusta lähtien aluelähtöisen innovaatiotoiminnan voimavarat on suunnattu Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman toteutukseen. INKA tähtää innovaatiopolitiikan kansallisten ja alueellisten toimien synergian vahvistamiseen. Ohjelmaa toteuttamaan nimettiin kaksivaiheisen haun perusteella 12 kaupunkiseutua. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma kohdentuu seuraaville temaattisille painopistealueille: Biotalous, kestävät energiaratkaisut, kyberturvallisuus, tulevaisuuden terveys sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen Hallitusohjelman mukaan Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään erillisellä ohjelmalla. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä luovutti raportin Katse pohjoiseen ministeri Vapaavuorelle tammikuussa 2013. Raportissa oli tunnistettu kahdeksan strategista painopistettä, jotka alueen kehittymisen kannalta nähtiin keskeisinä. Raportin toteuttamisen tilanne vietiin tiedoksi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle 17.12.2013. Katse pohjoiseen -raportin painopisteet ovat keskeisiä monissa hallituksen toimenpiteissä. Ne näkyvät muun muassa hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa, vuosien 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa, kaupunkien kasvusopimuksissa, Innovatiiviset kaupungit eli INKA -ohjelmassa, käynnistettävissä seutukaupunkipiloteissa, Suomen arktisessa strategiassa, rajat ylittävässä yhteistyössä, äkillisten rakennemuutosten hoidossa, kaivannaisteollisuuden toimintaohjelmassa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien tavoitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö lähti yhdessä maakuntien kanssa edistämään strategisia painopisteitä. Helmikuussa 2014 järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa jokainen alue esitti näkemykset IP-työryhmän raportissa nostetuista painopisteistä. Alueiden edustajat valitsivat merkittävimmät kehittämiskohteet, joita he katsoivat tarpeelliseksi edistää ylimaakunnallisesti. Näitä ylimaakunnallisessa yhteistyössä edistettäviä kehittämiskohteita valittiin yhdeksän. Kehittämistoimille valittiin vastuumaakunnat, joiden tehtävänä oli valmistella toimenpidesuunnitelmat ja verkoston suunnitelman toteuttamiseksi. Toimenpiteisiin ei varattu erillisrahoitusta, vaan toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnettäisiin olemassa olevia rahoitusinstrumentteja. Keskeisenä ajatuksena verkostojen luomisessa oli se, että kun sopivat rahoitushaut käynnistyvät verkostot olisivat valmiina.

23 Äkillisten rakennemuutosten toimintamalli Hallitusohjelman mukaisesti äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia alettiin uudistaa vuonna 2014. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi marraskuussa 2014, että äkillisen rakennemuutosten hallinnan mallia uudistetaan liittämällä siihen vahvasti ennakoiva elinkeinorakenteen uudistaminen. Elinkeinoja työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin kytketään alueen elinkeinorakenteen kehityksen vaihtoehtoisten kehityssuuntien ennakoiminen ja niihin varautuminen. Alueellisten toimijoiden ennakointiverkostojen ja prosessien kehittämistä ja hyödyntämistä tuetaan niin, että ennakoinnista tulee luonteva ja jatkuva osa alueiden talouksien kehittämistä. Alueet valmistelevat ennakoivaa työskentelyä hyödyntäen säännöllisesti päivitettävän valmiussuunnitelman, joka kytketään olemassa oleviin suunnittelurakenteisiin. Valmiussuunnitelma sisältää ajankohtaiset elinkeinopolitiikan täsmätoimet, jotka on valittu tilannekuvan mukaan. Lisäksi siinä vastuutetaan toimijoiden roolit äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. HALKE lakkautti marraskuussa rakennemuutoksen reagointi -työryhmän, jonka tehtävänä oli ollut koordinoida ja linjata äkillisissä rakennemuutostilanteissa käynnistettäviä tukitoimenpiteitä sekä rahoitusta. Sen tehtävistä vastaa jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön asettama rakennemuutosten koordinaatiotyöryhmä. HALKE linjasi, että nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tehdään aina tapauskohtaisen harkinnan mukaan hyödyntäen linjattuja kriteereitä. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kokonaistilanteen absoluuttinen ja suhteellinen merkitys kyseessä olevalle alueelle, myös sen kansalliset vaikutukset. Mikäli alue nimetään äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, sen on laadittava kasvusuunnitelma, josta ilmenee alueella tehtävät toimenpiteet. Vuoden 2014 aikana nimettiin yhteensä kolme äkillisen rakennemuutoksen aluetta: Kajaanin seutu, Loviisan seutu sekä Viitasaari ja Pihtipudas. Vuonna 2014 käynnistyneellä rakennerahasto-ohjelmakaudella työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole enää käytössä rakennerahastovaroja äkillisten rakennemuutosalueiden tukitoimiin, vaan rahoitus on ohjattu suoraan maakuntaliittoihin ja ELY-keskuksiin. Aluekehityksen seuranta ja ennakointi Aluekehityksen seurantaa ja ennakointia varten on arvioitu alueiden tulevaisuuden näkymiä. Työn tavoitteena on tuoda esiin alueiden keskeiset resurssit, jotka vaikuttavat niiden tulevaisuuteen. Siinä analysoidaan sekä mahdollisuuksia että heikkouksia, joita erilaistuvilla alueilla on tavoiteltaessa mahdollisimman myönteistä kehitystä globalisaation, ilmastonmuutoksen ja teknologian murroksen voimistuessa. 1.6 Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Ohjelmakauden 2007 2013 kilpailukyky- ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 -strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin ja huomioidaan EU:n tilanteen muuttuminen vuodesta 2000 ennen kaikkea välitön tarve toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

24 Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 -prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella 2007 2013käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 -strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 -strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR- ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Eurooppa 2020 -strategian linjausten pohjalta jäsenmaat ovat laatineet omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. Eurooppa-neuvosto on antanut kullekin jäsenmaalle suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Hallitus antoi keväällä 2014 Suomen kuudennen kansallisen Eurooppa 2020 -ohjelman, jossa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet saavutetaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. Ohjelmassa kuvataan rakennerahastotoiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmakauden 2014 2020 osalta. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman toimenpiteiden kohteena ovat Eurooppa 2020 -strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaisesti erityisesti työllistävät, innovatiiviset kasvuyritykset sekä alueiden omat vahvat ja uudet potentiaaliset toimialat. Lisäksi toimenpiteillä vahvistetaan alueiden älykästä erikoistumista ja verkottumista. Yritysrakenteen monipuolistamista jatketaan tukemalla pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä kehittämällä ja ottamalla käyttöön innovaatioperustaa laajentavia toimenpiteitä, jotka vahvistavat alueiden kilpailuetua edistävän tuottavuuden kasvua. Näitä toimia on voitu tukea myös kauden 2007 2013 EAKR-osarahoitteisin toimin. Merkittävä osa, noin 2/3 osaa, EAKR-ohjelmien rahoituksesta on kohdistunut innovaatiounionin ja globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikan tukemiseen. Taulukossa 7 on kuvattu Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 53 % Länsi-Suomen ohjelmassa päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio - rahoitus). Kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä osuus on selvästi matalampi, n. 42 %. Lähes 56 % ohjelmassa tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja lähes kolmannes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 88 % tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Voidaankin todeta, että Länsi-Suomessa ohjelman toteutus on näin ollen selvästi Eurooppa 2020 -strategian mukainen.

25 Taulukko 7: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin Eurooppa 2020 Eurooppa 2020 - strategian prioriteetit Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Eurooppa 2020 -strategian lippulaivat Länsi-Suomi EAKR-ohjelmat yhteensä Innovaatiounioni 52,5 % 42,0 % Digitaaliagenda 2,4 % 6,7 % Nuoret liikkeellä 0,6 % 0,5 % Yhteensä 55,6 % 49,1 % Resurssitehokas Eurooppa 6,9 % 7,7 % Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 22,1 % 24,6 % Yhteensä 29,0 % 32,4 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 3,2 % 1,6 % Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen foorumi 0,6 % 0,3 % Yhteensä 3,8 % 1,9 % Eurooppa 2020 -menoluokat yhteensä 88,4 % 83,4 % Muut menoluokat 11,6 % 16,6 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,0 %

26 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelman muutokset Vuonna 2014 huomio ja toiminta keskittyivät lähes pelkästään seuraavan ohjelmakauden valmisteluun ja käynnistymiseen. Samalla luonnollisesti valmistauduttiin loppukauden ohjelman täysimääräiseen toteuttamiseen sekä ohjelman sulkemiseen. Edeltäneinä vuosina muutostarpeita nostatti talouden taantuma ja sen jatkuminen Euro-kriisin myötä ennakoitua pitempään epävarmuuden ja heikentyneen taloudellisen toimintaympäristön kautta. Valtioneuvosto on reagoinut kriisiin päättämällä leikata vuosina 2012 ja 2013 30 M EU-ohjelmilta. Länsi- Suomen EAKR-ohjelman osuus oli vuositasolla n. 3,3 M, mikä esitettiin katettavaksi lisäämällä kuntien rahoitusosuutta. Tämä ei edellyttänyt varsinaista ohjelma-asiakirjan muuttamista, mutta muutti kansallisen vastinrahoituksen rakennetta. Se ei ole johtanut ohjelmien kehysten muutostarpeisiin, koska vaadittava kuntarahoitus saatiin koottua tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta. Toviksi kuntarahan kartuttaminen ohjasi huomiota muihin toimintalinjoihin kuin TL 1 ja julkisiin hankkeisiin, mutta jo vuoden 2013 alussa kuntarahan riittävyys varmistui tältä osin. Uudeksi ongelmaksi oli jo noussut yritystukien huono menekki kilpailukyvyn ja suhdanteiden epävarmuudesta johtuen. Samalla yritysten lainansaannin ehtoja tiukennettiin vakuusvaatimuksien osalta (Basel III). Myös Finnveran EAKR-rahoitteisten korkotukilainojen kysyntä investointeihin on ollut lähes olematonta jo pari vuotta laman ja alhaisten markkinakorkojen takia. Käyttöpääomalainojen kysyntää on ollut, mutta ne ovat puhtaasti kansallista. Ensi kaudelle ei ole luvassa EU-rahoitteisia korkotukilainoja lainkaan. Verotuksellisilla ratkaisuilla vuosille 2013 2014 tuettiin yrityshankkeiden liikkeelle lähtöä mm. tuotannollisten investointien kaksinkertaiset poistot ja tuotekehityksen lisäpoistot. Lisäksi yhteisöveroprosenttia oli laskettu jo vuonna 2012 1,5 prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin ja edelleen vuoden 2014 alussa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Veroprosentin laskemisella pyritään turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. Vuoden 2013 lopun lisätalousarviossa myöntövaltuuksia ohjattiin yritystukiin ja niiden käyttöaikaa jatkettiin 30.6.2014 asti. Nämä yhdessä mahdollistivat virinneeseen yritystukien kysyntään vastaamisen ja turvasivat rahoitusta seuraavan ohjelmakauden alussa. Edellä kuvatuilla toimenpiteillä on vältetty varsinaiset ohjelman sisällölliset sekä kehysmuutokset. Lisäksi yksinkertaistetuista kustannusmalleista prosenttiperusteinen Flat rate kustannusmalli otettiin käyttöön jo 1.6.2011. Sen käyttö yleistyikin nopeasti ja vuodesta 2012 lähtien Suomen rakennerahastohankkeista (pl. yritystuet) Flat rate hankkeiden osuus on ollut yli puolet. Pienille hankkeille tarkoitettu kertakorvausmalli Lump sum otettiin käyttöön 1.1.2012. Aluksi se ei yleistynyt kovin nopeasti Länsi-Suomessa, mutta ohjelmakauden loppuvaiheessa se on osoittautunut käteväksi esim. yksittäisissä selvityshankkeissa. Yksinkertaistetut kustannusmallit, erityisesti Flat rate, ovat helpottaneet sulkemista ja nopeuttaneet huomattavasti maksatuksia ohjelmakauden loppuvaiheessa. Aluehallinnon vuoden 2010 alusta voimaan tulleet uudistustoimet ovat vakiintuneet ja tiivistäneet aluekehityksen yhteistyötä maakunnissa. Lukuisat suunnitteluprosessit ja suunnitelmat tuntuvat tosin päällekkäisiltä ja turhauttavilta. Uudenlaista toimintaa Finnveralle toi vuodesta 2011 alkaen Länsi-Suomen pääomarahasto, jonne oli koottu varoja 7.529.000. Sijoitussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 18 kpl a 300.000 ensi- ja neljä jatkosijoitusta Länsi-Suomeen vuosina 2011 2015. Vuoden 2014 loppuun mennessä ensisijoituksia oli tehty yksitoista ja jatkosijoituksia kummenen yhteensä yhteentoista eri yritykseen monille eri toimialoille.

27 Taulukko 8: Finnvera Oyj:n sijoitukset maakunnittain ja toimialoittain 31.12.2014 mennessä Sijoitukse t maakunnittain Päätöse t kpl / yrityksiä k Sijoitukse t kpl / yrityksiä k p Satakunta 7 päätöstä, 4 yritykseen 7 sijoitusta 4 yritykseen Pirkanmaa 14 päätöstä 6 yritykseen 13 sijoitusta 5 yritykseen Keski-Suomi 1 päätös 1 yritykseen 1 sijoitus 1 yritykseen Ete lä-pohjanmaa Pohjanmaa 1 päätös, 1 yritykseen 1 sijoitus 1 yritykseen Sijoitukse t toimialoittain Liike toiminta sekä teollisuustuotte et ja palve lut Ke mikaalit ja mate riaalit Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka Ene rgia ja ympäristö Life Scie nces (lääke tie teeseen liittyvät) kpl 2 kpl 3 kpl 2 kpl 3 kpl 1 kpl Länsi-Suomen pääomarahastossa oli 31.12.2014 vielä jäljellä sijoitettavissa olevaa pääomaa 1,881 m, joka on käytettävissä ensisijoituksiin vuoden 2015 loppuun asti, jonka jälkeen rahoitusta voidaan käyttää jatkosijoituksiin vielä kuuden vuoden ajan. Pääomarahasto nähdään erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. innovaatiotoimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön. Se ei ole kuitenkaan lunastanut odotuksiaan rakennerahastoista rahoitettuna siinä, että se olisi mahdollistanut suuremman riskinoton. Lisäksi Finnveraa on moitittu niukasta tiedottamisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta toiminnassaan. Vuoden 2014 talousarvioon oli jo tullut nk. tuoreuttamislauseke, jonka pohjalta vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia voitiin käyttää vielä vuonna 2014. Lisäksi vanhan ohjelman uudelleenbudjetoidut varat (EAKR n. 40 milj. euroa) käsiteltiin valtioneuvostossa 12.12.2013 ja ne siirrettiin viranomaisille seuraavalla viikolla. ELY-keskuksissa oli n. viikko aikaa tehdä hankepäätöksiä, jonka jälkeen ELY-keskusten ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahastohankkeet siirtyivät vuodenvaihteessa rakennerahasto-elykeskuksiin (pl. EAKR-yritystuet). Yritystukipäätöksiä voitiin tehdä kaikissa ELY-keskuksissa kuluvan kauden varoilla 30.6.2014 asti, jolloin tietojärjestelmiä muutettiin hallintouudistusta vastaavaksi. Yritystukipäätösten rinnalla pyrittiin varmistamaan myös muista hankkeista vapautuvien hankerahojen nopea uudelleensijoitus ohjelman mahdollisimman täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Hallinnossa ajettiin sisään uusien rakennerahasto-ely-keskusten toimia ja Etelä- ja Länsi-Suomessa valmisteltiin liittojen uuden suuraluehallinnon toimintoja. Vanhan ohjelman toteutus ja sulkeminen jatkuvat vielä vuoden 2015 loppuun. Uuden vuosien 2014 2020 kumppanuussopimuksen ja ohjelma-asiakirjan viimeistelyä jatkettiin. Alke-lait hyväksyttiin 17.1.2014 ja ne astuivat voimaan 20.1.2014: Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Lakien nojalla annettavien valtioneuvoston asetusten valmisteluaikataulu: Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (356/2014 ns. ALKE-asetus), voimaantulo 1.5.2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014 ns. ALKE-rahoitusasetus), voimaantulo 1.5.2014 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta, tietojärjestelmästä ja yleisistä edellytyksistä (358/2014 ns. tukikelpoisuusasetus), voimaantulo 1.5.2014

28 Euroopan komissio hyväksyi Suomen kumppanuussopimuksen 7.10.2014 ja rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 11.12.2014. Uusi ohjelmakausi ja hankkeiden haku alkoivat EURA 2014:ssä 5.5.2014. Yritystukien haku käynnistyi myöhemmin kesällä 1.7.2014. Hankehaun käynnistämisen edellytyksenä olivat ohjelman seurantakomitea nimeäminen ja hankkeiden valintakriteereiden hyväksyminen. Ruotsinkielisiä hakemuksia on voinut jättää EURA 2014 järjestelmään 18.6.2014 alkaen. Vuoden 2014 loppuun mennessä EURA 2014 tietojärjestelmään oli perustettu jo yli 2000 kpl ja Tuki 2014 tietojärjestelmään yli 600 kpl. Joulukuun puoliväliin mennessä EURA 2014:ssä oli tehty 15 rahoituspäätöstä (5 kpl EAKR ja 10 kpl ESR). ELY- keskusten myöntämien pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeiden päätöksenteko, samoin kuin Tekesin Eval-järjestelmän prosessien integrointi, mahdollistuu vasta vuoden 2015 puolella. Maksatus ja mm. seuranta otetaan tuotantoon näitäkin myöhemmin. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EU-rakennerahastokauden 2014 2020 kansallinen valmistelu käynnistyi jo keväällä 2012. Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä linjasi 23.3.2012 päätöksellään EU-rakennerahastokauden 2014 2020 kansallista valmistelua. Keväällä 2013 valmistelut laajenivat erilaisiin työryhmiin samalla tämä valmistelutyö tuli osaksi ohjelmaväen lähes päivittäistä työtä ja vakiokohdiksi seurantakomitean ja sen sihteeristön sekä maakunnan yhteistyöryhmän listoille. Tämä oli luonnollisesti suurin ohjelmatyössä tapahtunut muutos. Vuonna 2014 jatkettiin vuosien 2006 2013 ohjelman vaiheittaista sulkemista ja samalla tapahtui uuden ohjelmakauden vähittäinen käynnistäminen. Valtioneuvosto oli 23.1.2014 hyväksynyt uuden 2014 2020 ohjelman ja valtuutti työ- ja elinkeinoministeriön tekemään vähäisiä muutoksia ohjelmaan Euroopan komission kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Neuvottelut saatiin päätökseen 11.12.2014, jolloin Euroopan komissio hyväksyi Suomen rakennerahastoohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus kaudelle 2014 2020 (EU-osuus) on noin 1,3 miljardia euroa. Kun kansallinen julkinen vastinrahoitus on samansuuruinen (josta valtio 75 %, kunnat ja muu julkinen rahoitus 25 %), on ohjelmatyön kokonaisvolyymi tulevalla ohjelmakaudella yhteensä 2,6 miljardia euroa. Kun tästä summasta vähennetään teknisen tuen osuus 3 % sekä valtakunnalliseen toimintaan varattava rahoitus (Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuudesta 10 % ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuudesta 25 %), on jäljellejäävä osuus alueellisessa päätöksenteossa olevaa rahoitusta. Tästä noin 1,1 miljardin EUrahoitusosuudesta on EAKR-rahoitusta noin kaksi kolmannesta ja ESR-rahoitusta noin kolmannes. Sisällöllisesti lisättiin vähähiilisen talouden tukemista, johon käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Länsi-Suomen maakuntien kannalta rahoitus vähenee sekä ohjelmavolyymin että päätösvallan kautta mm. laskennallisten kaupunkikehittämisen EAKR-rahoituksen sekä valtakunnallisen rahoituksen kautta. Itä- ja Pohjois-Suomen osuus 70,61 % on n. 206 m /v ja Etelä- ja Länsi-Suomen osuus 28,94 % n. 85 m /v. 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja

29 sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Vuonna 2014 ARNE kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin laaja-alaisesti kansallisia asioita kuten Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttamista, VIRSU-hanketta ja Iskukykyinen ELY-keskus hanketta. Koko vuoden oli kuitenkin edelleen kestoaiheena EU:n rahastokauden 2014 2020 valmistelu ja siihen liittyen mm. alke-, rahoitus- ja tukikelpoisuusasetusten valmistelu. Erityisiä teemasessioita pidettiin kokousten yhteydessä kolme, ja niiden aiheina oli aluekehityksen iso kuva ja Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 (ALLI-hanke), äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin uudistaminen sekä vähähiilisyyttä edistävät toimenpiteet ohjelmakaudella 2014 2020. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitea Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetään rakennerahastolaissa (1401/2006, muutos 1653/2009) ja asetuksessa (311/2007, muutos 1656/2009). Valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa ne sille kuuluvat tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Työ- ja elinkeino- ministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Valtioneuvosto asetti 12.4.2007, sisäasiainministeriön esityksestä, alueellisen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean. Se edustaa laajasti maakuntia, sidosryhmien järjestöjä sekä viranomaisia. Vuonna 2014 Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea kokoontui 20. 21.5.2014 yhdessä Etelä-Suomen seurantakomitean kanssa Hämeenlinnassa Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalla. Jatkossa seurantakomitea käsittelee ohjelmakauden 2007 2013 myöhemmät vuosiraportit ja asiat kirjallisella menettelyllä. Ensimmäisenä kokouspäivänä seurantakomiteat kuulivat toimenpideohjelmien tilannekatsaukset, mutta tällä kertaa ei käsitelty enää syvemmin aikaisempien arviointien tuloksia. Vuosiraporttiin tehdään vielä pieniä korjauksia ja tarkistuksia sen kattavuuden ja yhteneväisyyden varmistamiseksi. Toisena päivänä painopisteenä olivat tulevan ohjelmakauden 2014 2020 toimeenpano, jota esitteli puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. Lisäksi kuultiin tarkemmin sen teemoista Rakennerahasto-ohjelma kasvuvyöhykkeiden kehittämisvälineenä Pohjoinen Kasvuvyöhyke ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) kasvukäytävä ja Rakennerahastohankkeet vähähiilisyyden edistäjinä sekä Tekesin EAKR-toimenpiteistä ohjelmakaudella 2014 2020. Seurantakomitean sihteeristö Seurantakomitealla on sihteeristö, jossa ovat edustettuina vastaavat viranomaiset kuin seurantakomiteassa. Seurantakomitea päättää sihteeristön kokoonpanosta niin, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Uudistettu aluekehityslainsäädäntö ja ALKU-muutokset muuttivat edeltäneinä vuosina hivenen tehtäviä ja vastuita hallinnon sisällä. Yhdessä hallintoviranomaisen kanssa valmisteltiin aikaisempina vuosina maakunnan yhteistyöasiakirjojen laadinta sekä tarvittavat kulmaluvut maakuntien käyttöön. Ne pitävät sisällään joustovaraukset ja edeltäneinä vuosina myös maakuntien mahdolliset omat vapaaehtoiset ohjelmareservit niiden yhteistyön tarpeisiin sekä ylimaakunnalliseen toimintaan. EU-rakennerahastokauden 2014 2020 kansallinen valmistelu oli käynnistynyt jo keväällä 2012, mutta prosessi jatkui vanhan ohjelman toteuttamisen ja sulkemisen rinnalla koko vuoden ajan. Sihteeristö kokoontui kolme kertaa kevätkauden 2014 aikana, jona aikana ohjelmatyön vastuita siirrettiin jo uuden 2014 2020 ohjelman toimielimille.

30 Talousarvion nk. tuoreuttamislausekkeen ja uudelleenbudjetoinnin seurauksena ELY-keskuksissa voitiin tehdä yritystukipäätöksiä kuluvan kauden varoilla 30.6.2014 asti, jolloin tietojärjestelmiä muutettiin hallintouudistusta vastaavaksi. Jäljellä olevalla vanhan ohjelman yritysrahoitus olikin keskeistä keväällä 2014 yritysten investointija kehittämistoimintaa elvytettäessä. Länsi-Suomen suuralueella rakennerahastoasioihin erikoistui Keski-Suomen ELY-keskus. Muutoksen täytäntöönpano työllisti ja sitoi resursseja vuodenvaihteessa ja alkuvuonna 2014. Vastaavasti maakunnat pääsivät 15.1.2015 sopimukseen indikatiivisten maakuntakehysten jakoesityksestä, jonka pohjalta HALKE hyväksyi jaon 22.1.2014. Myöhemmin TEM ja Pohjois- ja Itä-Suomen liitot sopivat keskenään myös siitä, että liitot jatkavat rahoituksen päätöksentekoa maakuntapohjalta. Etelä- ja Länsi-Suomessa muodollista päätöksentekoa keskitetään osin koordinoiviin liittoihin. Työ- ja elinkeinoministeri oli antanut tarkentavia sulkemisohjeita jo keväällä 28.5.2013. Sulkemiseen liittyen sihteeristö on kiinnittänyt jatkuvaa huomiota maksatusten seuraamiseen ja vauhdittamiseen kaikilla tasoilla Tiiviillä kehysseurannalla pyrittiin varmistamaa ohjelman suunniteltu toteutuminen sekä EU-rahoituksen täysimääräinen kotiuttaminen. Tukikelpoisuusaika päättyy siis 31.12.2015, mutta työ- ja elinkeinoministeriö jatkoi toteuttamisen takarajoja siten, että ohjelmarahalla rahoitettujen hankkeiden toteuttamista on mahdollista jatkaa 31.8.2015 asti (ei Finnvera, työvoimapoliittiset ja pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut) ja teknisen tuen hankkeiden toteuttamista 31.10.2015 asti. EURA 2007 järjestelmässä hankkeiden toteuttamisajan jatkaminen on mahdollista 1.7.2014 alkaen. Jokainen virasto vastaa siitä, että kaikki vuoden 2015 maksatushakemukset (oikaisuvaatimuksineen) ehditään käsitellä ennen vuodenvaihdetta ja että niiden tosiasiallinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2015. Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea kokoontui 20. 21.5.2014 yhdessä Etelä-Suomen seurantakomitean kanssa Hämeenlinnassa. Kevätkokouksen valmisteltaviin asioihin liittyi vuoden 2013 vuosiraportin valmistelu, joka työllisti tietoaineistojen kokoamisen kautta koko sihteeristöä. Vuoden 2014 aikana tehtiin purkautuneiden perkuuta, niiden uudelleen ohjausta ja tarkistuksia. Tulevan ohjelmakauden valmistelu ja toimijakentän aktivointi väritti maakuntien ohjelmaväen työtä koko vuoden ajan. Aktivoinnin avasi ELSA Toimijatapaaminen 16. 17.1.2014, joka toteutettiin yhdessä Etelä- Suomen liittouman sihteeristöjen kanssa. Keski-Suomen liiton vetämänä ja Business Arena Oy:n tuottamana kutsutapahtuma kokosi runsaat kaksi sataa alueen aluekehittäjää Tampereelle. Länsi-Suomen ohjelmakoordinaatio ja EAKR-ohjelman ohjausryhmä Kansallisen rakennerahastolainsäädännön pohjalta hallintoviranomainen voi siirtää ohjelmien hallinnollisia tehtäviä yksittäiselle maakunnan liitolle. Hallintoviranomaisen esityksestä Länsi-Suomen maakunnat solmivat koordinaatiosopimuksen, jossa sovittiin Keski-Suomen liiton koordinointitehtävistä, vastuista ja resursoinnista. Sitä ohjaa erityinen ohjausryhmä, jonka muodostavat Länsi-Suomen maakuntajohtajat ja keskeisten rahoittajatahojen edustajat ja ESR-alueosion koordinaattori. Ohjausryhmä ohjaa ohjelman ja sen erityisteemojen toteutusta sekä sovittaa yhteen maakuntien välisiä etuja. Sen asioita valmistellaan sihteeristössä ja tarvittaessa kiireellisissä asioissa siihen kuuluvien maakuntien ohjelmavastaavien ja rahoittajien muodostamassa suppeammassa koordinaatioryhmässä. Käytännössä on voitu toimia seurantakomitean koko sihteeristön puitteissa, mikä on taannut kattavan tiedonkulun ja avoimuuden. Tavoitteena on hyvän kumppanuuden ja yhteistyön rakentaminen toimijoiden, viranomaisten ja eri rahastojen välille. Ohjelman hallinnollinen valmistelu ja vastuu ovat seurantakomitealla ja sen sihteeristöllä, mutta ohjausryhmällä ja sen koordinaatioryhmällä on roolinsa erityisesti toiminnallisessa kehittämisessä ja maakuntien välisen yhteistyön ja verkostojen luomisessa. Ohjelman loppuvaiheen lähestyessä kannanottoa vaativat uudet avaukset ovat vähentyneet ja huomio on suuntautunut tulevaan ohjelmakauteen, joten ohjausryhmän ei tarvinnut kokoontua lainkaan. Ohjausryhmän jäsenet ovat keskittyneet tulevaan kauteen tahollaan. Ohjausryhmän muodostavan maakunta- ja aluekehitysjohtajien ydinjoukko on jatkanut tulevan ohjelman valmistelutyötään uuden ohjelman valmistelijoiden kanssa. Koordinaatiota varten erikseen varatulla teknisellä tuella rahoitetaan ohjelmakoordinaattorin ja tukitehtävien kustannuksia. Käytännössä on perustettu projektit itse koordinaatiotehtäville ja toinen viestinnän hankinnoille

31 kuten Internet-sivuston laadintaan ja ylimaakunnallisten hakujen ilmoitteluun. Koordinaatioprojektista on myös rahoitettu osallistuminen EU-alueen kokemustenvaihtoverkoston IQ-NET:n toimintaan, jota vedetään Strathclyden yliopiston erityisyksikön toimesta. Vuoden 2013 teknisestä tuesta osoitettiin ohjelmakoordinaatioon vuodelle 2014 85.000 ja sen viestintään 25.000 lisärahoitusta. Viestintäosuus tarkoitti käytännössä ELSA Toimijatapaamisen 16. 17.1.2014 rahoitusjärjestelyjä. Länsi-Suomen EAKRohjelma Mom. 32.50.64 Num. 13V325064 TA 2013, EUM Keski-Suomen liitto 110 000 Pohjanmaan liitto 60 000 Etelä-Pohjanmaan liitto 20 000 Työ- ja elinkeinoministeriö 126 132 Yhteensä 316 132 Ohjelman koordinaatiotyöhön ja viestintään ei ohjattu vuoden 2013 varsinaisessa teknisen tuen jaossa rahoitusta, mutta loppuvuodesta 22.11.2013 osa hallintoviranomaiselle jätetystä 316 132 nk. säästöpotista osoitettiin koordinaatioon ja ELSA Toimijatapaamisen rahoitukseen. Lisäksi osalla rahoitusta varmistettiin pienten maakuntien teknisen tuen riittävyyttä ja osa varattiin TEM:lle tulevan ohjelman tietojärjestelmien viimeistelyyn. Käytännössä koordinaation rahoitus ei aivan kattanut vuoden 2014 raportointia, mutta varmisti perustyön kaiken teknisen tuen niukkuudessa uuteen ohjelmakauteen siirryttäessä. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmä sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on maakunnan strategisia linjauksia toteuttava, rakennerahasto-ohjelmia toimeenpaneva ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä yhteen sovittava toimielin. Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt EU-politiikan ja sen rahoituksen lisäksi koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmän työtä linjaa maakuntaohjelma ja sitä tukee maakunnan yhteistyöasiakirja. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Yhteistyöryhmä käsittelee ja antaa lausunnon aluekehityksen kannalta merkittävistä hankkeista rahoittavalle viranomaiselle (pois lukien liikesalaisuuden piiriin kuuluvat hankkeet), päättää hankkeiden valintakriteereiden alueellisesta soveltamisesta, huolehtii ympäristövaikutusten arvioinnista, valmistelee EU ohjelmiin tarvittavia muutoksia, raportoi ohjelmista seurantakomitealle ja vastaa viestinnästä. Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmän asettaa maakuntahallitus. Yhteistyöryhmien kokoonpanot ovat olleet vakiintuneena ELY keskusten perustamisen vaatimien muutosten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmien toiminta Maakuntien yhteistyöryhmien keskeinen strateginen yhteensovitus tapahtuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU), ELY -keskuksen strategisen tulossopimuksen (STRATSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen (MYAK) myötä. MYAK:n valmistelu sujuu maakunnissa rutiiniluonteisesti ja käsi kädessä toimivallaltaan pääosin eri alueille kohdistuvien TOTSU:n ja STRATSU:n kanssa. Syksyllä 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelua ei ollutkaan, vaan sen korvasivat purkautuneiden varojen uudelleen suuntaaminen sekä kilpailu tulevan kauden rahoituksesta.

32 Strategiatyössä huomioidaan laajasti eri EU- ja kansalliset ohjelmat ja näiden kattavuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Yhteistyöryhmät vastaavat, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee luonnollisesti kuluvan ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman ja ESR-ohjelman etenemistä ja sovittaa niitä yhteen. Eri EU- ja kansallisten ohjelmien, maakunnan kehittämisrahan ja kansallisen rahoituksen tilanteista raportoidaan yhteistyöryhmälle. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmässä käydään läpi maakunnan mahdolliset ÄRM-esitykset. Yksittäisten hankkeiden käsittely väheni edelleen yhteistyöryhmissä. Pääosassa maakuntia vähintäänkin MYR:n hankeryhmä käsitteli kaikki eri ohjelmien hankehakemukset yhteensovituksen ja päällekkäisyyksien karsinnan näkökulmasta. Suuralueen erityisteemojen käsittely oli vähäistä ja se keskittyi maakuntatason omiin näitä tukeviin teemavalintoihin. Näiden valintojensa tueksi maakunnat pyrkivät rakentamaan osaamisympäristön, julkisten toimijoiden ja yritysten tiiviitä yhteistyöverkostoja. Valtion viranomaistahojen määrän väheneminen on helpottanut ja nopeuttanut huomattavasti valtion aluehallinnon ja maakunnan liiton välisten yhteistyöprosessien valmistelua. Valmistelu tapahtuu hyvässä yhteistyön hengessä alueviranomaisten kesken, vaikka vuoden 2010 ALKU-uudistuksen aiheuttama uusi tehtäväja toimialuejako valtion hallinnossa olivat edelleen epäselviä joissain maakunnissa. Maakunnan yhteistyöryhmän kuntajäseniä vaihtui kesän 2013 aikana useassa maakunnassa. Valtioneuvosto valtuutti 21.31.2013 hallintoviranomaisen tekemään tarvittaessa viimeisten toteutusvuosien 2013 2015 aikana kaikkien rakennerahasto-ohjelmien osalta muutoksia valtioneuvoston päätösten mukaisiin alueiden ja viranomaisten välisiin myöntövaltuuksiin. Kirjeellään 28.5.2013 hallintoviranomainen täsmensi ohjeitaan ohjelmakauden 2007 2013 sulkemiseen valmistautumiseksi. Lisäksi vuoden 2014 valtion talousarvioon sisältyi tuoreutuslauseke, jolla mahdollistettiin käyttämättä jääneiden vuoden 2013 myöntövaltuuksien käyttö vuonna 2014 ja mahdollisesti jopa vuonna 2015. Vuoden lopussa 12.12.2013 voitiin palauttaa alueille purkautuneita ja muita uudelleen budjetoituja myöntövaltuuksia runsaat 50 m. Tästä Länsi- Suomen EAKR-ohjelman osuus oli noin 7 m. Vuoden 2014 aikana myöntövaltuuksien käyttöä ja purkautumisia seurattiin entistäkin tiiviisti. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanoissa tehtiin muutoksia kunnallisvaalien jälkeen kuntajäsenten osalta jo kesällä 2013, jolloin mm. Keski-Suomessa lähes kaikki kuntajäsenet vaihtuivat. Vuoden 2013 tärkein tehtävä oli ohjelmakauteen 2014 2020 valmistautuminen. Keskusteltavana olivat muun muassa maakuntien välinen rakennerahastovarojen jako, Saarijärven-Viitasaaren seudun erityisasema sekä kaupunkien kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen. Uusien EU-ohjelmien toteutusta ohjaa Keski-Suomen strategia, jonka valmisteluun yhteistyöryhmä osallistui useassa eri vaiheessa. Muita tärkeitä asioita olivat rahoituksen järjestäminen rakennemuutostilanteiden hoitoon, INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelman valmistelu, Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle 2014 ja ELY -keskuksen strateginen tulossopimus 2012-2015. Etelä-Pohjanmaalla käsiteltiin monia maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä strategioita uuden ohjelmakauden valmistelu tueksi: Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian, Etelä- Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategian, Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian ja Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian. Vanhan ohjelman sulkemiseen valmistautumisen ohella maakunnissa valmistauduttiin ohjelmakauteen 2014 2020. Sen täytäntöönpano on noussut keskeiseksi MYRrien työn sisällöksi. Painopiste oli vuonna 2014 jo hyvin pitkälti uuden ohjelmakauden asioissa, mutta jonkin verran käsiteltiin myös vanhan ohjelmakauden asioita, jotka liittyivät hyvin pitkälti analyyseihin ohjelmakauden rahoituksen vaikuttavuudesta. Jokaisessa MYR:n kokouksessa on vakiopykälänä viranomaisten ajankohtaiskatsaukset, joissa MYR:lle tuotiin esiin vanhan ohjelmakauden hankevolyymit ja samalla käytiin keskustelua hankkeiden vaikuttavuudesta. Kokouksissa käytiin läpi myös ohjelman sulkemiseen liittyviä toimia ja niiden aikatauluja. Maakunnan yhteistyöryhmien kokoonpanoja uudistettiin jälleen keväällä 2014 uuden ohjelman myötä. Yhteistyöryhmien jäsenmäärä säilyi yleensä nykyisellään tai väheni hivenen. Esimerkiksi Keski-Suomessa valtion viranomaisia edustavien henkilöiden määrää vähennettiin kuudesta kolmeen. Keski-Suomessa uudet

33 paikat kohdennettiin yrittäjäedustajille maakuntastrategian painotusten mukaisesti (biotalous, digitalous ja osaamistalous). Maakunnan yhteistyöryhmän alaiset työryhmät ja maaseutujaosto olivat päättäneet työnsä vuoden 2013 lopussa. Etelä-Pohjanmaalla MYR:n roolia isojen kehittämiskokonaisuuksien hallinnassa ja yhteensovittamisessa haluttiin korostaa. Oleellista on päästä määrittelemään niitä keinoja, joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritään, ja tarvittaessa muuttamaan kurssia. Maakuntastrategian seurannan merkitystä korostettiin. Sen alaisten elinten tehtäviä keskitettiin MYRlle paremman koordinaation aikaansaamiseksi. Ohjelmankauden päättymisen lähestyessä Pohjanmaalla otettiin mukaan enemmän laadullista arviointia ohjelmakauden keskeisistä saavutuksista. Taloudellisten suhdanteiden vaikutukset ohjelman toteuttamiseen herättivät luonnollisesti paljon keskustelua. Samoin kuntien tiukan taloudellisen tilanteen aiheuttamat haasteet kuntarahoituksen keräämiseen ovat tulleet säännöllisesti esille etenkin ohjelmakauden loppupuolella. Kokousten määrä on myös nyt vakioitu neljään kertaan vuodessa ja tarpeen mukaan MYR kokoontuu useamminkin. MYR hyväksyy myös vuosittain priorisointi- ja viestintästrategian, jonka tarkoituksena on osaltaan auttaa MYR:n toimintaa. MYR:n jäsenille on pidetty myös koulutus MYR:n tehtävistä ja yleiskatsaus koko aluekehittämiseen ja rakennerahastotoimintaan. Uuden ohjelman 2014 2020 hallinnollisiin muutoksiin valmistauduttiin rakennerahastotoimintaan erikoistuneen rakennerahasto-ely-keskuksen ja koordinoivan Pirkanmaan liiton johdolla. Osassa maakunnissa oltiin myös epäluuloisia ja mm. Satakunnassa myös kriittisiä tulevan kauden hallinnon valmisteluun nähden. Arvioitiin jopa, että uuden ohjelmakauden käynnistämiseen liittynyt pitkittynyt kädenvääntö välittävien toimielinten määrästä ja hallinnollisista kuvioista vaikutti jopa kielteisesti käynnissä olleen ohjelmakauden toteuttamiseen. Uuden lainsäädännön myötä MYR:n aseman piti hieman vahvistua alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, sopimusten ja ohjelmien toimeenpanon yhteen sovittajana. Todellisena haasteena nähtiin MYR:n tekemien linjausten ja päätösten koordinointi RR-ELYn kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmien sihteeristöt Maakunnan yhteistyöryhmällä oli apunaan sihteeristö, jonka tehtävänä oli hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Lisäksi sen tehtävänä oli yhteensovitusta varten tarkastella ja seurata valmisteltavia rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Ohjelmien operatiivinen hallinnointi ja yhteistyöasiakirjojen valmistelu tapahtuivat suurelta osin sihteeristön toimesta tai vähintään sen ohjauksessa. Pääosa hankepäätösten valmistelusta tapahtui 2007 2013 ohjelmakaudella joko rahoittajien yhteisessä hankeryhmässä tai yhteistyöryhmän sihteeristössä. Yrityskohtaisista hankkeista päätettiin ELY -keskuksissa ilman yhteistä käsittelyä. Erityisesti EAKR- ja ESR -ohjelmien sekä maaseudun kehittämisohjelman ja kansallisten toimenpiteiden yhteinen käsittely saman pöydän ääressä paransi eri ohjelmien yhteensovitusta ja hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä. Pääosa sihteeristöjen jäsenistä on maakuntien liittojen ja ELY -keskusten henkilöstöä. ELY -keskusten ja aluehallintovirastojen perustamisen jälkeisten muutosten jälkeen sihteeristöjen kokoonpanoon on tehty vain hyvin pieniä muutoksia esim. avi-edustajan poisjäänti Keski-Suomen sihteeristöstä. Sihteeristön rooli oli ennen muuta MYR:n käsittelyyn vietävien asioiden valmisteleminen. Sihteeristöstä on muotoutunut hyvä foorumi rahoittajaviranomaisten keskinäiselle tiedonvaihdolle ja yhteisten näkemysten muodostamiselle. Koska sihteeristössä oli edustettuina ainoastaan ohjelmaa rahoittavia viranomaisia, on kokouksissa mahdollista melko vapaasti yhdessä pohtia rahaa anovan toteuttajakentän tarpeita ja myös valmistella asioita optimaaliseen suuntaan. Muutamissa maakunnissa sihteeristöt käsittelivät hallinnollisten asioiden lisäksi hankkeita mm. Pirkanmaalla tai vahvistavat hanketyöryhmien linjaukset. Pääsääntöisesti sihteeristön rooli kuitenkin kehittyi strategisempaan suuntaan ja hankeryhmä vastasi varsinaisesta hankevalinnasta. Sihteeristöt kokoontuivat keskimäärin 5-10 kertaa vuodessa. Valmistelutyöstä vastasi yleensä maakunnan liitto.

34 Edeltäneellä ohjelmakaudella toiminut hankeryhmä lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin sihteeristölle. Esimerkiksi Keski-Suomessa sihteeristössä on määrällisesti hiukan vähemmän jäseniä kuin aiemmin. Kun huomioidaan myös hankeryhmä, jäsenten kokonaismäärä on vähentynyt noin puoleen. Finnveralla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole enää edustajia sihteeristössä. Etelä-Pohjanmaalla sihteeristön osalta tarkoituksena on, että se keskittyisi työssään pääasiassa MYR:lle menevien asioiden valmisteluun: avoimesti mietitään ja valmistellaan yhdessä MYR:n käsittelyyn meneviä linjauksia ja esityksiä. Myös sihteeristöstä on siis tavoiteltu astetta strategisempaa foorumia kuin aiemmin, vaikka rakennerahastohankkeet käsitellään jatkossa MYR:n sihteeristössä, jonne tuodaan tiedoksi myös esim. maaseutuohjelmahankkeet. Pohjanmaalla ei aikaisemmin sihteeristön jäsenillä ollut varajäseniä, mutta nyt jokaiselle jäsenelle on nimettynä henkilökohtainen varajäsen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työ on saatu jänteväksi toimintasuunnitelmalla ja aikatauluttamalla vuoden kokoukset ja tulevia aiheita. Hankeryhmät Hankeryhmät toimivat hankkeiden käytännön arvioitsijoina laadun ja alueen strategian näkökulmista. Hankeryhmän lisäksi hankkeet voivat käydä asiantuntijoilla tai teemaryhmissä arvioitavina. Hankeryhmän tehtävänä oli varmistaa, että päällekkäistä toimintaa ei tueta ja siinä huomioidaan yleensä myös muut mm. kansalliset rahoituslähteet. Tarvittaessa hankkeet ohjattiin oikeille rahoittajaviranomaisille tai oikeaan rahoitusinstrumenttiin. Keski-Suomen käynnistämä kaksivaiheinen hankekäsittely oli otettu käyttöön mm. Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla, jossa hakemusvaiheessa hankkeet tulivat lähinnä tiedoksi. Mm. Pirkanmaalla toimi kuukausittain hankeryhmä, johon hankkeita tuotiin rahoittajien keskinäiseen käsittelyyn. Hankeryhmän ensisijainen tarkoitus oli poistaa hanketoiminnan päällekkäisyyksiä ja edistää rahoittajien välistä tiedonvaihtoa. Tästä hankkeet etenivät ao. rahoituksen edellyttämällä tavalla esim. MYR:n työjärjestyksen mukaisesti jatkovalmisteluun. Pohjanmaalla saavutettiin hyviä tuloksia sisällyttämällä kaksivaiheisuus jo hakuprosessiin; ensin ideahaku ja varsinainen haku vasta sen pohjalta. Hankeryhmien jäseniä ovat pääosin ELY -keskusten ja maakuntien liittojen hankevalmistelijat. Kokouksiin osallistuivat sekä EU-varoin että kansallisin varoin toteutettavien hankkeiden valmistelijat. Hankeryhmä kokoontui esimerkiksi joka toinen viikko. Rahoittajien yhteisen hankeryhmän ohella viranomaisilla voi olla myös omia EU hankeryhmiä tai -tiimejä, jotka valmistelivat hankkeita ko. hallinnonalan näkökulmasta. Esimerkiksi Pohjanmaalla suurin osa ohjelmakauden resursseista oli sidottu jo vuonna 2013, joten hankevalmisteluryhmän kokouksia ei tarvinnut vuoden aikana järjestää. Hankeryhmien toiminta päättyikin ohjelmakauden vaihtuessa. Mm. Keski-Suomessa kaikki maakunnan yhteistyöryhmän alaiset työryhmät ja maaseutujaosto olivat päättäneet työnsä vuoden 2013 lopussa. Maaseutujaostot ja muut työryhmät Maaseutujaoston tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Maaseutujaostot toimivat kaikissa maakunnissa Pirkanmaata lukuun ottamatta. Maaseutujaoston tehtävänä on rakennerahastojen ja maaseudun kehittämistoimien yhteen sovittaminen. Esimerkiksi Pohjanmaan MYR:n työjärjestyksessä on määritelty maaseutujaoston tehtävät, joita ovat muun muassa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamisen seuraaminen sekä EU:n maaseuturahaston rahoittamien alueellisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja muiden alueellisten toimenpiteiden yhteensovittaminen.

35 Uuden ohjelmakauden lähestyessä maaseutujaoston tärkein tehtävä vuoden 2013 aikana oli tulevan ohjelmakauden valmistelu. Vuonna 2014 esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla aiemmasta MYR:n maaseutujaostosta luovuttiin, ja vastaavat asiat (mm. alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaan perustuvien hankkeiden valintakriteerien määrittely ja rahoituslinjaukset sekä alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman ja LEADER-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden muutosten käsittely) kuuluvat jatkossa MYR:n tehtäviin. Maaseuturahasto on volyymiltaan merkittävin EU-rahasto Etelä-Pohjanmaalla. MYR:n kokoonpanon tarkistamisen myötä oli mahdollisuus saada MYR-toimintaan mukaan keskeisimmät toimijat myös maaseuturahaston näkökulmasta. Uusi ratkaisu mahdollistaa aiempaa paremman ja aidomman ERI-rahastojen toimien yhteensovittamisen ja kumppanuussopimuksen mukaisen toiminnan maakuntatasolla. Muita jaostoja tai työryhmiä oli yleensä perustettu harkiten esimerkiksi viestintään ja ennakointiin. Jo vuoden 2013 aikana niiden toiminta supistui mm. Keski-Suomessa osaamisen ja työllisyyden työryhmän sekä yritysten kehittämisen johtoryhmän toiminta loppui. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten hankearviointi Hankkeiden ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointi oli ohjelmakaudella 2007 2013 osa normaalia hankepäätöksen valmistelua. Seurantakomiteassa oli hyväksytty kestävän kehityksen raportointimalli sekä nostettu ympäristöasioiden painoa valintakriteerinä. Ohjelman välttämättömien valintakriteereiden mukaan kaikkien tuettavien hankkeiden tulee olla kestävän kehityksen mukaisia. Yva-arviointi oli maakunnissa organisoitu joko kokoamalla YVA -ryhmä tai resursoimalla YVA -asiantuntija hankevalintaprosessin tueksi. EURA2007 -järjestelmässä jokainen päätöksen valmistelija ottaa kantaa hankkeeseen kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen mukaisuus oli huomioitava koko ohjelman toteutuksessa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä energiankäytön tehokkuuden osalta. 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen Maakuntien yhteistyöasiakirjojen valmisteluprosessi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) on osa kansallista suunnittelujärjestelmää ja se toimi maakunnan talousarvioesityksenä valtionrahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi alueen kehittämistä varten. Maakunnat tekevät määrärahaesityksensä harkintansa mukaan kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan valtion kansallisista ja EU:n määrärahoista hallinnonaloittain. Maakuntaohjelman (2014 2017) valmistelu käsittelyineen jatkui vuonna 2013 rinnan tulevan EU- ohjelmakauden valmistelun. Samalla niiden sisällöt voitiin sovittaa yhteen uuden rakennerahasto- ohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla maaseutuohjelma on rahallisesti merkittävin kehittämisresurssi. Tämä korostaa entisestään sujuvan yhteensovituksen ja työnjaon merkitystä esimerkiksi yritysrahoituksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen ja toimintalinjoittainen jakautuminen. Vastaavasti esitetään myös ESR-ohjelman jako alueosion osalta. MYAK:n valmistelu sujuu maakunnissa jo rutiiniluonteisesti ja käsi kädessä TOTSU:n ja SRATSU:n kanssa. Valmisteluprosessi tapahtui hyvässä yhteistyöhengessä alueviranomaisten kesken. Näin keskustelua ohjasivat maakunnan kehittämistyön sisältö ja toimenpiteet eivätkä rahoitusinstrumentit. Vaikka EU-ohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan painoarvo vaihteli maakunnittain, niin maakunnissa yleisesti toivottiin niin MYAK-prosessin kuin kansallisen valmistelun yhä tiiviimpää yhteistyötä, keskinäistä kytkentää ja päällekkäisten prosessien poistamista. Aluehallinnon uudistus 1.1.2010 antoi mahdollisuuksia suunnitteluprosessien edelleen kehittämiseen, sitovuuden parantamiseen ja alueen sisäisen yhteistyön tiivistämiseen. Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmia koskevien nk. totsuneuvottelujen myötä nähtiin maakuntien tavoitteiden täsmentyneen ja toisaalta oli voitu havaita keskushallinnon ja maakuntien keskinäisten kantojen samalla lähentyneen toisiaan. Tosin sen neuvottelumenettely koettiin toistaiseksi vaikutuksiltaan vielä hivenen turhauttavaksi ja tuki prosessille keskushallinnon puolelta riittämättömäksi. Nykyinen muutos MYAK:n ja TOTSU:n yhdistämisestä yhdeksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi

36 vuonna 2014 on hyvä askel eteenpäin suunnitteluasiakirjojen vähentämiseksi ja prosessien yhtenäistämiseksi. Ohjelmakauden vaihtumisesta ja muutoksesta johtuen vuoden 2013 prosessia kevennettiin aikaisempiin nähden. Muutoksen toivottiin parantavan prosessin asemaa keskushallinnossa, jotta maakuntaohjelmista tulisi lisääntyvässä määrin alueen kehitystä ohjaava ja koordinoiva asiakirja myös rahoitusmielessä. Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuus koettiin maakunnissa hyvin merkittäväksi. Rakennerahastohankkeet ovat käytännössä osoittautuneet nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi reagoida maakunnan tarpeisiin ja sen kohtaamiin haasteisiin, sillä päätöksenteko tapahtuu maakunnan rajojen sisällä. Hankkeita, jotka toteutetaan yksinomaan valtion budjettirahoituksella, edeltää yleensä pitkä poliittinen valmisteluprosessi. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi maakunnan infrastruktuuriin liittyvät suuret investoinnit. Tämä korostaa rakennerahastojen tärkeyttä paikkaperusteisen politiikan (Place based policy) työkaluna. Huolestuttavana ja vastakkaisena kehityksenä on viime vuosina koettu se, että paikallisten ohjelmien ja mm. vapaan käytettävissä olevan maakunnan kehittämisrahan taso on pudonnut huomattavasti aikaisenpien vuosien tasosta ja että siitä ollaan jatkossa kokonaan. Nämä yhdessä ovat entisestään lisäämässä paineita rakennerahastohankkeita kohtaan. Maakuntien esityksissä mm. Etelä-Pohjanmaalla maakuntastrategian toteuttamista edistävät asiat jaoteltiin kahteen ryhmään: maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuviin asioihin sekä keskushallinnon kanssa neuvoteltaviin maakunnan edunvalvonta-asioihin. Pohjanmaa oli esittänyt vastaavaa jakoa jo aikaisemmin, että TOTSU ja MYAK-prosesseja voisi kehittää siihen suuntaan, että TOTSUsta tehtäisiin selkeämmin kaksiosainen asiakirja. Ensimmäinen osio keskittyisi strategisiin, valtion budjettirahoitusta vaativiin hankkeisiin ja toisessa osiossa voitaisiin puolestaan keskittyä niihin hankkeisiin, jotka toteutettaisiin EUohjelmien tuella. Kansallinen osaamiskeskusohjelma, joka nyt on jo päättynyt, toi uutta sisältöä ja hanke-esityksiä EU-ohjelmiin. Valmisteluprosessin poliittiset käsittelyt maakunnallisissa elimissä sitouttavat eri osapuolia sekä vahvistavat strategisia linjauksia. Innovaatio- ja tutkimusrahoitus on keskittymässä huippuosaamisen keskittymiin, mikä korostaa rakennerahastojen roolia ja merkitystä erityisesti käytännönläheisten innovaatioiden kehittämisessä alueilla. Maakunnan sisällä EAKR-rahoitus mahdollistaa muiden kuin keskusalueen hankkeiden paremmat rahoitusmahdollisuudet. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on saanut oman erillisosion Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirjan osana. Joidenkin maakuntien yhteistyöasiakirjoissa haasteelliset alueet ja teemarahoitus on esitetty omina rahoitusosinaan. Vuonna 2014 toteutettu varsinainen yhteistyöasiakirjamenettely kohdistui jo tulevan ohjelmakauden varojen suuntaamiseen. Ohjelmakauden loppuvaiheessa joudutaan joustamaan tiukoista vuosikehyksistä ja sopeuttamaan rahoitusraamit valtion vastinrahoituksen leikkauksiin, kuntatalouteen ja ohjelmakauden kokonaiskehyksiin. Sulkemissäännöt antoivat 10 % toimintalinjakohtaiset joustomahdollisuudet, mikä riitti, eikä ohjelman rahoituskehyksiin tarvinnut tehdä muutosesityksiä. Maakunnan yhteistyöasiakirjat Vuosien 2009-2011 vuosikehykset sisälsivät 20 % lisäkehystä ennakkona vuosilta 2012-2013. Niinpä vuosien 2012 2013 kehykset supistuivat alkuperäisistä vuonna 2012 yhden ennakon ja vuonna 2013 kahden ennakon verran. Kun edellisvuosien ennakoilla lisätyt kehykset olivat vielä olleet 20 % korotettuja, niin supistuvista kehyksistä ja valtion kansallisten yhteensä n. 10 m vastinrahojen leikkauksista aiheutui paineita kuntarahoituksen lisäämiseen ja samalla myös kehysten muuttamiseen. Ongelmia on lisännyt myös talouden taantumasta johtunut kuntatalouden ja yritysrahoituksen kysynnän hiipuminen. Kun vielä vuoden 2011 maakuntien vastaava EU-rahoitusosuus oli 52,066 m, niin pudotus oli kahdessa vuodessa alle puoleen. Vuonna 2012 rahoitusosuus oli yhteensä 30,649 m ja vuonna 2013 EUrahoitusta oli jäljellä yhteensä 24,129 m. Samalla kun rahamäärä tuntui vähenevän olemattomiin, niin se mahdollisti kuitenkin ohjelman tasapainoisemman sulkemisen ja alasajon varsinkin heikkojen suhdanteiden jatkuessa.

Vuosi 2013 oli MYAK:n laatimisessa välivuosi, sillä kaudelle 2007 2013 ei enää laadittu yhteistyöasiakirjaa eikä kauden 2014 2020 rahoitus ollut vielä selvillä. Vuoden 2014 varsinainen yhteistyöasiakirjamenettely kohdistui jo vuoteen 2014 ja tulevaan ohjelmaan. Vanhan ohjelman vuoden 2014 hankerahoitus pohjautui edellisvuodelta säästyneisiin myöntövaltuuksiin sekä vuoden 2013 lopun lisätalousarviomenettelyyn, jolla tuoreutettiin aikaisempien vuosien palautuneita myöntövaltuuksia. Suurin osa uudelleen budjetoiduista varoista oli toimintalinjan 1 yritysrahoitusta, jota pääosin palautettiin alkuperäiseen tarkoitukseensa eli yritysrahoitukseen. Lisäksi käyttöön saatiin päättyvien hankkeiden palautuvia myöntövaltuuksia, joita uudelleen kohdennettiin hanketoimintaan. Käytännössä toimittiin lähinnä ohjelmarahoituksen jäljellä olevilla rippeillä, jotka kuitenkin auttoivat ylittämään ohjelmakausien välistä rahoitusaukkoa. Eniten rahoitustukea ohjelmakaudella 2007 2014 ohjattiin TEM:n hallinnonalalle, erityisesti ELYjen yritysosastoille ja liitoille, kolmanneksi eniten OKM:n hallinnonalalle. TEM/yritysrahoituksen osuudella haluttiin varmistaa yritysrahoituksen riittävyys ja nousun edellytykset ohjelmakauden vaihtuessa. Alla olevasta taulukosta puuttuvat ohjelmareservit, pääomarahoitus, tekniset tuet ja lisäksi erityisesti ohjelman loppuvaiheessa rahoitusta siirreltiin lisäbudjetoinnilla ja muuten, joten se kuvaa kohdennuksia vain karkeasti. Lisäksi palautuneita myöntövaltuuksia kohdennettiin joustavasti uudelleen ohjelman sulkemisen lähentyessä. Taulukko 9: Länsi-Suomen EAKR ohjelman maakunnan yhteisasiakirjojen varojen jakautuminen hallinnonaloittain vuoden 2014 loppuun mennessä 37 MAAKUNTA / HALLINNONALA (EU+v) Liitto Yritysos. Työvoima os. TEM yhteensä OKM MMM LVM STM YM SATAKUNTA 40 % 60 % 0 % 86 % 5 % 1,0 % 8 % PIRKANMAA 29 % 71 % 0 % 63 % 28 % 3 % 5 % KESKI-SUOMI 17 % 75 % 8 % 82 % 13 % 4 % 0,5 % ETELÄ-POHJANMAA 33 % 63 % 4 % 78 % 10 % 1,2 % 4 % 7 % POHJANMAA 60 % 38 % 2 % 76 % 9 % 5 % 11 % Yhteensä 30,4 % 66,2 % 3,3 % 77,4 % 14,0 % 0,2 % 3,4 % 0,0 % 5,0 % Maakunnilla ei ollut tarvetta jättää omaa ohjelmareservirahoitusta ylimaakunnallista toimintaa tai pääomarahastoa varten enää lainkaan vuoden 2010 jälkeen. Samoin Finnvera Oyj:n käyttöön ei tarvittu enää lisävarauksia, koska vanhaa rahoitusta oli vielä runsaasti käyttämättä. Päinvastoin loppuvaiheessa Finnveran aikaisempiakin rahoitusosuuksia purettiin lisätalousarvion kautta lähinnä muihin yritystukiin. Kuntarahoituksen kerryttämisvastuu jäi paljolti liitoille, joiden kuntarahan ja muun julkisen kerryttämisosuus nousi yli 60 prosentin maksatuksista. Kuntarahan ja muun julkisen rahoituksen osuus maksatuksista oli 22,9 % vuoden 2014 lopussa. Pääosin hallinnonalakohtainen jako oli maakunnilla samantyyppinen, mutta seuraavia poikkeamia - Pirkanmaalla korostui liitto / OKM:n osuus 28 % (keskimäärin 14 %), - Keski-Suomessa yritysrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli muita korkeampi 75 % (keskimäärin 44 %), - Liiton rahoitusosuus kokonaiskehyksestä oli korkein Pohjanmaalla (riittävyys) ja Satakunnassa (yliopistokeskus)

Alla olevassa viranomaiskohtaisessa taulukossa rakennerahasto-elyn (K-S) keskitetty osuus häivyttää maakuntien rahoitusosuudet, joista saakin paremman kuvan maakuntien sidonta- ja maksatustaulukoista. Taulukko 10: Sidonnat (EU + valtio / julkinen yht.) ja hankemäärät viranomaisittain 31.12.2014. Ohjelma Viranomainen Sidottu Sidottu julk. Osuus Hankkeita EU+valtio yht. Osuus LS Keski-Suomen ELY yt 123 300 882 39,0 % 135 787 255 1 720 41,3 % Pirkanmaan liitto 36 440 694 11,5 % 53 937 452 117 2,8 % Keski-Suomen liitto 29 424 317 9,3 % 43 146 173 87 2,1 % Satakuntaliitto 28 683 261 9,1 % 40 294 260 108 2,6 % Keski-Suomen ELY 21 588 200 6,8 % 37 536 333 189 4,5 % Tekes 17 835 239 5,6 % 17 913 925 75 1,8 % Et.-Pohjanm. liitto 15 837 632 5,0 % 23 684 869 106 2,5 % Pohjanmaan liitto 13 713 188 4,3 % 19 795 164 96 2,3 % Liikennevirasto 9 848 491 3,1 % 17 668 190 26 0,6 % Finnvera 8 771 986 2,8 % 8 771 986 1 631 39,2 % Finnvera, pääomasijoitus 7 529 000 2,4 % 7 529 000 1 0,0 % TEM 2 720 105 0,9 % 2 720 105 5 0,1 % OKM 102 704 0,0 % 102 704 3 0,1 % YM 43 202 0,0 % 43 202 2 0,0 % LS Yhteensä 315 838 900 100,0 % 408 930 616 4 166 100,0 % 38 Valintakriteerit Ohjelman valintakriteerejä noudatettiin vähintään sellaisenaan koko alueella. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa määritellyt vuosittaiset kehittämistoiminnan painopisteet linjaavat strategisia valintoja. Pääosassa maakunnista oli hyväksytty lisäksi tarkentavia arviointiperusteita, joilla punnittiin erityisesti hankkeen osuvuutta maakuntaohjelman painopisteisiin ja strategisiin linjauksiin. Myös maakunnan yhteistyöasiakirjaan saatettiin määritellä toimintalinjoille, toimialoille tai teemoille erityisiä painotuskriteereitä, joilla oli keskeinen rooli hankkeita valittaessa. Mahdolliset erityispainotukset ja tarkentavat arviointiperusteet ilmoitettiin hakijoille aina hankehaun yhteydessä. Maakuntien valintaperusteet ja toimintatavat vakiintuivat entisestään ohjelmakauden aikana. Ohjelmanmukaisuus, välttämättömien valintakriteerien täyttäminen ja kokonaisrahoituksen järjestyminen olivat jo edellytyksiä, jotka karsivat useimmat huonot hankkeet pois. Hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa painotettiin ensisijaisesti maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman linjauksia, joista Etelä- Pohjanmaa oli vuonna 2013 hyvänä esimerkkinä omilla painotuksillaan ja kriteereillään: - projekti liittyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2011 2014 esille nostettuihin kehittämislinjauksiin - mikäli projekti liittyi selkeästi toimialaan tai teemaan, josta oli hyväksytty maakunnallinen strategia tai toimenpidesuunnitelma, projektivalinnassa otetaan huomioon ao. strategian linjaukset - projekti oli maakunnallinen tai usean kunnan alueella toteutettava sekä toteutusalueen kannalta strategisesti merkittävä Keski-Suomessa noudatettiin ohjelman valintakriteerejä sellaisenaan. Niiden lisäksi Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä oli hyväksynyt arviointiperusteet, joita olivat hankkeen vaikuttavuus, toimijoiden sitoutuneisuus, toimenpiteiden merkityksellisyys, hankkeen toiminnan tukeutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin trendeihin sekä profiloiva kokonaisvaikutus. Lisäksi arvioinnin näkökulmaksi oli lisätty yritysvaikutukset. Arvioinnissa kysyttiin yritysten edustajilta muun muassa, mitkä ovat hankkeen vaikutukset yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin, työllisyyteen ja vientituloihin. Satakunnassa noudatetaan EAKR-toimenpideohjelman valintakriteerejä ja lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjassa on toimintalinjoittain määritelty painotuskriteereitä, joilla on keskeinen rooli hankkeita valittaessa. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ympäristöhankkeiden valmistelusta, painottaa valintojaan ELYn omien kriteerien (= Hanke toteuttaa Lounais-Suomen ympäristö-strategiaa ja -ohjelmaa 2007 2013 sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan painotuksia) pohjalta.

Pirkanmaalla on viime aikoina painotettu erityisesti uutta luovia ja rakennemuutoksessa toimialoja tukevia tavoitteita. Erityisesti suositaan pitkävaikutteisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Ohjelman valintakriteerit toimivat pääosin hyvin. Perusvaatimukset hankkeesta ja hakijasta tulivat selvitetyksi heti välttämättömien ehtojen yhteydessä. Yleiset arviointiperusteet ja valintaa ohjaavat arviointiperusteet auttoivat hankepäätöksen valmistelussa. EURA -tietojärjestelmä tuki hyvin valintaprosessia. Laadullinen arviointi otti huomioon EURAssa pisteisiin perustuvan numeerisen arvioinnin. Pohjanmaalla EURA2007-järjestelmän valintakriteereitä käytettiin aina hankkeiden valintaprosessin aikana. Esimerkiksi Pohjanmaan liiton hankeideahakujen kautta saadut hankeideat laitetaan paremmuusjärjestykseen juuri Länsi-Suomen EAKR-ohjelman arviointikriteerejä hyödyntäen (kaksivaiheinen haku). Valintakriteerien yhteydessä ei käytetty erityisiä painotusprosentteja. Kullakin viranomaisella oli kuitenkin mahdollisuus nostaa esille omia kriteerejä, jolloin niiden tuli olla esitettynä hakemuksessa tai verkkosivustolla. Tärkeää oli myös se, että rahoitettavat hankkeet edistävät EU-ohjelman lisäksi myös maakuntaohjelman tavoitteita. Tätä seurattiin systemaattisesti arvioimalla jokainen päättynyt Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke hyödyntämällä monipuolista hanketoiminnan arviointikriteeristöä. Parhaiten pisteytys hankevalintaa ohjaavien kriteereiden osalta toimi, kun vertailtavana oli kohdennetun haun ja samaan aihealueeseen liittyvät ja saman toimintalinjan rahoituksesta kilpailevat hankkeet. Silloin hakemuksia voitiin helposti vertailla keskenään ja valita rahoitettavat hankkeet saadun kokonaispistemäärän mukaan. Varsin hyvin eri alueilla sovellettavissa oleva yleinen tavoitekriteeristö lienee varsin toimiva myös tulevalla kaudella, joskin alueellinen liikkumavara erityisissä painotuksissa on tarpeen (osaamisen ja yritystoiminnan vahvuudet, yritystoiminnan toimialoittaiset erityistarpeet jne.). Rahoituksen yleislinjaukset riittävät, toimintalinjoilla on joka tapauksessa taustalla ministeriökohtaisia erityistavoitteita. Tärkeää on, että hankkeiden pisteytyksestä ei tehdä liian monimutkaista. Jo nykyisinkin hankkeesta saatetaan laatia erillinen hankeselvitysraportti, jossa käydään läpi ohjelman ja maakunnan valintakriteereiden lisäksi hallinnonalan rahoitussäädökset ja ohjeet. Arviointikriteereiden määrää voitaisiinkin vähentää nykyisestä ilman, että arviointiprosessin laadukkuus heikkenisi. Tärkeämpää on tukea hankkeiden sisällöllistä kehittämistä, jotta hankkeet vastaisivat alueen tarpeisiin. 39

40 2.6 EURA 2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 Vuoden 2014 aikana EURA 2007 - ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin vain ehdottoman välttämättömiä muutoksia ja raporttikorjauksia. Ohjelmakauden 2007 2013 tietojärjestelmissä valmistauduttiin ohjelmakauden sulkemiseen, eikä varsinaisia kehitystoimenpiteitä enää tehty. Pääpaino oli uuden ohjelmakauden 2014 2020 uusien sähköisten palveluiden kehittämisellä uuteen EURA 2014 -järjestelmään. Keväällä 2014 tehtiin Suomessa SFC 2007 - ja EURA 2007 -järjestelmien käyttöön liittyvä EU:n komission teettämä tietoturva-tarkastus. Tarkastajana toimi EY:n (aiemmin Ernst & Young) konsultti. Tarkastuksessa ei havaittu yhtään kriittisen merkitystason heikkoutta. Lievempien merkitystasojen havaintojen perusteella suositellut toimenpiteet mm. salasana-asetusten tiukentamiseen on toteutettu ja otettu huomioon myös uuden ohjelmakauden järjestelmän toteutuksessa. TUKI2000 Tuki 2000 -järjestelmässä hallinnoitavat EAKR-yritystukiprojektit siirrettiin neljän RR-ELY-keskuksen malliin heinäkuun 2014 alussa. Järjestelmiin tehtiin kesä-/heinäkuussa tarvittavat muutokset ja konversiot. Uudistuksesta aiheutui jonkin verran muutostarpeita myös EURA 2007:n raportointiin, jotka toteutettiin syksyn 2014 aikana.. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan 1.6.2005. Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutuksia arvioitaessa voidaan käyttää vaikutusten arvioinnista seuraavaa määritelmää (ympäristöministeriö 2005): Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, jonka ydintavoitteena on tukea suunnitelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä suunnitelmaa koskevaa julkista keskustelua. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on osallistumisen ja yhteistyön tukeminen sekä ristiriitojen käsittely. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjassa ympäristövaikutusten arvioinnille asetettiin seuraavat yleistavoitteet: Huolehtii kestävän kehityksen periaatteen toteutumisesta EAKR-ohjelmassa. Parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia toimenpideohjelman valmistelussa. Täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset Ohjelma-asiakirjan valmistelun yhteydessä toteutetulla ympäristöselostuksella vaikutettiin osaltaan ohjelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden muotoiluun ja arvioiden perusteella joihinkin toimintalinjojen sisältöihin tehtiin tarvittavia lisäyksiä tai muutoksia. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eri toimintalinjojen kautta tuettavien hankkeiden tasa-arvo-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset tunnistettiin hankkeiden suunnittelussa ja tukipäätösten valmistelussa, jolloin kestävän kehityksen periaatteet tulivat otetuksi huomioon systemaattisesti ohjelman toteutuksessa ja toimenpiteiden mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia voitiin ehkäistä ja vähentää.

41 2.8 Kansallinen joustovaraus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Rakennerahasto-ohjelmissa varattuja joustovarauksen äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen tarkoitettuja rakennemuutosmäärärahoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Joustovarausta on voitu käyttää myös toimialakohtaisen rakennemuutoksen (meriteollisuus ja ICT-ala) lieventämiseen. Esityksen joustovarauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Esitysten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriön Alueosasto on valmistellut valtioneuvoston esityksen, joka on käsitelty rakennemuutokseen reagointi - työryhmässä EU:n ja kansallisten äkillisten rakennemuutosvarojen jaon yhteensovittamiseksi. Hallintoviranomainen (TEM) on tehnyt päätösesityksen valtioneuvostolle. Hankkeiden tuloksia ja toimintaa on seurattu kuten muissakin rakennerahastohankkeissa. Äkillisen rakennemuutosrahoituksen hankkeet on merkitty erikseen seurantajärjestelmään, jolloin on pystytty seuraamaan hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Rakennemuutoshankkeiden täytyy aina olla ohjelman mukaisia ja täyttää normaaleille hankkeille asetetut kriteerit valinnan, kohdejoukon ja tavoitteiden osalta. Vuosittaiset varaukset on laitettu haettavaksi ELY-keskuksille ja maakunnan liitoille ko. talousarviovuoden alkupuolella. Hakemukset rakennerahastojen joustovarauksesta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seutukuntien, ELY-keskusten ja maakunnan liittojen kanssa. Hakemuksilla on haettu yleensä enemmän varoja, kuin ollut käytettävissä. Alueiden hakemusten käsittelyssä on arvioitu esitettyjen toimenpiteiden realistisuutta ja niiden mahdollisuuksia luoda uusia, pysyviä työpaikkoja lyhyellä aikavälillä. Arviointia ja koordinointia on tehty äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen tarkoitettuihin kansallisiin rakennerahastovaroihin (mom. 32.30.45, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen) liittyvien ELY-keskusten hakemusten kanssa sekä vuonna 2013 myös varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tarkoitetun em. kansallisen momentin hankehakemusten kanssa. Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä on vuosittain käsitellyt kaikki em. momenttien hakemukset yhtäaikaisesti ja tehnyt esityksen VN:lle niiden jaosta. Rakennerahastojen varoja on käytetty lähinnä ELY-keskusten ja maakunnan liittojen koordinoimien rakennemuutosalueiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen, joilla tähdätään mm. uuden liiketoiminnan ja liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien yritysten etabloitumiseen, yritysten osaamisen kehittämiseen ja irtisanottujen rakennemuutoskoulutukseen. Hankkeiden käytännön toteuttajina olivat usein alueiden kehittämisja investointiyhtiöt. Heikentyneessä rahoitustilanteessa EAKR-rahoituksen merkitys äkillisen rakennemuutoksen hallinnassa on selvästi kasvanut. Toimenpiteillä on saatu synnytettyä uusia työpaikkoja kaikissa maakunnissa ja mahdollistettu innovatiivisten toimintaympäristöjen kehittyminen. Rakennemuutosalueilla on pystytty myös hyödyntämään rinta rinnan kansallisia ja rakennerahastovaroja. Vielä vuonna 2013 joustovaraukseen oli EU-ohjelmissa varattuna koko maahan yhteensä runsaat 11 milj. euroa, jotka kaikki jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 23.5.2013 välittäville toimielimille. Vuodesta 2014 eteenpäin uudella rakennerahastokaudella ei varata EU-rakennerahastovaroihin erillistä äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta, vaan rahoitus hoidetaan kansallisen äkillisen rakennemuutosrahoituksen lisäyksellä. Uuden rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelussa on aiemmat kokemukset otettu huomioon ja huolehdittu, että ohjelma on riittävän joustava äkillisten rakennemuutosten ja ennakoivien rakennemuutosten hoitoon. Rakennerahastojen normaalilla hankerahoituksella voidaan siten jatkossakin reagoida toimintaympäristön äkillisiin rakennemuutoksiin. Myös aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädännön uudistuksessa on huomioitu äkillisten rakennemuutosalueiden tukeminen.

42 Länsi-Suomi Vuodesta 2009 alkaen rakennemuutosvaraus, myöhemmin joustovaraus, tehtiin yhteistyöasiakirjan yhteydessä päältä pois periaatteella. Varaus oli suuruudeltaan n. 5 % ja Länsi-Suomessa EAKR-ohjelmassa vuodessa noin 2 M. Keväällä 2013 jaettiin viimeiset joustovaraukset toimielimille ja lisäksi alueelle palautettiin yhteensä 1,754 M aikaisempien vuosien jakamatta jäänyttä myöntövaltuutta. Vielä keväällä 2014 käynnissä oli aikaisempia rakennemuutos- ja joustovaraushankkeita kaikissa Länsi-Suomen maakunnissa. Etelä-Pohjanmaa, tilannearvio syksyllä 2014 Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2014 on ollut käytettävissä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin tarkoitettua joustovarausrahoitusta Järvi-Pohjanmaan ja Kauhavan alueella. EAKR-joustovarausrahoitus on tukenut erityisesti EAKR-ohjelman arvonlisäystavoitteen saavuttamiseen ja viennin osuuden lisäämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista, sillä molemmilla alueilla on ollut EAKR-rahoitteinen kasvuyritysten tunnistamiseen ja aktivoimiseen liittyvä kehittämishanke. Kauhavan tapauksessa äkillisen rakennemuutostilanteen vaikutusten lieventämisessä ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä oleellisen tärkeää on ollut rakennemuutoksen hoitoon tähtäävä kokonaisvaltainen, eri kehittämisvälineitä monipuolisesti hyödyntävä suunnitelma. Suurimmat työllisyysvaikutukset on saavutettu kansallisesti rahoitetuilla yrityshankkeilla sekä työllisyysperusteisilla infraja investointihankkeilla. Järvi-Pohjanmaan alueella on meneillään rakennustuoteklusteria koskeva rakennemuutos, jolla on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Syksyllä 2013 Etelä-Pohjanmaalla Alajärven, Soinin ja Vimpelin muodostamalla työssäkäyntialueella käynnistyi Kasvua Järvi-Pohjanmaalle hanke, johon myönnettiin EAKR- ohjelman joustovarausrahoitusta 360 000 euroa. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueella toimivien yritysten liiketoimintaa mm. parantamalla yritysten verkostoitumisosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tehostamalla innovaatiotoimintaa. Hanke jakautuu kolmeen osa-alueeseen, joita ovat teollisuuden palveluketjut, kansainvälistyminen ja uudet toimialat. Hankkeen toimenpiteiden on arvioitu vaikuttavan noin sataan alueen pk-yritykseen. Valtioneuvosto on 13.9.2012 nimennyt Kauhavan varuskunnan lakkauttamisesta johtuvaksi tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Lentosotakoulun lakkauttamisen takia kaupungista häviää noin 300 työpaikkaa. Kauhava on laaja liitoskunta, jonka ovat vuoden 2009 alusta muodostaneet Kauhavan kaupunki sekä Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kunnat. Vuonna 2014 on ollut käynnissä kolme Kauhavalle kohdentuvaa EAKR - joustovarausrahoitusta saanutta hanketta: Härpäke - matkailun kehittämishanke ja Kasvuyrittäjyyden tukeminen ideasta markkinoille -hanke. Näille hankkeille on myönnetty rahoitusta yhteensä 225 000 euroa. Matkailuelinkeinon merkitys Kauhavan alueella on viime vuosina tullut tärkeäksi toimialan kärkiyritysten liiketoiminnan kehittymisen myötä. Vuoden 2013 alkupuolella käynnistyneen Härpäke hankkeen tavoitteena on parantaa alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeessa pyritään parantamaan matkailualan pkyritysten liiketoiminta-, laatu- ja kansainvälistymisosaamista. Hankkeessa on tehty toimenpiteitä mm. matkailuelinkeinon ympärivuotisuuden, kansainvälisyyden ja liikematkailun lisäämiseksi. Lisäksi matkailun Master Plan 2020 -kehittämisohjelman laadinta on aloitettu. Härpäke -hankkeen kohderyhmänä ovat matkailuja palvelualan pk-yritykset ja yrittäjäksi aikovat henkilöt. Vuoden 2014 alussa käynnistyneessä Kasvuyrittäjyyden tukeminen - ideasta markkinoille -hankkeessa ohjataan ja tuetaan kauhavalaisia alihankintayrityksiä liiketoiminnan kasvattamisessa ja vahvistetaan potentiaalisten kasvuyritysten edellytyksiä ja valmiuksia toimia verkostoissa ja arvoketjuissa. Kasvua haetaan myös uusilta toimialoilta. Lisäksi hankkeessa parannetaan yritysten osaamista uusien omien tuotteiden kehittämisessä. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan välittömästi 25 pk-yritykseen. EAKR-joustovarauksen lisäksi äkillisen rakennemuutoksen hoitoon Kauhavalle on osoitettu kansallista yritysrahoitusta.

43 Pirkanmaa, tilannearvio 5.5.2015 Vuonna 2013 Pirkanmaan liitto sai joustovarausta yhteensä 1 milj. euroa Mediapoliksesta Suomen mediacity - ja Tuotannosta kilpailuetua Saksa-yhteistyöllä -hankkeille. Hankkeiden toteutus jatkui vuonna 2014. Mediapoliksesta Suomen mediacity (A32620) -hankkeessa luodaan Mediapoliksen visio ja toimintamalli, käynnistetään media-, ICT- ja luovien toimialojen projekteja ja luodaan Media Lab ja formaattikehittämö. Samalla kerätään tietoa vastaavien kansallisten ja kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen toiminnasta ja kehittämisestä. Projektin kohderyhmät ovat media-, ict- ja luovilla toimialoilla opiskelevat, työskentelevät ja yritystoimintaa suunnittelevat ja harjoittavat pirkanmaalaiset toimijat. Oppilaitoksista kohderyhmään kuuluvat Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattiopisto. Mediapoliksessa haettiin ratkaisua uuteen luovan alan kasvua tukevan yhteisön synnyttämiseen ja uudenlaisten yhteisten oppimis- ja tuotantoympäristöjen rakentamiseen. Media-ala on Pirkanmaan nousevia vahvuusaloja, jonka rakentumista ja toimijoiden yhteistoimintaa pystyttiin hankkeen rahoituksella konkreettisesti tukemaan. Projektissa saatiin aikaan visio ja vaihtoehtoiset toimintamallit jatkaa toimintaa. Lisäksi käynnistettiin luovien alojen projekteja ja projektin myötävaikutuksella syntyi yksi yritys. Tuotannosta kilpailuetua Saksa-yhteistyöllä (A32626) -hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan alueella sijaitsevat koneenrakennusalan yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kehittäjäorganisaatiot. Projektin tavoitteena on rakentaa Pirkanmaan seudun tuotannollisen teollisuuden toimijoiden ja Saksan Nordrhein-Westfalenin alueen keskeisten toimijoiden välille aktiivinen ja toimiva yhteistyömalli. Lisäksi tavoitteena on syventää ymmärrystä saksalaisten menestyjäyritysten kilpailuedun muodostumisesta erityisesti tuotannollisen kyvykkyyden näkökulmasta ja laatia selvitys Hidden Champions -yritysten tuotannollisten kyvykkyyksien kilpailuetuvaikutuksista. Suomalaisen koneteollisuuden haasteena on kansainvälisillä markkinoilla toimivien pkyritysten vähyys. Champion-hanke pyrki vastaamaan kysymykseen, mihin saksalaisten Hidden Champion - yritysten menestys perustuu. Hankkeessa havaittiin useita menestystekijöitä sekä Saksassa että Suomessa aina yhteiskuntatasolta yksittäisiin hankkeisiin ja niiden johtamiseen asti. Tärkein huomion kohteeksi noussut teema on Industrie 4.0 eli neljäs teollinen vallankumous. Pirkanmaalle tärkeä koneteollisuuden toimijat saivat hankkeesta työkaluja yritysten välisten yhteistyön kehittämiseen. Myös pirkanmaalaisen koneteollisuuden näkyvyys jatkuu Saksassa aiempaa vahvempana. Vuonna 2012 Pirkanmaan liitto sai joustovarausta yhteensä 490 000 euroa Start Up Tampere- ja Tietoalan uudet työpaikat -EAKR-hankkeille. Rahoituspäätökset hankkeille tehtiin vuoden 2013 alussa. Hankkeiden toteutus jatkui vuonna 2014. Start Up Tampere -hankkeen (A32420) kohderyhminä ovat Tampereen seudun start up- ja kasvuvaiheen yritykset sekä yritysten spin offit, pääomasijoittajat, bisnesenkelit, rahoitusalan yritykset sekä myös muut tahot ja yritykset sekä yksityishenkilöt, jotka ovat kiinnostuneet sijoittamaan kasvuyrityksiin. Tavoitteena on rakentaa alueellinen rahoitusratkaisujen kokonaismalli ja mahdollisuuksien mukaan varmistaa sen jatkuvuus. Hankkeen toiminnasta hyötyivät alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevat pk-yritykset. Hankkeen toiminnan myötä kehittyi alueellinen rahoitusmalli, joka hyödyttää myös rahoituskelpoisia yrityksiä hakevia tahoja, kuten rahoitusyhtiöitä ja bisnesenkeleitä. ICT-alan rakennemuutoksen myötä Pirkanmaalla on runsaasti osaavaa alan työvoimaa. Hanke antoi lisävalmiuksia merkittävälle määrälle alan toimijoita, aktivoi pirkanmaalaisia sijoittajia ja lisäsi enkelirahoitusta alueen yrityksiin. Tietoalan uudet työpaikat - TUT -projektin (A32338) keskeisenä tavoitteena on saada uusia kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle ja vastata tietoalan rakennemuutoksesta johtuviin uudelleenjärjestelyihin. Projektissa toteutetaan kahden vuoden aikana investointien, tuotekehityksen ja tutkimusyhteistyön klusterikohtaista houkuttelua painottuen tietoalan osaajien saatavuuteen. Houkuttelun kohderyhminä ovat kansainväliset mobiili- ja tietoalan yritykset, mutta lisäksi pyritään löytämään kohdeyrityksiä muilta toimialoilta, jotka voisivat hyödyntää vapautuvaa tietoalan osaamista. Projektin suoralla vaikutuksella pystyttiin maakuntaan luomaan 106 kpl uusia tuotekehitystyöpaikkoja. Projektin tavoitteena oli saada sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle 8 uutta tuotekehitysyritystä, mutta tätä ei saavutettu projektin aikataulussa. Osa projektin aikana työstetyistä sijoittumispäätöksistä saattaa konkretisoitua myöhemmin, sillä myyntisyklit kansainvälisten investointien hankinnassa on n. 3-7 vuotta ensimmäisestä kontaktista. Tulokset ovat merkittäviä ottaen huomioon ICT-alan murroksen Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskukselle myönnettiin vuonna 2012 joustovarausta yhteensä 709 000 euroa. Hankkeilla tuetaan ICT-alalta työttömiksi joutuvien asiantuntijoiden uudelleen suuntautumista kouluttautumisen ja uusien ICT-sovellusalojen avaamisen kautta. Mm. Nokian, Nokia Siemens Networkin ja alihankintaverkoston

44 sopeuttamistoimenpiteiden myötä realisoituva Pirkanmaan ICT-rakennemuutos edellyttää uutta innovaatiotoimintaa tukevia toimenpiteitä. Saatu EAKR-tuki (160 000 euroa) mahdollistaa Uusi Tehdas -tyyppisen innovaatioalustan luomisen, jossa alustavia yritysideoita tuetaan ja jalostetaan avoimessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on alan yritysten työpaikkojen ja yritysten säilyminen hallitun rakennemuutoksen kautta sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen. Alueella ja sen toimijaverkostolla on hyvä valmius kehittää innovaatioalustaa uusilla fokusoinneilla (mm. lääketieteen teknologia, koneenrakennus, uudet mediat). Aiemmat kokemukset avoimen innovaatioympäristön käytöstä ovat olleet tuloksekkaita. Saadulla EAKR-tuella katetaan mm. fasilitoinnin palkkakustannuksia, ostopalveluita sekä tila- ja laitevuokria. SPIRIT - Pirkanmaan rakennemuutoskoulutukset ICT-alalle -hankkeella (S12000) täydennetään ICT-alan rakennemuutoksen hallintaan alueella kehitettyä SPIRIT-ohjelmaa, jonka toimenpiteenä ovat erityisesti henkilöstön muunto- ja uudelleenkoulutus ja yrittäjyyskoulutus. Kohderyhmänä ovat rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat, työttömyysuhanalaiset ja työttömät työnhakijat. Ammatillista korkeakoulutasoista liiketoiminta- ja yrittäjyyskoulutusta toteutetaan työvoimakoulutuksena kohderyhmään kuuluville henkilöille Pirkanmaalla vuosina 2012 2013. SPIRIT-rahoitus on mahdollistanut tehokkaan ICT-osaajien koulutuksen työttömyysuhkatilanteessa. SPIRIT-ärm-rahoitus on täydentänyt hyvin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) rahoitusta sekä Nokian/NSN:n omia Bridgetoimenpiteitä. Kaikkiaan rahoitusmallien ja toimenpiteiden täydentävyys on palvellut hyvin ICT-alan osaajien muunto- ja uudelleenkoulutustarpeita. Jo vuoden 2010 200.000 euron joustovarauksella käynnistetty Ylä-Pirkanmaan hanke Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin (A31640) jatkui vuonna 2014. Hankkeella haetaan ratkaisuja kuitusaven käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa, tuetaan kuitusaven käyttämistä ympäristörakentamisessa sekä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen (LIIKE) -hanke (A31950) on Ylä-Pirkanmaan ärm-hanke (149 300 euroa, päätös 23.11.2011). Hankkeessa jatkettiin vuonna 2014 Ylä-Pirkanmaan alueen palvelualan yritysten liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä. Molemmilla Ylä-Pirkanmaalla toteutetuilla joustovaraushankkeilla pystyttiin lieventämään paikkakunnan perinteisten teollisuustyöpaikkojen hupenemisesta aiheutunutta työpaikkojen vähenemää. Kuitusavi-projektilla kehitettiin ja tunnistettiin useita liiketoimintapotentiaalia sisältäviä hyödyntämismahdollisuuksia teollisuuden sivuvirtana syntyvälle materiaalille. LIIKE-hanke raportoi, että sen tuloksena syntyi alueelle merkittävä määrä uusia työpaikkoja (14) sekä uusia yrityksiä (6). Kaskinen, Pohjanmaa -tilannearvio 11.5.2015 Marraskuussa 2011 käynnistyi Vauhdilla matkassa -hanke (A31854), jonka tavoitteena on luoda sellainen yritysverkosto, joka tekee Kaskista tunnetuksi matkailukaupunkina sekä lisää matkailuelinkeinon ja kaupan yritysten välistä yhteistyötä. Tähän pyritään muun muassa koordinoimalla pienyritysten ja tapahtumien järjestäjien tuote- ja palvelutarjontaa sekä kehittämällä tarjottavien palvelujen tasoa koulutuksen avulla. Hankkeen puitteissa myös markkinoidaan kaupunkia tehokkaasti erityisesti matkatoimistoille ja bussimatkojen järjestäjille. Hankkeelle laaditaan myös omat nettisivut, joilla on ajankohtaista tietoa yritysten yhteystiedoista, palveluista, yhteiskampanjoista ja paketeista eri kohderyhmille. Kyseessä oli kolmivuotinen vuoden 2014 puolelle jatkunut hanke. Huhtikuussa 2012 käynnistyneen Kaskisten sataman, radan ja liikenneyhteyksien markkinointi -hankkeen (A32006) tavoitteena on parantaa satamaa käyttävien yritysten logistista kilpailukykyä Pohjanmaalla ja lähialueilla. Hankkeen toimenpiteillä pyritään säilyttämään ja asteittain lisäämään Kaskisten sataman kautta kulkevia liikennevirtoja. Hanke on kolmivuotinen vuoden 2014 puolelle jatkunut hanke. Tehokkaiden toimeenpiteiden kohdistaminen Kaskisen kokoiselle pienelle alueelle oli varsin haasteellinen lähtökohta. Sataman ja radan kehittämisessä onnistuttiin siinä mielessä, että sitä kautta oli mahdollista kytkeä tavaraliikkennettä sekä muualta Suomesta että ulkomailta Kaskisiin. Toimenpiteiden ansiosta työpaikkoja on säilynyt Kaskisessa ja jonkin verran myös uusia yrityksiä ja työpaikkoja on alueelle syntynyt. Matkailun kehittäminen taas laajentaa yhden vahvan toimialan leikkauksista kärsineen alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Äänekosken seutu, Keski-Suomi tilannearvio 25.5.2015 45 Valtioneuvosto nimitti 17.11.2011 Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun asti. Päätös perustui Metsä Board Oyj:n ratkaisuun sulkea Äänekosken paperitehdas. Yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanottavien määrä tarkentui 169 henkilöön. Metsä Board Oyj:n lisäksi tehtaan sulkeminen johti useiden kymmenien työpaikkojen menetyksiin myös huolto-, logistiikka- ja tehdaspalveluyrityksissä. Hirvaskankaan palvelukeskittymän liikennejärjestelyihin myönnettiin vuonna 2012 tukea 540.000 euroa. Investointi ei kuitenkaan toteudu ohjelmakauden aikana alueen kaavoituksen viivästymisen vuoksi ja hanke on suljettu. Äänekosken seudun työttömyystilanne on maakunnan pahinmpia, esimerkiksi helmikuun lopussa 2014 työttömyysaste seudulla oli 19,5 %. Uutta uskoa alueen kehitykseen toi Metsä Groupin ilmoitus 21.5.2015 uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Jämsän ja Keuruun seudut, Keski-Suomi tilanne 1.1.2015 Puolustusvoimat lakkautti Ilmavoimien teknillisen koulun Jämsässä vuoden 2013 lopussa osana puolustusvoimien rakenneuudistusta. Keuruun Pioneerirykmentin lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Muutosten myötä Jämsä menetti 210 työpaikkaa ja Keuruu menettää lähes 300 työpaikkaa. Työttömiksi Jämsässä päätyi vain muutamia ihmisiä, sillä suurin osa työntekijöistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa muilla varuskuntapaikkakunnilla. Myös siviilitehtävissä toimineet henkilöt ovat löytäneet uutta työtä tai siirtyneet yrittäjiksi sopeutusvaiheen aikana. Valtioneuvosto nimesi 13.9.2012 Jämsän ja Keuruun tukialueiksi vuoden 2015 loppuun asti. Vuonna 2012 käynnistetyn Jämsän ILMO-hankkeen (A32160) tavoitteena on pitkäaikaisesta rakennemuutoksesta kärsineen alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen, paikallisten kasvuyritysten tukeminen niiden kehittämis-, kansainvälistymis- ja investointipyrkimyksissä, aktiivisen yritys- ja investointihankinnan toteuttaminen sekä yksilöllisten yrittäjyyspolkujen rakentaminen työnsä menettäneille. Hanke jatkuu 31.8.2015 saakka. Keuruulla vastaavat rakennemuutostoimenpiteet on käynnistetty maakunnan kehittämisrahan tuella. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta tilanne 1.1.2015 Valtioneuvosto nimesi 18.6.2014 Viitasaaren ja Pihtiputaan kunnat äkilliseksi rakennemuutosalueeksi kaudeksi 2014-2016. Taustalla oli ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestran konkurssi. Suora työpaikkamenetys alueelle oli 3,4 % alueen työvoimasta ja arvio työpaikkojen kokonaismenetyksestä oli 5 prosenttia. Välittömästi konkurssin tultua tietoon alueella käynnistettiin kehittämishanke Viitasaaren Rakennemuutos 2014+ (A32824). Tavoitteena on synnyttää äkillisessä rakennemuutoksessa menetettyjen työpaikkojen tilalle uusia, korvaavia työpaikkoja sekä estää irtisanottujen ja työttömäksi jääneiden henkilöiden työttömyyden pitkittyminen. Hanke jatkuu vuoden 2015 huhtikuun loppuun. Alueen tuotannollisten yritysten edustajat ovat julkisen sektorin ohella vahvasti mukana hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa. Tehtaan toimitiloissa ovituotantoa jatkaa nykyisin Kaskipuu Oy. Alueelle on haettu ja saatu myös yritysten kehittämisavustusten tukiprosentin korostusta. Meriteollisuuden rakennemuutos Satakunta, tilanne 15.4.2014 Meriteollisuudessa oleva rakennemuutos jatkuu edelleen voimakkaana eikä lyhyellä tähtäimellä ole näkyvissä tilanteen helpottumista. Hankkeen edetessä uusien markkinoiden merkitys on vahvistunut toimialan verkostoyrityksissä. Täydentäviä asiakkuuksia tavoitellaan lähinnä konversioprojekteista, eurooppalaisilta telakoilta sekä offshore- markkinoilta. Tämän hetkinen tilanne koetaan yrityksissä samaan aikaan uhkana ja mahdollisuutena. Epävarma tilanne on aktivoinut yrityksiä tavoitteellisiin yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden toteutumisessa Meriteollisuuden rakennemuutos Satakunta -hankkeella on keskeinen rooli. Esim. Offshore markkinoiden osalta on pilotoitu kolme erityyppistä verkostoyritysten casea, joiden osalta uusien markkinoiden realisoituminen näyttää hyvin todennäköiseltä. Yritysryhmiin kohdennettujen toimenpiteiden myötä on muodostunut mm. uusia tuotteita, uusia työpaikkoja,

46 kehittämisohjelmia (kansainvälistyminen, kehittäminen, investoinnit), tutkimustoimintaa sekä yritysten yhteisiä tarjoama kokonaisuuksia. Hankkeen toteutuksessa keskeisten meriteollisuusyritysten muodostamien kehittämisryhmien lisäksi hankkeen toteutuksessa hyödynnetään meri- ja offshoreteollisuuden kokeneita senior advisoreita, joiden kontaktien ja kokemuksen myötä toteutukseen saadaan kiistatonta lisäarvoa. Meriteollisuuden rakennemuutoshanke jatkuu vielä (päättyy 31.10.). Tässä vaikeassa rakennemuutostilanteessa EAKR-rahoituksella on ollut merkittävä osuus uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Kuntien kiristynyt rahoitustilanne on vaatinut ulkopuolista lisärahoitusta, jossa EAKRrahoitus on ollut korvaamaton rahoituskanava.

47 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla eri ohjelmien yhteensovituksesta vastaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ennakointi, seuranta ja arviointi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Lähiaikojen tärkein yhteensovitustehtävä on tulevaan ohjelmakauteen 2014 2020 valmistautuminen. Sen valmistelua niin rakennerahastojen kuin maaseuturahastonkin osalta käsiteltiin MYRrien kokouksissa. MYRrit nimesivät edustajia Etelä- ja Länsi-Suomen tulevan ohjelman valmisteluun ja valmisteluryhmään (ELSA 2014+) ja näin osallistuivat Etelä- ja Länsi-Suomen yhteiseen valmisteluun. Itä- ja Pohjois-Suomella oli meneillään vastaava valmisteluprosessi. Myös uuden kansallisen INKA-ohjelman kehittämisteemat sovitettiin tulevan ohjelman alueellisiin tavoitteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi ja sovitti yhteen ministeriöiden, alueiden, eri rahastojen ja kansallisia toimia Komission luomaan suunnittelukehikkoon. Rakennerahasto- ohjelmien yhdistäminen luo aikaisempaa paremmat mahdollisuudet yhteensovittamiselle ja yhteistyölle varsinkin, mikäli järjestelmät, rakenteet ja toimintamallit saadaan niitä tukeviksi. Suuralueella jokaisen EAKR ohjelman 2007 2013 seurantakomitea ja sen sihteeristö käsittelivät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovitusta koskevia kysymyksiä. Käytännön ohjelmakoordinaatiosta vastasi ohjelmapäällikkö. Hän työskenteli yhdessä Länsi-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ohjelman hyvän hallinnoinnin ja toimeenpanon edistämiseksi. Länsi-Suomen maakunnan liittojen yhteisellä sopimuksella ohjelmakoordinaatiosta vastasi Keski-Suomen liitto. Eri ohjelmien ja rahastojen yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtui maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä. Lisäksi yhteistyöryhmä voi perustaa jaoston maaseutuohjelman toimenpiteiden tarkastelua ja halutessaan myös muiden ohjelmien yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöryhmä sai tiedoksi ESR - ohjelman valtakunnallista osiota, maaseutuohjelmaa ja kalatalouden kehittämisohjelmaa koskevat suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Yleensä hankepäätösten käytännön valmistelu tapahtui joko rahoittajien yhteisessä hankeryhmässä tai yhteistyöryhmän sihteeristössä. Yrityskohtaisista hankkeista päätti ELY -keskus ilman yhteistä käsittelyä. Vuoden 2010 alusta voimaan astunut uusi kansallinen lainsäädäntö vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän strategisuutta ja roolia alueen kehittämistoiminen koordinoijana. Tehtäväkenttä laajentui käsittämään myös kansalliset erityisohjelmat. Uutta ohjelmakautta 2014-2020 säätelevässä, 2014 voimaantulleessa lainsäädännössä samaa kehityssuuntaa vahvistettiin. Eri ohjelmien yhteensovittamiselle on näin saatu maakuntatasolle toimijaverkosto. Kehityssuunta on maakunnissa koettu hyväksi. Keski-Suomessa esim. maakunnan yhteistyöryhmän painottaa työssään strategisen päättäjän roolia. Maakunnissa eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strateginen kokoaja aluetasolla oli maakuntaohjelma/maakuntastrategia. Ohjelmalla linjattiin maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet sekä määriteltiin eri rahoitusvälineiden roolit tavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kuvattiin tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmien rahoitus lähivuosina suunnataan. Tulevalla ohjelmakaudella tätä prosessia tiivistetään entisestään niin, että maakunnan toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelma sisältää tulevan vuoden varojen käyttöä koskevan esityksen. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Yksityiskohtaisesta sisältöjen yhteensovituksesta huolehtivat hallinnollisten tahojen valmisteluryhmät: kansallisella tasolla työ- ja elinkeinoministeriö, suuralueella EAKR- ja ESR -ohjelmien sihteeristöt ja koordinaatioryhmät ja maakunnissa maakunnan yhteistyöryhmä sihteeristöineen.

48 Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strateginen kokoaja aluetasolla oli maakuntaohjelma. Ohjelmalla linjattiin maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet sekä määriteltiin eri rahoitusvälineiden roolit tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2010 laaditut maakuntaohjelmat kattoivat vuodet 2011 2014. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kuvattiin tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmien rahoitus lähivuosina suunnataan. Sen sisällöllisen toteuttamisen seurantaa tulisi kuitenkin vielä systematisoida ja tehostaa maakunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeet siirtyivät vuoden 2010 alussa lääninhallituksilta maakunnan liitoille osana aluehallinnon uudistusta. Muutos koettiin hyväksi, erityisesti hanketoimijoiden taholla. Muutos yksinkertaisti hallintoa. Muutos on myös syventänyt elinkeinojen kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen keskinäistä yhteensovitusta ja yhteistyön tavoitteellisuutta. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset ovat vahvistaneet EAKR- ja ESR -rahoituksella alueiden innovaatiorakenteita. Hankekokonaisuuksissa on yhdistetty osaamisen kehittäminen, soveltava tutkimus, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä verkottuminen. Hankeryhmän tehtävänä oli varmistaa, että päällekkäistä toimintaa ei tueta ja siinä huomioidaan yleensä myös muut mm. kansalliset rahoituslähteet. Tarvittaessa hankkeet ohjattiin oikeille rahoittajaviranomaisille tai oikeaan rahoitusinstrumenttiin. Useimmat rahoituksen hakijat tunsivat hanketoimintaa hyvin eikä päällekkäisiä ehdotuksia juurikaan tullut. Myös EU-ohjelmien keskinäiset painotukset ovat hakijoiden tiedossa, joten hakemuksen tekeminen väärään ohjelmaan oli harvinaista. Kaksivaiheinen hankekäsittely oli otettu käyttöön mm. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla: hakemusten sisääntulovaiheessa ja toisen kerran jatkovalmistelujen jälkeen rahoituspäätösvaiheessa. Tästä hankkeet etenivät ao. rahoituksen edellyttämällä tavalla esim. MYR:n työjärjestyksen mukaisesti jatkovalmisteluun. Pohjanmaalla saavutettiin hyviä tuloksia sisällyttämällä kaksivaiheisuus jo hakuprosessiin; ensin ideahaku ja varsinainen haku vasta sen ja palautearvioinnin pohjalta. Erityisesti EAKR- ja ESR -ohjelmien sekä maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden yhteinen käsittely saman pöydän ääressä paransi eri ohjelmien yhteensovitusta ja hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä. Sisällöllistä yhteensovitusta helpottaisivat myös eri EU-ohjelmien yhteiset hankehaut, esimerkiksi erilaiset teemalliset, monirahastoiset hankehaut. Nykyistä joustavampi ja ongelmaton eri rahoituslähteiden allokointi yksittäiseen hankkeeseen toivottiin myös tehtävän mahdolliseksi. Toivottavasti tämä on mahdollista myös jatkossa rakennerahastoihin erikoistuneissa RR-ELY:ssä; maakuntien tulisi voida tehdä strategiaansa toteuttavia monirahastoisia yhteishakuja ja muita hanketoimintaa aktivoivia ja suuntaavia ponnistuksia myös omaehtoisesti ja oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Rakennerahastoyhteistyön lisäksi mm. Satakuntaliitto osallistui Botnia-Atlantica ohjelmaan, joka oli yksi Euroopan alueellisen yhteistyön noin 70 ohjelmasta, joita EU rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Tämä on mahdollistanut mm. Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteishankkeet Ruotsin, Viron ja Latvian kanssa, esim. Itämeren tilan (Selkämeri, Saaristomeri) parantamiseen liittyen. Satakunnan lisäksi tähän rajat ylittävään ohjelmaan kuuluivat Suomessa Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Botnia-Atlantica - ohjelman kautta toteutettavat hankkeet edistivät Itämeri-strategian toteuttamista ja hakijat tulivat pääasiassa Suomesta ja Ruotsista. 3.2.1 Yhteensovitus ESR- ohjelman kanssa Manner-Suomen ESR -ohjelman Länsi-Suomen alueosiossa keskitytään työllisyyden tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR -ohjelman kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Yhteisiä rajapintoja ohjelmien välillä on yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisessä, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, osaamisrakenteiden vahvistamisessa sekä osaamisen ja työllisyyden lisäämisessä.

49 Vuoden 2013 alusta astui Nuorisotakuu voimaan. Siihen sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Toiminta on vaikuttanut laajasti ESR-toimintaan ja koulutukseen yleensäkin. ESR -rahoituksella on ollut merkittävä rooli Nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamisessa ja yleensä työllisyyden ja osaamisen lisäämisessä Länsi-Suomessa. Molempien rakennerahasto-ohjelmien tavoite on saumaton yhteistyö. EAKR- rahoituksella tuetaan yritysten investointeja ja kehittämishankkeita samalla kun ESR -varoin vahvistettiin yrityksen henkilöstön osaamista. ESR- ja EAKR-rahoituksen yhteensovittamisella on kiistatta vahvistettu rakennerahastovarojen vipuvoimavaikutusta Länsi-Suomessa. Yrittäjyyttä lisäävät toimenpiteet on toteutettu pääosin ESR -ohjelmalla. Myös koulutuksen, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehityksen tarpeisiin perustuvaa ennakointia tuettiin ESRohjelmalla. Aluekehitysrahaston ohella T&K -ympäristöjen hyödyntämistä tuettiin ESR -toimenpitein. EAKR:lla tuetut investoinnit kytkeytyvät usein ESR rahoituksella toteutettaviin koulutuksiin ja opetuksen kehittämiseen. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitettiin eri ohjelmien toimenpiteet niin, että ne yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla edistivät maakuntien kilpailukykyä ja teemallista kehittämistä. Esimerkkikokonaisuudet 1 Pohjanmaalta Pohjanmaalla ohjelmien välisestä yhteensovittamisesta keskustellaan säännöllisesti MYR:n ja MYR:n sihteeristön kokouksissa. Welcome Office-hankkeen taustana on Bothnia Integration-hankkeen ja muiden alueellisten toimijoiden yhdessä kehittelemä toimintamalli maahanmuuttajien neuvontakeskuksesta. Hankekokonaisuudella luodaan alueelle maakuntaohjelman mukaisesti uusi palvelujärjestelmä hyödyntämällä sekä EAKR että ESR ohjelmien tarjoamia resursseja alueellisesti priorisoidun haasteen ratkaisemiseksi. EAKR: Welcome Office (A32008) ESR: Bothnia Integration (10171) sekä Bothnia Integration Toimenpiteet (S10521) Vaasan kaupungin hallinnoima Pohjanmaan alueen kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava EAKR-hanke Welcome Office- Matalan kynnyksen palvelua maahanmuuttajille edistää toiminnallaan maahanmuuttajien kotoutumista, hyvinvointia ja osallisuutta helpottamalla tiedonsaantia ja oikeaan palveluun ohjautumista. Welcome Officen ideana on perustaa matalankynnyksen neuvontakeskus maahanmuuttajille, josta saa helposti ja keskitetysti tietoa maahanmuuttoon, rekrytointiin, työelämään, viranomaispalveluihin ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajilla on usein vähäinen tai täysin riittämätön tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palvelujärjestelmästä. Heillä ei myöskään ole tietoa mitä palveluita on tarjolla ja mistä niitä saa. Welcome Office-toiminta vastaa alueelliseen tarpeeseen perustaa laaja-alainen neuvontakeskus. Bothina Integration toiminta lähtee palveluverkoston rakentamisesta ja moniammatillisesta/poikkihallinnollisesta kehittämisestä ja jo tehdyn kehittämistyön hyödyntämisestä. Elinkeinoja palvelevat tahot tulisi saada mukaan osaksi toimijoiden verkostoa. Palvelun lähtökohtana on työllistäminen mitä tukevat kotouttavat toimenpiteet. Maahanmuuttajat tulee saada viivytyksettä työelämän piiriin. Työtä ja kotoutusta tulee voida vuorotella ja limittää keskenään, joka tapahtuu mm. kotouttamiskoulutusta kehittämällä. Hankkeessa selvitetään työpaikalla tarvittavaa tukea (yksilö ja/tai työyhteisö) ja sen eri muotoja ja mahdollisuuksia vastata haasteisiin. Työhön valmentaminen ja työpaikalla tapahtuva ohjaus ovat keskeisiä toimintatapoja ja kehittämiskohteita. Ohjatut työkokeilut voivat olla yksi lähtökohta työllistämiskotoutukselle. Esimerkkikokonaisuudet 2 Pirkanmaalta Pirkanmaan esimerkkinä on oppilaitoksiin investoitujen ajantasaisten oppimisympäristöjenrahoitus (EAKR) ja vastinparina opettajien työelämäjaksojen tukeminen (ESR). Yhdessä ne tähtäävät opetuksen uudistamiseen ja opetuksen ja työelämän tarpeiden parempaan vastaavuuteen. EAKR-rahoitteisesti on tuettu myös yritysten uudistumista ja kasvua sekä kehittäjäorganisaatioiden tarjonnan parantamista. ESR-rahoitteisesti on tuettu yritysten osaamisen kehittämistä ja tarjottu yrityskohtaisiin tarpeisiin vastaavaa koulutusta, konsultointia ja valmennusta. ESR-rahoitteisesti on tuettu työpajatoimintaa, koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevää toimintaa, maahanmuuttajien parempaa integroitumista työelämään kiinnittymisen kautta tukevaa toimintaa. Vastaavasti

50 EAKR-rahoitteisesti on tuettu yhteisöllisiä, alueellista koheesiota ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuunottoa tukevia hankkeita. Yhteistyökokonaisuudet: EAKR: TOP-School - Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatio (A31741), Pohjanmaan liitto ja ESR: Learning Bridge - pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto (S12081), PIRELY Esimerkkikokonaisuus 3 Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaan esimerkkihankkeet liittyvät alumiinialan koulutukseen ja kehittämiseen. Järviseudun alueella on voimakas alumiini- ja metallialan yritysten keskittymä. Hankekokonaisuudella vahvistetaan tätä kasvavaa, valtakunnallisesti merkittävää alumiinialan klusteria. Ala on toiminta-alueen keskeisimpiä elinkeinoelämän aloja. Sen kehittymiseen tarvitaan uutta, ajantasaista osaamista sekä uusiin menetelmiin ja laitteisiin perehtynyttä, osaavaa työvoimaa. Hankekokonaisuus on vastannut Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 2014 tavoitteisiin ammatillisen koulutuksen kehittämisestä työelämän tarpeita vastaavaksi, koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistamisesta, osaavan työvoiman turvaamisesta sekä teknologiateollisuuden liiketoimintamallien kehittämisestä. Hankekokonaisuus palvelee erinomaisesti myös EAKR-ohjelman tavoitteita: oppimisympäristöjen kehittäminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Investoinnit EAKR-hankkeessa ovat onnistuneet hyvin. Projektin tuloksena Järviseudun ammatti-instituuttiin JAMIin on syntynyt korkeatasoinen, valtakunnallisesti merkittävä alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus. Siitä käytetään nimeä JAMIn Alukoulu. Yksikkö nostaa selkeästi alan osaamisen tasoa ja palvelee alueella olevan kasvavan alumiiniyritysklusterin osaamisen ja lisätyövoiman saannin tarvetta. Yritysyhteistyön käynnistyminen oppilaitoksen ja yritysten välillä on käynnistetty, mutta yhteistyö olisi voinut alkaa ripeämminkin. Ongelmana ei ollut yritysten halukkuus yhteistyöhön, vaan yritysten sisäiset kiireet. EAKR : Alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus (A32120): EAKR-hankkeessa tavoitteena on luoda Järviseudun ammatti-instituutin yhteyteen korkeatasoinen, valtakunnallisesti merkittävä alumiinialan koulutusja kehittämiskeskus, jossa on nykyajan vaatimustason edellyttämä osaaminen ja laitekanta. Keskus palvelee alueen alumiinialan yritysklusterin osaavan työvoiman saannin tarvetta. Toiminta jatkui vuonna 2014. ESR: Alumiinialan koulutushanke Alukoulu (S12405): ESR-hankkeessa tavoitteena on käynnistää Järviseudun ammatti-instituutissa alumiinialan koulutustoiminta ensimmäisenä Suomessa. Oppilaitoksella on menossa investointihanke, jossa hankitaan koulutuksen käynnistämiseen tarvittavat koneet ja laitteet. Haettavassa projektissa päivitetään henkilökunnan osaaminen vastaamaan uuden käynnistettävän toiminnan vaatimuksia. Järviseudulla on kasvava, valtakunnallisesti merkittävä alumiinialan yritysverkosto, joka tarvitsee uutta, osaavaa työvoimaa sekä lisä- ja täydennyskoulutusta nykyiselle henkilökunnalle. Projektissa suunnitellaan ja aletaan toteuttaa yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, jotka toteutetaan monimuotokoulutuksena. Alueella on tarvetta täydennyskouluttaa puualan yrityksistä v. 2013 irtisanottuja työntekijöitä, joilla on rakennustuoteteollisuudessa tarvittava osaaminen, mutta alumiinialan substanssiosaaminen puuttuu. Toiminta jatkui myös vuonna 2014. 3.2.2 Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Työnjako EAKR- ja maaseutuohjelman välillä on parantunut ohjelmatyön edetessä. Rahastojen yhteistyön lisääntyminen on näkynyt resurssien parempana kohdentumisena maakuntien strategisiin kärkiin. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa koko Suomen. Painopisteenä ovat harvaan asutut alueet ja ydinmaaseutu. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELY-keskuksittain alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien ja paikallisten LEADER-strategioiden mukaisesti. Maaseutuohjelman ja Länsi- Suomen EAKR -ohjelman täydentävyys näkyy erityisesti yrityskohtaisissa hankkeissa. Molemmista ohjelmista tuetaan paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat maaseudun mikroyritykset (alle 10 hlöä työllistävät) ja EAKR -ohjelman tuki kohdentuu hieman suurempiin ja kasvaviin yrityksiin. Maaseutuohjelmassa painottuvat maaseudulle tärkeät toimialat: matkailu, bioenergian tuotanto, hyvinvointipalvelut. Myös kulttuuri ja ympäristötoimet ovat tärkeä osa maaseutuohjelmaa. Maaseutuohjelma onkin vahvimmillaan paikallistason kehitystoiminnan tukijana. EAKR -ohjelmalla tuetaan maaseudun kehitystä erityisesti laajoissa, alueellisissa kehittämistoimissa sekä investoinneissa, jotka tukevat yhteyksien ja infrastruktuurin kehittämistä, asukkaiden elinolosuhteiden ja

51 palveluiden parantumista sekä ympäristötoimia. Myös yrityspalveluiden kehittäminen, käytäntölähtöinen tutkimustoiminta ja innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen ulottuvat maaseutualueille. Maaseuturahoituksesta ja kansallisesta yhteistyöstä on näkyvästi viime vuosina ollut esillä Laajakaista kaikille hanke, jonka toteuttamisesta Valtioneuvosto teki päätöksen jo 4.12.2008. Hanketasolla yhteensovitusta on vielä kehitettävää, erityisesti kansallisten ohjelmien ja maaseutuohjelman yhteensovittamisessa EAKR:n kanssa. Toisaalta jo valmisteluvaiheessa hankeryhmä ohjaa hankkeet oikealle rahoitusinstrumentille ja tästä näkökulmasta ohjelmien välinen keskustelu on saumatonta. Rahoittajien välinen hankeryhmä on poistanut hankkeiden päällekkäisyyksiä ja tehostanut yhteiskoordinaatiota. Näin myös hanketyön vaikuttavuuden ja kohdentamisen voidaan katsoa parantuneen. Esimerkkikokonaisuus 4 Keski-Suomesta EAKR -ohjelman ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhteistyöstä on esimerkkinä Biotalouskampuksen kehittämistyö Saarijärvellä. Biotalousala on valittu yhdeksi strategiseksi kehittämiskärjeksi Keski-Suomessa. Saarijärven Tarvaalassa samalla kampusalueella toimii kaksi biotalousalalla olevaa oppilaitosta: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara-ala ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Kampuksella on myös osaavaa biotalousalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa mm. Biotalousinstituutin kattilantestatuslaboratorio. EAKR: Tarvaalan Biotalouskampus (A32640) on elokuun loppuun 2015 käynnissä oleva kehittämishanke, jolla aluetta kehitetään avoimeksi innovaatiokampukseksi. Tavoitteena on luoda biotalousalan uuden osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiskampus, jossa alan yrittäjät, tutkijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat. Hankkeella vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää uuden biotuotetehtaan mukanaan tuomia mahdollisuuksia biotalousalan kehittämisessä. Metsä-Fibre päätti 21.4.2015 uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. LEADER-OHJELMA: Biotalousalan yritysverkosto Tarvaalaan -hankkeessa kartoitettiin vuosina 2013-2014 biotalousalan yritysten ja sidosryhmien kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia kehittyä Tarvaalan biotalouskampuksen yhteydessä. Hankkeella lisättiin myös toimijoiden verkostoitumista. Hankkeen rahoittajana oli paikallinen Leader-toimintaryhmä Viisari ry. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Hankeyhteistyö onnistui erinomaisesti. Alueelle valmistui kehittämisen kokonaissuunnitelma ja ensimmäiset inevstoinnit tultaneen aloittamaan syksyn aikana. Esimerkkikokonaisuus 5 Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta, jossa on elinvoimainen alkutuotanto ja 7400 maatilaa. Pellolta pöytään - ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen valinta, jonka vaiheiden kehittäminen koskee elintarvikkeiden raaka-aineita ja tuotteita, elintarvikealan kone- ja laitevalmistusta, teollisuuden prosesseja ja laitteita, markkinointia ja kulutusta sekä terveyttä ja hyvinvointia. Elintarvikealan tki-toiminta on vahvaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Elintarvikealan koulutusmahdollisuudet tukevat ruokamaakunnan kehittämistä. Hankkeet ovat olleet käynnissä myös vuonna 2014. Ruokamaakunta -brändin kehittämistä tukevat mm. seuraavat hankkeet: Maaseutuohjelma: Ruokaprovinssin vakiinnuttamishanke. Hankkeen avulla laaditaan kokonaisstrategia ja sen pohjalta konkreettinen toimenpidesuunnitelma Ruokaprovinssin vakiinnuttamiseksi. EAKR: Ruokaprovinssitalon toimintakonsepti (A32208). Ruokaprovinssi tarvitsee näkyvän ja konkreettisen maamerkin, ruokaprovinssitalon, joka kokoaa alan keskeiset toimijat yhteen ja tekee niistä ulospäin selkeästi näkyvän kokonaisuuden. Tässä hankkeessa on kyse Ruokaprovinssitalonsisällön suunnittelusta. Tavoitteena on tehdä Etelä-Pohjanmaasta ruoan, liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteistyön keskittymä, joka palvelee yritysten, tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten tarpeita. ESR: Deli and Design (S12088). Eteläpohjalaisten elintarvike- ja käsityöyritysten kehittämishanke kokoaa yhteen maakunnan potentiaaliset elintarvike- ja käsityöalan kasvuyritykset. Hankkeessa toteutettava laaja koulutuskokonaisuus keskittyy erityisesti brändi- ja verkosto-osaamisen tason nostamiseen. Koulutussisältöinä ovat mm. brändäys, verkosto-osaaminen, benchmarkkaus, mystery shopping, maineenhallinta, viensti ja viestintä. Lisäksi tuotetestaus - ja koemarkkinointitoimenpiteitä testataan mm. sosiaalisen median keinoin. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kesken syntyy vahva yritysverkosto, jossa keskeisenä toiminnan välineenä on säännöllinen vertaisoppiminen. Lisäksi syntyy luovien alojen kehittämisen koulutusmalli, joka ylittää

toimialojen rajapintoja. 52 Esimerkkejä yhteistyöstä Pirkanmaalta Pirkanmaan liitto toteutti maaseutuohjelmasta rahoitetun Avoin kuitu -hankkeen, jossa tehtiin kartoituksia ja toimenpiteitä valokuituyhteyksien luomisesta haja-asutusalueille, joissa markkinaehtoista tarjontaa ei ole syntynyt. Maaseudun elinvoimaisuutta tukee myös Pirkanmaan liiton rahoittama kuntakehityshanke, jossa tarkasteltiin mm. hyvinvointipalvelujen tarjonnan uusia malleja, kuntaa kansalaisten elämänhallinnan vahvistajana yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja julkisten hankintojen paikallista vaikuttavuutta. Esimerkki yhteistyöstä Pohjanmaalla Myös Elintarvikestrategia-hankkeen (A32616) tapauksessa tehdään välillistä yhteistyötä maaseuturahaston kanssa. Hankkeessa laaditaan yhteinen strategia ja toimenpideohjelma Pohjanmaan elintarvikealalle. Strategia muodostaa pohjan tuleville kehittämistoimenpiteille, joita voidaan rahoittaa muun muassa maaseuturahaston avulla. Maaseutujaoston toimintaa aktivoimalla olisi mahdollista edelleen kehittää maaseutuohjelman ja EAKRohjelman välistä yhteistyötä. Toinen esimerkki on hanke nimeltä Nykytilan arviointi ja kehittämistavoitteet 2014 2020 Pohjanmaan kalataloudelle (A32492). Pohjanmaalla moni kalatalouden ulkopuolinen keskeinen toimija tuntee alaa ja sillä toimivia huonosti. Hanke tuottaa tietoa kalastuksesta sekä kuvailee alan eri toimijoiden tehtäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tuotetusta aineistosta laaditaan loppuraportti, joka toimii yhteisenä alustana erilaisille tuleville suunnittelu- ja kehittämistoimille. Loppuraportissa ehdotetaan kehittämistavoitteita vuosille 2014 2020 Pohjanmaan kalataloudelle. Ehdotukset sivuavat myös kalatalouteen liittyvää toimintaa, kuten rehunvalmistusta, biopolttoaineita ja käsitöitä. 3.2.3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin AMO Alueellisen maaseutuosion ohjelmakausi on päättynyt 31.12.2009. Suurin osa alueellisessa maaseutuosiossa mukana olleista kunnista jatkoi 1.1.2010 käynnistyneessä koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO). Valtioneuvosto hyväksyi 14.12.2006 aluekehityslain 14 :ssä tarkoitetun saaristo-ohjelman vuosille 2007-2010. Ohjelman tarkoituksena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Valtioneuvoston 13.5.2009 tekemä periaatepäätös saariston kehittämisestä korvasi saaristo-ohjelman. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ja osaamiskeskusohjelma OSKE ovat valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia, jotka toimivat vielä vuoden 2012 aikana. KOKO ohjelma päätettiin vuoden 2011 lopussa, mutta yksittäiset hankkeet saatiin ajaa päätökseen vuoden 2012 aikana. Tosin Rauman seudulla valtakunnallisen luovien alojen verkosto sai jatkaa erillistä KOKO osuuttaan. Erityisohjelmista OSKE jatkoi toimintaansa vuoden 2013 loppuun. Erityisohjelmat perusrahoitetaan kansallisella maakunnan kehittämisrahalla. Valtion tuen osuus on pääsääntöisesti 50 %. Lopusta rahoituksesta vastaavat alueen kunnat. EAKR -ohjelman yhteensovituksen kansallisiin erityisohjelmiin on mahdollistanut se, että edellä esitettyjen ohjelmien perusrahoitusta koskeva päätöksenteko on ollut EAKR- ohjelman tapaan maakuntien liitoilla. Erityisohjelmat lisäsivät paikallista aktiivisuutta ja toivat uutta sisältöä rakennerahasto-ohjelmiin. Samalla ne kuitenkin hajoittivat huomiota kehittämiskohteilta ja alueen niukentuvien resurssien strategista keskittämistä. Länsi-Suomen EAKR -ohjelmasta rahoitetuista hankkeista noin kolmanneksella on selkeä yhteys kansallisiin erityisohjelmiin. Kansallisiin erityisohjelmiin maksettiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta vuosina 2007 2014 julkisia varoja yhteensä 99,6 m, mikä oli yhteensä 29,7 prosenttia julkisesta. Vastaavasti EAKR-ohjelman EU+valtio rahoitusta maksettiin yhteensä 72,3 m, joka oli 28,0 % Länsi-Suomessa EAKR-ohjelmasta. Eniten Länsi- Suomen EAKR-ohjelmasta julkista rahoitusta maksettiin OSKE:een 56,2 m eli yli puolet 56,5 % erityisohjelmien julkisesta rahoituksesta ohjelmakauden aikana käytettiin OSKE:een. Erityisohjelmien julkisen

53 rahoituksen osuus oli toimintalinjassa 2 suurin 47,7 % ja toimintalinjojen 3 ja 4 osuudet olivat 36,1 % ja 37,3,5 %. Taulukko 11: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kautta rahoitettuja erityisohjelmia vuosina 2007 2014, maksetut EU+valtio ja julkinen rahoitus yhteensä sekä toimintalinjoittain L-S EAKR Ohjelma TL Maks. EU+valtio Maks. julk. yht. Kpl TL / Ohj. % julkisista Erit.ohj. 1 811 664 1 175 524 5 5,2 % AKO 2 10 247 634 16 145 751 32 71,2 % 3 3 335 992 5 020 751 30 22,1 % 4 200 698 334 496 1 1,5 % AKO yhteensä 14 595 988 22 676 522 68 22,8 % Erit.ohj. KOKO 1 1 654 586 1 798 800 34 11,9 % 2 7 074 140 10 249 973 34 68,1 % 3 1 103 922 1 568 353 20 10,4 % 4 1 018 182 1 440 189 4 9,6 % KOKO yhteensä 10 850 830 15 057 315 92 15,1 % Erit.ohj. AMO 1 2 450 558 558 885 3 12,4 % 3 2 604 231 3 958 682 28 87,6 % 4 AMO yhteensä 3 054 790 4 517 567 31 4,5 % Erit.ohj. 1 5 613 294 6 970 950 47 12,4 % OSKE 2 32 650 240 42 395 258 137 75,4 % 3 1 476 068 2 335 937 7 4,2 % 4 3 129 009 4 544 293 17 8,1 % OSKE yhteensä 42 868 611 56 246 438 208 56,5 % Erit.ohj. Saaristo 1 2 156 719 156 719 1 13,7 % 3 793 796 983 466 5 86,3 % 4 Saaristo yht. 950 515 1 140 184 6 1,1 % Erit.ohj. 1 8 079 544 9 945 274 86 10,0 % YHTEENSÄ 2 50 579 292 69 506 585 207 69,8 % 3 9 314 009 13 867 189 90 13,9 % 4 4 347 889 6 318 978 22 6,3 % KAIKKI yhteensä 72 320 734 99 638 027 405 100,0 % Osaamiskeskusohjelma OSKE Osaamiskeskusohjelman tavoitteena oli synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Ohjelma tuki alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelma myös pyrki lisäämään alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi Suomeen.

54 Osaamiskeskustoiminnalla ja keskittymällä kärkiklustereiden toiminnan kehittämiseen vaikutettiin laajasti koko ohjelma-alueen osaamistasoon ja vetovoimaisuuteen. Osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen tapahtuu tutkimusyksiköiden, korkeakoulujen ja yritysten verkostoissa triple helix periaatteen mukaisesti. Osaamiskeskusohjelma oli keskeinen seudullisten strategioiden kehittämisohjelma, jonka tavoitteena oli seudun kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen. OSKE-toiminnalla oli monelta osin yhtymäkohtia EAKR-hanketoimintaan ja se on vahvistanut / täydentänyt hyvin EAKR:n ohjelmallisia painopisteitä (mm. Pirkanmaalla BioMediTech-hankekokonaisuus, Etelä-Pohjanmaalla Epanet-hankkeet). Osaamiskeskusohjelman 13 kansallisesta osaamisklusterista Länsi-Suomi osallistui yhteentoista. Länsi-Suomea yhdisti erityisesti energiateknologian klusteri, jonka parissa työskenteli neljä länsisuomalaista osaamiskeskusta. Kolmen klusterin johto oli Länsi-Suomessa: elintarvikekehitys, energiateknologia ja älykkäät koneet. Osaamiskeskusohjelma ja sitä myötäilevät suuralueen yhteiset teemat ohjasivat kehityssuuntia. Näistä teema 1:n Kärkiklustereista Älykkäät koneet ja laitteet ja Energiateknologia vahvoina toimialoina sekä Jokapaikan tietotekniikka pienempänä kasvualana olivat erityisen tuen kohteina Länsi-Suomessa. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. OSKE -hankkeiden tulokset näkyivät esimerkiksi uusina TEKES -hankkeina, yrityskohtaisina investointi- ja kehittämishankkeina, yritysten ja tutkimuslaitosten liikevaihdon kasvuna tai strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa tehtävänä tutkimusyhteistyönä. Länsi-Suomessa oli seitsemän teknologiakeskusta, jotka vastasivat kansallisesta osaamiskeskusohjelmasta alueellaan. Viime aikoina suuntaus oli yhä enemmän kohti SHOK:ää eli strategisen huippuosaamisen keskittymiä, jotka olivat suomalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostamia yhteistyöorganisaatioita. SHOKit eli strategisen osaamisen keskittymät tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Julkiset rahoittajat kuten Tekes päärahoittajana ja Suomen Akatemia ovat sitoutuneet SHOK:n rahoitukseen. Tekesin kaikesta rahoituksesta suunnataan keskittymiin noin 20 prosenttia. Näistä Metallituotteet ja koneenrakennuksen SHOKia FIMECC Oy vedetään Tampereelta käsin. Vuoden 2012 lopulla aloitettiin Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelman valmistelu tulevaa ohjelmakautta varten. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti 3.10.2013 valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) - ohjelmaan. Ohjelmaan on valittu viisi kansallista teemaa ja niiden kumppaneiksi valitut seitsemän kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensimmäinen, kumppanit seuraavina) ovat: Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Kyberturvallisuuden teemaan ei valittu muita kaupunkiseutuja kumppaneiksi. INKA-ohjelmien valtion rahoitus on vuosittain yhteensä 10 milj. euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti 10 milj. euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varattaan valtakunnallisiin teemoihin EAKR varoja 10 % eli noin 13 m /v. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Tekes. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna 2017.

55 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Länsi-Suomen EAKR-ohjelman EU-rahoitus on yhteensä 159,4 miljoonaa euroa ja kansallinen julkinen rahoitus on yhteensä 239,1 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on 40 % julkisesta rahoituksesta. Koko ohjelman volyymi yksityinen rahoitus mukaan lukien on 692,2 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto reagoi talous- ja eurokriisiin leikkaamalla vuosina 2012 ja 2013 30 M kansallista vastinrahoitustaan EU-ohjelmille. Länsi- Suomen EAKR-ohjelman osuus oli vuositasolla n. 3,3 M, mikä on katettu lisäämällä kunta- ja muuta julkista rahoitusta. Koko ohjelma-alueella toteutettavat erityisteemat tukevat ohjelman toimintalinjoja. Erityisteemoille on varattu rahoituksessa 28 % osuus. Kaikilla toimintalinjoilla tuettava toiminta toteuttaa ohjelman strategisten tavoitteiden ohella maakuntien omia strategioita ja maakuntaohjelmia, joiden mukaisesti hankkeiden valintakriteereitä on maakunnissa tarkennettu. Ohjelman teemoitus ja osaamiskeskusohjelma tukivat erinomaisesti ohjelman strategisia tavoitteita. Erityisteemoihin EAKR+valtio rahoituksesta on keskitetty 91,7 m, mikä on 35,5 % koko ohjelman EAKR+valtio rahoituksesta (ei sis. pääomarahastoa ja Finnvera Oyj). Kaavio 1: Erityisteemojen vuosien 2007 2014 kumulatiivinen EAKR+valtio rahoituksen määrä m teemoittain 31.12.2014 mennessä L-S EAKR; erityisteemoihin maksettu 31.12.2014 EU+valtio, m Lissabonin strategian suhteen Länsi-Suomen EAKR -ohjelma on toteutunut kohtuullisen hyvin. Sen mukaisiin menoluokkiin on sidottu jo 258,5 m, mikä on 79,7 % kaikista sidonnoista (EU+v, tavoite 81,1 %). Tästä on tarkemmin toimintalinjojen ja kappaleen 4.3 Lissabonin strategian toteutuminen yhteydessä. Itse ohjelman etenemiseen vuonna 2014 ollaan tyytyväisiä, kun toimintalinjaan 1 yritysrahoituksen kysyntäkin on ollut riittävä varatun rahoituksen määrään nähden. Epävarma taloustilanne näyttää kuitenkin jatkuvan ja edessä on odottamassa hidas toipuminen. Vuoden 2014 aikana huolta jouduttiin kantamaan ohjelman kattavasta toteutumisesta toimintalinjan 1 ja yritysrahoituksen sitoutumisen ohella, samalla kun seurattiin tiiviisti muiltakin toimintalinjoilta purkautuvia myöntövaltuuksia ja ohjattiin niitä tarvittaessa uudelleen hankekiertoon. Sidotuista EAKR+valtio tuista 47,3 % on kohdistunut yritysten kehittämiseen ja sen keskeisiä myöntämisen perusteita olivat Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto,

56 Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen ja Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto eli hyvin keskeisiä Lissabonin strategian periaatteita. Taulukko 12: Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman yritysrahoituksen myöntöperusteet 31.12.2014 mennessä Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * Toimintalinjat / Myöntöpe ruste - yritysrahoitus * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hankkeita EU + valtio * Kolme suurinta numeroituna kpl L-S EAKR Ohje lma yhte e nsä 3 190 149 358 265 Osuus 2. Alue ide n yritystoiminnan monipuolistamine n tai vahvistaminen 459 36 305 894 24,3 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 42 1 802 150 1,2 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 32 2 535 940 1,7 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 39 3 835 132 2,6 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 166 21 954 737 14,7 % Uude n yritystoiminnan syntyminen 173 11 757 787 7,9 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 1485 8 240 896 5,5 % 1. Uusie n tuotte ide n, palve luje n ja tuotantome nete lm. kehittäminen ja käyttöönotto % 778 60 831 683 40,7 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 14 2 082 789 1,4 % Ydinindikaattoreista pääosa toteutuu toimintalinjan 1 kautta. Uusista työpaikoista on virallisesti saavutettu 31.12.2014 mennessä vasta 74,6 %. (ei sis. Finnvera Oyj:n suunnitteluvaiheen tietoja 2.003 kpl on 20,4 % tavoitteesta). Uusien yritysten tavoitteesta 70,4 % on saavutettu 31.12.2014 mennessä (tulos sisältää Finnvera Oyj:n uudet yritykset, jotka myös voidaan varmentaa). Positiivisena asiana voidaan todeta t&k työpaikkojen osalta, että tavoite on saavutettu jopa moninkertaisesti. Lissabonin strategian toteuttamiseen on kohdistettu 79,7 % rahoituksesta, mitä voidaan pitää tässä taloustilanteessa hyvänä tuloksena. Jatkossa Finnvera Oyj:n lainojen ja yleisemminkin yritysrahoituksen kysynnän vähäisyys nykyisessä suhdannetilanteessa tulevat jatkossa näkymään tavoitteen karkaamisena ainakin uusien yritysten perustamisessa.

57 Taulukko 13: Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman tulokset 31.12.2014 mennessä Tavoite / tulos Länsi-Suomi EAKR ohjelman indikaattorit 31.12. Tavoite 2014 Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * 9 800 7 313 74,6 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % 3 920 2 018 51,5 % Uudet yritykset (kpl) ** 2 000 1 407 70,4 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % 720 547 76,0 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,7 % 163,9 % Uudet T&K-työpaikat 150 1 029 686,0 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 79,7 % 98,3 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,02 % 80,2 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaiken tyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,60 % 96,0 % Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 36,23 % 181,1 % 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain Länsi-Suomen EAKR -ohjelmassa rahoitusta osoitetaan Suomen kansallisen rakennerahastostrategian mukaisesti (EAKR-osuus): TL 1 Yritystoiminnan edistämiseen (EAKR-osuus 35,4 %) TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen (EAKR-osuus 39,3 %) sekä TL 3 Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen (EAKRosuus 17,0 %). TL 4 Suurten kaupunkiseutujen tavoitteelliseen kehittämiseen (EAKR-osuus 4,3 %) Lisäksi on TL 5 Tekninen tuki (EAKR-osuus 4,0 %) Alkuperäiset, maakunnille lasketut indikatiiviset EAKR+valtio -kehykset on laskettu rahoituksen jakamista ajatellen ja maakunnat ovat korjanneet niitä maakunnan yhteistyöasiakirjoilla vastaamaan toimintalinjoissa käytettävissä olevia rahoitusinstrumentteja ja niiden mahdollisuuksia. Käytännössä toimintalinjan 1 kansallinen julkinen rahoitus koostuu valtion rahoituksesta, kun taas muissa toimintalinjoissa kuntarahalla ja muulla julkisella on korvattu valtion rahoitusta. Maksetun EAKR+valtio -rahan osuus julkisesta tuesta on vähäisin toimintalinjassa 3 (n. 56,3 %). Julkisen rahan sitoutuminen ja maksaminen kuvaavat näistä syistä parhaiten itse toimintalinjojen etenemisvauhtia. Ohjelmakauden lopussa maksatusten seuranta on noussut sitoutumista tärkeämmäksi etenemisen indikaattoriksi. Julkisesta kehyksestä on sidottu 31.12.2014 mennessä 408,9 m eli 102,6 % julkisen kehyksestä. EAKR+valtio rahaa oli sidottu 315,8 m ja sen osuus julkisista sidonnoista oli 77,2 %. Kunta- ja muun julkisen rahan osuus sitoutuneesta julkisesta on 22,8 %, mikä ylittää tavoitteen (20,7 %). Kuntarahaosuuden ylittyminen osoittaa vahvaa paikallista sitoutumista ja toiminnan hyvää sopeuttamista valtion vuosien 2012 2013 vastinrahoituksen leikkauksiin. Käytännössä tarkoittaa kunta ja muun julkisen rahoituksen n 10 m ylijäämää. Vuosina 2007 2014 sidotuista tuista (EU+valtio) toimintalinja 1 vei 135,2 m eli 42,8 % ohjelman EU+valtio tuesta. Vastaavasti toimintalinjan 2 osuus sidotusta EU+valtio -rahasta oli 36,3 %. Toimintalinjan 3 osuus jäi 13,3 %:iin ja toimintalinjojen 4 ja 5 osuus oli 3,5 4,0 %.

58 Hankkeita Länsi-Suomen ohjelmassa oli vuoden 2014 loppuun mennessä käynnistynyt 4 166 kpl, joten varsinaisten hankkeiden lukumäärä kasvoi vuoden aikana enää vain vähän. Kaikista ohjelmakauden hankkeista valtaosa 79,7 % toteutui toimintalinjalla 1 ja näistä Finnvera Oyj:n hankkeita oli 1 631 kpl eli 49,1 %. Vuoden 2014 aikana on sidottu vielä noin 16 m julkista kehystä, josta 13,6 m oli EAKR-valtio rahoitusta. Sidotun EAKR+valtio rahoituksen määrä voi vieläkin hivenen elää, mutta niiden uudelleen sitomisen mahdollisuudet heikkenevät lopullisen sulkemisen lähestyessä. Suhteessa parhaiten ovat sitoumuksiltaan toteutuneet toimintalinjat 1, 2 ja erityisesti 3. Julkisesta 95 prosenttisesti EAKR+valtio rahotteisen toimintalinjan 1 sitomistarpeen täyttyminen jäi myöhäisimpään. Toimintalinja 3 on jo ylittänyt julkisen kehyksensä, mutta ylitys mahtuu vielä 10 prosentin toimintalinjakohtaisiin sulkemisrajoihin. Ohjelman näkökulmasta maksatusten eteneminen on seurannan näkökulmasta oleellista sulkemisprosessin tässä vaiheessa. Ohjelmasta on 31.12.2014 mennessä maksettu 335,8 m eli 84,2 %. Sidotusta julkisesta rahoituksesta on kuitenkin vielä maksamatta 73,5, josta EAKR+valtio rahoitusta on 57,3 m. Maksamattomasta EAKR+valtio rahoituksesta pääosa 30,8 m on toimintalinjasta 1. Kunta ja muun julkisen rahoituksen osuus maksetusta julkisesta oli 22,9 %. Ohjelmakauden loppuvaiheen yritysrahoituksen nopealla maksatuksella on siis keskeinen osuus ohjelman täysimääräisessä toteutumisessa. Kaaviot 2: Julkisten maksatusten kumulatiiviset määrät ja niiden arvot m sekä EU-valtio maksatusten määrät pylväinä ja % -osuuksina julkisista maksetuista toimintalinjoittain vuosina 2007 2014. Taloudellisen toiminnan laatua mittaava Taloudellinen toiminta (LIITE 3) ei ole mittarina kovin toimiva, koska kolme suurinta ja huonoiten toimintaa kuvaavaa luokaa 00 Ei sovelleta, 22 Muualle luokittelemattomat palvelut ja 06 Muualle luokittelematon valmistus kattavat jo lähes 60 % ohjelman sidonnoista (EAKR+v) 2007 2014. Kolme seuraavaksi suurinta Taloudellisen toiminnan luokkaa kattavat 26,3 %.

59 Taulukko 14: (EAKR + valtio) rahoituksen kohdentaminen Taloudellisen toiminnan laadun mukaan vuosina 2007 2014 LS Ohjelma 1. 3. 5. 4. 6. 2. Taloudellinen toiminta Maksut EU+valtio ja julkinen, ml. Finnvera Maksettu EU + valtio yhteensä Osuus EU+v % Maksettu julkinen Hankkeita kpl Osuus julkinen % 00 Ei sovelleta 51 075 467 19,8 % 65 753 489 528 14,7 % 06 Muualle luokittelematon valmistus 50 217 537 19,4 % 54 393 187 650 18,2 % 17 Julkinen hallinto 25 214 598 9,8 % 37 221 063 91 2,5 % 18 Koulutus 30 329 823 11,7 % 39 019 395 148 4,1 % 21 Ympäristöön liittyvä toiminta 12 461 462 4,8 % 17 216 213 140 3,9 % 22 Muualle luokittelemattomat palvelut 50 805 813 19,7 % 71 396 039 355 9,9 % Kuusi suurinta taloudellisen toiminnan mukaan 220 104 700 85 % 284 999 386 1 912 85,0 % EU yhteensä 258 526 428 100,0 % 335 380 990 3 580 100,0 % T&K-toiminta on erityisen merkittävää toimintalinjoilla 2 ja 4, mutta yritysten omat t&k-hankkeet tapahtuvat yrityksissä osin julkisen hanketoiminnan ulkopuolella. Yhteensä T&K-toimintaan on maksettu rahoitusta 74,2 m eli 28,7 % ohjelman EU+valtio -rahoituksesta. Taulukko 15: T&K-rahoituksen (EAKR + valtio) määrät vuosina 2007 2014 Maksettu julkine n Maksettu EAKR+valtio Osuus maksetuista EAKR+v t&k hankke ita (kpl) Osuus kaikista hankkeista Ohje lma TL LS 1 13 579 449 12 674 141 12,1 % 198 7,1 % 2 75 125 291 55 445 726 55,7 % 257 59,2 % 3 3 731 640 2 502 352 7,3 % 21 8,4 % 4 5 582 841 3 537 292 36,7 % 15 25,4 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhte e nsä 98 019 222 74 159 512 28,7 % 491 13,7 % Ohjelman tuloksista Hankkeista Finnvera Oyj:n kautta tuli lukumääräisesti 49,1 %. Pääosa yli 75 % uusista työpaikoista ja vielä suurempi osuus 78 % uusista yrityksistä onkin kirjautunut yritysrahoituksen kautta TUKI2000 järjestelmään tai Finnvera Oyj:n tuloksiin. Taulukko 16: Indikaattorit välittäjäorganisaatiolajeittain ja rahoitusvälineittäin vuosina 2007 2014 L-S EAKR Viranomainen Uudet joista työpaikat naisten Uusista työp. joista T&K-työp. naisten Uusia joista yrityksiä naisten ELY, kehittämisav. 4 956 1 365 431 102 179 48 ELY, toimintaymp.tuki 567 162 30 17 1 1 ELY, energiatuki 36 2 0 0 4 1 Tekes 77 33 60 29 0 0 Maakunnan liitto 1 599 429 486 115 293 100 ELY, muut (Eura2007) 47 23 8 4 5 3 Finnvera, pääomasijoitus 32 4 14 0 0 0 Finnvera (suunniteltu) 2 003 674 925 394 L-S EAKR yhteensä (UTP: pl. Finnvera) 7 314 2 018 1 029 267 1 407 547

60 Työpaikkatulos ei välttämättä enää kohoa loppuun maksettujen hankkeiden osalta aikaisempaan tahtiin ohjelmakauden loppua kohti. Maksatusaste on jo 84,2 % ja tulos tarkentuu loppuun maksettujen hankkeiden lopulliseksi. Epävarmat suhdanteet ovat jarruttamassa rekrytointeja ja näin ne verottavat loppukauden tulosta. Erityisesti Finnveran lainojen kysyntä tyrehtyi matalien korkojen tilanteessa loppukaudesta, joten sen näkyvä tulososuus tulee jatkossa suhteessa pienenemään. Finnveran tiedot ovat olleet nk. suunnitteluvaiheen tietoja, joten mm. hallintoviranomainen ei kirjaa uusia työpaikkoja toteutuneeksi, mutta se hyväksyy uudet yritykset indikaattoreihin. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien työpaikkojen määrä lisääntyy maksatusten edistyessä, mutta uusien yritysten määrä kasvaa vain rajoitetusti. Uusia työpaikkoja ohjelmassa on synnytetty 7 313 kpl eli 74,6 % tavoitteesta (9 800 kpl). Finnveran suunnitteluvaiheen tulos 2 003 uutta työpaikkaa (20,4 % tavoitteesta) ei sisälly tulokseen. Finnveran uudet yritykset sisältyvät kuitenkin uusien yritysten tulokseen, joka oli 1 407 kpl eli 70,4 % tavoitteesta. T&k työpaikkojen tulos oli 1 029 uutta työpaikkaa, joka ylittää moninkertaisesti tavoitteet, vaikka tulos ei sisällä Finnveraa, jonka indikaattoreissa ei eritellä t&k työpaikkoja. Erityisesti naistyöpaikkojen määrässä 2 018, mutta myös yritysten 547 määrässä, ollaan vielä tavoitetta jäljessä. Uusien naisyritysten suhteellinen osuus ohjelman tuloksesta on 38,9 % eli lähellä laskennallista tavoiteosuuttaan. Uusista työpaikoista pääosa 80 % on suunnitelman mukaisesti syntynyt toimintalinjalla 1. Vuosien aikana toimintalinjat 2 ja 4 ovat kirineet kiinni toimintalinjan 1 etumatkaa ja lisänneet osuuttaan uusissa työpaikoissa. Myös hankkeista suurin osa on toteutunut toimintalinjalla 1, joskin suurimmalla osalla hankkeista, erityisesti Finnveralla, on EAKR-tuen osuus ollut hyvin pieni. Kaavio 3: Vuosien 2007 2014 kumulatiivinen tulos uusina työpaikkoina toimintalinjoittain 31.12.2014 mennessä Uudet työpaikat 31.12.2014 Tilanne 31.12.2014 eli maksatusaste 84,2 % Finnvera = 20,4% tavoitteesta, ei mukana tuloksessa * Finnvera ei sisälly TL 1:n työpaikkatulokseen Toimintalinjalla 1 syntyi uusia yrityksiä yhteensä 1 126 kpl, mikä on 80,0 % ohjelman uusien yritysten tuloksesta. Kuitenkin tavoitteeseensa nähden parhaiten yrityksiä syntyi toimintalinjalla 2, joskin niiden

61 absoluuttinen määrä 177 kpl oli pienempi. Toimintalinja 4 on reilusti tavoitteestaan jäljessä. Naisten uusia yrityksiä syntyi ohjelmassa yhteensä 547 kpl, mikä noudattaa hyvin niiden suhteelliselle osuudelle 40 % asetettuja tavoitteita (38,9 % tavoitteesta). Uusien yritysten kokonaistuloksesta valtaosa 65,7 % saatiin Finnveran hankkeilla. Kaavio 4: Vuosien 2007 2013 kumulatiivinen tulos uusina yrityksinä toimintalinjoittain 31.12.2014 mennessä. 1 800 1 600 1 700 1 400 1 200 1 000 800 600 1 126 925, sis. tulokseen Tavoite 2007-2013 Tilanne 31.12.2014 400 200 0 TL1 Finnvera * 50 TL2 177 200 50 49 55 TL3 TL4 Ydinindikaattorit on eritelty toimintalinjoittain liitteessä 2 ja maakunnittain luvussa 6. TOIMEENPANO MAAKUNNISSA. OHJELMAN 4.1.1 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 temaattinen painotus liittyy erityisesti nk. suuralueen erityisteemaan 1 Kärkiklustereiden kehittämiseen. Jokaisella maakunnalla / alueella on omat kärkiklusterinsa, jotka muodostuvat alan kärkiyrityksistä, alan osaamisesta, alueen tutkimus- ja oppilaitoksista sekä alueen tukiorganisaatioista. Klusteri kokoaa ja ohjaa tiettyyn liiketoimintakokonaisuuteen liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa, rahoitusta jne. Klustereiden toiminnassa korostuvat myös verkostot niin paikallisesti kuin kansallisesti ja kansainvälisesti. EAKR -varoilla on onnistuttu kehittämään Länsi-Suomen tärkeimpiä klustereita. Erityisesti on panostettu maan mittakaavassakin vahvojen vientivetoisten klustereiden: energiateknologia ja älykkäät koneet ja laitteet kehittämiseen. Kärkiklustereiden kehittäminen tukee kansallisen osaamiskeskusohjelman ja kaupunkipolitiikan toteuttamista ja päinvastoin. EAKR-varat ovat olleet keskeinen rahoitusväline, jolla on pystytty lisäämään yritysten uudistumista ja synnyttämään uusia työpaikkoja tärkeälle t&k&i - sektorille. Yritystuista yli 40 % on kohdistunut uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Mielestämme Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa on varsin hyvin onnistuttu tukemaan sellaisia yrityksiä ja kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat edesauttaneet kansainvälistymistä ja kasvua. EU-ohjelmavarojen merkitys kärkiklusterien kehittämisessä on entisestään kasvanut ohjelmakauden loppuvaiheessa Suomen leikkatessa kansallisten ohjelmien resursseja. Viime aikoina SHOKit ovat astuneet osaamiskeskusohjelmien kärjiksi. SHOK eli strategisen huippuosaamisen keskittymä on suomalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostama yhteistyömuoto. SHOKit tekevät osaamisalueillaan pitkäjänteistä tutkimusta. Julkiset rahoittajat kuten Tekes päärahoittajana ja Suomen Akatemia ovat sitoutuneet SHOK:ien rahoitukseen. Tekesin kaikesta rahoituksesta suunnataan keskittymiin noin 20 prosenttia. Tulevaa ohjelmakautta ajatellen valmisteltiin INKA-ohjelma, jonka tavoitteena oli vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmalla haluttiin tukea kansallista

62 innovaatiopolitiikkaa. Ohjelman painopiste oli suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastettiin luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. INKA-ohjelman valmistelussa maakunnissa ohjelman sisältöjä terävöitettiin, priorisoitiin ja haettiin uusia mahdollisuuksia. Uuden hallitusohjelman myötä INKA -ohjelma on päätetty lopettaa. Työn toteuttamista on edellen tarpeen jatkaa monirahastoisesti. Toimintalinjan 1 maksatukset erityisteemoihin 31.12.2014 olivat yhteensä 21,6 m eli viidennes teemarahoituksesta, joka keskittyi 93,3 prosenttisesti Kärkiklustereihin. Määrä on alle yhteistavoitteen 28 %, mutta se tulee vielä kohoamaan, koska toimintalinjan 1 rahoituksesta on vielä runsaasti maksamatonta. Näiden lisäksi Finnveran pääomarahastoon on jätetty 7,529 m, joka kohdistunee suurelta osin kärkiklustereihin ja jonka osuus ohjelman sidonnoista on 2,4 %. Myös Finnveran perinteinen EU-lainarahoitus 8,772 m eli 2,8 % kohdistuu paljolti kärkiklustereihin. Kaavio 5: Kärkiklustereiden maksatusten jakautuminen 31.12.2014 mennessä Ä J T E E N M 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Rahoituksen keskittymisestä vuonna 2007 pelkästään yritystukilain mukaisiin hankkeisiin seurasi se, että toimintalinjan 1 toimeenpano eteni alkukaudesta nopeimmin. Toimintalinjan 1 sidontojen kumulatiivinen kokonaismäärä 135,2 m (EU+v) oli 42,8 % koko ohjelman koko ohjelmakauden julkisesta kehyksestä. Toimintalinjalla 1 kehitetään yritystoimintaa, johon käytetään pääosin yritystukia, mistä seuraa, että EU+valtio -rahoitus kattoi 94,8 % sen julkisesta rahoituksesta. Liitot ja kunnat rahoittivat lähinnä strategiaa tukevia sateenvarjo-, aktivointi- ja kehittämishankkeita. Vuoden 2014 loppuun mennessä toimintalinjalle 1 hyväksyttyjä hankkeita oli 3 321 kpl, joista 1 631 kpl oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Toimintalinjan 1 tuloksena syntyi 5 328 uutta työpaikkaa, joista 1 420 on naisten työpaikkoja. Näiden työpaikkojen lisäksi Finnveran hankkeissa, suunnitteluvaiheen tieto, syntyi 2 003 uutta työpaikkaa, jotka eivät ole mukana edellisessä. Sen sijaan uusissa yrityksissä ovat mukana myös Finnveran tulokset. Näiden kanssa toimintalinjalla 1 syntyi 1 126 uutta yritystä, joista 444 oli naisten perustamia. T&K työpaikkoja on syntynyt ilahduttavasti 554 kpl, mikä on moninkertainen määrä tavoitteeseen nähden. Taulukko 17: Toimintalinjan 1 ydinindikaattoritulokset 2007 2014 TL1 * ** Tavoite 2007-2013 Tilanne 31.12.2014 (%) tavoitteesta Tavoite 2007-2013 (%) Tilanne 31.12.2014 (%) naisten tavoitteesta Uusia työpaikkoja yht. joista naisten työpaikkoja 9 300 5 328 57,3 % 3 720 40,0 % 1 420 38,2 % T&k -työpaikkoja yht. jois ta naisten t&k-työpaikkoja 50 554 1108,0 % 20 40,0 % 115 575,0 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia 1 700 1 126 66,2 % 680 40,0 % 444 65,3 % * Erikseen raportoitavat Finnveran uudet työpaikat (suunnitteluvaihe), eivät sis älly edellisiin, mutta ** uudet yritykset sisältyvät. T&K -työpaikkoja Finnvera ei ole tilastoinut. Finnvera Oyj, UTP:t 2 003 21,5 % Finnvera Oyj 674 18,1 % EURA2007+TUKI2000 loppuun maksetut hankkeet.

63 Toiminnan luonteesta ja sisällöstä antaa hyvän kuvan alla oleva toimintalinjan 1 menoluokkien jakaumataulukko, jonka mukaan eniten tukia on maksettu nro 8 Muu investointi yrityksiin 35,5 %, nro 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden... 28,2 % ja nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 16,9 %. Menoluokat 01-09 kattavat lähes 100 % toimintalinjan rahoituksesta ja Lissabonin strategian toteutumisprosentti on 99,8 %. Muistutettakoon, että nykymuodossaan yritysten kehittämisavustukset (investoinnit yrityksiin, mm. menoluokka nro 8),) pitävät sisällään aina myös kehittämistä. Taulukko 18: Hankkeille maksettujen EAKR-tukien jakautuminen TL 1:ssä menoluokan mukaan vuosina 2007 2014 Nro 01-09 Länsi-Suomen EAKR / TL 1 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys (04-09) Maksettu EU+valtio Osuus TL:stä % Kpl 99 875 076 99,98 % 2 699 08* Muu investointi yrityksiin 35 458 998 35,5 % 519 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 28 189 291 28,2 % 1 714 03* 06* 04* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 16 865 886 16,9 % 189 7 616 895 7,6 % 102 6 584 806 6,6 % 131 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 4 627 030 4,6 % 38 10-15 Tietoyhteiskunta (11, 14 ja 15) 1 415 670 1,4 % 48 33-43 Energia (39-43) 2 800 388 2,7 % 50 55-57 Matkailu (57 muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi) 208 572 0,2 % 1 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat 104 091 134 99,78 % 2 797 TL 1:n maksatukset yhteensä 31.12.2014 104 320 707 Toimintalinja 1 kattaa 80,7 % yritystuista Länsi-Suomessa (TUKI2000). Yritysten kehittämisavustusten osuus oli 72,9 % ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen osuus oli 8,4 % kaikista yritystuista. Yritysten kehittämisavustusten osuus on 87,7 % toimintalinjan 1 yritysrahoituksesta. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia on myönnetty toimintalinjassa 1 vain Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ja sen käyttö keskittyykin, Tekes rahoituksen 11,9 % tavoin, toimintalinjaan 2 ja 4. Energiatukia puolestaan on käytetty vain Keski-Suomessa ja Satakunnassa.

64 Taulukko 19: Yritystukien jakautuminen toimintalinjoissa tukimuodon mukaan vuosina 2007 2014 Yritysrahoitus / TL 1 TL 2 TL 4 Yhteensä EAKR + v TL / Tukimuoto % % % % Yritysten kehittämisavustus 105 664 688 87,7 % 3 045 313 11,1 % 224 062 2,7 % 108 934 063 72,9 % Tekes 0 0,0 % 17 835 239 64,9 % 0 0,0 % 17 835 239 11,9 % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 4 810 924 4,0 % 6 588 653 24,0 % 1 146 340 13,9 % 12 545 917 8,4 % Energiatuki 1 802 150 1,5 % 0 0,0 % 0 0,0 % 1 802 150 1,2 % Finnvera 8 240 896 6,8 % 0 0,0 % 0 0,0 % 8 240 896 5,5 % Tukimuodot yhteensä 120 518 658 80,7 % 27 469 205 18,4 % 1 370 402 0,9 % 149 358 265 100,0 % TUKI 2000, Yrtti-raportointijärjestelmä Yritystukien määriä ja kohdentumista rajoitetaan EU-lainsäädännöllä, ohjelma-asiakirjalla ja valtiontukialuesäännöksillä (tukialueet 1 ja 2). Viisi tärkeintä yritystukien myöntöperustetta toimintalinjassa 1 olivat 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 40,7 % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 24,3 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 14,7 % 4. Uuden yritystoiminnan syntyminen 7,9 %. 5. Uudet rahoitusjärjestelyt (= Finnveran rahoitus) 5,5 % Taulukko 20: Hankkeiden EAKR-tuen jakautuminen myöntöperusteiden mukaan vuosina 2007 2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * Toimintalinjat / Myöntöpe ruste - yritysrahoitus * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hankkeita EU + valtio * Kolme suurinta numeroituna kpl L-S EAKR Ohje lma yhte e nsä 3 190 149 358 265 Osuus % 2. Alue ide n yritystoiminnan monipuolistamine n tai vahvistaminen 459 36 305 894 24,3 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 42 1 802 150 1,2 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 32 2 535 940 1,7 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 39 3 835 132 2,6 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 166 21 954 737 14,7 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 173 11 757 787 7,9 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 1485 8 240 896 5,5 % 1. Uusien tuotteiden, palveluje n ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto 778 60 831 683 40,7 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 14 2 082 789 1,4 % TUKI TUKI2000, Yrtti-raportointijärjestelmä Perinteinen toimialajako kuvaa parhaiten yritysrahoituksen (EU+valtio) kohdentumista eri elinkeinosektoreille. Yritysrahoituksesta 80,7 % kohdistuu toimintalinjaan 1 ja 65,1 % siitä on kohdistunut teollisuuteen. Länsi-Suomelle tärkeitä toimialoja ovat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus,

65 joiden yhteen laskettu kumulatiivinen kohdennusosuus toimintalinjassa 1 oli 28,5 %. Tältä osin tuki noudattaa Länsi-Suomen vientivetoisen vahvan metalli-, kone- ja laiteteollisuuden tarpeita. Toinen tärkeä toimiala puutavara- ja puutuoteteollisuus yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa yltävät 12,5 %:iin eli ne ovat edelleen merkittävä tuen saaja ja toimintasektori alueella. Yksittäisistä toimialoista Kumi- ja muovituotteiden valmistus 5,3 % ja Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 7,7 % nousevat myös esille. Ohjelma-asiakirjan mukaan yritysrahoituksen tulisi jakautua yrityskoon mukaan seuraavasti mikroyritykset (<10 henkeä) 20-30 % pienet (10-49 henkilöä) 50 60 % keskisuuret (50-249 henkilöä) 10-20 % suuret (>250 henkilöä) alle 1 % Käytännössä suurten yritysten osallistumismahdollisuudet ohjelmaan ovat marginaalisia ja ne liittyvät lähinnä alihankintaketjujen kehittämistoimintaan, mikä on osin vaikeuttanut konkreettisten tulosten syntymistä kansainväliseen tuotekehitykseen ja kasvuun pystyvien veturiyritysten jäädessä pääosin EU-ohjelmatyön ulkopuolelle, ne voivat olla mukana hankkeissa mutta ilman tukea. Lisäksi ELY-keskusten sisällä on luotu työnjako yritysrahoituksen ja maaseutuohjelman kanssa alle 10 hengen yrityksien tukemisessa. Taulukko 21: Yritysten kehittämisavustusten jakautuminen yrityskoon mukaan ohjelmakaudella L-S EAKR Yritysten kehittämisavustukset Keskisuuri Mikro Pieni Suuri Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö Hankkeita kpl Avustus Avustus % * 182 20 138 202 19,2 % 584 26 537 658 25,3 % 609 51 939 543 49,6 % 7 1 036 397 1,0 % 20 5 053 123 4,8 % Kaikki yhteensä 1 402 104 704 923 100 % * osuus % ilman Finnveraa, josta YRTIstä ei ole saatavilla yrityskokotietoa TUKI 2000, Yrtti-raportointijärjestelmä 31.12.2013 mennessä Yritystoiminnan kehittäminen tapahtuu osana maakuntien Triple Helix periaatteen mukaista kehittämistyötä, jonka rinnalla on pienessä määrin valmisteltu ylimaakunnallisesti verkostoitumista ja yhteistyötä suuraluetasolla. Ohjelmatoiminta tukee ja täydentää kansallisten osaamisklustereiden teemallista kehittämistyötä suuralueiden puitteissa. Erityisesti kärkiklustereiden osalta kehittämistyö on rakennettu pitkälti toimintalinjan 1 varaan. Tätä täydentää ja tukee toimintalinja 2 teknologia- ja tutkimusyksiköiden osaamisverkostojen kautta. Yritystukina kanavoituneet EAKR-ohjelmavarat ovat tuoneet hyviä konkreettisia tuloksia työpaikkoina ja uusina yrityksinä. Samalla on kehitetty niiden valmiuksia toimia klustereissa. Yrityksiä on voitu osassa maakuntia tukea enemmälti vain haasteellisilla alueilla ja tuki on kohdistettu pääosin pienille yrityksille. EUohjelmavaroilla on ollut huomattava merkitys näillä alueilla yksityisten työpaikkojen luomisessa. Ohjelmakauden alussa painopisteenä olivat yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Taantuman myötä painopistettä jouduttiin osin muuttamaan enemmän yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä tuotanto- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Epävarmuus ja hidas talouskehitys tai jopa taantuminen ovat jatkuessaan hillinneet yritysten investointihalukkuutta. EAKR-ohjelma on tuonut systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta rahoituksen ohjautumiseen. Kokonaisvaltaisempi yritysten ja verkostojen kehittäminen ovat täydentäneet ja tehostaneet kansainvälistymistoimia mahdollistamalla perinteisiä pienimuotoisia vientitukia vaikuttavampia kehitysaskeleita. Liittojen ja ELYjen tiivis yhteistyö ja työnjako ovat vahvistaneet tukien vaikuttavuutta sekä lisänneet yritysten verkostoitumista ja klustereita. Etelä-Pohjanmaan MYR:ssä on hyväksytty kasvuyrittäjyysohjelma ja niinpä toimintalinjan 1 tärkein tavoite on ollut kasvuyrittäjyyteen kannustaminen sekä alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuden

66 lisääminen. Pirkanmaalla merkittäviä yritystukien painopisteitä ovat olleet tuotantoteknologian hankintaan liittyvät investointihankkeet, joilla mahdollistetaan yritysten kasvu ja tuottavuuden kehittyminen. Vientitulojen lisääminen ja taantuman aiheuttamien ongelmien minimointi nousivat Keski-Suomessa EAKR-rahoituksessa etusijalle. Toimintalinjan 1 hankkeiden tavoitteena Pohjanmaalla on ennen kaikkea kehittää yritysten valmiuksia toimia klustereissa ja erityistä huomiota kiinnitetään alkuvaiheessa oleviin kansainvälistyviin vahvaan teknologiseen osaamiseen nojautuviin yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvuun. Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 1 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että toimintaympäristö yritystoiminnan edistämisen kannalta on voimakkaasti muuttunut laman myötä siitä, kun EAKR:n strategiavalinnat laadittiin. Ohjelman toteutumista vaikeutti alkuvaiheessa, paitsi ohjelman hidas käynnistyminen, myös toimintaympäristön raju muutos suhteessa ohjelman tavoitteiden määrittelyn aikaiseen yritystoiminnan tilaan ja ennakoituihin muutoksiin. Tähän maakunnat ovat reagoineet mm. painottamalla syvimmän laman aikaan yritysten elinkelpoisuuden turvaamista kasvun sijaan. Samalla nostettiin tukiprosentteja mahdollisuuksien rajoissa, jotta turvattaisiin myös tulevana nousukautena vaadittava kilpailukyky. Verkostoituminen on ohjelmatyön keskeisiä toimintamalleja ja arvioitsijan kasvuyrityspalveluna kaipaamaan pääomarahoitukseen on reagoitu kokoamalla noin 7,5 m pääomarahasto Finnvera Oyj:n yhteyteen. Uudet tulkinnat ja muutos mm. Seinäjoen seutukunnan haasteellisuusasemassa ovat parantaneet maakuntien sisäisiä kehittämismahdollisuuksia ja yhteistyötä. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea 9.12.2010 Teemasta 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 ohjelmakohtaisia tavoitteita arvioija pitää edelleen kaikilla alueilla relevantteina, osuvina ja toinen toisiaan tukevina. Vaikeimpana haasteena nähdään yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Vaikka yritystukien vuotovaikutuksia pidetäänkin suurina, niin toisaalta niiden nähdään olevan osa yritystukijärjestelmää. Tuki aikaistaa yritysten investointeja, parantaa niiden tehokkuutta jne. eli vuodosta huolimatta sen vaikutukset ovat positiivisia. Panostuksia haluttaisiin jatkossa erityisesti kasvuyrittäjyyteen, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuteen sekä klusteroituneen teollisuuden uusiutumiseen. Lisäksi nähtiin, että alueella on onnistuneesti vahvistettu energia-alan osaamista, jonka pitäisi jatkossa konkretisoitua yrittäjyydeksi. Seurantakomitean keskustelussa muistutettiin lisäksi, että yritysinvestoinnit ovat nykyään yleensä laajoja ja ne sisältävät teknologian päivitystä sekä tuotannon kehittämistä. Lisäksi hankkeina ne ovat sisällöltään aikaisempia laajempia ja vaikeampia. Arvioitsija kevään seurantakomiteassa 14.6.2011 Teemasta 1: Yritystoiminnan edistäminen Kehittämistoimenpiteen suurimmat vaikutukset yritysten liiketoimintaan näkyvät toiminnan ja tuotteiden laadussa, tuotanto- ja toimintaprosessien kehityksessä, yrityksen imagossa ja asiakastyytyväisyydessä. Merkittävin pysyvä vaikutus kehittämisavustuksista syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden tehostumisen, tuotantokapasiteetin kasvamisen tai laadun parantumisen kautta. Investointien tukemisen ohella tukea tulisi pyrkiä suuntaamaan nykyistä riskipitoisemmin myös yritysten t&k&i-toimintaan. Eri rahoittajien tulisi pyrkiä yhteistyössä varmistamaan strategisesti merkittävän yritystoiminnan edistäminen. Pääoman puute on yksi yritysten kasvun este. Alueellisten pääomasijoitus-rahastomallien avulla aluekehitysrahoilla voitaisiin yhdessä muiden pääoma-sijoitusvarojen kanssa tuottaa kumuloituvasti lisäarvoa ja mm. parantaa riskipääoman saatavuutta alueilla.

67 Seurantakomitea 22.11.2011 Ohjelmatyön pitkäjänteisyys koetaan hyvänä asiana, mutta vähenevästä rahoituksestakin huolimatta kaivataan myös uusia avauksia ja pohdintaa uudelle ohjelmakaudelle mentäessä. Virinneestä deadweight -keskustelusta maakunnat totesivat, että sitä ei koeta ongelmaksi Länsi-Suomessa, koska maakunnissa yritykset ja niiden tarpeet tunnetaan niin hyvin. Avustus edellyttää tarveharkintaa ja käsittelyä yhteisessä pöydässä. Avustus aikaistaa, laajentaa ja parantaa valvonnan kautta hanketta avustus on aina kasvuhyppäys. Avustus ei itsessään ole, eikä saa ollakaan, investoinnin peruste. Aivan pienten avustusten liipaiseva vaikutus koetaan kuitenkin pieneksi. Avustusten vaikuttavuutta voidaan parantaa nostamalla uudet asiakkaat huomion keskiöön. Nykyinen yritysten kehittämistuki on investointiavustusta varmempi hukkamielessä, se sisältää aina jossain määrin kehittämistä. Arvioitsija seurantakomiteoissa 7.6.2012 ja 17.12.2012 Teemasta 1 EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Kevään seurantakomiteassa raportoitiin pääosin arviointiteemasta 1: EAKR toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus ja muista teemoista vain alustavasti. Syksyn seurantakomiteassa todettiin, että kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisessä on onnistuttu heikosti. Merkittävin pysyvä vaikutus yritysten kehityshankkeissa syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden, tuotantokapasiteetin tai laadun kasvamisen myötä. Hyöty avustuksista on ollut suuressa osassa hankkeita niiden aikaistuminen ja laajempi toteutus. Arviointiteemaan 2 EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen liittyen arvioitsijat ovat selvittäneet EAKR-ohjelman vaikutuksia yrityksissä minitapaustutkimuksen ja 80 yrityksen kyselytutkimuksen kautta (21 kpl LS). Teeman 2 joitain tuloksia on nostettu esille esittelyn ja kalvojen pohjalta: Kehittämisavustusten additionaliteetistä todettiin mm. sen suuri vaikutus yritysten kasvuun ja sen huomattava vaikutus laatuun, ajoitukseen ja ylipäänsä toteuttamiseen. Kasvuhakuisimmat yritykset hakeutuvat erilaisiin verkostoitumis- ja kehittämishankkeisiin. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia liiketoimintaosaamisen kasvuun. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen yrityksen

68 Kehittämisehdotuksista mainittakoon mm., että rakennerahastotukea on suunnattava nykyistä riskipitoisemmin ja myös pk-yritysten T&K toimintaan ja että yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi alueilla on panostettava enemmän kasvuyrityspalveluihin sekä kansainvälistymistä ja verkottumista edistäviin palveluihin. Pääomasijoitusten merkitystä oli myös selvitelty tapaustutkimuksen kautta (5 tapauskuvausta, Finnvera valinnut satunnaisesti): Pääomasijoituksilla voidaan kuitenkin havaita olleen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia yritysten tuotekehitykseen. Sijoitukset ovat mahdollistaneet tuotannolliset investoinnit sekä panostukset markkinointiin ja myyntiin KV markkinoille Sijoituksilla on myös ollut positiivinen vaikutus yritysten muuhun varainhankintaan rahoitusratkaisujen toteutuminen on voinut edellyttää oman pääoman vahvistumista Osa yrityksistä esitti kritiikkiä, jonka mukaan pääomarahoituksen hakeminen oli työläs ja hidas prosessi. Osa yrityksistä taas piti hyödyllisenä sitä, että he ovat saaneet Finnveran edustajan hallitukseensa Näiden pohjalta arvioitsijat olivat laatineet kuvauksen pääomasijoitusten vaikutusdynamiikasta, joka antaa hyvän pohjan jatkokeskusteluille. Arvioitsija totesi seurantakomiteassa 17.6.2013 Teemasta 2, jonka loppuraportti oli valmistunut keväällä 2013. Kehittämisavustuksilla on erityisen suuri vaikutus yritysten kasvuun ja liikevaihtoon sekä liiketoimintaosaamisen lisääntymiseen. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä erityistä huomiota myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen ja, koska kasvu suuntautuu kv markkinoille, niin painopisteen tulee olla viennissä. Lisäksi käytiin läpi maakuntien erilaisia toimiala ja tukiprofiileja. Lopussa arvioitsija esitti seuraavia huomioita tulevalle ohjelmakaudelle teemasta 2: 1. Kohti paremmin fokusoituneita yritystukia tai ainakin yritetään kirjoittaa ohjelma-asiakirja niin, että sieltä löytyy ne painopisteet, joita halutaan tukea. 2. Enemmän pois perinteisistä investointituista kohti pehmeämpiä tukimuotoja indikaattoreiden valossa tehokkaimpia 3. Paremmat seurantajärjestelmät kokonaisuutena yrityshankkeissa 5-asteen TOL-luokitus, maakuntaohjelmiin TOL-luokitukset, järjestelmät kuntoon Arvioitsija totesi seurantakomiteoissa 4.12.2013 Teemasta 2, että EAKR-ohjelman kehittämisavustuksilla on ollut eniten myönteisiä havaittuja vaikutuksia start up yrityksiin EAKR-ohjelman kehittämisavustuksia on pystytty kohdentamaan hyvin kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin. Tätä johtopäätöstä tukee myös laajempi, ohjelmatason tarkastelu, joka osoittaa, että päättyneiden EAKR-hankkeiden osalta yritysten kansainvälisen liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdon kasvusta on ollut merkittävää. Tulevan ohjelmakauden yritysten kehittämisavustusten suunnittelussa tulisi arvioitsijoiden näkemyksen mukaan painottaa erityisesti aloittavien yritysten sekä kasvua hakevien yritysten tukemista. Toiminnan painopistettä tulisi myös muuttaa niin, että yhä enemmän keskityttäisiin liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin investointiavustusten sijaan. Lisäksi aloittavien yritysten kehittämisavustusten rahoitusmallien osalta tulisi pohtia mahdollisuutta joustavampiin rahoitusmahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi ennakkomaksuun perustuviin rahoitusmalleihin.

69 Moitteena arvioitsija totesi, että EAKR-ohjelman yritystukien toimialajakoon perustuva tarkastelu osoittaa, että ohjelman rahoitus ei ole kohdentunut niille painopistetoimialoille, joita ohjelma-asiakirjassa on erityismainintoina esiin nostettu. Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että yritystukia on kanavoitunut pääasiassa sellaisille toimialoille, joiden voidaan yleisesti katsoen olevan ns. murrosvaiheessa tai rakennemuutoksen kourissa olevia toimialoja. Lisäksi arvioitsija totesi, että hallintoviranomaisten käytössä oleva seurantajärjestelmä (EURA) ei tällä hetkellä tue parhaalla mahdollisella tavalla ohjelma- ja/tai aluetason toimeenpanon johtamista yritystukien osalta, mutta että tulevan ohjelmakauden johtamisessa tulee nykyistä paremmin varmistaa se, että EAKR-ohjelmasta myönnettyjä yritystukia kohdennetaan selkeästi niille painopistealueille, joita ohjelma-asiakirjassa on esiin nostettu. Myönteisenä palautteena arvioitsija totesi, että ohjelmatason tarkastelu päättyneiden yritystukihankkeiden osalta vahvistaa yrityskohtaisen osion analyysiä siitä, että EAKR-ohjelmassa on onnistuttu tavoittamaan kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä. Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 1 Keski-Suomen yrityshankkeista merkittävin oli joutsalaisen metalliyrityksen A. Reposen investointi Suomen ja todennäköisesti koko Pohjois-Euroopan suurimpaan teräsputkien, -profiilien ja palkkien automaattiseen 3Dlaserleikkausjärjestelmään. Huipputeknologiainvestoinnilla tähdätään yrityksen merkittävään kasvuun sekä kansainvälistymiseen Pohjoismaiden lisäksi erityisesti Venäjällä ja Baltiassa. (sama teksti sivulla 170) Etelä-Pohjanmaalla yksi suurimmista vuoden 2014 toimintalinjan 1 yrityshankkeista oli Duudsonit Activity Park sisäaktiviteettipuisto hanke (A566647). Seinäjoella toimiva aktiviteettipuisto on kohonnut alueen vetovoimaisimpien perhematkailukohteiden joukkoon, ja se työllistää 20 vakituista ja 50 osa-aikaista työntekijää. Pohjanmaa niukka kehys ei ole mahdollistanut monia uusia hankkeita toimintalinjalla 1. Toimintalinjan hankkeiden tavoitteena ennen kaikkea kehittää yritysten toimintaedellytyksiä kotimaisilla ja ennen kaikkea kansainvälisillä markkinoilla. Tehokkaimmiksi toimiksi ovat osoittautuneet myös yritysklustereiden kehittämistä edistävät toimenpiteet. Kaskisten sataman, radan ja liikenneyhteyksien markkinointi (A32006) hankkeessa pyritään kasvattamaan Kaskisten kauttaliikennettä, parantamaan Pohjanmaan ja Suupohjan alueiden teollisuuden ja kaupan alan vienti- ja tuontiyritysten liiketoimintamahdollisuuksia sekä lisäämään alueen elinkeinotoiminnan vetovoimaisuutta. Wasa Wind Hub (A32347) hankkeen tarkoituksena on jakaa tietoa tuulivoiman mahdollisista hyödyistä ja haitoista mahdollisimman objektiivisesti. Hanke edistää tuulivoimayritysten sijoittumista maakuntaan ja tukee varsinkin maanomistajia heidän tuulivoimahankkeissaan, niin isoissa kuin pienissä, tarjoamalla apua paikallisten tuuliolosuhteiden kartoittamisessa ja arvioinnissa. 4.1.2 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjassa 2 suuralueen temaattinen osio liittyy toisaalta innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, toisaalta hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Lisäksi se kytkeytyy kärkiklustereiden tukemiseen palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. Toimintalinjan 2 ja 3 varoista vähintään 5 % käytetään ohjelma-asiakirjan mukaan uusien toimintamallien (hankkeiden ja lähestymistapojen) kokeiluun. Ideoita testataan ja kokeillaan käytännössä sen selvittämiseksi, mitkä hankeaihiot tai lähestymistavat ovat sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää laajemminkin alueella toimenpideohjelman tuella. Toimintalinja 2 vahvistaa alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Toimintalinjoilla 2 ja 1 sekä erityisteemojen toteutuksessa kohdennetaan voimavaroja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Toimintalinjalle 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen hyväksyttiin 464 hanketta vuoden 2014 loppuun mennessä. Näillä hankkeilla sidottiin 114,8

70 m EAKR+v ja julkista tukea yhteensä 161,7 m, mikä ylitti suunnitellun julkisen kehyksen. EAKR+v tukia oli maksettu 99,6 m ja julkisia tukia 138,4 m, mikä oli 87,7 % julkisesta kehyksestä. Toimintalinjan 2 tuloksena syntyi 1 140 uutta työpaikkaa ja 177 uutta yritystä. Toimintalinja on saavuttanut jo kaikki sille asetetut määrälliset tavoitteet. T&K -työpaikkoja syntyi 287 kpl, joista naistyöpaikkoja oli 100. Toimintalinjan 2 tulos saavutti ja jopa ylitti kaikki tavoitteensa eli tulos oli näin ollen erinomainen. Rahoituskehyksen käytöstä ja syntyneistä tuloksista voi päätellä, että Länsi-Suomessa on onnistuttu oman erikoisosaamisensa uudistamiseen lisäämällä toimijoiden yhteistyötä ja panostamalla T&K:n ja innovaatiotoimintaa. Alueella on otettu käyttöön uutta teknologiaa, uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä, jalkautettu uusinta tutkimustietoa alueen yrityksiin vahvasti EU -ohjelmiin tukeutuen. Ilman alueille kohdennettuja rakennerahastovaroja ei kehittämistoimintaa olisi voitu viedä eteenpäin tässä laajuudessa ja tällä aikataululla. Toimien monipuolisuus ja innovativisuus olisi myös kärsinyt. Taulukko 22: Toimintalinjan 2 ydinindikaattoritulokset 2007 2014 TL2 Tavoite 2007-2013 Tilanne 31.12.2014 (%) tavoitteesta Tavoite 2007-2013 (%) Tilanne 31.12.2014 (%) toteutuma Uusia työpaikkoja yht. joista naistyöpaikkoja 100 1 140 1140,0 % 40 40,0 % 349 872,5 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia 50 177 354,0 % 20 40,0 % 58 290,0 % T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja 100 287 287,0 % 40 40,0 % 100 250,0 % Toimintalinjan 2 suurimmat menoluokat olivat nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 22,0 % ja nro 1 Tutkimuskeskusten TKK-toimet 21,3 %. Inhimillisen pääoman kehittäminen" eli menoluokat 72 ja 74 koottuna oli yhteensä 13,9 % ja nro 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden... 10,9 %. Rahoituksesta 99,0 % keskitettiin Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin. Tuotekehitys ja teknologia olivatkin keskeistä, jota kuvaa myös Tekesin rahoituksen keskittyminen 64,9 % toimintalinjalle 2. (Taulukko 23) Toimintalinjan 2 toiminta liittyy innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja toisaalta hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Se tukee kärkiklustereiden kehittämistä palvelemalla ja verkostoimalla yrityksiä T&K:n ja innovaatiotoiminnan merkeissä. Näissä keskeisiä toimijoita ovat tyypillisesti kuntaomisteiset kehittämis- ja teknologiayksiköt. Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Uusia toimenpiteitä käynnistettiin varoen. Voidaan todeta, että EAKR-rahoituksella on ollut merkittävä rooli vahvistaessaan Länsi-Suomen alueellisia ja kansallisen tason osaamis- ja innovaatioympäristöjä. Koska tutkimusympäristöjen toteutukseen on saatavissa heikosti julkista kansallista rahoitusta tai ei lainkaan, on EAKR-rahoituksen merkitys korostunut juuri tässä toiminnassa. Rahoituksen tuella alueella ovat kehittyneet mm. biotalouden, energiateknologian, kybertekniikan, elintarvikealan, puettavan teknologian, vesi-alan ja magneettitekonologian osaamiskeskittymät. Alueelliset t&k&i- ympäristöt vaikuttavat pitkällä tähtäimellä uusia työpaikkojen syntyyn myös alueen yrityksiin. Ne ovat myös alueen imagon kannalta merkittäviä. Ohjelmarahoilla tehdyt avaukset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun kansallisia rahoitusvaihtoehtoja ollaan karsimassa. Yritystuista 18,4 % kohdistui toimintalinjalla. Vaikka yritystuet eivät olleetkaan toimintalinjalla 2 suurimpia rahoitusvälineitä, niin niiden myöntöperusteiden keskittymät kuvaavat rahoittajien päämääriä. Kaksi tärkeintä yritystukien myöntöperustetta toimintalinjassa 2 olivat Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 36,6 % ja Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 34,5 %, jotka kuvaavat toimintalinjan 2 innovaatio-, tuotekehitys- ja teknologialuonnetta.

71 Taulukko 23: Hankkeille maksettujen EAKR-tukien jakautuminen TL 2:ssä menoluokan mukaan vuosina 2007 2014 Länsi-Suomen EAKR / TL 2 - Suurimmat menoluokat EU+valtio Osuus Kpl Menoluokan kuvaus % Nro 01-09 03* Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 68 475 408 68,8 % 310 21 635 353 21,7 % 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 21 613 229 21,7 % 86 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 11 365 334 11,4 % 55 02* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 7 194 556 7,2 % 26 05* Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 4 522 150 4,5 % (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset 26 TTK-keskukset ja yritykset jne.) 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 1 882 844 1,9 % 4 07*+06* Muut menoluokat 261 942 0,3 % 3 72-74 Inhimillisen pääoman kehittäminen (72* ja 74*) 13 955 108 14,0 % 46 75-79 Investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin (75 Kouluinfrastruktuuri) 110 9 770 881 9,8 % 23 33-43 Energia (L-S 39*, 40*, 41* ja 43*) 3 037 139 3,1 % 19 10-15 Tietoyhteiskunta (L-S 11*, 13* ja 14*) 3 040 236 3,1 % 25 44-54 Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy (L-S 46) 16 350 0,02 % 1 Muut menoluokat (L-S 22, 70*, 80 ja 57) 1 037 882 1,1 % 11 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan menoluokat 98 517 171 99,0 % 425 TL 2:n maksatukset yhteensä 31.12.2014 99 551 535 Taulukko 24: Yritysrahoituksen EAKR-tuen jakautuminen TL 2:ssä myöntöperusteiden mukaan vuosina 2007 2014. Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * Toimintalinjat / Myöntöperuste - yritysrahoitus * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina * Kolme suurinta numeroituna Hankkeita kpl EU + valtio TL osuus % Toimintalinja 2 128 27 469 205 18 % 3. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 19 3 502 745 12,8 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 3 143 177 0,5 % Tutkimus tulos ten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 8 2 195 030 8,0 % 2. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 41 9 473 465 34,5 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 5 737 336 2,7 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittämine n ja käyttöönotto 43 10 052 434 36,6 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 9 1 365 018 5,0 %

72 Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Uusia toimenpiteitä käynnistettiin vuonna 2014 hyvin vähän, vain joitain purkautuneiden myöntövaltuuksien uudelleen kohdentamisia. Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 2 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että toimintalinjan 2 projektien koettiin edenneen tähän mennessä erittäin onnistuneesti pääaihealueillaan. Erittäin onnistuneena projektien toteutuksessa pidettiin yhteistyötä ja yhteistoimintaa, eri toimijoiden aktivointia ja innostuneisuutta sekä verkottumista erityisesti kansallisella, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi arvioitsijat totesivat, että Tutkimustulosten kaupallistamiseen ja korkean osaamisen kasvuyritystoimintaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota projekteissa ja ohjelmatoiminnassa. Taantumalla on positiivisia vaikutuksia yrittäjyyshalukkuuteen ja osaavia ihmisiä tulisi hyödyntää juuri korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan käynnistämisessä. Arvioijan esitys, että Ohjelmien aluerajaukset ja byrokratian tulisi olla joustavampaa hankkeiden käytännön toteutuksessa ja alueellisten rahoittajaviranomaisten kesken tulisi olla enemmän koordinaatiota. Samantyyppisten tai samoille sisältöalueille kohdistuvien projektien keskinäistä synergiaa tulisi hyödyntää paremmin. Lisäksi olisi huomioitava nykyistä paremmin kansainvälistymisen tarpeet ja kansainvälisten verkostojen kehittäminen. on huomioitu ainakin joustavoimalla haasteellisten alueiden rajausta ja pääomarahastojen kautta, joista ensimmäinen parantaa alueen sisäisiä kehittämismahdollisuuksia ja jälkimmäinen mahdollistaa yritystasolla alueista riippumattoman omapääomaehtoisen toiminnan. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea 9.12.2010 Teemasta 3 Arvioijan mielestä indikaattoreista puuttuvat strategisen ohjauksen tarpeisiin vastaavat vaikuttavuusindikaattorit. Välttämättä ei tarvita uusia kaikille ohjelmille yhteisiä indikaattoreita, mutta kukin ohjelma kaipaa oman strategiansa seurannan tueksi parempia mittareita (esim. osallistuvien yritysten määrä, hankkeiden riskitaso, kansainvälisyys, kohdentuminen klustereiden kehittämiseen huomioiden liiketoiminnan arvoketjut, innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen, innovaatioilmapiiri). Klustereiden vahvistaminen vaatii niitä tukevien hankekokonaisuuksien (etukäteis)hahmottamista. Hankerahoittajien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuralueittain tulee kehittää klusterikohtaista seurantaa. Hankevalmisteluvaihe on erittäin tärkeä klustereita tukevien hankekokonaisuuksien luomiseksi (rahoittajien tms. sparraus, läpinäkyvyys ja tasapuolisuus). Klustereiden uudistumisedellytysten vahvistaminen vaatii kunnianhimoa ja riskinottoa. Hyvien ideoiden tulee olla teknisiä vaatimuksia tärkeämpää. Erityisesti Teeman 2 kohdalla hankeammattilaiset toteuttavat kehittämishankkeita toisensa perään ilman aitoa halua toiminnan vakiinnuttamiseen (vaadittava pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmia, perustoiminnan rahoitusta, kehittämisorganisaatiot määriteltävä erillisiksi toimijoiksi pois varsinaisten yritysten joukosta). (Ovatko taustayhteisöt aidosti sitoutuneet hankkeen tavoitteisiin?) Kasvuyritystoiminta ja tutkimuksen kaupallistaminen koetaan ongelmallisiksi (tutkimustahojen halu ja kyky heikko = konkreettisen liiketoiminnan osaaja tiimiin, suunnitelmiin näkemys liiketoiminnan kehittämisestä ja niiden arviointiin asiantuntijatukea). Arvioitsija totesi mm. kevään seurantakomiteassa 14.6.2011 Teemasta 3 Arvioitsija korosti EAKR-ohjelman omaa roolia eri tahojen valintojen tukena ja koordinoijana. Ohjelmissa on koettu positiiviseksi kaupunki/seutukuntatason strategiahankkeiden tukeminen. On olemassa tarve pidemmän

73 aikavälin suunnittelulle rahoittajien ja innovaatiotoiminnan kehittäjien välillä. Tätä varten on selvitettävä mahdollisuus ja toimintatapa tehdä pitkän aikavälin integroituja kehittämissuunnitelmasopimuksia. Klustereiden vahvistaminen vaatii toinen toistaan tukevien kokonaisuuksien hahmottamista. Hankekokonaisuuksien syntyä on ohjattava aktiivisesti. Hankerahoittajien on tiivistettävä yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Tämä voi tapahtua teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjä vahvistamalla ja laajentamalla klustereita suuraluekohtaisiksi toimintatavoiksi yli maakuntarajojen. Hankkeiden riskitasoa on seurattava ja tietoisesti käynnistettävä myös hankkeita, joiden onnistuminen on epävarmaa. Tukijärjestelmissä yksinkertaistamispaineisiin on reagoitu EU-tasolla, mutta myös Suomessa, ottamalla käyttöön mm. Flat rate ja Lump sum. Toiminnan vakiinnuttamista on tuettava. Hankkeilta on vaadittava pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmia ja kehittämisorganisaatioiden rooli on kriittinen. Toimijoiden halua kaupallistamiseen on lisättävä ja toimintamallien käytäntöön viemistä on parannettava. Kaikessa kehittämisessä tarvitaan enemmän konkreettista kokemusta liiketoiminnasta ja kaupallistamisesta ja tähän on reagoitu mm. SHOK-verkostoa kehittämällä. Rahoittajien asiantuntemus ja resurssit eivät usein ole riittäviä kaupallisen hyödyntämisen suunnitelmien arvioimiseksi tarvitaan asiantuntijatukea. Seurantakomitea 7.6.2012 Teemasta 3 Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivoinnin osalta huomattiin, että hankkeita, joissa tehtiin yhteistyötä mainittujen toimijoiden kesken, oli vähän. Haasteena projekteissa oli niiden vähäinen yritysvetoisuus. Yritykset tulevat mukaan vasta valmisteluvaiheen jälkeen, jolloin ne eivät pääse vaikuttamaan enää tavoitteisiin. EAKR-ohjelmasta rahoitetuilla investoinneilla oli suuri merkitys alueelliselle innovaatiotoiminnalle. Tärkeää rakenteiden vahvistamiselle on korkeakoulujen alueellisen toiminnan kehittäminen tukemalla T&K -toimintaa sekä yhteistyötä alueilla. Arvioitsija seurantakomiteoissa 7.6.2012 ja 17.12.2012 Teemasta 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Kolmannessa arviointiteemassa keskityttiin oppimisympäristöjen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista mittaavien indikaattoreiden kehittämiseen. Loppuraporteista laaditaan analyysit ja verkostoanalyysi sekä maakuntakohtaiset innovaatio- ja osaamisprofiilit. Jatkossa pyritään etsimään ja kehittämään tarvittavia seurantaindikaattoreita. Huomion keskipisteessä on toimintalinja 2. Alustavien havaintojen lisäksi esiteltiin esimerkkinä Pohjanmaan hankkeiden (10 kpl) tuloksia. Verkostoanalyysin pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta on muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoitteena on tuottaa taustatietoa arviointiin. Indikaattorityö tukee jo tulevan ohjelmakauden valmistelua ja vahvemman tulosfokuksen löytämistä. Seurantakomiteoissa 17. 18.6.2013 arvioitsija nosti esille seuraavia asioita teemasta 3 tulevaa ohjelmakautta ajatellen: 1. Hankkeiden vaikutuslogiikan selkeämpi tunnistaminen jo hakemusvaiheessa (erityisen tärkeää Teema 3:lle tyypillisissä mahdollistavissa hankkeissa) 2. Hankkeiden selkeämpi kytkeminen osaksi alueellisia strategioita ja synergioiden miettiminen jo suunnitteluvaiheessa (+ seurantajärjestelmän kehittäminen siten, että kytkökset helpompi seurata) 3. Hanketason seurantajärjestelmän kehittäminen ja jäntevöittäminen (osin edellytyksenä myös ohjelmatason tuloksellisuuden seurannalle)

74 Seurantakomiteassa 4.12.2013 arvioitsija esitti seuraavia kehittämisehdotuksia teemasta 3: Interventiologiikan hyödyntäminen hankkeiden koko elinkaaren ajan: Suunnitelmavaiheessa laadittu interventiologiikka jäsentää hanketyön toteutusta ja sitä voidaan hyödyntää hankkeiden seuranta- ja loppuraporttien kirjoittamisessa Maakunnalliset/alueelliset erillisselvitykset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymisestä: Monet osaamis- ja innovaatioympäristöjä kehittävät hankkeet ovat osa pidempää jatkumoa, jossa tietyn teeman ympärille rakentunutta osaamista ja sen mahdollistavia rakenteita on kehitetty jo vuosia. Tarvitaan hankkeiden strategista valintaa tukevia erillisselvityksiä esim. maakuntaliitot Hankekohtaisten sidosryhmäkyselyiden kokeileminen Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 2 Esimerkkinä Pirkanmaalta on julkisen datan avaamiseen liittyvä ajankohtainen hanke. Avoin data tuo mahdollisuuksia sekä elinkeinoelämälle että tutkijoille. Esimerkiksi liikennedatan avautumisen uskotaan luovan liiketoimintamahdollisuuksia. Avoimen datan liikennedataan keskittyvä tietovarastointipilotti -hankkeen (A32448) tavoitteena on aloittaa avoimen liikennedatan (liikennevalojen sensoridata ja joukkoliikenne) varastointi ja avata luotava varasto avoimeen käyttöön. Hanke on hyvä esimerkki rakennerahasto-ohjelman mahdollistamasta osaamispainotteisesta kehittämistyöstä. Samalla kun luodaan edellytyksiä kehittää alueen kilpailukykyä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta, tuetaan julkisen liikenteen kehittämistä ja hanketta toteuttavan Tampereen yliopiston kansainvälistä tunnettuutta. Keski-Suomessa merkittävimpiä innovaatiotoiminnan hankekokonaisuuksia olivat VTT:n KOTVA ja TESTAA -hankkeet, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittivät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. Hankkeet päättyivät helmikuun lopussa 2015. TESTAA hankkeessa (A32218) toteutettiin demonstraatiojaksoja yritysten kanssa. Tuotekehityskokeiluilla saatiin ideoita uusiksi kuitupohjaisiksi tuotteiksi, joita voidaan valmistaa nykyisillä tai niitä lähellä olevilla prosesseilla tai kokonaan uusilla tavoilla. Samalla etsittiin uusia prosessi- ja mittausteknologiaratkaisuja, joilla voidaan parantaa tuotannon energia- ja vesitehokkuutta. Hankkeilla luotiin edellytyksiä Suomen metsäteollisuuden uudistumiseen. KOTVA Kuvantavat teknologiat ja vaahtorainaus hankkeessa (A31918) VTT:n paperinvalmistuksen tutkimusympäristö varustettiin vaahtorainauksessa tarvittavilla laitteistoilla. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden kirjoa, saavuttaa merkittäviä raaka-ainesäästöjä ja kehittää uusia tuotteita kuten kevyet ja kestävät pakkaukset, erilaiset eristeet ja suodattimet. Tuloksia hyödyntävät paperin, kartongin ja kuitukankaiden valmistajat, metsäklusterin laitevalmistajat sekä kemikaalitoimittajat. Hanke päättyi helmikuun lopussa 2015. Vaahtorainaustekniikan hyödyntämistä edistetään nyt uuden ohjelmakauden varoin keskittyen teollisen mittakaavan ratkaisuihin. Hanke ja suomalainen t&k&i -osaaminen on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Uuteen hankkeeseen osallistuu merkittävä kansainvälinen toimijoiden verkosto. Ilman EAKR- rahoitusta kehitystyö eikä aihealueen osaaminen olisi saavuttanut tällaisia mittasuhteita. Etelä-Pohjanmaan kolme esimerkkihanketta jatkuivat vuonna 2014 ja ne liittyvät keskeisen elintarvikealan toimintaympäristön ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Hankkeet toteuttavat Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitetta maan johtavan elintarvikeklusterin kehittämisestä. Klusteri on EAKR-ohjelman erityisteemaosiossa tarkoitettu alueen kärkiklusteri. Frami Food (A32511). Hanke kehittää Etelä-Pohjanmaan yritysten kanssa uuden alueen ruokaketjua ja yritystoimintaa palvelevan oppimisympäristön. Samalla mahdollistetaan pk-yritysten verkostoitumista eri koulutusalojen kanssa, yritysten t&k-toiminnan kehittymistä uusimman liikuteltavan elintarvikealan laboratorioja älytekniikan käytön avulla sekä yritysten kansainvälistymistä ja uusia kansainvälisiä innovaatioita. Toiseksi Oppimisympäristön valmistelussa keskeiset toimenpiteet on koottu kolmeen työpakettiin: 1. yritysten ja eri koulutusalojen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen suunniteltavassa oppimisympäristössä, 2. Uusimman liikuteltavan elintarvikealan laboratorio- ja älytekniikan käyttöön yritysten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisen edistämiseksi ja 3. Ruokaketjun rajapintojen uusiin innovaatioihin. Hanke tukee EAKR-ohjelman tavoitteita vahvistaa osaamis- ja innovaatiotoimintaa koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja uuden teknologian hyödyntämistä. Versatile Materials (A32604). Hanke liittyy EAKR-ohjelman tavoitteisiin mm. materiaali- ja energiatehokkuuden kehittämisessä sekä sovellustiedon hakemisessa ja tuottamisessa alueen elinkeinoelämälle.

75 Lähtökohtana on parantaa ruokajärjestelmien parissa toimivien yritysten kilpailukykyä vastaamalla tuotannon kestävyyden haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on yhdistää teknologia- ja menetelmäosaaminen yritysten vielä hyödyntämättömiin materiaalien sivuvirtoihin ja lisätä tätä kautta yritysten välistä yhteistyötä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ruokaprovinssitalon toimintakonsepti (A32208). Projektissa toteutetaan suunnittelu ja vaihtoehtojen vertailu rakennettavan Ruokaprovinssitalon toimintakonseptille. Työ sisältää uusien yksiköiden suunnittelua, olemassa olevien toimintojen liittämistä samaan toimintaympäristöön, muualta tulevien toimijoiden hankkimista täydentämään alueen resursseja, laskelmien tekoa liiketoiminnan mahdollisuuksien selvittämiseksi ja kontakteja laajasti ulkomaille ja kotimaahan. Ruokaprovinssitalolle luodaan myös ilme ja viestintämalli, joiden avulla voidaan profiloitua ulospäin ja tehdä yksikkö vetovoimaiseksi. Hanke liittyy keskeisesti EAKR-ohjelman kärkiklusterien kehittämisteemaan. Huomattava osa Pohjanmaan alueella rahoitetuista EAKR-hankkeista sijoittuu toimintalinjalle 2. Toimintalinjan puitteissa toteutetuilla hankkeilla on pyritty hakemaan ja tuottamaan sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle ja kannustettu korkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Pohjanmaan YES-keskus (A31734) hankkeen tavoitteena on käynnistää YESkeskustoiminta Pohjanmaalla. Tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen. Keskus toimii linkkinä koulujen ja yrityselämän välillä ja pyrkii vahvistamaan ja lisäämään yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä Pohjanmaalla. Yrittäjämäinen asenne edistää nuorten kilpailukykyä tulevaisuuden työelämässä. Maakuntaohjelman mukaan Pohjanmaasta kehitetään yrittäjyyskasvatuksen mallimaakunta. Hankkeen tulokset edistivät osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista. TehoFPGA-I (A32081) hankkeessa kehitetään vaativan elektroniikkalaiteläheisen tuotekehityksen huippuosaamista Vaasan seudulla. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä alalla toimivien asiantuntijoiden osaamista ja kehittämällä automaattisia apuvälineitä heidän tueksi FPGA:n ohjelmointiin erityisesti aikakriittisiin optimoituihin mittaus- ja signaalienkäsittelyn sovelluksiin, jotka ovat tärkeitä alueen vientiteollisuudelle. Hanke edisti toimintalinjan tavoitteiden mukaisesti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvaa tuotekehitystoimintaa sekä soveltavaa tutkimusta. Hemma Bäst -Kotona Paras (A32351) hankkeen tarkoituksena on parantaa vanhustenhuollon ammattilaisten osaamista sekä kartoittaa ja havaita puutteita kotona asuvien ikäihmisten turvallisuudessa. Tarkoituksena on myös tiedottaa turvallisuusasioista ja kotona asumisesta ensisijaisesti vanhuksille, omaisille ja alan ammattilaisille. Hanke edisti osaltaan erityisesti toimintalinjan hyvinvointipalvelujen tuotantotapojen ja kokeilutoiminnan kehittämiseen liityvien tavoitteiden saavuttamista. Puettavan teknologian innovaatiot (A30264). Projektin tavoitteena on ollut auttaa säilyttämään tekstiiliteollisuuden yritystoiminta maakunnassa ja luoda uusia korkeampaa koulutusta vaativia työpaikkoja. Sitä varten tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia innovaatioita, joiden avulla voidaan nostaa tekstiilituotteiden jalostusarvoa, tehdä tuotteista vaativampia valmistaa ja vaikeammin kopioitavia sekä luoda uusia markkinoita. Projektin tuloksena on syntynyt teollisesti hyödynnettävissä olevia menetelmiä älykkäiden tekstiilituotteiden valmistamiseksi. Niitä hyödyntää ensisijaisesti maakunnallinen yritystoiminta sekä myös muut alan toimijat kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä hankkeella on ollut erittäin suuri merkitys mm. Pohjois-Satakunnan seutukunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. 4.1.3 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjan 3 toimenpiteillä kehitetään toimintaympäristöä. Tuettavalla toiminnalla voidaan hyödyntää ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta, ehkäistä ympäristöriskejä ja -haittoja sekä parantaa alueiden saavutettavuutta. Toimenpiteet kohdistuvat pääosin seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) saavutettavuus ja hyvinvointipalvelut (pilotointi) 2) ympäristö ja 3) matkailu ja kulttuuri. Toimintalinja 3 kytkeytyy tiiviisti alueen maakuntaohjelmiin, joissa saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen on yksi keskeisistä kehittämishaasteista. Suurten infrastruktuuri-investointien resurssilähteenä joudutaan kuitenkin käyttämään ensisijaisesti Suomen kansallista rahoitusta. Erityisen haasteellisella Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla on mahdollisuus tukea sellaisia pienimuotoisia infrastruktuurihankkeita, jotka palvelevat yritystoiminnan kehittämistä. Rahoitettavien kulttuuri- ja luonnonympäristöjen kehittämishankkeiden tulee kytkeytyä kunkin seudun ja alueen elinkeino- ja yrityshankkeisiin, joille ne voivat

tuoda lisäarvoa yritysten kehittäessä ja laajentaessa toimintaansa. 76 Erityisteeman 4 Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen puitteissa rahoitetaan hyvinvointipalveluissa tarvittavaa palvelumarkkinoiden toimintaedellytysten kehittämistä ja uudenlaisia palvelutuotannon konsepteja ja rakenteita. Selvityksiin ja strategioihin perustuvia kokeiluhankkeita voidaan rahoittaa toimintalinjasta 3 silloin, kun ne edistävät uusien ratkaisujen tai toimintamallien käyttöönottoa esim. väestön vanhenemiseen liittyen. EAKR-rahoitusta ei käytetä kuntien hyvinvointipalvelujen perustoimintoihin kuuluviin tehtäviin eikä palvelulaitosten rakentamiseen. Toteuttamista ovat häirinneet kunta- ja sote-uudistus, jotka hämmentävät ja vievät kuntakentän huomion. Samalla rakenteiden epävarmuus estää uudet avaukset. Toimintalinjalle 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen" on hyväksytty 277 hanketta vuoden 2014 loppuun mennessä. Näillä hankkeilla on sidottu EAKR+valtio - tukea yhteensä 42,0 m ja julkista rahoitusta 75,1 m, mikä ylitti selvästi toimintalinjan 3 julkisen rahoituskehyksen ohjelmakaudella. Toiminnan tuloksena syntyi 342 uutta työpaikkaa ja 49 uutta yritystä. Näistä 170 työpaikkaa ja 26 yritystä oli naisille. Lisäksi syntyi 46 t&k työpaikkaa, joista pääosa 36 kpl oli naisille. Taulukko 25: Toimintalinjan 3 ydinindikaattoritulokset 2007 2014 TL3 Tavoite 2007-2013 Uusia työpaikkoja yht. Uusia yrityksiä yht. T&k -työpaikkoja yht. Tilanne 31.12.2014 (%) tavoitteesta Tavoite 2007-2013 (%) joista naistyöpaikkoja Tilanne 31.12.2014 (%) toteutuma 100 342 342,0 % 40 40,0 % 170 425,0 % joista naisten perustamia 50 49 98,0 % 20 40,0 % 26 130,0 % joista naisten t&k-työpaikkoja 46 36

77 Toimintalinjan 3 kolme suurinta yksittäistä menoluokkaa olivat nro 22 Kansalliset tiet 16,3 %, nro 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 12,1 % ja nro 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen" 12,1 %. Myös nro 3 Teknologian siirto ja yht. työverkostojen kehittäminen pk-yritysten 10,5 % ja nro 54 Muu ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 9,5 % pääsivät lähelle kymmentä prosenttia. Toimintalinjan osuvuus Lissabonin strategiaan oli vain 14,8 % ja sen vaikutus oli luonteeltaan välillistä ja mahdollistavaa. Taulukko 26: Hankkeille maksetun EAKR-tuen jakautuminen TL 3:ssa menoluokan mukaan vuosina 2007 2014 Nro Länsi-Suomen EAKR / TL 3 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus EU+valtio Osuus % 22 Kansalliset tiet 5 547 526 16,3 % 14 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 4 114 739 12,1 % 26 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 4 111 290 12,1 % 27 Teknologian siirto ja yht.työverkostojen kehittäminen pk- 3 572 418 10,5 % 21 03* yritysten 54 Muu ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 3 223 891 9,5 % 37 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 3 040 247 8,9 % 44 23 Alueelliset/paikalliset tiet 1 871 522 5,5 % 6 60 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 1 652 190 4,9 % 17 Riskien ehkäisy (mukaan luettuna luonnosta ja teknologiasta 1 186 810 3,5 % 14 53 aiheutuvien riskien 30** Satamat 1 098 101 3,2 % 1 46 Jätevedenkäsittely Kpl 975 093 2,9 % 7 24 Pyörätiet 539 107 1,6 % 2 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 531 073 1,6 % 4 Muut menoluokat ( 05*, 09*, 13*, 28, 29, 43*, 49, 50, 55, 63*, 70*, 2 595 854 29 72*, 76, 79 ja 80) 7,6 % *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat 5 036 576 14,8 % 35 TL 3:n maksatukset yhteensä 31.12.2014 34 059 860 Toimintalinja 3 on tavoitteiltaan hajanainen, mutta tapauskohtaisesti se tukee hyvin muita kehittämiskokonaisuuksia. Se sisältää niin ympäristönsuojeluun, saavutettavuuteen, matkailuun kuin hyvinvointipalveluihinkin liittyviä toimenpiteitä, jopa pienimuotoisia elinkeinotoimintoja tukevia infrastruktuurihankkeita. Yleensä näillä, usein alkuvaiheen hankkeilla, on hyvä vipuvaikutus. Toimintalinjan 3 hankkeilla on myös pystytty hyvin kokoamaan ohjelmassa tarvittavaa kuntarahoitusta. Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 3 Vuoden 2009 vuosiraportissa arvioitsija totesi mm., että Alueellista tasoa tarkastellen, toimintalinjalla on käytännössä kaksi erityispiirrettä verrattuna muihin toimintalinjoihin. Ensinnäkin, toimintalinja 3:n vaikutukset aluekehitykseen kohdistuvat alueiden kehittymisen yleisiin edellytyksiin, joilla pyritään parantamaan alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä yritystoiminnan toimintaedellytysten ja asukkaiden elinolojen ja hyvinvoinnin kannalla. Toiseksi, julkiset toimijat korostuvat. Johtuen toimintaympäristön parantamisen painottumisesta TL 3:ssa korostuvat julkiset toimijat (kunnat ja valtion aluehallinto), ja hankkeiden julkinen rahoitus myös omarahoitusosuuden osalta. Julkiset toimijat ovat myös tarpeellinen linkki muiden toimijoiden yhteen kokoamiseksi. Nämä perustelevat muuta kehittämistä tukevien toimintaympäristön vaatimien pienimuotoisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisen. Yksi arvioitsijan kehittämisehdotus olikin seurata erillisen, menoluokkia täsmällisemmän luokittelun kautta minkälaisia välillisiä vaikutuksia toimintalinja 3:n hankkeilla tavoitellaan, ja arvioida toimintaympäristön muutokseen kohdistunutta onnistumista. Hanketasolla makrotason indikaattorien tilalle kaivataan enemmän laadullista arviointia. Näiltä osin toimenpiteet ovat jääneet maakunnan yhteistyöryhmien ja sen alaisten ryhmien jatkuvaan arviointiin, missä ne kuitenkin näyttävät onnistuvan yhä paremmin ohjelmakauden edetessä.

Arvioijan havainto toimintalinjan 3 osalta, että Hankkeissa syntyneet vuorovaikutteiset ja poikkitoimialaiset verkostot ovat antaneet mahdollisuuden uudenlaisen yritysyhteistyön kehittymiseen, jota toivottavasti osataan yhä paremmin hyödyntää ohjelmakauden loppua kohden siten, että aidosti syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita alueilla. Tämä on toiminut jo aikaisemminkin ainakin matkailun, kulttuurin ja ympäristöpuolen hankkeissa, mutta vaatii paikallista mahdollisuuksien havaitsemista. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea 9.12.2010 Teemasta 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Uusien palvelumallien kehittäminen ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla millään suuralueella. Edellytyksenä ollut monitoimijainen yhteistyö ei ole toiminut. Länsi-Suomen osalta toimintalinjan 3 hyödyt näyttäytyvät erityisesti pullonkaulojen ratkaisemisessa ja kehittämistoiminnan mahdollistamissa kokeiluissa ja riskin otossa. Seurantakomitean keskustelussa todettiin mm., että strategian pirstaleisuudestaan huolimatta TL 3:lla on pystytty poistamaan pullonkauloja ja tukemaan strategisia kärkihankekokonaisuuksia. Ympäristöhallinnon edustajat nostivat esille infrastruktuurihankkeet EU-ohjelmissa, johon Pekka Jounila totesi, että ohjelma-asiakirja ei sulje niitä täysin pois. Linjauksista on käyty keskustelua aikaisemmin syvän laman aikana (seur.komitea 25.5.2009, Alain Roggerin kirje Heikki Aurasmaalle 14.7.2009 ja hallintoviranomaisen ohjekirje 20.8.2009) ja keskustelun pohjalta painotettiin infrastruktuurihankkeiden (tiet, liittymät) tiivistä kytkeytymistä elinkeinotoiminnan tukemiseen ja ympäristöhallinnon hankkeiden osalta kestävää matkailua (esim. luontomatkailukohteet, P-S EAKR ohjelmassa jätevesihuolto jne.). Länsi-Suomen ohjelmassa on mahdollista ja toivottavaa tukea ympäristöteknologian yrityksiä ja niiden tuotekehitystä. Arvioitsija ja syksyn seurantakomitea 9.12.2010 Teemasta 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Arvioitsija totesi mm., että kestävän kehityksen käsitettä on laajennettava. Vihreässä liiketoiminnassa nähdään mahdollisuuksia ja ympäristömyötäisen liiketoiminnan kehittäminen koettiin kaikkialla tärkeäksi. Keinona esitettiin esim. yritystukiin korkeampaa tukea, mikäli hankkeella on positiivisia vaikutuksia ympäristöön, kestävään kehitykseen tai innovaatiotoimintaan. Seurantakomitean keskustelussa todettiin mm., että käsitteitä pidetään epäselvinä ja tulkinnanvaraisina. Indikaattoreiden antamaa kuvaa voidaan syventää esim. jatkuvilla arvioinneilla. Ristiriita: Vaikka horisontaaliset teemat mielletään tärkeiksi ja niiden toteutumista tulisi nykyistä paremmin seurata ja mitata, ei hankehallinnon näkökulmasta toivota uutta seurantaa, joka lisäisi työtaakkaa. Arvioitsija totesi mm. seuraavaa kevään seurantakomiteassa 14.6.2011 Teemasta 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Käytännössä valinnat tukevat parhaiten maakuntaohjelmia, jotka ovat sekä arvioitsijan että maakuntien mielestä tärkeätä. Käytännön toteutuksessa tavoitteenasettelu ja kriteeristö ovat väljiä, jolloin monenlainen kehittäminen on mahdollista ja uhkana on fokuksen hukkuminen. Tämä mahdollistaa toisaalta kokeilevat ja aluelähtöiset hankkeet. Hallinnolliset ongelmat eivät ole poistuneet tälläkään ohjelmakaudella. Edelleen on liikaa kuormittavuutta aiheuttavia toimintoja, mm. päällekkäinen raportointi väli- ja maksatusraportissa, seurantajärjestelmään liittyvät tekniset ongelmat. Palvelukokeiluosio on toteutunut huonosti, mikä johtunee riittämättömästä kuntayhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointia olisi hyvä kohdentaa taaksepäin pidemmälle aikavälille. Arvioitsija totesi mm. seuraavaa kevään seurantakomiteassa 14.6.2011 Teemasta 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Huomioitava tarve pitkän aikavälin arvioinnille, sillä todellinen kestävyys näkyy usein vasta pidemmällä aikavälillä, koska toteutumista on usein hankala mitata ja arvioida yhden ohjelmakauden aikana. Ympäristövaikutuksista raportointi tulisi ottaa osaksi hankeseurantaa. Nykyiset seurantaindikaattorit eivät tue ympäristövaikutusten todentamista ja seurantaa. Poimintoja arvioinnin teemaa 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen koskevista havainnoista ja tuloksista 2011 78

Suuralueiden ohjelma-asiakirjoissa mainitut strategiset tavoitteet ja nimetyt menoluokat ovat linjassa keskenään. Maakuntalähtöisyys ja kansallisen tason aluekehitysohjelmat on huomioitu hyvin. Hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa huomataan niiden todentamisen vaikeus. Vaikutukset ovat välillisiä ja vaikeasti erotettavia muusta kehityksestä. Matkailun osuutta pidettiin alueiden toimijoiden keskuudessa yllättävän suurena. Uusien palvelumallien kehitys ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Tasaarvo on jäänyt hankkeissa taka-alalle. 79 Poimintoja arvioinnin teemaa 4: Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys koskevista havainnoista ja tuloksista 2011 Nykyinen EAKR-ohjelmien käytäntö ohjeistuksineen ja prosesseineen täyttää kohtalaisesti minimitehtävänsä ympäristönäkökulmasta siivilöimällä pois hankkeet, joilla voisi olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Sen ei kuitenkaan voida nähdä aktiivisesti kannustavan ympäristöpositiivisten hankkeiden toteuttamiseen. Ympäristöpositiivisuuden tunnistaminen oli vaikeaa ja käsitteen määritelmä on melko epäselvä. Ympäristöasiat olivat harvoissa projekteissa pääroolissa, sen sijaan ne olivat vaikuttamassa hankkeen ominaisuuksiin. Hankkeiden itsearvioinnilla ei tuntunut olevan todellista merkitystä, koska n. 60 % hankkeista oli merkitty ympäristöneutraaleiksi. Rahoittajat olivat sitoutuneita kestävään kehitykseen. Hankkeilla oli vain vähäisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvo käsitettiin suppeasti miesten ja naisten välisenä. Arvioinnin teemat keskittyivät yritystoiminnan ja osaamisympäristöjen kehittämiseen, joten suoraan toimintalinjaa 3 koskenutta palautetta tai kehittämisesityksiä ei noussut seurantakomiteoissa 7.6.2012 ja 17.12.2012. Arvioinnit kohdistuivat tulevaan ohjelmakauteen ja nykykauden kokemusten hyödyntämiseen sen toteuttamisessa. Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 3 Pirkanmaan esimerkkihanke on Pirkanmaan LUMO-ohjelma (A32866). Hanke tuottaa työvälineitä, joiden avulla eri toimijat voivat kytkeä luonnon monimuotoisuuden osaksi toimintojaan. Hankkeella tehdään näkyväksi ja nostetaan esiin edustavia ja toimivia esimerkkejä siitä, miten luonnonsuojelua voidaan kehittää. Rakennerahastoohjelman toimintalinjan kolme erityisiin painopisteisiin kuuluu luonnon monimuotoisuuden suojelu mm. selvitystoiminnan avulla. Projekti on hyvä esimerkki toimintalinjan mahdollistamasta luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Projektilla etsittiin ja tunnistettiin uusia toimintamuotoja luonnonsuojelutyöhön. Projekti tuotti ohjekirjasen, jossa on eri toimijoille suunnattuja työvälineitä esiteltynä käytännön tapausesimerkkien avulla. Ohjeistus on saatavissa luonnonsuojeluliiton nettisivuilta. Etelä-Pohjanmaan esimerkkihanke jatkui vielä vuonna 2014 ja hankkeen Kestävä Seinäjoen seutu (A32566) tavoitteena on jalkauttaa Seinäjoen seudun ilmastostrategia osaksi kuntien jokapäiväistä toimintaa ja seudun toimiminen edelläkävijänä ilmastoasioissa. Kuntien omaksumia hyviä käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi käytetään positiivisina esimerkkeinä alueen yrityksille ja kuntalaisille. Projektin tuloksia voivat hyödyntää hankkeessa mukana olevat kunnat, muut kunnat ja sidosryhmät. Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan toimintalinjaa 3 edistäviä hankkeita ei ole Pohjanmaalla enää useita käynnissä. Hankkeiden avulla pyritään kehittämään alueen saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja elinympäristön viihtyisyyttä. Vauhdilla matkassa (A31854) hankkeen tarkoituksena on parantaa matkailu- ja palvelualan yritysten toiminta- ja kehittymismahdollisuuksia Kaskisissa. Hankkeessa luodaan yritysyhteistyöverkosto, joka kehittää ja tekee Kaskista tunnetuksi matkailukaupunkina. Kaskisessa äkillinen rakennemuutos on korostanut uusien korvaavien työpaikkojen luomisen tärkeyttä. Hankeessa kehitettiin matkailualan toimintaedellytyksiä, mikä osaltaan laajensi Kaskisten toimialarakennetta. Tätä voidaan pitää yhtenä keskeisenä edellytyksenä uusien työpaikkojen syntymiselle.

4.1.4 TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 80 Suuret kaupunkiseudut ovat kasvun ja työllisyyden moottoreita sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksia. Kaupunkiseudut ovatkin avainasemassa tavoiteltaessa Lissabonin strategian kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia päämääriä. Toimintalinja 4 kohdentuu Länsi-Suomessa Tampereen ja Vaasan kaupunkiseuduille lukuun ottamatta Kyrönmaan seutukuntaa. Siellä voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joita muissa aluekeskuksissa Jyväskylässä, Porissa ja Seinäjoella toteutetaan toimintalinjojen 1-3 puitteissa. Kaupunkiulottuvuutta tarkastellaan myös Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen suuralueosiossa. Siinä kaupunkiulottuvuuden osalta painotetaan osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista sekä vaikeasti työllistyvien työllistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. EAKR:n osalta Länsi-Suomessa painotetaan seuraavia teemoja: 1. Osaamisintensiivisten alojen, palvelualojen ja luovuuden kehittäminen 2. Yhteisöllisyyden edistäminen 3. Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen suuralueteemoilla Sekä ESR- että EAKR-rahoituksen (erityisesti EAKR:n osalta suuralueteemat) hyödyntämistä edellyttäviä teemoja ovat kaupunkiseutujen osalta muun muassa kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Lisäksi kaupunkiseutujen rooli osaamisintensiivisen yritystoiminnan, kulttuurin ja palvelujen keskuksina edellyttää, että näiden alojen kehittämistä tuetaan rakennerahastovaroin. Toimintalinjalle 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen" hyväksyttiin 64 hanketta vuoden 2014 loppuun mennessä. Toimintalinjan 4 hankkeilla on sidottu julkista tukea yhteensä 16,6 m eli 96,5 % koko ohjelmakauden julkisesta tuesta. Toimintalinjan 4 hanketoiminta vauhdittui ohjelmakauden lopussa erityisesti Tampereen alueella, jossa se lähti liikkeelle kauden alussa hyvin hitaasti. Tosin toimintalinjan 4 maksatusaste 84,0 % on alun hitaasta käynnistymisestä johtuen vielä muita toimintalinjoja hivenen jäljessä. Toiminnan tuloksena on toistaiseksi syntynyt 404 uutta työpaikka ja 55 uutta yritystä. Lisäksi t&k työpaikkoja on syntynyt 142 kpl. Tulos on jäänyt uusien yritysten osalta alle tavoitteiden, vaikka työpaikkojen ja t&k työpaikkojen osalta tulos onkin erinomainen. Talouden taantuma on ensi vaiheessa näyttäytynyt kaupunkiseuduilla työpaikkamenetyksinä etenkin ICT- kuin myös kone- ja teknologia-alalla. Alueilla on koettu tärkeäksi, että EAKR varoin on samanaikaisesti tuettu innovaatioita, lisätty kaupunkiseutujen yritystoiminnan monipuolistumista ja vahvistumista, verkostoitumista ja uuden yritystoiminnan synnyttämistä sekä samalla pienimuotoisesti tuettu ihmisten elinympäristön kehittämistä. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että kaupunkialueiden kehittämiseen suunnattu ohjelmarahoitus on ollut merkittävästi mukana uudistamassa kaupunkiseutuja osaamisintensiiviksi alueiksi. Ohjelmavaroilla on lisäksi onnistuttu luomaan uusia työpaikkoja vaikean talouden taantuman aikana. Taulukko 27: Toimintalinjan 4 ydinindikaattoritulokset 2007 2014 TL4 Tavoite 2007-2013 Tilanne 31.12.2014 (%) tavoitteesta Tavoite 2007-2013 (%) Tilanne 31.12.2014 (%) toteutuma Uusia työpaikkoja yht. joista naistyöpaikkoja 300 404 134,7 % 120 40,0 % 79 65,8 % Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia 200 55 27,5 % 0 0,0 % 19 T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja 142 16 Toiminta kohdistui pääosin menoluokkiin 01-09 Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys, jonka osuus oli 66,6 % EAKR+valtio -sidonnoista. Suurimmat yksittäiset menoluokat sen sisällä olivat nro 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten 34,2 % ja menoluokat 5 ja 9.

Taulukko 28: Hankkeille maksettujen EAKR-tukien jakautuminen TL 4:ssä menoluokan mukaan vuosina 2007-2014 81 Nro 01-09 03* Länsi-Suomen EAKR / TL 4 - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken EU+valtio Osuus % Kpl 6 411 406 66,6 % 30 2 194 136 34,2 % 9 05* 09* 02* 1 263844 19,7 % 8 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 1 302535 20,3 % 6 TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 765 795 11,9 % 1 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 676 410 10,6 % 2 Muut menoluokat 01-09 (L-S 08*, 06*, 04* ja 07*) 208 686 3,3 % 4 10-15 Tietoyhteiskunta ( L-S 14*, 13* ja 15*) 1 069 149 11,1 % 6 Muut menoluokat (L-S 58, 80, 60, 71*, 72* ja 57) 2 149 764 22,3 % 23 *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat 8 107 344 84,2 % TL 4:n maksatukset yhteensä 31.12.2014 9 630 319 40 Toimintalinjaa 4 on Länsi-Suomessa käytetty pääosin yritysten toimintaympäristön sekä toimintalinjan 2 tyyppisiin osaamisrakenteiden kehittämishakkeisiin, joilla pyritään alueen resurssien tehokkaampaan käyttöön, verkostoimiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimintalinjassa 4 yritystuet näyttelivät suhteessa pienempää roolia, mutta niissäkin pääasiallisimpina myöntöperusteina ovat yritystoiminnan tukeminen; Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 31,8 %, Yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten / muiden julkisten yhteisöjen yhteistoiminta 20,2 % ja Uuden yritystoiminnan syntyminen 17,6 %. Taulukko 29: Yritysrahoituksen EAKR-tuen jakautuminen TL 4:ssä myöntöperusteiden mukaan vuosina 2007 2014. Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * Toimintalinjat / Myöntöperuste - yritysrahoitus * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina * Kolme suurinta numeroituna Hankkeita kpl EU + valtio TL osuus % Toimintalinja 4 11 1 370 402 1 % 1. Alue iden yritystoiminnan monipuolistamine n tai vahvistaminen 3 436 340 31,8 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 1 151 900 11,1 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 2 226 390 16,5 % 3. Uuden yritystoiminnan syntymine n 2 241 155 17,6 % Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto 2 37 637 2,7 % 2. Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhte istoiminta 1 276 980 20,2 %

82 Toimintalinjan 4 hankkeet ovat luonnollisesti keskittyneet Tampereen seudulle hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää innovaatioiden toimintaympäristöjä ja oppilaitosyhteyksiä. Vaasan kaupunkiseudulla toimintalinjan 4 toimenpiteillä on pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistamaan painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Hyviä tuloksia on saatu aikaan muun muassa suurten kaupunkiseutujen logistisia edellytyksiä parantavilla toimenpiteillä. Reagointi arvioitsijan aikaisempaan palautteeseen toimintalinjasta 4 Arvioinnit kohdistuvat teemoihin ja toimintalinjaan 4 ei sen erityisluonteesta johtuen kohdistu erillisiä mainintoja, vaan sen toimintoihin on annettu palautetta muiden toimintalinjojen, erityisesti toimintalinjan 2 yhteydessä. Esimerkkihankkeita toimintalinjalta 4 TARMO (A32256) Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaaksi on Pirkanmaan hanke, jossa tehdään lähiöissä kiinteistön omistajien, hoitajien ja asukkaiden yhteistyötä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa on myös yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden tukemisen ulottuvuudet. Uittoyhdistyksen talon korjaaminen (A32262), hankkeen tavoitteena on Uittoyhdistyksen talon rakennuksen kantavien rakenteiden ja ulkovaipan kunnostus. Kunnostus tehdään säilyttävän korjausrakentamisen menetelmällä ja niin, että kunnostuksen eri vaiheet jätetään esille taloon. Toteutus tehdään ympäristöpositiivisesti. Yrityspalvelut 2.0 - esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa (A32900). Hankkeessa tehdään esiselvitys, jonka tavoitteena on käynnistää yrityspalveluiden tuottamisessa systeeminen innovaatio eli selvittää, millä keinoin voitaisiin siirtyä projektipohjaisesta yrityspalveluiden tuottamisesta markkinaehtoiseen ja tarvelähtöiseen palvelujen tuottamiseen. Erityisenä tarkastelun kohteena on yrityspalveluseteli. Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 4 erityistavoitteisiin kuuluu painopistealueiden yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Projetilla etsittiin uusia muotoja tähän yrityispalveluiden tuottamisessa. Yrityspalvelusetelin käyttöön liittynyt esiselvitys osoitti, että yrityspalvelusetelin käyttöönotolle ei ole juridisia esteitä ja sille on löydettävissä myös selkeä sisältö, joka tukee ja täydentää muita julkisia yrityspalveluja. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia alueen yritysten tukemiseen. Pilotti - Innovatiivinen arvonluontiprosessi luottamukseen perustuvassa verkostossa (A32903). Hankkeessa luodaan yrityskohtaiseen, projektiluonteiseen liiketoiminnan kehittämiseen toimintamalli, luottamusverkosto, jossa pienet yritykset ja isot yritykset vaihtavat kokemustietoa pienen yrityksen kehittämiseksi. Projektissa on luotu uusi yrityskehittämisen toimintamalli, jota tullaan toistamaan hankkeen hallinnoijan toimesta. Mallin prosessikaavio on pilotoinnin jälkeen myös muiden alueellisten yrityskehitystoimijoiden käytössä. Tämä edistää toimitalinjan neljä tavoitteiden mukaisesti alueen yritysten liikentoimintaosamista isojen ja pienten yritysten kesken jaettavan osaamisen kautta. Toimintalinjan 4 toimenpiteillä on Pohjanmaalla pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja edistämään yhteisöllisyyden kehittymistä kohdealueella. Kulttuurikasarmi (A32177) hankkeen tavoitteena luoda Vaasan Kasarmin alueelle toimiva ja avoin yhteistyöverkosto, jossa erilaiset kulttuurinalat ja muut toimijat saavat mallin toimia yhteistyössä ja kehittää alueesta Vaasalle nähtävyys, jossa on elävää toimintaa ja aktiivista kulttuuritarjontaa. Hanken New Ventures (A32552) hankkeen tavoitteena on kehittää Hankenin eli ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Vaasan yksikön innovaatiotoiminnalle malli, jonka avulla voidaan saattaa yhteen kauppakorkeakoulun eri laitosten osaaminen, jotta se parhaiten ruokkii opiskelijoiden yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta ja lisää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kehittämisviranomaisten kanssa. Hanke onnistui erityisesti opiskelijoiden liiketoimintaideoiden kehittämisessä ja sparraamisessa hyödyntämällä esimerkiksi korkeakoulun omia alumneja sekä alueen yrityksiä.

4.1.5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen 83 Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelman rahoituksesta 28 % suunnataan erityisteemoihin, joita toteutetaan koko ohjelma-alueella. Niillä jatketaan edellisellä ohjelmakaudella toteutettua ylimaakunnallisten hankkeiden toimintatapaa kevennettynä ja painottaen enemmän kilpailuttamista yhteisen strategiakeskustelun sijaan. Erityisteemat kohdistuvat koko ohjelma-aluetta yhteisesti kehittäviin toimenpiteisiin. Niiden kautta haetaan kehittämistoimintaan tehokkuutta ja vahvistetaan alueiden välistä työnjakoa ja erikoistumista. Erityisteemoilla tuetaan toimintalinjojen 1-3 tavoitteiden toteutumista sekä osaamiskeskustoimintaa. Niiden puitteissa toteutetaan myös kaupunkipoliittisia hankkeita kaikilla maakuntakeskusseuduilla sen lisäksi, että kaupunkiulottuvuuden (toimintalinja 4) sisällä sitä toteutetaan nimetyillä Länsi-Suomen suurilla kaupunkiseuduilla. Noin 59,4 % koko ohjelman EU-rahoituksesta on 31.12.2014 mennessä kohdistunut kaupunkialueille. Erityisteemojen toteuttaminen vahvistaa Länsi-Suomen NUTS II-alueen yhteistyötä sekä viranomaisten että yliopistojen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toteuttamiseen osallistuvien tahojen kesken. Länsi-Suomen toimenpideohjelman erityisteemojen toteutus muodostaa kokonaisuuden, jossa kärkiklustereiden, innovaatio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen ja kansainvälisen vetovoiman lisääminen tukevat kehittämisklustereiden muodostumista alueella. Länsi-Suomen erityisteemat Konkreettisen hanketyön painopiste on maakuntien omassa valittuihin teemoihin kohdistuvassa hanketyössä ja verkostoitumisessa. Länsi-Suomen erityisteemojen ja klustereiden alkukauden koordinointivastuista on luovuttu ylimaakunnallisten teematoiminnan jäädessä taka-alalle mm. pääomarahastotoiminnan syrjäytettyä sen vuoden 2011 aikana. Pääomarahastosijoitusten oletetaan kohdistuvan, ainakin pääosin, suuralueen kärkiklustereihin, mutta ne eivät ole valintakriteeristössä. Pääomarahaston myötä erityisteemojen ja klustereiden painotus on kuitenkin jäänyt enempi maakuntien vastuille: Erityisteema 1: Kärkiklustereiden kehittäminen 1. ENERGIATEKNOLOGIAT 2. ÄLYKKÄÄT KONEET JA LAITTEET 3. MERIKLUSTERI 4. NANO- JA MIKROJÄRJESTELMÄT SEKÄ TULEVAISUUDEN MATERIAALIT 5. ELINTARVIKEKEHITYS 6. JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA 7. TULEVAISUUDEN ASUMINEN JA RAKENTAMINEN Erityisteema 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Erityist eema 3: Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen Erityist eema 4: Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen Erityisteemojen toimeenpano Toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä yhdessä ovat olleet aivan välttämättömiä alueiden keskeisten osaajien yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti. Teemoille asetetut ydinindikaattorit ovat toteutuneet hyvin. Länsi-Suomen EAKR ohjelman maksatukset suuralueteemoihin ovat olleet 91,678 m (EU + valtio) vuosina 2007 2014. Tämä on 35,5 % ohjelman vuosien 2007 2014 maksetusta kokonaisrahoituksesta (EU + valtio). Voidaan sanoa, että toteuttaminen on ylittänyt reilusti 28 % tavoitetason. Vajaa puolet 44,0 % teemarahoituksesta (EU+v) kohdistui teemaan 1: Kärkiklustereiden kehittäminen ja 36,3 % teemaan 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen.

84 Kaavio 6: Suuralueen erityisteemoille maksettujen (EAKR+valtio) tukien jakautuminen vuosina 2007 2014 Erityisteema 3 Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen 8,1 % ja Erityisteema 4 Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen 8,3 % ovat ehkä osin jääneet omana teemanaan huomion ulkopuolelle, mutta erityisesti Kansainvälisen vetovoimaisuuden kehittäminen on sisältynyt osana moniin yritysten muihin kehittämistoimiin. Taulukko 30: Suuralueen erityisteemoille maksettujen jakautuminen vuosina 2007 2014 (EAKR+valtio) Länsi-Suomen EAKR ERITYISTEEMAT YHTEENSÄ 31.12.2014 Maksettu EU + valtio Maksettu julkinen Hankkeita m Osuus % m Osuus % kpl Teema 1: Kärkiklusterit 40,322 44,0 % 47,314 38,4 % 341 Energiateknologiat Älykkäät koneet ja laitteet Meriklusteri 11,811 11,751 1,203 29,3 % 29,1 % 3,0 % 14,135 13,385 1,491 29,9 % 28,3 % 3,2 % 82 113 12 Nanoteknologiat Elintarvikekehitys Jokapaikan tietotekniikka Tulevaisuuden asuminen 2,867 7,1 % 3,826 8,1 % 12 3,842 9,5 % 4,597 9,7 % 39 5,170 12,8 % 5,648 11,9 % 46 3,678 9,1 % 4,231 8,9 % 37 Teema 2: Innovaatio 36,312 39,6 % 53,715 43,6 % 155 Teema 3: Kansainvälinen 7,448 8,1 % 11,062 9,0 % 40 Teema 4: Hyvinvointipalvelujen 7,596 8,3 % 10,975 8,9 % 59 Erityisteemat 1-4 YHT. / osuus teemoista 91,678 100,0 % 123,066 100,0 % 595 Osuus LS EAKR maksetuista (EU+v) 35,5 % Julkisista 36,7 % Erityisteeman 1 Kärkiklustereista nopeimmin ovat edenneet klusterit "Älykkäät koneet ja laitteet" Energiateknologiat, joka varsinkin ohjelman edetessä kasvatti osuuttaan. Älykkäät koneet ja laitteet (Teknologiateollisuus) ja energiateknologia, meriteollisuusklusteri ja elintarviketeollisuus ovat Länsi-Suomen vahvoja vientiklustereita kansallisessakin mittakaavassa. Maakunnissa on EAKR-rahoituksen avulla onnistuttu kehittämään eteenpäin näitä kansantalouden kannalta merkittäviä toimialoja.

85 Kaavio 7: Klustereiden maksettujen jakautuminen teeman 1 kärkiklusterit sisällä vuosina 2007 2014 (EAKR+valtio). Ohjelmakauden alkuvaiheen jälkeen maakuntien ei ole tarvinnut aikaisempaan tapaan painottaa erityisteemoja hankehauissaan, vaan ne ovat ohjautuneet niihin luontevasti kunkin alueen maakuntaohjelman ja vahvuuksien pohjalta. Ylimaakunnallinen hanketoiminta Vuoden 2010 lopussa toteutettiin viimeinen suuralueen yhteinen ylimaakunnallinen teemahaku. Haku kohdennettiin erityisesti erityisteemoja tukevaan kansainvälistymiseen toimintalinjan 2 puitteissa, oppilaitosten kautta yrityskenttään kohdistuvana ja liittojen rahoittamana. Rahoitusta oli käytettävissä ylimaakunnallisiin hankkeisiin yhteensä 1,57 m (EU+v) ja niillä käynnistettiin viisi hanketta. Hankkeet käynnistyivät keväällä 2011 ja ovat osin jatkuneet vuosien 2013 2014 aikana. 4.1.6 Länsi-Suomen pääomarahasto Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea otti jo keväällä ja syksyllä 2009 myönteisen kannan esitykseen pääomarahastosta. Pääomarahaston perustamiseen liittyneet vuoden 2010 MYAK:ien tarkistukset etenivät hyvin kaikkien Länsi-Suomen maakuntien osalta. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR-varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Noudatettava sijoitusstrategia on sovittu Finnvera Oyj:n ja aloitusrahasto Vera Oy:n välisellä rahoitussopimuksella. Pääomarahaston saaminen oli koko ohjelmakauden merkittävin ylimaakunnallinen yhteisponnistus. Pääomarahastoon varattiin osaksi myös jäljellä olevia ohjelmareservejä. Rahaston pääomaksi saatiin runsaat 7,5 m. Pääomarahaston sijoitukset olisivat enintään 500 000 per yritys ja ne kohdennettaisiin innovatiivisiin pieniin kasvuyrityksiin. Sijoitustoiminnan uskotaan kohdistuvan Länsi-Suomen suuralueteemoihin ja tukevan kansallista innovaatiotoimintaa. Käytännössä pääomarahoitustoiminta saatiin käyntiin kesään 2011 tultaessa. Pääomarahasto nähdään erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön.

86 Pääomarahaston toiminta Vuoden 2011 aikana käynnistettiin EAKR varoilla pääomasijoitustoiminta. Varoja ohjattiin Finnveran pääomasijoitustoiminnan käyttöön yhteensä 7,529 miljoonaa euroa. Kullekin ohjelma-alueelle on perustettu aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa Finnvera Oyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Sijoitustoiminta EAKRvaroilla käynnistettiin elokuussa 2011. Periaatteessa pääomasijoitustoiminta on arvioitu hyväksi työkaluksi innovatiivisten ja kasvavien yritysten alkuvaiheen tukemisessa. Suhdanteet eivät ole vielä tukeneet pääomasijoitustoiminnan vauhdittumista. Kaikkiaan sijoituspäätöksistä on Länsi-Suomeen toteutunut 4,805 m edestä, joten rahastossa on vielä käytettävissä ensisijoituksiin vuonna 2015 1,881 m ja jatkosijoituksia voidaan tehdä vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Taulukko 31: Länsi-Suomen suuralueen pääomarahaston (Finnvera Oyj) pääoma ja sijoitukset 31.12.2014 mennessä (EAKR+valtio) LÄNSI-SUOMEN PÄÄOMARAHASTO 31.12.2014 Päätökset Ensi s i- joituks ia Jatko sijoituks ia Pääomaa alussa ja tavoite yht. 7,529 18 4 Hallintokorvaus v. 2015 looppuun 0,844 Sijoitettavissa ollut pääoma 6,685 Sijoite tut yritykse t Sijoituksia 31.12.2014 mennessä (toteutettavissa olevat hankkeet) 4,805 11 10 11 Sijoite ttavis sa olevat pääomat 1.1.2015 1,881 Eniten päätöksistä on kohdistunut Pirkanmaalle ja Satakuntaan. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaa on ilman ainuttakaan sijoitusta. Sijoitusten toimialajakauma on ollut moninainen; teollisuudesta, kemikaaleista ja elektroniikasta energiaan lääketieteeseen. Taulukko 32: Länsi-Suomen suuralueen pääomarahaston (Finnvera Oyj) sijoitusten alueellinen toimialoittainen kohdistuminen 31.12.2014 mennessä ja Sijoitukset maakunnittain Päätöset kpl / yrityksiä kpl Sijoitukset kpl / yrityksiä kpl Satakunta 7 päätöstä, 4 yritykseen 7 sijoitusta 4 yritykseen Pirkanmaa 14 päätöstä 6 yritykseen 13 sijoitusta 5 yritykseen Keski-Suomi 1 päätös 1 yritykseen 1 sijoitus 1 yritykseen Ete lä-pohjanmaa Pohjanmaa 1 päätös, 1 yritykseen 1 sijoitus 1 yritykseen Sijoitukse t toimialoittain Liiketoiminta sekä teollisuustuotteet ja palvelut Kemikaalit ja materiaalit Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka Ene rgia ja ympäristö Life Sciences (lääketietee seen liittyvät) kpl 2 kpl 3 kpl 2 kpl 3 kpl 1 kpl Jäljellä olevilla varoilla voidaan siis sekä tehdä sijoituksia uusiin yrityksiin vuoden 2015 aikana tai jatkorahoittaa sijoituksen saaneita yrityksiä vielä runsaan kuuden vuoden ajan.

Maakuntien kokemukset pääomarahastotoiminnasta 87 Pääomasijoittaminen muuttui 2000-luvulla alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi toiminnaksi. Kansainvälisistä pääomasijoituksista on yrityksillä osin huonoja kokemuksia. Isot pääomasijoittajat hakevat suuria tuottoja ja ovat yrittäjien mielestä kasvottomia toimijoita. Tarve palata alueelliseen pääomasijoittamiseen on kasvanut. Alueellisessa toiminnassa tarve ja tarjonta kohtaavat paremmin ja palvelu on läpinäkyvämpää kuin kansainvälisessä toiminnassa. Alueellisen toiminnan haasteena on tarvittavan sijoituspääoman kokoaminen. Kasvuyritykset tarvitsevat yhä enenevässä määrin ulkopuolista riskirahoitusta. Pääomasijoitustoiminta on hyvin valikoivaa rahoitusta, se ei ole kovinkaan riippuvainen suhdanteista. Tässä tarvitsijoina ovat nimenomaan hyvin alkuvaiheessa olevat innovatiiviset yritykset, joilla ei vielä ole pääsyä normaaleille pääomasijoitusmarkkinoille. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa riskiyrityksiä ovat pienentyneet. Pääomasijoitus on myös yksi yrityskehittämisen tapa: sijoituksen lisäksi yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Länsi-Suomen pääomarahoitustoiminta ei ole ehkä toiminut niin hyvin kuin alun perin odotettiin. Ensinnäkin sijoitustoiminta lähti suhteellisen kivuliaasti alkuun ja se on jäänyt aika etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Osin suhdanteiden johdosta tai muista syistä pääomarahoituksen kysyntä on ollut Länsi- Suomessa muita suuralueita vähäisempää. Toimintaa on moitittu läpinäkyvyyden puutteesta ja valintakriteerit on koettu liian vaativiksi. Pääomarahasto ei ole myöskään lunastanut lupauksiaan rakennerahastorahoitteisena siinä, että se olisi mahdollistanut EU-rahoitteisena suuremman riskinoton, vaikka kriittinen ja paikallisista intresseistä riippumaton asiantuntijatyö nähdäänkin hyvänä. Pääomarahoitustoiminta ei ole välttämättä pystynyt vastaamaan siihen asetettuihin odotuksiin. Toiminta on jäänyt etäiseksi ja sitä on moitittu niukasta tiedottamisesta. Uuden rahoitusmuodon tiedottamiseen olisi ollut syytä panostaa enemmän, jotta sille olisi saatu laajempaa kysyntää ja hyödynnettävyyttä. Media on ollut asiassa passiivinen ja toimijoiden työnjako epäselvä. Pääomarahoitustoiminnan suhteen tilanne ei ole juuri muuttunut vuosien 2013 2014 aikana. EU-osarahoitteisen pääomarahoitustoiminnan lisäksi alueilla on paikallista pääomatoimintaa. Esimerkiksi Keski- Suomessa paikallinen sijoitusyhtiö Midinvest Oy:n järjesti vuoden 2012 aikana 5 miljoonan euron suunnatun osakeannin nykyisille ja uusille sijoittajille. Keski-Suomen liitto osallistui antiin 200 000 euron sijoituksella. Varat osoitettiin Keski-Suomen kuntien kartuttamasta Keski-Suomen Kehittämisrahastosta. Jyväskylässä koottiin uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus, Jyväskylän Yritystehdas. Tehtaan tavoitteena on hioa sadoista yritysideoista uusia kasvuyrityksiä, joilla on realistisia mahdollisuuksia myös pääomasijoituksiin. Tällä ohjelmakaudella ja luultavammin myös ensi ohjelmakaudella rahaa on kuitenkin käytettävissä nykyistä vähemmän, joten panostuksia tullaan miettimään entistä tarkemmin. Rinnalle on saatava yksityiseen rahoitukseen perustuvaa pääomasijoitusrahoitusta ja kehitettävä yhteyksiä muihin pääomasijoittajiin. On keskusteltu tulevan ohjelmakauden pääomarahastotoiminnan organisoimisesta Tekes-vetoiseksi maakunnalliseksi MYAKprosessiksi, joka mahdollistaisi oman pääoman ehtoisen sijoitusinstrumentin käyttömahdollisuuden silloin, kun alkuvaiheessa oleva yritys on hakemassa normaalia Tekes-tukea. Pääomasijoitustoiminnan riittävyys yrityksen eri vaiheissa, erityisesti alkuvaiheen riskirahoitus, on yrityksille tärkeää. Maakunnissa on myös erilaisia valmiuksia saada yrityksille muuta riskirahoitusta. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että tutkimustoiminnasta lähtisi liikkeelle yrityksiä. Tätä voisi edesauttaa sopiva alueellinen pääomarahoitus, koska monesti alkupääoman kokoaminen normaalissa palkkatyössä on vaikeaa taikka rajaa yritysideat sellaisiin, joissa pääomaa ei juurikaan tarvita. EAKR-rahoituksen liittäminen esim. kuntien ja yksityisten sijoittajien tarjontaan ei saisi kuitenkaan tuottaa liikaa byrokratiaa, jotta sen kilpailukyky muihin rahoitusmuotoihin nähden ei heikkenisi liikaa.

88 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen Tavoitetasot ohjelmakaudelle 2013 2014 Ohjelmatasoiset ydinindikaattorit ja niiden viite- ja tavoitetasot ovat seuraavat (viitetason perusta sulkeissa kunkin indikaattorin kohdalla): Indikaattori Viitetaso Tavoitetaso v. 2013 Uudet yritykset 32 994 2 000 (M 1200 / N 800) (vuosina 2000 2005 perustetut, kpl, brutto) Uudet työpaikat 16 250 9 800 (M 5880 / N 3920) (kokonaismuutos vuosina 2000 2005) T&K-toiminnan määrä 5 429 milj. euroa 28 milj. euroa / 17,5 % EU-rahoituksesta (t&k-menot vuosina 2000-2004) Uudet T&K-työpaikat 2 306 150 (M 90 / N 60) (kokonaismuutos vuosina 2000 2004) Ohjelman toteutumista seurataan lisäksi seuraavilla ilman viite- tai tavoitetasoa määritellyillä ydinindikaattoreilla: Indikaattori Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Tasa-arvohankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Ympäristöpositiiviset hankkeet (hankkeiden osuus EU-rahoituksesta) Tavoitetaso 81,1 % EU-rahoituksesta 10 % EU-rahoituksesta 20 % EU-rahoituksesta Lisäksi SEA-direktiivin toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt (päästöt vuonna 1995 10,2 milj. t ja vuonna 2004 14,2 milj. t) Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) Ohjelman vaikutusta edellä oleviin mittareihin ei voida suoraan todeta, vaikka ohjelmankin toimenpiteillä edistetään tavoitteiden toteutumista. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattorit koostuvat työpaikkatavoitteista ja yritystoiminnan kasvun tavoitteista. Työpaikkatavoitteet on määritelty erikseen nais-, mies- ja t&k -työpaikoille. Lissabonin strategian toteutumista seurataan menoluokittain toteutuneen rahoituksen pohjalta. Tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeiden EU-rahoitusosuudelle on asetettu määrälliset tavoitteet. Lisäksi tavoitteet ovat paloiteltu toimintalinjoittain ja siellä niille on määritelty lisää seurantaindikaattoreita. Ohjelman tuloksellisuuden arvioiminen ja mittaaminen Suomen kansallisessa rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Kansallinen strategia ohjaa rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten vastinrahojen käyttöä kaikissa Manner-Suomen EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmissa. Kansallisen strategian mukaan eri alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laaja-alaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Länsi-Suomen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Näiltä pohjilta Länsi-Suomen visio 2015 määriteltiin seuraavaksi Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Siinä korostuivat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden 2007 2013 keskeiset tehtävät. Länsi-Suomen EAKR ohjelman toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan erityisesti alueen

89 innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä ovat olleet keskeisiä alueiden osaajien, yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Alueiden tulee löytää omat kilpailukykynsä kannalta keskeiset kohderyhmät. Lisäksi kansallisen strategian mukaisesti ohjelma-alueiden kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus on myös, kuinka hyvän toimintaympäristön ne pystyvät tarjoamaan erityyppisille yrityksille ja kuinka hyvän elinympäristön osaavalle työvoimalle. Tässä suhteessa alueiden kilpailukykyä tulee edelleen parantaa ja vahvistaa monikeskistä kaupunkiverkostoa, maaseudun elinvoimaisuutta sekä alueiden imagoa ja houkuttelevuutta. Kansallisen rakennerahastostrategian edellyttämää selkeiden painopisteiden asettamista sekä johdonmukaisuutta on haettu kansallisen ja ohjelmaalueen strategian rajoissa mahdollistamalla maakuntien oma strategiatyö ja -toteutus, joita kansallisesti on ohjattu ja yhdistetty erityisesti osaamiskeskusohjelman kautta. Tällä ohjelmakaudella globaalin talouden ongelmat ovat hallinneet niin julkista kuin yritystenkin taloutta. Lisäksi toimintaympäristöä ovat muuttaneet uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Samalla kansallinen kilpailukyky on heikentynyt kansallisten ratkaisujen seurauksena. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, uusien kasvuyritysten syntymisen ja myös nykyisten yritysklustereiden säilyttämisen on ollut haasteellista. Länsi-Suomessa menestystä on haettu lisäämällä koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyöverkostoja tutkimuslaitosten ja yritysten suuntaan. Painopiste on siis siirtynyt osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja yritysten investoinneista muuhun kehittämiseen. Aikaisemmin tulokset olivat ohjelmatyön näkökulmasta selkeitä; investointi lisäsi kapasiteettia ja tämä aiheutti palvelu- ja rekrytointitarpeita. Nyt investoinnit ja kehittämistoimet vaikuttavat innovaatioiden ja kehittämistoimien kautta joskus myöhemmin uusien tuotteiden tai markkinoiden kautta, mutta eivät monilta osiltaan kuitenkaan kirjaudu avustuksia saaneille hankkeille. Sinällään tuki vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myönteisesti yritysten kilpailukykyyn ja tarvittaviin henkilöstömääriin. Ydinindikaattorit eivät osaamis- ja innovaatiopainotukseen siirryttäessä välttämättä mittaa ohjelmatyön tuloksia tavoitteiden suunnassa. Mittarit ovat välillisiä ja osa niitä tulokseksi tuottavista toimenpiteistä on poistettu mittaustuloksesta (Finnveran työpaikat) tai niitä synnyttäneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä on rajoitettu rahoituksen määrän tai sääntelyn kautta. Toimenpiteiden yhteisvaikutukset sekä välilliset ja myöhemmät vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan jäävät mittausten ja arviointien ulkopuolelle. Mittaus pohjautuu tuensaajien itsearviointeihin, raportointeihin ja tulkintoihin, joten mittaustulos voi olla hyvinkin löysä ja vaihteleva tuensaajasta riippuen. Suomen aluekehitys- ja EU-ohjelmatyö on hyvin maakuntakeskeinen maakuntaohjelmineen ja maakunnan yhteistyöryhmineen. Maakunnat tavoittelevat suorien tulosten ohella rakenteellisia muutoksia vahvuuksiensa ja strategioidensa mukaisesti. Toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellinen vaikutus kehitykseen voi olla huomattavankin erilainen eri alueilla ja arvioitavissa vasta pitemmän ajan kuluttua jälkeenpäin. Tämä korostaa vaikuttavuuden ja tulosten mittaamista kokonaisvaltaisempien arviointien kautta. Länsi-Suomen EAKR -ohjelman tuloksellisuus Ohjelman ydinindikaattorit ovat toteutumassa uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä lukuunottamatta. Niiden tavoitetason saavuttaminen on haasteellista. Ohjelmakausi on lopuillaan ja varat käytännössä sidottu kokonaisuudessaan, mutta osin vielä maksamatta. Toimintalinjassa 1 on keskeinen tulosindikaattoreiden saavuttamisen kannalta. Sen julkisesta rahoituksesta on kuitenkin maksettu vasta 77,9 % eli reilu viidesosa sen julkisesta tuesta on vielä maksamatta loppuun, jolloin tulokset realisoituvat yritystukihankkeissa. Toimintalinjan 1 lopullisia tuloksia saadaan kuitenkin odottaa aivan ohjelmakauden lopuille, koska pysähdyksissä olleiden yritystukien sidonta saatiin riittävän vauhdikkaaksi vasta vuoden 2013 lopussa ja keväällä 2014. Vaikka loppuohjelma tuottaisi suhteessa saman verran uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä, niin tulos paranee mutta jää alle tavoitteiden. Finnveran pois jääminen lainainstrumentteineen jo aikaisemmin näkyy hidastuvana uusien yritys lisäyksenä loppukaudella. Arvioissa tuleekin muistaa edellä kuvatut muutokset ohjelmatyössä ja erityisesti suhdanteiden hyvinkin negatiivisetkin vaikutukset. Lisäksi oletuksena on pitkä hitaan ja vain lievästi positiivisen kasvun tulevaisuus.

90 Ohjelmakausi alkoi ennennäkemättömän nousukauden vallitessa. Yritystukihankkeiden osalta päästiin liikkeelle jo kesään 2007 mennessä, koska ohjelmatoimintaa jatkettiin entisellä TUKI2000-tietojärjestelmällä. Muut rahoittajat joutuivat odottamaan EURA2007:n valmistumista. Niinpä rahoitusta ohjattiin etupainoisesti yritystukihankkeisiin nousukauden hyödyntämiseksi ja ohjelmatyön käynnistämiseksi. Vuonna 2008 luottolama heijastui nopeasti ja samanaikaisesti kautta maailman tuotannollisiin investointeihin, jotka olivat Länsi-Suomen metalli-, kone- ja laiteviennin perusta. Tämä näkyi tuettujen yrityshankkeiden tulosten lykkääntymisenä tai jopa hankkeiden peruuntumisina. Toimintalinjan 1 tulos uusina työpaikkoina ja uusina yrityksinä on keskeinen koko ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Uusista yrityksistä on saavutettu jo 70,4 % ja uusista työpaikoistakin on saavutettu jo 74,6 %. TUKI2000 tiedot perustuvat jo loppuun maksettuihin hankkeisiin. Finnvera Oyj:n tulostietoja pidetään indikaattorimielessä varmoina ainakin uusien yritysten osalta, joten tähänastista tulosta uusina yrityksinä voidaan pitää hyvänä ja oikeana. Finnvera Oyj:n osalta menossa ovat ohjelman viimeiset vuodet, jolloin myös sen lainainstrumenttien käyttö lopetettiin, kun kysyntä ja kilpailukyky olivat minimissään alhaisten korkojen vallitessa ja talouden ollessa taantumassa. Yritystukien kohdistuminen innovaatio-, t&k- ja muuhun kehittämiseen näkyy tulosindikaattoreissa t&ktyöpaikkojen ennakoitua nopeampana lisääntymisenä. Kaikilla toimintalinjoilla t&k-työpaikkojen tavoite on saavutettu ja ylitetty monin kertaisesti. Lisäksi on hyvä huomata, että indikaattoriseurannassa huomioidaan vain suoraan syntyneet työpaikat. Innovaatio- ja t&k -hankkeissa voivat myös välilliset työpaikkavaikutukset olla merkittäviä. Tasa-arvovaikutusten osalta olemme lähes tavoitteissa. Ympäristötavoitteet ovat ylittyneet jo reilusti ja mm. ympäristöpositiivisten hankkeiden osalta tavoitteet on ylitetty. Taulukko 33: Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman tulokset 31.12.2014 mennessä Tavoite / tulos Länsi-Suomi EAKR ohje lman indikaattorit 31.12. Tavoite 2014 Tot (%) Uudet työpaikat (kpl) * 9 800 7 313 74,6 % - joista naistyöpaikkojen osuus, tavoite 40 % 3 920 2 018 51,5 % Uudet yritykset (kpl) ** 2 000 1 407 70,4 % - joista naisten perustamia, tavoite 40 % 720 547 76,0 % T&K-toiminnan määrä - tavoite 28 m / 17,5 % EU-rahoituksesta 17,5 % 28,7 % 163,9 % Uudet T&K-työpaikat 150 1 029 686,0 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelmasta 81,1 % 79,7 % 98,3 % Tasa-arvohankkeet (sukup. välinen tasa-arvo), EU-rahoituksesta 10,0 % 8,02 % 80,2 % Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet, kaikentyyppinen tasa-arvo, EU-rahoituksesta 10,0 % 9,60 % 96,0 % Ympäristöpositiiviset hankkeet, 20 % EU-rahoituksesta 20,0 % 36,23 % 181,1 % *EURA2007 hankkeiden tulokset seurantalomakkeiden mukainen raportointi **Tuki2000 osalta on huomioitu vain loppuun maksetut hankkeet ja Finnvera ei ole mukana uusissa työpaikoissa. Energiatehokkuudelle ei ole asetettu tavoitearvoja, mutta seuranta osoittaa, että teollisuuden ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on osoitettu EU-rahoitusta ja kasvihuonepäästöjä on torjuttu. Samoin tasaarvohankkeiden osalta ollaan tavoitteen tuntumassa ja ympäristöhankkeiden tavoitearvot on ylitetty reilusti. Myös yhteisöllisyyteen ja sosiaalisen kestävyyden kehittämiseen on käytetty varoja lisääntyvästi.

91 Taulukko 34: Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöjen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen Lisäksi SEA-direktiivin toteutumista seurataan, 31.12.2014: Teollisuuden ja energiatuotannon fossiiliset hiilidioksiidipäästöt, 2004 14,0 milj.tonnia 2012 6,49 milj.t - Hiilidioksiidipäästöjä vähentävät hankkeet, % EU-rahoituksesta 5,5 % - Kasvihuonepäästöjä vähentävät hankkeet, % EU-rahoituksesta 6,4 % - Logistinen tai ympäristön parantamiseen liittyvät hankkeet, % EU-rahoituksesta 16,2 % Taulukko 35: Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kestävyyden kehittäminen Yhteisöllisyyttä ja sosiaalisesti kestävää kehitystä seurataan, 31.12.2014: Yhteisöllisyyttä edistävät projektit, % EU-rahoituksesta 12,5 % Julkisen tutkimuksen projektit, % EU-rahoituksesta 13,9 % Hyvinvointipalveluihin liittyvät hankkeet, % EU-rahoituksesta 6,2 % Uusia työpaikkoja ohjelmassa on syntynyt 7 314 kpl. Uusissa työpaikoissa päästiin 74,6 % toteuma-asteeseen koko ohjelman tavoitteista (ei sis. Finnveraa työpaikoissa). Finnveran tulos 2 003 uutta työpaikkaa olisi ollut 20,4 % tuloksesta ja sen kanssa ohjelman kokonaistulos olisi 95,1 % tavoitteesta. Finnveran tulos on kuitenkin suunnitteluvaiheen tieto, jota Komissio ei ole hyväksynyt. Ne huomioitiin kuitenkin ohjelman tavoitteita asetettaessa, joten asetettu tavoite oli tavoitteellinen ja hyvä, koska siitä ollaan vain hivenen 4,9 % jäljessä ja toisaalta myös pieni osa mm. TUKI 2000 hankkeista on maksamatta 31.12.2014 mennessä. Ohjelman viimeisinä vuosina Finnveran muu kuin pääomarahoitus lopetettiin kokonaan, koska kysyntä ja tarve hiipuivat laman myöstä. Toimintalinjalla 1 syntyi 72,8 % uusista työpaikoista, joka yhdessä Finnveran kanssa olisi yltänyt jo 31.12.2014 tuloksellaan 94,4 % lähes asetettuun tavoitteeseen 94,9 %. T&K -työpaikoissa toteuma on 1 029 kpl ja niistä 267 kpl on naistyöpaikkoja. Näiden osalta toteutuman oletettiin painottuvan toimintalinjalle 2, mutta toimintalinjan 1 tulos 554 kpl (53,8 %) ylitti sen osuuden sekä odotukset ja tavoitteen selvästi. Kokonaisuutena T&K-työpaikkojen synnyttämistä on perinteisesti pidetty yhtä työpaikkaa kohti hitaampana ja kalliimpana. Niiden synnyttäminen on perusstrategian mukaista ja tulosta 686,0 % tavoitteesta voidaan pitää erinomaisena. Toisaalta suunnitteluvaiheessa niitä ei pystytty arvioimaan riittävällä tarkkuudella, mikä osaltaan selittää tulosta. Uusia yrityksiä syntyi 1 407 kpl, jolla päästiin 70,4 % toteuma-asteeseen koko ohjelman tavoitteesta. Toimintalinjan 1 osuus uusista yrityksistä on 80,0 %. Naisten perustamien yritysten osuus on 38,9 %, mikä on lähes tavoitteessa (40 %). Uusiin yrityksiin lasketaan myös Finnveran tulokset, koska ne ovat varmoja toteutumistavastaan johtuen. Kokonaisuutena tavoitteet olivat realistisia mutta tavoitteellisia. Uusissa yrityksissä jäädään alle tavoitteen, mutta tässä suhdannetilanteessa tulosta voidaan pitää hyvänä, varsinkin kun Finnveran keskeiset yritysperustannan rahoitusinstrumentit menettivät kiinnostavuutensa tässä suhdanne ja korkotilanteessa. Uusien naistyöpaikkojen tavoitevauhdista ollaan hyvin 51,5 %, mutta kokonaisuutena naistyöpaikkoja on syntynyt suhteessa vähemmän (20,6 %, osuus toteutuneista). Myös T&K-työpaikoissa naisten suhteellinen osuus on jäänyt miestyöpaikkoja pienemmäksi, vaikka molempien osalta tavoitteet ylitettiin moninkertaisesti.

92 Taulukko 36: Länsi-Suomen EAKR ohjelman ydinindikaattorit 31.12.2014 mennessä. Läns i-suomi Tavoite / tulos Tavoite Tilanne 2007-2013 31.12.2014 (%) tavoitteesta Tavoite 2007-2013 (%) joista naisten Tilanne 31.12.2014 (%) naisten tavoitteesta (%) ohjelman tavoitteesta Uusia työpaikkoja yht. 9 800 7 313 74,6 % 3 920 40,0 % 2 018 51,5 % 20,6 % T&k -työpaikkoja yht. 150 1 029 686,0 % 60 40,0 % 267 445,0 % 178,0 % Uusia yrityksiä yht. 2 000 1 407 70,4 % 720 36,0 % 547 76,0 % 27,4 % * EURA2007+TUKI2000 482 24,1 % * EURA+TUKI2000 153 21,3 % 7,7 % * Finnvera Oyj 925 46,3 % * Finnvera Oyj 394 54,7 % 19,7 % * Erikseen raportoitavat Finnveran uudet työpaikat (suunnitteluvaihe), eivät sisälly edellisiin mutta uudet yritykset sisältyvät ** Finnvera Oyj, uudet työpaikat 2 003 20,4 % ** Finnvera Oyj 674 6,9 % * EURA2007+TUKI2000 loppuun maksetut hankkeet, Finnvera Oyj suunnitteluvaiheen tiedot mukana vain uusissa yrityksissä ** Finnvera Oyj, suunnitteluvaiheen tiedot, ovat mukana vain uusissa yrityksissä (ei uusissa työpaikoissa) Myös maakunnat ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin ja lisäksi tulokset jakautuvat kohtuullisen tasaisesti maakuntien rahoitusosuuksien suhteessa. Suhteessa suurin osuus uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä (sis. Finnvera) on syntynyt Keski-Suomeen. Pirkanmaa on synnyttänyt hyvin työpaikkoja, erityisesti t&k työpaikkoja, suhteelliseen rahoituskehykseensä nähden. Taulukko 37: Työpaikka- ja yritysvaikutukset maakunnittain 31.12.2014 mennessä Länsi-Suomi Keski- Etelä- Satakunta Pirkanmaa Suomi Pohjanmaa Pohjanmaa Osuus syntyneistä uusista työpaikoista 15,0 % 33,5 % 35,0 % 10,0 % 6,5 % TP:t, sis. Finnveran puolikkaina * 16,8 % 29,5 % 37,6 % 10,4 % 5,7 % Osuus syntyneistä t&k - työpaikoista 9 % 42 % 31 % 13 % 5 % Osuus syntyneistä uusista yrityksistä * 18 % 8 % 56 % 12 % 6 % Osuus EU+v, maksettu 31.12.2014 mennessä 22,0 % 23,9 % 32,9 % 13,5 % 7,8 % * Finnveran tiedot sisältyvät vain uusiin yrityksiin Vaikuttavuuden mittaaminen Vaikuttavuusmittareilla tarkastellaan koko ohjelma-alueen yleistä kehitystä ohjelmakauden aikana. Vaikuttavuusmittareiden tavoitteet on asetettu maakuntasuunnitelmissa, mutta ne on asetettu osin epäyhtenevästi esim. eri vuosille, joten niiden summaaminen koko ohjelma-alueelle ei ole mielekästä. EAKR- ohjelman osuutta ja vaikutusta näihin mittareihin ei voida erottaa muista toimenpiteistä tai suhdannevaikutuksista. Ja luonnollisesti ohjelman volyymi ja suhteellinen osuus esim. kunkin maakunnan bkt:sta on erisuuruinen ja siten niiden merkitys alueille on suhteellisesti erilainen.

93 Taulukko 38: Vaikuttavuuden mittarit Läns i-suomi, väestö ja bkt myös koko maan os alta 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Väestö, koko maa Väestö, LS 5 181 115 5 300 484 5 326 314 5 351 427 5 375 276 5 401 267 5 426 674 5 451 270 1 317 441 1 344 565 1 349 600 1 355 168 1 360 041 1 365 259 1 370 384 1 374 403 Työpaikat* Työvoima* Työikäiset (15-64 v.) Työikäiset (18-64 v.) Työlliset* Työttömät* Työttömyys-%* Työll.aste (työll./15-64v.)* Työll.aste (työll./18-64v.)* Yritysten toimipaikat Yritysten henkilöstö Yritysten liikevaihto, M Bkt, koko maa, M Bkt, LS, M Tilastokeskuksen tiedot, * Työssäkäyntitilasto, Kirsi Mukkala 537 719 579 559 579 553 554 606 566 421 574 000 568 340 630 025 643 093 648 212 641 535 643 200 647 267 648 920 650 452 865 962 879 269 881 391 883 283 880 933 876 388 870 914 864 497 814 515 828 579 831 299 833 081 831 711 827 849 823 904 818 918 544 314 585 386 585 699 560 239 572 230 579 968 574 897 563 294 85 711 57 707 62 513 81 296 70 970 67 299 74 023 87 158 13,6 % 9,0 % 9,6 % 12,7 % 11,0 % 10,4 % 11,4 % 13,4 % 62,9 % 66,6 % 66,5 % 63,4 % 65,0 % 66,2 % 66,0 % 65,20 % 66,8 % 70,6 % 70,5 % 67,2 % 68,8 % 70,1 % 69,1 % 68,1 % 90 996 94 061 93 677 93 274 94 052 94 215 102 187 353 972 358 985 345 654 345 862 354 399 352 728 351 781 74 250 78 953 68 527 72 385 77 432 78 401 77 606 132 195 179 830 185 670 172 318 178 724 188 679 199 069 29 424 41 080 42 505 39 278 40 775 43 286 45 848 4.3 Lissabonin strategian toteuttaminen Ohjelman tavoitteena on kohdentaa rahoituksesta 81,1 % rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaisiin menoluokkiin. Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin kohdistui 79,7 % rahoituksesta (EAKR+valtio) 31.12.2014 mennessä. Lissabonin strategiaa tukevien menoluokkien osuus oli parantunut ohjelman edetessä vuoteen 2011 asti, kun asian tärkeyttä oli korostettu ja se oli tiedostettu. Vuonna 2012 tapahtui kuitenkin notkahdus, mikä aiheutui valtion vastinrahoituksen leikkauksesta ja yritystukien kysyntää hillinneestä euro-taantumasta. Näiden molempien seurauksena rahoituksen painopistettä jouduttiin siirtämään pois toimintalinjasta 1 paremmin kuntarahoitusta kerryttäviin toimenpiteisiin. Suurimmat menoluokat sijoittuvat yritystoiminnan, T&K-toiminnan, teknologian siirron ja verkostoitumisen ympärille. Tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys -menoluokkiin 01 09 on kohdennettu 86,8 % Lissabonin strategian mukaisesta EAKR+valtio rahoituksesta. Rahoituksen painottuminen toimintalinjoihin 1 ja 2 ohjaa ja näkyy menoluokkajaossa. Muilta osin menoluokat hajaantuvat tasaisemmin. Menoluokkataulukko kokonaisuutena on raportin LIITTEESSÄ 6 ja lisäksi menoluokkajakoa tarkastellaan toimintalinjojen yhteydessä sekä kappaleessa 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain.

94 Taulukko 39: Lissabonin strategian toteutuminen ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina 2007 2014. Nro Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus EU+valtio Osuus sidotuista % Osuus 9 art. 3 % *) Hankkeita kpl 01-09 * Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 178 878 632 69,2 % 86,8 % 3 067 03* 09* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pkyrityksissä 44 267 793 17,1 % 21,5 % 333 41 064 794 15,9 % 19,9 % 1 775 08* Muu investointi yrityksiin 35 629 401 13,8 % 17,3 % 520 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 22 289 639 8,6 % 10,8 % 87 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 04* 02* 06* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 10 749 713 4,2 % 5,2 % 76 8 471 787 3,3 % 4,1 % 136 7 960 351 3,1 % 3,9 % 25 7 827 851 3,0 % 3,8 % 107 10-15 * Tietoyhteiskunta (L-S 11*-15*) 5 825 097 2,3 % 2,8 % 83 74* Inhimillisten voim avarojen kehittäminen tutkim uks es sa ja innovoinnis sa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottum isella 12 496 583 4,8 % 6,1 % 42 75 Koulutusinfras truktuuri 9 770 881 3,8 % 4,7 % 23 5 743 723 2,2 % 15 22 Kansalliset tiet 2,8 % *) Yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat yhteensä 206 107 267 79,7 % 3 285 L-S EAKR sitoumukset yhteensä 31.12.2014 258 526 428 100 % 3 580 4.4 Rakennerahastostrategian toteutuminen Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. Rakennerahastostrategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR- ja ESR-osarahoitteiset rakennerahasto-ohjelmien toimintalinjat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä. Rakennerahastostrategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itäja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehitys-haasteissa oleville alueille. Äkillisen rakennemuutoksen kohdatessa myös rakennerahastovaroja on käytetty vastaamaan haastavaan tilanteeseen. Rakennerahastovaroin on voitu vastata myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen erityisvaikeuksiin, jotka kulminoituvat mm. pitkiin etäisyyksiin ja lähtökohtaisesti alhaisempiin yritystoiminnan edellytyksiin. Saavutettavuutta tukevat hankkeet ovat olleet tärkeässä asemassa alueellisessa liikenteen ja yritysympäristöjen kehittämisessä. Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa mm. palvelualojen merkityksen kasvussa tuotantorakenteessa. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

95 Uusien yritysten perustaminen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja laajentaminen sekä monipuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ovat olleet yhteistä toimikenttää, jossa sekä EAKR- ja ESR-hankkeita on toteutettu toisiaan täydentäen. Yritysten alueellisia ja paikallisia toimintaympäristöjä on myös kehitetty etenkin EAKR-varoin esim. parantamalla pienyritysten logistista saavutettavuutta. Kestävän kasvun alalla on tehty avauksia mm. cleantech-osaamisessa ja yritystoiminnassa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa sekä niiden rooli osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. ESR-ohjelmalla on tuettu työllisyysasteen parantamista esimerkiksi edistämällä työntekijöiden sopeutumista muutoksiin, parantamalla työttömien työllistymismahdollisuuksia sekä edistämällä siirtymistä koulutuksesta työelämään. Koulupudokkuutta on vähennetty hankkeilla, joissa mm. parannetaan opiskelijoiden elämänhallintataitoja ja edistetään moniammatillista yhteistyötä. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden määrään on vaikutettu hankkeilla, joissa tehostetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita ja köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää on alennettu hankkeissa, joissa edistetään työttömien pääsyä työmarkkinoille erilaisten tukitoimenpiteiden ja palvelumallien kehittämisen avulla. Suomen rakennerahastostrategia ja sen toteuttamiseksi laaditut alueelliset työllisyys ja kilpailukyky -tavoitteen mukaiset ohjelmat ovat olleet tavoitteiltaan ja toteutukseltaan monimuotoisia. Ohjelmia on toteutettu alueilla maakuntien strategioihin ja valintoihin nojautuen. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Rakennerahastostrategian toteutumista kuvaavat määrälliset indikaattorit on johdettu toimenpideohjelmien tavoitteista. Ohjelmilla ja EU:n rakennerahoituksella on pystytty vastaamaan ohjelmakauden muuttuneessa taloudellisessa toimintaympäristössä nousseisiin haasteisiin sekä ohjelmarakenteen joustavuuden ja sisällöllisen monipuolisuuden että hallinnollisesti jakaantuneen toimintavastuun johdosta. Taloudellinen taantuma on kuitenkin merkittävästi vaikeuttanut kehittämisen toimintaympäristöä eikä ole mahdollistanut ohjelmien kaikkien tavoitteiden saavuttamista. Työpaikkatavoitteiden osalta kokonaisuutena EAKR-ohjelmat ovat hiukan jäljessä asetetuista tavoitteista. Tämä kertoo sekä asetettujen tavoitteiden optimistisuudesta sekä toisaalta viime vuosien taloudellisen tilanteen vaikutuksesta ohjelmien toteutuksessa. Yritystavoitteiden osalta mukana toteutumaluvuissa ovat myös Finnveran tukien myöntöpäätöshetkellä ilmoitetut yritykset (, jotka tosiasiallisesti tuolloin syntyvät) ja uusien yritysten määrä onkin kokonaisuudessaan saavuttamassa tavoitteensa. Vuoden 2014 aikana myös uusien työpaikkojen osalta kehitystä on tapahtunut paljon kaikilla ohjelma-alueilla. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR ohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat 31.12.2014 (ei sis. Finnveran toimilla synnytettyjä uusia työpaikkoja, joista saatavilla vain suunnitelmavaiheen tieto).

96 Taulukko 40. Ydinindikaattoreiden toteutuminen / Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen EAKRohjelmissa 31.12.2014 EAKR-ohjelmat Tavoite Toteuma Toteuma 2007-2013 yhteensä -aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht. 4 200 5 746 136,8 % -joista naisten 1 575 1 786 113,4 % Uudet yritykset yht. 920 1 051 114,2 % -joista naisten 247 356 144,1 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht. 9 800 7 313 74,6 % -joista naisten 3 920 2 018 51,5 % Uudet yritykset yht. 2 000 1 407 70,4 % -joista naisten 720 547 76,0 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht. 12 500 9 427 75,4 % -joista naisten 4 920 3 132 63,7 % Uudet yritykset yht. 1 950 2 321 119,0 % -joista naisten 695 802 115,4 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht. 11 000 14 146 128,6 % -joista naisten 4 200 4 221 100,5 % Uudet yritykset yht. 1 500 2 057 137,1 % -joista naisten 630 708 112,4 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht. 37 500 36 632 97,7 % -joista naisten 14 615 11 157 76,3 % Uudet yritykset yht. 6 370 6 836 107,3 % -joista naisten 2 292 2 413 105,3 % Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma osana kansallista strategiaa Suomen kansallisessa rakennerahastostrategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Kansallinen strategia ohjaa rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten vastinrahojen käyttöä kaikissa Manner-Suomen EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmissa. Kansallisen strategian mukaan eri alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, laaja-alaiseen osaamisen keskittymiseen, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Länsi-Suomen vahvuuksiksi on mielletty mm. laadukas koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Näiltä pohjilta Länsi-Suomen visio 2015 määriteltiin seuraavaksi Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Siinä korostuivat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet. Tasapainoisen kestävän alueellisen kehityksen vahvistaminen sekä avaintoimialojen innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen ovat rakennerahastokauden 2007 2013 keskeiset tehtävät. Länsi-Suomen EAKR ohjelman toimintalinjan 2 hankkeilla vahvistetaan erityisesti alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suuralueteemat ja erityisesti kärkiklusterit yhdessä osaamiskeskusohjelman kanssa ovat tarkentaneet ja suunnanneet valintoja. Nämä ovat olleet keskeisiä alueiden osaajien, yritysten, korkeakoulujen ja teknologian kehittämisyksiköiden yhteistoiminnan vahvistamisessa Triple Helix periaatteen mukaisesti.

97 Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja talouden rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja osaamis- ja innovaatioklustereiden kehittäminen. Alueiden tulee löytää omat kilpailukykynsä kannalta keskeiset kohderyhmät. Lisäksi kansallisen strategian mukaisesti ohjelma-alueiden kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus on myös, kuinka hyvän toimintaympäristön ne pystyvät tarjoamaan erityyppisille yrityksille ja kuinka hyvän elinympäristön osaavalle työvoimalle. Tässä suhteessa alueiden kilpailukykyä tulee edelleen parantaa ja vahvistaa monikeskistä kaupunkiverkostoa, maaseudun elinvoimaisuutta sekä alueiden imagoa ja houkuttelevuutta. Kansallisen rakennerahastostrategian edellyttämää selkeiden painopisteiden asettamista sekä johdonmukaisuutta on haettu kansallisen ja ohjelmaalueen strategian rajoissa mahdollistamalla maakuntien oma strategiatyö ja -toteutus, joita kansallisesti on ohjattu ja yhdistetty erityisesti osaamiskeskusohjelman kautta. Tällä ohjelmakaudella globaalin talouden ongelmat ovat hallinneet niin julkista kuin yritystenkin taloutta. Lisäksi toimintaympäristöä ovat muuttaneet uudistuva teknologia, muuttuva markkinaympäristö sekä supistuva työvoiman tarjonta ja ikääntyvän työvoiman uudistamista vaativa osaaminen. Samalla kansallinen kilpailukyky on heikentynyt kansallisten ratkaisujen seurauksena. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, uusien kasvuyritysten syntymisen ja myös nykyisten yritysklustereiden säilyttämisen on ollut haasteellista. Länsi-Suomessa menestystä on haettu lisäämällä koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyöverkostoja tutkimuslaitosten ja yritysten suuntaan. Koheesiopolitiikka on tärkeä tekijä uuden Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppa 2020 strategian keskeiset tavoitteet ovat älykäs kasvu, osallistava kasvu ja kestävä kasvu. Länsi-Suomessa ohjelmatyö tukee jo nyt näitä tavoitteita ja tulevan ohjelmatyön suunnittelussa nämä tavoitteet ovat keskeisessä asemassa. 4.5 EU:n Itämeren alueen strategian toteutuminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Helmikuussa 2013 valmistui Itämeren alueen strategian päivitetty toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon uudet tavoitteet, indikaattorit ja päämäärät, jotka vastaavat Eurooppa 2020 strategian tavoitteita. Samalla strategian rakennetta uudistettiin siten, että kolmen yleistavoitteen meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen ja niiden 12:en alatavoitteen toteutumista edistetään 17:än prioriteettialan ja viiden horisontaalisen toimen avulla. Vuonna 2014 alkoi keskustelu strategian rakenteen uudelleen täsmentämisestä luopumalla joistakin prioriteeteista. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Ohjelmakauden loppuvaiheessa EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA 2007- ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin oli vakiintunut luontevaksi osaksi normaalia viranomaistyötä. Vaikka strategian rakenne on uudistunut ja painopisteiden määrä kasvanut kahdella ja niiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole päättymässä olevan kauden osalta enää mielekästä uudistaa, vaan seurantaa jatketaan alkuperäisellä rakenteella jota voidaan tarvittaessa raportoinnissa ja analyyseissa tulkita myös strategian uudistetun rakenteen näkökulmasta. Suomen kumppanuussopimus ohjelmakaudelle 2014 2020 sekä Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma valmisteltiin siten, että uusittu Itämeren alueen strategian toimintasuunnitelma uusine tavoitteineen ja painopisteineen on täysipainoisesti huomioitu. Tarkistetun toimintasuunnitelman mukainen uusi painopiste- ja tavoitelistaus on jo käytössä uudessa EURA 2014 - seurantajärjestelmässä.

98 EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2014 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 123 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta (5,7 % kaikista hankkeista) (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli maksettu 27,2 miljoonaa euroa, eli 8,1 % kaikesta ohjelmassa sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat Itämeren alueen strategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian I pilariin (Itämerestä ympäristöä säästävä alue). Yksittäisistä painopistealueista merkittävin on kuitenkin B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kohdistunut runsas kolmannes kaikesta Länsi-Suomen Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden julkisesta rahoituksesta. Seuraaviksi merkittävimmät ovat A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen), sekä A2 (Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla). Sen sijaan Länsi-Suomen ohjelmassa ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut tunnistettu yhtäkään IV pilaria (Itämerestä turvallinen alue) tukevaa hanketta. Länsi-Suomen ohjelma-alueen viranomaiset ovat kenties muita ohjelmaalueita kriittisempiä arvioidessaan rahoittamiensa hankkeiden merkitystä Itämeristrategian näkökulmasta, sillä toisin kuin maantieteellisestä sijainnista voisi päätellä, on Länsi-Suomen EAKR-ohjelman osuus Itämeristrategiaa tukevasta EAKR-rahoituksesta valtakunnantasolla vain n. 10 %, vaikka koko maan EAKRmaksatuksista ohjelman osuus oli vuodenvaihteessa 18 %. Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen painopisteestä Länsi-Suomen ohjelman osuus nousee korkeimmaksi, 27 % rahoituksesta ja yli puolet hankkeista. Taulukko 41: Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa 31.12.2014 (maksettu julkinen rahoitus yhteensä) LS LS EAKR-ohjelmat yhteensä LS-osuus kaikista Painopistealueet tavoitteittain Maks. julk. Kpl Maks. julk. Kpl Maks. Kpl Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 4 122 518 18 34 633 559 82 11,9 % 22,0 % Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue 12 380 573 12 0,0 % 0,0 % Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla 3 540 734 27 13 109 863 48 27,0 % 56,3 % Mereen päästettävien ravintei den määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle 2 133 135 8 35 561 718 79 6,0 % 10,1 % Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen 116 818 2 5 874 038 29 2,0 % 6,9 % A: Itämerestä ympäristöä säästävä alue yht. 9 913 205 55 101 559 750 250 9,8 % 22,0 % Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen 11 212 273 39 71 722 915 164 15,6 % 23,8 % Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen 1 343 588 10 22 947 328 102 5,9 % 9,8 % Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen 3 395 861 4 0,0 % 0,0 % Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa 483 105 1 0,0 % 0,0 % B: Itämerestä vaurauden alue yht. 12 555 861 49 98 549 210 271 12,7 % 18,1 % Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen 571 186 3 3 409 028 14 16,8 % 21,4 % Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla 1 735 919 8 30 037 780 104 5,8 % 7,7 % Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen 2 418 242 8 32 357 619 39 7,5 % 20,5 % C: Itämerestä vetovoimainen hyvien yhteyksien alue yht. 4 725 346 19 65 804 427 157 7,2 % 12,1 % Itämerestä meriturvallisuuden johtava alue 2 524 118 4 0,0 % 0,0 % Suojautumisen vahvistaminen suurten hätätilanteiden varalta maalla ja merellä 569 400 1 0,0 % 0,0 % D: Itämerestä turvallinen alue yht. 3 093 518 5 0,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä 27 194 413 123 269 006 905 683 10,1 % 18,0 % Koko ohjelma yhteensä 335 380 990 2 165 1 853 943 554 9 485 18,1 % 22,8 % Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden osuus 8,1 % 5,7 % 14,5 % 7,2 % Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä.

99 4.6 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa toiminnalle on määritelty perinteisten horisontaalisten periaatteiden lisäksi läpikulkevia periaatteita. Eri toimintalinjoilla erikseen ilmeneviä tavoitteita ovat yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen, toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen, tasa-arvon edistäminen, eri ohjelmien yhteensovittaminen ja koordinaatio ja kestävän kehityksen edistäminen (ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja energian käytön tehokkuutta lisäävästi). Yhteistyön ja kumppanuuden edistämisellä, eri ohjelmien yhteensovittamisella ja koordinaatiolla pyritään kehittämisvarojen tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen kohdentamiseen. Samalla pyritään varmistamaan toimenpiteiden yhdensuuntaisuus ja niukenneiden kehittämisresurssien taloudellisempi käyttö. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa ja valinnassa kuin toteuttamisvaiheessakin. Ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan aina huomioon kestävän kehityksen vaatimukset niin ekologisessa, taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mielessä. Ekologisesti kestävä kehitys lähtee ennen kaikkea ympäristön huomioimisesta kaikissa ratkaisuissa sekä sen vaalimisesta hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Tätä tukee energian käytön tehokkuuden lisääminen, joka huomioidaan niin erityisteemoissa, osaamisen lisäämisessä kuin yksittäisissä hankkeissa. Parantamalla toimintaympäristön kilpailukykyä kestävän kehityksen periaatteella ja energian käyttöä tehostamalla luodaan edellytykset hyvinvoinnin ylläpitämiselle myös pitkällä tähtäimellä. Seurantakomitea korosti ympäristönäkökulmaa hyväksyessään kestävän kehityksen raportointimallin sekä nosti ympäristökriteereiden painoa toimintalinjakohtaisissa arvioinneissaan. Ohjelman kuluessa ilmaston muutoksen torjunta ja energiatehokkuus ovat nousseet yhä merkittävämmiksi tavoitteiksi. EU:n yleiset tavoitteet ja läpikäyvät periaatteet maakuntien ohjelmatyössä Ohjelmatyö on luonut pysyvän yhteistyömallin alueille. Yhteistyö sujuu ja kumppanuuksia rakennetaan määrätietoisesti. Hankkeilla on edistetty toimijoiden välistä yhteistyötä niin toimialojen sisällä, tutkimuksen ja koulutuksen kesken kuin tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Kumppanuutta tarvitaan jatkossakin ratkomaan talouden kehityksestä, toimialojen uusiutumisesta tai väestön ikääntymisestä seuraavia haasteita. Kehittämisen näkökulmaa voitaisiinkin siirtää kokonaisvaltaisempaan muutoskeskeiseen suuntaan: millaista muutosta haluamme ja tarvitsemme alueellamme. Alueen kilpailukykyisyyden parantamiseksi on vahvistettu osaamista ja liiketoiminnan kansainvälistymistä. Kärkiyritysten järjestelmätoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistyminen on nouseva teema. Ilmastonmuutos edistää myös talouden rakennemuutosta. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja edistäminen johtavat merkittäviin uudistuksiin energiantuotannossa, raaka-aineiden käytössä ja tuotantoteknologioissa. Uusille vähähiilisille tuotteille ja teknologioille syntyy kysyntää. Menestyminen kuitenkin edellyttää panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kansainvälisesti toimivien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kestävän kehityksen periaate ohjaa niin aluekehittämistä kokonaisuutena kuin yksittäisten hankkeiden valintaa. Kestävä kehitys huomioidaan kehittämistyössä läpäisevänä teemana. Jos hankkeen toiminta ei vastaa kestävän kehityksen periaatteita, hanke ei etene rahoitettavaksi. Rahoitetuilla hankkeilla on edistetty kaikkia kestävän kehityksen painopistealueita. Näkyvin teema on ollut uusiutuvien energiamuotojen lisääminen. Myös tasa-arvon edistämistä arvioidaan aina hankevalmistelun yhteydessä. Tasa-arvokysymysten huomioimista hankehakemusten arvioinnissa on käsitelty mm. työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän Valtava-hankkeen koulutustilaisuuksissa. Alueellisen tasa-arvon edistäminen näkyy EAKR ohjelman toteutuksessa sukupuolten välistä tasa-arvoa enemmän. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus on yksi keskeinen alueellista tasa-arvoa vahvistava teema.

100 4.6.1 Tasa-arvo Tasa-arvo hanke määritellään aikaisempaa laajemmin niin, että se edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri toiminnoissa sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen katsomatta. Ohjelman toimien tasa-arvoisuuden lisäävyyttä mitataan tasa-arvohankkeisiin käytetyn EU-rahan osuudella kokonaisrahoituksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on luonnollisesti keskeinen tavoite, johon velvoittaa jo kansallinen lainsäädäntökin. Tasa-arvovaikutuksiltaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon myönteisesti vaikuttavia hankkeita oli 534 kpl ja niihin myönnettiin rahoitusta 20,7 m (EU+v) eli 8,0 % hankkeiden rahoituksesta. Tässä suhteessa Länsi-Suomen EAKR-ohjelma on kuitenkin hivenen koko maata jäljessä. Sukupuolten välisen tasa- arvon edistäminen ei ole ollut EAKR-ohjelman toteuttamisessa erillisenä asiana kovin esillä, mutta alueellisen tasaarvon edistämisessä EAKR-ohjelmalla on ollut merkitystä. Taulukko 42: Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset hankkeet (sukupuolten välinen tasa-arvo) 31.12.2014 Osuus Maksettuja yhteensä Maksettu Maksettu maksetuista Osuus Ohjelma TL julkinen EAKR+valtio EU + valtio (kpl) hankkeista LS 1 14 693 090 14 623 014 14,0 % 502 17,9 % 2 7 273 611 6 116 764 6,1 % 32 7,4 % 3 0,0 % 0,0 % 4 0,0 % 0,0 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä 21 966 701 20 739 777 8,0 % 534 14,9 % Kaikenlaiseen tasa-arvoon myönteisesti vaikuttavia hankkeita oli 562 kpl ja EU-rahoitusta niihin ohjattiin 27,2 m eli 9,6 % kaikesta rahoituksesta (EAKR+valtio). Muun tasa-arvoisuuden lisäksi kiinnitetään huomiota alueellisen tasa-arvoisuuden parantamiseen. Tällä tasa-arvoisuudella on tulevaisuudessa entistäkin suurempi merkitys väestön ikääntyessä ja keskittyessä aluekeskuksiin. On myös nähtävissä työvoiman saatavuuden varmistamisen edellyttävän jatkossa maahanmuuton lisäämistä ja parempaa sopeuttamista yhteiskuntaamme. Taulukko 43: Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteiset (kaiken tyyppinen tasa-arvo) hankkeet ja niiden rahoitus toimintalinjoittain vuosina 2007 2014 Osuus Maksettuja yhteensä Maksettu Maksettu maksetuista Osuus Ohjelma TL julkinen EAKR+valtio EU + valtio (kpl) hankkeista LS 1 15 515 085 15 425 850 14,8 % 506 18,1 % 2 9 873 777 8 230 917 8,3 % 44 10,1 % 3 1 219 761 782 555 2,3 % 8 3,2 % 4 546 571 383 881 4,0 % 4 6,8 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä 27 155 193 24 823 203 9,6 % 562 15,7 %

101 4.6.2 Kestävä kehitys Ekologisesti kestävä kehitys pitää sisällään ympäristön parantamisen. Ohjelman toimien ympäristön parantavuutta mitataan ympäristöpositiivisiin hankkeisiin käytetyn EU-rahan osuudella kokonaisrahoituksessa. Ympäristöpositiiviseksi määritellään hanke, joka parantaa ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ja innovatiivisuutta ympäristöasioista tai ohjaa ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristöpositiivisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristön parantaminen tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. Ympäristöpositiiviseksi ei kuitenkaan voida katsoa hanketta, joka on vaikutuksiltaan neutraali tai jolla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kestävän kehityksen ja ympäristövaikutusten seuranta Ohjelman konkretisointi tapahtuu maakunnissa tehtävillä hankepäätöksillä, jotka tämän ohjelman ohella toteuttavat maakuntaohjelmia. Ohjelmaa valmisteltaessa vaikutusarviointi tehtiin toimintalinjatasoisena ja vertaamalla nykykehityksen mukaista vaihtoehtoa tätä ohjelmaa toteuttavaan tavoitteelliseen kehitykseen. Toimintalinjan 1 yritystoimintaa kehittävillä toimenpiteillä on myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja tasa- arvoon liittyviä vaikutuksia. Erityisesti näitä saavutetaan ohjelmassa tuettavilla materiaalien hallinnan ja säästävän teknologian käyttöönoton mukaisilla toimenpiteillä. Ohjelmalla on näin edistetty kestävämmän tuotannon kehittymistä. Toimintalinja 2 keskittyy edellytysten luomiseen tulevalle elinkeinoelämän kehitykselle. Vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat taloudellisia ja tasa-arvoisuutta edistäviä sekä osittain kulttuurisia ja sosiaalisia. Kokonaisuudessaan ekotehokkaan yhteiskunnan syntyminen edellyttää innovatiivisuutta. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla sekä uusien teknologioiden käyttöönotolla edistetään ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita ja menetelmiä. Tämä koskee siis myös sosiaalisia innovaatioita hyödyntävän palvelutuotannon uudistumisen kautta saatavia tuloksia ja vaikutuksia. Toimintalinjalta on rahoitettu mm. maakunnallisten srtategioiden mukaisesti kestävän biotalouden hankkeita. Rahoitetuilla hankkeilla on pyritty muun muassa vähentämään kuormitusta turvetuotannon valumavesien käsittelyyn liittyen, mahdollistettu tuulivoima-asentajien koulutusohjelman käynnistyminen sekä parannettu muun muassa asuntorakentamisen ja lasinalaisviljelyn energiatehokuutta. Kehittämishankkeiden vaikutukset näyttäytyvät tulevaisuudessa alueen yritysten ja organisaatioiden toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa. Kestävän kehityksen edistäminen on vahvasti esillä esim. useissa Pohjanmaan liiton rahoittamissa energiahankkeissa. Esimerkkeinä voi mainita muun muassa Energihus i praktiken, NEXT - Kohti uuden energian osaamiskeskittymää ja Internationellt innovationsnätverk för kompetenshöjning inom vindkraft i Österbotten, INNOVIND -hankkeet. Etelä-Pohjanmaalla Versatile Materials - Materiaalien monipuoliset käyttöratkaisut -hankkeen lähtökohtana oli parantaa ruokajärjestelmien parissa toimivien yritysten kilpailukykyä vastaamalla tuotannon kestävyyden haasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli yhdistää maailmalla oleva paras teknologia- ja menetelmäosaaminen yritysten vielä hyödyntämättömiin materiaalien sivuvirtoihin ja lisätä tätä kautta yritysten välistä yhteistyötä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. Satakunnassa on rahoitettu bioteknologian, mikrobiologian, ympäristöteknologian ja vesiensuojelun tutkimusyksikkön hanketta (A30265) Huittisissa. Hankkeessa on kehitetty uusia terveellisiä tuotteita, hyödynnetty sivuvirtoja, laadittu ympäristöjärjestelmiä, synnytetty uutta ympäristöliiketoiminta, siirretty soveltavaa tutkimustietoa yrityksiin ja toteutettu vesiensuojeluohjelmia. Toimintalinjassa 3 myönteiset vaikutukset ovat ekologisia ja taloudellisia sekä osittain kulttuurisia, alueelliseen tasa-arvoon ulottuvia ja sosiaalisia. Hyvä ympäristö on olennainen kilpailukyky- ja vetovoimatekijä. Ohjelmalla pyritään kasvattamaan luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellista merkitystä. Arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden hankkeilla on luonnon monimuotoisuuden ja kultturiarvojen säilyttämisen ohella turvattu kohteiden kestävää matkailu- ja virkistyskäyttöä. Useat hankkeet tukevat osaltaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivien ja veisenhoitosuunnitelmien mukaisesti vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamista ja turvaamista. Kestävän kehityksen mukaisia toimia liittyy erityisesti ympäristöhallinnon projekteihin. Ohjelmavaroin saatiin aikaan myös parempia logistisia ratkaisuja.

102 Toimintalinjassa 4 vaikutukset ovat erityisesti sosiaalisia ja tasa-arvoon liittyviä. Vaikka toimintalinja kohdentuukin suurten kaupunkien ongelmiin, vaikuttavat sen toimenpiteet alueellisesti laajemmin erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta. Ympäristöpositiivisille hankkeille on maksettu 93,7 m EAKR-tukea, mikä nosti toteuma-asteen reilusti yli 20 % tavoitteen 36,2 %:iin. Taulukko 44: Ympäristöpositiivisia hankkeita 31.12.2014 mennessä Osuus maksetuista EAKR+v Maksettuja yhteensä (kpl) Osuus kaikista hankkeista Ohjelma TL Maksettu julkinen Maksettu EAKR+valtio LS 1 38 020 016 36 154 170 34,7 % 538 19,2 % 2 44 665 443 34 906 188 35,1 % 163 37,6 % 3 33 453 836 20 235 820 59,4 % 141 56,6 % 4 3 321 996 2 364 929 24,6 % 22 37,3 % 5 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä 119 461 291 93 661 108 36,2 % 864 24,1 % SEA-direktiivin toteutumisen seurata SEA-direktiivin toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt (päästöt vuonna 1995 10,2 milj. t ja vuonna 2004 14,2 milj. t) Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät hankkeet (osuus EU-rahoituksesta) Suualueiden hiilidioksidilukuun sisältyvät energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä sekä prosessiperäiset päästöt (Teollisuus ja energiantuotanto). Ympäristöministeriöltä on saatu suuraluekohtaiset päästöarvioita, joista tuorein on vuodelta 2012. Taulukko 45: Hiilidioksidipäästöt ja niiden kehitys Suomessa suuralueittain vuosina 2004 2012 Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t) (Teollisuus ja energiantuotanto) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1 Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Itä-Suomi 4 Pohjois-Suomi Lähde: TEM, Teollisuus ja energiatuotanto 20 884,3 17 083,9 21 063,3 19 458,6 17 234,4 16 424,1 18 904,8 17 663,6 15 230,8 13 957,0 7 712,0 13 191,5 13 222,0 9 342,5 10 400,8 13 186,6 8 909,3 6 490,9 2 334,6 2 057,4 2 490,3 2 424,9 2 096,8 1 773,9 1 937,6 1 751,6 1 626,0 9 967,8 8 711,9 10 167,0 9 974,2 9 057,7 7 032,0 8 962,9 8 249,3 7 590,3 Ohjelman vaikutusta mittareihin ei voida suoraan todeta, mutta hankekohtainen arviointi tapahtuu hankevalmistelun yhteydessä valmistelijan sekä asiantuntijaryhmien toimesta. Kaikissa seuraavissa on arvioitu hankkeet mitattavan ominaisuuden suhteen ja käytetty mittareina näiden hankkeiden EAKR+valtio -rahoituksen osuutta 31.12.2014 mennessä sidotusta EAKR+valtio -rahoituksesta. Näin on saatu arviot hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden rahoitusosuuksista ja käytetyn rahan määrästä. Lisäksi seurataan kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita sekä logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita. Hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita on maksettuna 72 kpl ja niihin käytettiin 14,5 m (EAKR+valtio). Kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita oli 81 kpl ja niihin käytettiin 16,6 m (EAKR+valtio). Logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita oli 288 kpl ja niihin käytettiin 41,9 m (EAKR+valtio). Tarkemmin LIITE 4: Hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä sekä logistisia tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita ja niiden rahoitus.

Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys 103 Yhteisöllisyydellä on suoria ja välillisiä myönteisiä vaikutuksia sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Lisäksi sosiaalisesti kestävää kehitystä seurataan huvinvointipalveluprojektien ja julkisen tutkimuksen hankkeiden määrillä, mutta niille ei ole asetettu konkreettisia tavoitteita. Ohjelman vaikutusta mittareihin ei voida suoraan todeta, mutta hankekohtainen arviointi tapahtuu hakevalmistelun yhteydessä valmistelijan sekä asiantuntijaryhmien toimesta (EAKR-valtio rahoituksen osuus 31.12.2014 mennessä sidotusta EAKR+valtio - rahoituksesta). Yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita oli 269 kpl ja niihin käytettiin 32,2 m (EAKR+valtio). Hyvinvointipalveluprojekteja oli 121 kpl ja niihin käytettiin 15,9 m (EAKR+valtio). Julkisen tutkimuksen hankkeita oli 153 kpl ja niihin käytettiin 36,0 m (EAKR+valtio). LIITE 5: Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Kestävän kehityksen raportointimalli - esimerkkejä eri osa-alueilta EAKR-hankkeiden kestävän kehityksen edistämistä seurataan ja raportoidaan seurantakomiteassa päätetyn kestävän kehityksen raportointimallin mukaisesti esimerkeillä kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Taulukko 46: Kestävän kehityksen raportointimalli Kestävän kehityksen osa-alue Esimerkkejä hankkeista 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästöjen vähentäminen 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys Meluntorjunta, kaupunki- ja muiden elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö Vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet 4) Kulttuuriympäristöjen suojelu Rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu 5) Kestävä kulutus ja tuotanto Jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energia- ja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia 6) Kestävä liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Syrjäytymisen estäminen Esimerkkejä kestävän kehityksen osa-alueen hankkeista: 1. Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot (esim. energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästäjen vähentäminen) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; a) ELY-keskuksen yrityshankkeet ovat pääosin yritysten investointeja ja osin muuta kehittämistä. Hankkeiden ympäristöpositiivisia vaikutuksia ovat mm. parempi energiatehokkuus (esim. uudet taloudelliset koneet, menetelmät), vähäisempi jätteiden määrää, raakaaineiden tehokkaampi käyttö, materiaalin kierrätys, kuljetusten väheneminen sisäisesti ja ulkoisesti, ihmisten työturvallisuus ja parempi viihtyvyys (liittyvät myös kohtiin 5 ja 6). Toisena esimerkkinä on Pirkanmaan liiton rahoittama Kolmenkulman energiatuotanto (A32243). Hanke on esiselvityshanke, jossa selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilot-hankkeena kansallisesti merkittävä uusiutuvan energian tuotannon ja bioenergian jalostuksen modulaarinen tuotantoalue ja tuotantoon liittyvää cleantech-tyyppistä yritystoimintaa. Toteutusaika 9.11.2012 30.6.2014. Kokonaisrahoitus 261 545, EAKR+valtio 179 681.

104 Kolmantena esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Kestävä Seinäjoen seutu hanke (A32566). Projektin tavoitteena on jalkauttaa Seinäjoen seudun ilmastostrategia osaksi kuntien jokapäiväistä toimintaa ja seudun toimiminen edelläkävijänä ilmastoasioissa. Kuntien omaksumia hyviä käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi käytetään positiivisina esimerkkeinä alueen yrityksille ja kuntalaisille. Projektin tuloksia voivat hyödyntää hankkeessa mukana olevat kunnat, muut kunnat ja sidosryhmät. 2. Ihmisten elinympäristöt ja terveys (esim. meluntorjunta, elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; (A31839) Vetovoimainen Järviseutu on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-projekti, jonka toteutusaika oli 1.11.2011 30.6.2014 ja kustannusarvio 328.000. Projektin tavoitteena on saada toiminta-alue pysymään kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena työ- ja asuinympäristönä. Alueella on merkittäviä kasvavia vientiyrityksiä, joiden vaikutus alueen kehittymiselle on keskeinen. Alueelle on siirtynyt myös uusia jatkojalostusyrityksiä, ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta on tarpeen etsiä myös uusia alueella olevaa teollisuutta täydentäviä yrityksiä. Keskeinen tavoite yritysten kannalta on osaavan työvoiman saanti alueelle. Projektilla parannetaan toiminta-alueen elinympäristön laatua palveluita sekä asuin- ja elinympäristöjä kehittämällä. Ympäristön viihtyisyyttä parannetaan kestävän kehityksen mukaisten tekniikoiden käyttöä edistämällä sekä vapaa-ajan- ja matkailupalveluita kehittämällä. Alueen yritysten kilpailukykyä ja kärkitoimialojen toimintaedellytyksiä kehitetään turvaamalla osaavan työvoiman saanti alueen vetovoimaa lisäämällä. Alueen omaa osaamista tuodaan esiin toiminta-alueen palveluiden suunnittelussa. Projektin toimenpiteinä koordinoidaan alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen vaikuttavien uuden tyyppisten hyvinvointi-, vapaa-ajan- ja matkailupalvelujen sekä asuin- ja elinympäristöjen suunnittelua hankealueelle. Projektissa luodaan ja koordinoidaan yhteistyöverkostoa julkisen sektorin ja alueen kärkialojen (metalli-, hirsi/puuala ja rakentaminen) ja yrittäjäjärjestöjen kesken tavoitteena alueen yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten, ympäristöystävällisten elinympäristöjen suunnittelua ja tekniikoiden käyttöönottoa yhteistyöverkoston kautta. 3. Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö (esim. vesistöjen kunnostus, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Satakuntaliiton rahoittaman Reitti Selkämerelle -hankkeen (Metsähallitus, A31768) tavoitteena on tehdä Selkämeren kansallispuistoa ja sen kohteita tunnetummiksi ja lisätä niihin kohdistuvaa matkailua yhteistyössä muiden hankkeiden sekä alueen kuntien ja palvelutarjoajien kanssa. Hankkeessa tuotetaan innovatiivinen verkkosovellus, jonka välityksellä jo olemassa oleva, sekä tämän ja muiden hankkeiden tieto julkaistaan kaikkien saataville. Laadukkaan verkkosovelluksen välityksellä kansallispuistosta kiinnostuneet voivat tutustua sen nähtävyyksiin ja niiden ympäristössä sijaitseviin palveluihin. Sovelluksessa käytettävien 360 o kääntyvien maisemapanoraamojen, ja niihin upotettujen äänten, tekstien, valokuvien ja videoiden välityksellä vierailijat voivat tutustua alueen luonto- ja kulttuurikohteisiin, vedenalaiseen maisemaan ja suunnitella retkiä puiston alueella kokonaisvaltaisesti. Tämä esitystapa tarjoaa myös liikuntarajoitteiselle mahdollisuuden tutustua alueeseen virtuaalisesti. 4. Kulttuuriympäristöjen suojelu (esim. rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu). Esimerkkihankkeiden toiminta on päättynyt ennen vuotta 2014. 5. Kestävä kulutus ja tuotanto (esim. jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energia- ja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia). Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; Pirkanmaan liiton rahoittama Kestävän tuotannon oppimisympäristö, Kettu (A32206). Projektin tavoitteena on kehittää ja rakentaa virtuaalinen oppimisympäristö, jonka avulla voidaan mallintaa koko tuotantoketju tilauksesta toimitukseen. Oppimisympäristön kehittäminen jakautuu rakenteen, sisällön sekä opetusmateriaalin suunnitteluun ja oppimisympäristön rakentamiseen. Toteutusaika 1.7.2012 31.12.2014. Kokonaisrahoitus 413 400, EAKR+valtio 268 710. Toinen esimerkkihanke Energia- ja ympäristöalan kehittämistarpeet ja innovaatiot pk-yrityksissä (A32058) on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-projekti, joka käynnistyi 1.5.2012 ja sen toimintaa jatkettiin vuodelle 2014. Sen kustannusarvio oli 97.372. Projektin tavoitteena oli kartoittaa noin sadan yrityksen energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämistarpeita.

105 Tavoitteena oli myös, että yritykset juurruttavat ympäristöasioiden huomioimisen osaksi normaalia toimintaansa. Projektissa kartoitettiin K8-kuntien (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua, Seinäjoki) alueella toimivien pienten ja keskisuurten erityisesti elintarvike-, metalli-, energia-, rakennus- ja palvelualan yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämis- ja tietotarpeita. Lisäksi yrityksiä aktivoitiin lisäämään energiatehokkuutta ja ympäristöasioiden huomioon ottamista toiminnassaan mm. yritysjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Kestävä liikenne (esim. joukko- ja kevyenliikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus) Esimerkki hankkeista tai toiminnasta; Pirkanmaan ELY-keskus/Liikennevirasto: Valtatie 11 parantaminen Koukkujärven liittymän kohdalle, eritasoliittymän rakentaminen, Nokia (A31802, 1.9.2011- sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta). Liikenneturvallisuus- ja sujuvuustekijöiden ohella eritasoliittymän rakentamisella luotiin edellytyksiä maankäytön kehittämiseen alueella. Tästä hyötyvät erityisesti hankkeen läheisyydessä ja vaikutusalueella sijaitsevat ja sinne jatkossa sijoittuvat yritykset. Projektissa rakennettiin uusi Koukkujärven eritasoliittymä tie- ja katujärjestelyineen. Eritasoliittymän järjestelyt helpottavat alueen asukkaiden yhteyksiä ja parantavat alueen liikenneturvallisuutta. Lisäksi järjestelyissä on otettu huomioon alueen asukkaiden viihtyvyys ja esimerkiksi rakennetun risteyssillan ali kulkee korkeatasoinen latu- ja virkistysreitti. 7. Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto (esim. syrjäytymisen estäminen) Esimerkkejä hankkeista tai toiminnasta; WORK PLACE Pohjanmaa. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma, jonka avulla Vaasan alueen työvoimantarve pystyttäisiin tulevaisuudessa tyydyttämään. Hankkeen avulla yritetään löytää uusia, innovatiivisia keinoja mm. työperäiseen maahanmuuttoon, alueen ulkomaalaisten työllistämiseen, työntekijöiden ja heidän perheidensä sopeutumiseen ja myös työvoiman maassamuuttoon. Tavoitteiden toteutumiseksi on ryhdytty tilanteen kartoittamis- ja selvittämistoimenpiteisiin (mm sähköpostikyselyt kyselyt alueen toimijoille). 4.7 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Ohjelmatyön arviointia maakuntien näkökulmasta Taantuman pitkittyminenkään ei pakottanut muuttamaan ohjelman kehittämisstrategiaa. Valtion vastinrahan leikkaus pystyttiin kompensoimaan lisäämällä kuntarahoitusta; suunnattiin rahoituksen painopistettä tilapäisesti enemmän toimintalinjojen 2 ja 3 kuntarahotteisiin hankkeisiin. Yritysrahoituksen kysynnän patoutuneita ongelmia on purettu verotusta muuttamalla (tuotannolliset investoinnit, tuotekehitys), palkkaratkaisulla ja jatkamalla yritystukipäätöksiä 30.6.2014 asti. Nykyisen ohjelmaperusteisen aluekehitystyön työvälineet on tarkoitettu johdonmukaisen strategian työkaluksi. Ne ovat melko jäykkiä instrumentteja äkillisissä suhdannevaihteluissa tai rakennemuutoksissa. Myös hallinnonalakohtainen reviirin ja resurssien vartiointi vie pohjaa tarvelähtöiseltä ja strategiasuuntautuneelta kehittämiseltä (ministeriöiden sektoriohjaus). Tehokkaan ohjauksen kannalta aluekehitykseen liittyviä ohjelmia on ollut Suomessa liikaa. Kansalliset ohjelmat ja rahoitusvälineet tulisi saada nykyistä tiiviimmin yhteistyöhön ja perusstrategiana maakuntaohjelman pitäisi alueellaan riittää. EAKR ohjelma etenee hyvin ja sillä on pystytty vastaamaan hyvin Länsi-Suomen tarpeisiin. Ohjelman pyrkimys vähentää alueellisia kehityseroja on tavoiteltava. Realismia kuitenkin on, että vähenevällä ohjelmarahoituksella on vaikea muuttaa suurta kehityskulkua. Kehitys on riippuvaista laajemmista kehitystrendeistä ja globaalin talouden dynamiikasta. Pitkään jatkunut taantuma, euro-epävarmuus ja nyt myös Ukrainan tilanne tiukentavat entisestään talousnäkymiä, rahoitusmahdollisuuksia ja lykkäävät yritysten investointeja.

106 Alueellisten viranomaisten toimintaympäristö on muuttunut lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmankauden alkuvaiheisiin. Rahoitusmahdollisuudet jatkavat heikkenemistään, erityisesti paikallisesti, tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä ainakin ELSA-alueilla. Länsi-Suomen pääomarahaston (Finnvera Oyj) toiminta on ollut käynnissä pari vuotta. Sen syntyprosessi oli hivenen poukkoileva. Pääomarahasto synnytettiin alkuvaiheessaan ministeriön painostuksella, mutta sen syntyyn oltiin tyytyväisiä. Länsi-Suomella rahoitus oli vähintäänkin riittävä ja jatkorahoituksesta voitiin vetäytyä pois parin toimintavuoden jälkeen hankepäätösten viipyessä suhdanteiden ja aktiivisuuden puuttuessa. Yleensäkin maakunnat ovat olleet tyytymättömiä sen toiminnan käyntiinlähtöön ja kritisoineet sitä, koska se on jäänyt niin etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Toimintaa on moitittu myös läpinäkyvyyden puutteesta ja valintakriteerit on koettu liian vaativiksi. Pääomarahasto ei ole myöskään lunastanut lupauksiaan rakennerahastorahoitteisena siinä, että se olisi mahdollistanut EU-rahoitteisena suuremman riskinoton. Kuntarahoituksen saaminen hankkeisiin on nykyisessä taloustilanteessa ollut ongelmallista ja vaatii erityisponnisteluja onnistuakseen. Erityisesti haasteellisten alueiden kunnat ovat menettäneet verotulojaan siinä määrin, että normaaliehtoinen kuntarahoitusosuus voi jopa estää korvaavia työpaikkoja luovien hankkeiden käynnistämisen. Hakijoiden mielikuvat EU-hankkeiden byrokraattisuudesta ovat tiukassa. Hankkeet ovat keskittyneet muutamien suurimpien toteuttajien käsiin, joille on kertynyt tarvittavaa hallinnollista osaamista ja joiden talous kestää jälkirahoitteisuuden. Hankkeiden tuloksien sijasta huomio on vieläkin kiinnittynyt liikaa muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Uusien yleiskustannusmallien (flat rate, lump sum) käyttöönotto on tuonut ja tuo helpotusta hallinnointiin ja toivottavasti lisää myös pienempien hakijoiden kiinnostusta tarttua kehittämisrahoitukseen. Hallinnon yksinkertaistamistoimilta (flat rate, lump sum) on odotettu paljon. Uusi järjestelmä on otettu flat raten osalta jo laajasti käyttöön. Lump sumin käyttöönotto on ollut varovaista, mutta yleistynee ohjelman loppuvaiheessa purkautuvan rahoituksen uudelleenohjauskeinona. Tulevaisuudessa hallintoa suunnataankin teknisistä yksityiskohdista enemmän tulosten arviointiin; keskipisteenä olisivat hankkeiden vaikutusten dynamiikka, vaikuttavuus ja saavutetut tulokset.

107 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset EAKR+valtio -rahoitusta on 31.12.2014 mennessä sitoutunut yhteensä 315,8 m. Julkista rahoitusta on sitoutunut 31.12.2014 mennessä yhteensä 408,9 m, josta kuntarahaa ja muuta julkista 93,1 m. Kunta- ja muun julkinen rahoitus ylittää siis vaaditun määrän ja valtion vastinrahaleikkausten myötä kasvaneen kehysosuuden. Sitoutuneen kuntarahan (sis. muun kansallisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 22,8 %. Julkisesta kehyksestä on sidottu 102,6 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkisesta rahoituksesta oli vuodenvaihteessa enää rippeitä sitomatta ja niistäkin pääosan muodostivat uudelleen budjetoidut myöntövaltuudet, jotka irrotettiin joulukuussa 2013. Ne kohdistuivat pääosin yritysrahoitukseen, jonka toteuttamisaikaa jatkettiin kesäkuun 2014 loppuun. Yritysrahoituksen toteuttamisajan jatkaminen oli ohjelma- ja suhdannepoliittisesti onnistunut ratkaisu. Lamakausi tulee siitä huolimatta heijastumaan yritysrahoituksen lopulliseen kysyntään. Ohjelman kokonaissidonnat ovat yhteensä 819,4 m, josta yksityistä rahoitusta on 50,1 %. Yksityisen rahoituksen korkea osuus johtuu tuen muodostumisesta suurelta osin yritystukien kautta, missä tukiprosentti on kovin alhainen. Rahoituksen piiriin on hyväksytty 4 166 hanketta, joista valtaosa 3 321 kpl on toimintalinjan 1 hankkeita (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä 1 631 oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Sidonnat jakautuivat toimintalinjoittain alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 47: Länsi-Suomen sitoutunut rahoitus toimintalinjoittain vuosina 2007 2014 ja muiden EAKRohjelmien vertailutietoja (ml. Finnvera) Sidottu 31.12.2014 julkisesta Kunta+ muu julk./ julkinen Julkinen Hank- Finnver kehys Muu keit a Ohjelma TL 2007-2013 EAKR+valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. kehyksestä yht. % a hankkeet LS 1 142 512 025 135 169 038 7 435 321 232 846 388 205 727 142 837 205 531 042 931 100,2 % 5,4 % 3 321 1 631 2 157 729 270 114 801 574 37 723 765 9 135 971 16 639 182 161 661 311 178 300 492 102,5 % 29,0 % 464 3 68 222 650 41 981 037 31 758 384 1 349 259 3 797 358 75 088 679 78 886 038 110,1 % 44,1 % 277 4 17 225 612 11 161 966 4 179 149 1 277 022 1 850 136 16 618 137 18 468 272 96,5 % 32,8 % 64 5 12 750 068 12 725 285 0 0 0 12 725 285 12 725 285 99,8 % 0,0 % 40 LS Yhteensä 398 439 625 315 838 900 81 096 618 11 995 098 410 492 403 408 930 616 819 423 019 102,6 % 22,8 % 4 166 1 631 ES Yhteensä 345 157 793 268 030 095 85 572 434 13 754 734 284 707 900 367 357 264 652 065 164 106,4 % 27,0 % 2 740 1 027 IS Yhteensä 731 128 618 667 324 780 91 273 272 12 005 458 823 764 300 770 603 511 1 594 367 811 105,4 % 13,4 % 6 055 3 085 PS Yhteensä 622 546 304 538 406 506 128 895 199 31 482 085 586 241 528 698 783 791 1 285 025 319 112,2 % 23,0 % 5 166 1 471 Kaikki yht. 2 097 272 340 1 789 600 282 386 837 525 69 237 375 2 105 206 132 2 245 675 182 4 350 881 314 107,1 % 20,3 % 18 127 7 214 Sidonnat 31.12.2013, sisältää Finnveran tiedot Maksatukset aloitettiin yritystukien osalta jo 12.12.2007, mutta muiden hankkeiden osalta maksatuksiin päästiin vasta kesän 2008 jälkeen. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli maksettu 258,5 m (EAKR+v) ja 76,9 m kuntarahoitusta (+muu). Julkisen rahoituksen maksatusaste oli 84,2 % ohjelman julkisesta kehyksestä. Maksatusten määrä on kasvanut nopeasti vuosina 2012 2014, kun vuosien 2009 2011 20 % ennakkokehysten myöntövaltuudet ovat tulleet maksatusvaiheeseen. Projektisyklin lisäksi maksatuksia ovat vauhdittaneet suhteessa lisääntyneet flat rate hankkeet, joiden maksatusvaihe on päätösten hyvän valmistelun jälkeen helpompaa. Erityisesti yritysrahoitusta jäi paljon maksettavaksi aivan ohjelman loppuvaiheessa, minkä maksatusriskiä on pienennetty harkituilla hankevalinnoilla.

Taulukko 48: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman maksettu rahoitus toimintalinjoittain vuosina 2007 2014 ja muiden EAKR-ohjelmien vertailutietoja (ml. Finnvera) 108 Ohjelma TL LS 1 Julkinen Muu Julkinen Kaikki 31.12.2014 julkisesta Kunta+muu/ Hankkeita kehys EAKR+valtio Kunta julkinen Yksityinen rahoitus yht. yhteens kehyksest julkinen yht. (kpl) 142 512 025 104 320 707 6 585 850 136 792 302 387 477 111 043 348 413 430 825 77,9 % 6,1 % 2 799 2 3 4 5 157 729 270 68 222 650 17 225 612 12 750 068 99 551 535 34 059 860 9 630 319 10 964 008 32 719 585 25 414 149 3 648 846 0 6 114 100 1 045 877 1 189 363 0 16 831 366 3 495 652 1 471 854 0 138 385 219 60 519 886 14 468 528 10 964 008 155 216 585 64 015 538 15 940 382 10 964 008 87,7 % 88,7 % 84,0 % 86,0 % 28,1 % 43,7 % 33,4 % 0,0 % 434 249 59 39 LS Yhteensä 398 439 625 258 526 428 68 368 429 8 486 132 324 186 348 335 380 990 659 567 338 84,2 % 22,9 % 3 580 ES Yhteensä 345 157 793 229 112 268 75 010 259 12 170 446 245 617 043 316 292 973 561 910 015 91,6 % 27,6 % 2 356 IS Yhteensä 731 128 618 510 578 073 78 178 755 9 340 059 493 849 141 598 096 887 1 091 946 028 81,8 % 14,6 % 5 156 PS Yhteensä 622 546 304 460 516 929 113 947 622 29 708 153 465 793 087 604 172 704 1 069 965 791 97,0 % 23,8 % 4 531 Kaikki yht. 2 097 272 340 1 458 733 698 335 505 065 59 704 791 1 529 445 618 1 853 943 554 3 383 389 172 88,4 % 21,3 % 15 623 Maksatukset 31.12.2013, ml. Finnvera Taulukko 49: Länsi-Suomen EAKR ohjelman maksatuspyynnöt hallintoviranomaiselle ja Komissiolta saadut maksut toimintalinjoittain 31.12.2014 mennessä Hallintovir anom aiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elim en m aksamat menot 2 Komissiolta saatujen maksujen kokonaism äärä³ Toim intalinja 1 436 374211,93 104 320706,53 404 395 025,41 41 484 263,64 Toim intalinja 2 159 171714,65 99 551 534,61 156 037 809,69 49 884 966,92 Toim intalinja 3 66 561 011,52 34 059 859,84 64 186 501,64 22 810 342,64 Toim intalinja 4 16 303 281,87 9 630 319,18 16 000 629,97 5 084 425,99 Toim intalinja 5 11 026 397,16 10 964 008,24 10 964 008,24 4 920 897,46 Yhteensä 689 436617,13 258 526428,40 651 583 974,95 124 184 896,64 Siirtym ävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä Muiden kuin siirtym ävaiheen alueiden osuus 0,00 0,00 0,00 0,00 yhteismäärästä 689 436617,13 258 526428,40 651 583 974,95 124 184 896,64 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ 1.1.2007 31.12.2014 kohdistuvat maksut Maakuntien sidonta-asteen eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Suhteessa pisimmällä ohjelman toteuttamisessa ollaan Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Jo vuoden 2012 lopulla käynnistetty kuntarahan(+muu) perkuu TUKI2000-hankkeissa ja huomion suuntaaminen kuntarahaa tuoviin hankkeisiin varmistivat kuntarahan ja kansallisen vastinrahoituksen riittävyyttä ohjelman sulkemisvaihetta ajatellen.

109 Taulukko 50: Sidotut ja maksetut tuet maakunnittain vuosina 2007 2014 (ml. Finnvera Oyj) Sidonnat EU ja valtio 31.12.2014 Maksatukset EU ja valtio 31.12.2014 Hankkeita kpl Maksettu EU+valtio sidonnoista % Kunta+muu julk./julk.yht. Sidonnat Maksatukset Maakunta % % Satakunta 62 268 759 52 167 030 787 83,8 % 20,3 % 21,7 % Pirkanmaa 66 628 168 53 783 642 505 80,7 % 25,4 % 24,4 % Keski-Suomi 92 711 784 75 010 414 1 894 80,9 % 25,5 % 23,6 % Etelä-Pohjanmaa 38 166 167 31 725 807 573 83,1 % 21,9 % 23,8 % Pohjanmaa 23 649 855 17 668 572 278 74,7 % 23,5 % 26,8 % Ylimaakunnallinen 3 338 699 3 219 715 12 96,4 % 24,7 % 26,3 % Pääomarahasto 7 529 000 7 529 000 1 100,0 % 0,0 % 0,0 % Rakennemuutosvaraus 8 821 183 6 458 241 74 73,2 % 30,0 % 33,6 % Tekninen tuki 12 725 285 10 964 008 40 86,2 % 0,0 % 0,0 % LS Yhteensä 315 838 900 258 526 428 4 164 81,9 % 22,8 % 22,5 % Rahoituksesta 95 % on tukea, jota ei makseta takaisin. Lainojen, korkotuen ja takausten osuus on 2,1 %. Riskipääoman osuus oli 2,9 %. Lainojen, korkotuen, takausten ja riskipääoman osalta on kyse Finnvera Oyj:n tuotteista. Taulu 51: Maksettujen tukien rahoitusmuodot vuosina 2007 2014 Rahoitusmuoto Maksettu EAKR+valtio Osuus 1 Tuki, jota ei makseta takaisin 245 673 839 95,0 % 2 Tuki (laina, korkotuki, takaukset) 5 323 589 2,1 % 3 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto) 7 529 000 2,9 % 4 Muut rahoitusmuodot 0 0,0 % Yhteensä 258 526 428 100,0 % Yritysrahoituksesta (EAKR+v) pääosa 120,5 m eli 80,7 % kohdistui toimintalinjalle 1 ja toimintalinjan 2 osuus oli 27,5 m 18,4 %. Toimintalinjan 4 osuus jäi hivenen alle prosentin. Toimintalinjan 1 yritysrahoitus oli lähes yksinomaan 88 % yritysten kehittämisavustuksia, joka tosin nykymuodossaan aina sisältää investoinnin lisäksi kehittämistä. Toimintalinjan 2 yritysrahoitusosuus on 89 prosenttisesti ei-yrityskohtaista mm. Tekes- ja toimintaympäristörahoitusta. Yritysrahoituksen EU+v osuus kokonaissidonnoista ilman teknisiä tukia oli 47,2 %. Taulukko 52: TUKI2000 rahoituksen sitoutuminen tukimuodoittain toimintalinjoille vuosina 2007 2014 Yritysrahoitus / TL 1 TL 2 TL 4 Yhteensä EAKR + v TL / Tukimuoto % % % % Yritysten kehittämisavustus 105 664 688 87,7 % 3 045 313 11,1 % 224 062 2,7 % 108 934 063 72,9 % Tekes 0 0,0 % 17 835 239 64,9 % 0 0,0 % 17 835 239 11,9 % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 4 810 924 4,0 % 6 588 653 24,0 % 1 146 340 13,9 % 12 545 917 8,4 % Energiatuki 1 802 150 1,5 % 0 0,0 % 0 0,0 % 1 802 150 1,2 % Finnvera 8 240 896 6,8 % 0 0,0 % 0 0,0 % 8 240 896 5,5 % Tukimuodot yhteensä 120 518 658 80,7 % 27 469 205 18,4 % 1 370 402 0,9 % 149 358 265 100,0 %

110 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ja alueittain Rahoituksen jakautuminen menoluokkien mukaan Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin rahoituksesta kohdistuu 79,7 %. Lissabon - % on laskenut hivenen viime vuosina, kun huomiota on jouduttu kiinnittämään entistä enemmän kuntarahaa tuoviin hankkeisiin valtion vastinrahoitusten leikkausten kompensoimiseksi ja toisaalta yritysrahoituksen kysynnän vähentyessä taantuman jatkuessa. Suurin menoluokka on nro 3* " Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä...", johon kohdistui 17,1 % ohjelman Lissabonin strategian mukaisista maksuista vuosina 2007-2014. Toiseksi suurin menoluokka on nro 9* " Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä" 15,9 % ja menoluokka nro 08* "Muu investointi yrityksiin" 13,8 % on kolmanneksi suurin. Muuten rahoitus jakautuu tasaisesti eri menoluokille paitsi, että menoluokat nro 74* "Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko- opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella" ja nro 75 Koulutusinfrastruktuuri erottuvat yhteenlasketulla osuudellaan 8,6 %. Tiivistetysti sanoen ohjelman painopiste on tavoitteidensa mukaisesti teknologian siirrossa, innovaatiossa ja osaamisen kehittämisessä. Taulukko 53: Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina 2007 2014 Nro Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus EU+valtio Osuus maksetuista % Osuus 9 art. 3 % *) Hankkeita kpl 01-09 * Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 178 878 632 69,2 % 86,8 % 3 067 03* 09* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pkyrityksissä 44 267 793 17,1 % 21,5 % 333 41 064 794 15,9 % 19,9 % 1 775 08* Muu investointi yrityksiin 35 629 401 13,8 % 17,3 % 520 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 22 289 639 8,6 % 10,8 % 87 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 04* 02* 06* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) Toimintalinjakohtaiset ja yksityiskohtaiset menoluokkataulukot LIITE 6. 10 749 713 4,2 % 5,2 % 76 8 471 787 3,3 % 4,1 % 136 7 960 351 3,1 % 3,9 % 25 7 827 851 3,0 % 3,8 % 107 10-15 * Tietoyhteiskunta (L-S 11*-15*) 5 825 097 2,3 % 2,8 % 83 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 12 496 583 4,8 % 6,1 % 42 75 Koulutusinfrastruktuuri 9 770 881 3,8 % 4,7 % 23 5 743 723 2,2 % 15 22 Kansalliset tiet 2,8 % *) Yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat yhteensä 206 107 267 79,7 % 3 285 L-S EAKR maksatukset yhteensä 31.12.2014 258 526 428 100 % 3 580

111 Rahoituksen jakautuminen aluetyypin mukaan Suomen rakennerahastostrategiassa vuosille 2007 2014 korostetaan kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvoinnin parantamista. Kilpailukyvyn kehittämisessä painotetaan osaamisen merkitystä. Tämä näkyy Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa sisällössä ja alue- sekä väestörakenteen kautta toiminnan ja sitä kautta rahoituksen keskittymisenä kaupunkialueille. Länsi-Suomen EAKR-rahoituksesta 57,8 % maksettiin kaupunkialueilla. Maaseutualueilla ja harvaan ja hyvin harvaan asutuilla alueilla käytettiin 36,9 % EU-rahasta. Taulukko 54: EAKR-rahoituksen jakautuminen aluetyypin mukaan vuosina 2007 2014 Jakautuminen aluetyypin mukaan 31.12.2014, ml. Finnvera 00 Ei sovelleta 01 Kaupunkialueet 3 Saaret 4 Harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet Maksettu Maksettu Hankkeita (EAKR+v) Julkista Osuus Osuus Osuu % kpl % 149456 0,1 % 187286 0,1 % 1 0,0 % 149 509058 57,8 % 194 705684 58,1 % 2 127 59,4 % 2 333 064 0,9 % 2 490 277 0,7 % 474 13,2 % 30 851326 11,9 % 42 349042 12,6 % 300 8,4 % 5 Maaseutualueet 64 719516 25,0 % 84 684693 25,3 % 639 17,8 % Tekn. tuki 10 964008 4,2 % 10 964008 3,3 % 39 1,1 % YHTEENSÄ 258 526428 100,0 % 335 380990 100,0 % 3 580 100,0 % 5.3 N + 2 säännön toteutuminen N+2 -säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 -säännön laskentatapaa tarkistettiin v. 2010 siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille 2008 2013, jolloin N+2 - sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta sitä seuraavien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2014 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 kehyksiä + viittä kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa vuoden 2014 aikana riittävän hyvin, joten N+2 -ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (335,4 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2014 lopun N+2 minimivaateen (299,3 milj. euroa) 1,12 -kertaisesti. 5.4 Tekninen tuki Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät toimenpideohjelman valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen, valvontaan ja tarkastukseen sekä toimiin, joilla parannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia sekä suuraluetasolla että maakunnissa. Teknisen tuen käytön keskeisenä tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. Teknistä tukea käytetään myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat ohjelman toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja täydentävyyden varmistamisesta Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä kalatalousrahaston tukitoimien kanssa.

112 EAKR-ohjelman teknisen tuen käytöstä päätti vuosittain ohjelman seurantakomitea käyttösuunnitelman pohjalta. Aluetasolla käyttösuunnitelmat hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmissä. Käyttösuunnitelmissa esitettiin teknisen tuen käyttökohteet ja jako viranomaisittain. Keskushallintotasolla ohjelman toteutukseen osallistuvat ministeriöt laativat käyttösuunnitelmat tuen käyttökohteiden mukaisesti. Seurantakomitea hyväksyi teknisen tuen jaon ja yhteisen koko ohjelmaa koskevan käyttösuunnitelman. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella 2007 2013 ohjelmaasiakirjan mukaan 6 375 034 euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 12,750 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Teknisestä tuesta on maksettu 10 964 008 euroa eli 86,0 % 31.12.2014 mennessä. Edellisten vuosien säästöillä on pyritty säilyttämään toiminnot, kunnes uuden ohjelman on saatu käyttöön. Käytännössä yli 90 % teknisestä tuesta on käytetty ohjelmaa toteuttavien henkilöiden palkkaukseen menoluokassa 85. Teknisen tuen jakoa ja käyttöä on ohjattu vuosittaisilla käyttösuunnitelmilla, jotka seurantakomitea on vahvistanut. Maakuntien osuus jakautui ohjelmakoordinaatioon ja maakuntakohtaisiin osiin. Pääosa rahoituksesta kohdistui maakuntien liitoille noin 75 %, jotka vastaavat aluekehityksestä alueillaan; ohjelmakoordinaatiosta, maakuntien yhteistyöryhmien toiminnasta ja niiden valmistelusta, tiedotuksesta jne. Tästä osuudesta on myös rahoitettu ELY-keskusten ohjelmahallintoa alueilla. Lopulla neljänneksellä on rahoitettu tietojärjestelmien kehittäminen, hallintoviranomaisen (TEM) ja muiden ministeriöiden ohjelmahallintoa. Samanaikainen teknisten tukien ja EU-toimijoiden siirto rakennerahasto-ely-keskukseen (Keski-Suomi) vuoden 2014 vaihtuessa ja tulevan ohjelman liittokoordinaation ja päätöksenteon keskittäminen Pirkanmaan liittoon myöhemmin kesällä supisti perusmaakuntien ja alueiden hallinnollisia resursseja. Samalla teknisen tuen määrä supistui 4 %:sta 3 %:iin, mikä yhdessä ohjelmavolyymin pienemisen kanssa vähensi tuen määriä oleellisesti. 5.5 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu toimenpideohjelman toteutuksessa. Ohjelmakauden alkuvaiheessa lainsäädännön soveltaminen koettiin haasteelliseksi seuraavien säännösten osalta: hankkeiden pysyvyys ja etenkin pysyvyyden seuranta, tuloja tuottavat hankkeet ja niiden seuranta sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. 5.6 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa ei ole ollut asetuksen (EY) N:o 1083/2006 57 artiklan ja 98 artiklan 2 kohdan mukaista peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 5.7 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 M ja muilla aloilla 50 M ) ei ole tehty Länsi-Suomessa 31.12.2013 mennessä. 5.8 Erityisrahoituksen seuranta Haasteellisten alueiden tukiosuus Ohjelma-asiakirjassa todetaan kansallisen sopimuksen mukaisesti, että 67 % rahoituksesta on kohdennettava haasteellisille alueille. Hankkeissa, jotka kohdentuvat haasteellisten alueiden kehittämiseen, voi toimijoita ja edunsaajia olla myös muilta kuin haasteellisilta alueilta.

113 Alla olevan laskelman mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä maksetusta rahoituksesta 71,7 % on kohdistunut haasteellisille alueille. Vuoden 2011 alussa, muutoksena alkuperäiseen rajaukseen, Seinäjoen seutukunta hyväksyttiin kokonaisuudessa haasteelliseksi. Länsi-Suomen EAKR ohjelmassa haasteellisten alueiden osuus on koko ohjelmakauden ylittänyt 67 % osuuden. Maakuntien kehittämisen painopisteet ovat kuitenkin siirtyneet aluekeskuksiin, alueiden innovaatiorakenteiden ja osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjakohtaisesti haasteellisten seutukuntien kehittämisen rahoitus jakautuu ohjelmatasolla alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 55: Laskelma haasteellisten alueiden osuudesta vuosien 2007 2014 EAKR+valtio rahoituksesta ja hankkeista Ohjelma LS 1 2 3 4 5 TL Maks. julk. yht. Haast. alueet 31.12.14 Maks. EAKR+valtio 31.12.2014 Haasteelliset alueet Ohjelma yhteensä Osuus maksetuista 31.12.2014 Hankkeita 31.12.2014 Haast. alueet Ohj. yht. Osuus hankkeista 92 536 335 86 896 096 104 320 707 83,3 % 1 328 2 799 47,4 % 104 027 617 75 747 205 99 551 535 76,1 % 355 434 81,8 % 35 901 354 21 837 068 34 059 860 64,1 % 204 249 81,9 % 1 203 756 1 003 109 9 630 319 10,4 % 10 59 16,9 % 10 964 008 0,0 % 39 0,0 % LS yhteensä 233 669 061 185 483 478 258 526 428 71,7 % 1 897 3 580 53,0 % Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa on haasteellisten lisäksi toisena alueellisena ulottuvuutena suurten kaupunkiseutujen osuus eli toimintalinja 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut ovat saaneet 5 % ohjelman rahoituksesta (pl. Saa-Vii). Saarijärvi-Viitasaari, 35 /henkilö/vuosi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan rahoituksessa otetaan huomioon aiempaan tavoite 1-alueen asemaan perustuva korkeampi tukitaso. Saarijärven-Viitasaaren seudun lisäosuus 35 /henkilö/vuosi otetaan huomioon mm. omana kehysosuutena sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa laatimalla alueelle erillinen asiakirja rahoitussuunnitelmineen. Tämän toteutumista seurataan EURA 2007 ja TUKI 2000 järjestelmissä. Vuosien 2007 2014 aikana sidottiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla EAKR+valtio -avustuksina yhteensä 22,6 M, joka oli 9,1 % Länsi-Suomen EAKR ohjelman sidonnoista. Tällä hetkellä sidonnat ovat siis hivenen jäljessä tavoitetasoa, joka on 10,607 %. Taulukko 56: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan EAKR+valtio -rahoituksen sidontaosuus ohjelmasta vuosina 2007 2014 Maks. julk. Maksettu EAKR+valtio 31.12.2014 Hankkeita 31.12.2014 Ohjelma TL Saa-Vii Saa-Vii LS yht. Osuus Saa-Vii LS yht. Osuus LS 1 12 629 745 11 949 597 104 320 707 11,5 % 259 2 799 9,3 % EAKR 2 12 564 356 7 311 244 99 551 535 7,3 % 40 434 9,2 % 3 7 421 880 3 341 863 34 059 860 9,8 % 15 249 6,0 % 4 9 630 319 0,0 % 59 0,0 % LS Yhteensä 32 615 982 22 602 704 247 562 420 9,1 % 314 3541 8,9 %

114 ESR-rahoituksen hyödyntäminen on onnistunut huonommin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa ja sen osuus Länsi-Suomen ESR-rahoituksesta jää alle kahden prosentin. Syynä ovat niukat osaamisrakenteet ja luontaisten toimijoiden puute. Taulukko 57: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ESR+valtio -rahoituksen sidontaosuus ohjelmasta vuosina 2007 2014 Maks. julk. Maksettu ESR+valtio 31.12.2014 Hankkeita 31.12.2014 Ohjelma TL Saa-Vii Saa-Vii Yht. Osuus Saa-Vii Yht. Osuus LS 1 3 720 058 3 349 463 47 864 759 7,0 % 20 102 19,6 % ESR 2 4 371 580 3 733 901 49 459 293 7,5 % 19 116 16,4 % 3 1 347 257 1 096 503 41 373 800 2,7 % 30 142 21,1 % 4 9 913 8 219 3 625 493 0,2 % 1 17 5,9 % LS Yhte e nsä 9 448 808 8 188 085 142 323 345 5,8 % 70 377 18,6 % Valtak. ESR 1 2 3 4 1 366 926 1 173 494 117 682 831 1,0 % 5 187 2,7 % 837 071 741 169 152 336 173 0,5 % 5 209 2,4 % 99 836 84 861 97 743 714 0,1 % 1 178 0,6 % 30 602 25 704 21 059 456 0,1 % 1 45 2,2 % Valtak. yht. 2 334 435 2 025 227 388 822 174 0,5 % 12 619 1,9 % ESR Yhte e nsä 11 783 242 10 213 312 531 145 518 1,9 % 82 996 8,2 % EAKR+ESR yht. 44 399 225 32 816 016 778 707 938 4,2 % 396 4 537 8,7 %

115 6. OHJELMAN TOIMEENPANO MAAKUNNISSA 6.1 Maakuntien ohjelmatyön toimintaympäristö 6.1.1 Talouden kehitys Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman valmistelu tapahtui vuosina 2005 2006 kiihtyvän noususuhdanteen vallitessa. Vienti veti ja työttömyys laski alle 8 prosentin. Vielä syksyllä 2007 Suomen talouden uskottiin jatkavan vahvaa kasvuaan ja työttömyysasteen painuvan lähelle 6 prosenttia. Bruttokansantuote kasvoi vielä vuosina 2007 2008 käyvin hinnoin. Myönteinen talouskuva heijastui kuitenkin optimismina ja ylisuurina odotuksina ohjelman tuloksiin nähden. Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 jälkipuoliskolla liikkeelle lähtenyt ja pankkisektorille levinnyt kansainvälinen rahoituskriisi alkoi kuitenkin vuoden 2008 syksyllä muuttua globaaliksi talouskriisiksi. Vaikka lähtökohdat ja perustekijät olivat Suomessa monessa suhteessa myönteisiä, vuoden 2008 syksyn kehitys osoitti sen, kuinka haavoittuva, ulkomaankaupasta, teollisuudesta ja investointitavaroiden viennistä riippuvainen - ei vain lähiympäristöstä vaan koko maailmantalouden kehityksestä - Suomen kansantalous on. Vuonna 2008 talouskasvu romahti ja inflaatio kiihtyi, minkä seurauksena hintojen ja palkkojen nousu kohosi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen. Vuonna 2009 taantuma iski teollistuneisiin maihin erittäin voimakkaasti. Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT:n pudotus oli 2,6 % ja Euroopan unionin alueella hieman yli 4 % vuodesta 2008. Kiinassa notkahdus oli maltillinen ja talouskasvu oli jo keväällä 2010 kriisiä edeltäneessä vauhdissa. Yhdysvalloissa taantuman katsotaan loppuneen vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, jolloin tuotannon kasvu mitattuna vuosivauhtina edellisestä vuosineljänneksestä oli hieman yli kaksi prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä jo 5,7 %. Kaavio 8; Suomen bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Tilastokeskus. *ennakkoarvio

116 Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä, bruttokansantuote laski 8,5 %. 90-luvun lamassa vuonna 1991 bruttokansantuote supistui 6,0 % ja vuoden 2009 suuruinen pudotus koettiin viimeksi yli 90 vuotta sitten. Eniten kysyntää vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin volyymi aleni 24 %, ja investoinnit vähenivät yli 13 %. Verrattuna 1990-luvun alun lamaan yksityisten investointien 15,7 %:n pudotus vuonna 2009 ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Vuosina 1991 ja 1992 investointien supistuminen oli suurempaa ja lisäksi yksityiset investoinnit vähenivät useana vuotena peräkkäin. Yksityinen kulutus laski yli 2 %, ja säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Tuotannon pudotus oli taloushistoriassamme poikkeuksellisen suuri ja laaja. Yksikään toimiala ei vuonna 2009 yltänyt kasvuun ja erityisesti jalostustoiminnan romahtaminen selittää suuren osan talouden supistumisesta. Vuosina 2010 2011 Suomen talous lähti hienoiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Käänne näytti kuitenkin ennenaikaiselta, koska vuosina 2012 2013 talous ja työllisyys kääntyivät jälleen lievään laskuun. Kaiken kaikkiaan elpymisestä odotetaan jatkossakin hidasta ja maltillista prosessia. Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi. Maailman talouden syvä lama lähti liikkeelle luottolamasta, joka sittemmin käänsi nopeasti myös reaalitalouden syvään taantumaan. Laman ilmeneminen kaikkialla samanaikaisesti iski erityisen voimakkaana Suomen vientivetoiseen teollisuuteen, josta se alihankintayritysten kautta levisi nopeasti muuhun teollisuuteen. Luottolama iski erityisen voimakkaasti Suomeen ja Länsi-Suomeen, jonka tuotanto ja vienti painottuivat investointitavaroihin. Työttömyyden lisääntymisen kautta sen vaikutukset vähitellen levisivät kotimaisen kysynnän supistumisen kautta myös yksityisiin ja myöhemmin myös julkisiin palveluelinkeinoihin. Ohjelman toimintaympäristön näkökulmasta tämä tarkoitti selvää muutosta huonompaan. Seurauksena olivat yrityshankkeiden määrän supistuminen sekä kuntien rahoitussitoumusten saannin vaikeutuminen. Nämä näkyivät ohjelmatyön hidastumisena ja jo toteutuneiden ja toteutuksessa olevien hankkeiden indikaattoritulosten alittumisina. Euroalueen julkisten talouksien velkaantuneisuus ja sen myötä euron kriisiytyminen hidastivat lamasta toipumista. Keväällä 2014 Euroalueen taantuman ennakoitiin päättyneen, mutta jatkossa kasvu pysyisi hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistui 1,4 % vuonna 2013 ja kasvu pysyi, Tilastokeskuksen maaliskuun 2015 ennakkotiedon mukaan, vuonna 2014 hyvinkin hitaana, vain +0,1 %. Ennusteita on jouduttu arvioimaan vielä alaspäin talouden epävakaan kehityksen johdosta. Loppuvuodesta inflaatio kääntyi jo negatiiviseksi ja päällimmäiseksi koko Euroopassa nousi pelko deflaatiosta vaisun talouskehityksen, Ukrainan kriisin ja öljynhinnan voimakkaan laskun myötä. Ukrainan kriisin ja pakotteiden negatiivisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Öljyn hinnan laskulla ja euron halpenemisella dollariin nähden on kuitenkin myös vientialoja tervehdyttävä vaikutus. Metsäteollisuuden rakennemuutos, Nokian vaikeudet ja luottolaman myötä romahtaneen investointitavaroiden viennin vaikeudet pitävät yllä epävarmuutta. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäisiä. Suomen julkinen velka lisääntyy ja velkasuhde ylittää 60 % rajan, minkä pelätään heikentävän luottoluokitusta. Kuntatalous on alijäämäinen. Valtion rakennepaketti heikentää edelleen kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Hallitusohjelman kunta- ja sote-uudistukset aiheuttavat epävarmuutta kuntakentässä. Suomen kasvua tukee elpyminen maailmalla, orastava vientikysyntä ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Elpymistä tukee myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 hyväksymä kasvusopimus ja alhaiset palkankorotukset. Vuosille 2013 2014 tehdyt veroratkaisut (yhteisöveron alentaminen, T&K- ja tuotannollisten investointien lisävähennykset) yhdessä vuosia patoutuneiden yritysten investointipaineiden kanssa on laukaissut uinuvaa yritystukien kysyntää. Varsinkin ohjelman yritysrahoituksen näkökulmasta kevään 2014 yritystukien jatkoaika 1.7.2014 asti oli hyvä päätös, joka tuki yritystoiminnan kehittymistä ja ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

117 6.1.2 Ohjelman toteuttamisympäristön kehittyminen Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman täysimääräinen käynnistyminen viivästyi vuoden 2008 alkuun. Ohjelma voitiin käynnistää kauppa- ja teollisuusminiteriön hallinnon alalla aikaisemmin, koska tietojärjestelmät olivat valmiina (TUKI 2000) ja lainsäädännön vaatimat muutokset voitiin huomioida joustavammin. Muiden kuin yrityshankkeiden osalta käynnistymisen on estänyt se, että tarvittava lainsäädäntö valmistui vasta syksyllä 2007 ja sen olemassaolo oli edellytyksenä uuden tietojärjestelmän EURA 2007:n valmistumiselle. EURA 2007 järjestelmä kattaa kaiken rakennerahastotoiminnan, eikä toimintaa haluttu käynnistää muuta kautta moninkertaisen työn ja virhemahdollisuuksien takia. Eri hallinnonalojen lainsäädännön ja tukijärjestelmien erilaisuus oli odotettua hankalampi ja laajempi ongelma kaikille yhteisen seurantajärjestelmän kehittämisen kannalta. Kevään 2008 aikana saatiin ohjeistusta ja myös EURA2007-järjestelmän yksittäisiä osia saatiin tuotantokäyttöön. Vuoden 2008 alussa toteutettiin ensimmäisiä hankehakuja ja toimijakenttää aktivoitiin hankevalmisteluun. Alkuvaiheessa uusi Internet-pohjainen tieto- ja hakujärjestelmä ja yksityiskohtaistuneet ohjeet ja menettelytavat hämmensivät niin alueiden rahoittajia kuin hakijoitakin, mutta oppimis- ja sopeutumisvaiheen jälkeen järjestelmä hyväksyttiin. Kaikilta osin järjestelmä ei ollut vielä valmiina vuodelle 2009 siirryttäessäkään. Uuden Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen 1.1.2008 loi pohjaa paremmalle aluekehitykselle jatkossa, mutta hetkellisesti se ruuhkautti ministeriön valmistelutyötä. Hankkeiden toteutus tapahtui ohjelman strategian ja sitä maakunnittain tarkentavien linjausten mukaisesti. Toisaalta koska vuonna 2007 voitiin toteuttaa vain yritystukilain mukaisia hankkeita toimintalinjalla 1 (TEkeskukset ja Finnvera) ja toimintalinjalla 2, niin ohjelman strategian toteutus oli vielä osin yksipuolista ja puutteellista. Ohjelmakauden alun myönteistä kuvaa heikensivät yksittäisten yritysten globalisaatioratkaisut, jotka olivat monesti näiden yritysten näkökulmasta välttämättömiä niiden olemassaolon ja kasvun turvaamiseksi. Paikallisesti ne tosin saattoivat näkyä vaikeana työttömyytenä ja rakenneongelmina erityisesti aluekeskusten ulkopuolelle. Komissio julkisti vuoden 2008 marraskuun lopulla elvytyssuunnitelman, jonka toimenpiteiden kokonaistavoitteeksi asetettiin 1,5 % unionialueen BKT:sta. Pääpaino oli kuitenkin kansallisilla toimenpiteillä, joiden tuli olla oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja väliaikaisia. Elvytystoimenpiteiden seurauksena unionialueen julkisen talouden alijäämä arvioitiin nousevan kokonaisuudessaan 4-5 % BKT:sta vuosina 2009 ja 2010. Samalla velkaantumisaste kohoaisi entisestään. Työllisyyteen kansainvälisen kriisin vaikutukset ulottuivat viiveellä. Vuonna 2008 työllisyysaste kohosi Suomessa 70,6 prosenttiin, jolla se oli viimeksi vuoden 1991 kesällä. Suomen työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin. Samoin kunnallistalouteen suhdanteet vaikuttivat viiveellä. Vuoden 2008 aikana myös muut hallinnonalat eli EURA-toimijat pääsivät mukaan hanketyöhön. Vuoden 2008 loppuun mennessä hankkeita oli käynnistetty jo 1 278 kpl, joista Finnvera Oyj:n laina- ja takaushankkeita oli 703 kpl eli 55 %.

118 Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttava aluehallintouudistus (ALKUhanke) käynnistyi vuonna 2007 ja valmistelua jatkettiin vuoden 2008 aikana. Uudistuksen tavoitteena oli kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulivat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna 2010. Syksyllä 2008 aloitettiin aluekehittämislainsäädännön uudistaminen. Lain uudistamisella pyrittiin voimavarojen kokoamiseen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttämiseen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Uusi laki astui voimaan vuoden 2010 alusta. Osaamiskeskusohjelmaa (2007 2013) toteutettiin valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena oli synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Ohjelma tuki alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Ohjelma on ohjannut maakuntien strategiaa ja vastannut muuttuvan alueilla tapahtuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Osaamiskeskusohjelman 13 kansallisesta osaamisklusterista Länsi-Suomi osallistui yhteentoista. Länsi-Suomea yhdistää erityisesti energiateknologian klusteri, jonka parissa työskentelee neljä länsisuomalaista osaamiskeskusta. Kolmen klusterin johto on Länsi-Suomessa: elintarvikekehitys, energiateknologia ja älykkäät koneet. Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Ohjelmalla tuettiin paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Valtioneuvosto päätti 16.10.2008 alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistymisestä vuoden 2010 alusta ohjelmakaudeksi 2010 2013. Vaikean suhdannetilanteeseen ja Komission elvytysohjelmaankin liittyen valmisteltiin alkutalvesta 2009 ohjelman kehyksen 20 % käyttöönoton aikaistaminen (lisäkehykset syksyllä 2008 10 % plus 10 % lisä-myak 2009). Lisäksi tehtiin 20 % aikaistamiset vuosien 2010 ja 2011 rahoituksen vuosikehyksiin. Ohjelmarahoituksen aikaistamisella haluttiin kiihdyttää hanketoimintaa ja ohjelman toteuttamista. Rahoitus otettiin vähennyksinä vuosilta 2012 2013, millä haluttiin myös nopeuttaa sulkemista ja parantaa ohjelman täysimääräistä toteutumista. Suhdannekehitys oli selvästi vähentänyt kuntarahoituksen saatavuutta, mikä näkyi hanketoiminnan vaikeutumisena niin toimintalinjoissa 2, 3 kuin 4. Ohjelmien täysipainoinen toteuttaminen edellytti kuntien rahoitusosuuksien alentamista ja korvaamista valtion rahoituksella. Syksyllä 2009 alennettiinkin kuntarahavaatimusta tilapäisesti vähintään 15 prosenttiin uusissa vuosina 2009 2010 tehtävissä hankepäätöksissä. Lisäksi pahimman taantuman vallitessa käytiin selkiinnyttävää keskustelua infrastruktuuriinvestointien mahdollisuuksista "Kilpailukyky ja työllisyys" ohjelmassa ja rajattiin ne selkeästi elinkeinoelämää tukeviin pienimuotoisiin infrastruktuuri-investointeihin. Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaan on kirjattu kansallisena tavoitteena rajaus nk. haasteellisten alueiden 67 % rahoitusosuuden muodossa. Tämä on paikallisesti ja tiukasti tulkiten aiheuttanut, erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, vaikeuksia toimintalinjan 2 rahoittamisessa, kun sen vastapainona samalla on vaatimus 28 % teemallisesta rahoituksesta. Tämä on vaikeuttanut osaamisintensiivisen kehittämisstrategian toteuttamista erityisesti niissä maakunnissa, joissa aluekeskukset ovat haasteellisten alueiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti 21.3.2011 sisällyttää Seinäjoen seutukunnan kokonaisuudessaan haasteellisiin alueisiin. Tämän jälkeen haasteellisten alueiden ulkopuolelle ohjelmatyössä jäivät vain Tampereen ja Vaasan suuret kaupunkiseudut ja Pietarsaaren seutukunta. Lisäksi kansallisesti Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta on määritelty erityisen haasteelliseksi alueeksi ja sen tukitaso Pohjois-Suomea vastaavaksi.

119 Vuonna 2010 aloitettiin Länsi-Suomen pääomarahaston 7.529.000 pääoman kokoaminen ja sen käyttö päästiin aloittamaan kesän 2011 kuluessa. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Kullekin ohjelma- alueelle on perustettu aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa Finnvera Oyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Länsi-Suomen pääomarahaston sijoitussuunnitelmassa oli asetettu tavoitteeksi 18 kpl a 300.000 ensi- ja neljä jatkosijoitusta Länsi-Suomeen vuosina 2011 2015. Ensisijoituksia voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti ja jatkosijoituksia vielä tämänkin jälkeen kuuden vuoden ajan. Pääomarahasto nähtiin erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisten kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön. EU:n tasolla päätettyjä ohjelmatyötä helpottavia yksinkertaistamistoimia otettiin Suomessa käyttöön mm. Flat Rate 1.6.2011. EAKR-hankkeissa 20 % hankkeen välittömistä henkilöstökustannuksista voitiin hyväksyä yleiskustannuksiin (ESR 17 %). Flat rate malli yksinkertaistaa työläiden ja tulkinnanvaraisten yleiskustannusten hallinnollista työtä sekä nopeuttaa tulevaisuudessa mm. maksatuksia. 31.12.2011 mennessä EAKR+valtio -rahoitusta oli sitoutunut yhteensä 206,9 m. Julkisesta kehyksestä on sidottu 66,4 %. Sitoutuneen kuntarahan (sis. muun kansallisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 21,8 %. Rahoituksen piiriin oli hyväksytty 3 144 hanketta, joista valtaosa 2 581 kpl oli toimintalinjan 1 hankkeita (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä 1 497 oli Finnvera Oyj:n hankkeita. Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Muutostarpeita aiheutti taloudellinen taantuma vuosina 2008 2009 ja sen jatkuminen Euro-kriisin myötä epävarmuuden ja heikentyneen taloudellisen toimintaympäristön kautta. Valtioneuvosto reagoi taantuman syvenemiseen ja ennakoitua pidempään jatkumiseen leikkaamalla EU-ohjelmilta valtion vastinrahoitusta vuosina 2012 ja 2013 30 M. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman osuus leikkauksesta oli vuositasolla n. 3,3 M, mikä jouduttiin kattamaan lisäämällä kuntien rahoitusosuutta. Vuosien 2012 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjat tarkistettiin valtion vastinrahoituksen leikkausten myötä. Vuoden 2012 vuosikehys ei sisältänyt edellisten vuosien tavoin 20 % lisäkehystä ennakkoon, vaan kehykset päinvastoin supistuivat aikaisempien vuosien ennakkobudjetointien takia noin 20 % vuonna 2012 ja noin 40 % vuonna 2013. Maakuntien näkökulmasta tuen laskua jyrkensi lisäksi em. vuosien 2012 ja 2013 valtion vastinrahoituksen leikkaus. Vastinrahojen leikkaukset siirsivät ohjelman painopistettä julkisrauhoitteisiin toimintalinjoihin 2 ja 3 vuonna 2012, jolla varmistettiin leikkausten vaatimat kuntarahoituksen lisätarpeet. Samalla pitkittynyt Euro-kriisi hiljensi yritystukien kysynnän. Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyi yksittäisillä paikkakunnilla Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla samoin kuin Nokia Oyj:n globaalit vaikeudet. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja paperiteollisuuden ja sen laiteviennin rakennemuutos heijastuivat vahvasti Keski-Suomeen. Satakunnan vientiherkät konepaja-, teknologia- ja meriteollisuus ovat monipuolisuudellaan hidastaneet taantuman vaikutuksia. Myös Pohjanmaalla elinkeinoelämän monipuolisuus ja vahva energiaklusteri ovat vaimentaneet taantumaa ja vauhdittaneet siitä toipumista. Etelä-Pohjanmaalle tärkeässä elintarviketeollisuudessa haasteina ovat kiristyvä kansainvälinen kilpailu, nopeasti muuttuvat kulutustottumukset ja raaka-aineen turvaaminen. Sen potentiaali on kuitenkin kohtuullisen vakaassa kotimaisessa kysynnässä. Vaikka yleiskuva on alavireinen, kasvun merkkejäkin on. Vuosille 2013 2014 tehdyt veroratkaisut (yhteisöveron alentaminen, T&K- ja tuotannollisten investointien lisävähennykset) yhdessä vuosia patoutuneiden yritysten investointipaineiden kanssa on laukaissut uinuneen

120 yritystukien kysynnän. Varsinkin ohjelman yritysrahoituksen näkökulmasta kevään 2014 yritystukien jatkoaika 1.7.2014 asti oli hyvä päätös, joka tuki orastavaa nousua ja ohjelman täysimääräistä toteuttamista. Huomio oli jo paljolti ohjelman sulkemisessa ja sen täysimääräisessä toteuttamisessa. Maakunnissa seurattiin tarkkaan hankkeiden etenemistä ja puututtiin tarvittaessa esittämällä muutoksia ja ohjaamalla varat uusiin kohteisiin, jotta varoja ei vanhentuisi hankkeissa. Ohjelman toteuttamisen rinnalla valmistauduttiin uuteen ohjelmakauteen sekä vanhan ohjelman sulkemiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 28.5.2013 tarkentavia ohjeita ohjelmakauden 2007 2013 sulkemisesta niin, että välittävien toimielinten maksut hankkeille on suoritettu ja tukikelpoisuustarkastettu sekä tarvittavat päätökset rahoituskorjauksista on tehty 31.12.2015 mennessä. Kesän aikana selvitettiin jo purkautuneita ja arvioitiin uusia purkautuneita lisätalousarviomenettelyä varten. Työ- ja elinkeinoministeriö irrotti lisätalousarvion myöntövaltuudet 12.12.2013, jolloin Länsi-Suomen EAKR ohjelmaan saatiin noin seitsemän miljoonaa euroa lisää myöntövaltuutta. Nämä olivat pääosin yritysrahoitukseen, mikä yhdessä yritysrahoituksen päätöksenteon jatkumisen 30.6.2014 asti kanssa, turvasi yritysrahoituksen saantia uuden kauden käynnistymiseen asti. Tämän lisäksi vuoden 2014 talousarvioon oli jo tullut nk. tuoreuttamislauseke, jonka pohjalta vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia voitiin käyttää vielä vuonna 2014. Vuoden 2013 loppuun mennessä EAKR+valtio -rahoitusta oli sitoutunut yhteensä 302,2 m. Kunta- ja muun julkinen rahoitus ylitti siis vaaditun määrän ja valtion vastinrahaleikkausten myötä kasvaneen kehysosuuden. Sitoutuneen kuntarahan (sis. muun kansallisen) osuus julkisesta rahoituksesta oli 23,0 %. Julkisesta kehyksestä oli sidottu 98,5 %. Käytännössä tämä tarkoitti, että julkisesta rahoituksesta oli vuodenvaihteessa enää rippeitä sitomatta ja niistäkin pääosan muodostivat uudelleen budjetoidut myöntövaltuudet, jotka irrotettiin joulukuussa 2013. Ne kohdistuivat lähinnä yritysrahoitukseen, jonka toteuttamisaikaa jatkettiin kesäkuun 2014 loppuun. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Vuoden 2014 ohjelmatyössä oli keskeisenä kaikissa maakunnissa ELY-keskuksiin käyttämättä jäänyt yritysrahoitus, jonka sitomisella pyrittiin vauhdittamaan ja elvyttämään yritysten investointi- ja kehittämistoimintaa. Samalla pyrittiin varmistamaan muistakin hankkeista vapautuvien hankerahojen nopea uudelleensijoitus ohjelman mahdollisimman täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Näiden uudelleen sitomisessa auttoivat jo käytössä vakiintuneet yksinkertaistetut kustannusmallit erityisesti Lump sum. Painotukset noudattivat siten vanhan ohjelman linjauksia. Huomio ja toiminnan painopiste olivat kuitenkin pääosin jo uuden 2014 2020 ohjelmakauden asioiden valmistelussa. EAKR-pääomasijoitustoiminta Finnverassa käynnistyi vuoden 2011 jälkipuoliskolla ja toistaiseksi sijoituspäätöksiä Länsi-Suomeen on tehty kaksikymmentäyksi, joilla on sidottu pääomia yhteensä 4,805 m. Rahaston jäljellä oleva pääoma 1,881 m on käytettävissä ensisijoituksiin vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen rahoitusta voidaan käyttää jatkosijoituksiin vielä kuuden vuoden ajan. Vuoden 2014 loppuun mennessä Länsi-Suomen EAKR-rahoituksen piiriin on hyväksytty 4 164 hanketta, joista valtaosa 3 321 kpl on toimintalinjan 1 hankkeita (TL 1; Yritystoiminnan edistäminen) ja näistä 1 631 oli Finnvera Oyj:n hankkeita.

121 Taulukko 58: Maakuntien sidonnat 31.12.2014 mennessä Maakunta Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Sidonnat 31.12.2014, ml. Finnvera EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl 62 268 759 14 363 495 1 484 250 83 499 115 78 116 504 787 66 628 168 17 125 744 5 528 057 83 757 854 89 281 969 505 92 711 784 29 265 218 2 454 127 146 486 636 124 431 128 1 894 38 166 167 9 574 036 1 158 438 54 169 712 48 898 641 573 23 649 855 6 353 737 899 651 28 018 606 30 903 242 278 Ylimaakunnallinen 3 338 699 934 085 163 719 247 976 4 436 503 12 Pääomarahasto 7 529 000 0 0 0 7 529 000 1 Rakennemuutosvaraus 8 821 183 3 480 303 306 856 14 312 503 12 608 343 74 Tekninen tuki 12 725 285 0 0 0 12 725 285 40 L-S EAKR yhteensä 315 838 900 81 096 618 11 995098 410 492 403 408 930 616 4 164 Länsi-Suomessa EAKR-ohjelman kaikki rahoitus on jo kertaalleen myönnetty. Rahoituskehyksestä oli sitomatta vuoden 2014 alkupuolella lähinnä vain yritysrahoituksen rippeitä ja muita palautuneita myöntövaltuuksia. Yritysrahoituksen sitomismahdollisuus jatkui 1.7.2014 asti, jolloin uuden ohjelman yritystuet avattiin hakuun. Kevään jatkoaika mahdollisti ohjelman täysimääräisen toteuttamisen. Muiden palautuneiden myöntövaltuuksien sitominen maakunnissa jatkui ripeän tahtiin pitkin vuotta. Muun kuin yritysrahoituksen osalta uusi ohjelma ja sen rahoituksen haku avattiin vaiheittain EURA2014 järjestelmässä 5.5.2014. Maakunnat ovat tarvittaessa varautuneet sitomaan uudelleen mahdollisia ohjelmarahoituksen purkautuneita rippeitä. Jatkossa kyse onkin lähinnä sidottujen varojen mahdollisimman kattavista maksatuksista ja hankkeiden sulkemisesta. Toimintalinjan 1 merkitys ohjelman indikaattoritulokseen on ollut keskeinen; uusista työpaikoista 76,2 % ja uusista yrityksistä 83,6 % 31.12.2013 mennessä. T&k työpaikoissa tulos on ylittänyt tavoitteen moninkertaisesti. Maksamatonta rahoitusta (EU+v) on vielä n. 19 % lähinnä toimintalinjalla 1, mikä indikaattoreiden mielellä merkitsee lisää uusia työpaikkoja. Finnvera Oyj:n ohjelman kautta tapahtunut perinteinen lainotus päättyi jo aikaisemmin ja sen myöntövaltuudet oli siirretty pääosin ELY:n yritystukiin. Tämä merkitsee sitä, että uusien yritysten syntyvauhti on jo hidastunut selvästi ohjelmakauden alkukauteen nähden.

122 Taulukko 59: Maakuntien maksatukset 31.12.2014 mennessä Maakunta Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Maksatukset 31.12.2014, ml. Finnvera Maksettu EU+v Kmj/julk.yht. EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. sid:sta Sid. Maks. 52 167 030 12 884 577 1 205 138 64 829 035 66 256 745 83,8 % 20,3 % 52 167 030 12 884 577 1 205 138 64 829 035 66 256 745 83,8 % 20,3 75 010 414 22 781 485 1 836 535 117 458 481 99 628 434 80,9 % % 25,5 31 725 807 8 652 868 1 204 858 42 969 877 41 583 532 83,1 % % 21,9 17 668 572 5 427 597 674 699 15 452 718 23 770 868 74,7 % % 23,5 % 21,3 % 21,3 % 24,7 % 23,7 % 25,7 % Ylimaakunnallinen Pääomarahasto Rakennemuutosvaraus 3 219 715 7 529 000 938 821 0 160 410 0 202 153 0 4 318 946 7 529 000 96,4 % 100,0 % 24,7 % 0,0 6 458 241 2 650 702 271 965 13 627 062 9 380 907 73,2 % 30,0 % % 25,5 % 0,0 % 31,2 % Tekninen tuki 10 964 008 0 0 0 10 964 008 86,2 % 0,0 0,0 % L-S EAKR yhteensä 258 526 428 68 368 429 8 486 132 324 186 348 335 380 990 81,9 % 22,8 % % 22,9 % Uudessa 2014 2020 ohjelmassa rakennerahastot ja ohjelma-alueet yhdistettiin yhdeksi ohjelmaksi. Rakennerahastojen hallinnointi ELYjen osalta keskitettiin neljään nk. RR-ELY-keskukseen. Länsi-Suomen RR- ELY-keskus on Keski-Suomen ELY-keskus. Vastaavasti liittojen koordinointi ja päätöksentekoa on Länsi- Suomessa keskitetty Pirkanmaan liittoon. 6.1.3 Maakuntien ohjelmatyön erilaiset painotukset Satakunnassa on paikattu korkeamman osaamisen puutteita ja elinkeinoelämää on monipuolistettu suuntaamalla yritysrahoitusta aloittaville ja kasvaville yrityksille. Merkittäviä odotuksia liittyy myös tuulivoiman lisärakentamiseen. Pirkanmaalla yritystoimintaa on suunnattu uusille urille tai laajentumaan. Innovaatiotoimintaa ja alustoja kehittämällä tuetaan rakennemuutoksia, joista hyvinä esimerkkeinä ovat mm. BioMediTech- ja Uusi Tehdas hankekokonaisuudet. Keski-Suomessa kehitetään yrityslähtöisesti erityisesti uudistuvat koneet ja laitteet klusteria, joka muodostuu mm. metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä sekä ajoneuvoteollisuudesta. Etelä-Pohjanmaalla painotetaan yritysten kasvua ja kansainvälistämistä, elintarvikeklusterin kehittämistä sekä metalli- ja teknologiateollisuuden verkostoitumista. Satakunnan tavoin Etelä-Pohjanmaalla kehitetään Epanet-toimintaa ja omaa korkeakoulumallia, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston ja oppimisympäristön. Länsi-Suomessa on vahvaa energia-alan kehittämistä. Sen kärkenä on Pohjanmaa, jossa kehittäminen on keskitetty energiateknologiaan ja teollisuuteen ja näitä tukevaan klusteriin. Myös Keski-Suomi on vahvaa bioenergian osaamista ja alan laitteiden valmistusta. Satakunnassa puolestaan on vahva ydinvoimalakeskittymä ja runsaasti tuulivoiman rakentamista ja laitevalmistusta. Yritysrahoituksen käyttö Maakuntien yritysrahoituksessa käyttämät tukimuodot vaihtelevat vain hiukkasen. Yritysten kehittämisavustus kattaa 72,9 % kaikista yritystuista. 11,9 % käytetään Tekesin tukiin toimintalinjoilla 2 ja 8,3 % yritysten toimintaympäristötukiin toimintalinjalla 2. Keski-Suomi ja Satakunta ovat käyttäneet myös hivenen energiatukia. 5,5 % on käytetty Finnvera Oyj lainatuotteisiin muissa maakunnissa kuin Pirkanmaa, joka ei ole

123 käyttänyt lainkaan Finnvera Oyj:n lainatukea. Syynä tähän on ollut tukikehyksen niukkuus ja paikallisen normaalirahoituksen hyvä tarjonta. Taulukko 60: Maakuntien yritysrahoituksen määrät ja osuudet tukimuodoittain vuosina 2007 2014 YHTEENSÄ MAAKUNNAT / Tukimuoto Ete lä-pohjanmaa EAKR + v % Keski-Suomi EAKR + v % Pirkanmaa EAKR + v % Pohjanmaa EAKR + v % Satakunta EAKR + v % Yhtee nsä EAKR + v % Yritysten kehittämisavustus 11 766 680 62 % 46 801 415 78 % 24 587 972 83 % 8 397 657 92 % 17 380 339 190 % 108 934 063 72,9 % Tekes 5 104 337 0 5 838 667 0 0 0 399 638 0 6 492 597 1 17 835 239 11,9 % Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 889 919 5 % 1 415 766 2 % 4 891 874 17 % 266 990 3 % 4 931 912 54 % 12 396 461 8,3 % Energiatuki 0 0 % 1 189 805 2 % 0 0 % 0 0 % 612 345 7 % 1 802 150 1,2 % Finnvera 1 289 177 7 % 4 674 871 8 % 0 0 % 73 913 1 % 2 202 935 24 % 8 240 896 5,5 % Ylimaakunnallinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 149 456 2 % 149 456 0,1 % Tukimuodot yhteensä 19 050 113 100 % 59 920 524 100 % 29 479 846 100 % 9 138 198 100 % 31 769 584 100 % 149 358 265 100 % Osuus yr.rahoituksesta 12,8 % 40,1 % 19,7 % 6,1 % 21,3 % 100,0 % Toimintalinjoilla 2 ja 4 yritysrahoitusta on käytetty painottaen Tekes- ja yritysten toimintaympäristörahoitusta. Niiden määrät toimintalinjaan 1 nähden ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Taulukko 61: Maakuntien yritysrahoituksen määrät ja osuudet myöntöperusteittain vuosina 2007 2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 Yritysrahoitus / Maakunnat / Myöntöperuste Osuus * Kolme suurinta / ohjelma koko * Kolme suurinta / maakunta ja yli 5 % myöntöp erusteet lihavoituina ohjelmsta % Avustus (eakr+valtio) Satakunta Pirkanmaa Keski-S uomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Osuus % Avustus (eakr+valtio) Osuus % Avustus (eakr+valtio) Osuus % Avustus (eakr+valtio) Osuus % Avustus (eakr+valtio) Maakunta yhteensä 100,0 % 31 620 128 100 % 29 479 846 100 % 59 920 524 100 % 19 050 113 100 % 9 138 198 100 % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käy ttöä Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 3. Uuden teknologian sove ltaminen ja käyttöönotto 24,1 % 1,2 % 1,7 % 2,6 % 14,6 % 2 327 873 7,4 % 10 561 167 35,8 % 14 671 881 24,5 % 5 370 377 29,5 % 3 106 586 29,5 % 612 345 1,9 % 0,0 % 1 189 805 2,0 % 0,0 % 0,0 % 834 713 2,6 % 742 674 2,5 % 290 037 0,5 % 278 266 1,5 % 345 900 4,5 % 254 940 0,8 % 1 866 401 6,3 % 1 672 134 2,8 % 3 721 0,0 % 37 936 0,3 % 5 356 337 16,9 % 3 187 159 10,8 % 7 006 900 11,7 % 5 602 863 30,8 % 648 508 6,8 % Uuden yritystoiminnan synty minen 7,7 % 1 855 886 5,9 % 2 584 128 8,8 % 6 711 647 11,2 % 202 806 1,1 % 173 320 1,9 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 5,5 % 2 202 935 7,0 % 0,0 % 4 674 871 7,8 % 1 289 177 7,1 % 73 913 1,0 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 40,6 % 1,4 % 17 525 977 55,4 % 9 362 119 31,8 % 23 691 992 39,5 % 5 355 660 29,4 % Osuus % 4 752 035 56,0 % 798 578 2,5 % 1 176 198 4,0 % 0,0 % 108 013 0,6 % 0,0 % Myöntöperusteena ykkösenä Länsi-Suomessa oli Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto 40,6 %:lla, mikä oli ykkösperuste myös Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pirkanmaalla ykkösperusteeksi on noussut Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen, joka oli koko suuralueella kakkosena 29,5 prosentillaan. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto nousi Etelä-Pohjanmaalla ykköseksi ja oli koko alueen kolmonen 6,8 prosentilla. 6.1.4 Maakuntien kritiikkiä ja huomioita Keskeisenä kritiikkinä maakunnat ovat todenneet, että nykyisiä aluekehitystyön työvälineitä tulee kehittää joustavampaan ja yksinkertaisempaan suuntaan. Myös hallinnonalakohtainen reviirin ja resurssien vartiointi vie pohjaa tarvelähtöiseltä kehittämiseltä (ministeriöiden sektoriohjaus). Tehokkaan ohjauksen kannalta

124 aluekehitykseen liittyviä ohjelmia on ollut Suomessa myös liikaa. Maakuntaohjelma, EU-ohjelmat ja kansainvälisyysosio alueellaan riittävät. Valtion talous on horjahdellut ja vaatinut julkisen talouden sopeuttamista käytettäviin tuloihin. Valtion vastinrahoituksen leikkaus vuosina 2012 2013 sekä maakunnan kehittämisrahan dramaattinen leikkaus ja loppuminen ovat viemässä pohjan paikalliselta kehittämistyöltä ja siirtämässä kaiken paineen niukkenevalle EAKR-rahoitukselle. Alueellisten viranomaisten toimintaympäristö on muuttunut lyhyen ajan sisällä täysin toisenlaiseksi verrattuna ohjelmankauden alkuvaiheisiin. Kansalliset ohjelmat ja rahoitusvälineet tulisi saada nykyistä tiiviimmin yhteistyöhön. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen on luisunut osittain entisestään vähenevän EU-rahoituksen varaan, kun kansallista rahoitusta on ajettu alas julkisen talouden horjuessa. Yrityslähtöisen kehittämisen esteeksi koetaan ohjelmatyön toimintakulttuurin hallintopainotteisuus. Hankkeet ovat keskittyneet muutamien suurimpien toteuttajien käsiin, joille on kertynyt tarvittavaa hallinnollista osaamista ja joiden talous kestää jälkirahoituksen. Hankkeiden tuloksien sijasta huomio kiinnittyy vieläkin liian usein muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Tulevaisuudessa hallintoa suunnattaneen teknisistä yksityiskohdista tulosten arviointiin; keskipisteenä olisivat hankkeiden vaikutusten dynamiikka, vaikuttavuus ja saavutetut tulokset. Kasvuyritykset tarvitsevat yhä enenevässä määrin ulkopuolista riskirahoitusta. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa riskiyrityksiä ovat edelleen pienet. Pääomasijoitus on myös yksi yrityskehittämisen tapa: sijoituksen lisäksi yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin EAKR varoilla Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoimintaa 7,529 miljoonan euron pääomalla. Maakunnat ovat kuitenkin olleet tyytymättömiä pääomarahaston toiminnan käyntiinlähtöön. Se on jäänyt etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa, sen toiminta on ollut läpinäkymätöntä, valintakriteerit ovat liian vaativia ja se ei ole mahdollistanut EU-rahoitteisena suurempaa riskinottoa. Investoivilla yrityksillä haasteena on vakuuksien riittävyys. Kiinteistövakuuksien arvot ovat pudonneet erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Myös rahoituksen riskihinnoittelu vaikuttaa lainan hintaan. Korkotaso Suomessa on kuitenkin edelleen matala euroalueeseen verrattuna. Uusien yritysten perustaminen ja erityisesti korkeasti koulutettujen yrittäjyysaktiivisuuden merkittävä kasvu ovat myönteisiä uutisia. Lähivuosina työvoiman poistumat ovat huipussaan kaikilla työllistäjätoimialoilla. Työvoiman kysynnässä on ollut havaittavissa julkisen sektorin roolin kasvu. Erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista on ollut kasvussa. Tulevaisuudessa työvoimapula kohdistuu myös muihin koulutettuihin mm. insinööreihin. Huolestuttavaa on monien koulutusalojen osaajien tarve siirtyä ja kouluttautua uudelleen paremman työllistävyyden toivossa. Oppisopimuspaikkojen väheneminen ja toiminnan jäykkyydet koetaan erityisesti nuorten työllisyystilannetta heikentävinä näin Nuorisotakuunkin aikana. Myös maakuntien ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa lähtöalueiden tilanteen heikkenemiseen. Uuden ohjelmakauden valmistelu ei ole ollut täysin läpinäkyvää ja avointa. Hallinnon keskittämisen odotetaan tuovan etuja asiakkaille ohjauksen ja koulutuksen osalta (yhdenmukaistaminen). Vaarana on että päätöksentekoon tulee lisäportaita, eikä nopeita hallinnon keventämistoimia tapahdu. Sähköinen hankehallinnointi voi osaltaan lisätä hanketoiminnan läpinäkyvyyttä, jos hankkeen toteuttajalla on sähköisen hallinnointijärjestelmän kautta mahdollisuus seurata oman hankkeensa etenemistä aiempaa sujuvammin ja tehokkaammin. Tulevaisuudessa tulisi erityisesti panostaa aineettomaan arvon luomiseen sekä osaamisen vahvistamiseen ja siirtoon fyysisten investointien tukien kustannuksella. Tekesin vähentyneet varat ja fokuksen muutos uhkaavat jättää paitsi erityisesti potentiaalisia kasvajia. EAKR:lla tulisi pureutua tähän kenttään. Maaseutuohjelmassa siirryttäneen hakuihin myös yrityshankkeissa, mikä vaatii muutosta toimintakulttuurissa ja haastetta viestinnälle.

125 Osaamiskeskusohjelmaan verrattuna INKA-ohjelmassa on keskeistä saada yritykset mukaan hanketoimintaan. INKAssa on pyrittävä aidosti monirahastoiseen toimintaan, vaikka koordinaatio- ja joidenkin ydinhankkeiden rahoitus tulee Tekesin kautta. Oletuksena on että tutkimushankkeissa päästään jatkossa parempaan yhteistyöhön maan eri osissa toimivien tutkimusyksiköiden kesken. INKAan liittyvissä yrityshankkeissa ei ole erityistä ongelmaa silloin, kun voidaan käyttää Tekesin kansallista rahoitusta: voidaan luoda yrityshankekokonaisuuksia, joissa mukana on erikokoisia, myös suuria, yrityksiä eri puolilta maata. Toisaalta oman maakunnan sisällä erilaiset demot, pilotoinnit ja verkostohankkeet vaativat maakunnan sisällä rahoitusinstrumenttien hyvää yhteistyötä. Tietojärjestelmät ovat toimineet hyvin ohjelmakauden loppuvaiheessa. Sähköisten palveluiden lisääntyessä hankkeiden toteuttajia on yhä useammin pitänyt muistuttaa, että aineisto on toimitettava myös kirjallisena. Varsinkin seurantalomakkeet ja raportit ovat olleet sellaisia, jotka hanketoteuttajat olisivat mielellään toimittaneet vain sähköisenä. Raportointiominaisuuksissa on kehitettävää esim. julkinen tietopalvelu ei mahdollista hankkeiden hakemista maakunnittain. ELY-hankkeiden siirryttyä RR-ELY:lle ei ole ollut mitään mahdollisuuksia hakea hankkeita maakunnittain julkisesta tietopalvelusta. Tietojärjestelmän kehittämisessä tulisi jatkossa huomioida tarpeet hankkeiden vaikuttavuuden ja tulosten paremmalle raportoinnille. RR-hallinnon muutokset ohjelmakauden vaihtuessa ovat haaste. Yhteistyö liittojen ja ELYjen kesken on sujunut hyvin, mutta silti siirtyminen RR-ELYyn ohjelmakauden taittuessa aiheutti paljon kysymyksiä ja prosessien kitkaton sujuminen edellyttää koko suuralueen informointia ja kouluttautumista. Päätöksentekoa hidastivat osaltaan Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien poikkeavat näkemykset koordinaatiotarpeista. Siirtymävaiheen osalta lähinnä epätietoisuus asioista ja toimintatavoista aiheutti hämmennystä. Nähtäväksi jää tuleeko hankehallinnointiprosessiin yksi ylimääräinen porras. Uhkana on mm. päätöksenteon hidastuminen, tietokatkokset sekä se, tullaanko esim. RR-ELYissä MYR:n tekemiä painotuksia ja linjauksia sekä maakuntien erityispiirteitä hankevalinnoissa aidosti kunnioittamaan. Pelkona on, että ELY-keskuksissa valtion säästöpaineiden myötä ennen pitkää RR-henkilöstö fyysisesti keskittyy lähes täysin RR-ELY-keskuksiin, vaikka alue- ja paikallistuntemus hankkeita valmisteltaessa ja päätöksentekoon esiteltäessä on oleellisen tärkeää. Tiedossa oleva teknisen tuen vähentyminen ja ELY-keskusten toimintamäärärahojen leikkaukset ovat aiheuttaneet huolta siitä, kuinka päätökset ja maksatukset hoituvat vuodesta 2015 eteenpäin. Niin liitoissa kuin ELY-keskuksissa on jouduttu yt-menettelyihin. Hankevalmistelu, hankeneuvonta, hankeyhteyshenkilön tehtävät, MYR:n ja MYR sihteeristön toiminnan valmistelu on osassa liittoja rahoitettu teknisestä tuesta. Tulevalla ohjelmakaudella ko. toiminnot mm. perusliitoissa siirtyvät budjettivaroista rahoitettaviksi. Jää nähtäväksi, minkälaisilla resursseilla koko RRhallinnointi on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa ja mikä osa siitä voidaan kattaa teknisen tuen varoilla. Ohjelmakauden päättämisestä on kokemusta aiemmilta kerroilta, joten toiminta on ollut sujuvaa. Rahoitusvaltuuksien ennakoiva käyttö ohjelmakauden aikana on keventänyt ohjelmakauden lopun paineita. Ohjelmakausi on päättymässä ja uusi alkamassa vaikean taloustilanteen vallitessa. Sekä rahoituksen hakijat että viranomaiset harkitsevat tarkoin, mihin tuen ja oman rahoituksensa kohdentavat. 6.1.5 Ohjelmatyön tulosten arviointi Ohjelmatyön painopiste siirtyi tällä ohjelmakaudella enenevästi osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja yritysten investoinneista niiden muuhun kehittämiseen. Aikaisemmin tulokset olivat selkeitä; investointi lisäsi kapasiteettia ja edelleen palvelu- ja rekrytointitarpeita. Nyt kehittämistoimet vaikuttavat innovaatioiden ja kehittämistoimien kautta joskus myöhemmin uusien tuotteiden tai markkinoiden kautta, mutta ne eivät kirjaudu avustuksia saaneille hankkeille.

126 Toimenpiteiden yhteisvaikutukset sekä välilliset ja myöhemmät vaikutukset jäävät mittausten ja arviointien ulkopuolelle. Mittaus pohjautuu tuensaajien itsearviointeihin, raportointeihin ja tulkintoihin, joten mittaustulos voi olla hyvinkin löysä ja vaihteleva tuensaajasta riippuen. Suomen aluekehitys- ja EU-ohjelmatyö on hyvin maakuntakeskeinen maakuntaohjelmineen ja maakunnan yhteistyöryhmineen. Maakunnat tavoittelevat suorien tulosten ohella rakenteellisia muutoksia vahvuuksiensa ja strategioidensa mukaisesti. Toisaalta yksittäisten hankkeiden suhteellinen vaikutus kehitykseen voi olla huomattavankin erilainen eri alueilla ja arvioitavissa vasta pitemmän ajan kuluttua jälkeenpäin. Tämä korostaa vaikuttavuuden ja tulosten mittaamista kokonaisvaltaisempien arviointien kautta. Ydinindikaattorit eivät osaamis- ja innovaatiopainotukseen siirryttäessä välttämättä mittaa ohjelmatyön tuloksia tavoitteiden suunnassa. Mittarit ovat välillisiä ja osa niistä on poistettu mittaustuloksesta (Finnveran 2003 tp:t) tai niitä synnyttäneiden rahoitusinstrumenttien käyttöä on rajoitettu rahoituksen määrän tai sääntelyn kautta. Alla taulukossa maakuntien välisessä vertailussa on otettu virallisen laskentatavan mukaisesti Finnveran tulos uusissa yrityksissä ja vertailun vuoksi puolitettu niiden tulokset uusissa työpaikoissa eli oletettu suunnitelluista työpaikoista ainakin puolen toteutuneen. Tämä parantaa myös tulosten vertailua maakuntien panostusten kohdennuksiin nähden. Lihavoituna taulukossa on korostettu niiden maakuntien osuus eri tulosindikaattoreista, jotka ovat ylittäneet niiden 31.12.2015 maksaman EU+valtio rahoituksen. Mukana eivät ole ylimaakunnalliset, pääomarahastosijoitukset eivätkä rakennemuutosvaraukset. Tämän mukaan Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat saaneet parhaat tulokset rahoitukselleen. Taulukko 62: Maakuntien osuudet indikaattorituloksista ja maksetusta EU+valtio -rahoituksesta 31.12.2014 mennessä Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi Satakunta Pirkanmaa Osuus syntyneistä uusista työpaikoista 15,0 % 33,5 % 35,0 % 10,0 % 6,5 % TP:t, sis. Finnveran puolikkaina * 16,8 % 29,5 % 37,6 % 10,4 % 5,7 % Osuus syntyneistä t&k - työpaikoista 9 % 42 % 31 % 13 % 5 % Osuus syntyneistä uusista yrityksistä * 18 % 8 % 56 % 12 % 6 % Osuus EU+v, maksettu 31.12.2014 mennessä 22,0 % 23,9 % 32,9 % 13,5 % 7,8 % * Sis. Finnveran tulokset, uudet yritykset sellaisinaan ja uudet työpaikat puolikkaina Toimintaympäristön muutos ja suhdanteet näkyvät maakuntien bkt-luvuissa joko kasvun pysähtymisenä tai jopa laskuna. Positiivisen poikkeuksen tässä muodostaa Pohjanmaa, jossa kasvua on jo havaittavissa. Maakuntien työttömyysluvut ovat olleet heikkoja vuoden 2008 luottolaman ja sitä seuranneen eurokriisin ajan. Seuraava taulukko perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, joka perustuu otantaan ja on vertailukelpoinen Eurostatin eurooppalaisiin lukuihin.

127 Taulukko 63: Maakuntien työttömyysasteen kehitys ohjelmakauden aikana, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. MAAKUNTA Työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Satakunta 7,3 6,6 6,0 7,5 8,8 6,1 7,4 7,7 7,5 Pirkanmaa 7,9 6,2 7,0 10,0 9,7 9,6 9,2 9,4 9,5 Keski-Suomi 10,3 8,9 8,1 11,2 9,9 9,6 9,1 10,0 10,4 Etelä-Pohjanmaa 7,3 6,1 5,4 7,9 8,2 7,4 7,0 7,6 7,9 Pohjanmaa 5,4 4,2 4,7 5,9 6,6 6,3 6,0 5,6 6,1 Länsi-Suomi 7,9 6,6 6,5 9,0 9,1 8,3 8,2 8,5 8,5 Koko maa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 5,4 5,0 4,8 6,2 6,4 5,8 6,3 6,7 7,3 Työ- ja elinkeinoministeriön luvut ovat vuoden lopun poikkileikkaustietoja ja ne pohjautuvat TE-toimistojen keräämään reaaliaikaisen ja yksityiskohtaisempaan luokitustietoon. Taulukko 64: Maakuntien työttömyysluvut vuoden 2014 lopussa Maakunta Työttömät Alle 25-v. Pitkäaikais- Työllis- Työttömiä Työttömyysnaiset työttömät työttömät tetyt työnhakijoit Työvoima aste % SATAKUNTA 6268 2086 3911 1602 15036 103853 14,5 PIRKANMAA 16210 5407 10545 3401 38529 241918 15,9 KESKI-SUOMI 9622 3592 7145 2534 23008 128435 17,9 ETELÄ- A 4203 1750 1739 904 10757 88601 12,1 POHJANM 3064 1163 1675 879 7709 86113 9,0 Läns i-suomi 39367 13998 25015 9320 95039 648920 14,6 KOKO MAA UUSIMAA Lähde: TEM 151785 50382 98537 34886 363268 2621312 13,9 39819 10226 27955 8484 90856 820857 11,1 Taulukko 65: Bruttokansantuotteen kehitys Länsi-Suomessa ohjelmakaudella, markkinahintaan Länsi-Suomi 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 04 Satakunta 5 406 7 016 7 139 6 600 6 965 7 423 7 798 06 Pirkanmaa 10 725 15 682 16 267 14 566 15 210 16 184 17 383 13 Keski-Suomi 5 648 7 576 7 867 7 330 7 197 7 828 8 181 14 Etelä-Pohjanmaa 3 498 5 071 5 228 4 961 5 059 5 467 5 713 15 Pohjanmaa 4 147 5 735 6 004 5 820 6 343 6 384 6 773 Yhteensä 29 424 41 080 42 505 39 278 40 774 43 286 45 848

128 6.1.6 Maakunnat ja niiden muut seurantatiedot Alla olevassa taulukossa on seurantatietoja, joista käy selville maakuntien hanketyön volyymeja, sidontoja ja maksatusnopeuksia. Kokonaisuutena Länsi-Suomen EAKR-ohjelma on tiiviisti muun Suomen ohjelmien vauhdissa. Koko kehys on sidottu sekä 84,2 % % julkisesta ja 81,9 % EU-v -kehyksestä on jo maksettu. Viimeisellekin käytettävissä olevalle rahoitukselle on löydetty järkevät sidonta- ja käyttökohteet eli ohjelma toteutuu kattavasti. Myös mahdollisten purkautuvien myöntövaltuuksien osalta seuranta on ollut tiukkaa ja maakuntien liitot ovat nopeuttaneet niiden uudelleenkäyttöä mm. lisäämällä maakuntajohtajien viranhaltijapäätösvaltuuksia. Keväällä 2014 uudelleen budjetoitiin ainoastaan teknistä tukea ja takaisinperintöjä. Julkisen rahan sidontojen maksatusvauhdilla mitattuna toteuttamisvauhti on ollut nopeinta Satakunnassa ja hitainta Pohjanmaalla. Satakunnan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on maksatuksissa hivenen muita alempi, mutta Satakunnankin maksatusosuus ylittää Länsi-Suomen tavoiteosuuden 20,7 %. Koko ohjelmassa kuntarahoituksen osuus julkisesta tuesta on maksatuksissa 22,9 % eli tavoitetason yläpuolella, joten valtion kansallisten leikkausten muodostama aukko on pystytty korvaamaan kuntarahoituksella. Ohjelman Lissabonin prosentin ylittävät lähes kaikki maakunnat reilusti. Joukosta erottui selkeästi vain Pirkanmaa, jonka prosentti jäi 71,2 %:iin. Länsi- Suomen EAKR-ohjelman Lissabon-% laski edelleen hivenen 79,7 %:iin eli jäi hivenen ohjelman tavoitteen 81,1 % alapuolelle. Laskuun ovat vaikuttaneet aikaisempina vuosien yritysrahoituksen kysynnän lasku suhdannesyistä ja huomion siirtyminen kuntarahoitukseen valtion leikkausten korvaamiseksi. Länsi-Suomen ylitti kuitenkin muiden ohjelma-alueiden Lissabon-%:t. Taulukko 66: Maakuntien ohjelmatilannetta kuvaavia määrälukuja sekä vertailua muihin EAKR-ohjelmiin vuoden 2014 lopun tilanteessa. YHTEENVETOTIETOJA tilanne 31.12.2014 Länsi-Suomi EAKR ml. Finnvera Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Ylimaakunnallinen Joustovaraus Muu (tt+pos) Sidottu Sidottu Maksettu Kunta+muun julkinen julk./hanke julkinen julkisen rah. Hankkeita, rahoitus, (milj. rahoitus, Maksettu osuus julk. Lissabon-% kpl milj. euroa euroa)* milj. euroa sidotusta maksatuksista 2014 (2013) (2012) 573 48,9 0,085 41,6 85,0 % 23,7 % 86,5 % 87,2 % 86,8 % 1 894 124,4 0,066 99,6 80,1 % 24,7 % 88,2 % 87,1 % 90,0 % 505 89,3 0,177 71,9 80,6 % 25,2 % 71,2 % 73,3 % 71,5 % 278 30,9 0,111 23,8 76,9 % 25,7 % 77,0 % 78,4 % 76,9 % 787 78,1 0,099 66,3 84,8 % 21,3 % 84,9 % 85,2 % 85,7 % 12 4,4 0,370 4,3 97,3 % 25,5 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 74 12,6 0,170 9,4 74,4 % 31,2 % 85,6 % 82,5 % 76,2 % 41 20,3 0,494 18,5 91,3 % 0,0 % 40,7 % 38,9 % 42,9 % L-S yhteensä 4 164 408,9 0,098 335,4 82,0 % 22,9 % 79,7 % 80,2 % 80,6 % E-S yhteensä 2 740 367,4 0,134 316,3 86,1 % 27,6 % 75,0 % 74,7 % 75,7 % I-S yhteensä 6 051 770,6 0,127 598,1 77,6 % 14,6 % 78,3 % 79,8 % 80,8 % P-S yhteensä 5 166 698,8 0,135 604,2 86,5 % 23,8 % 76,0 % 77,5 % 76,3 %

129 6.2 Länsi-Suomen maakunnat Seuraavissa luvuissa käydään läpi Länsi-Suomen yksittäisten maakuntien strategioita, erityisteemallisia painotuksia, ohjelmatyön aikaisempia tuloksia ja vuoden 2014 hanketyötä. Maakuntakohtaisuudella on haluttu korostaa maakuntien keskeistä roolia Suomen aluekehitysjärjestelmässä ja ohjelmatyössä. 6.2.1 Satakunta Satakunta on kokonaan nk. haasteellista aluetta. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien lisäksi Satakunnassa toteutettiin Botnia-Atlantica ohjelmaa (EAKR) ja kansallista osaamiskeskusohjelmaa sekä Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmaa ja myöhemmin KOKO ohjelmaa. Ohjelmien yhteensovittaminen on tapahtunut luontevasti Satakunnassa. Ohjelmien nivellyttäminen maakuntaohjelman toteutukseen on tehty paitsi viranomaisneuvotteluilla, mutta myös MYR:n sihteeristössä ja hankevalmisteluryhmässä hyvinkin onnistuneesti. Hankkeet on käsitelty MYR:n sihteeristön ohella myös MYR:n asettamassa ELY-keskusvetoisessa hankevalmisteluryhmässä, jossa rahoittajien lisäksi on ollut edustus seutukunnilta. Näin ohjelmien toteuttamisen edistyminen on ollut hyvin rahoittavien viranomaisten tiedossa. Aika ajoin maakunnan yhteistyöryhmässä on käyty katsauksen omaisesti eri rahoituslähteitä. Satakunnassa on lisäksi ollut tiivis yhteistyö Satakuntaliiton ja ELY-keskuksen kanssa. MYR:n hankevalmisteluryhmä on käsitellyt kaikki hankkeet maaseudun kehittämishankkeita myöden, joten viranomaiset ovat voineet luontevasti sopia työnjaosta, jollaista on myös tehty. Työllisyys ja talous * Satakunnan vahvuuksia ovat monipuolinen ja erikoistunut teollisuus kuten meriteollisuus, värimetallit, magneettiteknologia, hanat, prosessiteknologia, elintarviketeollisuus, kemiallinen metsäteollisuus sekä energiaosaaminen, logistiikka, hyvinvointiala ja tapahtumamatkailu. Yhteistyö eri toimijoiden välillä maakunnassa on tiivistä ja toimivaa. Satakunnassa on paljon merkittäviä teollisuusyrityksiä ulkomaisessa omistuksessa, mutta globalisaatioon liittyviltä haittavaikutuksilta esim. suhdannetaantumissa on Satakunnassa yleisesti ottaen vältytty. Kaavio 9: Satakunnan työttömyysasteen kehitys 2006-2014 Satakunnan työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Satakunta 11,5 10,2 10,2 12,6 11,5 10,9 11,9 13,0 14,5 L-S EAKR 10,1 9,2 9,8 12,7 11,0 10,5 11,6 13,5 14,6 Koko maa 9,7 8,6 9,1 11,6 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 TEM, vuoden lopun tilanne 31.12.

130 Suhteessa Satakunnan työllisyys on kehittynyt vuosina 2007 2014 jopa paremmin kuin Länsi-Suomessa keskimäärin ja viime vuosina lähes tasatahtiin koko maata seuraten. Työllisyys kehittyi Satakunnassa suhteellisen myönteisesti vielä vuonna 2008 huolimatta loppuvuonna alkaneesta talouden taantumasta ja lisääntyneistä lomautuksista. Yritysten liikevaihdot laskivat tuntuvasti tammi-kesäkuussa teknologia-, kemian ja metsäteollisuudessa ja viennin arvo suorastaan romahti. Rakentaminen, koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus toimivat kuitenkin Satakunnassa taantuman vastapainoina. Rakentamisen tilanteeseen vaikutti positiivisesti mm. Olkiluodon rakentamisen huippu. Työvoiman kysyntä ja työttömyyden aleneminen lisäsivät työnantajien kokemia rekrytointiongelmia pitkälle syksyyn 2008 asti, kunnes loppuvuodesta tilanne muuttui nopeasti teollisuudessa ja rakentamisessa. Vuonna 2009 työllisyys Satakunnassa heikkeni muun Suomen tavoin nopeasti, mutta oli vain hieman alempi kuin Länsi-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Työttömyys lisääntyi lähes kaikissa ammattiryhmissä, vain terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä työttömien määrä laski edelleen hieman. Työllisyystilanne oli vaikea vielä vuoden 2010 alkupuolella, mutta kääntyi parempaan suuntaan loppuvuonna. Satakunnan metsä-, kemianja teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo kohosivat voimakkaasti tammi-kesäkuussa. Lama ja vuonna 2011 yhä selvemmin konkretisoitunut Euroalueen kriisi kohteli Satakuntaa muuta maata suopeammin. Suurilta irtisanomisilta vältyttiin. Panostukset korkeampaan osaamiseen alkoivat vihdoin tuottaa tulosta maakunnan elinkeinoelämässä. Työllisyystilanne parantui vuonna 2011 ja jatkui hyvänä vielä kesällä 2012, mutta kääntyi kesän jälkeen huonompaan suuntaan. Tilanne heikkeni vuoden 2012 aikana niin paljon, että yt-neuvotteluja käytiin yli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimmat yksittäiset irtisanomiset koskivat hanateollisuutta, kuitukankaita, pakkausalaa sekä kemian teollisuutta. Leimallista Satakunnan työllisyydelle on aina ollut hieman muuta maata hitaampi reagointi suhdanteiden sekä taantuessa että parantuessa. Satakunnassa on paljon merkittäviä teollisuusyrityksiä ulkomaisessa omistuksessa, mutta globalisaatioon liittyviltä haittavaikutuksilta esim. suhdannetaantumissa on Satakunnassa yleisesti ottaen vältytty. Satakunnan talouden kehitys jäi loppuvuonna 2013 hyvin vaisuksi teollisuuden melko jyrkän liikevaihdon syöksyn vuoksi. Myös vienti kääntyi laskuun. Palkkasumma kasvoi vielä kuitenkin maakunnan elintarviketeollisuudessa, konepajoilla, metallituotteiden valmistuksessa sekä rakentamisessa ja palveluissa, vaikka vuotta 2013 sävyttivätkin lukuisat yt-neuvottelut. Nyt neuvotteluja ja työpaikkojen vähennyksiä kokivat myös oppilaitokset. Rajuimmat vähennykset koettiin telakkateollisuudessa ja konepajateollisuudessa. Vuosi 2013 oli Satakunnan telakkateollisuudelle tyrmäävä. Rauman telakan tilanne oli heikko jo alkuvuodesta ja syksyllä tehtiin telakan lopettamispäätös. STX:n Rauman telakan lopettaminen merkitsi 620 hengen irtisanomista, jotka konkretisoituvat kesällä 2014. Myös Mäntyluodon telakalta irtisanottiin vuoden loppupuolella runsaasti väkeä. EAKR-osarahoitteisten kehittämisavustuksen lisäksi kansallisella rakennemuutosrahalla on voitu rahoittaa satakuntalaisten meriteollisuusklusteriin liittyvien pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä, kun meriteollisuus määrättiin rakennemuutostoimialaksi. Em. kansallisella määrärahalla käynnistettiin meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämishankkeet Teollisuuteen kilpailukykyä uusilla teknologiaratkaisuilla ja Offshoreliiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille. Satakunnan työllisyysaste v. 2013 oli 68,0 %. Vuonna 2013 työllisyysaste oli Satakuntaa parempi vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Työllisyystilanne kuitenkin heikkeni vuonna 2013 etenkin loppuvuodesta. Satakunnassa irtisanottiin v. 2013 lähes 1600 työntekijää, pääosin teknologiateollisuudesta. Vuoden loppupuolella ilmoitetut työpaikkamenetykset, mm. Rauman telakan nykymuotoisen toiminnan loppuminen, Hollming Worksin Porin konepajan lakkautus ja Mäntyluodon telakan mittavat irtisanomiset realisoituvat vasta vuoden 2014 alkupuolella, jolloin työllisyystilanteen odotetaan edelleen heikkenevän. Tilastokeskuksen ilmoittama nuorten työttömyysaste kohosi 24,6 %:iin ollen hieman koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Nuorten työttömien aktivointiaste oli 37,9 %, joka puolestaan oli selvästi koko maan keskiarvoa parempi. TEM:n työnvälitystilastojen työttömyysasteella mitaten Satakunta pysyi kuitenkin koko vuoden 2013 viiden työttömyysasteeltaan alhaisimman ELY-alueen joukossa. Työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13 %. Heikentynyt taloustilanne on heijastunut myös aloittaneiden yritysten määrään, joka jäi v. 2013 jonkin verran pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 lopussa Satakunnassa toimi 14 238 yritystä. Vuoden aikana aloitti 997 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 927 yritystä. Kasvu jäi siten selvästi v. 2012 2,8

131 %:n nousua matalammaksi heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen myötä. Myös maassa keskimäärin nousu hiipui selvästi, sillä v. 2012 kasvua kertyi vielä 3,9 %. Satakunnassa asuvien henkilöiden ansaitseman palkkasumman nousu jäi vain 0,1 %:iin v. 2013, kun taas valtakunnallisesti kasvua kirjattiin vielä 0,9 %. Vuonna 2014 telakoiden osittaisen alasajon vaikutukset levisivät vähitellen aluetalouteen. Kun myös tärkeiden vientimaiden näkymät pysyvät edelleen melko vaisuina, jäänee tulevaisuuden suhdannekuva jatkossakin heikohkoksi. Energiasektoriin liittyy positiivisia odotuksia lähivuosina. Olkiluodon 4. ydinvoimalan työllistävä vaikutus on alkanut jo näkyä mm. TVOn suorina rekrytointeina liittyen uuden voimalahankkeen valmisteluun. Merkittäviä odotuksia liittyy myös tuulivoiman lisärakentamiseen. Useita tuulipuistoja on jo nyt vireillä. Tuulivoimarakentaminen luo mahdollisuuksia ja työllisyyttä alan rakenteita tekevälle teollisuudelle sekä asennus- ja huoltosektorille koko Satakunnassa. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu työikäisen väestön merkittävä vähenemä lähivuosina, joka lisää osaltaan osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Satakunnassa ollaan erityisesti huolissaan ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen vähentämistavoitteista ja oppisopimuspaikkojen vähenemiseen tähtäävistä suunnitelmista. Alueella on jo nyt insinööripulaa ja tilanne tulee vaikeutumaan, kun aloituspaikkoja joudutaan vähentämään. Esim. tietotekniikan alalla on näkyvissä kasvua, jota osaavan työvoiman saatavuus saattaa rajoittaa. Oppisopimuspaikkojen väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään. Eurokriisin ja heikon taloudellisen tilanteen vaikutukset näkyvät vientiherkillä aloilla varsinkin konepajateollisuudessa ja teknologiateollisuudessa Satakunnassa. Strategia ja toteutunut linjaus * Satakunnan strategiassa painotettiin vuonna 2007 yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä yritystoiminnan kehittämistä. Strategiaa jatkettiin vuosina 2008 2009 lähes identtisenä vanhan ohjelmakauden vastaavan kanssa. Maakunnan suunnitteluasiakirjoissa kehittämisen kärkenä oli edelleen korkeakoulutasoisen koulutuksen kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen. EAKR-ohjelma on ollut tässä todella merkittävässä roolissa. Ohjelmalla on pystytty tukemaan korkeamman osaamisen koulutusrakenteita ja sen kehittämistoimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmän yhteistyöasiakirjan ja maakuntaohjelman linjaukset ovat olleet yhdensuuntaisia ja kehittämisestä on vallinnut maakunnassa vankka tahotila. Valittu strategia on ollut onnistunutta. Suora korrelaatio voidaan nähdä mm. väestökehityksessä. Porin väkiluvun laskusuunta on pystytty kääntämään lievään positiiviseen nousuun. Mielestämme mm. EAKR-rahoituksella on ollut tässä suuri merkitys. EAKR- ohjelman toteutus on edennyt hyvin ja sen avulla on voitu kehittää maakuntaa yhdessä valitun startegian mukaisesti. Länsi-Suomen EAKR- ohjelmasta yritysrahoitusta suunnattiin vuosina 2008 2009 entistä valikoidummin aloittaville ja kasvaville yrityksille sisällöllisesti ohjelman strategiaa tukevaan toimintaan. Maaseudun mikroyritysten hankkeet pyritään ensisijaisesti rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ympäristöhankkeilla tuetaan Lounais-Suomen ympäristöstrategian ja ohjelman toteuttamista. Vuonna 2010 valmistui Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014: osaava, saavutettava, energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Maakuntaohjelmasta saatiin tehtyä tiivis paketti, jossa korostuu entistä enemmän toimenpiteiden yhteensovittaminen ja yhteistyön tarve yli hallinnonala- ja maantieteellisten rajojen. Vuonna 2010 tarkistettiin myös Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2013. Myös ympäristöohjelmaa saatiin tiivistettyä toimenpiteiden ja vastuutahojen osalta. Länsi-Suomen EAKR -ohjelma valjastettiin Satakunnan maakuntaohjelman toteutuksessa vahvasti korkeamman osaamisen kehittämiseen. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovittiin toimintalinjoittain rakennerahasto-ohjelmien alueeellisten varojen suuntaamisesta ja yhteensovittamisesta. Toimintalinja 1:n rahoitusta suunnataan erityisesti kasvuhakuisille pienille ja keskisuurille yrityksille laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan - esim. työllisyyden, liikevaihdon ja viennin kasvun kannalta - merkittäviin hankkeisiin. Toimintalinja 3:ssa tuetaan hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan ja seutujen ulkoista kuvaa sekä edistävät matkailua. Tuettavaa toimintaa on myös mm. luonnonvarojen hallitun käytön edistämiseen, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä rakennusperinnön hoitoon liittyvät hankkeet. Samoin ympäristön tilaa ja veden laatua parantavia sekä vesistöjen käyttömahdollisuuksia lisääviä ja SATAVESI ohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä sekä yhdyskuntatekniikan uudenlaisten ratkaisujen kehittämistä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi.

132 Vuonna 2009 loppupuolella iskenyt lamakausi ei tuntunut yhtä voimalliselta Satakunnassa kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuoden 2011 aikana havahduttiin siihen, että Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Tästä syystä miltei jokaisessa maassa oli isoja paineita alentaa valtion menoja leikkaamalla. Suomessakin etsittiin kuumeisesti säästökohteita ja niinpä valtio, yksipuolisella ilmoituksella, esitti maakuntien yhteistyöryhmille valtio-osuuden leikkaamista loppuohjelmakauden varoista. Pelko varojen leikkaamisesta varjosti ohjelman toteuttamista vuodelle 2012 tultaessa ja se konkretisoituikin vuoden 2012 aikana. Valtiorahan leikkaus merkitsi sitä, että kuntarahaosuuksia piti kasvattaa, jotta kansallisen julkisen rahoituksen yhteissumma täyttyisi. Näin tapahtui myös muissa Länsi-Suomen maakunnissa. Kansainvälinen taloudellinen taantumaan vastattiin elvytyspakettein niin Suomessa kuin EU:ssa. Satakunnassa elvytystoimet tukivat Lissabonin strategian toteutumista. Vuoden 2013 loppuun mennessä Satakunnan Lissabon- % oli 85,2 % ja se ylitti Länsi-Suomen maakuntien keskiarvon ja tavoitetason reilusti, mikä osoitti Satakunnan vahvaa sitoutumista älykkään ja kestävää kasvun edistämiseen. Satakunnassa on EAKR varoin tuettu esim. puettavan teknologian ja magneettiteknologian aloja. Kestävän kasvun hanke on esimerkiksi vihreiden ratkaisujen ja uusioraaka-aineen käsittelyn hyötysuhteen parantamiseen tähtäävän tutkimuksen toimintaedellytysten kehittäminen Tampereen teknillisen yliopiston Rauman yksiköissä. Vuodelle 2014 oli EAKR-rahoitusta jäljellä ELY:ssä lähinnä vain yritystukiin. EAKR-varat käytettiin yrityksen kehittämisavustuksiin (21 kpl) ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksiin (3kpl). rityshankkeilla tuettiin lähinnä yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä. Yritysten toimintaympäristöhankkeet liittyivät yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen digitaalisuuden avulla, merituulivoimarakentamisen edistämiseen sekä optimoinnin ja paikkatiedon pilotointiin ja uusiin avauksiin pk-yrityksissä. Satakuntaliiton jäljellä oleva rahoitus käytettiin yhdessä ELY:ltä saatujen ja hankkeista palautuneiden valtuuksien kanssa lähinnä käynnissä olevien jatkorahoitukseen. Satakuntaliitto on tehnyt esityksen lisärahoitustarpeista ministeriölle, jotta käynnissä olevat hankkeet saadaan kesken jääneiden toimien osalta loppuun saatettua. Taulukko 67: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% 31.12.2014 mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Menoluokka Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus Sidottu EAKR+valtio Osuus % Osuus 9 art. 3 % *) Satakunta 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 8 642 058 16,6 % 19,5 % 18 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 8 273 849 15,9 % 18,7 % 52 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 7 588 306 14,5 % 17,1 % 27 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 7 392 320 14,2 % 16,7 % 354 06* Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 4 428 492 8,5 % 10,0 % 39 08* Muu investointi yrityksiin 3 065 393 5,9 % 6,9 % 42 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 1 845 463 3,5 % 4,2 % 30 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 1 649 756 3,2 % 12 31 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 1 504 330 2,9 % 20 Suurimmat menoluokat yht. 44 389 967 85,1 % 93,1 % 594 Satakunta Yhteensä 52 167 030 84,9 % 680 Kpl

133 Taulukko 68; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Satakunnassa 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 Satakunta / Toimialat 1- ja 2-merkkisinä * Yli 4 % - 5 % toimialat lihavoituina * Kolme suurinta Hankkeen perustiedot Hanke kpl Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Yritysrahoitus yhteensä 603 31 620 128 100 % C Teollisuus (10-33) 228 13 851 948 43,8 % 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olk 10 377 602 1,2 % 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 2 609 249 1,9 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 9 879 431 2,8 % 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 6 629 907 2,0 % 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 27 2 625 090 8,3 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 8 567 585 1,8 % 1. 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 78 4 707 363 14,9 % 27 Sähkölaitteiden valmistus 9 399 309 1,3 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 39 2 003 687 6,3 % 31 Huonekalujen valmistus 6 182 287 0,6 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuoltoja muu ympäristön puhtaanapito (36-39) 10 931 327 2,9 % 38 Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys 10 931 327 2,9 % F Rakentaminen (41-43) 41 531 801 1,7 % 43 Erikoistunut rakennustoiminta 31 374 514 1,2 % G Tukkukauppa ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47) 78 1 501 313 4,7 % 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 29 1 200 954 3,8 % J Informaatio ja viestintä (58-63) 15 620 659 2,0 % 63 Tietopalvelutoiminta 2 311 680 1,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) 70 2 800 504 8,9 % 3. 0 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 25 2 325 718 7,4 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) 7 1 655 833 5,2 % 2. P Koulutus (85) 37 7 223 890 22,8 % Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö 2 348 040 1,1 % % Taulukko 69; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteet Satakunnassa 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * SATAKUNTA / YRITYS RAHOITUKSEN myöntöperusteet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina * Kolme suurinta, plus Finnvera Hanke kpl Hankkeen perustiedot Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Satakunta yhteensä 604 31 769 584 100 % 3. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 38 2 327 873 7,3 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 19 612 345 1,9 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 9 834 713 2,6 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 2 254 940 0,8 % 2. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 28 5 356 337 16,9 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 18 1 855 886 5,8 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 289 2 202 935 6,9 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto 197 17 525 977 55,2 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 4 798 578 2,5 % %

134 Vuoden 2012 lopulla käynnistettiin maakuntaohjelmaprosessi ja loppuvuodesta 2013 maakuntaohjelma käsiteltiin virallisesti lain edellyttämällä tavalla. Maakuntaohjelma kattaa vuodet 2014 2017 ja se myötäilee osaltaan uuden EU ohjelmakauden tavoitteita ja toimenpiteitä. Erityisteemat * Erityisteemojen ensimmäisessä hankehaussa 2007 painotettiin Satakunnan kannalta merkittäviä kärkiklustereita, joita olivat mm. meriklusteri, tietotekniikka ja energiateknologiat sekä elintarvikeala. Teemaosiohaku vietiin läpi kaksivaiheisena hakuna, jossa ideahaku edelsi varsinaista hakua. Kaksivaiheinen haku otettiinkin laajasti käyttöön myös muualla Länsi-Suomessa. Erityisteemojen osalta toteutettiin vuosina 2008 2009 suuralueen linjauksia siten, että painotettiin erityisesti niiden kärkiklustereiden kehittämistä, joissa Satakunnassa on osaamiskeskustoimintaa (meriklusteri, energiateknologiat ja jokapaikan tietotekniikka) sekä elintarvikekehitystä, jolla on muutoin merkittävä työllistävä ja elinkeinopoliittinen vaikutus Satakunnassa. Yllä mainitut teemat on kirjattu maakuntaohjelman ja maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelman painopistealueiksi. Satakunta oli vetovastuullinen mm. hyvinvointiteeman ja meriklusterin osalta EAKR-ohjelmassa. Ko. teemojen osalta koottiin eri toimijoita yhteiseen pöytään. Vuoden 2010 teematoiminnan hankehaku kohdistui kansainvälisen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Aiemmissa hauissa oli painotettu mm. kärkiklustereiden kehittämistä ja nyt haluttiin suunnata haku toisaalle. Satakunnassa kansainvälisen vetovoiman lisääminen on keskeisellä sijalla myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Tavoite tukee myös osaltaa maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöhankkeet olivat vaikeasti istutettavissa em. teemoihin. Parhaiten toimivat energiahankkeet Kärkiklustereiden kehittäminen teeman osalta sekä matkailuun ja kulttuuriympäristöjen tai vesistöjen parantamiseen liittyvät hankkeet Kansainvälisen vetovoiman lisääminen teemassa. Eniten tukea myönnettiin jokapaikan tietotekniikan hankkeisiin ja toiseksi eniten energiateknologioiden kehittämiseen. Em. hankkeita on toteutettu pääasiallisesti normaalilla ohjelmarahoituksella. Länsi-Suomen viimeinen ylimaakunnallinen haku kohdennettiin erityisesti erityisteemoja tukevaan kansainvälistymiseen toimintalinjan 2 puitteissa, oppilaitosten kautta yrityskenttään kohdistuvana ja liittojen rahoittamana. Hankehaku päättyi 10.12.2010, mutta varsinainen hankevalmistelu ja päätökset tehtiin keväällä 2011. Satakuntaliitto oli keskeinen hallinnoija Länsi-Suomen ylimaakunnallisten hankkeiden osalta. Haku onnistui Satakunnan osalta hyvin, sillä hieman yli kymmenen hanketta rahoitettiin. Hankkeista lähes kymmenen kohdentui Satakuntaan. Itse hakuprosessi oli pitkällinen kaksivaiheisine hakuineen. Länsi-Suomen yhteisen pääomarahasto saaminen oli koko ohjelmakauden merkittävin ylimaakunnallinen yhteisponnistus. Siihen liittyivät vuoden 2010 MYAK:ien tarkistukset ja lisäksi sitä varten varattiin myös olemassa olevia maakuntien ohjelmareservejä. Rahaston pääomaksi saatiin runsaat 7,5 m ja sen toiminta käynnistyi vuoden 2011 puolessa välissä. Maakunnissa teematoimintaa jatkettiin maakuntavetoisesti ja Satakunnassa käynnistettiin vuonna 2012 mm. Green ICT Satakunnassa hanke, Uusista polttokennosovelluksista liiketoimintaa hanke ja Ideavalmenta - innovaatioympäristön kehittämishanke. EAKR -ohjelman osalta juuri tällaisia kokeiluluonteisia hankkeita on peräänkuulutettu. Ko. hankkeet tukevat hyvin maakunnan suunnitteluasiakirjoissa asetettuja tavoitteita sekä mm. älykkään ja kestävän kasvun tavoitetta. Vuoden 2014 keväällä käytettävissä oleva rahoitus oli ELY:n yritysrahoitusta ja se kohdistettiin pääosin yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen. Yritysten toimintaympäristöhankkeet liittyivät yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen digitaalisuuden avulla, merituulivoimarakentamisen edistämiseen sekä optimoinnin ja paikkatiedon pilotointiin ja uusiin avauksiin pk-yrityksissä. Rahoitetut hankkeet tukevat maakunnan linjauksia ja rakennerahastoohjelman tavoitteita.

135 Ohjelmatyön aikaisemmista tuloksista Vanhan ohjelmakauden keskeiset hankkeet ovat liittyneet osaamisen kehittämiseen ja näistä merkittävimpiä ovat yliopistotasoisen koulutuksen käynnistäminen ja ylläpitäminen sekä osaamiskeskusohjelma. Satakunnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää ollut Porin yliopistokeskuksen voimakas kasvu ja panostus poikkitieteellisiin koulutusohjelmiin ja tutkimustyöhön. Samoin Satakunnan ammattikorkeakoulun ja osaamiskeskustyön vaikuttavuudet ovat saaneet tunnustusta. Lisäksi on synnytetty automaatioon, elektroniikkaan, elintarviketalouteen, materiaalitekniikkaan, etäteknologiaan ja puettavaan teknologiaan perustuvia yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoja. Ohjelmakausi 2007 2013 ja sen tulokset Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Vuonna 2007 Satakunnassa rahoitettiin uudessa ohjelmassa ainoastaan yritystoiminnan edistämiseen liittyviä hankkeita TE-keskuksen ja Finnveran toimesta. Yritystoiminnan kehittämisen suhteen rahoituslinjauksia on merkittävästi terävöitetty edelliseen ohjelmakauteen verrattuna siten, että EU-rahoitusta suunnataan entistä valikoidummin aloittaville ja kasvaville yrityksille ja sisällöllisesti ohjelman strategiaa (pk-yritysten t&k- toimintaa, innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä, ympäristöystävällistä teknologiaa ja tuotteita, verkostoitumista jne.) tukevaan toimintaan. Maaseudun mikroyritysten rahoituksen siirtyminen Maaseuturahaston tuen piiriin uuden ohjelmakauden alusta on merkittävä muutos, joka aiheuttaa yhteensovitus- ja koordinointitarvetta EAKR-osarahoitteisen yritystoiminnan rahoituksen kanssa. Maaseudun mikroyritysten hankkeita pyrittiin ensisijaisesti rahoittamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta aina kun se on tarkoituksenmukaista. Muiden kuin yrityshankkeiden rahoitus käynnistyi vuodelle 2008 tultaessa ja rahoitusaikataulua kurottiin kiinni vuoden aikana. Satakuntaliitto sai sidottua vuosien 2007 2008 ohjelmarahoituksensa lähes kokonaan. Vuosien 2007 2008 keskeiset hankkeet ovat liittyneet aikaisemman kauden tavoin osaamisen kehittämiseen ja näistä merkittävimpiä ovat yliopistotasoisen koulutuksen käynnistäminen ja ylläpitäminen sekä osaamiskeskusohjelma. Taulukko 70: Vuosina 2007 2008 Satakunnassa käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorake nteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2007: Vuosi 2007: Vuosi 2007: Koneistus J.Salminen Oy 533/0082/460/2007 173 382 euroa. Tuotantotilojen uudistus ja konekannan investoinnit. Visuaalinen kulttuuri ja luovan talouden vaihtoehdot A30019 Vuosi 2008: Vuosi 2008: Vuosi 2008: Westpak Oy 533/0054/460/2008 492 938 euroa. Tuotantolaitteiston uusiminen. TTY:n Rauman tutkimusyksikköjen vakiinnuttaminen ja kehittäminen A30031 Villilän uudet markkinat ja tuotantopalvelut - hanke, A30275 Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Satakunnassa on Porin yliopistokeskuksen eri laitosten toteuttamien kehittämishankkeiden lisäksi kehitetty onnistuneesti myös muita korkeakoulupohjaisia osaamiskeskittymiä, joista esimerkkeinä mainittakoon Tampereen teknillisen yliopiston magneettitutkimuskeskus Ulvilassa, Kankaanpään älyvaateyksikkö sekä Rauman elektroniikka ja hydrauliikkayksiköt, VTT:n innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikkö Porissa, Villilän elokuvien tuotantoyksikkö Nakkilassa, Teknisen korkeakoulun biotekniikan ja ympäristöteknologian tutkimusyksikkö (Satafood) Huittisissa, elintarviketalouden osaamiskeskittymä Pyhäjärvi-instituutti Eurassa sekä valtakunnallinen vesitutkimus- ja laadunvalvontakeskus Vesi-instituutti Raumalla. Innovaatiojärjestelmiä kehitettäessä on saavutettu paitsi toimialojen kasvua myös verkostoitumista. Verkostoitumisella on saavutettu runsaasti synergiaetuja ja selkiytetty kunkin toimijan tehtäväkenttää Satakunnassa. Teknologiakeskus Pripolissa toimiva Prizztech Oy on vastannut materiaalitekniikan etäteknologian osaamiskeskusohjelmien toteuttamisesta yhdessä laajan yrityskentän kanssa. Toimintalinjat 1 ja 2 olivat myöntövaltuuksilla mitattuina Satakunnan selkeästi suurimmat. Toimintalinja 2:ssa jouduttiin tekemään rahamääräistä karsintaa vuonna 2009, mutta 20 % aikaistettu lisäkehys antoi helpotusta. Edelleen

TL 3:ssa oli hieman pelivaraa. TL 3:ssa voitiin käynnistää muutamia projekteja vielä vuonna 2009. 136 TL 1: Yritystoiminnan edistämisen osalta vuosi 2009 oli normaali. Uusia työpaikkoja tai olemassa olevien säilymistä yritystoiminnan uudistamisen kautta syntyi suuressa määrin nimenomaan TL 1. hanketoiminnan tuloksena. Yritykset tosin hakivat tukea selvästi edellisvuotta vähemmän, mutta talouden taantuma ei juurikaan näkynyt avustushakemusten määrässä. Tämä johtui siitä, että seudulliset elinkeinoyhtiöt ja muut julkiset toimijat käynnistivät useita pk-yritysten toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita, joita rahoitettiin vuonna 2009 poikkeuksellisen paljon. EU- osarahoitteisella tuella Tekes-tutkimushankkeisiin ja toimintaympäristön kehittämishankkeisiin oli erityisen suuri merkitys strategisesti, sillä kyseiset hankkeet vahvistavat Satakunnan osaamiskeskittymiä ja innovaatiorakenteita. Vuoden 2009 loppuun mennessä Satakunnan ELY-keskus, Tekes ja Finnvera ovat myöntäneet EAKR-tukea 405 hankkeeseen. Yritystoiminnan edistämisen osalta vuosi 2010, samoin kuin vuosi 2011, olivat hakemusten määrässä hieman normaalia hiljaisempi talouden taantuman vaikuttaessa yritysten aktiivisuuteen. Vuonna 2010 seudulliset elinkeinoyhtiöt ja muut julkiset toimijat jatkoivat vuonna 2009 aloitettujen pk-yritysten toimintaympäristöä kehittävien hankkeiden toteutusta. Uusia toimintaympäristön kehittämishankkeita rahoitettiin vuonna 2010 vain kaksi; maakunnalliseen kulttuurin ja luovien alojen kehittämisen koordinointia ja pk-yritysten verkottamista ydinenergian toimittajaketjuihin. Lisäksi valmisteltiin Pirkanmaalla menestyksellisesti sovellettujen Protomo ja Demola - toimintamallien käyntiinlähtöä, joiden mukainen satakuntalainen sovellus Apparaatti käynnistetiin vuonna 2011. Tavoitteena on suunnata rahoitusta erityisesti kasvuhakuisille pienille ja keskisuurille, 10 250 henkilöä työllistäville yrityksille laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan, esim. työllisyyden, liikevaihdon ja viennin kasvun kannalta, merkittäviin hankkeisiin. TL 2: Satakuntaliiton rahoitus toimintalinjassa keskittyi vuonna 2010 2011 edelleen yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen ja näiden hankkeiden jatkorahoitukseen. Hankkeilla tavoiteltiin hyviä tuloksia mm. yliopistoyksiköiden koulutustarjonnan kehittämisellä ja monipuolistamisella. Hankkeilla onnistuttiin saamaan myös synergiaetuja eri yliopistoyksiköiden kesken. Oman ryhmänsä muodostivat lääninhallinnolta vuonna 2010 periytyneet projektit, joissa kehittämistoiminta painottui toisen asteen koulutuksen edistämiseen. Nähtiin, että toimintalinjalle 2 tarvittiin lisärahoitusta ohjelmakauden viimeisille vuosille. EU-osarahoitteisella tuella Tekes-tutkimushankkeisiin ja toimintaympäristön kehittämishankkeisiin vahvistettiin Satakunnan osaamiskeskittymiä ja innovaatiorakenteita. TL 3: Pyrkimyksenä on ollut toteuttaa maakunna yhteistyöasiakirjaan kirjattuja painopisteitä kuten luonnonvarojen hallitun käytön edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, veden laatua parantavia ja vesistöjen käyttömahdollisuuksia lisääviä kuin myös SATAVESI - ohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä. Ympäristökeskuksella oli ohjelmakauden alussa vaikeuksia löytää sopivia hankkeita toimintalinjaan 2. Toimintalinjaan 3 oli helpompi löytää "perinteisempiä" ympäristön tilan parantamiseen liittyviä hankkeita. Osittain myös rahoituksen pilkkominen haasteelliset alueet / teemaosio on vaikeuttanut toteutusta. Toimintalinjassa 3 rahoitettiin pääasiallisesti vesienhoitoon ja vesistöjen tilan parantamiseen sekä kulttuuriympäristöihin liittyviä hankkeita. Vuonna 2010 tehtiin näiden hankkeiden osalta jatkorahoituspäätöksiä. Vuonna 2010 rahoitettiin VARELYn ensimmäinen tuulivoimatuotantoon liittyvä hanke; Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa LTSS. Uutena hankkeena ja asiakokonaisuutena käynnistyi ilmastonmuutokseen liittyvä hanke: Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Pienillä panoksilla em. toimin saatiin vaikuttavia tuloksia aikaan.

Taulukko 71: Vuosina 2009 2011 Satakunnassa käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakentee t TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2009: Vuosi 2009: Vuosi 2009: Oy Fiblon Ab 533/0026/460/2009 480 000 euroa. Tuotantolinjaston automatisointi. Elintarviketalouden ja vesiensuojelun innovaatiorakenteiden ja -osaamisen vahvistaminen Satakunnassa, A30266 Jättiputki kuriin Satakunnassa, A30740 Vuosi 2010: Vuosi 2010: Vuosi 2010: Starcke Oy SAT/0042/05.02.09/2010 454 800 euroa. Uuden tuotantorakennuksen käyttöönotto. Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessa - Pro Machine Vision, A30746 Jätevesiosaajat yhteen, A30987 Vuosi 2011: Vuosi 2011: Vuosi 2011: Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa, A31089 Favorit Tuote Oy SAT/0097/05.02.09/2011. Tuotannon uudistamishanke. Kansalliset puistot (teemahanke / innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen/tl3), A31455 137 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Väestötappiokierteen pysähtymistä ja väestökehityksen kääntymistä vuonna 2011 lievään nousuun voidaan osaltaan selittää sillä, että mm. rakennerahastotoiminnassa oli panostettu korkeamman osaamisen tukemiseen ja erityisesti Porin yliopistokeskuksen aseman vahvistamiseen. Ympäristöhankkeilla toimintalinjoissa 2 ja 3 oli edistetty Lounais- Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. TL 1: Yritystoiminnan edistämisen osalta vuosi 2012 oli hiljaisempi talouden epävarmuuden vaikuttaessa yritysten aktiivisuuteen. Yritystoiminnan edistämisen osalta vuosi 2013 oli jo hakemusten määrässä edellisvuotta vilkkaampi. Talouden epävarmuus vaikutti silti edelleen yritysten aktiivisuuteen, sillä yrityksille myönnettiin tukea lähes sama määrä kuin vuonna 2012, vaikka myönteisiä päätöksiä tehtiin enemmän. Vuosina 2012 2013 seudulliset elinkeinoyhtiöt ja muut julkiset toimijat käynnistivät aikaisempien vuosien tavoin useita pk-yritysten toimintaympäristöä kehittäviä ja maakunnan osaamiskeskittymiä ja innovaatiorakenteita vahvistavia hankkeita, joiden toteutus jatkui vielä vuonna 2014. TL 2: Toimintalinjan 2 rahoitus keskittyi yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen. Rahoituspäätöksiä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 12 kpl, joista 5 oli uusia projektipäätöksiä. Kehittämistoimintaa vaikeutti keskushallinnon yksipuolinen päätös valtion rahan leikkaamisesta ohjelmakauden kahtena viimeisenä vuotena. Satakuntaliiton rahoittamana aloitettiin vielä vuonna 2013 yhteensä 13 uutta projektia. Näistä seitsemän kohdentui yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen. Toimintalinja 2:n rahoituksella valmisteltiin myös maakunnallista elintarvikestrategiaa, joka palvelee erityisesesti Kaakkoisen Satakunnan vahvaa elintarvikeklusteria, mutta myös koko maakuntaa ja koko elintarviketuotannon arvoketjua. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti vuonna 2013 toimintalinjassa 2 kaksi uutta hanketta: Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen ja Selkämeren arvojen ja mahdollisuuksien välittäminen luontomatkailuyrittäjille, jotka osaltaan tukevat toimintalinja 3.n Satakunnan valitsemia painopisteitä. TL 3: Suurimpana kokonaisuutena olivat vesienhoitoon ja vesistöjen tilan parantamiseen liittyvät hankkeet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teettämän selvitystyön Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rakennerahastohankkeiden tulokset ja vaikutukset ohjelmakaudella 2007 2013 perusteella hankkeet olivat onnistuneet vähintäänkin kohtuullisesti. Vuonna 2013 kaikki varat ml. maksatuksista säästyneet varat oli sidottu käynnissä oleviin projekteihin tai vähintäänkin varattu strategisesti keskeisten toimintojen ylläpitämiseen siihen asti, kunnes uuden ohjelmakauden varat olisivat käytettävissä vuoden 2014 aikana.

Taulukko 72: Vuosina 2012 2013 Satakunnassa käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakente et TL 3: Toimintaympäris tö Vuosi 2012: Vuosi 2012: Vuosi 2012: Purso Tools Oy SAT/0057/05.02.09/2012 Tuotantomenetelmienkehitys- ja koneinvestointihanke. Magneettiteknologiakeskus 2012/13, A32000 Selkämeren helmet Satakunnassa - Selkämeren kansallispuiston kehittämissuunnitelma, A31757 Vuosi 2013: Vuosi 2013: Vuosi 2013: Uusioraaka-aineen käsittelyn hyötysuhteen parantamiseen tähtäävän tutkimuksen toimintaedellytysten kehittäminen Tampereen teknillisen yliopiston Rauman yksiköissä 2013, A32363 Pintos Oy SAT/0113/05.02.09/2013 Uuden tuotantolinjan käyttöönotto. Rauman kyläalueiden kehittäminen /maisemaosayleiskaavat, A32435 Vuoden 2013 loppuun mennessä Satakunta on sitonut hyvin 98,3 % ja maksanut 73,8 % käytettävissään olevasta EAKR+valtio kehyksestään. 138 Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 * Satakunnan ELY:lle jäi kevääksi 2014 EAKR:n säästyneitä kehyksiä noin 1 240 000 euroa ja kun uudelleenbudjetoituja varoja saatiin keväällä 2014 276 000 euroa lisää, niin valtuutta oli käytettävissä yhteensä noin 1 500 000 euroa. Rahoituspäätöksistä 21 kpl oli yrityksen kehittämisavustuksia ja 3 kpl yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia. Yrityshankkeilla tuettiin lähinnä yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä. Yritysten toimintaympäristöhankkeet liittyivät yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen digitaalisuuden avulla, merituulivoimarakentamisen edistämiseen sekä optimoinnin ja paikkatiedon pilotointiin ja uusiin avauksiin pk-yrityksissä. Rahoitetut hankkeet tukivat maakunnan linjauksia ja rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Kesällä 2014 jäljelle jääneet 65 000 euroa siirrettiin Satakuntaliitolle. Toimintaympäristöhankkeet olivat tärkeitä maakunnalle, koska ne kohdentuivat Satakunnan kannalta strategisesti tärkeille toimialoille. TL 1: Yritysten toimintaympäristöhankkeet liittyivät yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen digitaalisuuden avulla. Toimintalinjan hankkeista mainittakoon TTY-Säätiön hanke Optimointi ja paikkatieto yritysten toiminnan kehittämisessä ja tehostamisessa (SAT/0120/05.02.09/2013). Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti satakuntalaisten pk-yritysten ajanmukaistamiseen ja tehokkuuteen. Hankkeessa kerätään optimoinnin ja paikkatiedon hyödyntämisestä kiinnostuneet tekijät ja toimijat yhteen sekä innovoidaan asiaan liittyviä tutkimus-, liiketoiminta- ja kehittämismahdollisuuksia. Hankkeessa viedään optimointiin ja paikkatietoon liittyvää tieteellistä tietämystä ja osaamista satakuntalaisiin pk-yrityksiin. Hankkeessa toteutetaan neljä erilaista optimointiin ja paikkatietoon liittyvää yrityspilottia. Hanke pyrkii vaikuttamaan vähintään 10 pk-yritykseen. Tuen määrä 100 800 euroa. Toinen merkittävä hanke oli Satakunnan Ammattikorkeakoulun DIGI-S hanke (SATELY/0005/05.02.09/2014), jonka tavoitteena on ICT:tä hyödyntämällä luoda pk-yrityksille sekä olemassaolon edellytyksiä että kilpailuetua. Teknologinen kehitys (tietoliikenneverkot, datanopeudet ja päätelaitteiden kehittyminen) tulee muuttamaan yritysten liiketoiminnan arvon luontia merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Digitaalisuus lyö voimakkaasti läpi teollisuudessa. Satakunta elä voimakkaasti teollisuudesta, jota muokkaavan rakennemuutoksen haasteisiin vastaaminen on alueen elinvoimaisuudelle kohtalonkysymys. Tuen määrä 213 500 euroa.

139 Kolmantena on Prizztech Oy:n hanke Merituulivoimarakentamisen keskittymä SAT/0018/05.02.09/2014, jonka päätavoitteena on käynnistää prosessi, jolla M20-alueesta kasvaa Itämeren merituulivoimarakentamisen keskittymä. Hankkeen taustalla on Suomen ensimmäisen merituulipuiston rakentaminen, joka alkaa vuonna 2015. Mäntyluodon ja Tahkoluodon alue tarjoaa rakentamiselle erinomaiset olosuhteet. Tahkoluoto on ehdolla demotuulipuistoksi, jota TEM tulee rahoittamaan 20 miljoonalla eurolla. Päätavoitteeseen pyritään seuraavien osatavoitteiden avulla: Osoittaa Mäntyluoto-Tahkoluoto alueen soveltuvuus ja vahvuudet rakentamiskeskittymäksi. Tunnistaa synnytettävän keskittymän palvelutarpeet ja linkittää pk-yrityksen niihin. Houkutella alan kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan alueelle. Luoda keskittymälle toimintamalli, tiekartta ja visio. Kasvattaa demopuiston kotimaisuusastetta ja referenssivaikutusta erityisesti Itämeren altaalla. Edesauttaa merituulipuiston toteutumista Tahkoluotoon. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan 50 pk-yritykseen ja sen tuen määrä on 125 905 euroa. TL 2: Satakuntaliitolle jäi kevääksi 2014 muutama satatuhatta euroa, jotka sidottiin yhdessä ELY:ltä saatujen ja hankkeista palautuneiden valtuuksien kanssa käynnissä olevien jatkorahoitukseen ja yhteen uuteen hankkeiseen. Satakuntaliiton rahoittama uusi hanke oli Vihreät ratkaisut (A32748), jonka tavoitteena on yliopistollisen teknillisen koulutuksen monimuotoistaminen vihreiden ratkaisujen avulla. Satakuntaliiton EAKR-rahoitus ja osaamiskeskusohjelman toimenpiteet tukivat näin hyvin toisiaan. Näkemyksemme mukaan ilman näitä rahoitusintrumentteja Satakunnassa tälläkin hetkellä alhainen TKI-rahoitusosuus olisi vielä enemmä jäljessä valtakunnan keskitasosta. Edellä mainitut rahoitusinstrumentit ovat Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamisen ydintä ja myös EU 2020 strategiaa tukevia. Taulukko 73: Vuosina 2014 Satakunnassa käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorake nteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2014: Vuosi 2014: Vuosi 2014: Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy SAT/0005/05.02.09/2014 Digitaalisuuden edistäminen Seaside Industry Park Rauma, A32528 Siikaisten Hirvijärven kunnostus- ja hoitohanke, A32426 Satakunnassa. Taulukko 74: Satakunnan sidonnat 31.12.2014 Sidonnat 31.12.2014 maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl Satakunta 1 2 3 24 006 253 2 489 653 23 260 76 382 318 26 519 166 610 28 172 101 7 724 875 997 151 4 256 726 36 894 128 93 10 090 405 4 148 967 463 838 2 860 071 14 703 211 84 Satakunta Yhteensä 62 268 759 14 363 495 1 484 250 83 499 115 78 116 504 787 Vuoden 2014 loppuun mennessä Satakunta on maksanut 83,8 % sitomastaan EAKR+valtio rahoituksesta. Taulukko 75: Satakunnan maksatukset 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Sa ta kunta 1 2 3 Maksatukset 31.12.2014 Muu Maksett u EU+v Kmj/julk.yht. EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. sidonnoista Sid. Maks. 17 745 399 2 205 738 0 58 561 390 19 951 137 73,9 % 9,5 % 11,1 % 25 607 931 7 058 088 958 343 3 566 907 33 624 362 90,9 % 23,6 % 23,8 % 8 813 699 3 620 752 246 796 2 700 738 12 681 246 87,3 % 31,4 % 30,5 % Satakunta Yhteensä 52 167 030 12 884 577 1 205 138 64 829 035 66 256 745 83,8 % 20,3 % 21,3 %

140 Taulukko 76: Satakunnan ydinindikaattoritulokset 31.12.2014 Maakunta Viranomainen Uudet joista Uusista työp. joista Uusia joista työpaikat naisten T&K-työp. naisten yrityksiä naisten Satakunta Satakunnan ELY, kehittämisav. 736 247 20 5 18 2 Satakunnan ELY, toimintaymp.tuki 32 8 Satakunnan ELY, energiatuki 12 1 1 Tekes 31 10 19 9 Satakuntaliitto 252 101 46 14 47 20 Varsinais-Suomen ELY 27 17 3 2 0 0 Finnvera (suunniteltu) 598 131 187 33 Satakunta yhteensä (UTP: pl. Finnvera) 1 090 383 88 30 253 56 EU:n yleisistä tavoitteista ja läpikäyvistä periaatteista Kumppanuutta on korostettu Satakunnassa ohjelmakauden alusta lähtien. Ohjelmatyö on luonut pysyvän yhteistyömallin alueelle, jota kuitenkin pitäisi aina säännöllisesti arvioida ja tarvittaessa kehittää kuten muitakin prosesseja. Hanketasolla yhteistyötä ja kumppanuutta on edistetty tiettyihin teemoihin liittyen, esim. Vesihuoltoosuuskuntien toiminnan kehittäminen ja Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Usein hankkeissa vaadittiin toimijoilta hakuvaiheessa kumppanuutta ja hankkeiden edetessä edellytettiin hankkeen hyvien käytäntöjen levittämistä. Teemaosiossa on edistetty kumppanuutta erityisesti ympäristökeskuksen osalta. Kestävä kehitys on huomioitu Satakunnassa erityisesti terveellisen työympäristön kehittämisen näkökulmasta. Ympäristökeskuksen hankkeilla on edistetty lähes kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita. Kestävää kehitystä edistettiin välillisesti hankkeilla kuten Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot, Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö, Ihmisten elinympäristöt ja terveys sekä Kulttuuriympäristöjen suojelu. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannettiin mm. ympäristöhankkeilla kuten esim. Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen. Tasa-arvokysymysten huomioimista hankevalmistelussa ja arvioinnissa tulisi parantaa osana hankkeiden vaikutusten arviointia. Tämä tullee korostumaan entisestään tulevalla ohjelmakaudella. Valintakriteerit Satakuntaliitossa käytettiin EAKR toimenpideohjelman valintakriteereitä. Lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjassa oli toimintalinjoittain määritelty painotuskriteereitä, joilla oli keskeinen rooli hankkeita valittaessa. Maakuntaohjelma ja sen painotukset nousivat entistä keskeisimmiksi ja ohjaavimmiksi kriteereihin nähden. Lisäksi VARELYssä hankkeet arvioidaan ELYn omien kriteerien (= Hanke toteuttaa Lounais-Suomen ympäristö-strategiaa ja -ohjelmaa 2007 2013 sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan painotuksia) pohjalta. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Rekrytointiongelmat ovat talouden taantumasta johtuen olleet vähäisiä. Ne ovat pääosaltaan kohdistuneet terveydenhoito- ja sosiaalialalle. Työikäinen väestö vähenee kuitenkin Satakunnassa jatkossa yli 2000 hengellä vuosittain, mikä vääjäämättä aiheuttaa osaamisvajetta useilla aloilla, esim. metalliteollisuudessa ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Myös käsityötä vaativalla elintarviketeollisuudella on odotettavissa haasteita osaavan työvoiman suhteen. Sama koskee myös matalapalkkaista palvelutyötä.

141 Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? * Ohjelmakauden alkuvaiheessa EURA2007 oli vielä keskeneräinen ja uudelle käyttäjälle vaikea järjestelmä. Myös hallintoviranomaisen ohjeistus oli vuonna 2008 puutteellista. Rahoituksen pilkkominen haasteellisille alueille ja teemaosioihin vaikeutti hankkeiden rahoittamista ja sekavoitti ohjelman toteutusta. EAKR toimenpideohjelma on hidas työkalu, eikä se taivu nopeaan elvytykseen, jota heikentyneet suhdanteet olisivat edellyttäneet. Aluekehitystyön työvälineet eivät aina olleet riittävän joustavia, joten kansallisia ja EU- osarahoitteisia välineitä tulisi ehdottomasti suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä. Lisäksi aluekehitykseen liittyviä ohjelmia oli aivan liikaa. Yksi maakunnallinen ohjelma/strategia (esim. maakuntaohjelma) olisi riittävä. Satakuntaliiton osalta voitiin todeta, että kehittämisen painopisteet olivat oikean suuntaiset. EAKR toimenpideohjelmalla pystyttiin vastaamaan hyvin alueen tarpeisiin. Jos jotain voitaisiin suunnata tämän hetken arvion mukaan toisin, niin ehkä TL 2.n mukaisen kehittämistoiminnan rahoitusta voitaisiin ajatella lisättävän TL 3.n kustannuksella. Siirtyminen RR-ELYyn ohjelmakauden taittuessa aiheutti paljon kysymyksiä ja prosessien kitkaton sujuminen edellyttää koko suuralueen informointia ja kouluttautumista. Siirtymävaiheen osalta lähinnä epätietoisuus asioista ja toimintatavoista aiheuttaa hämmennystä. Kohtuuttoman paljon hukattiin voimavaroja hallintouudistukseen, joka olisi pitänyt saada päätökseen jo paljon aiemmin. Nähtäväksi jää tuleeko hankehallinnointiprosessiin yksi ylimääräinen porras, joka hidastaa entisestään päätöksentekoa. Tietojärjestelmät ovat toimineet hyvin ohjelmakauden loppuvaiheessa. Tietojärjestelmän kehittämisessä tulisi jatkossa huomioida tarpeet hankkeiden vaikuttavuuden ja tulosten paremmalle raportoinnille. Satakuntaliitossa tekninen tuki riittää ohjelmakauden 2007 2013 toimenpiteiden loppuun saattamiseen, eikä Satakunnan ELY:ssä teknisen tuen riittävyydestä ole aiheutunut ongelmia. Hankevalmistelu, hankeneuvonta, hankeyhteyshenkilön tehtävät, MYR:n ja MYR sihteeristön toiminnan valmistelu on hyvin pitkälti rahoitettu teknisestä tuesta. Tulevalla ohjelmakaudella ko. toiminnot mm. perusliitoissa siirtyvät budjettivaroista rahoitettaviksi. Eli työ ei katoa mihinkään, mutta perusliittojen rahoitettavaksi tulee joka tapauksessa vähintään 1 htv lisää. Pääomarahastotoiminta Pääomasijoitustoiminta on jäänyt aika etäiseksi osaksi ohjelman toimeenpanoa. Ensinnäkin sijoitustoiminta lähti suhteellisen kivuliaasti alkuun ja toisekseen siitä on aika huonosti tiedotettu. 6.2.2 Pirkanmaa Pirkanmaa on nk. haasteellista aluetta lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseutua, jossa EAKR-ohjelman toimintalinjaa 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien lisäksi alueella toteutetaan useaa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmaa. Tampereen osaamiskeskuksen (2007 2013) toteutuksesta vastaavat Teknologiakeskus Hermia Oy (Jokapaikan tietotekniikka, Digitaaliset sisällöt, Älykkäät koneet, Nano- ja mikrojärjestelmät, Tulevaisuuden energiateknologiat) ja Finn-Medi Tutkimus Oy (Hyvinvointi ja HealthBio - osaamisklusterit). Vuoteen 2010 saakka Pirkanmaalla toimi myös kaksi aluekeskusohjelmaa: Tampereen seudun aluekeskusohjelma ja Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma. Valtakunnallista maaseutupoliittista erityisohjelmaa toteuttaa Pirkanmaalla neljä alueellista osiota: Elävää maaseutua Kaakkois-Pirkanmaalla -ohjelma, Lounais-Pirkanmaan amo-ohjelma, Uusien avausten Ylä- Pirkanmaa -ohjelma ja Luoteis-Pirkanmaan amo-ohjelma. Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan 5.5.2011 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Pirkanmaan ICT-toimialan rakennemuutokseen on ohjattu äkillisen rakennemuutostilanteiden erityisrahoitusta rakennerahasto-ohjelmasta. Vuonna 2013 Pirkanmaan liitto sai joustovarausta Mediapoliksesta Suomen mediacity ja

142 Tuotannosta kilpailuetua Saksa-yhteistyöllä -hankkeille. Hankkeilla on pystytty pureutumaan Pirkanmaan rakennemuutoksen kannalta keskeisiin haasteisiin, kun ennen kaikkea perinteisten teollisuustyöpaikkojen sekä vakiintuneiden ICT-toimialan työnantajien tarjoamien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Rakennemuutosvaroilla on lisätty edellytyksiä luoda kasvua uusiin suuntiin. Ylä-Pirkanmaalla kasvua on haettu palveluliiketoiminnan vahvistamisesta ja paperiteollisuuden prosessien sivuvirtana syntyvän kuitusaven tarjoamista uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Maakunnan keskusseudulla rakennemuutosvaroin on vahvistettu ICT-alan osaajien työllistymistä ja haettu keinoja mm. ulkomaisten investointien avulla luoda uutta kasvua yrityksiin. Niin ikään on tuettu Tampereen muotoutuvaa ja kasvavaa media-alan osaamiskeskittymää Mediapolista. Ohjelmakaudella 2007 2013 kansallista osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) on toteuttanut 13 valtakunnallista osaamisklusteria, joista kuhunkin on kuulunut 4-7 alueellista osaamiskeskusta. Tampereen seudun osaamiskeskus on ollut yksi näistä. OSKE päättyi vuoden 2013 lopussa. Tampereen seudun OSKEn käytännön toteutuksesta ja strategisten klusterien kehittämisestä vastasivat Innovaatio Oy Uusi Tehdas (ent. Hermia Oy) (osaamisklustereinaan digitaaliset sisällöt, energiateknologia, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä älykkäät koneet) sekä FinnMedi Oy (hyvinvointi ja HealthBio) tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Uusi Tehdas (/Hermia) vastasi lisäksi Älykkäiden koneiden kansallisen klusteriohjelman koordinoinnista. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttaminen alkoi vuonna 2014. INKA korvaa osittain vuonna 2013 päättyneen Osaamiskeskusohjelman. INKA täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja kuten Tekesin ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa. Näistä Tampereen kaupunkiseutu on vetovastuussa älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden teemassa ja kumppanina tulevaisuuden terveyden teemassa. Ohjelman odotetaan entisestään vahvistavan maakunnan asemaa kansallisesti ao. sektoreiden suunnannäyttäjänä. Kansallisista varoista myönnettiin vielä vuodelle 2014 maakunnan kehittämisrahaa. Vaikka sen laskeva volyymi varsinkin viimeisinä vuosinaan on ollut rakennerahastovaroihin verrattuna huomattavasti pienempi, se on erinomaisesti täydentänyt Pirkanmaan liiton mahdollisuuksia hanketoiminnan kautta tapahtuvaan aluekehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahaa on käytetty erityisesti EAKR-hankkeita pienempien kehittämishankkeiden toteutukseen, esim. erilaisten selvitysten toteuttamiseen. Ohjelmien sisällöllinen yhteensovittaminen on ollut keskeinen näkökulma ohjelmakauden 2007 2013 aluekehittämisessä Pirkanmaalla. Pirkanmaan liitto on tehnyt aihetta käsittelevän julkaisun Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla. Sen keskeisiä johtopäätöksiä on, että aina isot muutokset eivät ole olleet täysin suunniteltuja, vaan tiettyä kehityspolkua edeten on päädytty toivotun suuntaiseen kehitykseen. Julkaisussa esitellään viisi kehittämiskokonaisuutta, joista kutakin on rakennettu vaiheittain yhdistellen rahoitusta eri ohjelmista. Näihin kokonaisuuksiin kuuluvat mm. Valkeakoski Campus, Uuden tehtaan innovaatio- ja toimintaympäristön kehittämishankkeet sekä biomeditech-toimialan kehittämis- ja investointihankkeet. Näiden maakunnan ja jopa kansainvälisen tason menestystarinoiden taustalla on niin maakunnan kehittämis- ja osaamiskeskusohjelma- kuin rakennerahastorahoitusta sekä EAKR- että ESR-ohjelmasta. Julkaisu on saatavilla Pirkanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta www.pirkanmaa.fi Työllisyys ja talous Vuosina 2007 2008 Pirkanmaan työttömyysaste myötäili Länsi-Suomen keskiarvoa. Pitkään myönteisesti kehittynyt työllisyystilanne alkoi heikentyä Pirkanmaalla vuodenvaihteessa 2008 2009 luottolaman ja talouden taantuman seurauksena. Vientiteollisuusvetoisessa maakunnassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi koko maata voimakkaammin. Talouden nopea ja jyrkkä taantuma näkyi erityisesti rakennus-, metalli- ja koneenrakennusaloilla. Irtisanomisia ja lomautuksia tapahtui useissa maakunnan merkittävissä yrityksissä. Pelkona oli laman pitkittyessä, että lomautukset muuttuisivat irtisanomiksi ja menetettäisiin suuret määrät työpaikkoja. Myös kuntasektori oli sopeuttanut toimintaansa (menojen karsintaa, lomautuksia) verotulojen pudotessa. Tämä heikensi myös kehittämistoiminnan kuntarahoitusnäkymiä. Vielä tuolloin kotimarkkinakysyntään perustuva palvelusektori pärjäsi hyvin. Synkimmillään tilanne oli joulukuussa 2009, jolloin työttömänä oli keskimäärin 13,7 prosenttia Pirkanmaan työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli tällöin yli 32 000. Taantuma supisti erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työvoiman kysyntää. Tammikuussa 2010 työttömiä työnhakijoita oli eniten teollisen työn toimialoilla, joista suurin osa oli konepaja- ja rakennusmetallityössä. Vuoden takaiseen verrattuna teollisen työn ammatinharjoittajien työttömyys oli lisääntynyt yli 35 prosenttia. Sittemmin työttömien määrä lähti laskusuuntaan. Vientivetoisella Pirkanmaalla taantumasta toipuminen alkoi vuonna 2010, ja suotuisa kehitys jatkui pääosin vuoden

143 2011 aikana. Loppuvuonna 2011 taloudellisten toimien epävarmuutta lisäsivät huoli julkisten talouksien velkaantumisesta ja Suomen viennin heikentyminen. Työttömyys väheni Pirkanmaalla vuonna 2011 vauhdikkaammin kuin useimmissa muissa maakunnissa. Avoimet työpaikat lisääntyivät palvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla, ja hieman vähentyivät teollisuudessa, kaupallisessa työssä ja asiantuntija-aloilla. Tästä huolimatta maakunnan työttömyysaste pysytteli runsaan prosenttiyksikön keskimääräistä korkeampana (2011: 10,6 %, koko maa 9,4 %). Työttömyys oli yleisintä Etelä-Pirkanmaalla ja vähäisintä Lounais-Pirkanmaalla. Vuodenvaihteessa 2012 Tampereen kaupungin työllisyysaste oli maan 16 suurimman kaupungin joukosta kuudenneksi korkein (12,8 %). Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan 5.5.2011 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Ylä-Pirkanmaalla käynnistettiin kaksi EAKR-rahoitteista ÄRM-hanketta (Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin KUMARA) sekä lukuisia yrityshankkeita. Keväästä 2011 lähtien Nokian uusista strategisista valinnoista (Microsoft-ekosysteemin rakentuminen) nopeasti edennyt ICT alan murros kosketti välittömästi Pirkanmaalla n. 2000 henkilöä. Vuoden aikana syntyi paljon toimintojen uudelleenjärjestelyjä, esim. Nokian Accenture yhteistyö, Intelin järjestelyt ja huomattavia uudelleenarviointeja alan muissa yrityksissä. Esim. Nokian Bridge -ohjelman kautta Nokiasta irtisanoutuneet eivät pääsääntöisesti olleet TE toimistoon työnhakijoiksi kirjautuneina, mutta olivat aktiivisten toimenpiteiden piirissä. Kaavio 10: Pirkanmaan työttömyysasteen kehitys 2006 2014 Pirkanmaan työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pirkanmaa 10,1 9,1 10,1 13,7 11,8 10,9 12,3 14,8 15,9 L-S EAKR 10,1 9,2 9,8 12,7 11,0 10,5 11,6 13,5 14,6 Koko maa 9,7 8,6 9,1 11,6 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 TEM, vuoden lopun tilanne 31.12. Vuoden 2011 lopulla elinkeinoelämä ja vienti näyttivät elpyvän, mutta kehitys kääntyi vuoden 2012 edetessä laskuun. Epävarmuus jatkui vielä vuonna 2014 ja työllisyysaste heikkeni alle koko Länsi-Suomen kuin koko maan keskiarvon. Talouden tilastollisten tunnuslukujen pohjalta voitiin arvioida, että yritysten liikevaihto kasvoi hieman, mutta henkilöstön määrä vähentyi, mikä viittasi tuottavuuden kasvuun. Muutamien yritysten mittavat hankkeet ovat tuomassa Tampereen lähikuntiin lisätyövoiman palkkaamiseen liittyviä positiivisia signaaleja. Näistä mainittakoon AGCO Power (uusi dieselmoottoritehdas), Cargotec (osaamiskeskus), Insta (lisärakennus), NTT Docomo (tuotekehitysyksikkö), Valio (uusi meijerin tuotantolinja), ATA Gears Oy (uusi tuotantolinja), Tamro (lääkelogistiikkakeskus), YIT (liikerakennus), Saarioinen (uusi teollisuustila), Stockmann (laajennushanke), Lielahti-keskus (lisää toimi- ja liiketiloja), Varma (konekaupan keskittymä Pirkkalaan), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (lisätilan rakentaminen), SOKOTEL (tornihotelli) ja lisäksi useita muita kaupan alan ja palvelualan uudisrakennuksia sekä saneerauskohteita. Ikean viereen rakennetaan suuri erikoistavarakauppakeskus Ikano, jonka pinta-ala on 36 000 m2. ICT-yritykset ovat olleet melko aktiivisia investointien suhteen, tosin investointien mittakaava ei ole suuri. Innovaatiotoiminta Pirkanmaalla on merkittävää koko Suomen mittapuussa. Pirkanmaa on ollut kärjessä yritysten

144 suhteellisessa osuudessa t&k-menoista sekä t&k-rahoituksen käytöstä tutkimustyössä suhteutettuna työllisten määrään. Myös maakunnan suhteellinen osuus t&k-menoista on ollut valtakunnallisesti merkittävällä tasolla. Pirkanmaalle myönnetyn rahoituksen määrä on pysynyt korkealla tasolla. Merkittävimpiä rahoittajia ovat olleet Finnvera sekä Tekes. Pirkanmaan vahvuutena nyt ja tulevaisuudessa on ICT-osaaminen, kumi- ja muoviteollisuuden osaaminen, konepajateollisuuden uudet kehittyneet tuotteet, biolääketieteen tutkimus- ja kehitystyö sekä monet uudet innovatiiviset yritykset mm. pelialan tuotteiden kehittämisessä. Palvelusektorin merkitys kasvaa taloustilanteen muutoksia seuraten. Ns. pullokaula-aloiksi voi mainita sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, opetusalan ja sen oheistoiminnan sekä teollisuudessa metallialan moniosaajien tarpeen kasvu. Markkinointi- ja myyntihenkilöstön koulutuksen merkitys on myös huomioitava, koska pelkkä tuotteen valmistukseen liittyvä osaaminen ei vielä kuitenkaan saa tuotetta varastosta liikkeelle vaan vaatii vahvan ja osaavan markkinointiresurssin yritykseen. Strategia ja toteutunut linjaus Uusi ohjelmakausi ei aiheuttanut erityisiä muutostarpeita maakuntastrategiaan, mutta ohjelmatyöhön se toi ohjelmaalueeseen liittyvän korjauksen liittyen vanhalla kaudella maakunnassa olleeseen ns. valkoiseen tukialueeseen. Toimintalinjaa 4 toteutettiin Tampereen kaupunkiseudulla, mikä toi resursseja maakunnan keskusalueen kehittämiseen innovaatiotoiminnan moottorina. Rakennerahasto-ohjelma oli keskeinen resurssi maakuntaohjelman toteuttamisessa. Maakuntaohjelman lähtökohtana oli, että kaikki alueella käytössä olevat aluekehittämisvarat ovat kohdennettavissa maakuntaohjelman toteuttamiseen. Ohjelman budjetti on näiden varojen yhteissumma. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa tarkennetaan keskeiset hankekokonaisuudet, niihin tarvittava rahoitus ja eri osapuolten rahoitusvastuut. Aluekehitysrahoitukseksi luettava julkinen rahoitus kanavoituu hallinnonaloittain useiden viranomaisten kautta. Pirkanmaan ohjelmatyön strategia muodostui ohjelmakauden alussa keskeisten toimialojen kehittämisestä ja tukemisesta. Näitä olivat koneenrakennus- ja metallialan teknologia, tietoteknologia ja tietoyhteiskuntatoiminnot, puutuoteala, matkailu ja kulttuuri sekä alkutuotanto ja elintarviketalouden tuotantoketjut. Vuonna 2009 uusia tuettavia toimialoja täydennettiin bio-, nano- ja terveysteknologialla, energia- ja ympäristöteknologialla sekä osaamisintensiivisillä (asiantuntija)palveluilla. Talouden taantuma oli siirtänyt kehittämisen painopistettä myös taantumaan reagoiviin kehittämistoimenpiteisiin. Maakuntaohjelma nimesi alueen yritystoiminnan kehittämisen tärkeimmäksi haasteeksi muutosten ennakoinnin ja reagointikyvyn tehdostamisen. Tuettavien toimialojen tarkempi määrittely istui hyvin myös rakennerahasto-ohjelman periaatteisiin. Vuonna 2009 valmistuneen Pirkanmaan maakuntasuunnitelman (Pirkanmaa 2025) toteuttamista ja kehittämistoimia kohdistettiin erityisesti yritysten, klusterien ja T&K -toiminnan kehitysmahdollisuuksiin, osaavan työvoiman riittävyyteen ja koulutuksen oikeaan kohdentamiseen, liikenne- ja teknisen huollon infrastruktuurin toimivuuteen sekä asuin-, elin- ja luonnonympäristön laatuun ja palvelujen saatavuuteen. Maakuntasuunnitelma toi pidemmän tähtäimen tavoitteenasetannan myös rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen ja tarkensi maakunnan kehittämisfokusta. Vuonna 2010 Pirkanmaan maakuntasuunnitelman strategisia tavoitteita ja toteutustapaa tarkennettiin ja uudistettiin uudella maakuntaohjelmalla, joka keskittyi seuraaviin toimintalinjoihin: 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Maakuntaohjelman painopiste oli vahvasti uudistumisessa. Toimenpiteiden alueellisen kohdentamisen painopiste oli Tampereen keskusseudulla ja seutukeskuksissa. Maaseutumaisille alueille kohdennetaan omia räätälöityjä kehittämistoimia. Pirkanmaa oli muodostumassa yhdeksi työssäkäyntialueeksi ja voimakkaita kahtiajakoja oli siksi syytä välttää. Maakunnan sisäinen verkottuminen oli tärkeää ja irtautuminen aluejakopohjaisesta kehittämisestä tuli yhä ajankohtaisemmaksi. EAKR-ohjelman merkitys maakuntaohjelman tavoitteiden käytännön toteutuksessa kasvoi entisestään kehittämistoiminnan kansallisen rahoituksen vähenemisen myötä. Pirkanmaan liiton jäljellä olevaa EAKR -rahoitusta suunnattiin seuraaviin priorisoituihin teemoihin. 1) Elinkeinopoliittinen kilpailuetu, johon kohdistettiin 40 % rahoituksesta 2) Ympäristöpoliittinen kilpailuetu, johon kohdistettiin 15 % rahoituksesta 3) Tuottavuutta lisäävä toimintatapa, johon kohdistettiin 20 % rahoituksesta 4) Muuttuvat rahoitustarpeet Teemoja toteutettiin ohjelma-asiakirjan puitteissa eikä niitä sidottu toimintalinjoihin.

145 Kehittämisen painopistettä oli siirretty yhdessä määritellyn muutoksen ostamiseen ja tämän onnistumisen arviointiin tavoitekohtaisesta kehittämisestä muutosnäkökulmaan. Tämä näkyi vahvasti EAKR-ohjelmasta hanketoimintaan osoitetuissa strategisissa valinnoissa. Eri ohjelmia ja rahoitusinstrumentteja oli tarkoitus suunnata em. painopisteiden ja teemojen mukaiseen kehittämistoimintaan ja niiden välinen työnjako näyttäytyi teemojen sisällä luontevana. EAKRohjelmalla oli tässä kehittämistyössä keskeinen rooli. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen on eräs systemaattisen keskustelun paikka maakunnan resurssien kohdentamisessa. Sen vaikuttavuus ilmenee lähinnä maakunnan sisäistä yhteistyötä kokoavana ja suuntaavana prosessina. Vaikutuksiltaan se oli suhteellisen vaatimatonta, koska sillä ei voitu aidosti vaikuttaa hanketoimintaan muuten kuin esittelemällä maakuntaohjelman mukaisia käynnistettäviä tai käynnistettäväksi toivottavia hankkeita. Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitusta suunnattiin Elinkeinopoliittisessa kilpailu teemassa mm. ohjelmallisesti sovittuihin elinkeinokärjet, palveluinnovaatiot, energia ja hyvinvointi teemojen hankkeisiin. Ympäristöpoliittinen kilpailuetu toimintalinjassa rahoitettiin mm. maaseutu uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen palvelujen kohteena - teemaa. Tuottavuutta lisäävä toimintatapa - teemassa rahoitettiin pilottihankkeita, joiden tähtäin oli julkisten palvelujen tehostamisessa esim. e sovellukset. Eri ohjelmien, rahoittajien ja rahoitusinstrumenttien välinen työnjako muotoutui teemojen sisällä luontevaksi. Tähän päästiin ennen muuta rahoittajien välisen vuoropuhelun avulla. Vuonna 2013 Pirkanmaan kehittäminen pohjautui maakuntaohjelmaan, jonka painopisteitä olivat; uudistuvat osaamisja elinkeinorakenteet, vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri sekä pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt. Rakennemuutoksen tarve koski useita toimialoja ja niiden sisäisiä yritysverkostoja (ICT, perinteiset teollisuuden toimialat). Erityisesti ICT-alan murros ja toimijakentän muutokset vaikuttivat sekä kansallisiin että EU-rahoitteisiin toimenpiteisiin. Viimeksi mainitun teeman osalta merkittäviä resursseja osoitettiin äkillisen rakennemuutos - joustovarauksen avulla rahoitettuihin ICT-toimialan rakennemuutosta tukeviin hankkeisiin. Niillä oli vaikutusta ICTalan osaajien potentiaalin hyödyntämisessä erityisesti start up- yritysten resurssina sekä uusien sijoitusten hankkimisessa maakunnan yritystoimintaan.

146 Taulukko 77; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Pirkanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 Hankkeen perustiedot Osuudet Pirkanmaa / Toimialat 1- ja 2-merkkisinä Avustus * Yli 4 % - 5 % toimialat lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta kpl euro % Yritysrahoitus yhteensä 376 29 479 846 100 % B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09; 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta) 1 225 000 0,8 % C Teollisuus (10-33) 213 15 632 644 53,0 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 9 696 524 2,4 % 2. 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olk 20 3 095 444 10,5 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 4 404 483 1,4 % 3. 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 25 1 575 026 5,3 % 1. 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 63 4 418 424 15,0 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 22 1 436 928 4,9 % 31 Huonekalujen valmistus 10 990 339 3,4 % 32 Muu valmistus 14 917 270 3,1 % F Rakentaminen (41-43) 16 727 096 2,5 % 43 Erikoistunut rakennustoiminta 14 658 825 2,2 % G Tukkukauppa ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47) 25 1 619 602 5,5 % 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 19 1 296 796 4,4 % 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 6 322 806 1,1 % J Informaatio ja viestintä (58-63) 26 1 282 591 4,4 % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 21 1 047 153 3,6 % L Kiinteistöalan toiminta (68 Kiinteistöalan toiminta) 3 428 513 1,5 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) 40 4 239 873 14,4 % 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 7 1 107 626 3,8 % 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 21 2 102 322 7,1 % 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 6 835 944 2,8 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82) 3 554 812 1,9 % 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut 1 482 812 1,6 % P Koulutus (85) 16 2 646 678 9,0 % Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö 4 769 696 2,6 % Taulukko 78; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteet Pirkanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-S uomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * PIRKANMAA / YRITYS RAHOITUKS EN myöntöperusteet Hankkeen perustiedot Avustus Osuudet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta, plus Finnvera kpl euro % Pirkanmaa yhteensä 376 29 479 846 100 % 1. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 122 10 561 167 35,8 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 0,0 % Pienten ja keskisuurten y ritysten yhteistoiminta 5 742 674 2,5 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 25 1 866401 6,3 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 41 3 187159 10,8 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 48 2 584 128 8,8 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 0,0 % 2. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. y hteisöjen yhteistoiminta 127 9 362 119 31,8 % 8 1 176 198 4,0 %

147 Taulukko 79: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% 31.12.2014 mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Menoluokka Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus Sidottu EAKR+valtio Osuus % Osuus 9 art. 3 % *) Pirkanmaa 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- 101 ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 12 182 587 22,7 % 31,8 % 75 Koulutusinfrastruktuuri 9 252 123 17,2 % 18 08* Muu investointi yrityksiin 6 919 750 12,9 % 18,1 % 82 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 3 883 457 7,2 % 10,1 % 67 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 3 503 253 6,5 % 9,1 % 22 02* TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri 5 aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 2 612 247 4,9 % 6,8 % 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 2 523 363 4,7 % 13 22 Kansalliset tiet 2 014 274 3,7 % 2 29 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 1 669 679 3,1 % 4,4 % 6 Suurimmat menoluokat yht. 44 560 731 82,9 % 80,3 % 316 Pirkanmaa Yhteensä 53 783 642 71,2 % 414 Kpl Erityisteemat Vuosien 2007 2008 vaihteessa Pirkanmaa käynnisti ohjelmatyö ja toteutti maakunnan teemojen hankehaun samalla kohdentaen hakua erityisteemoihin ja hakien ideoita ylimaakunnallisiin teemoihin. Teemoina korostuivat suuralueen yhteiset teemat toimintalinjojen mukaisesti. Toimintalinjalla 4 painopisteenä oli Liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja yritysten toimintaympäristöjen vahvistaminen painopistealoilla (mm. osaamiskeskusalat ja kulttuuriteollisuus) ja Teknologian mahdollistamien uusien palveluinnovaatioiden synnyn edistäminen. Toimintalinjoissa 2 ja 3 rahoitettavissa hankkeissa etusija oli koko maakunnan kattavilla hankkeilla, toimintalinjalla 4 koko Tampereen seutukunnan kattavilla hankkeilla. Vuonna 2009 2011 Pirkanmaan oma teemallinen kehittäminen kulki rinta rinnan Länsi-Suomen alueen erityisteemojen kanssa. Erityisiä ristiriitoja ei ollut havaittavissa paitsi, että ELY:llä oli erityisrajaus yritystuissa: Tampereen kaupunkiseutu on rajattu investoinneista. Määrällisesti eniten hankkeita syntyi teemaan 2: Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Länsi-Suomea yhdistävät teemat olivat vielä vuonna 2012 ajankohtaisia myös Pirkanmaalla. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen korostui, eikä se ollut enää valintakysymys vaan po. palveluiden tarjonnan edellytys. Pirkanmaalla samoin kuin muuallakin maassa hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan kuntien mahdollisuudet rahoittaa palveluita heikkenevät. Tarvitaan uusia tapoja tuottaa palveluita. Maakuntaohjelma ja totsu-prosessi ohjasivat ja tarkensivat teemallisia valintoja ohjelmakauden edetessä yhä enemmän. Tämä merkitsi ohjelmakauden alkua tarkempaa EAKR-rahoituksen kohdentamista maakunnan strategisen kehittämisen kannalta keskeisiin muutospolkuihin. Ohjelmatyön aikaisemmista tuloksista Ohjelmakaudella 2000 2006 saatiin synnytettyä uusia yhteistyöverkkoja ja osaamiskeskittymiä erityisesti maakunnassa painopisteeksi asetettujen tietoteknologia ja tietoyhteiskunta-toiminnot, puutoimiala, matkailu ja kulttuuri, perinteiset teollisuudenalat sekä alkutuotanto ja elintarviketalouden tuotantoketjut, maaseutuyhteisöt teemojen puitteissa. Esimerkkinä uudesta osaamiskeskittymästä voi mainita Etelä-Pirkanmaalle ohjelman tuella rakennetun merkittävän ja tuloksekkaan MAC hankekokonaisuuden. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyi erityisesti TE-keskuksen yritysosaston rahoittamiin hankkeisiin johtuen mm. siitä, että yritysosaston osuus maakunnan tavoite 2 rahoituksesta on merkittävä. Uudelle elinkeinotoiminnalle luotiin edellytyksiä esimerkiksi seutukuntatasoisilla laajoilla yrittäjyysvalmennus-

148 hankkeilla. Yrittäjyyttä edistettiin myös hankkeilla, joilla tuettiin yrityshautomo-tyyppistä toimintaa sekä alkavien yrittäjien neuvontaa. Ohjelmakausi 2007 2013 ja sen tulokset Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Vuosina 2007 2009 painopiste oli yrityshankkeissa ja EURA-hankkeet käynnistyivät vasta vuoden 2008 puolella. Uuden ohjelmankauden 2007 2013 käynnistyminen viivästyi ja toimenpideohjelmat uudelle kaudelle hyväksyttiin Euroopan komissiossa vasta syksyllä 2007. Pirkanmaalla rahoittajat julkaisivat joulukuussa 2007 yhteisen hakuilmoituksen koskien uutta ohjelmakautta. Uuden ohjelmakauden hankkeita ei yritystukia lukuun ottamatta päästy rahoittamaan vuoden 2007 puolella. Ohjelmatyö käynnistyi vuoden 2008 alusta kattavammin ja hankehakemuksia oli runsaasti. Kuntarahoituksen osuudet olivat laskennallisesti hyvällä tasolla. Toimintalinja 4 oli kirjoitettu väljästi ja näin ollen hankehakijat eivät osanneet tunnistaa toimenpiteitään siihen sopiviksi, mikä viivästytti käynnistymistä. Toisaalta kaupunkiseudun kunnat eivät olleet myöskään riittävästi tietoisia rahoitusmahdollisuuksistaan. Oheisen lisäksi ohjelma-alueen rajaus haasteellisiin ja kaupunkiseutualueisiin asetti vaikeuksia hankeprosesseille. Todettiin, että hankkeita olisi selkeästi helpompi ja tuloksekkaampaa toteuttaa koko maakunnan tasolla ilman ko. rajanvetoa, koska toimijat eivät itse rajaa toimintaansa tai vaikutusaluettaan ko. rajauksen mukaan. Taulukko 80: Vuosien 2007 2008 suurimpia Pirkanmaalla käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2007: Majoituskapasiteetin lisääminen Sappeen matkailukeskuksessa (A534874), 482.862 Vuosi 2008: Uusi Komposiittitehdas (A540557), 833.750 UUSTEKNO 2009-2010 (A30393), 750.000 INTO-Veskosto: Yritysten innovaatioedellytysten sekä kehitys- ja tutkimustoiminnan tehostaminen Pirkanmaalla (A30457), 435.915 Kirjan keskus (A30386), 920.475 Investointien hankinta (A30115), 690.728 Langaton Tampereen kaupunkiseutu ja palvelut (A30412), 150.000 Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Vuosina 2011 2012 varauksiltaan ja maksatuksiltaan vauhdikkaimmin etenivät edelleen toimintalinjojen 1 ja 2 hankkeet. TL 1: Erityisesti yritystukien kysyntä vilkastui jälleen selvästi vuoden 2010 aikana ja edelleen vuosina 2011 2012. Yritystoiminnan tukeminen kehitti paitsi olemassa olevaa toimintaa joko uusille urille tai laajentamalla sitä, se myös auttoi esim. uusinvestoinneilla turvaamaan toimintaa ja säilyttämään työpaikkoja. TL 2: Toimintalinjaan 2 kohdistui eniten EURA-hankkeita vuonna 2009. Esimerkiksi P2B-Plastics to Business -hankkeen tavoitteena oli mm. muoviyritysten liiketoiminnan kehittäminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen muoviklustereille Ylä- ja Lounais-Pirkanmaalla. Tarkoituksena oli myös edistää biopohjaisten materiaalien kehittämistä ja niiden käyttösovelluksia sekä siirtää teknologiaa ja tutkimustuloksia tutkimusmaailmasta alueen yrityksille. MOBO Mobiilioppiminen korkea-asteen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden edistäjänä - hankkeessa kehitetään tieto- ja viestintätekniikka, erityisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäviä menetelmiä opetukseen. Opetuksen osaksi tuodaan Podcasting- ohjelmasyötteitä, jolloin luentoja nauhoittamalla ja monistamalla pystytään tarjoamaan monipuolisempia asiantuntijaluentoja joustavammin. Mobiilisovelluksilla (matkapuhelin, kannettavat tietokoneet) pilotoidaan opiskelijoiden työelämän harjoittelujaksojen ohjausta. Vuonna 2010 asetettiin tavoitteeksi nivoa uudella tavalla yhteen erillisinä toimivia pieniä yliopistojen tutkimusyksikköjä. Kantasolututkimus yhdistettynä biomateriaali- ja biosignaalitutkimukseen konseptilla Ihmisen varaosat fokusoi tutkimusta ja tuotekehitystä sekä teki toiminnasta tavoitteellisempaa. Yliopistot allekirjoittivatkin 24.3.2011 yhteistä Tampereen biotieteiden ja lääketieteellisen teknologian yksikköä koskevan sopimuksen. Uuteen yhteisyksikköön sijoittuvat Tampereen yliopistosta IMT:n ja Regean muodostama Biolääketieteellisen teknologian yksikkö (IBT) ja Tampereen teknillisestä yliopistosta biolääketieteen tekniikan laitos sekä biotekniikan, laskennallisen systeemibiologian, anturitekniikan ja biomittausten sekä mikrofluidistiikan tutkimusryhmät.

Sekä varauksiltaan että maksatuksiltaan toimintalinjan 2 innovaatiotoiminnan kehittämishankkeet etenivät vauhdikkaasti. Innovaatioalustojen, -toiminnan ja -organisaatioiden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa oli keskeistä toimintaa. Ne tukivat rakennemuutosta pitkäkestoisesti ja em. yhteistyön tuloksena käynnistyivät myöhemmin mm. BioMediTech- ja Uusi Tehdas hankekokonaisuudet, joista on vajaassa vuosikymmenessä muodostunut maakunnan innovaatiotoiminnan kehittämisen lippulaivoja. Ne ovat synnyttäneet ympärilleen merkittävän määrän uutta yrityistoimintaa ja työpaikkoja. Tavoitteeseen ei olisi päästy ilman EAKRohjelman tarjoamia kehittämisresursseja. TL 3: Toimintalinjassa 3 oli vaikeuksia käynnistää hankkeita. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen (ml. saavutettavuuden tukeminen, TL 3) olisi edellyttänyt huomattavasti vahvempaa kansallista ja EU-rahoituksen yhteispanostusta. Hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta oli tuossa vaiheessa ohjelmakautta vaikea arvioida. Hankkeissa tulokset perustuivat laadullisiin tekijöihin kuten osaamisen ja toiminnan kehittymiseen, yhteistyön tiivistymiseen sekä toimintaympäristöjen ja innovatiivisuuden parantumiseen. Esimerkkihankkeena on Kirjankeskus, jossa on kunnostettu kulttuuri-historiallisesti arvokas Bäckmanin talo pihaalueineen Kirjan keskukseksi Sastamalassa. Kohde on kulttuurisesti ja matkailullisesti merkittävä ja sen ympärille rakennetaan ja tuotteistetaan vetovoimainen vierailukohde. TL 4: Myös toimintalinjassa 4 hanketoiminta aktivoitui huomattavasti vuonna 2010 aikaisempien vuosien hitaamman jakson jälkeen ja sen koko kehys saatiin nopeasti varattua. Hanke-esimerkkinä toimintalinjalta 4 on Protomo Tampere Startti. Protomo yhdistää eri alojen yrityksistä vapautuvia tuotekehityksen ammattilaisia monialaisiksi ja ketterästi toimiviksi innovaatiotiimeiksi. Protomossa synnytetään uusia käyttökelpoisia palvelu- ja tuoteprototyyppejä ja kasvuyritysten aihioita sekä käyttäjälähtöisten innovaatioiden tuottamiseen kykeneviä tiimejä. Hankkeessa on käynnistetty Protomo-toiminta innovaatiotoiminnan mallina Pirkanmaalla. Myöhemmin Tampereen malli on laajentunut käyttöön muuallakin Suomessa ja myös ulkomailla useassa kaupungissa. EAKR-rahoituksen mahdollistama toimintamalli on ohjelman tavoitteiden mukaisesti tuonut suuren määrän uutta liiketoimintaa alueella ja samalla kasvattanut alueen tunnettuutta kansainvälisesti. Taulukko 81: Vuosien 2009 2011 suurimpia Pirkanmaalla käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): 149 TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2009: Painomenetelmien uudistaminen (A541513), 242.213 AVOKKI - Avointen oppimisympäristöjen kehittäminen Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa (A30839), 640.440. Hyvinvoinnin neloskierre (A30861), 370 513. Valkeakosken kanpunginmuseon uusi perusnäyttely (A30969), 165.000. Tampereen seudun Ilmankos - yhdessä toimien ilmaston puolesta (A31067), 278 330. Pirkanmaan Festivaalit - voimaa verkostoista (suurten kaupunkiseutujen osahanke) (A30849), 262 665. Vuosi 2010: Tuottavuuden kehittäminen uudistamalla konekantaa, mittavälinekalobrointia ja ohjelmointiimenetelmiä (A551846), 327.600 Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita (KOTI-hanke), (A31522), 1 399 200. Suomalaisen kirjan museo (A31524), 290 350. Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TAmSI) Tampere Service Innovation Centre (A31406), 869 611. Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen (A31384), 989 525. MediTech - Innovaatioympäristö Ihmisten varaosille (A31388), 550 000. Vuosi 2011: Uusi routaeristeen valmistuslinja (A555555), 302.967 ROBOLA (A31562), 965 291. Natura Mobile (A31561), 845.900. Campus Trimola koordinointihanke (A31563), 793.982. Tampereen rakennuskulttuurin neuvontaja koulutuskeskus (A31817), 193.689. Tampereen biotieteiden ja lääketieteellisen teknologian yksikön infrastruktuuri (A31736), 766.800.

Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 TL 1: Vuosina 2012 2013 merkittäviä yritystukien painopisteitä olivat tuotantoteknologian hankintaan liittyvät investointihankkeet, joilla mahdollistettiin yritysten kasvu ja tuottavuuden kehittyminen. Myös tuotteiden ja yrityksen omaa roolia arvoketjussa kehittäviä ja kansainvälistymishankkeita oli runsaasti. Kaikkiaan oli tapahtunut myönteistä kehitystä; rakennemuutosta, uusia toimintatapoja tai laajenevien markkina-alueiden haltuunottoa, fokus kasvavissa yrityksissä. TL 2: Yliopistojen yhteistyösopimus mahdollisti monitieteellisen BioMediTech -koulutus- ja tutkimuskeskuksen tehokkaan kehittämisen toimintalinjassa 2. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yksiköistä koostuvan BioMediTech tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen on yliopistojen yhteinen biotieteiden ja lääketieteellisten teknologioiden alueella toimiva hanke ja tutkimus- ja koulutusyksikkö. BioMediTechin vaiheittaisessa, useiden hankkeiden kautta edenneessä kehittämisessä on hyödynnetty kansallisia rahoitusohjelmia, mutta merkittävimmät investoinnint ovat mahdollistuneet EAKR:n myötä. Tavoitteena on luoda Tampereelle maailman mittakaavassa ainutlaatuinen biotieteisiin ja niitä tukeviin teknologioihin keskittynyt tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa huippututkimusta aloilla, joilla odotetaan olevan merkittävää kansallista ja kansainvälistä potentiaalia. Toinen tähän kokonaisuuteen liittyvä hanke oli BioMediTechin kliinisten ja regulatoristen prosessien kehittäminen. Hankkeessa kehitettiin bioalan ja erityisesti pitkälle kehitettyjen solu- ja kudosteknologia-alan kliinisten innovaatioiden kaupallistamisprosessia ja näiden tuotteiden kaupallistamiseen erikoistunut toimintayksikkö. Toimintalinjassa 2 käynnistetiin myös hanke Toimintamallin kehittäminen teollisten palveluinnovaatioiden luomiseen ja innovaatio-osaamisen levittämiseen Pirkanmaalla ( 32118). Malli perustui Aachenin Service Science Innovation Labin toimintamalliin, johon TTY ja viisi yritystä kävivät alkuvuodesta 2012 tutustumassa. Innovation Lab toimii RWTH (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule) Aachenin FIR (Institute for Industrial Management) - instituutin alaisuudessa rajapintana teollisten yritysten ja yliopiston välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan konepajateollisuuden teollisia palveluita tarjoavat yritykset mukaan lukien älykkäiden työkoneiden toimiala. Hanke oli tärkeä Pirkanmaalla, jossa koneteollisuuden merkitys on perinteisesti ollut suuri ja sen toimintaedellytyksiä selvitä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa halutaan vahvistaa. Projekti loi elinkeinoelämälle ja tiedeyhteisölle uutta tietämystä palveluinnovaatioista, palvelullistumisesta sekä konepajateollisuuden pk-yritysten erityispiirteistä muun muassa kehitetyn toimintamallin muodossa ja uusina palvelukehityksen työkaluina. TL 3: Tuljamon tervahappoaltaiden kattaminen oli konkreettinen vesiensuojelu- ja ympäristöhanke toimintalinjassa 3. Pirkanmaan kuntakehityshankkeen ( 31947) tavoitteena oli puolestaan tuoda tutkimukseen ja käytännön kokeiluihin perustuvia eväitä Pirkanmaan kunta- ja aluekehityksen tueksi. Tavoitteena oli lisäksi kohdentaa kuntarakenneuudistuksen asiat ja sille esitetyt tavoitteet sekä ajassa käytävä keskustelu konkreettisiin pirkanmaalaisiin olosuhteisiin. Hankkeen tavoitteet linkittyvät yhteen rakennerahasto-ohjelman toimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista edistää yhteistyötä ja kumppanuutta alueen viranomaisten ja toimijoiden välillä. Toimintalinjan toisessa Culture Tampere Region Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen - hankkeessa (A32176) kulttuuri- ja matkailualan toimijat saavat tukea kehittämis- ja tuotteistamistyöhönsä. TL 4: TARMO Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaaksi - hankkeessa tehdään lähiöissä kiinteistön omistajien, hoitajien ja asukkaiden yhteistyötä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa on myös yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden tukemisen ulottuvuudet. Tietoalan uudet työpaikat TUT - projektin keskeisenä tavoitteena on saada uusia kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle ja vastata tietoalan rakennemuutoksesta johtuviin uudelleenjärjestelyihin. Projektissa toteutetaan kahden vuoden aikana investointien, tuotekehityksen ja tutkimusyhteistyön klusterikohtaista houkuttelua painottaen tietoalan osaajien saatavuuteen. Lienee kuitenkin perusteltua todeta, että EAKR -hanketoiminnan suorat työllisyysvaikutukset suhteessa vallitseviin kehityskulkuihin ja resursointiin olivat suhdannesyistäkin minimaalisia. 150

151 Taulukko 82: Vuosien 2012 2013 suurimpia Pirkanmaalla käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2012: Sahatavaran paketointilaitoksen rakentaminen ja kuivaamojen modernisointi (A556518), 745.000 BioMediTech tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen (A31951), 2.300.000 Luonnonkuitukomposiittien valmistuksen ja prosessien sekä oppimisympäristön kehittämisen lisärahoitushanke (A31949), 632.838 Pirkanmaan kuntakehityshanke (A31947), 491.663 Culture Tampere Region - Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (A32176), 140.408 Culture Tampere Region - Pirkanmaan kulttuurimatkailun kehittäminen (A32178), 202.051 Kolmenkulman energiantuotanto (A32243), 179.661 Vuosi 2013: Uotilan Leipomo Oy:n kehittäminen (A565736), 240.000 Mediapoliksesta Suomen mediacity (A32620), 525.000 Implantti Instituutti ITU 450.000 (A32324), Tietoalan uudet työpaikat TUT (A32338), 308.000 StartUp Tampere (A32420), 180.000 Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Pirkanmaan liiton osalta toimintalinjoilla 2, 3 ja 4 vuodelle 2014 oli vielä käytettävissä sitomatonta rahoitusta ja käytännössä ohjelman toteuttaminen jatkui lähes aikaisempien vuosien tapaan. Tämä siitä huolimatta, että ohjelmakauden 2014 2020 toteuttaminen alkoi saman vuoden kesäkuussa avautuneella haulla. Vuonna 2014 rakennerahasto-ohjelmasta 2007 2013 rahoitettujen hankkeiden koko oli kuitenkin huomattavasti aikaisempien vuosien keskimääräistä hankekokoa pienempi. Sitomattomien varojen määrään vaikutti mm. muita toimintalinjoja hitaammin edennyt toimintalinja 4 ja koko ohjelmakauden ajan hankevalinnassa noudatetut tiukat kriteerit. Tämä mahdollisti sen, että liitolla oli ohjata kehittämisresursseja hanketoimintaan käytännössä ilman ohjelmakausien välistä katkosta. Vuoden 2014 suurimpia Pirkanmaalla käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): TL 2: Tampereen älyliikenteen testauskeskus - ITS FACTORY (A32854). Älyliikenteen ratkaisut ovat yksi lupaavimmista ICT:n kasvualueista ja uusista suomalaista työllisyyttä tukevista teollisuuden alueista. Älyliikenteen ratkaisut perustuvat tällä hetkellä hankalasti saatavaan dataan ja toimivat hyvin hajanaisesti. Projektissa luodaan älyliikenteen hankkeita varten uusi toimintaympäristö - "tehdas" - jolla toimintaa yhtenäistetään ja luodaan Tampereelle alan johtava innovointi- ja kehitysympäristö, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset toteuttavat ja testaavat uusia älyliikenteen ratkaisuja. Projekti keskittyy avoimen datan tarjonnan parantamiseen, alan kehittäjäyhteistyön luomiseen, alan hankkeiden tukemiseen (mm teknologian sekä standardien monitorointi). BioPRO: Bioalan innovaation polku tutkimuksesta tuotekehitykseen (A32874). BioMediTech-koulutus- ja tutkimuskeskus on Pirkanmaan merkittävimpiä ohjelmakauden 2007 2013 EAKR-tuen kohteita. Ohjelmakauden lopulla toteutetaan vielä BiioPRO-hanke. Projektin tavoitteena on kehittää bioalan innovaatioiden kaupallistamisprosessia. Hankkeen tuloksena BioMediTechiin rakentuu tehokkaammat prosessit tutkimustulosten siirtämiseksi kaupalliseen hyödynnykseen. TL 3: Pirkanmaan ekosysteemipalvelut (A32791). Projektin tavoitteena on tunnistaa Pirkanmaan luonnon ekosysteemien tuottamat ekosysteemipalvelut, niiden sijainti ja tuotantopotentiaali. Tavoitteena on tuoda esille kriittisiä "HOT SPOT"- alueita yksittäisten ekosysteemipalvelujen osalta. Tiedon lisääminen on yksi tavoitteista. Tuotetulla tiedolla lisätään ymmärrystä siitä, että yhteiskunnan toiminta on riippuvainen ekosysteemipalveluista, joka on taas riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Projektin tulosta voidaan hyödyntää niin yritystoiminnan kehittämisessä ja uusien yritysten luomisessa kuin tutkimus- ja viranomaistyössä esim. maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyissä. Yrityspalvelut 2.0 - esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa (A32900). Esiselvityksessä on tavoitteena käynnistää yrityspalveluiden tuottamisessa systeeminen innovaatio eli selvittää, millä keinoin olisi edellytyksiä siirtyä projektipohjaisesta yrityspalveluiden tuottamisesta enemmän markkinaehtoiseen ja tarvelähtöiseen palvelujen tuottamiseen. Erityisenä tarkastelun kohteena on yrityspalveluseteli.

Taulukko 83: Vuoden 2014 suurimpia Pirkanmaalla käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): 152 TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2014: Finnmirror Oy:n tuottavuuden, toimitusvarmuuden ja laadun parantaminen (A564312), 329.400 Tampereen älyliikenteen testauskeskus - ITS FACTORY (A32854), 249 999. BioPRO: Bioalan innovaation polku tutkimuksesta tuotekehitykseen (A32874), 153 316. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut (A32791), 68 491. Yrityspalvelut 2.0 - esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa (A32900), 78 820. Taulukko 84: Pirkanmaan sidonnat 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Pi rkanmaa 1 2 3 4 Sidonnat 31.12.2014 Muu EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl 23 950 507 732 325 77 717 79 610 255 24 760 550 345 26 383 259 8 161 989 3 935 979 2 343 976 38 481 228 88 8 352 525 5 540 735 371 339 265 200 14 264 599 30 7 941 877 2 690 694 1 143 022 1 538 423 11 775 593 42 Pirkanmaa Yhteensä 66 628 168 17 125 744 5 528 057 83 757 854 89 281 969 505 Pirkanmaa on maksanut 80,7 % sitomastaan rahoituksesta 31.12.2014 mennessä. Taulukko 85: Pirkanmaan maksatukset 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Pirka nmaa 1 2 3 4 Maksatukset 31.12.2014 Maksettu Kmj/julk.yht. EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. EU+v sidonnoista Sid. Maks. 18 968 385 732 325 77 717 66 188 072 19 778 427 79,2 % 3,3 % 4,1 % 21 342 867 7 755 268 1 631 212 1 981 571 30 729 346 80,9 % 31,4 % 30,5 % 6 323 027 4 027 276 287 171 212 601 10 637 474 75,7 % 41,4 % 40,6 % 7 149 364 2 517 511 1 136 427 1 264 779 10 803 302 90,0 % 32,6 % 33,8 % Pirkanmaa Yhteensä 53 783 642 15 032 380 3 132 527 69 647 023 71 948 549 80,7 % 25,4 % 25,2 % Taulukko 86: Pirkanmaan ydinindikaattoritulokset 31.12.2014 Maakunta Viranomainen Uudet joista Uusista työp. joista Uusia joista työpaikat naisten T&K-työp. naisten yrityksiä naisten Pirkanmaa Pirkanmaan ELY 2 2 0 0 0 0 Pirkanmaan ELY, kehittämisav. 1 829 467 225 57 51 18 Pirkanmaan ELY, toimintaymp.tuki 72 36 30 17 1 1 Pirkanmaan liitto 537 85 173 44 67 17 Pirkanmaa yhteensä 2 440 590 428 118 119 36 EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Yhteistyötä ja kumppanuutta edistettiin sekä hanketoimijoiden että rahoittajien välillä järjestämällä lukuisia yhteistilaisuuksia hankkeille ja hanketoiminnassa mukana oleville tahoille. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyttä parannettiin kohdistamalla rahoitusta innovaatioalustoihin ja olemalla mukana ja edistämällä alueen yhteistä suunnittelua (elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset, rahoittajat, kunnat).

153 Perinteisesti yhteistyö ja kumppanuus ovat toimineet Pirkanmaalla varsin hyvin ja hyvässä, tavoitteellisessa hengessä. Useissa hankkeissa tehdään yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kesken. Samoin korkeakouluilla ja ammattikorkeakouluilla on yhteishankkeita ja ne tekevät yhteistyötä maakunnan muiden oppilaitosten kanssa. Eri ohjelmia sovitettiin yhteen ja koordinoitiin jatkuvassa yhteistyössä liiton ja ELYn rahoituksesta neuvottelevien ja toteuttavien tahojen välillä. Jo valmisteluvaiheessa hankkeet ohjataan oikealle rahoitusinstrumentille ja tästä näkökulmasta ohjelmien välinen keskustelu on saumatonta. Rahoittajien välinen hankeryhmä on poistanut hankkeiden päällekkäisyyksiä ja tehostanut yhteiskoordinaatiota. Näin myös hanketyön vaikuttavuuden ja kohdentamisen voidaan katsoa parantuneen. Kehitettävää tässä on erityisesti kansallisten ohjelmien ja maaseutuohjelman yhteensovittamisessa EAKR:n kanssa. Kestävää kehitystä edistettiin hankevalinnoilla ja lisäksi asia on kaikessa kehittämistyössä läpäisevänä ja horisontaalisena teemana: hanke ei todennäköisesti pääse edes käsittely-/ päätösasteelle, jos sen toiminta ei vastaa kestävän kehityksen periaatteita. Kestävän kehityksen esimerkkihankkeena mainittakoon mm. hankkeet Tampereen seudun ilmankos yhdessä toimien ilmaston puolesta sekä Opi enempi oppimisympäristö uusista energia- ja ympäristöteknologioista Valintakriteerit Vuosina 2008 2011 Pirkanmaa MYR ei ollut määriteltynä erityisiä hankevalintakriteereitä tai ensisijaisesti rahoitettavia hankkeita. Välttämättömät ja ohjaavat hankekriteerit olivat varsin kattava patteristo. Vuodesta 2012 alkaen Pirkanmaalla on painotettu erityisesti uutta luovia ja rakennemuutoksessa toimialoja tukevia tavoitteita. Liitolla on käytössä sisäisessä arvioinnissa käytettävä pisteytysjärjestelmä, joka on pohjana jatkovalmistelulle. Se täydentää ohjelmatason yhteisesti sovittuja kriteerejä. Maakunnassa EAKR-rahoituksen kohdentamista ohjaa myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa määritellyt vuosittaiset kehittämistoiminnan painopisteet. Hankevalintaa ohjaavista kriteereistä ovat etualalle nousseet erityisesti pitkävaikutteisesti vaikuttavat toimenpiteet (työllisyys ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen, uuden luomisen, kasvun ja osaamisen kehittämisen painotukset). Toimintalinjakohtaisia kriteereitä ei tarvita ja rahoituksen yleislinjaukset riittävät. Varsin hyvin eri alueilla sovellettavissa oleva yleinen tavoitekriteeristö lienee varsin toimiva myös tulevalla kaudella, joskin alueellinen liikkumavara erityisissä painotuksissa on tarpeen (osaamisen ja yritystoiminnan vahvuudet, yritystoiminnan toimialoittaiset erityistarpeet jne.). Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? Nopeasti muuttuneessa suhdannetilanteessa vuonna 2008 ohjelman valittua strategiaa ja linjauksia voidaan arvioida kriittisesti. Valinnat perustuivat oletukseen osaamis- ja innovaatiovetoisen talouden vahvistamistarpeesta, uusien tuotteiden ja tuotantomallien etsimisen tarpeesta mm. kv. kilpailussa menestymiseksi. Samoin linjaukset pohjautuivat oletukseen työvoimapulan jatkumisesta ja mm. työssä olevien koulutuksen tehostamistarpeeseen. Erityisesti työvoiman kysynnän osalta tilanne muuttui oleellisesti (väliaikaisesti?), joten linjauksien muuttamista jouduttiin harkitsemaan. Eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien rooleja hahmoteltiin maakunnallisen aluekehityssuunnittelun prosessissa, mutta rahoittajien toimintaa nämä linjaukset ohjasivat vain hyvin kevyesti. Varsinaisia ristiriitaisuuksia oli aika vähän, mutta yleinen tietoisuus eri ohjelmainstrumenttien täsmällisestä roolista ei ollut kovin korkea. Rahoittajaviranomaisten kesken käyty jatkuva vuoropuhelu sujuvoitti rahoitustoimintaa ja rahoitusinstrumenttien mielekästä suuntaamista aluekehittämisen näkökulmasta tehokkaasti. Ohjelmakauden alussa EURAn käynnistämisen hitaus hankaloitti ohjelman toteutusta, ohjeistus oli muuttunut yhä tiukemmaksi ja heikentänyt ohjelmatoteutuksen joustavuutta. Myös ohjelmatasoisen rahoituskehyksen vaatimukset kuntarahoitusta korostaessaan vaikeutti toteutuksen käynnistämistä. EU:n kehittämispolitiikka ja ohjelmaperusteisen aluekehitystyö ovat melko kapeasti kehittämistarpeisiin reagoiva instrumentti. Ohjelmilla ei voi kehityksen yleistä suuntaa muuttaa, mutta osuvasti kohdennettuna ne auttavat luovimaan muutoksessa. Paikallisesti toimenpiteillä on ollut huomattaviakin vaikutuksia. Tampereen keskusseudulla EUohjelmatyön rooli oli marginaalinen. Sinänsä haasteellisten alueiden rajaus oli perusteltu, ja kun keskusseudut voivat rajallisesti osallistua yhteisiin

154 kehittämishankkeisiin haasteellisten alueiden kanssa, se ei kohtuuttomasti hankaloittanut hanketoteutusta. Seutukuntajaosta luopuminen jatkossa vapautti hanketoimijoita yhteistyöhön maantieteellisten rajojen yli. Nykyisen ohjelmaperusteisen aluekehitystyön työvälineet olivat melko jäykkiä instrumentteja reagoinnissa äkillisiin suhdannevaihteluihin tai rakennemuutoksiin. Kehittämistoiminnan joustavuutta heikensivät kehittämisrahoituksen rakenteet, jotka perustuivat maantieteellisiin tai muihin haasteellisten alueiden rajauksiin. Mitä vähemmän em. rajauksia rahoituskehyksissä olisi sitä joustavampaa ja reagointikykyisempää myös kehittämistoiminta olisi. Paikalliset hyvät yhteydet ja yhteistyö rahoittajien välillä ovat alueen tärkeimpiä aluekehitysresursseja. Ohjelman pyrkimys vähentää alueellisia kehityseroja on tavoiteltavaa toimintaa lienee kuitenkin realismia ajatella, että nykyisellä ohjelmatoiminnalla ja sen resursseilla on tätä kehityskulkua vaikea muuttaa. Kehitys on riippuvaista enemmänkin laajemmista kehitystrendeistä ja (globaalin) talouden dynamiikasta. Kansallisen rakennerahastostrategian sekä EAKR-toimenpideohjelman tulisi olla vielä mahdollistavampi. Tarvitaan vain rahoittajakohtainen jako; loppu voisi olla alueittain sovittavaa ja tarpeiden mukaan kesken toimintavuodenkin rahoittajien keskinäisellä päätöksellä sovittavaa. MYAK ja totsu oli Pirkanmaalla jo yhdistetty, vuonna 2013 myös maakuntasuunnitelma ja -ohjelmaprosessi. Erillisten ohjaavien strategisten asiakirjojen tai operatiivisten ohjelmien määrä oli edelleen liian suuri ja menettelytapa liian raskas. Totsun merkitys oli hyvin rajallinen, koska resurssit olivat varsin pienet jopa yhdistettyinä. Pirkanmaalla kaikki tiet vievät samaan suuntaan, mutta myös viranomaisprosessia ohjauksessa voitaisiin keventää ilman aluekehitystyölle, osallistavalle suunnittelulle tai vaikuttavuudelle aiheutuvaa haittaa. Ohjelmia oli riittävästi, vähemmälläkin pärjättäisiin, rahoituksen riittävyys oli ongelma. Ainoa hyvä asia tässä oli priorisoinnin pakko. MYR:n roolia tulisi entisestään lisätä suurten linjausten tekijänä, hankekäsittelyn moniportaisuus ei tuo useinkaan sisällöllistä tai linjaavaa lisäarvoa. Rahoittajat koordinoivat yhteisiä hakukierroksia sopivalla työnjaolla, hankeryhmä ja sihteeristö käsittelivät hankkeet riittävällä laajuudella ja tarkistivat niiden sopivuuden ohjelmaan ja maakunnan linjauksiin. Ohjelmakauden loppuvaiheessa voitiin todeta, että ohjelman tavoitteisto oli toimiva, mutta toimintalinjat ja hallinnonaloittaiset jaot olivat liian määrääviä joustovaraa ei ollut riittävästi tarpeiden muuttumisen varalta. Esim. kehysmuutosmenettely koettiin liian kankeaksi mekanismiksi ja myöhäiseksi suhteessa toimenpiteiden tarpeeseen. Vuoden 2013 ohjelmatyö oli sisällöllisesti hyvää, mutta rahoituskehysten kanssa kansallisesti pelattaessa täytyi venyttää hyväntahtoista selityskykyä äärimmilleen hanketoimijoiden suuntaan, jotka elivät turhan kauan epävarmuudessa loppukauden toiminnan mitoituksen suhteen. Tämä oli tilanne erityisesti ELY:n puolella liitolla oli mahdollisuus rahoittaa hankkeita vuoden loppuun ja 2014 puolelle asti. Ongelmat tulisi ratkoa paljon nykyistä nopeammin hallinnon sisällä, vaikka sitten ns. varman päälle pelaten. MYR ei tarvitse lisää jaostoja tai työryhmiä, nykyiset toimielimet riittävät varsin hyvin. Rakennemuutoksen kaltaiset kriisit eivät ratkea komiteoiden määrän kasvattamisella. Julkisen sektorin mahdollisuus tukea omalta osaltaan ongelmien yli on käytännössä toiminnan uudelleensuuntaus. Tästä keskustelemiseen ja operatiiviseen toiminnan ohjaukseen riittävät nykyiset toimielimet, organisaatiot ja ohjelmat vähintäänkin hyvin. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot Taloustilanteen nopea heikkeneminen heijastui myös Pirkanmaan työmarkkinoihin. Vuoden 2008 rekrytointivaikeuksien seurantatilastoissa ei vielä näy talouden notkahdus, mutta tammikuun 2009 tilanne kertoi jo selvästi, että avoimien työpaikkojen vähenemisen ja työnhakijoiden lisääntymisen johdosta rekrytointivaikeudet olivat vähentyneet. Työllisyystilanne alkoi heikennyttyä erityisesti miesvaltaisilla teollisuuden aloilla ja miesten osuus työttömistä työnhakijoista kasvoi huomattavasti enemmän kuin naisten. TE-keskus oli toimittanut TEMiin ongelmakohtien poistamisen toimenpiteisiin ja satsauksiin liittyvän kattavan selonteon. Uuden alueiden kehittämislainsäädännön mukaisesti Pirkanmaan liitto, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, aloitti vuonna 2009 maakunnan osaamis- ja koulutustarpeen pitkän aikavälin ennakoinnin koordinointityön. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmällä ei ollut jaostoa tai työryhmää, joka valmistelisi osaamisvajeisiin tai työvoimakapeikkoihin liittyviä asioita, joten vastuu ja paras asiantuntemus näistä asiakokonaisuuksista olivat uudella Pirkanmaan ELY-keskuksella. Ohjelmakauden loppuvaiheessa voitiin todeta, että Pirkanmaalla ei ole merkittävää osaamisvajetta, mutta jatkuvaa kehittämistarvetta oli kaikilla sektoreilla. Maakunnan merkittävimmät työvoimakapeikot olivat vuosina 2012 2013

soteala, palveluiden matalapalkkapää, ICT erityisosaajat. Toisaalta alueella on paljon ICT - osaajia, joiden osaamiselle ei ole tällä hetkellä enää kysyntää (ICT - osaamisen kohtaanto - ongelma). 155 Osaamisen kehittäminen ja työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto -ongelmat ovat niin moniulotteisia, etteivät rakennerahoitusohjelmien kehittämisrahoitukset riitä. Väheksymättä mitenkään EU:n rakennerahastojen tavoitteiden merkittävyyttä tai toiminnan vaikuttavuutta on todettava, että niillä kyetään parhaimmillaankin tukemaan kansallisesti valittujen toimenpiteiden suuntaa suurissa muutostilanteissa. Esimerkiksi samaan aikaan kun nuorisotakuuta pyritään kaikin voimin toteuttamaan laajalla rintamalla ja vähennetään samalla ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja eri puolilla maata. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Rahastojen, ohjelmien ja erinäisten kansallisten toimenpiteiden yhteistyö ja täydentävyys on hajanaista ja edellyttäisi tiukempaa koordinointia strategisella tasolla. Pirkanmaalla tähän pyritään maakuntastrategialla, luomalla maakunnan kehittämisen iso kuva, joka syntyy maakunnan sidosryhmien strategioiden ja ohjelmien synergioista. Hankeryhmässä on onnistuttu karsimaan ESR- ja EAKR-hankkeiden päällekkäisyyksiä ja lisäämään niiden keskinäistä täydentävyyttä. EAKR:n ja ESR:n yhteinen ohjelma-asiakirja tulevalla kaudella parantaa tilannetta entisestään. Ryhmässä käsitellään myös maaseuturahaston hankkeet, joiden suorat yhtymäkohdat em. hankkeisiin ovat kuitenkin harvinaisempia. Myös INKA-ohjelman kehittämisteemat istuvat hyvin EAKR:n alueellisiin tavoitteisiin. Parantamisen varaa on myös siinä, että samaan hankkeeseen voitaisiin allokoida rahoitusta eri lähteistä ilman nykyisiä ongelmia. Pääomarahastotoiminta Pääomasijoitustoiminnan riittävyys yrityksen eri vaiheissa, erityisesti alkuvaiheen riskirahoitus, on yrityksille tärkeää. Sen sijaan se, käytetäänkö siihen muutenkin väheneviä EAKR-resursseja tai missä määrin näin tehdään, tulee harkita hyvin tarkkaan. Alueilla voi olla myös erilaisia valmiuksia saada yrityksille muuta rahoitusta. Mikäli EAKR-rahoituksen liittäminen esim. kuntien ja yksityisten sijoittajien tarjontaan tuottaa runsaasti lisäbyrokratiaa, on tämän rahoituksen mukaanoton tarkoituksenmukaisuutta harkittava. Tietoa pääomasijoitusrahoituksesta on jaettu mm. asiantuntijoiden (yritysrahoitus) toimesta, mutta kysyntä on ollut hyvin vähäistä. Pääomasijoitustoiminnan päätöksenteon tulisi olla paikallisista intresseistä riippumatonta asiantuntijatyötä, jossa valtakunnallisella mittakaavalla on etunsa. Mikäli alueellista pääomasijoitustoimintaa jatketaan, tulee riippumaton asiantuntijapäätöksenteko varmistaa toiminnan organisoinnissa.

156 6.2.3 Keski-Suomi Koko Keski-Suomi on haasteellista aluetta. Saarijärven - Viitasaaren seutu saa harvaan asuttuna alueena korkeampaa tukea kuin muu Länsi-Suomi. Rakennerahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelman rinnalla Keski-Suomessa toteutettiin ohjelmakaudella Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa, Jyväskylän aluekeskusohjelmaa, Jämsän aluekeskusohjelmaa ja alueellista maaseutuosiota (AMO). Erityisohjelmat vaikuttavat EU-ohjelmien toteutukseen tuomalla uutta sisältöä ja uusia hankeesityksiä. Erityisohjelmien rahoitusvolyymi riittää käytännössä hankkeiden esiselvityksiin ja alkuvaiheen käynnistämiseen, mutta varsinainen kehittämistyö ja investoinnit toteutetaan toimijoiden omalla rahoituksella ja /tai EUvaroin tuettuna. AMO -ohjelmat jatkuivat KOKO-ohjelmina aina kansallisen erityisohjelman lopettamiseen asti. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttaminen alkoi vuonna 2014. INKA korvasi osittain vuonna 2013 päättyneen osaamiskeskusohjelman ja täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan rahoitusinstrumentteja. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa. Näistä Jyväskylä on vetovastuussa kybertekniikasta ja mukana kumppanina Joensuun vetämässä biotalouden osaamiskeskusohjelmassa. Valintojen odotettiin entisestään vahvistavan maakunnan asemaa kyberturvallisuuden ja biotalouden kehittäjänä. Ohjelmien ohella Keski-Suomessa on käytössään vielä maakunnan kehittämisrahaa. Vaikka se on määrältään vähäinen, on sitä voitu luontevasti hyödyntää siemenrahoituksena tavoin isompien kehittämisaskelten alkuvaiheessa. Lisäksi Keski-Suomen liitolla on käytössä keskisuomalaisten kuntien pääomalla perustettu Keski-Suomen kehittämisrahasto. Se on ollut hyvä, joustava rahoitusinstrumentti pienien kehittämishankkeiden toteutukseen, esim. erilaisten selvitysten toteuttamiseen. Ohjelmien kirjo on auttanut rahoittamaan eri kehityskaaren vaiheessa olevaa kehittämistoimintaa. Niiden sisällöllistä yhteensovittamista ohjaa maakuntastrategia ja maakuntaohjelma. Työllisyys ja talous * Vuotta 2008 edeltäneinä vuosina Keski-Suomen kehitys oli myönteistä työllisyydessä, taloudessa ja väestön kehityksessä. Pääosa kasvusta kohdistui edelleen Jyväskylän seudulle. Maaseutualueiden taantumista ei ole pystytty kokonaan katkaisemaan. Elinkeinorakenteessa oli tapahtumassa selkeä siirtymä. Alkutuotannosta väheni vieläkin huomattavasti työpaikkoja. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyivät. Erityisesti hoiva- alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut olivat selkeitä kasvualoja. Talouden ja yritystoiminnan näkymät olivat poikkeuksellisen synkät lähivuosille. Teknologiateollisuuden koko syksyn supistunut tilauskanta oli johtamassa merkittäviin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Loppuvuonna 2008 alkanut talouden taantuma pudotti Keski-Suomen viennin arvoa lähes kolmanneksen. Yritysten talousvaikeudet näkyivät sekä perinteisillä toimialoilla että uutuutena myös korkeasti koulutetuissa työntekijäryhmissä. Metsäteollisuudessa jatkuivat tuotannon rajoitukset ja lomautukset. Myös rakennusala sukelsi valopilkkuina olivat liikerakentaminen ja korjausrakentaminen. Paperiyhtiö Sappi Oy päätti joulukuussa 2009 sulkea Kankaan paperitehtaan toiminnan Jyväskylässä. Yhtiö irtisanoi kaikki 150 työntekijäänsä. Aiemmin keväällä Nokia Oyj oli päättänyt sulkea Jyväskylän tuotekehitysyksikkönsä. Työnsä menetti 320 henkilöä. Keski-Suomen työttömyysaste oli pysyvästi jäänyt 3 % - 3,5 % muuta maata huonompana. Energia-alan näkymät olivat vakaat, erityisesti maakunnan energiahuollossa. Lähivuosien aikana alalle uskottiin syntyvän parhaimmillaan satoja uusia työpaikkoja. Myös yksityinen palvelusektori näytti vuoden 2009 lopulla vielä valoisalta. Kuntatalous jatkui vuosina 2009 2011 entistä kireämpänä. Huolena oli EU ohjelmien suuri kuntarahoituksen osuus. Kunnat rahoittaisivat mielellään vetovoimaisuutta ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavia infrastruktuurihankkeita, mutta EAKR -ohjelmassa näitä hankkeita voi vuosittain olla vain muutama. Kansainvälinen taloustaantuma hellitti hiukan vuonna 2010 ja talous kääntyi lievään kasvuun myös Keski- Suomessa. Viennin toipuminen ja kasvavat tilauskannat helpottivat työttömyyttä Keski-Suomessa. Lomautettuja oli palannut töihin ja moni irtisanottu oli löytänyt uuden työpaikan. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys olivat pysyneet valitettavan korkealla.

Vuosi 2011 oli talouden osalta vaihteleva. Kun edellinen taantuma vähitellen hellitti ja talouden suunta kääntyi nousuun, alkoi kesällä levitä tunnelma uudesta taantumasta. Keski-Suomessa hyvin alkanut talouskasvu hiipui loppuvuodesta. Maakunnan työttömyysaste oli edelleen reilusti kansallista keskiarvoa korkeampi ja pitkäaikaistyöttömien osuus oli ELY-keskusten korkein koko syksyn. Vuotta 2012 leimasi euroalueen epävarmuus ja heikko talouden kehitys. Alkuvuoden toiveikkuus hiipui loppuvuonna työllisyyden heikkenemisen ja kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntymisen myötä. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos heijastuivat vahvasti Keski-Suomeen. Maakunnan teollisuusyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärän kehitys olivat loppuvuonna 2012 pääosin laskusuunnassa. Vaikka yleiskuva on alavireinen, kasvun merkkejäkin on - erityisesti palvelualoilta. 157 Kaavio 11: Keski-Suomen työttömyysasteen kehitys 2006 2014 Keski-Suomen työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keski-Suomi 12,6 11,8 12,2 14,6 13,2 13,3 14,6 16,9 17,9 L-S EAKR 10,1 9,2 9,8 12,7 11,0 10,5 11,6 13,5 14,6 Koko maa 9,7 8,6 9,1 11,6 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 TEM, vuoden lopun tilanne 31.12. Työttömyys oli kolmen vuoden takaisen taantuman jäljiltä maakuntien kolmanneksi korkein. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen katoaminen koettelevat Keski-Suomea. Korkea työttömyysaste 17,9 % vuoden 2014 lopussa yhdessä ikääntyvän väestön kanssa asettaa kuntien talouden entistä ahtaammalle. Uusien yritysten perustaminen ja erityisesti korkeasti koulutettujen yrittäjyysaktiivisuuden merkittävä kasvu olivat myönteisiä uutisia. Uusien työpaikkojen syntymisestä huolimatta Keski-Suomen työttömyys oli kivunnut lähes ennätyslukemiin. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen ovat keränneet paljon huomiota ja aiheuttaneet hämmennystä. Kunnilla on vaikeuksia koota voimia sekä palvelutuotannon uudistamiseen että yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen. Talouden odotettu suhdannekäänne oli toistuvasti siirtynyt, vaikkakin hajanaisia merkkejä kasvun käynnistymisestä oli myös vuonna 2013. Maailmantalouden vetoapu jäi kuitenkin myös heikoksi, eikä maakunnan yritysten liiketoiminnan kokonaiskasvu päässyt toivottuun vauhtiin. Orastavat merkit kasvun vauhdittumisesta ovat hiipuneet kerta toisensa jälkeen. Euroalueen elpyminen on vuonna 2014 jälleen hidastunut, osaltaan Ukrainan kriisin ja Venäjän talouspakotteiden seurauksena. Vuodelle 2015 Suomen talouteen ennustetaan heikkoa kasvua jo kolmatta vuotta jatkuneen talouden supistumisen jälkeen. Kasvun edellytys on, että euroalue elpyy ja vienti vetää.

158 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja hyvinvointipalvelut ovat pitäneet yllä palvelualojen kasvua Keski- Suomessa. Kaupan myynnin kasvu sen sijaan on pysähtynyt. Teollisuudesta on kantautunut myönteisiä viestejä: tilauskannat ovat kasvaneet ja vienti kääntynyt nousuun. Heikentyneessä rahoitustilanteessa EAKR- ja ESR -rahoituksen rooli alueen kehittämisessä on kasvanut entisestään. Yritykset ovat pystyneet käynnistämään kehittämishankkeitaan. Samoin kunnat, koulutusorganisaatiot ja kehittämisyhtiöt ovat voineet tiukasta taloudesta huolimatta myös kehittää toimintaa maakunnassa. Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas on kohentanut selkeästi tulevaisuudennäkymiä. Tehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi ja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävä. Se tulee heijastumaan myös EAKR- varojen kohdentamiseen Keski-Suomessa. Ennätysmäisestä työttömyydestä kärsivä maakunta tarvitsee vahvaa palvelusektoria ja uudistuvaa teollisuutta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Suomen korkeimpia; elokuun lopussa 2014 työttömyysaste oli 15,8 %. Kesän ajan Keski-Suomen työttömyyden vuotuinen kasvuvauhti on ollut valtakunnan kärkeä. Kuntataloudessa jatkuvat tiukat ajat. Vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuusuudistus yhdessä valtionosuusleikkausten kanssa edellyttää useilta Keski-Suomen kunnilta merkittäviä sopeutustoimia jo tehtyjen toimien lisäksi. Julkisen talouden edelleen heikentyessä huoli julkisten palvelujen saatavuudesta ja veroasteen noususta kasvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö merkitsee tuntuvia muutoksia, kun palvelut muodostettaisiin viiden järjestämisvastuullisen alueen johdolla. Strategia ja toteutunut linjaus * Ohjelmakaudella 2000 2006 painotettiin seudullisen kehittämisen tärkeyttä. Kaudella 2007 2013 siirryttiin pääosin koko maakunnan kattaviin toimenpiteisiin ja ylimaakunnallisiin teemoihin. Ohjelmakaudella 2007 2013 vaikuttavuutta haettiin klustereista, joissa yhteistyötä tehdään yli perinteisten toimialarajojen. Klusteri on yritysten ja muiden toimijoiden rypäs, jolla on yhteiset asiakkaat ja yhteiset kehittämispyrkimykset. Klusteri mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, tuotekehityksen ja markkinoinnin ja se voi synnyttää toimialojen rajapinnoille uutta yrittäjyyttä. Kaikissa klustereissa tavoitteena on yritysten kannattava kansainvälinen kasvu ja kukoistava elinkeinoelämä. Maakunnan yhteistyöryhmä valitsi elokuussa 2007 elinkeinojen kehittämisen kärjiksi kolme klusteria: - uudistuvat koneet ja laitteet - bioenergiasta elinvoimaa ja - kehittyvä asuminen. Näiden kehittämiseen suunnataan suurin osa EU-ohjelmien varoista. Klustereiden lisäksi on varauduttu rahoittamaan läpäiseviä teemoja, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Maakuntaohjelmaan sisältyvää hyvinvoinnin kokonaisuutta toteutettiin Länsi- Suomen teemarahoituksella, jossa painopisteenä on hyvinvointipalveluiden innovatiivinen kehittäminen. Koulutusliiketoiminnan klusteri EduCluster Finland oli vielä valmisteilla. Se tuotteistaa keskisuomalaista koulutus- ja tutkimustarjontaa liiketoiminnaksi ja vauhdittaa koulutusorganisaatioiden kansainvälistymistä. Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Vuosina 2007 2010 toteutettiin Keski-Suomen maakuntaohjelman tarkentamia linjauksia; elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja näille perustan luova aluerakenne ja vetovoimaisuus. Uusi maakuntaohjelma 2011 2014 jatkoi samoin painotuksin; menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen toimintaympäristö.

159 Elinkeinojen kärjiksi maakunnan yhteistyöryhmä valitsi kolme klusteria: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostui metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista yrityksistä. Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri rakentui kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat maakunnan energiahuolto, alan laitteiden valmistus ja asiantuntijapalvelut sekä osaamis- ja tutkimusverkosto. Kehittyvän asumisen klusteri koostui asuntojen rakentamisesta, asuntojen sisustamisesta ja asumisen teknisistä palveluista. Vuonna 2010 Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteita määriteltiin uudelleen. Päätavoitteena oli, että Keski-Suomeen saadaan uusia vientituloja vähintään miljardi euroa, jotka talouslaman myötä menetettiin. Lisäksi haluttiin, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Klustereiden kehittämisen lisäksi varauduttiin rahoittamaan läpäiseviä teemoja, kuten osaavan työvoiman saatavuus sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Vuonna 2012 tehty arviointi Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisestä kertoi, että keskittyminen valittuihin klustereihin oli nähty pääosin myönteisenä. Pyrkimykset vahvistaa yritysten näkemysten välittymistä julkiseen elinkeinopolitiikkaan nähtiin arvioinnissa erittäin hyvänä. Yritysten avulla saadaan globaalia näkökulmaa. Myös yritysten osallistuminen innovaatiopolitiikan kehittämiseen vahvistaa kansainvälistä ulottuvuutta. Arvioinnin mukaan klusterimalli toimii paremmin koneiden ja laitteiden valmistukseen keskittyvillä toimialoilla. Sen sijaan uudempien ja keskenään hajanaisempien toimialojen osalta malli ei näyttäisi olevan niin tehokas kuin on haluttu. Keski-Suomen uudessa maakuntastrategiassa 2014 2017 tullaan luopumaan klusteri- ja toimialamalleista. Ohjelmakauden 2007 2013 osalta tärkein asia oli yritysrahoituksen täysimääräinen käyttö kevään 2014 aikana. Siinä onnistuttiin hyvin. Lähes kaikki muut kehittämis- ja investointihankkeiden päätökset oli tehty vuoden 2013 puolella. Koska tiedossa oli, että Keski-Suomen EU-rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 vähenee merkittävästi, päättyvän kauden varojen kohdentaminen sujui joustavasti ja nopeasti. Keväällä 2014 sitomatonta valtuutta oli useita satoja tuhansia euroja. Kaikki yritysrahoitus saatiin sidottua määräaikaan mennessä. Keski-Suomen liitto teki viimeiset sidontapäätökset lokakuussa. Päättyvistä hankkeista on palautumassa säästyviä varoja, jotka on ennakoitu ohjelmakauden viimeisissä päätöksissä. Lisäksi on varauduttu muutamassa hankkeessa lisätoimenpiteisiin keväällä 2015, jos säästyviä varoja onkin ennakoitua enemmän. Asiakkaat ovat suhtautuneet tilanteeseen ja pieneen riskinottoon ymmärtäväisesti. Pääosa kevään rahoituksesta kohdentui innovaatiotoimintaan Keski-Suomen uuden maakuntastrategian mukaisesti. EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteiden muutoksen pohjalta näyttäisi siltä, että Keski- Suomessa rahoituksen painopistettä on siirretty uusien tuotteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

160 Taulukko 87; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Keski-Suomessa 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 Keski-Suomi / Toimialat 1 ja 2 merkkisinä * Yli 5 % toimialat lihavoituina * Kolme suurinta Hankkeen perustiedot Hanke kpl Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Yritysrahoitus yhteensä 1 662 59 920 524 100 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03; 02 Metsätalous ja puunkorjuu) 14 637 517 1,1 % B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09; 08 M uu kaivostoiminta ja louhinta) 8 394 556 0,7 % C Teollisuus (10-33) 529 31 071 146 51,9 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 14 1 883 028 3,1 % 2. 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olk 64 7 601 848 12,7 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 31 1 189 858 2,0 % 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 9 1 203 949 2,0 % 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 22 1 095 494 1,8 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 17 1 049 140 1,8 % 1. 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 184 9 560 046 16,0 % 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 31 1 173 920 2,0 % 3. 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 57 3 162 803 5,3 % 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 8 1 043 484 1,7 % F Rakentaminen (41-43) 133 2 597 999 4,3 % 43 Erikoistunut rakennustoiminta 97 1 617 974 2,7 % G Tukkukauppa ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47) 191 1 905 471 3,2 % 45 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä kor 47 575 323 1,0 % 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 33 355 673 0,6 % 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 111 974 475 1,6 % J Informaatio ja viestintä (58-63) 111 2 812 656 4,7 % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 92 2 617 539 4,4 % L Kiinteistöalan toiminta (68 Kiinteistöalan toiminta) 21 928 787 1,6 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) 228 6 210 821 10,4 % 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 43 1 731 549 2,9 % 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 81 2 077 561 3,5 % 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 5 1 484 620 2,5 % P Koulutus (85) 50 4 542 141 7,6 % Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö 14 3 935 386 6,6 % %

161 Taulukko 88; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteet Keski-Suomessa 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-S uomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * KES KI-S UOMI / YRITYS RAHOITUKS EN myöntöperusteet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina * Kolme suurinta, plus Finnvera Hanke kpl Hankkeen perustiedot Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Keski-Suomi yhteensä 1 662 59 920 524 100 % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 182 14 671 881 24,5 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 23 1 189 805 2,0 % Pienten ja keskisuurten y ritysten yhteistoiminta 10 290 037 0,5 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 9 1 672 134 2,8 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 40 7 006 900 11,7 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 96 6 711 647 11,2 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 983 4 674 871 7,8 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto 317 23 691 992 39,5 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. y hteisöjen yhteistoiminta 0,0 % % Taulukko 89: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% 31.12.2014 mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Menoluokka Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus Sidottu EAKR+valtio Osuus % Osuus 9 art. 3 % *) Keski-Suomi 08* Muu investointi yrityksiin 21 285 403 28,4 % 32,2 % 320 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 13 196 011 17,6 % 19,9 % 1 054 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 7 335 559 9,8 % 11,1 % 20 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 7 129 163 9,5 % 10,8 % 47 02* tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 4 438 892 5,9 % 6,7 % 15 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 4 260 270 5,7 % 6,4 % 53 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 3 985 255 5,3 % 6,0 % 23 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 2 996 326 4,0 % 12 26 22 Kansalliset tiet 2 192 181 2,9 % 7 Suurimmat menoluokat yht. 66 819 059 89,1 % 93,1 % 1 551 Keski-Suomi Yhteensä 75 010 414 88,2 % 1 633 Kpl Erityisteemat Erityisteemojen valmistelussa painotettiin maakunnassa valittuja klustereita, jotka tukivat samalla Länsi- Suomen teemojen toteuttamista. Potentiaalisimmat klusterit olivat uudistuvat koneet ja laitteet ja bioenergiasta elinvoimaa. Kehittyvässä asumisessa yhteistyöverkostot näyttivät löytyvän esim. Oulusta ja pääkaupunkiseudulta. Jyväskylän ja Tampereen korkeakoulujen 2008 muodostamat Sisä-Suomen yliopistoallianssi ja Keskisen Suomen ammattikorkeakoulukonsortion uskottiin tuovan lähivuosina hankkeita innovaatio- ja oppimisympäristöt teemaan.

162 Potentiaalisimmat klusterit vuosina 2009 2010 olivat uudistuvat koneet ja laitteet sekä bioenergiasta elinvoimaa. Jokaisella valitulla klusterilla oli yritysvetoinen strategiaryhmä, joka valmisteli ja priorisoi kehittämisteemoja rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Klusterityöstä vastasivat kehittämispäälliköt, jotka toimivat koordinaattoreina ja verkottajina työelämän, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välillä. Yritysverkostojen kehittämishankkeissa yritysten johdon sitouttaminen työskentelyyn oli ehdoton edellytys onnistumiselle. Klusterityö tarkoittaa yritysten liiketoimintamallien kehittämistä niin, että yritykset olisivat valmiimpia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kilpailutilanteen muutoksiin. Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä näiden välisten verkostojen, roolien ja valmiuksien kehittäminen vaativat jatkuvaa työtä. Hyvien kansainvälisten yhteyksien rakentaminen oli haaste kaikissa erityisteemoissa. Klusterityö päättyi vuoden 2013 lopussa. Ohjelmatyön aikaisemmista tuloksista Teollisuudella, varsinkin vientiteollisuudella, on edelleen merkittävä rooli Keski-Suomen elinkeinorakenteessa. Keski-Suomen liiton teettämän selvityksen mukaan vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti liki 40 000 työntekijää. Tärkeimpiä yritysverkostoja ovat Metson, Valtran ja Moventaksen toimittajaverkostot. Niissä toimii yrityksiä eri puolilla maakuntaa. Puutuoteteollisuudella on Saarijärven-Viitasaaren seudulla erittäin tärkeä rooli. Bioenergian käytön lisääminen koskee koko maakuntaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on rakentamassa Saarijärvelle alan osaamiskeskittymää, Bioenergiakeskusta. Matkailualalla on vahvistettu Peurungan, Jyväskylä Paviljongin ja Himoksen matkailukeskuksia. Jyväskylän seudulla on jatkettu panostuksia IT-alan ja hyvinvointialan kehittämiseen. Elinkeinojen kehittäminen perustui edeltäneellä ohjelmakaudella toimialapohjaiseen kehittämiseen. Toimialojen kehittämishankkeisiin Keski-Suomessa suunnattiin vuosina 2000-2006 yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Reilusti yli puolet rahoituksesta on kohdentunut metalliteollisuuteen. Osa toimialojen kehittämishankkeista oli pieniä, seudullisia ja sirpaleisia. Ohjelmakausi 2007 2013 ja sen tulokset Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Uudessa klustereihin perustuvassa elinkeinojen kehittämismallissa pyritäänkin laajempiin maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Toimialatyön tuloksena yrityslähtöinen kehittäminen ja kehittäjien verkostomainen yhteistyö ovat juurtuneet luontaiseksi tavaksi toimia. Vuosi 2007 jäi EU-ohjelmien toteuttamisessa välivuodeksi. Syksy käytettiin klusterityön käynnistämiseen kokoamalla sitoutuneet yritysryhmät, rekrytoimalla klustereille kehittämispäälliköt ja valmistautumalla vuoden vaihteeseen ajoitettuun uusien EU-hankkeiden hakuun. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden volyymi jatkui kuitenkin hyvällä tasolla, vaikka määrä vähenikin edellisestä vuodesta. Keski-Suomessa painopisteenä vuosina 2007 2008 olivat yritysten kehittämishankkeet. Yrityshankkeiden alueelliseen kohdentumiseen vaikutti kansallisen tukialuejaotuksen muutos: Jämsän seudun osuus nousi ja Jyväskylän seudun laski. Suurimpia hankkeita olivat jyväskyläläisen terästakomo Malira Oy:n, Karstulassa toimivan hirsitalovalmistaja Honkarakenne Oyj:n ja kannonkoskelaisen ikkuna- ja oviteollisuuden aihioita valmistavan RPN-Wood Oy:n teknologiainvestoinnit. Yrityshankkeita käynnistyi edelleen vuonna 2008 hyvin, vaikka varovaisuus kasvoikin syksyn edetessä. Aktiivisimpia olivat Jyväskylän ja Saarijärven-Viitasaaren seudun yritykset. Merkittävä hankekokonaisuus toimintalinjassa 2 oli kahden kehittämisyhtiön, Jykes Oy:n ja Witas Oy:n, käynnistämä liiketoimintaosaamisen kasvu- ja kehityspalvelu. Kehittämispalvelulla aktivoitiin pk- yrityksiä panostamaan yrityksen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada rahoituksen saanti asiakaslähtöiseksi ja päätöksenteko nopeaksi, mahdollisimman lähellä yritystoimintaa. Hanke sai hyvän vastaanoton yrityksissä.

163 Taulukko 90: Keski-Suomen vuosien 2007 2008 keskeisiä hankkeita toimintalinjoittain: TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakentee t TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2007: Terästakomo Malira Oy, Jyväskylä. Honkarakenne, Karstula. RPN-Wood Oy:n teknologiainvestoinnit, Kannonkoski. Vuosi 2008: Kurikka Timber Oy:n tuotannon laajennus 3 700 000 Meteco Oy:n Karstulassa 2 625 000 Liiketoimintaosaamisen 1 769 000 kehittäminen Kyyjärven 1 418 000 teknologia-investoinnit VTT:n paperinvalmistuksen tutkimus- ja kehitys-ympäristö 1 280 000 jäteveden-puhdistamo Jämsän keskustan ja Himoksen matkailualueen väliset liikennejärjestelyt 1 790 000 Keski-Suomessa on asetettu tavoitteeksi lisätä bioenergian tuotantoa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä. EAKR -ohjelmassa merkittävimpiä energiahankkeita ovat BDC Bioenergiakeskuksen rakentaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Saarijärven yksikköön, biokaasuinvestointien aktivoiminen sekä Saarijärven uuden kaukolämpölaitoksen varustaminen eri bioenergiajakeiden testauskattilaksi yhdessä VTT:n kanssa. Näitä ei olisi voitu toteuttaa ilman EAKR-ohjelmavaroja. Modernia t&k&i-yksikön toimintaa jatkokehitetään edelleen avoimeksi innovaatioympäristöksi biotalouden toimijoille. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Taloustaantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamien ongelmien taltuttaminen nousi vuonna 2009 EAKR -rahoituksessa etusijalle. Yrityshankkeita käynnistyi kohtuullisesti, vaikka taloustaantuma yritysten investointi- ja kehittämishalukkuutta jonkin verran vähensikin. Finnveran rahoitukselle oli myös hyvin kysyntää. Taantuma supisti jonkin verran toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Kuntatalouden tiukkuus on lisännyt muun muassa kehittämisyhtiöiden varovaisuutta käynnistää uusia toimenpiteitä. Yliopistouudistuksen aiheuttamat toiminnanohjauksen ja taloushallinnon uudelleenjärjestelyt hidastivat tiedekuntien ja laitosten hanketoimintaan. Kuntarahoituksen niukkuus näkyi toimintalinjan 3 toteutuksessa. Tarjolla oli vähän ohjelman kriteerit täyttäviä hankkeita ja hankkeiden koko näytti pienenevän. Tulevaisuuden kasvualoja, joita vauhditettiin, olivat tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristötekniikka, hyvinvointiteknologia ja nanoteknologia. Keski-Suomessa on erittäin monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Keski-Suomen erittäin monipuolista koulutustarjontaa tuotteistettiin koulutusvienniksi. Kannustavana avauksena asiantuntijayritys EduCluster Finland Oy solmi vuonna 2010 ensimmäisen koulutusvientisopimuksen Abu Dhabiin. Sopimus oli alallaan Suomen suurin. Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johdolla valmistui tiekartta Keski-Suomen innovaatiokeskittymän rakentamiseksi. Innovaatiokeskittymän rakentaminen liittyy Suomen hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen ja valmistautumiseen seuraavaan rakennerahastokauteen. Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Niukkuus näkyi myös toimintalinjan 3 toteutuksessa. TL 1: Suurin yrityshanke vuonna 2009 oli Serres Oy:n Saarijärven tehtaan uuden teknologian investointiohjelma, jossa yhtiö kehittää ja valmistaa muovisia kertakäyttötuotteita, joita käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa, tehohoidossa ja muilla osastoilla. Merkittävin innovaatioympäristöä vahvistava investointi oli Jyväskylän yliopiston hankkima röntgensäteilyä käyttävä tomografialaitteisto. Sen tärkein sovellusalue on kuitupohjaisten materiaalien tutkimus paperi- ja nanoteknologiassa. Laitteisto palvelee perustutkimuksen rinnalla teollisuuden kehitystarpeita.

164 Vientitulojen lisääminen ja taantumasta toipuminen nousivat vuonna 2010 EAKR -rahoituksessa etusijalle. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin suhdannetilanne huomioiden runsaasti. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin hyvin myös vuonna 2011, vaikka suhdannetilanne taittui syksyn aikana huonompaan suuntaan. Elinkeinojen kehittämishankkeista merkittävin oli Keski-Suomen klusterikehittäminen 2011 2013. Hankkeella resursoidaan valittuja kärkiklustereita - uudistuvat koneet ja laitteet, kehittyvä asuminen sekä bioenergiasta elinvoimaa kehittämistyö ja viestintä ohjelmakauden loppuvuosille. Klusterityön johto siirtyi vuoden alussa Keski-Suomen liitolta Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:lle. Saarijärven-Viitasaaren seudulla klusterityötä toteutetaan rinnakkaishankkeella: Teollisten klusterien kehittäminen pohjoisessa Keski-Suomessa 2011-2013. Suurin yrityshanke oli Elonen Oy Leipomon laajentaminen ja kilpailukyvyn lisääminen. TL 2 ja 3: Merkittävin innovaatioympäristöä vahvistava hanke oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n JYVSECTEC. Hankkeessa rakennetaan tutkimusympäristö tietoturvauhkien torjunnan testaamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Tilaan varustellaan valvonta- ja johtamisjärjestelmäkeskus palvelinjärjestelmineen. Yritysten toimintaympäristöhankkeista suurin oli Himoksen matkailukeskuksen alueelle toteuttavat investoinnit, jotka mahdollistavat loma-asunto- ja liikerakentamisen ja yritystoiminnan kasvun. Jyvsectec - hankkeen ja EAKRrahoituksen turvin saatiin Jyväskylään luotua Kybertekniikan innovaatioympäristö. Ympäristö on osa Suomen kansallista kyberturvallisuusstrategiaa. Taulukko 91: Vuosien 2009 2011 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritys toiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2009: Serres Oy:n teknologia-investoinnit 3 000 000 Oy Haka-Wood Ab 1 282 000 Vuosi 2010: Meteco Oy, Ulkomaiden markkina-ekspansio, Karstula. 562 500 Earth Pac Oy, Äänekoski. Toiminnan laajentaminen 399 250 Vuosi 2011: Keski-Suomen klusterikehittäminen 2011-2013 (A31552), Jykes Oy 923 400 Elosen Leipomo Oy, Jämsä. Leipomon laajentaminen ja kilpailukyvyn lisääminen (A549465), 652 300. Nanomografialaitteiston hankinta, Jyväskylän yliopisto 1 586 000 Jyväskylän amk:n Bioenergiakeskus, laiteinvestoinnit, 742 000 Tulevaisuuden kuitutuotteiden kehitysympäristöt, VTT, JY ja JAMK 689 425 BDC-INNO, Bioenergian innovaatioympäristön kehittäminen, JAMK 594 901 JYVSECTEC (A31830), Jyväskylä, JAMK 1 000 000. OSER - Osaava energiatuotanto Keski- Suomessa, VTT 352 876 Jyväskylän Lutakon sataman laajennus 3 879 000 Tuotantoalueiden saavutettavuuden parantaminen, Jämsänkoski 867 000 Tulevaisuuden uudet liikunnan ja terveyden edistämisen konseptit, Jyväskylän yliopisto 233 052 Älykoti -sosiaalinen, teknologinen ja virtuaalinen oppimis- ja kehittämisympäristö, JAMK 226 934 Himoksen kunnallistekniset hankkeet 2011-2012 (A31815), Jämsä 476 238 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Yritystoiminnan kehittämishankkeista merkittävimpiä ovat olleet teknologiateollisuuden kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät hankkeet. Tärkeimpiä yritysverkostoja ovat Metson Paperin ja Valtran toimittajaverkostot. Metsäteollisuuden uudistumista on tuettu VTT:n hankkeilla, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä. Kiinnostavia mahdollisuuksia on esimerkiksi vaahtorainausteknologiassa. Vuoden 2012 hankkeet myös vahvistavat VTT:n Jyväskylän yksikön asemaa metsäteollisuuden globaalina kehittäjänä ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymän kärkenä. Uusia innovaatiotoimenpiteitä voitiin käynnistää enää muutamia. Pääosa rahoituksesta kohdennettiin aiempien vuosien varausten perusteella jo käynnissä oleviin hankkeisiin.

165 Kuntien, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden tiukka taloustilanne heikensi hiukan toimintalinjan 2 kehittämisrahoituksen kysyntää. Kuntarahoituksen niukkuus näkyy myös toimintalinjan 3 toteutuksessa. TL 1: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin runsaasti vuonna 2012, vaikka suhdannetilanne taittui syksyn aikana odotettua huonompaan suuntaan ja muutamia isoja hankkeita päätettiinkin siirtää aloitettavaksi aikaisintaan vuonna 2013. Yrityshankkeista merkittävin oli Metsä Board Oyj muutostyöt, johon kohdennettiin rakennemuutosalueille varattua joustovarausta. Kyyjärvellä käynnistettiin uusi perheyritys, Taipaleen Teräs Oy. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat katto- ja seinäpellit oheistuotteineen sekä kattoturvaja sadevesijärjestelmät. Yritys toimii Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Myös vuonna 2013 yritysten investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin kohtuullisen hyvin, vaikka suhdannetilanne taittui kesällä odotettua huonompaan suuntaan. Yrityshankkeista merkittävin oli Honkarakenne Oyj:n investointi hirsitalotuotannon tehostamiseksi. Honkarakenne päätti keskittää koko tuotantonsa Karstulan tehtaalleen, mikä edellytti merkittäviä investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin. Lisäksi Karstulan kunta rakensi yhtiölle noin 4 000 neliömetriä lisää hallitilaa nykyiselle tehdasalueelle. Yritys toimii Saarijärven- Viitasaaren seudulla. Yrityshankkeista toiseksi suurin oli PS-Luonteva Oy:n lähileipä- ja luomukeskushanke. TL 2: Suurimpia osaamisen painopisteen hankkeita ovat olleet tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. Jyväskylän yliopisto rakentaa tutkimusympäristöä ohutkalvopinnoitteiden ja nanomateriaalien tuottamiseen ja soveltamiseen. Uusilla teknologioilla yritykset saavat tuotteisiinsa uudenlaisia ominaisuuksia sekä säästöjä raaka-aineissa ja tuotantoprosesseissa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön tutkimuslaitteet vahvistavat huippu-urheilun, liikunnan ja fysioterapian osaamista Jyväskylässä. Hanke tukee osaltaan KIHUn vastuulla olevan suomalaisen huippu-urheilun osaamisohjelman käytännön toteuttamisesta. Merkittävin innovaatiotoiminnan hankekokonaisuus vuonna 2012 oli kuitenkin metsäteollisuuden uudistumista tukevat VTT:n hankkeet, joissa suuryritykset ja pienet teknologiayritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita ja menetelmiä mm. vaahtorainausteknologiassa. Tuotekehityskokeiluilla haetaan ideoita uusiksi kuitupohjaisiksi tuotteiksi, joita voidaan valmistaa nykyisillä tai niitä lähellä olevilla prosesseilla tai kokonaan uusilla tavoilla. Samalla etsitään uusia prosessi- ja mittausteknologiaratkaisuja, joilla voidaan parantaa tuotannon energia- ja vesitehokkuutta. KOTVA Kuvantavat teknologiat ja vaahtorainaus hankkeessa VTT:n paperinvalmistuksen tutkimusympäristö varustettiin vaahtorainauksessa tarvittavilla laitteistoilla. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden kirjoa, saavuttaa merkittäviä raaka-ainesäästöjä ja kehittää uusia tuotteita kuten kevyet ja kestävät pakkaukset, erilaiset eristeet ja suodattimet. Tuloksia hyödyntävät paperin, kartongin ja kuitukankaiden valmistajat, metsäklusterin laitevalmistajat sekä kemikaalitoimittajat. Uusista hankkeista tärkeimpiä oli Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun JYKO-hanke, jossa korkeakoulut rakentavat yhteisen yrittäjyyden kehittämispolun. Tavoitteena on integroida yrittäjyys sekä opintoihin että korkeakoulujen muuhun toimintaan. TL 3: Vuoden 2012 toimintaympäristöhankkeista merkittävin oli nuorisokeskus Piispalan laajennusinvestointi, Hyvinvointimatkailun toimintakeskus Piispala sijaitsee Kannonkoskella Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Piispalan tärkeimpiä asiakkaita ovat lapset ja nuoret. Hankkeessa rakennettiin Piispalaan noin 350 m2 helposti muunneltavaa media-, musiikki- ja kuvataidetilaa, kestävän kehityksen- ja ympäristökasvatuksen tilat sekä terveyden ja hyvinvoinnin t&k-tilat. Investoinnilla lisättiin nuorisokeskuksen palvelutarjontaa ja vastattiin asiakkaiden kysyntään. Ilman EAKR- rahoituksen mahdollistamaa suunnitelmallista kehittämistyötä Suomen merkittävän nuorisokeskus ei olisi sellainen palvelun tarjoaja, kuin mitä se tänään on. Harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevassa toimintakeskuksessa on kehittämistoimin kasvatettu työntekijöiden lukumäärä keskimäärin jo yli 50 henkilöön. Merkittävin hanke vuonna 2013 oli Läntisen Palokärjen infran rakentaminen. Alue on osa Jyväskylän ja Laukaan Innoroad Park -aluetta, johon on jo sijoittunut runsaasti logistiikkapalveluihin keskittyneitä yrityksiä.

166 Taulukko 92: Vuoden 2012 2013 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritys toiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäris tö Vuosi 2012: Äänekosken lakkautetun paperi-tehtaan arkkileikkureiden muutos kartonkiarkkaukseen (A558372), Metsä Board Oyj 590 000 Metsäteollisuuden uudistuminen, jossa kaksi VTT:n hanketta: TESTAA-konsept (A32218), 823 480 ja KOTVA-hanke (A31918), 600 000 Hyvinvointimatkailun toimintakeskus (A32278) ja IceSport Center, nuorisokeskus Piispala, kaksi hanketta yht. 721 200 (Saarijärvi-Viitasaari) Toiminnan kehittäminen (A558791), Taipaleen Teräs Oy, 560 000 (Saarijärvi-Viitasaari) Vuosi 2013: Honkarakenne Oyj:n investointi hirsitalotuotannon tehostamiseksi, 2 475 000 (Saarijärvi-Viitasaari) ja 4 000m2 lisää hallitilaa nykyiselle tehdasalueelle (A562951), Karstulan kunta 1 m (Saarijärvi-Viitasaari) PS-Luonteva Oy:n lähileipä- ja luomukeskushanke (A560496), 1 067 000. NANOPALVA Nanoteknologian yrityspalveluvalmiuksien parantaminen NanoScienceCenterissä ja kiihdytinlaboratoriossa, Jyväskän yliopisto 753 116 Metsäteollisuuden uudistuminen, jossa kaksi VTT:n jatkohanketta: TESTAA-konsepti 1 141 480 / 823 480 ja KOTVA-jatkohanke, 1 417 778 /817 010 Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun JYKO-hanke (A32341), 1 000 000. Läntisen Palokärjen infran rakentaminen (A32361) / Innoroad Park, 1 000 000. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 * TL 1: Vientitulojen lisääminen ja teknologiainvestoinnit olivat EAKR -rahoituksessa edelleen etusijalla. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeille tukea myönnettiin lähes 4,5 milj. euroa. Suurimmat yrityshankkeet kohdentuivat Joutsaan, Karstulaan ja Kivijärvelle. Lisäksi myönnettiin kehittämistukea Viitasaaren rakennemuutostilanteen hoitoon. Nopeasti kohdennettu kehittämishanke auttoi kuntaa aloittamaan eheyttävät toimenpiteet ripeästi. Näin työttömäksi jääneiden työllistyminen turvattiin mahdollisimman hyvin. Toimintaa sitoutuivat vahvasti myös alueen pk- yritykset. Suurin hanke on joutsalaisen metalliyrityksen A. Reposen investointi Suomen ja todennäköisesti koko Pohjois-Euroopan suurimpaan teräsputkien, -profiilien ja palkkien automaattiseen 3Dlaserleikkausjärjestelmään. Huipputeknologiainvestoinnilla tähdätään yrityksen merkittävään kasvuun sekä kansainvälistymiseen Pohjoismaiden lisäksi erityisesti Venäjällä ja Baltiassa. TL 2: Uusia hankkeita ei voitu enää käynnistää, vaan päätökset koskivat aiemmin käynnistettyjen hankkeiden lisärahoitusta. Pääosa rahoituksesta kohdennettiin metsäteollisuuden uudistamiseen tähtäävään teknologiahankkeeseen. KOTVA Kuvantavat teknologiat ja vaahtorainaus hankkeessa (A31918) VTT:n paperinvalmistuksen tutkimusympäristö on varustettu vaahtorainauksessa tarvittavilla laitteistoilla. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa metsäteollisuuden nykyisten tuotteiden kirjoa, saavuttaa merkittäviä raaka-ainesäästöjä ja kehittää uusia tuotteita kuten kevyet ja kestävät pakkaukset, erilaiset eristeet ja suodattimet. Tuloksia hyödyntävät paperin, kartongin ja kuitukankaiden valmistajat, metsäklusterin laitevalmistajat sekä kemikaalitoimittajat. TL 3: Toimintaympäristön kehittämiseksi tukea myönnettiin kahdelle uudelle hankkeelle ja yhdelle meneillään olevalle. Kuntien taloustilanne on hyvin tiukka, mikä näkyi kuntarahoituspäätösten pitkittymisenä. Rakennerahastovaroin toteutetut investointihankkeet ovat toimineet vipuvarren tavoin. Ne ovat antaneet sysäyksen muille kehittämistoimille tai olleet osana isompaa kehittämissuunnitelmaa. Niiden vaikuttavuus alueen kilpailykyvyn lisäämisessä on usein kohdistunut toimenpidekohdetta laajemmalle alueelle.

Taulukko 93: Vuoden 2014 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): 167 TL 1: Yritys toiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2014: Tuotantoteknologian kehitysprojekti, A. Reponen Oy (A567176) Alihankintakonepajasta massaräätälöinnin osaaja, Ka-Mu Oy (A566269) KOTVA Kuvantavat teknologiat (A31918), VTT, lisärahoitus JYVSECTEC (A31830), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, lisärahoitus Viitasaaren kaupunki, Kuormaajantien rakentaminen (A32769) Rupon teollisuusalueen kehittäminen logistisena keskuksena, Pihtiputaan kunta, (A32834) Laajennusinvestointi, SS-Työstö Oy (A565900) Viitasaaren Rakennemuutos 2014+ (A32824), lisärahoitus Jyväskylän yliopisto, NANOPALVA (A32219), lisärahoitus Konneveden koskikalastus-hanke, Konneveden kunta (A32287) Tervantien rakentaminen, Keuruun kaupunki (A32285), lisärahoitus Saarijärven-Viitasaaren erityisasemaa on noudatettu hankevalinnoissa ja tukitasoissa. Seudulla toimii oma kehittämistyöryhmä, joka ohjaa hankkeiden kuntarahoitusta ja toteutusta alueella. Taulukko 94: Keski-Suomen sidonnat 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Keski-Suomi 1 2 3 Sidonnat 31.12.2014 Muu EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeita Kpl 52 069 265 2 793 597 0 138 618 297 54 862 863 1 766 28 705 487 10 582 831 2 360 481 7 701 544 41 648 799 90 11 937 032 15 888 789 93 646 166 794 27 919 467 38 Keski-Suomi Yhteensä 92 711 784 29 265 218 2 454 127 146 486 636 124 431 128 1 894 Keski-Suomi on maksanut 80,9 % sitomastaan rahoituksesta 31.12.2014 mennessä. Taulukko 95: Keski-Suomen maksatukset 31.12.2014 Maksatukset 31.12.2014 Maksettu EU+v Kmj/julk.yht. maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. sidonnoista Sid. Maks. Keski-Suomi 1 2 3 40 560 576 2 531 224 0 108 037 852 43 091 800 77,9 % 5,1 % 5,9 % 25 491 028 7 916 512 1 742 889 9 253 835 35 150 430 88,8 % 31,1 % 27,5 % 8 958 810 12 333 749 93 646 166 794 21 386 205 75,1 % 57,2 % 58,1 % Keski-Suomi Yhteensä 75 010 414 22 781 485 1 836 535 117 458 481 99 628 434 80,9 % 25,5 % 24,7 % Taulukko 96: Keski-Suomen ydinindikaattoritulokset 31.12.2014 Maakunta Viranomainen Uudet joista Uusista työp. joista Uusia joista työpaikat naisten T&K-työp. naisten yrityksiä naisten Keski-Suom Keski-Suomen ELY 15 2 5 2 4 3 Keski-Suomen ELY, kehittämisav. 1 654 441 132 27 92 17 Keski-Suomen ELY, toimintaymp.tuki 434 102 Keski-Suomen ELY, energiatuki 24 2 3 Tekes 20 9 19 9 Keski-Suomen liitto 401 98 160 21 73 15 Finnvera (suunniteltu) 1 136 424 615 276 Keski-Suomi yhteensä (UTP: pl. Finnvera) 2 548 654 316 59 787 311

168 EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Toimintaympäristössä oli tällä ohjelmakaudella paljon haasteita: työntekijöiden ikääntyminen, elinkeinorakenteessa tapahtuvat rakennemuutokset, kansainvälistyminen, ilmaston muutos, talouden taantuma. Ilman tavoitteellista yhteistyötä ja aitoa kumppanuutta alueet eivät pysty näitä haasteita ratkomaan. Innovaatiotoiminnassa suurimpia haasteita Keski-Suomelle on tuottaa lisää kansainvälisesti toimivia kasvuyrityksiä. Esimerkiksi aloittavien yritysten pääomarahoituksessa, vientiyritysten tarvitsemissa osaamisintensiivisissä palveluissa ja avoimissa kehitysympäristöissä on puutteita, joihin innovaatiokeskittymän rakentamisvaiheessa on löydettävä ratkaisut. Julkiset koulutuspalvelut ja yleinen toimintaympäristö ovat jo hyvää kansallista tasoa. Konseptiin niveltyy vahva kehittämisyhtiöiden verkosto. Toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantamiseksi kiinnitetään yhä enemmän huomiota yritysten tarpeiden rinnalla myös ihmisten asumisen ja viihtyvyyden tarpeisiin. Näin kestävän kehityksen periaate ohjaa entistä voimallisemmin niin aluekehittämistä kokonaisuutena kuin yksittäisten hankkeiden valintaa. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen edistää myös talouden rakennemuutosta. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja estäminen johtavat merkittäviin uudistuksiin energiantuotannossa, raaka-aineiden käytössä ja tuotantoteknologioissa. Uusille vähähiilisille tuotteille ja teknologioille syntyy kysyntää. Menestyminen edellyttää panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kansainvälisesti toimivien liiketoimintamallien kehittämiseen. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot * Haasteet osaamiskapeikoista muuttuivat lyhyellä aikavälillä työpaikkojen puutteeksi. Rekrytointipulmia kohdanneet metalliteollisuus, kuljetusala ja sosiaali- ja terveydenhuolto löytävät tarvitsemansa työvoiman. Nyt työmarkkinoiden kehittämisen painopisteenä on lisätä työllisyyttä edistämällä uusien työpaikkojen syntymistä ja työttömien siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Samanaikaisesti on toki varauduttava taantumaa seuraavan nousukauden uusiin työpaikkoihin ja muuntuviin osaamistarpeisiin. Helmikuussa 2008 aloitti maakunnan yhteistyöryhmän perustama osaamis- ja työllisyystyöryhmä, joka laati Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma on ensimmäinen toimijoiden yhteinen tarkastelu alueellisten työmarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työmarkkinoilla vaikuttavista ilmiöistä sekä määritellä keskeisimmät yhteiset kehittämistarpeet. Valmisteluprosessin aikana on tunnistettu, että nykyisellään työmarkkinoita kehittävä ja tukeva toiminta on hajallaan ja sirpaloitunut eri toimijoille. Myös kehittämistä ohjaava seuranta- ja ennakointitieto on hajanaista, epätarkoituksenmukaista tai sitä ei ole saatavilla. Vuonna 2008 laadittu Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelma lisäsi toimijoiden ja rahoittajien yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työmarkkinoilla vaikuttavista ilmiöistä ja tarvittavista yhteisistä toimenpiteistä. Sen painopisteitä olivat: Nuoret: tuetaan koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa peruskoulusta ammattiin valmistumiseen saakka. Yrittäjyys: uusia työpaikkoja luodaan tukemalla yritysten perustamista ja tuottamalla asiakaslähtöisiä yrityskehityspalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllistymisen toimintamallit: työllistymistä tukevat palvelut tuotetaan toimijoiden yhteistyönä asiakaslähtöisesti. Työhyvinvointi: hyvinvoivissa työyhteisöissä työelämän laatu paranee ja työurat pidentyvät.

169 Elinkeinorakenteessa tapahtuu koko ajan rakenteellisia muutoksia. Alkutuotannosta vähenee vieläkin huomattavasti työpaikkoja. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyvät. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Metsä- ja teknologiateollisuudessa uudistuminen jatkuu. Korkean työttömyyden vuoksi Keski-Suomessa ei ole suuria osaamisvajeita. Elinkeinorakenteessa tapahtuu kuitenkin koko ajan rakenteellisia muutoksia. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Metsä- ja teknologiateollisuudessa uudistuminen jatkuu. Tarvetta on erityisasiantuntijoista. Alkutuotannosta vähenee vieläkin työpaikkoja. Äänekoskelle tuleva biotuotetehdas kohentaa työllisyysnäkymiä tuleville vuosille. Tehdastyöpaikat eivät juurikaan lisäänny, mutta logistiikassa ja puunkorjuuketjussa on odotettavissa useita satoja uusia työpaikkoja. Valintakriteerit Vuosina 2008 2011 ohjelman valintakriteerejä noudatetaan Keski-Suomessa sellaisenaan. Maakunnan yhteistyöryhmä on lisäksi hyväksynyt maakunnan kaikkia EU-ohjelmia koskevat arviointiperusteet. Näillä arviointiperusteilla yhteistyöryhmä haluaa korostaa hankkeiden vaikuttavuutta, toimijoiden sitoutuneisuutta, toimenpiteiden osuvuutta yritysten tarpeisiin, hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä sekä ohjelmien profiloivaa kokonaisvaikutusta. Vuonna 2012 kriteereihin lisättiin toimenpiteiden merkityksellisyys, hankkeen toiminnan tukeutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin trendeihin sekä profiloiva kokonaisvaikutus. Arvioinnin näkökulmaksi on lisätty yritysvaikutukset. Arvioinnissa kysytään yritysten edustajilta muun muassa, mitkä ovat hankkeen vaikutukset yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin, työllisyyteen ja vientituloihin. Ohjelman valintakriteerit toimivat hyvin. Perusvaatimukset hankkeesta ja hakijasta tulevat selvitetyksi heti välttämättömien ehtojen yhteydessä. Yleiset arviointiperusteet ja valintaa ohjaavat arviointiperusteet auttavat hankepäätöksen valmistelussa. EURA -tietojärjestelmä tukee hyvin valintaprosessia. Laadullinen arviointi muotoutuu EURAssa pisteisiin perustuvaksi numeeriseksi arvioinniksi. Arviointikriteereiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä ilman, että arviointiprosessin laadukkuus heikkenisi. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? * Ohjelmakauden aloitus viivästyi pahasti. Ensimmäinen vuosi 2007 ja osin myös 2008 olivat harmillista tyhjäkäyntiä. Suomen EU-ohjelmat saivat Euroopan komission hyväksynnän vasta syksyllä 2007. Kansallinen lainsäädäntö ja hallintoviranomaisen ohjeet valmistuivat odotettua hitaammin. EURA -tietojärjestelmä oli jossain määrin keskeneräinen, jonka seurauksena jatkossa tulee kiire hankkeiden maksatuksissa. Hakijoiden mielikuvat EU-hankkeiden byrokraattisuudesta ovat vahvistuneet edelleen. Käynnistyneellä ohjelmakaudella hallinnon vaatimukset olivat entistä yksityiskohtaisempia. Seurauksena oli hankkeiden keskittyminen vain muutamien suurimpien toteuttajien käsiin. Syksyllä 2008 käynnistyi keskustelu talous- ja työllisyystilanteen vaatimista toimenpiteistä. Taantuman aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi maakunnan yhteistyöryhmä voi esimerkiksi muuttaa kehittämisstrategiaa, suunnata rahoitusta uudelleen tai kannustaa sidosryhmiä tarkistamaan toimintaansa ja rahoituslinjauksiaan. Kasvustrategiasta ollaan siirtymässä selviytymisstrategiaan. Myös mahdollisuutta siirtää EU-rahoituksen painopistettä julkisiin investointeihin on pohdittu. Taloustilanteen jatkuessa kireänä pulmaksi on muodostumassa kuntarahoituksen riittävä sitoutuminen. Talous- ja työllisyystilanteen vaatimiin muutoksiin tartuttiin vuonna 2009 sekä alueella että työ- ja elinkeinoministeriössä ripeästi. Taantuman aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi ei ole tarvinnut muuttaa koko kehittämisstrategiaa, vaan suunnata rahoitusta uudelleen ja kannustaa sidosryhmiä tarkistamaan toimintaansa. Yritystoiminnan kehittämisessä on siirrytty kasvusta selviytymiseen ja uusiutumiseen.

170 Keski-Suomen klusterityössä on vahva yrityskytkentä. Yrityksillä on halu kehittyä vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta. Yritysten vaikeudet ovat nostaneet esille tahdon tehdä asioita myös uudella tavalla. Haasteena on, miten kehittäjäorganisaatiot pystyvät uudistamaan omaa toimintaansa. Mahdollisuutta siirtää EU-rahoituksen painopistettä infrastruktuuri-investointeihin on pohdittu. Kuntien talousongelmien vuoksi tarjolla ei juurikaan ole Lissabonin strategian kriteerit täyttäviä investointi-ehdotuksia. EU-rahoituksen merkitys rakennemuutostilanteiden hoidossa on kasvanut. Vuoden 2012 alussa puolustusministeriö ilmoitti kahden varuskunnan lakkauttamisesta Keski-Suomessa. Puolustusvoimien rakenneuudistus on vähentämässä Jämsän Hallista noin 200 työpaikkaa vuoden 2013 loppuun mennessä ja Keuruulta noin 300 työpaikkaa vuoden 2014 lopussa. Jo aiemmin valtioneuvosto nimesi Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun asti. Päätös perustui Metsä Board Oyj:n ratkaisuun sulkea Äänekosken paperitehdas. Työpaikan menetti noin 170 henkilöä. Kesäkuussa 2014 vuorossa oli Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta. Rakennemuutosalueen status myönnettiin vuoden 2016 loppuun. Viitasaarella ovia valmistanut Fenestra ajautui tammikuussa 2014 konkurssiin ja tehtaan kaikki 169 työntekijää irtisanottiin. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja ovat Keski-Suomessa olleet yhdistettyinä koko ohjelmakauden ajan. On hyvä, että uudessa aluekehittämislaissa asiakirjat yhdistetään myös virallisesti maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi vuodesta 2014 alkaen. Ohjelmakauden loppupuolella hakijoiden vahvoja mielikuvia EU-hankkeiden byrokraattisuudesta onnistuttiin lieventämään kevennettyjen kustannusmallien myötä. Sekä flat rate että lump sum ovat hyviä toimintatapoja. Rahoittajat ja hakijat tarvitsevat lump sum-mallista lisää kokemuksia, jotta se olisi luonteva vaihtoehto pienempien hankkeiden toteuttamiseen. Kevennetyt kustannusmallit ovat tärkeitä myös siksi, että hankkeiden toteuttajiksi rohkaistuisi uusia yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä tai muita yhteisöjä. EURA2007 tietojärjestelmä on toiminut moitteetta. Sähköisten palveluiden lisääntyessä hankkeiden toteuttajia on yhä useammin pitänyt muistuttaa, että aineisto on toimitettava myös kirjallisena. Varsinkin seurantalomakkeet ja raportit ovat olleet sellaisia, jotka hanketoteuttajat olisivat mielellään toimittaneet vain sähköisenä. Vuosiraportin luvussa 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET todetaan, että Yritysten kehittämisavustukset sisältävät nykyisellään aina kehittämistä. Kuitenkin pienet yritystuet, joissa tukitaso jää matalaksi (<15 %), on arvioitu vaikuttavuudeltaan melko vähäisiksi. Tukia tulisikin myöntää valikoivammin ja keskittää ne selkeämmin kansainvälistymishaluisiin kasvuyrityksiin. Tässä Keski-Suomi katsoo, että siinä noudatetaan virallista mantraa. Kritiikissään Keski-Suomi katsoo, että tämän ajatusmallin myötä kaikki yrityskehitysraha menee Tekesin kautta, mikä heikentää maakuntien asemaa ja mahdollisten kasvuyritysten syntymistä, erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella. 15 % miljoonan kehittämispompissa on jo iso raha. Keski-Suomen ELY-keskus on yksi neljästä Suomen rakennerahastoasioista vastaavasta ELY-keskuksesta. Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välinen yhteistyö on ollut yhtä sujuvaa kuin aiemminkin. Tiedossa oleva teknisen tuen vähentyminen ja ELY-keskusten toimintamäärärahojen leikkaukset ovat aiheuttaneet huolta siitä, kuinka päätökset ja maksatukset hoituvat vuodesta 2015 eteenpäin. Ohjelmakauden 2007 2013 tekniset tuet riittävät viranomaisesta riippuen joko vuoden 2014 loppuun tai kesään 2015. Kaikki työt on pystytty hoitamaan normaalisti vuonna 2014. Sen sijaan ELY-keskusten yt- neuvottelut, jotka tähtäävät suuriin henkilöstövähennyksiin, voivat aiheuttaa hankkeiden sulkemiseen ja loppumaksatuksiin ongelmia vuonna 2015. Ohjelmakauden päättämisestä on kokemusta aiemmilta kerroilta, joten toiminta on ollut sujuvaa. Rahoitusvaltuuksien ennakoiva käyttö ohjelmakauden aikana on keventänyt ohjelmakauden lopun paineita. Ohjelmakausi on päättymässä ja uusi alkamassa vaikean taloustilanteen vallitessa. Sekä rahoituksen hakijat että viranomaiset harkitsevat tarkoin, mihin tuen ja oman rahoituksensa kohdentavat.

171 Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Käytännön yhteensovituksesta huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän alainen hankeryhmä. Kaikki Keski- Suomen ELY -keskukselle ja Keski-Suomen liitolle saapuneet hankkeet käsitellään yhteisesti. Useimmat rahoituksen hakijat tuntevat hanketoimintaa hyvin eikä päällekkäisiä ehdotuksia juurikaan tule. Myös EU- ohjelmien keskinäiset painotukset ovat hakijoiden tiedossa, joten hakemuksen tekeminen väärään ohjelmaan on harvinaista. EAKR -ohjelman ja maaseudun kehittämisohjelman yhteisestä kehittämistyöstä esimerkkinä on Saarijärven reitin vesistökuormituksen vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Maaseudun kehittämisohjelmasta tuetulla MAISA -hankkeella edistetään maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden hyödyntämistä Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella. Hankkeessa on kannustettu Saarijärven reitin maatiloja perustamaan uusia kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. EAKR -ohjelmasta tuetulla Humusvesien puhdistusteknologia hankkeella kehitetään uutta kustannustehokasta vesienpuhdistusmenetelmää turvetuotannossa syntyvien humuspitoisten vesien puhdistamiseksi. Myös tämän hankkeen kohdealueena on Saarijärven reitti, sillä sen varrella on runsaasti turvetuotantoa. Maa- ja metsätalousministeriö on puolestaan rahoittanut turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua kokoavaa TASO - hanketta. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa tietoa vesistökuormituksesta sekä vesiensuojeluun ja mitoittamiseen liittyviä suosituksia, kehittää turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun omavalvontaa sekä lisätä tietoa toimialojen vesiensuojelusta. Pääomarahastotoiminta Pääomasijoittaminen muuttui 2000-luvulla alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi toiminnaksi. Kansainvälisistä pääomasijoituksista on yrityksillä osin huonoja kokemuksia. Isot pääomasijoittajat hakevat suuria tuottoja ja ovat yrittäjien mielestä kasvottomia toimijoita. Tarve palata alueelliseen pääomasijoittamiseen on kasvanut. Alueellisessa toiminnassa tarve ja tarjonta kohtaavat paremmin ja palvelu on läpinäkyvämpää kuin kansainvälisessä toiminnassa. Alueellisen toiminnan haasteena on tarvittavan sijoituspääoman kokoaminen. Kasvuyritykset tarvitsevat yhä enenevässä määrin ulkopuolista riskirahoitusta. Pankkien mahdollisuudet rahoittaa riskiyrityksiä ovat laman myötä pienentyneet. Pääomasijoitus on myös yksi yrityskehittämisen tapa: sijoituksen lisäksi yritys saa apua liiketoiminnan kehittämiseen. Keski-Suomessa paikallinen sijoitusyhtiö Midinvest Oy:n järjesti vuoden 2012 aikana 5 miljoonan euron suunnatun osakeannin nykyisille ja uusille sijoittajille. Keski-Suomen liitto osallistui antiin 200 000 euron sijoituksella. Varat osoitettiin Keski-Suomen kuntien kartuttamasta Keski-Suomen Kehittämisrahastosta. Jyväskylässä koottiin uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus, Jyväskylän Yritystehdas. Tehtaan tavoitteena on hioa sadoista yritysideoista uusia kasvuyrityksiä, joilla on realistisia mahdollisuuksia myös pääomasijoituksiin. Yritystehtaan palveluja tuottavat yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry, Jyväskylä Innovation Oy (Protomo) sekä yksityinen yrityskehitysyhtiö Suomen Yrityskehitys Oy.

172 6.2.4 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla toteutettavat keskeisimmät EU-ohjelmat ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma. Alueellinen yhteistyö - tavoitteen merkittävimmät ohjelmat Etelä-Pohjanmaalle ovat Botnia-Atlantica- ja Itämeri-ohjelmat. Kansallisista erityisohjelmista Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin osaamiskeskusohjelmaa, aluekeskusohjelmaa ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellista osiota. Osaamiskeskusohjelmaa toteutettiin Seinäjoen seudun osaamiskeskuksessa, jonka osaamisaloina olivat elintarvikeala ja älytekniikka. Osaamiskeskusalat ovat maakuntaohjelman mukaisia kärkitoimialoja ja klustereita. Aluekeskusohjelmaa toteutettiin Seinäjoen ja Kauhajoen seudulla. Vuonna 2007 käynnistyi maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO), jonka toteuttamisessa oli Etelä-Pohjanmaalla mukana kuntia Järviseudulta ja Kuusiokunnista. Sekä aluekeskusohjelmalla että osaamiskeskusohjelmalla on ollut merkittävä rooli aluekehitystyössä. Niiden suhteellinen merkitys oli jopa suurempi kuin keskimäärin valtakunnallisesti. Niiden ansiosta syntyi uutta kehittämistoimintaa rakennerahasto-ohjelmiin, Tekes-hankkeiksi ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettaviksi hankkeiksi. Myös kansainvälisiä hankehakemuksia valmisteltiin. Aluekeskus- ja KOKO-ohjelma olivat erinomaisia työkaluja seuduilla tapahtuvalle omaehtoiselle kehittämistyölle. Ohjelmallinen kehittämistyö on lisännyt strategista ajattelua ja suunnannut kehittämistoimia. Ohjelmilla on tuettu erityisesti maakuntaohjelman tavoitteita innovaatiotoiminnan aktivoimisesta ja laajetamisesta sekä seutujen kytkeytymisestä soveltavan tutkimuksen toimijoihin. Kun maakunnan kehittämisrahaa ei ole enää varattu valtion budjettiin, seutukuntien omista tarpeista lähteville kehittämishankkeille on vaikea löytää sopivia rahoituskanavia. Elintarvikealan osaamiskeskus ja esimerkiksi EAKR-osarahoitteiset elintarvikeprofessuurit tukivat toiminnallisesti toinen toisiaan. Myös älytekniikan osalta yhteistyötä tehtiin mm. osaamiskeskusohjelman, aluekeskusohjelman ja EAKR- osarahoitteisten Epanet-hankkeiden kesken. Alueellisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) valmisteltiin vuonna 2009 kolmella alueella: Etelä- Pohjanmaan Järvialueella, Seinäjoen seudulla ja Suupohjassa. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ja osaamiskeskusohjelma OSKE päättyivät viimeisinä erityisohjelmina vuoden 2012 alussa. INKA-ohjelmaan Etelä-Pohjanmaa tähtäsi agrobiotalousteemalla. Tavoitteena oli uudistaa kehittämistoimintaa esimeriksi OSKE-ohjelmaan verrattuna siten, että toimintaa kohdennetaan entistä yrityslähtöisemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Eri rahoitusohjelmien yhteensovittamisessa on onnnistuttu hyvin. Strategisella tasolla yhteensovitus tapahtuu MYR:ssä muun muassa maakuntaohjelman, sen toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan käsittelyn yhteydessä. Hanketason yhteensovitus tapahtui ohjelmakaudella 2007 2013 MYR:n hankeryhmässä, jossa on käsitelty niin EUosarahoitteiset (ml. Leader-hankkeet) kuin kansalliset maakunnan kehittämisrahahankkeetkin. Yritysrahoituksen osalta työnjaosta on sovittu ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kesken maaseutuohjelman keskittyessä maaseudun mikroyritysten hankkeisiin. EAKR-rahoituksella ja kansallisella yritysrahoituksella on tuettu kaupunkiseudun yrityshankkeisiin sekä koko maakunnassa yli 10 henkeä työllistävien hankkeiden lähinnä kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka usein liittyivät esimerkiksi kansainvälistymistoimenpiteisiin tai vientiedellytysten parantamiseen. Työllisyys ja talous * Työttömyys lähti loppuvuonna 2008 selvään nousuun ja joulukuussa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 15 %. Lomautusuutisia tuli viikoittain eri puolilta maakuntaa. Erityisen nopeasti vaikutukset näkyivät vientiteollisuudessa. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkymät maakunnan metalli- ja puuteollisuudessa olivat selvästi aiempaa haasteellisemmat. Myös rakentaminen vähentyi merkittävästi. Toisaalta työvoiman kysyntä jatkui hyvänä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä laajemminkin palvelutyössä. Voimakkaan julkisen rakentamisen odotettiin elvyttävän työvoiman kysyntää rakennusalalla. Maatilojen ja elintarviketeollisuuden investoinnit vähentyivät. Maatalouden kehityksellä oli laajat kerrannaisvaikutukset Etelä-Pohjanmaan taloudessa, jossa elintarvikeklusteri ja maatalouskonevalmistus ovat merkittäviä teollisuuden aloja. Vuonna 2009 maakuntakeskuksen logistinen asema kohentui. Raideliikenteen nopeudessa ja kuljetuskapasiteetissa tapahtui nousua, ja maantieliikenteen verkosto kehittyi. Valtatie 3:n ohituskaistat valmistuivat, Seinäjoen pohjoista

173 ohikulkutietä rakennettiin ja itäisen ohikulkutien suunnittelu käynnistyi. Myös Seinäjoen lentoaseman kuljetuskapasiteetin arvioitiin moninkertaistuvan vuoden 2009 kuluessa, kun kiitoradan pidennys ja siihen liittyvät rakennusinvestoinnit valmistuvat. Haja-asutusalueiden tiestön nopea rapistuminen huolestutti. Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan talous ja työllisyys kohentuivat laman jäljiltä. Yritysten tulevaisuusodotukset paranivat, mutta rekrytoinneissa ja investoinneissa oltiin edelleen varovaisia. Metalli- ja puutuoteteollisuudessa tilauskannat lähtivät hienoiseen kasvuun, mutta yritysten väliset erot olivat hyvin merkittäviä. Elintarviketeollisuuden tuotannon arvioitiin palautuvan hiljalleen tavanomaiselle tasolle. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen (vilja, liha ja maito) saannin turvaaminen on eräs suurista lähitulevaisuuden kysymyksistä maakunnassa, koska koko pellolta pöytään - tuotantoketju on kerrannaisvaikutuksineen hyvin merkittävä osa aluetaloutta. Maataloudessa trendinä jatkui tilakoon kasvu ja aktiivitilojen lukumäärän väheneminen. Kaavio 12: Etelä-Pohjanmaan työttömyysasteen kehitys 2006 2014 Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Etelä-Pohjanmaa 8,2 7,8 9,0 11,7 9,2 8,7 9,6 11,0 12,1 L-S EAKR 10,1 9,2 9,8 12,7 11,0 10,5 11,6 13,5 14,6 Koko maa 9,7 8,6 9,1 11,6 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 TEM, vuoden lopun tilanne 31.12. Etelä-Pohjanmaan talous- ja työllisyysnäkymät olivat keväällä 2011 varovaisen positiiviset. Yleinen tunnelma oli kuitenkin odottava ja perspektiivi tulevaan oli kohtuullisen lyhyt. Maailmantalouden epävarmuustekijät aiheuttavat yleistä varovaisuutta, joka heikensi erityisesti vientiyritysten investointi- ja rekrytointihalukkuutta. Viennin hiipuminen oli huolestuttavaa, koska sen suorat ja epäsuorat vaikutukset aluetalouteen olivat merkittävät. Toisaalta myönteinen signaali oli, että kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä oli kohtuullisesti investointisuunnitelmia ja meneillään olevia investointihankkeita. Maailmantalouden epävarmuus jatkui vuonna 2012 ja vientiyritysten investointi- ja rekrytointihalukkuus oli varovaista. Teollisuuden osalta negatiivista oli, että yritysten sopeuttamistoimenpiteet olivat luonteeltaan aiempaa ankarampia. Toisin sanoen yritykset päätyivät irtisanomisiin lomautusten sijaan. Oman lisänsä epävarmuustekijöihin toi kuntakentällä vallitseva käymistila, jolla oli negatiivisia heijastusvaikutuksia myös alueelliseen kehittämistahtoon. Etelä-Pohjanmaan tärkeässä elintarviketeollisuudessa haasteina ja epävarmuutta luovina tekijöinä olivat kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja yhä nopeammin muuttuviin kulutustottumuksiin ja trendeihin vastaaminen sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineen saannin turvaaminen. Talouden epävarmuus jatkoi heikkenemistään vuonna 2013, mutta myös menestyjiä löytyi eri toimialoilta. Kaiken kaikkiaan teollisuuden rakennemuutos ei kuitenkaan koetellut Etelä-Pohjanmaata niin voimakkaasti kuin alueita, joissa esimerkiksi metsäteollisuudella ja ICT-toimialoilla oli merkittävä rooli. Kokonaisuutena työllisyysaste on kuitenkin ollut Länsi-Suomea ja koko maata parempi. Vuoden 2014 selkeitä haasteita Etelä-Pohjanmaalle ovat muun muassa kansainvälistyminen, koulutustason nostaminen ja ikärakenteen muutokseen varautuminen. Talous- ja työllisyysnäkymiä voidaan kuitenkin luonnehtia toiveikkaiksi. Pkyritysten suhdannenäkymät ovat helmikuun alussa julkaistun Pk-yritysbarometrin perusteella kohentuneet. Yritysten nettoperustanta on ollut Etelä-Pohjanmaalla hienoisessa laskusuunnassa, eikä viime vuosi ollut poikkeus.

174 Alueelliset kehitysnäkymät raportin mukaan elintarviketeollisuudessa suuryritysten tekemät alueelliset investoinnit ovat tuoneet positiivista virettä ja luoneet myös uusia työpaikkoja. Uutena haasteena on kuitenkin tullut Ukrainan kriisin myötä Venäjälle suuntautuvan vientitoiminnan vaikeutuminen pakotteiden myötä. Tällä hetkellä on vaikea arvioida tilanteen kehitystä. Puusepän- ja taloteollisuuden osalta näkymät ovat kokonaisuutena edelleen melko vaisut. Kaupan ja palveluiden odotukset ovat yleisesti ottaen varovaiset, koska pitkään jatkunut epävarmuus on vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen. Väestöennusteet ennakoivat Etelä-Pohjanmaalle maltillista väestönkasvua. Taustalla vaikuttavat maahanmuutto ja myös eliniän piteneminen. Suurimmat muuttotappiot syntyvät nuorista, jotka muuttavat opintojen perässä esimerkiksi yliopistokaupunkeihin. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä oli vuodenvaihteessa kasvussa. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin kääntyvän laskuun vuoden 2014 aikana. Maakunnan työmarkkinat ovat toimineet kohtuullisen hyvin myös taantuman aikana, sillä työttömyysjaksojen pituudet ovat selvästi lyhempiä kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti maakuntakeskuksen haaste. Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on edelleen haasteellinen. Taloustilanne ja koulutustarjontaan kohdistuvat muutospaineet hankaloittavat nuorisotakuun toteuttamista. Strategia ja toteutunut linjaus Ohjelmakaudella 2000 2006 Etelä-Pohjanmaan kehittämistavoitteet painottuivat osaamisen tason nostamiseen ja yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Kärkitoimialoina olivat elintarviketeollisuus, metalli- teknologiateollisuus sekä puuala. Kehittämisen kohteina olivat myös ihmisten ja ympäristön hyvinvointi sekä maakunnan kansainvälistyminen. Näiden rinnalle olivat nousemassa kasvupotentiaalia sisältävät hyvinvointipalvelut ja luovat alat. Kehittämispanostuksia ohjelmakaudella 2007 2013 tullaan suuntaamaan etenkin kärkiklustereille ja niitä läpileikkaaville, edellä mainituille kehittämisaloille. Vuonna 2008 yritystoimintaa pyrittiin entisestään kansainvälistämään ja yrityksiä tuettiin hakeutumisessa kasvuhakuiselle kehityspolulle. Maakunnan roolia kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä elintarviketalouden keskittymänä vahvistettiin entisestään. Metalli- ja teknologiateollisuus jatkoi kasvu-uralla ja vahvisti kilpailukykyään. Uutta maakuntaohjelmaa valmisteltiin vuonna 2009 poikkeuksellisen huonossa taloudellisessa tilanteessa, mikä on osin heijastunut ohjelman painopisteiden valintaan. Työllisyystilanteen paraneminen, yritysten uudistumiskyky uusine kasvun aloineen sekä kasvuyrittäjyys nousivat maakuntaohjelman keskeisiksi painopisteiksi. Erityisen tärkeää oli panostaa alueen ykkösklusterin eli elintarviketalouden vahvistamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion kehittämiseen. Muuttuneiden olosuhteiden seurauksena tehdyt uudet linjaukset näkyivät myös rakennerahastovarojen suuntaamisessa. Esimerkiksi ESR-ohjelman toteuttamisessa ei enää painotettu erityisesti työperäisen maahanmuuton edistämistä. EAKR-ohjelmassa yritysten varovaisuus investoida aiheutti mm. sen, että yritysrahoitusta siirrettiin toimintalinjalle 2 osaamisrakenteiden ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Vuosina 2009 2010 osaamisen ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen nousivat strategisiksi tavoitteiksi ja haasteiksi, joihin vastattiin mm. Epanet-professuurijärjestelmää ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa kehittämällä. Omaleimaisen korkeakoulumallin kehittäminen on vastaus alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja osaavan työvoiman maakuntaan kiinnittymiseen. Elintarviketalouden lisäksi kärkitoimialoina olivat metalli- ja teknologiateollisuus sekä asumisklusteri (puu, muotoilu, rakentaminen). Elintarviketalouden vahvuuden korostamisen tärkeydestä on yhtenäinen tahtotila maakunnassa, ja sitä tuetaan alkutuotannon, elintarvikejalostuksen, agroteknologian, alan tutkimuksen ja koulutuksen sekä logistiikan näkökulmista. Elintarvikeklusteri tarjoaa hyvät mahdollisuudet hyödyntää kaikki keskeiset rahoitusohjelmat sopivilta osiltaan tukemaan koko ketjun kehittämistä alkutuotantoa ja osittain elintarvikejalostusta voidaan tukea maaseutuohjelmasta, agroteknologiaa esimerkiksi eri yritysrahoitusinstrumentein ja vaikkapa alihankintaverkostoja kehittämällä, soveltavaa tutkimusta ja tki-ketjuja ja osaamisen siirtoa EAKR-ohjelmavaroin, ESR-varoja työllisyyden edistämiseen elintarvikealalla jne. Erityisesti huonekalualalla tarvitaan uudistumista ja monipuolisia kehittämistoimia, sillä suuressa osassa maakunnan maineikkaista alan perheyrityksissä yrittäjä on eläköitymässä lähivuosina. Lisäksi alan kilpailutilanne on erittäin kireä. Elintarviketalouden edistämisessä on tärkeä rooli maaseudun kehittämisohjelmalla ja rakennerahasto-ohjelmilla sekä kansallisilla erityisohjelmilla. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014 hyväksyttiin keväällä 2010. Keskiössä on toimintalinjan 1 mukaisesti Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen. Toimintalinjan mukaisesti lisätään koulutuksen ja tutkimuksen

175 vaikuttavuutta, edistetään työllisyyttä, lisätään kansalaisten toimintakykyä ja osallisuutta sekä Etelä-Pohjanmaan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Toimintalinja 2 Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä toimii maakunnan toimeentulon lähteenä. Strategiset toimenpiteet on jaoteltu koskemaan yritysten kasvua ja kansainvälistämistä, Suomen johtavan elintarvikeklusterin kehittämistä, metalli- ja teknologiateollisuuden verkostoitumista, rakentamista ja asumista sekä potentiaalisia kasvun aloja, esimerkiksi palvelu- ja elämystuotantoa. Sekä hyvinvoiva eteläpohjalainen että kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsevat ympärilleen Kehittyvän toimintaympäristön, joka muodostaa maakuntaohjelman 3. toimintalinjan. Keskeistä ovat toimivat tie-, rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteydet, jotka parantavat maakunnan saavutettavuutta. Rakennerahastovaroin panostetaan erityisesti maakuntaohjelman 1. ja 2. toimintalinjoille, koska maakuntaohjelman ko. toimintalinjat liittyvät lähimmin EAKR- ja ESR-sisältöihin. EAKR-rahoitusta hyödynnetään kehitettäessä omaa korkeakoulumallia, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston ja jossa panostetaan kansainvälistymiseen. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla edistetään yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja maakunnan eri osissa sekä pystytään tarjoamaan yritysten tarpeista lähtevää monipuolista korkeakoulu- ja täydennyskoulutusta. Kasvuyritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä pkyritysten t&k- toiminnan kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen erityisesti tärkeimmillä klusterialoilla ja potentiaalia omaavilla kasvun aloilla ovat niin ikään EAKR-ohjelman sisältöihin sopivia strategisia kehittämiskohteita. Vähähiilinen talous nostettiin tuoreimmassa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuonna 2012 aiempaa painokkaammin esille. Teema on yksi tulevan ohjelmakauden 2014 2020 painopisteistä. Maakunnan toimijoiden tulee valmistautua hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus. Osaltaan valmistautumisessa auttaa energia- ja ilmastostrategia, jonka laatiminen aloitettiin maakunnan kehittämisraharahoitteisena projektina. Vuonna 2013 valmisteilla olleessa Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa kehittämisen tavoitteet on jaettu toimintalinjoihin, joita ovat Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä, Tulevaisuuden osaamistarpeet, Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt sekä Eheä aluerakenne ja ympäristö. Maakuntastrategia ohjaa resurssiohjelmien käyttöä ja suuntaamista. Maakuntastrategialuonnoksen teemoista on muodostettu vuosia 2014 2015 koskevaan toteuttamissuunnitelmaan keskeiset kehittämiskokonaisuudet. Toteuttamissuunnitelma konkretisoi ja priorisoi pidemmän aikavälin strategisten tavoitteiden toteuttamista. Kehittämisteemojen terävöittämistä ja syventämistä on tehty mm. älykkään erikoistumisen strategian valmistelussa, korkeakoulustrategiatyössä ja INKA- ohjelmaesitystä työstettäessä. Kasvuyritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä pk-yritysten t&k-toiminnan kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen erityisesti tärkeimmillä klusterialoilla ja potentiaalia omaavilla kasvun aloilla ovat niin ikään EAKR-ohjelman sisältöihin sopivia strategisia kehittämiskohteita, jotka liittyvät uuden maakuntastrategian kahteen ensimmäiseen toimintalinjaan. EAKR-ohjelma on rahoituksen niukkuudesta huolimatta merkittävä väline strategian toimeenpanossa. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma on päivitetty kattamaan vuodet 2013 2017. Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu on haettava ulkomaisista matkailijoista. Sihteeristössä käsiteltiin vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessa vuoden 2013 lopun tilannekuvaa. Hankeryhmässä käsiteltiin vielä alkuvuodesta joitain vanhan ohjelmakauden hankkeita. EAKR-ohjelman 2007 2013 osalta vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessa on saatu katsaus siitä, miten paljon rahoitusta on myönnetty ja kuinka paljon sitä on jäljellä, minkälaisiin kehittämiskokonaisuuksiin rahoitus on kohdentunut ja tuleeko ohjelma toteutumaan täysimääräisesti. Rahoitusta siirrettiin pienessä mittakaavassa hallinnonalalta toiselle. Päätettiin jatkaa yritystukilinjausten voimassaoloa kauden loppuun saakka. Mielenkiinto alkoi kohdistua uuden ohjelman valmisteluun ja toimeenpanon käynnistymiseen. Asiaa on käsitelty jokaisessa kokouksessa. Ikävä kyllä hallinnolliset muutokset ja epävarmuus veivät ehkä liiaksikin huomiota uuden ohjelman sisällöllisten painotusten arvioinnilta. Laadittavaksi tuli jo ensimmäisen ohjelmavuoden alueellisen rakennerahastorahoituksen suuntaaminen, vaikka ohjelmaa ei olekaan vielä hyväksytty. Toteuttamissuunnitelma ja ELY-keskuksen strateginen tulossopimusesitys käsitellään vuonna 2014 melko kevyellä menettelyllä. Taustalla on tuoreena prosessina keväällä hyväksytty maakuntastrategia. MYR:lle esiteltiin Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittämistä ja kansainvälisen rahoituksen tilannetta ja mahdollisuuksia. Myös vuonna 2014 valmistunutta älykkään erikoistumisen strategiaa esiteltiin. Kansainvälistyminen on ollut tärkeänä näkökulmana myös EAKR-ohjelman toteuttamisessa, mutta rakennerahastorahoituksen vähentyessä dramaattisesti eteläpohjalaisia toimijoita on kannustettava hakeutumaan

176 entistä aktiivisemmin kansainvälisiin hankekonsortioihin ja panostamaan asiaan systemaattisesti. Etelä- Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiassa kyse on maakunnan vahvuuksien kehittämisestä yhteistyössä muiden eurooppalaisten alueiden kanssa ja entistä määrätietoisemmasta kansanvälisten verkostojen ja rahoitusvälineiden hyödyntämisestä. Älykkään erikoistumisen strategia edesauttaa kehittämis kumppanuuksien rakentamista muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Älykkään erikoistumisen strategia kytkeytyy tiiviisti Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaan sekä muihin maakunnassa tehtyihin ohjelmalinjauksiin. Taulukko 97; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Etelä-Pohjanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007 31.12.2014 Hankkeen perustiedot Osuudet Etelä-Pohjanmaa / Toimialat 1 ja 2 merkkisinä Avustus * Yli 5 % toimialat lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta kpl euro % Yritysrahoitus yhteensä 389 19 050 113 100 % C Teollisuus (10-33) 193 12 036 906 63,2 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 8 383 816 2,0 % 13 Tekstiilien valmistus 12 483 050 2,5 % 3. 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olk 25 1 587 626 8,3 % 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 11 978 453 5,1 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 8 563 064 3,0 % 1. 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 62 5 389 384 28,3 % 2. 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 33 1 870 958 9,8 % 31 Huonekalujen valmistus 16 367 554 1,9 % P Koulutus (85) 27 5 024 337 26,4 % Taulukko 98; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteet Etelä-Pohjanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007 31.12.2014 * ETELÄ-POHJANMAA / YRITYS RAHOITUKS EN myöntöperusteet Hankkeen perustiedot Avustus Osuudet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina Hanke (eakr+valtio) Osuus * Kolme suurinta, plus Finnvera kpl euro % Etelä-Pohjanmaa yhteensä 389 19 050 113 100 % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 66 5 638 387 29,6 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä 0,0 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 5 322 616 1,7 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 1 3 721 0,0 % 1. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 47 5 755 833 30,2 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 5 432 806 2,3 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 208 1 289 177 6,8 % 3. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm.kehittäminen ja käyttöönotto 55 5 499 560 28,9 % Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. y hteisöjen y hteistoiminta 2 108 013 0,6 %

177 Taulukko 99: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon- % 31.12.2014 mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Etelä- Pohjanmaa Menoluokka Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus Sidottu EAKR+valtio Osuus % Osuus 9 art. 3 % *) 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 12 024 671 37,9 % 43,8 % 103 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 5 950 009 18,8 % 21,7 % 263 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 4 531 219 14,3 % 16,5 % 26 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 2 347 391 7,4 % 8,6 % 17 22 Kansalliset tiet 1 443 730 4,6 % 5 06* Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 1 240 405 3,9 % 4,5 % 21 54 Muu ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 1 125 973 3,5 % 17 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 877 172 2,8 % 17 23 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 501 466 1,6 % 1,8 % 5 Suurimmat menoluokat yht. 30 042 035 94,7 % 96,9 % 474 Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 31 725 807 86,5 % 512 Kpl Erityisteemat Etelä-Pohjanmaalla maakunnan yhteistyöryhmä asetti jo vuonna 2007 tärkeysjärjestykseen EAKR-ohjelman erityisteemoja siten, että kakkosteema eli innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen oli tärkein erityisteema. Pääosa erityisteeman rahoituksesta tarvittiin maakunnan omilla päätöksillä tehtäviin hankkeisiin, jotka liittyivät Epanet-järjestelmän kehittämiseen. Tosiasiallisesti valtaosa näistä hankkeista sisälsi luontevia ylimaakunnallisia ja kansainvälisiäkin kytkentöjä, vaikka ne kirjautuisivatkin seurantajärjestelmässä maakunnallisiksi hankkeiksi. Teemassa oli oleellista tiivis yhteys maakunnan elinkeinoelämän painotuksiin ja tarpeisiin. Kehittämistoiminnassa korostettiin niin sanottua kolmoiskierrettä (triple helix), jossa elinkeinoelämä, julkinen hallinto sekä tutkimus- ja koulutussektori nivoutuvat toisiinsa ja ovat kanssakäymisessä keskenään. Toisena priorisointijärjestyksessä Etelä-Pohjanmaalla oli erityisteema kärkiklustereiden kehittäminen. Keskeisimpiä kärkiklustereita Etelä-Pohjanmaan kannalta olivat osaamiskeskusohjelman mukaisesti elintarvikekehitys ja älykkäät koneet. Tosin esimerkiksi elintarvikekehityksen osalta Länsi-Suomen EAKRohjelma ei ollut välttämättä luontevin rahoitusväline, koska elintarvikealan osaamiskeskusohjelmassa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita oli Helsingin, Turun ja Kuopion suunnalla eli ohjelma-alueen ulkopuolella. Elintarvike- ja älykkäät koneet klusterin lisäksi Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeä oli myös energiaklusteri. Energiateknologiat oli merkittävä klusteri ja siinä maakunnan toimijoiden tuli verkostoitua aktiivisesti naapurimaakuntien oske- ym. toimijoiden kanssa. Energia-alalla tärkeää oli myös yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden kanssa. Jatkossa on pyrittävä saamaan enemmän panostuksia energiateknologiateemaan, sillä aihepiiri on erityisen merkittävässä asemassa tulevalla ohjelmakaudella sekä rakennerahastoissa että maaseuturahastossa. Ylimaakunnallisen yhteistyön ja hankkeistuksen kannalta oli hyvä asia, että ylimaakunnallisessa erityisteemahankkeiden ideahaussa saatiin yhteinen hakumenettely ja prosessi molemmille rakennerahastoohjelmille.

178 Ohjelmatyön aikaisemmista tuloksista Ohjelmakaudella 2000 2006 saatiin synnytettyä uusia yhteistyöverkkoja ja osaamiskeskittymiä erityisesti maakunnassa painopisteeksi asetettujen tietoteknologia ja tietoyhteiskunta-toiminnot, puutoimiala, matkailu ja kulttuuri, perinteiset teollisuudenalat sekä alkutuotanto ja elintarviketalouden tuotantoketjut, maaseutuyhteisöt teemojen puitteissa. Teemojen toteuttamista koordinoitiin erityisillä teemaohjelmilla ja myöhemmin klusteriohjelmilla. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutoimintojen vahvistaminen oli noussut yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi, ja tähän kokonaisuuteen myös alettiin panostaa tietoisesti ja systemaattisesti kehittämisrahoitusta. Kehiteltiin oma korkeakoulumalli Epanet, joka on Etelä-Pohjanmaalla toimiva suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöverkosto. Kokonaisuuden koordinoinnista huolehtii Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry. Ensimmäiset Epanettutkimusprofessuurihankkeet alkoivat vuosina 2000 ja 2001, ja ensimmäiset viisivuotiset tutkimusprofessuurit päättyivät vuoden 2006 lopussa. Ohjelmakausi 2007 2013 ja sen tulokset Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Jo viime ohjelmakaudella käynnistettyä maakunnan innovaatiojärjestelmän rakentumista ja kehittymistä jatkettiin. Seinäjoen yliopistokeskus, Epanet-professoriverkosto tutkimusryhmineen ja ammattikorkeakoulu tiivistivät edelleen yhteistyötään ja toimivat alueen innovaatiotoiminnan moottoreina. Merkittävää oli maakunnan yritys- ja kuntakentän vahva, myös rahoituksellinen, sitoutuminen Epanet-verkoston toimintaan. Tämä kertoi todelliseen tarpeeseen perustuvasta ja alueen omista lähtökohdista ponnistavasta kehittämistoiminnasta. Käytettävissä olevilla EAKR-varoilla on ollut suuri merkitys Etelä-Pohjanmaan innovaatiorakenteiden kehittämisessä, koska alueella ei ole omaa tiedeyliopistoa. Toiminnassa on painotettu vahvasti uuden tutkimustiedon jalkauttamista alueen yrityksiin. Foodwest Oy jatkoi elintarvikealan osaamiskeskusohjelman veturina vakuuttavaa työtään. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, joka oli mukana älykkäät koneet osaamiskeskusohjelmassa ja hallinnoi Seinäjoen seudun aluekeskusohjelmaa, kasvoi vauhdilla maakunnan merkittävimpien kehittäjätahojen joukkoon ja verkottui kansallisesti ja kansainvälisesti. Maakunnassa toimi myös muita teknologia- ja osaamiskeskittymiä, joista esimerkiksi Kuortaneen urheiluopisto oli noussut hyvinvointialan ja teknologian kehittämistoiminnan kärkeen. Suupohjan alueella oli merkittävää logistiikan, elintarvike-, huonekalu- ja hyvinvointialan osaamista. Kaikkia mainittuja osaamiskeskittymiä on voitu kehittää myös EAKR-rahoituksella. Ohjelmakauden alussa rahoitettiin ainoastaan yritysten kehittämisavustuksia ja ne kohdenettiin pääasiassa yritysten kehittämishankkeisiin metalli-, puu- ja muilla teollisuuden aloilla. Loppuvuodesta 2007 yritystukihakemusten määrä lähti laskuun. Keskeisimpänä tavoitteena vuonna 2008 oli saada ohjelmatyö alun vaikeuksien jälkeen kunnolla vauhtiin. Toimintalinjalla 2 merkittävin kokonaisuus vuonna 2008 oli Epanet-verkosto. Rahoitettavat hankkeet olivat esillä ohjelmasopimusmenettelyssä, joka oli aiesopimuksen tyyppinen tahdonilmaus Epanet-toiminnan resurssipohjan varmistamisesta alueen keskeisiltä rahoittaja- ja kehittäjätoimijoilta. Tavoitteena vuosina 2007 2013 oli noin 15 tutkimusryhmän ja 15 avaintehtävän (professuuri, tutkimusjohtaja) resurssien kokoonjuoksu eli rahoituslähteistä. Ne muodostivat strategisesti merkittävän kokonaisuuden Etelä- Pohjanmaan aluekehitystyössä. Toimintalinjalla 2 rahoitettiin myös mm. Tekesin tutkimushankkeita, jotka myös liittyvät Epanet-toimijoiden ja ammattikorkeakoulun tutkimus-, innovaatio- ja kehitystyöhön, sekä ammatillisten oppilaitosten oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä hankkeita haasteellisilla alueilla. Osaamisrakenteiden, mm. Epanetverkoston kehittäminen liittyy yhteen keskeisimmistä EAKR-ohjelman tavoitteista alueen kilpailukyvyn kehittäminen vahvistamalla innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Työ on pitkäjänteistä ja edellytyksiä luovaa, ei niinkään välittömien työpaikkojen synnyttämistä. Työpaikat syntyvät ja tulokset näkyvät vuosien päästä viiveellä. Etelä-Pohjanmaa on ollut esimerkiksi Tekes-rahoituksen hyödyntämisessä maakuntien häntäpäässä, eikä sijoitus ole merkittävästi parantunut vieläkään, mutta Tekesrahoituksen määrä on kuitenkin ollut kasvusuunnassa. Myös kansainvälinen hanketoiminta on vilkastunut ja toteuttajapohjaa on saatu laajennettua. Tämä on osiltaan Epanet-verkoston toimijoiden työn tulosta.

Toimintalinjan 3 suurin ja merkittävin kokonaisuus koostui haasteellisten alueiden ympäristöhankkeista, joista oli myös laadittu ohjelmasopimus. Ohjelmasopimuksen koko maakuntaa koskevat painopisteet olivat Länsi- Suomen ympäristöstrategian mukaisesti asutun ympäristön elinvoiman samoin kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesien tilan vaaliminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen. Myös ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastomuutoksen torjunta kuuluivat soveltuvilta osin tavoitteiden piiriin. Taulukko 100: Vuosien 2007 2008 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): 179 TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2007: Betoniluoma Oy, Tuotannon ja tuotantotilojen laajentaminen, 300 000 Vuosi 2008: VÄLKKY Verkostoitunut älykkäiden koneiden kehitysympäristö, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Steelpa kauhavalmistus, Steelpa Oy 287 440 Eteläpohjalaisen tiedeyhteisön esisällöntuotannon kehittäminen Etelätutkimuspalvelujen kehittäminen ETTK, Pohjanmaalla ESEP haasteellisen alueen EP:n korkeakouluyhdistys ry, 278 940 osahanke, 224 250 Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Kehittäjä- ja hanketoimijoiden välinen yhteistyö oli hedelmällisintä lähinnä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmaan liittyvien teemojen sekä innovaatioympäristön kehittämisen osalta. Seinäjoen yliopistokeskus, Epanet-professoriverkosto tutkimusryhmineen ja ammattikorkeakoulu olivat tiivistäneet yhteistyötään ja toimineet alueen innovaatiotoiminnan moottoreina. Onnistuneina tuloksina voidaan pitää esimerkiksi Framin kampusalueen kehittymistä, yliopistokeskuksen toiminnan vakiintumista sekä Seinäjoen seudun kehittämistä osana valtakunnallista osaamisverkostoa. Tulokset vastaavat hyvin EAKR-ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin osaamiskeskittymien rakentumisesta. Maakunnan reuna-alueilla kuitenkin oli pulaa kehittäjäorganisaatioista ja resursseista, joten mukaan pääsyä maakuntakeskuksen menestyksen imuun ja vähäisten kehittäjäresurssien synergiaetujen parantamista tulisi voida edistää paremmin. Näillä alueilla paikalliset kehittämisyhdistykset olivat merkittävässä roolissa yhteistyön ja kumppanuuden rakentamisessa. Vuoden 2009 aikana etenkin Järviseudulla tapahtui ilahduttavaa aktivoitumista, joka näkyi hankeaihioiden ja hakemusten lisääntymisenä. Tilanteeseen vaikutti mm. se, että kolmen kunnan yhteisen elinkeinoelämän palveluita ja kehittämistä koordinoivan Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toiminta pääsi käynnistysvaiheen jälkeen kunnolla vauhtiin. Eräs positiivinen ilmiö oli alueelle syntyneet yrityskeskittymät ja yritysten pyrkimys yhteismarkkinointiin esimerkiksi Järviseudulla ja Kuusiokunnissa alumiiniteollisuudessa, Suupohjassa materiaalinkäsittelyn ja kuljetinjärjestelmien alalla sekä Lapualla energiasektorilla. Sekä Kuortaneen hyvinvointikeskittymän että Kauhavan (mm. agroteknologiapotentiaali) osalta oli positiivista aktiivinen hakeutuminen maakuntakeskuksessa toimivien osaamiskeskittymien hanke- ja kehittämisosaamisen yhteistyöhön ja hyödyntämiseen. Esimerkiksi Kuortaneen urheiluopisto oli tehnyt pitkään yhteistyötä Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Eräs yhteistyön ilmentymä on Kuortane Testing Lab, joka tarjoaa liikunta-, terveys- ja hyvinvointiteknologiayrityksille valmiin ympäristön ja kohderyhmiä uusien tuotteiden ja palveluiden testaukseen ja koemarkkinointiin. Etelä-Pohjanmaan liitto teki vuonna 2010 TEM:lle esityksen Järviseudun ja Kuusiokuntien siirtämisestä kansallisesta tukialueesta 2 tukialueeseen 1, mutta TEM ei nähnyt olevan riittävästi perusteluja muuttaa tukialuejakoa tässä vaiheessa. TL 1: Toimintalinjalla 1 rahoitettiin yrityshankkeita pääasiassa metalli-, puu- ja muilla teollisuuden aloilla. Avustusta suunnattiin pk-yrityksiä kokonaisvaltaisesti sekä osaamista että teknologiaa samanaikaisesti kehittäviin hankkeisiin. Myös tuotannollisia investointeja on voitu säädösten puitteissa tukea, sillä yritystukihakemusten määrä oli vuonna 2009 ohjelmakauden lähtötilanteeseen nähden matalalla tasolla.

180 Toimintalinjalla 1 rahoitettiin lisäksi Etelä-Pohjanmaan liiton kautta muutamaa erityisteemaprojektia, jotka olivat yritysryhmähankkeita mm. metallialalla. Vuonna 2010 taantuma heijastui yhä vähäisenä yritysten rahoitushakemusten määränä. Tärkeimpinä toimintalinjan 1 tavoitteista vuonna 2011 pidettiin kasvuyrittäjyyteen kannustamista sekä alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuden lisäämistä. Nämä tavoitteet istuvat hyvin EAKRohjelman toimintalinjalle 1 asetettuihin erityistavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseen voitiin EAKRrahoituksella myötävaikuttaa lähinnä yrityskohtaisin toimin. Epävarmasta taloudellisesta tilanteesta johtuva varovaisuus heijastui rekrytointi- ja investointiaikeisiin. Suurimmat vuonna 2011 rahoitetut yrityshankkeet liittyivät metalli- ja teknologia-alan yritysten toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana mm. MYR:ssä käytiin keskustelua kasvuyrittäjyyden tilasta ja näkymistä. Kasvuyrityspalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista tehtiin ESR-projektin puitteissa mittava selvitys. Tuloksena saatiin jäsennelty suunnitelma siitä, minkälainen kasvuyrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaalla tarvittaisiin. Ohjelmaa viimeisteltiin loppuvuonna 2011. Omistajanvaihdoksiin liittyvää yritysneuvontaa pyrittiin vakiinnuttamaan projektirahoituksesta riippumattomaksi toiminnaksi. Esimerkiksi Kilpailukykyä metalli- ja elintarviketeollisuuden yhteistyöstä - METELI - projektissa kehitetään kahden maakunnallisen kärkitoimialan, metalli- ja elintarviketeollisuuden, yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöllä alan liiketoimintaa ja toimintaympäristöjä. Toimenpiteillä tuettiin toimialojen välistä vuoropuhelua sekä toimialojen rajapinnoista ja yhteistyöstä kumpuavien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatioiden syntymistä. Projektilla nostettiin maakunnallisen elintarvikealan teknologia- ja jalostusosaamisen kansallista tunnettuutta sekä aktivoitiin alan toimintaympäristön kehittymistä. Tavoitteena oli mm. kehittää EAKR-ohjelman mukaisesti yritysten valmiuksia toimia klustereissa. Projektin innovatiivisuus perustui kahden erilaisen toimialan yhteistyön tiivistämiseen. Tämä oli myös haaste, koska kahden hyvin erilaisen kohderyhmän odotuksiin vastaaminen ei ole helppoa. Lisäksi tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta tilannetta vaikeuttaa se, että yritysten keskinäistä verkostoitumista on vaikea mitata. TL 2: Toimintalinjalla 2 tehtiin jo alkuohjelmakaudella merkittävimmät satsaukset Epanetprofessuuriverkostoon. Hankkeet muodostivat strategisesti merkittävän kokonaisuuden Etelä-Pohjanmaan aluekehitystyössä. Etelä-Pohjanmaalle luotiin verkostomainen korkeakoulumalli, johon kuuluivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen lisäksi yhteistyökumppaneina maakunnan kunnat, julkiset rahoittajat ja muut korkeakoulutusta edustavat organisaatiot, yritykset ja elinkeinoelämä sekä yliopistokeskuksessa mukana olevat yliopistot. Kaiken kaikkiaan toimintalinjan 2 hankkeistaminen oli osoittautumassa etenkin sen hetken taloudellisessa tilanteessa haastavaksi tehtäväksi. Toimintalinja oli rahoituksellisesti suurin EAKR-ohjelmassa ja varoja oli vuoden 2009 lopulla sitomatta huomattava määrä. Epanet-verkoston ulkopuoliset hankkeet olivat vuoden 2009 aikana yksittäistapauksia, mutta esimerkiksi Kauhavan alueen innovaatioympäristön kehittämiseen panostettiin EAKR-ohjelmavaroin. Tekesin EAKR-hankkeissa toimintalinjalla 2 ei edellytetty kuntarahaa, mutta myös yritysrahoituksen saanti oli taantuman aikaan kovan työn takana. Tekes-hankkeiden kokoon juoksu vei aikaa. Viriämistä tapahtui kuitenkin loppuvuonna. ALKU-uudistuksen myötä lääninhallitusten sitomatonta valtuutta siirtyi Etelä-Pohjanmaan liitolle kohtuullisen merkittävästi. Etelä-Pohjanmaan liitolla olikin vuonna 2010 erityisenä painotuksena oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät OKM:n hankkeet. Hankkeita syntyi, mutta niiden kypsyminen rahoituskelpoisiksi hakemukseksi tuntui vievän aikaa eikä kovin montaa rahoituspäätöstä päästy vielä vuonna 2010 tekemään. Positiivista oli, että päätösvaiheeseen saatiin useita maakunnan kärkitoimialoja tukevia mm. Epanet - professuurien tutkimusryhmissä valmisteltuja Tekes-tutkimushankkeita. Toimintalinjalla 2 EAKR-ohjelman toteuttaminen piristyi vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti. Korkeakoulukonsortion kehittämishaasteisiin vastaava hankkeistus, Tekes-rahoitteiset laajat tutkimushankkeet mm. elintarvikeklusterissa ja uutena avauksena hankkeet tapahtumatuotannossa, maakuntakorkeakoulutoiminnan laajeneminen Kauhavalle ja Kuusiokuntiin sekä kärkiklustereihin liittyvät oppimisympäristöjen kehittämishankkeet olivat strategisia ja merkittäviä panostuksia maakunnan toimijoilta. Hankkeet liittyvät suoraan useisiin EAKR-ohjelman toimintalinjan 2 tavoitteisiin. Myös EAKR-ohjelman erityisteemat kärkiklusterien kehittämisestä ja innovaatio- ja oppimisympäristöjoen kehittämisestä ovat tavoitteiltaan osuvat näiden hankkeiden kohdalla. Esille voidaan nostaa mm. Osaamista metalliin -hanke, jossa kehitettiin innovatiivinen oppimisympäristö Lapualle rakentuvaan metallialan osaamiskeskittymään. Metallialan koulutuksen yhtenä haasteena on ollut sen vetovoimaisuus. Panostamalla maakuntaohjelman ja EAKR-ohjelman tavoitteiden mukaisesti moderneihin oppimisympäristöihin voidaan osaltaan vaikuttaa alan vetovoimaisuuteen ja

työelämälähtöisyyden kehittämiseen. 181 Esimerkiksi Uuden Kauhavan innovaatioympäristön kehittäminen projektissa oli tunnistettu tarve siirtää painopistettä elinkeinopolitiikasta innovaatiopolitiikkaan, paikallisen innovaatioympäristön luomiseen ja yhteistyöhön osaamiskeskittymien kanssa. Verkostoitumalla haluttiin rakentaa yhteydet sinne, missä elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista löytyi. Kertaluonteisista yksittäistoimenpiteistä haluttiin päästä pitkäjänteisiin ja kokonaisvaltaisiin kehittämisen painopisteisiin. Hankkeen konkreettisena lähtökohtana oli tarve tukea Kauhavan alueen teknologiateollisuuden innovaatiotoimintaa palvelujen ja verkostojen avulla sekä aktivoida kehitystoimintaa alueella. Lähtökohtana oli myös tarve tukea Kauhavan kaupungin strategiassa määriteltyjä elinvoimakärkiä (agroteknologia, hyvinvointi/matkailu ja ilmailu). TL 3: Toimintalinjan 3 merkittävin kokonaisuus koostui vuosina 2009 2010 haasteellisten alueiden ympäristöhankkeista, joista oli myös laadittu ohjelmasopimus. Hankkeilla on toteutettu erityisesti EAKRohjelman tavoitteita, jotka liittyvät luonnovarojen kestävään käyttöön ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Toimintalinjalla 3 rahoitettiin liiton toimesta myös joitakin pienehkö esimerkiksi hyvinvointipalvelujen innovatiiviseen kehittämiseen liittyviä projekteja. Uutena avauksena vuonna 2009 toimintalinjalla 3 rahoitettiin tiehallinnon puolella Etelä-Pohjanmaan valtaja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys, jonka ensisijaisena tavoitteena oli teiden parantamistoimenpiteiden priorisoitu toimenpideohjelma. Logistiikkaselvityksen tuloksia voitiin käyttää esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa tai pääteiden yhteysväliselvityksissä lähtötietoina. Logistiikkaselvitys kokoaa yhteen tieverkon ja kuntien maankäytön suunnittelijat. Näin voidaan suunnitella tie- ja liikenneverkkoa ottaen huomioon maankäyttötavoitteet ja toisaalta maankäytön suunnittelussa voidaan ottaa huomioon logistisesti edulliset alueet. Projektissa korostui eri osapuolien välisen yhteistyön merkitys. Projekti liittyy suoraan EAKR-ohjelman tavoitteeseen parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja ohjausmenetelmiä. Hyvinvointipalvelujen kokeiluhankkeet olivat osoittautuneet varsin haastaviksi hankkeistettaviksi. Myöskään matkailuhankkeita ei Etelä-Pohjanmaalla juurikaan rahoitettu. Sen sijaan joitakin pienimuotoisia liikenneinfrahankkeita rahoitettiin tilanteissa, joissa näin kyettiin poistamaan yritystoiminnan kannalta kestämättömiä pullonkauloja. Vuonna 2011 aloitti mm. hyvinvointipalvelun Palvelupaletti-hanke, jossa oli tavoitteena selvittää optimaaliset Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palveluiden tuottamistavat ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö (vanhusväestön lisääntyminen, maahanmuutto jne.). Tuloksena oli selvitys, jonka pohjalta pystyttiin tekemään periaatepäätökset palvelukokonaisuuksista ja tuottamistavoista. Taulukko 101: Vuosien 2009 2011 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen määrän mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorake nte et TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2009: Tuotantotilat ja konehankinnat, Ateno Oy, 438 258 Vuosi 2010: Ruokaprovinssin käynnistyshanke, InnoAreena -konseptin pilotointi, Seinäjoen kaupunki/seinäjoen seudun elinkeinokeskus, 170 496 Vuosi 2011: Toiminnan laajentaminen, Aisikon Oy, 170 620 Metallirakentamisen tutkimus-keskuksen kehittämishanke, EP:n korkeakouluyhdistys ry, 360 000 Päätöksentekoa tukeva monitavoiteoptimointi rakennusprojekteissa, TTY-säätiö, 450 000 Uudet elintarvikeprosessit - näkökulmina laatu ja kestävä tuotantotalous - hankekokonaisuus; Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto, 674 100 Invest in Seinäjoki Region, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy /nyk. Frami Oy, 164 500 Järvi-Pohjanmaan palvelutuotannon kehittämispilotti, Vimpelin kunta 140 000 Vt 16 / Kt 68, Hoiskon liittymän parantaminen, Alajärvi; Liikennevirasto, 626 311

182 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Osaamis- ja innovaatiojärjestelmän omaehtoinen kehittäminen on ollut keskiössä pitkään. Epanet-toimintaa oli harjoitettu Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1999 alkaen. Tänä aikana maakuntaan oli alhaalta ylöspäin rakennettu ainutlaatuinen tutkimusverkosto. Etelä-Pohjanmaan innovaatiorakenteen erityispiirre oli sen koko maakunnan kattava verkostomainen rakenne. Verkosto toimi dynamona uuden yritystoiminnan ja liiketoiminnan synnyttämiselle sekä palvelujen uudistamiselle. Mallin avulla on kyetty sitomaan osaajia ja yrityksiä alueelle sekä toisaalta houkuttelemaan heitä alueelle. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio (Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyökonsortio) ja esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta ovat alueen oma vastaus korkeakoulujen rakennekehitykseen. TL 1: Toimintalinjalla 1 taantuma näkyi vielä vähäisenä yritysten rahoitushakemusten määränä, joskin loppuvuodesta 2012 kysyntä kääntyi nousuun ja eteläpohjalaisten yritysten suhdannenäkymät kääntyivät positiivisiksi. Rakennemuutosrahoitusta oli käytettävissä Kauhavan alueella ja Järvi-Pohjanmaalla. Erityisesti Kauhavalla tukipotilla on ollut piristävä vaikutus alueen elinkeinoelämään. Huomoitavaa on, että suhdannetilanteesta huolimatta kauhavalaiset yritykset ovat olleet rohkeasti mukana hyödyntämässä tarjottuja investointitukia ja luoneet siten huomattavan määrän korvaavia työpaikkoja. Tärkeimpinä toimintalinjan 1 tavoitteista voitiin pitää kasvuyrittäjyyteen kannustamista sekä alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuuden lisäämistä. Suurimmat vuonna 2013 rahoitetut yrityshankkeet liittyivät metalli- ja teknologia-alan yritysten toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen liittyen käynnistyi yleisempiä koko yrityskenttää palvelevia kehittämishankkeita. Taulukko 102: Vuosina 2012 2013 käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (myönnetty tukimäärä): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakente et TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2012: Riikku Rakenteet Oy, Alavus. Tuottavuuden kehittäminen, 418 400 Ateno Oy, Evijärvi. Tuotantoteknologian moni-puolistaminen 599 600 Osaamista metalliin, Seinäjoen koulutuskuntsyhtymä 548 664 Vaatimusmäärittelyyn perustuva mallipohjainen suunnitteluprosessi, TTYsäätiö 393 314 Alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus, Järviseudun koulutuskuntayhtymä 242 550 Tupa - tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry EPTEK 138 887 Vuosi 2013: Kasvua Pohjanmaalle, Alajärvi. Järvi-Pohjanmaa Yrityspalvelu Oy, 360 000 TATU2 asiaksarvon ja koetun laadun mittaaminen, seuranta ja asiakslähtöinen kehittäminen tapahtumissa, SAMK 180 000 Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen - esiselvityshanke. Kauhavan kaupunki 78 960 Tehdaslayoutin kehittäminen ja automaation lisääminen, Lapua. Hydroll Oy 307 590 Tuotantotilojen laajentaminen ja uu-den teknologian käyttöönotto, Kauhava. Laatukilpi Oy 269 590 CoTHREE Osallistavan suunnittelun tiedonhankintaprosessi III, iän asumisympäristötarpeet. SAMK 148 000. Frami Food, Alueen ruokaketjua ja yritystoimintaa palvelevan oppimisympäristön kehittäminen. SAMK 138 985

TL 2: Etelä-Pohjanmaalla satsattiin kuluvan ohjelmakauden loppupuoliskolla maakunnan merkittävimpiä toimialoja tukevien toisen asteen oppilaitosten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Keskeistä oppimisympäristöhankkeissa oli aito elinkeinolähtöisyys, jossa turvattiin osaavan työvoiman saantia, vastattiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä lisättiin työelämän ja oppilaitosten tavoitteellista yhteistyötä. Merkittävimmät oppimisympäristöhankkeet kohdentuivat metalli- ja alumiinialalle sekä elintarvikeklusteriin. Toimintalinjalla 2 toteuttamistahti jatkui vuosina 2012 2013 erinomaisena. INKA-ohjelmavalmistelu tuotti uusia hankeaihioita myös EAKR-ohjelmaan. TL 3: Toimintalinja 3 on strategisilta painopisteiltään moninainen. Suurimpana kokonaisuutena jatkoivat ympäristöhankkeet. 183 Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 * Rahoitusta oli vuodenvaihteessa 2013 2014 jäljellä noin miljoona euroa. Tästä valtaosa oli yritysrahoitusta. Lisäksi hankkeilta palautui jonkin verran rahoitusta, mutta mitään suuria pommeja ei ole tullut. Maakunnan liiton hankkeista palautuneet varat saadaan joustavasti nopeasti uudelleen käyttöön. Seuranta ja uudelleenkohdennus ovat ajantasaista. Viime aikoina vapautunutta rahoitusta on ohjattu lähinnä sellaisille käynnissä oleville hankkeille, joissa toimenpiteet olisivat ilman lisärahoitusta jääneet kesken. Maakuntajohtajalla on pienessä mittakaavassa valtuudet myöntää lisärahoitusta loppuohjelmakaudella. ELYkeskuksen ja Tekesin vapautuneet valtuudet käsitellään valtion uudelleenbudjetointimenettelyn kautta, mikä on luonnollisesti hitaampi prosessi, mutta on kuitenkin toiminut kohtalaisen hyvätahtisesti ja ennakoivasti. EAKR:n toimeenpanon viimemetreillä näkyvät mm. INKA-ohjelman vaikutus ja korkeakoulukonsortion kansainvälistymispainotukset. Hankkeet tukevat hyvin maakuntastrategian ja EAKR-ohjelman tavoitteita. TL 1: Kesällä 2014 Seinäjoella avattiin aktiviteettipuisto ja Duudsonit Activity Park sisäaktiviteettipuisto - hanke (A566647) osaltaan vahvistaa maakunnan vetovoimaisuutta matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena. Yritykselle myönnettiin kehittämisavustusta. TL 2: Merkittävimmät rahoitetut hankkeet liittyivät keskeisesti INKA-ohjelman teemoihin ja maakunnan elintarvike- ja maatalousyrityksien kytkeytymiseen eurooppalaiseen verkostoon tutkimus- ja opetusorganisaatioiden kanssa. Hyppy maailmalle - Etelä-Pohjanmaan ruokaketjun Euroopan yhteydet hanke istuu erinomaisesti EAKRohjelman kahteenkin erityistavoitteeseen: Kansainvälisen vetovoiman lisääminen ja Kärkiklustereiden kehittäminen. Hankkeessa (A32749) pilotoidaan hankepalvelun toimintamallia, selvitetään alueen koulutusvientipotentiaalia eri koulutusasteilla, järjestetään ERIAFF-konferenssi Seinäjoella ja kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan pk-yrityskentän valmiuksia kansainvälisiin hanke- ja rahoituskuvioihin. Elintarvikealan oppimisympäristön ajantasaistaminen työelämälähtöisesti hankkeessa (A32751) kehitetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvikelaboratoriota nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi. Hankkeella parannetaan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä parannetaan korkeakoulujen innovaatioedellytyksiä. Tavoitteena on uusi oppimisympäristö, joka vastaa ruokaketjun ja elintarviketeollisuuden kasvaviin vaatimuksiin. Hankittavista laitteista nestekromatografi vastaa erityisesti ruuan makujen ja säilyvyyden tutkimisen osalta uusiin esille nousseisiin odotuksiin uusista mauista ja ruuan aiempaa pidemmästä säilyvyydestä. Oppimisympäristössä opiskelijat perehdytetään analyysimenetelmiin ja vaativan laitteen oikeaan käyttöön. Toinen hankittava laite on Food scanner, jota käytetään yleisesti maatalouden ja elintarviketeollisuuden vastaanottolaboratorioissa. Uudessa oppimisympäristössä opiskelijat perehdytetään ruokaketjun raaka-aineiden ominaisuuksiin, laatupoikkeamiin ja laitteen oikeaan käyttöön.

184 Taulukko 103: Vuonna 2014 käynnistyneitä suurimpia hankkeita toimintalinjoittain (myönnetty tukimäärä): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2014: Duudsonit Activity Park - sisäaktiviteettipuisto. Seinäjoki Aktivity Park Oy, 230 000 Hyppy maailmalle - Etelä-Pohjanmaan ruokaketjun Euroopan yhteydet. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, 158 641 Elintarvikealan oppimisympäristön ajantasaistaminen työelämälähtöisesti. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 119 500 Taulukko 104: Etelä-Pohjanmaan sidonnat 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Etelä-Pohjanmaa 1 2 3 Sidonnat 31.12.2014 Muu EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Hankkeit a Kpl 14 219 178 361 582 7 123 52 548 308 14 587 883 388 17 695 331 5 977 608 1 096 302 1 530 960 24 769 242 113 6 251 658 3 234 846 55 013 90 444 9 541 517 72 Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 38 166 167 9 574 036 1 158 438 54 169 712 48 898 641 573 Etelä-Pohjanmaa on maksanut 83,1 % sitomastaan rahoituksesta 31.12.2014 mennessä. Taulukko 105: Etelä-Pohjanmaan maksatukset 31.12.2014 Rahoituskehys / maakunta TL Etelä -Pohjanmaa 1 2 3 Maksatukset 31.12.2014 Muu Maksettu EU+v Kmj/julk.yht. EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. sidonnoista Sid. Maks. 10 843 503 380 977 0 41 535 836 11 224 480 76,3 % 2,5 % 3,4 % 15 089 390 5 255 013 1 152 013 1 347 432 21 496 416 85,3 % 28,6 % 29,8 % 5 792 913 3 016 877 52 845 86 608 8 862 635 92,7 % 34,5 % 34,6 % Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 31 725 807 8 652 868 1 204 858 42 969 877 41 583 532 83,1 % 21,9 % 23,7 % Taulukko 106: Etelä-Pohjanmaan ydinindikaattoritulokset 31.12.2014 Maakunta Viranomainen Uudet joista työpaikat naisten Uusista työp. joista T&K-työp. naisten Uusia joista yrityksiä naisten Etelä-Pohja Et.-Pohjanm. liitto 304 94 83 31 46 13 Etelä-Pohjanmaan ELY 2 2 0 0 0 0 Etelä-Pohjanmaan ELY, kehittämisav. 392 110 26 8 4 1 Etelä-Pohjanmaan ELY, toimintaymp.tuki 9 6 Tekes 24 12 22 11 Finnvera (suunniteltu) 265 118 120 85 Etelä-Pohjanmaa yhteensä (UTP: pl. Finnvera) 731 224 131 50 170 99 EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Maakunnan kehittäjä- ja hanketoimijoiden välinen yhteistyö oli aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmaan liittyvien teemojen sekä innovaatioympäristön kehittämisen osalta hedelmällistä. Myös aktiivinen hakeutuminen erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin oli lisääntynyt. Maakunnan reuna-alueilla oli pulaa kehittäjäorganisaatioista ja resursseista ja näiden alueiden mukaan pääsyä maakuntakeskuksen

185 menestyksen imuun tulisi voida edistää vielä paremmin. Näillä alueilla paikalliset kehittämisyhdistykset olivat merkittävässä roolissa yhteistyön ja kumppanuuden rakentamisessa. Ajankohtainen teema vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaalla oli kansainvälistyminen ja siihen liittyen mm. maahanmuutto. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaa valmisteltiin laajalla yhteistyöllä. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan hallitumpi haltuunotto osin projektirahoituksella oli parantunut, yliopistoyksiköiden tutkimusryhmät olivat verkottuneet kansainvälisesti ja kulttuurin kansainvälistämisessä oli käynnissä projekteja. Kumppanuusperiaatteella toimivan MYR:n toimintaa on monipuolistettu ja jäntevöitetty. Tiiviimpi keskustelu asiasta aloitettiin vuoden 2009 puolella ja MYR:stä onkin muotoutunut keskusteleva yhteistyö-, yhteensovitusja tiedonvaihtofoorumi. Yhteistyön ja kumppanuuden lisäämisessä hanketoimijoiden välillä rahoittajaviranomaiset voivat olla ja ovat olleet merkittävässä roolissa saattaessaan yhteen eri tahoja ja tarjoamassa erilaisia keskustelufoorumeja. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisäämisessä mm. laadittiin Etelä-Pohjanmaan kasvuyritysohjelma kansainvälistymisasteen kohottamiseksi ja kasvuyritysten lukumäärän lisäämiseksi. Ohjelma sisälsi strategisia toimia yritysten osaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymistä koskevan tiedon välittämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole ollut EAKR-ohjelman toteuttamisessa erityisen näkyvässä roolissa. Alueellisen tasa-arvon edistämisessä EAKR-ohjelmalla on merkitystä. Rakennerahastovarojen kohdentamisessa on voitu huomioida yhtäältä kilpailukyky-, toisaalta koheesionäkökulmat. Konkreettinen esimerkki alueellista tasa-arvoa edistävästä EAKR-hankkeesta oli Maakunnan verkonrakennuspalveluiden kehittämishanke Verpa, jonka tarkoituksena oli edistää valokuitu ja Open Access -pohjaisten verkkojen rakentumista sekä Open Access- toimintaperiaatteen leviämistä. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat vapaan asuinpaikan valinnan, helpottavat elämistä mm nettikauppojen palveluiden välityksellä. Myös tehokas etätyö mahdollistuu. Suomessa innovaatiorahoitus on yleisen keskittämistrendin myötä kohdentumassa huippuosaamisen keskittymiin, mikä korostaa rakennerahastojen roolia ja merkitystä erityisesti käytännönläheisten innovaatioiden kehittämisessä alueilla. Etelä-Pohjanmaan innovaatiorakenteen erityispiirre on sen koko maakunnan kattava verkostomainen rakenne. Innovaatiotoiminta ei ole keskittynyt monen muun maakunnan tapaan vain keskusalueelle, vaan se kattaa myös keskusalueen ulkopuolisen maakunnan. Kestävän kehityksen mukaisia toimia liittyy erityisesti ympäristöhallinnon projekteihin. Liiton rahoittamassa EAKR-projektissa kartoitettiin yritysten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kehittämistarpeita. Tavoitteena on myös, että yritykset juurruttavat ympäristöasioiden huomioimisen osaksi normaalia toimintaa. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot * Etelä-Pohjanmaalla toimii rahoittajaviranomaisten, yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun, kauppakamarin ja yrittäjien edustajista koostuva ennakointiryhmä, joka arvioi tilastojen ja tutkimusten pohjalta mahdollisten muutosten vaikutusta maakunnan kehittymiseen ja kehittämistarpeisiin. Ennakointiryhmä laatii mm. MYR:lle raportteja ja toimenpide-ehdotuksia. Vielä kesällä 2008 ongelma-aloja olivat erityisesti metallin toimialat ja rakentaminen. Yritykset kokivat laajalti rekrytointivaikeuksia eri puolilla maakuntaa. Suhdannetilanteen äkillisen huononemisen seurauksena rekrytointiongelmat ovat monissa tapauksissa kääntyneet lomautuksiksi ja irtisanomisiksi. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa on ollut vaikeuksia erityisesti sijaisuuksien täyttämisessä. Näillä aloilla myöskään suhdanteet eivät juurikaan vaikuta tilanteeseen. Ongelmia on myös tehtävissä, joiden vetovoima ei ole kovin hyvä, kuten maatalouslomitustyössä. TEM:n alueelliset talousnäkymät -raportin mukaan vuonna 2009 avointen työpaikkojen osalta kehitys oli selvästi laskusuunnassa. Erityisesti työvoiman kysyntä oli vähentynyt teollisuuden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattiryhmissä. Toisaalta työvoiman kysyntä jatkui kohtuullisen vilkkaana terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, kaupan alalla sekä palvelutyössä, joiden työllistävän vaikutuksen ennakoidaan kasvavan entisestään. Voimakkaan julkisen rakentamisen odotettiin elvyttävän työvoiman kysyntää rakennusalalla. Taantuman myötä työvoimapula on helpottanut, mutta haasteet olisivat edessä suhdanteiden kääntyessä nousuun, sillä Etelä-Pohjanmaan työvoiman määrän on arvioitu supistuvan lähivuosina noin 800 työntekijän vuosivauhtia. Taantuman ennakoidaan kasvattavan eläkkeelle siirtyvien volyymiä, mikä luo lisähaasteita työmarkkinoiden

toimivuudelle, erilaisten investointien toteuttamiselle ja aluetalouden elpymiselle. 186 Toukokuussa 2012 toteutetussa ammattibarometrissa TE-toimistot arvioivat, että kroonisia osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa opetusalalla, sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Saatavuusongelmien arvioidaan kohdistuvan myös esimerkiksi taloushallinnon suunnittelijoihin, kirjanpitäjiin, ajoneuvoyhdistelmien ja maanrakennuskoneiden kuljettajiin, keittiö- ja ravintolatyöntekijöihin, sekä siivoojiin. Lähikuukausina ylitarjontaa arvioitiin olevan muun muassa talonrakennustyöntekijöistä, toimistotyöntekijöistä, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista, ATK-suunnittelijoista, mikrotukihenkilöistä, ompelijoista ja teollisuuden sekatyöntekijöistä. Työvoiman kysynnässä on ollut havaittavissa julkisen sektorin roolin kasvu. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista on ollut korkea. Toukokuun lopussa toteutetussa ammattibarometrissa TE-toimisto arvioi, että kroonisia osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa opetusalalla sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Maakunnan ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa osaltaan tilanteen heikkenemiseen. Huolestuttavaa on myös, että viime vuosien talousturbulenssi on aiheuttanut imagotappion erityisesti metalliteollisuudelle. Alan opiskelijamäärät ovat laskeneet sekä nuorisoasteen koulutuksessa että työvoimakoulutuksessa. Työllistymismahdollisuudet toimialalla ovat kuitenkin mielikuvia valoisammat. Työvoiman kysynnässä on vuonna 2014 ollut havaittavissa julkisen sektorin roolin kasvu. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista on ollut korkea. Tammikuun lopussa toteutetussa ammattibarometrissa TE-toimisto arvioi, että osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Valintakriteerit Ohjelmakauden alussa Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä painotti alueellisten rakennerahastoprojektien valinnassa seuraavia kriteerejä: projekti liittyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2007 2010 esille nostettuihin kehittämislinjauksiin mikäli projekti liittyy selkeästi toimialaan tai teemaan, josta on hyväksytty maakunnallinen strategia tai toimenpidesuunnitelma, projektivalinnassa otetaan huomioon ao. strategian linjaukset projekti on maakunnallinen tai usean kunnan alueella toteutettava sekä toteutusalueen kannalta strategisesti merkittävä Kriteereiden merkitys on tärkeä silloin, kun rahoituksesta on aito kilpailutilanne. Toistaiseksi EAKR-ohjelman kovat kuntarahoitusvaatimukset, tukialuerajaukset ja rakennerahastohankkeiden kasvaneet hallinnolliset reunaehdot ovat vaikuttaneet EAKR-hankeaktiviteettiin siinä määrin, että hankerahoituksesta ei ole vielä syntynyt todellista kilpailua. Sinänsä valintaa ohjaavat arviointiperusteet ovat loogisia ja ohjelman tavoitteiden kannalta perusteltuja ja hankkeiden arviointia ao. näkökulmista voidaan pitää mielekkäänä. Ohjelmakauden lopulla Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän linjaukset perustuivat uudessa maakuntaohjelmassa 2011 2014 esille nostettuihin kehittämislinjauksiin. Ohjelmanmukaisuus, välttämättömien valintakriteerien täyttäminen ja kokonaisrahoituksen järjestyminen ovat jo edellytyksiä, jotka karsivat useimmat huonot hankkeet pois. Hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa painotetaan ensisijaisesti maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman linjauksia. Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? * Toimintaympäristö järkkyi vuonna 2008 ja kyseenalaisti tehtyjä linjauksia. Talouden taantuma alkoi vaikuttaa elinkeinoelämän toiminta- ja kehittämisedellytyksiin. Työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset eivät ymmärrettävästi enää olleet päällimmäisinä mielissä, kun yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa.

187 Valtakunnallisesti keskittämiskehitys eri sektoreilla, mm. valtionhallinnon paikallispalvelujen osalta, vaikutti yltyvän entisestään. Maakunnan sisäisessä keskustelussa ja valmistelussa totsu-prosessilla on ollut merkitystä. Verkostojen kokoaminen ja seutujen tarpeiden kartoittaminen on muuttunut systemaattisemmaksi. Keskushallinnon nihkeys antaa aluekehittämiseen liittyviä kansallisia varoja aidosti alueiden kohdennettavaksi on ollut pettymys. Kuntakentän murrokset kuntaliitoksineen ja kuntien entisestään vaikeutunut taloudellinen tilanne hankaloittivat esimerkiksi pitkäjänteisen innovaatioympäristön kehittämiseen liittyvän kokonaisrahoituksen kerryttämistä. Perinteinen seutukunta-asetelma murentui ja osittain kunnat hakivat yhteistyösuuntiaan. Kunnat olivat pakotettuja panostamaan sellaisiin toimenpiteisiin, joiden työllisyysvaikutukset näkyivät nopeasti ja konkreettisesti. Tässä oli nähtävissä ristiriitaa EAKR-ohjelman kunnianhimoisten kehittämistavoitteiden kanssa. Erityisteemoista Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen erityisteema vaikutti olevan hankalasti hankkeistettavissa. Joustavuutta ohjelmatyöhön toi se, että painopisteiden rahoitusraamit on määritelty ainoastaan toimintalinjatasolla ja että EAKR-ohjelmassa erityisteemoihin käytettävää rahamäärä ei ole kiinnitetty toimintalinjoittain. Sen sijaan kansalliset tukialuerajaukset (haasteelliset/ei-haasteelliset alueet) olivat omiaan vaikeuttamaan ohjelmatyön sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan MYR ja maakuntahallitus esittivät työ- ja elinkeinoministeriölle, että ohjelmaa voitaisiin toteuttaa Etelä-Pohjanmaalla siten, että myös Seinäjoen seutukunnalla voitaisiin käyttää rahoitusta, joka varattiin ohjelmakauden lähtötilanteessa vain haasteellisille alueille. Ohjelmarahojen hallinnointiin liittyvässä ohjeistuksessa Suomessa vedettiin tarpeettomankin tiukalta tuntuvaa linjaa. Ohjeistuksen osalta vaikeutena on ollut se, että erilaisia ohjeita on valmisteltu ja päivitetty jatkuvasti pitkin ohjelmakautta. Muuttuvat tulkinnat kesken ohjelmakauden lisäävät aina tietokatkosten ja virheiden mahdollisuutta. Ohjeistuksessa tulisi keskittyä vain kaikkein oleellisimpiin ja kriittisimpiin kohtiin (esim. tukikelpoiset kustannukset). Hallintoviranomaisen välittäviä toimielimiä velvoittavasta ohjeistuksesta tulisi pitää selkeästi erillään suosituksenomaiset hyvät käytännöt tms., joita voisi hioa sitten, jos siihen jää resursseja. Valitettavasti eri hallinnonalojen lainsäädännön ja tukijärjestelmien erilaisuus oli odotettua hankalampi ja laajempi ongelma kaikille yhteisen seurantajärjestelmän kehittämisen kannalta eikä EURA2007-järjestelmä ollut vielä vuonna 2008 kaikilta osin valmis. Toisaalta käytössä olevilta osiltaan järjestelmä vaikuttaa luotettavalta ja suhteellisen käyttäjäystävälliseltä. Myöhemmin voitiin todeta, että tietojärjestelmät toimivat hyvin, vaikka toki raportointiominaisuuksissa olisi riittänyt kehitettävää. Taantuman aiheuttamien haasteiden voittamiseksi kehittämisstrategiaa - myös rakennerahasto-ohjelmien rahoituksen suuntaamista oli vuonna 2009 mahdollista jossain määrin tarkistaa maakunnissa tehtävillä päätöksillä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sovittiin pieni määrä EAKR-rahoitusta suunnattavan elinkeinoelämää tukevien tieinfrahankkeiden rahoittamiseen vuosina 2010 2011. Pääasiallinen strategia - pitkäjänteinen kilpailukyvyn parantaminen osaamista ja yritystoimintaa kehittämällä pidettiin kuitenkin tähtäimessä vaikeissakin suhdannetilanteissa. Ohjelmakauden lopulla liikaa resursseja ja aikaa meni tulevan ohjelmakauden hallinnointimallien veivaamiseen, ja epätietoisuus lopullisista ratkaisuista vei energiaa ja paukkuja varsinaisen ohjelmasisällön ja strategian suunnittelusta. Hakijoiden asenteet EU-hankkeiden byrokraattisuudesta ovat vahvistuneet. Hallinnon vaatimukset ovatkin entistä yksityiskohtaisempia. Tilanne on johtanut siihen, että rakennerahastohankkeet keskittyvät vain muutamille suurimmille toteuttajille, joille on ehtinyt kertyä tarvittavaa hallinnollista erityisosaamista ja - resurssia. Olennaista byrokratian karsimisessa olisi hallintoviranomaisen ohjeistuksen virtaviivaistaminen ja käyttöön otettujen uusien kustannusmallien tehokas käyttöönotto.

188 Aluerajausten sijaan ongelmaksi on noussut maakuntakeskuksen ulkopuolisten seutujen kehittäjäresurssien ja kuntarahoituksen rajallisuus. KOKO-ohjelman loppuminen ei ollut omiaan parantamaan tilannetta. Paikalliset kehittämisyhdistykset ovat olleet merkittävässä roolissa yhteistyön ja kumppanuuden rakentamisessa. Tietojärjestelmät ovat toimineet hyvin ohjelmakauden loppuvaiheessa. Raportointiominaisuuksissa on kehitettävää esim. julkinen tietopalvelu ei mahdollista hankkeiden hakemista maakunnittain. ELY- hankkeiden siirryttyä RR-ELY:lle ei ole ollut mitään mahdollisuuksia hakea hankkeita maakunnittain julkisesta tietopalvelusta. RR-hallinnon muutokset ohjelmakauden vaihtuessa ovat haaste. Sitä ei voi vielä tietää, minkälaiseksi käytäntö uudella ohjelmakaudella tulee muodostumaan. Uhkana on mm. päätöksenteon hidastuminen, tietokatkokset sekä se, tullaanko esim. RR-ELYissä MYR:n tekemiä painotuksia ja linjauksia sekä maakuntien erityispiirteitä hankevalinnoissa aidosti kunnioittamaan. Pelkona on, että ELY-keskuksissa valtion säästöpaineiden myötä ennen pitkää RR-henkilöstö fyysisesti keskittyy lähes täysin RR-ELY-keskuksiin, vaikka alue- ja paikallistuntemus hankkeita valmisteltaessa ja päätöksentekoon esiteltäessä on oleellisen tärkeää. Maakunnan liitossa tekninen tuki on tähän saakkakin mahdollistanut ainoastaan keskimäärin 2 htv palkkauksen koko ohjelmakaudella. Pääosa EAKR-hankevalmistelusta on tehty kuntien rahoituksella, ELY-keskuksessa toimintamenomäärärahoilla. MYR-toiminnot on voitu ylläpitää teknisellä tuella, mutta uudella ohjelmakaudella niukkuutta on tässäkin suhteessa odotettavissa. Teknisen tuen vähenemisen vaikutuksia on kokonaisuutena vielä tällä hetkellä vaikea arvioida ja hahmottaa. Jää nähtäväksi, minkälaisilla resursseilla koko RR-hallinnointi on mahdollista toteuttaa ja mikä osa siitä voidaan kattaa teknisen tuen varoilla. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strateginen kokoaja aluetasolla on maakuntaohjelma. Ohjelmalla linjataan maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet sekä määritellään eri rahoitusvälineiden roolit tavoitteiden saavuttamisessa. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kuvataan tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmien rahoitus lähivuosina suunnataan. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2012 aloitettu uuden maakuntastrategian laadinta. Maakuntastrategia sisälsi pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman elementit sekä maakuntaohjelman neljän vuoden kehittämistavoitteet. Osallistavassa laadintaprosessissa määritettiin yhteiset tavoitteet ja sitouduttiin niihin. Toteuttamiseen sitoutumisessa rahoittajatahot voisivat edelleen parantaa otettaan. Toteuttamisvaiheen hanketason yhteensovitusta helpotti hankeryhmässä tapahtuva hankkeiden yhteiskäsittely ja päällekkäisyyksien karsiminen. Myös säännöllinen maakuntaohjelman seuranta helpotti niiden kehittämiskokonaisuuksien hahmottamisessa, jotka oli tunnistettu tärkeiksi mutta joiden toteuttaminen oli syystä tai toisesta jäänyt taka-alalle. Etukäteisyhteensovitusta ja panostusten kohdentamista voitaisiin hallita paremmin satsaamalla enemmän yhteisiin hankehakuihin, ja rahoittajien suunnitelmana uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä onkin ollut tahtoa siirtyä esimerkiksi erilaisiin teemallisiin, monirahastoisiin hakuihin. Toivottavasti tämä on mahdollista myös keskitetyssä RR-ELY-mallissa; maakuntien tulisi voida tehdä strategiaansa toteuttavia monirahastoisia yhteishakuja ja muita hanketoimintaa aktivoivia ja suuntaavia ponnistuksia omaehtoisesti ja oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Pääomarahastotoiminta Pääomarahoituksessa tarvekenttä on nimenomaan hyvin alkuvaiheessa olevat innovatiiviset yritykset, joilla ei vielä ole pääsyä normaaleille pääomasijoitusmarkkinoille. Potentiaalisia tapauksia esim. Etelä-Pohjanmaan alueella lienee muutama vuodessa. Näihin ei normaali suhdannemyllerrys vaikuta sen sijaan isoihin pääomasijoituksiin kylläkin, mutta niitä hoitavat normaalit, kaupalliset venture capital markkinat.

189 Pääomarahoitusta ei liene erillisenä juurikaan markkinoitu. Mahdollisuus on ollut tiedossa esim. Finnverassa ja se on huomioitu sopivissa tilanteissa. Sijoituspäätöksiä on tehty vasta jokunen ja yritysten aktiivisuus asiassa oli vielä vähäistä. Varmaankaan kokonaisuutta ei tunneta vielä riittävän hyvin yrityksissä eikä toimijoiden keskuudessa. Kyseessä ei ole massatuote. Toimijoiden on osattava tunnistaa kohteet ja tuoda vaihtoehto yritysten tietoon. Yritysten hankkeiden laatuun on panostettava. Etelä-Pohjanmaalla tyypillinen tarvitsija on jo muista yrityksistä kokemusta saanut henkilö tai tiimi. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että tutkimustoiminnasta lähtisi liikkeelle yrityksiä. Tätä voisi edesauttaa sopiva alueellinen pääomarahoitus, koska monesti alkupääoman kokoaminen normaalissa palkkatyössä on vaikeaa taikka rajaa yritysideat sellaisiin, joissa pääomaa ei juurikaan tarvita. 6.2.5 Pohjanmaa Vaasan kaupunkiseudulla lukuun ottamatta Kyrönmaan seutukuntaa toteutetaan EAKR-ohjelman toimintalinjaa 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Muilta osiltaan kuin Pietarsaaren seutu sekä Vaasan seutu Pohjanmaa on nk. haasteellista aluetta. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien lisäksi alueella toteutettiin osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmaa. Osaamiskeskusohjelmassa on ollut kolme Pohjanmaan osaamisklusteria. Oy Merinova Ab hallinnoi Tulevaisuuden energiateknologiat -klusteria, Meriosaaminen-klusteria ja Digibusiness.fi-klusteria (Digitaalisen sisällöntuotannon klusteri). Merkittävää on lisäksi se, että Oy Merinova Ab on nimetty Tulevaisuuden energiateknologiat -klusterin valtakunnalliseksi koordinaatiovastuutahoksi. OSKE-ohjelmien toiminta ja EUohjelmat on sovitettu yhteen osapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Valtakunnallinen osaamiskeskusohjelma OSKE päättyi vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusohjelman Pohjanmaalla toteutetut klusteriohjelmat (energiateknologia, meri ja digitaaliset sisällöt) olivat varsin hyvin linjassa Pohjanmaan maakunnan kehittämisen painopisteiden ja seutukuntien vahvuusalueiden kanssa. Osaamiskeskusohjelman päätyttyä maakunnassa kohdistuikin varsin suuria odotuksia Innovatiiviset kaupungit - ohjelmaa (INKA) kohtaan, joka tavallaan jatkoi osaamiskeskusohjelman viitoittamalla tiellä. Vaasan kaupunki valittiin siis koordinoimaan INKA-ohjelman teemaa "Kestävät energiaratkaisut, mikä koostuu kolmesta teknologiateemasta: älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus. Teemat on valittu suuren liiketoimintapotentiaalin perusteella. Valituilla kasvualueilla on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen liikevaihdon kasvuun. Kestävät energiaratkaisut -teeman kunnianhimoisena tavoitteena onkin luoda Euroopan johtava energiateknologian innovaatiokeskittymä Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Pohjanmaan maakunnassa on toiminut kolme aluekeskusohjelmaa Vaasan seudun ja Pietarsaaren seudun sekä Suupohjan rannikkoseudun (Suupohjan rannikkoseudulla on myöskin toteutettu maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellinen osio (AMO)). Kunkin toteuttajan kanssa on neuvoteltu näiden kolmen ohjelman yhteensovittamisesta muihin EU-ohjelmiin. Vuodelle 2014 Pohjanmaalle myönnettiin vielä maakunnan kehittämisrahaa 280 000 euroa. Näillä näkymin, jos hallituksen kehysriihen päätökset pitävät, maakunnan kehittämisrahaa ei myönnetä laisinkaan vuodesta 2015 alkaen. Pohjanmaan seutukuntien kehittäminen vaikeutui jo aiemmin kansallisen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) lakkauttamisen seurauksena. Seutukuntien omista tarpeista lähteville kehittämishankkeille on tänä päivänä erittäin vaikea löytää sopivia rahoituskanavia. Erityisesti Suupohjan rannikkoseudun ja Pietarsaaren seudun toimintaympäristöissä on tapahtunut voimakkaita rakenteellisia muutoksia, joihin reagoimiseen tarvitaan yhä ulkopuolista rahoitusta. Tätä voi pitää erittäin valitettavana päätöksenä kansallisen alueiden kehittämisen näkökulmasta. Pohjanmaan liitto toimii kansallisen vastinrahoituksen myöntävänä Botnia-Atlantica-ohjelman (Interreg) välittävänä toimielimenä. Kaikki Botnia-Atlantica-hakemukset on käsitelty MYR:n sihteeristössä, joten koordinointi on automaattista.

190 Työllisyys ja talous * Pohjanmaalla 2000-luku oli menestyksen aikaa. Tuotanto ja vienti kasvoivat nopeasti ja työllisyystilanne parani jatkuvasti. Teollisuuden hyvä kehitys huipentui vuosina 2007 ja 2008, jolloin teollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat huomattavasti ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2008 lopulla maailmantalouden globaalin taantuman vaikutukset näkyvät myös Pohjanmaan maakunnassa mutta muuta maata lievempinä. Vuoden 2009 lopulla yritysten liikevaihdot kääntyivät jo varovaiseen kasvuun, joka jatkui myös erityisesti vuoden 2010 lopulla. Energiaklusterilla oli toiveikkaat näkymät. Kone- ja metalliteollisuudessa uudet tilaukset olivat kasvussa. Myös metallien jalostuksessa tuotanto oli kasvussa. Veneenvalmistuksen tilanne oli kohentunut. Yleinen tunnelma etenkin teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä oli optimistinen. Kaskisissa oli edelleen vaikea tilanne. Uutta yritystoimintaa ei saatu helposti käyntiin lakkautetun Metsä-Botnian tilalle. Maakunnan elinkeinoelämä on suurelta osin vientipainotteinen, joten se on läheisesti sidoksissa maailmantalouden muutoksiin. Vuonna 2009 myös suuret yritykset alkoivat vähentää alihankintaansa oman henkilöstön työllisyyden turvaamiseksi, mikä näkyi nopeasti tyypillisten alihankkijatoimialojen liikevaihdossa. Myös metsäteollisuuden tilanne heikentyi merkittävästi mm. Kaskisen Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen vuoksi. Metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa myös Pietarsaaren seudulla, jossa on jouduttu turvautumaan laajoihin lomautuksiin. Talouskasvu Pohjanmaan maakunnassa jatkui vuosina 2011 2012 kuitenkin poikkeuksellisen hyvänä. Suurten vientiyritysten tilauskanta oli hyvä ja työvoiman kysyntä melko suurta. Hyvän kehityksen taustalla oli pitkälti Pohjanmaan vahvan energiateknologian klusterin hyvä kehitys: erityisen voimakasta kasvu oli suurimmilla teollisuustoimialoilla, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä sähkölaitteiden valmistuksessa. Pohjanmaan hyvän taloudellisen kehityksen ansiosta työttömyysaste säilyi koko maata matalammalla tasolla myös yleisen taantuman jatkuessa. Koko maakunnan teollisuustuotannosta yli 70 prosenttia menee vientiin. Teollisuuden liikevaihtoluvut kääntyivät vuoden 2012 alkupuolella laskuun ja vientikin supistui. Alueen veturiyrityksetkin joutuivat käynnistämään YT-neuvotteluja. Vuoden edetessä oli kuitenkin havaittavissa käänne parempaan suuntaan ja kehitys jatkui myönteisenä myös vuonna 2013. Pohjanmaa on viime vuosina ollut jatkuvasti yksi maan kilpailukykyisimpiä, teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuun 2014 suhdannebarometrissä teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanteen todettiin synkenneen Pohjamaalla hieman vuoden alussa suhdanneodotusten pysyessä kuitenkin melko vakaina. Hyvää kehitystä on pitkälti selittänyt Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Yhtenä maakunnan menestystekijänä voidaan pitää myös verrattain kattavaa liikenneverkkoa ja yhteyksiä.

191 Kaavio 13: Pohjanmaan työttömyysasteen kehitys 2006 2014 Pohjanmaan työttömyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjanmaa 6,6 5,4 5,9 8,2 6,7 6,3 6,6 8,1 9,0 L-S EAKR 10,1 9,2 9,8 12,7 11,0 10,5 11,6 13,5 14,6 Koko maa 9,7 8,6 9,1 11,6 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 TEM, vuoden lopun tilanne 31.12. Työllisyyden kehitys oli Pohjanmaalla jatkuvasti maan kärkitasoa. Maakunnan sisällä erot työttömyysasteissa ovat kuitenkin suuria. Alle 5 prosentin työttömyysasteen kuntia vuoden 2010 lopussa olivat edelleen Oravainen ja Vöyri-Maksamaa, kun taas erityisesti metsäteollisuuden vaikeuksista kärsivissä Pietarsaaressa ja Kaskisissa työttömyystilanne oli jo huomattavasti synkempi, jopa muuta maata korkeampi. Huhtikuussa 2014 alle viiden prosentin työttömyys oli Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Närpiössä, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Mustasaaressa ja Luodossa. Kaskisissa puolestaan työttömyysaste oli 12,3, sillä Metsä- Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on vuoden 2014 alussa noussut jossain määrin muuta maakuntaa korkeammaksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan. Pohjanmaalla toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat osaavaa nuorta työvoimaa maakuntaan. Kaksikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Teollisuudessa työskentelee noin neljännes työntekijöistä, mikä on selvästi suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin. Samoin maa- ja metsätalouden merkitys on suuri. Vuosina 2000 2011 työllisten määrä lisääntyi Pohjanmaalla erityisesti palveluissa ja rakentamisessa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Pohjanmaalla kyseisellä ajanjaksolla yhteensä 5 400:lla. Väestönkasvu on Pohjanmaalla myös ollut pitkään positiivista. Väestönkasvu on jakautunut Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Suupohjan rannikkoseutu on ainoa alue, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muilla seuduilla, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Strategia ja toteutunut linjaus Maakunnan yhteistyöryhmän päätösten mukaisesti ohjelmakaudella 2000 2006 priorisoituja toimialoja olivat olleet mekaaninen puunjalostus, elintarviketalous, metalliteollisuus, veneteollisuus, matkailu sekä it-toimiala. Lisäksi priorisoitiin yritysyhteistyötä ja verkostojen rakentamista, alihankintatoiminnan kehittämistä, laadun kehittämistä, kansainvälisyyttä, uusia innovaatioita sekä tiedonsiirtoa oppilaitoksista ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämään, uuden teknologian sekä teknologisten tuotantoprosessien edistämistä ja osaamisen tason kohottamista.

192 Maakuntaohjelma on strateginen suunnitelma, josta käy ilmi maakunnan oma tahto sekä toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö. Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi vuosina 2007 2010 toimijoiden tavoitteena oli erityisesti innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energian tuotannon kehittäminen sosiaalisen pääoman kehittäminen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman puitteissa Pohjanmaalla keskityttiin yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjyystoiminnan edellytysten kehittämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja tiedonsiirron kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuettiin elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyden edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. Maailmanlaajuinen talouden taantuma vaikutti Lissabonin strategian toteuttamiseen sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla toteutettavat elvytyspaketit tukivat siten Lissabonin strategian päätavoitteiden toteutumista. Elvytystoimenpiteet olivat suoria toimenpiteitä työllisyyden, yrittäjyyden ja yritystoiminnan maksimaaliseen tukemiseen globaalin laskusuhdanteen vallitessa. Muuttuneet tarpeet eivät olleet täysin sopusoinnussa noususuhdanteen aikana määritettyjen Länsi-Suomen EAKR-ohjelman painopisteiden kanssa eivätkä ohjelman toimeenpanolle asetettujen kansallisten vaatimusten kanssa. Aikaisempien rakennerahastokausien tulosten perusteella odotukset vuosien 2007 2013 rakennerahastoohjelmien vaikuttavuuden suhteen olivat suuret. Toisin kuin aikaisemmin, rakennerahastot kattoivat ohjelmakaudella koko Pohjanmaan maakunnan. Siten Vaasan kaupunki ei ollut enää EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) avustusten suhteen valkoista aluetta. Sen sijaan Vaasan kaupunkiseudulla voitiin tukea sekä EAKR:n että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla erityisiä teemoja, jotka edistävät kaupunkiseudun kilpailukykyä ja tukivat omalta osaltaan kuntien strategista kehittämistyötä. Toisaalta sekä Suupohjan rannikkoseutu että Kyrönmaa nimettiin EU:n työllisyys- ja kilpailukyky tavoitteen haasteelliseksi alueeksi. Tämä on mahdollistanut suurten toimenpidekokonaisuuksien luomisen ja esimerkiksi innovaatiojärjestelmän kattavuuden paranemisen Vaasan seudun lisäksi Pietarsaaren seutuun ja Suupohjan rannikkoseudulle. Työllisyyden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi rakennerahastovaroilla kehitettiin Pohjanmaalla erityisesti kärkiklustereita ja yrittäjyyttä, Vaasan tiedepuistoa ja innovaatiojärjestelmää mm. laajentamalla se kattamaan kaikki seutukunnat, hajautettua energiantuotantoa, liikenne-järjestelmiä ja logistiikkaa, ympäristöosaamista, maaseutua, monikulttuurisuutta, sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia. Rakennerahastovaroilla edistetään myös kansainvälistä yhteistyötä ja parannetaan alueen kilpailukykyä. Alueella toteutuneet KOKO-ohjelmat palvelivat samoja päämääriä alueiden erityispiirteet huomioiden. Vuosina 2010 2011 ESR-rahoituksen pääpaino oli työllisyyden hoidossa. Keskeisellä sijalla oli huolehtia nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja työllisyyden kohentumisesta, saattaa korkeasti koulutetut nopeasti työuralle sekä turvata työttömiksi joutuneiden nopea paluu työelämään. Samanaikaisesti oli varmistettava osaavan työvoiman saanti ja panostettava työperusteiseen maahanmuuttoon sekä kotouttamiseen. Toteuttamissuunnitelman lukuun 3 Maakuntaohjelman toteuttaminen 2010 2011 oli kirjattu EU-ohjelmien painotukset toimintalinjojen toteuttamisessa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovittiin toimintalinjoittain rakennerahasto-ohjelmien alueellisten osioiden varojen suuntaamisesta ja yhteensovittamisesta. Vuosi 2010 oli Pohjanmaan maakunnan strategisen suunnittelun kannalta tärkeä vuosi. Vuoden lopussa päättyi edellinen maakuntaohjelma 2007 2010 ja samanaikaisesti valmisteltiin uutta maakuntaohjelmaa periodille 2011 2014. Vuosille 2011 2014 laaditun maakuntaohjelman vision mukaan maakunta on Uuden energian Pohjanmaa. Myös hanketoiminnan rahoituksessa oli nähtävissä, että vahvan kärkiklusterin kehittämiseen oli suunnattu resursseja. Energiateknologian keskittymän muodostivat energiateknologian alalla toimivat yritykset, näitä yrityksiä palvelevat organisaatiot (mm. tutkimuslaitokset ja konsultit), energian tuotantoon ja myyntiin keskittyvät yritykset sekä alalle osaajia kouluttavat korkeakoulut ja oppilaitokset. Pohjanmaan vahvuus oli monimuotoinen elinkeinoelämä ja vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Energiateknologian

193 keskittymästä muodostui kuitenkin viimeistään vuoden 2010 aikana selkeä Pohjanmaan maakuntastrategian veturi. Vuonna 2012 valmistui Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014. Energiateknologian keskittymän rooli maakuntaohjelman veturina kasvoi ja vahvan kärkiklusterin kehittämiseen kiinnitettiin huomiota myös vuoden 2012 aikana. Maakuntaohjelma koostuu seuraavista viidestä toimintalinjasta: - Kilpailukyky ja imago (TL1) - Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa (TL2) - Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne (TL3) - Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma (TL4) - Luonnon ja ympäristön hyvinvointi (TL5). Vuoden 2012 aikana euroalue vajosi entistä selkeämmin taloudelliseen taantumaan. EU:n marraskuun 2012 talousennusteen mukaan jäsenmaiden lyhyen aikavälin näkymät olivat edelleen heikot. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Pohjanmaan vienti supistui edellisvuotisesta, mutta jo syyskuussa yritysliikevaihto oli Pohjanmaan osalta jo huomattavassa kasvussa. Pietarsaaren seudulla jatkettiin resurssien suuntaamista uusien innovatiivisten prosessien käynnistämiseen sekä innovaatioympäristön kehittämiseen. Suupohjan rannikkoseudulla Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen seuraukset olivat yhä nähtävillä. Vaasan seudun alueella korostuivat muun muassa innovaatiojärjestelmien, energiateknologisen osaamisen sekä digiklusterin kehittäminen. Totsu-prosessin voi katsoa parantaneen informaation kulkua eri rahoittajaviranomaisten välillä sekä tiivistänyt yhteistyötä hanketyön ja muun kehittämistoiminnan välillä. Vuonna 2013 jatkettiin vuosiksi 2011 2014 laaditun Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamista. Havaittiin Pohjanmaan energiateknologian keskittymän valtakunnallinen sekä kansainvälinen tunnettuus ja sen arvostus nousivat vuoden aikana huomattavasti. Tämä oli seurausta useamman vuoden systemaattisesta panostamisesta ja sitoutumisesta Uuden energian maakunnan kehittämiseen. Käytännön esimerkki tästä oli Vaasan kaupungille myönnetty koordinaatiovastuu valtakunnallisen INKA-ohjelman Kestävät energiaratkaisut teemasta. Kuntien tiukan taloudellisen tilanteen aiheuttamat haasteet kuntarahoituksen keräämiseen ovat tulleet säännöllisesti esille etenkin ohjelmakauden loppupuolella. Vuonna 2014 ohjelmakauden vaihtuessa taloudellisten suhdanteiden vaikutukset ohjelman toteuttamiseen ovat luonnollisesti herättäneet paljon keskustelua. Lähes koko rahoituskehys oli jo sidottu vuoden 2014 käynnistyessä. Kevään rahoituspäätökset kohdistuivat konkreettisiin, nopeasti toteuttavissa oleviin ja maakuntaohjelman tavoitteita mahdollisimman hyvin edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

194 Taulukko 111; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Pohjanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 Pohjanmaa / Toimialat 1- ja 2-merkkisinä * Yli 4 % - 5 % toimialat lihavoituina * Kolme suurinta Hankkeen perustiedot Hank e kpl Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Yritysrahoitus yhteensä 159 9 138 198 100 % C Teollisuus (10-33) 95 6 180 364 67,6 % 10 Elintarvikkeiden valmistus 7 343 263 3,8 % 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olk 6 370 345 4,1 % 1. 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 41 2 898 476 31,7 % 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 3 290 901 3,2 % 27 Sähkölaitteiden valmistus 3 210 511 2,3 % 2. 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 9 730 621 8,0 % 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 2 297 250 3,3 % 32 Muu valmistus 3 108 400 1,2 % 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 4 97 692 1,1 % F Rakentaminen (41-43) 8 290 113 3,2 % 43 Erikoistunut rakennustoiminta 2 149 500 1,6 % G Tukkukauppa ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47) 14 752 879 8,2 % 3. 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 8 619 084 6,8 % J Informaatio ja viestintä (58-63) 11 394 801 4,3 % 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin ku 2 102 137 1,1 % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 6 162 162 1,8 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) 12 373 570 4,1 % 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 5 278 257 3,0 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82) 5 228 580 2,5 % 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut 3 115 750 1,3 % 82 Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle 2 112 830 1,2 % P Koulutus 4 514 728 5,6 % Taulukko 112; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen myöntöperusteet Pohjanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 % Länsi-Suomen EAKR ohjelma 1.1.2007-31.12.2014 * POHJANMAA / YRITYS RAHOITUKS EN myöntöperusteet * Yli 5 % myöntöperusteet lihavoituina * Kolme suurinta, plus Finnvera Hankkeen perustiedot Hanke kpl Avustus (eakr+valtio) euro Osuudet Osuus Pohjanmaa yhteensä 159 9 138 198 100 % 2. Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen 51 3 106 586 34,0 % Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käy ttöä 0,0 % Pienten ja keskisuurten y rity sten y hteistoiminta 3 345 900 3,8 % Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 2 37 936 0,4 % 3. Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 10 648 508 7,1 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 6 173 320 1,9 % Uudet rahoitusjärjestelyt / Finnvera Oyj 5 73 913 0,8 % 1. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto 82 4 752 035 52,0 % Yrity sten ja op pi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta 0,0 % %

195 Taulukko 113: Sidottu EAKR+valtio menoluokittain ja Lissabon-% 31.12.2014 mennessä, sis. Finnvera Rahoituskehys/ maakunta Menoluokka Suurimmat menoluokat 31.12.2014, maksettu ml Finnvera Menoluokan kuvaus Sidottu EAKR+valtio Osuus % Osuus 9 art. 3 % *) Pohjanmaa 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 2 456 201 13,9 % 18,0 % 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- 18 ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 2 435 550 13,8 % 17,9 % 08* Muu investointi yrityksiin 1 999 998 11,3 % 14,7 % 35 13* Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (sähköiset terveydenhuolto- 9 ja viranomaispalvelut, verkko-opetus, osallisuus tietoyhteiskuntaan jne.) 1 040 038 5,9 % 7,6 % 01* Tutkimuskeskusten TTK-toimet 1 021 266 5,8 % 7,5 % 7 04* Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 971 940 5,5 % 7,1 % 29 80 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen asiaankuuluvien sidosryhmien verkostoitumisen kautta 925 143 5,2 % 6 14* Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (verkkokauppa, koulutus, verkostoituminen jne.) 766 950 4,3 % 5,6 % 11 31 05* Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 763 813 4,3 % 5,6 % 8 Suurimmat menoluokat yht. 12 380 899 70,1 % 91,0 % 150 Pohjanmaa Yhteensä 17 668 572 77,0 % 223 Kpl 27 Erityisteemat Vuosina 2007 2008 Pohjanmaalla panostetaan erityisteemojen kautta koko ohjelma-alueen kehitystä vahvistaviin osa-alueisiin ja tuetaan osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Länsi-Suomen yhteiset eritysteemat ovat: 1. Kärkiklustereiden kehittäminen 2. Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 3. Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen 4. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen Pohjanmaan erityisteemat on sisällytetty maakuntaohjelmaan. Siinä todetaan, että maakunnan kehittämisessä painostetaan erityisesti innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, yrittäjyyden edistämiseen, toimialaklustereiden kehittämiseen sekä osaamisen varmistamiseen. Pohjanmaan noudattaa yhdessä sovittuja menettelyprosesseja teemoissa. Valitut teemat tukevat Pohjanmaan maakunnan omia painopisteitä. Tämän lisäksi Pohjanmaan maakunnalla oli koordinointivastuu koko Länsi-Suomen energiateemasta. Maakunnan yhteistyöasiakirjan 2008 2009 mukaan (maakunnan yhteistyöryhmän vahvistama 5.10.2007 15) teemapohjaisessa toiminnassa priorisoidaan seuraavia toimialaklustereita: 1. Energia-ala (rahoitus energia-alan osaamiskeskusohjelmasta, toteuttaja: Merinova) - alaklusterina bioenergia 2. Metalliala (rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta/pohjanmaan liitto) 3. IKT-ala - alaklusterina digitaaliset sisällöt (rahoitus Vaasanseudun aluekeskusohjelmasta, toteuttajat: VASEK/ÅA Mediacity) 4. Metsä- ja puuala (rahoitus maaseuturahastosta/te-keskuksen maaseutuosasto) - alaklusterina talonrakennus ja puunjalostus (VASEK, rahoitus Vaasanseudun aluekeskusohjelmasta, toteuttaja: VASEK) 5. Meriklusteri (rahoitus meriosaamisen osaamiskeskusohjelmasta, toteuttaja: Merinova)

196 - alaklusterina vene- ja muoviala (rahoitus Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelmasta, toteuttaja: Concordia) 6. Elintarvikeala (rahoitus maaseuturahastosta/te-keskuksen maaseutuosasto) alaklustereineen 7. Palveluala, alaklusterina hyvinvointipalvelut (toteutetaan myöhemmin ohjelmakauden aikana) Vuonna 2009 2013 jatkettiin Länsi-Suomen yhteisten eritysteemojen kehittämistä yhdessä sovittuja menettelyprosessien mukaisesti. Kärkiklustereiden kehittämisessä Energiateknologialla oli eniten kysyntää, mikä johtuu elinkeinoelämän rakenteesta Vaasan seudulla. Tähän kytkeytyi läheisesti myös metallialan kehittäminen. Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen oli toinen suuri alue, jossa kiinnostus oli lisääntynyt maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Pohjanmaalla on useita korkeakouluyksiköitä ja oppilaitoksia, joiden kehittäminen ja yhteistyöhankkeiden tukeminen edistää maakuntastrategian keskeisiä tavoitteita. Myös kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen on aina ollut Pohjanmaalle tärkeää ja luonnollista. Pohjanmaan monimuotoisen elinkeinoelämän seurauksena maakunnassa on useita valtakunnallisestikin merkittäviä osaamiskeskittymiä mm. veneteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, luovilla aloilla sekä hyvinvointisektorilla. Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi väestön ikääntyessä. Maakunnassa on vastattu haasteeseen panostamalla muun muassa kieli-, kunta- ja sektorirajat ylittävien yhteistyömallien kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana toteutetun erityisteemojen hankeideahaun avulla kerättiin 30 erilaista hankeideaa, joista noin puolet eteni konkreettisen hankesuunnittelun tasolle. Hankeideahausta saadut kokemukset olivat niin myönteisiä, että menettelytapaa hyödynnettiin myös jatkossa. Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen oli yksi maakuntaohjelman keskeisistä painopistealueista vuosina 2011 2013 ja sen näkyi myös järjestetyissä hankehauissa sekä rahoitetuissa hankkeissa. Pohjanmaalla on useita korkeakouluyksiköitä ja oppilaitoksia, joiden kehittäminen ja yhteistyöhankkeiden tukeminen edistää maakuntastrategian keskeisiä tavoitteita. Ohjelmatyön aikaisemmista tuloksista Ohjelmakauden 2000 2006 keskeisiin teemoihin Pohjanmaan ohjelmatoiminnassa kuuluivat yhteistyöverkostojen ja innovatiivisten tietoympäristöjen edistäminen. Valittujen teemojen, mekaanisen puunjalostuksen, elintarviketalouden, metalliteollisuuden, veneteollisuuden, matkailun sekä IT-toimialan puitteissa syntyi kunkin alan yritysten välisiä yhteistyöverkostoja. TE -keskuksen yritysosaston tekemät investointi- tai kehittämistukipäätökset painottuivat pääosin metallituotteiden valmistukseen sekä muuhun teollisuuteen. Uusia yrityksiä saatiin liike-elämän palvelualalla ja venealalla. Ohjelmakausi 2007 2013 ja sen tulokset Eniten liiton rahoituskehystä (59 %) on kohdistettu toimintalinja 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen mukaisiin hankkeisiin. Parhaita tuloksia päättyvällä ohjelmakaudella on saavutettu tutkimuksen, koulutuksen sekä elinkeinoelämän väliseen vuorovaikutukseen perustuvien testiympäristöjen kehittämisessä. Nämä testiympäristöt ovat liittyneet esimerkiksi virtuaalisen opettamisen tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä kansainvälisestikin ainutlaatuisen monitoimittajaympäristön kehittämiseen. Myös toimialakohtaisilla (esimerkiksi metalli- ja puuala) fokusoiduilla kehittämistoimenpiteillä, joilla haetaan ratkaisuja toimialan yritysten kasvua ja kehittymistä rajoittaviin pullonkauloihin, on saavutettu lupaavia tuloksia. Ohjelmakausi 2007 2013 on kokonaisuudessaan ollut menestyksellinen Pohjanmaan yrityksille. Rahoituksen painopisteenä olleet teolliset ja tuotannolliset yritykset ovat menestyneet hyvin. Pohjanmaan ja Vaasan energiateknologian keskittymä on kasvanut nopeasti.

197 Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Uuden ohjelmankauden käynnistyminen viivästyi. Toimenpideohjelmat uudelle kaudelle hyväksyttiin Euroopan komissiossa syksyllä 2007. Loppuvuodesta avattiin hankehaku yhteisillä käynnistystoimenpiteillä. Nykyisen ohjelmakauden varsinainen hanketoiminta, muun kuin yritysrahoituksen osalta, pääsi kunnolla käyntiin vasta vuoden 2008 aikana. Hankkeiden rahoituspäätöksiä alettiin saada teknisistä ongelmista johtuen valmiiksi vasta vuoden 2008 lopulla. Talouden taantuma vaikutti voimakkaasti kuntien talouteen ja johti samalla kuntarahoituksen saamisen vaikeutumiseen. Pohjanmaalla jatkettiin yritystoiminnan kehittämistä tukemalla keskeisiä yhteistyöverkostoja ja innovatiivisia tietoympäristöjä. Valittujen teemojen, mekaanisen puunjalostuksen, elintarviketalouden, metalliteollisuuden, veneteollisuuden, matkailun sekä IT-toimialan puitteissa syntyi kunkin alan yritysten välisiä yhteistyöverkostoja. Uusia työpaikkoja syntyi etenkin toimialoilla muu teollisuus (veneala), metalli, koneiden ja laitteiden valmistus ja elektroniikka ja sähköteollisuus. Toimintalinjassa 2 priorisoitiin hankkeita, joissa kehitettiin korkeakoulujen ja ammattikoulutuksen oppimisympäristöjä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja toiminnan sopeuttamiseen alueen tarpeisiin tähtäävät hankkeet tuottanevat hedelmää muutaman vuoden kuluttua. Niissä hankkeissa, joissa pyrittiin houkuttelemaan työvoimaa maakuntaan, painopiste siirtyi maailmanlaajuisen taantuman takia imagoa kohottaviin toimenpiteisiin ja yritysten rekrytointiin. Heikentynyt taloudellinen tilanne kunnissa näkyi kuitenkin selvästi kuntarahoituksen saannin vaikeutumisena. TL 1: Pohjanmaan liitto rahoitti toimintalinjasta 1 metalli- ja puualan yritystoimintaa edistäviä hankkeita (Ostrobotnia Metal, Puualan kansainvälistyminen) ja uudistuvia energiamuotoja kehittäviä hankkeita (Biomode ja Sedimenttilämmön kartoittaminen ja hyödyntäminen). Hankkeiden päämiehinä oli kehitysyhtiöitä ja teknologiakeskuksia; tällä tavoin varmistetaan, että tulokset hyödynnetään monipuolisesti. Toimintalinjan 1 toimenpiteillä pystyttiin ennen kaikkea kehittämään yritysten valmiuksia toimia klustereissa ja lisäämään alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuutta. Yritysosasto rahoitti pk-yrityksien kehittämisja investointihankkeita (kehittämisavustus). TL 2: Toimintalinjassa 2 Pohjanmaan liitto priorisoi innovaatiojärjestelmää vahvistavia sekä sähköisten palveluiden käyttömahdollisuuksia parantavia hankkeita. Innovaatiojärjestelmää kehitettiin seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Rahoitetuissa hankkeissa keskityttiin kehittämään soveltavaa tutkimusta yhteistyössä valittujen toimialojen kanssa (Martensin osaamiskeskus ja Projektigeneraattori), yrityshautomotoimintaa Pietarsaaren seudulla, erityisosaamista Suupohjan rannikkoseudulla (Suupohjan rannikkoseudun E-business center) ja luomaan edellytyksiä sähköiselle neuvonnalle (Sähköisen asioinnin kehittäminen erikoissairaanhoidon palveluprosessissa ja Avoimen digitaalisen infrastruktuurin hankkeistaminen Suupohjan rannikkoseudulla). Lääninhallitus priorisoi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjassa 2 oppimisympäristöjen kehittämishankkeita sekä eri koulutusasteiden työelämäyhteistyön kehittämishankkeita. Esimerkkeinä mainittakoon Vaasan ammattikorkeakoulun toteuttama virtuaalinen oppimisympäristöhanke Second Life ja Korsnäs Kurscenterin toteuttama Kompetensutveckling i SM-företag hanke, jossa edistettiin väestön koulutustason nostamista ja hoidettiin korkeakoulujen aluekehitystehtäviä Suupohjan rannikkoseudulla. Suurin osa Pohjanmaan alueella toteutetuista hankkeista sijoittuu toimintalinjalle 2. Hankkeilla on pyritty hakemaan ja tuottamaan sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle ja kannustettu korkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Hyviä tuloksia saavutettiin erityisesti oman maakunnan tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin perustuvalla innovaatioympäristön rakentamisella ja kehittämisellä. TL 3: Pohjanmaan liiton mahdollisuudet rahoittaa hankkeita toimintalinjasta 3 ovat olleet rajalliset niukan rahoituskehyksen vuoksi. Etusijalle asetettiin sellaiset toimenpiteet, jotka parantavat saavutettavuutta ja markkinoivat sekä luovat malleja maahanmuuttajien kotouttamiseksi yhteiskuntaan (WorkPlace). Hyviä tuloksia saatiin aikaan muun muassa Merenkurkun saariston maailmanperintöstatukseen perustuvalla maakunnan matkailuelinkeinon monipuolisella kehittämisellä (The land of The Rising Stones).

198 Läänihallitukseen saapui vähän hakemuksia ja ongelmana näyttäisi olevan se, että toimintalinjassa myöntövaltuus oli osoitettu käytettäväksi yksittäisissä kunnissa, joista on vaikea löytää hankkeistajia. Ympäristökeskus rahoitti joitain vesiensuojelu- ja kulttuuriympäristöhankkeita. TL 4: Pohjanmaan liitto rahoitti Vaasan seudun kehitykselle erityisen merkittäviä hankkeita. Painopisteitä olivat olleet innovaatiojärjestelmän kehittäminen vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa (Vaasa Science Park), alueen markkinointi ja työvoiman rekrytointi (WasaWorks) sekä lentorahtipalvelujen edellytysten kehittäminen vientiyritysten tarpeiden pohjalta (Vaasa Airport Park Logistic Center). Toimintalinja 4 antoi yritysosastolle (nykyään T&Y vastuualue) mahdollisuuden rahoittaa innovatiivisten pkyritysten hankkeita EAKR-rahalla. Aikaisemmin yritysosasto on Pohjanmaalla käyttänyt puhtaasti kansallista rahaa. Taulukko 114; EU-osarahoitteisen yritysrahoituksen toimialajakauma Pohjanmaalla 1.1.2007 31.12.2014 TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2007: Anskaffning av maskiner för att märkbart höja produktionen samt förbättra produktionens effektivitet, Ab Nimetech Oy, Malax, 210000 Vuosi 2008: Ostrobothnia Metal, Vaasanseudun Kehitys Oy - Vasaregionens Utveckling Ab mfl. 386 846 Projektigeneraattori, Levón-insituutti, Vaasan yliopisto, 107 000 Kompetensutveckling i SM-företag, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur/yrkesakademin i Österbotten, 238 600 Virtuaaliopetuksen pilotointi SecondLife, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu, 59 660 Farlederna i Björkö, skede III, 66.000 TL 4: Kaupunkiympäristö The Land of The Rising Stones, Pohjanmaan Vaasa Science Park, Matkailu - Österbottens Turism ry, 196500 Oy Merinova Ab, 659 580 Luontomatkailun edellytysten parantaminen Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella - Förbättrande av naturturismens förutsättningar i världsarvet Kvarkens skärgård, 332.000 Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Nykyisen ohjelmakauden varsinainen hanketoiminta, muun kuin yritysrahoituksen osalta, pääsi kunnolla käyntiin vasta vuoden 2008 aikana ja ensimmäisiä tuloksia saatiin vuoden 2009 lopulla. Samalla talouden taantuma vaikutti voimakkaasti kuntien talouteen ja johti samalla kuntarahoituksen saamisen vaikeutumiseen. Vuonna 2010 Kärkiklustereiden kehittämisessä saavutettiin merkittäviä tuloksia yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämisessä. Merenkurkun luontomatkailun edistämisessä luotiin useita uusia innovatiivisia matkailutuotteita ja kehitettiin toimialan yritysten välistä yhteistyötä. Innovaatiojärjestelmien kehittämisessä luotiin uusia yhteistyömalleja muun muassa Vaasan seudulla toimivien korkeakouluyksikköjen välille. Uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiseen liittyneillä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteillä tuettiin merkittävästi uuden ja nopeasti kehittyvän toimialan kasvua. Uusia työpaikkoja syntyi tai olemassa olevia pystyttiin säilyttämään lähinnä TL 1:een kuuluvien investointihankkeiden avulla. Uusien yritysten perustaminen oli vaikeassa taloudellisessa tilanteessa osoittautunut haasteelliseksi. Esimerkkinä taloudellisiin suhdanteisiin reagoimisesta voi mainita Kaskisen äkillisen rakennemuutoksen alueella vuoden 2010 aikana käynnistetty Nova Business Botnica 2 hanke, jonka tavoitteena oli korvaavien työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden edistäminen Kaskisissa. Suurin osa Pohjanmaan alueella toteutetuista hankkeista sijoittuu toimintalinjalle 2. Hankkeilla pyrittiin hakemaan ja tuottamaan sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle ja kannustettiin korkeakouluja keskinäiseen

199 sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Hyviä tuloksia saavutettiin erityisesti oman maakunnan tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin perustuvalla innovaatioympäristön rakentamisella ja kehittämisellä. Toimintalinjan 3 hankkeiden tavoitteena on ollut parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja ohjausmenetelmiä, alueen vetovoimaisuuden ja elinympäristön viihtyisyyden lisääminen sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon moninaisuuden edistäminen muun muassa matkailun kehittämisessä. Toimintalinjan 4 toimenpiteillä on pyritty kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistamaan painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Hyviä tuloksia on saatu aikaan muun muassa suurten kaupunkiseutujen logistisia edellytyksiä parantavilla toimenpiteillä. TL 1: Toimintalinjassa 1 rahoitettiin vuonna 2009 energiateknologian, puualan, kone-, laite- ja metallialan ja uudistuvia energiamuotoja kehittäviä hankkeita, kuten Biomode-hankkeessa Ostrobotnia Metal projektin avulla pyrittiin varmistamaan metallialan työvoiman saatavuus. Projektissa kartoitettiin koko maakunnan metalliyritysten tila ja tutkimuksen, yhteistyön ja tuotekehittelyn kautta yhteistyössä parannettiin alan yritysten toimintaedellytyksiä. Toimintalinjan 1 toimenpiteillä pystyttiin ennen kaikkea kehittämään yritysten valmiuksia toimia klustereissa ja lisäämään alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten tuottavuutta. Pohjanmaalla oli kehitetty pitkäjänteisesti muun muassa metalliteollisuuden yritysklusteria. Ostrobothnia Metal hankkeen päätyttyä vuoden 2010 lopussa metalliklusterin yhteistyön kehittämistä jatkettiin vuoden 2011 alussa käynnistyneellä Finnmet Partners -hankkeen avulla. Hankkeiden rahoituksella laadittu Finnmet-portaali on osoittautunut erinomaisen tärkeäksi voimavaraksi alan yrityksille. TL 2: Vuonna 2010 esillä olivat erityisesti innovaatiojärjestelmää vahvistavat ja sähköisten palveluiden käyttömahdollisuuksia parantavat hankkeet. Esimerkkinä voidaan mainita kasvihuonealan toimintaedellytysten parantaminen sekä tutkimus ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen kuten esim. Martensin kasvihuonealan osaamiskeskus. Toinen esimerkki on Innostart Pietarsaari, jonka avulla luotiin toimintaedellytyksiä yrityshautomotoimintaan. Tälle toimintalinjalle sijoittuivat myös kaikki lääninhallituksesta Pohjanmaan liitolle tulleet hankkeet. ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma -hankkeella oli vuonna 2011 Länsi-Suomen läänissä neljä pilottialuetta, jonne Länsi-Suomen Energiaomavaraisuusohjelmaa jalkautettiin kehitetyn ASPIRE-mallin avulla. Ohjelman tavoitteena oli luoda parhaat mahdolliset edellytykset energiaomavaraisuuden toteuttamiselle ja samalla käynnistää ideoituja projekteja myös käytännössä. Pohjanmaan pilottialue on Pietarsaaren seutukunta. Vaasassa seudun teollisuus tarvitsee tulevina vuosina satamäärin lisää osaavaa työvoimaa. Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia sekä VASEK Oy käynnistivät Vaasan tekniikan kampuksen osana Vaasa Science Parkia -hankkeen, jonka tavoitteena oli entisestään vahvistaa tekniikan alan korkeakoulutusta ja tutkimusta. Seudun elinkeinoelämä lähti innolla mukaan kehittämään tekniikan kampusta. TL 3: Hyviä tuloksia saatiin aikaan muun muassa Merenkurkun saariston maailmanperintöstatukseen perustuvalla maakunnan matkailuelinkeinon monipuolisella kehittämisellä (The land of The Rising Stones) sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen malleja luovalla hankkeella (WorkPlace) Jo usean vuoden ajan Merenkurkun saaristo on voinut ylpeillä asemallaan luontokohteena UNESCOn arvostetulla maailmanperintölistalla. Itse nimitys tulee diplomin muodossa. Land of the Rising Stones II - hankkeessa Pohjanmaan Matkailu loi diplomiin lisää arvokasta sisältöä. Hankkeen päätavoitteena oli Merenkurkun saariston luonnonperintökohteen markkinoiminen ja sen kehittäminen matkailijoita houkuttelevaksi käyntikohteeksi..

200 Welcome Office esimerkkihankkeen tavoitteena oli luoda asiakaslähtöinen maahanmuuttajien neuvontakeskus. Welcome Office -hankkeen kohderyhmää olivat kaikki maahanmuuttajat maahanmuuttosyystä riippumatta. Erityisesti hankkeessa pyrittiin kiinnittämään huomiota työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä ohjaukseen ja neuvontaan. Reissaa ja rentoudu - Hyvinvointimatkailun kehittäminen Vaasanseudulla hankkeessa kehitettiin hyvinvointimatkailua Vaasanseudulla ja tavoitteena oli rakentaa Vaasanseudulle hyvinvointimatkailun monialainen yhteistyö- ja tuotekehitysverkosto. Vauhdilla matkassa hankkeen tarkoituksena oli parantaa matkailu- ja palvelualan yritysten toiminta- ja kehittymismahdollisuuksia Kaskisissa. Hankkeessa luotiin yritysyhteistyöverkosto, joka kehittää ja tekee Kaskista tunnetuksi matkailukaupunkina. TL 4: Toimintalinjassa 4 on rahoitettu Vaasan seudun kehitykselle merkittäviä hankkeita. Painopistealueina olivat olleet innovaatiojärjestelmän kehittäminen vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, mistä esimerkkinä Vaasa Science Park sekä Vaasan seudun markkinointi ja työvoiman rekrytointi, esimerkkinä Wasa Works. Tosin Wasa Works-hankkeessa oli talouslaman vuoksi vähemmän työvoiman rekrytointiasioita esillä kuin aikaisemmin. Elinkeinoelämän logistisista tarpeista syntyi kaksi tärkeää EAKR-hanketta: Vaasa Airport Park Logistics Center ja Logistic Solutions. Molemmat hankkeet tekivät töitä sen eteen, että Vaasan logistiikka kehittyisi parhaalla mahdollisella tavalla niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tähän pyrittiin laatimalla erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia sekä markkinoimalla Vaasan seudun tarjoamia logistisia mahdollisuuksia. Toinen tavoite oli Vaasan lentokentän kautta kulkevan lentorahdin määrän kaksinkertaistaminen. Vaasan seudun energiateknologian keskittymän viestinnän tehostaminen hankkeen tavoitteena oli lisätä Vaasan seudun energiakeskittymän (EnergyVaasa) kansallista tietoisuutta ja tätä kautta helpottaa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuutta. Vaasan opetusterveyskeskus hankkeen avulla pyrittiin löytämään ratkaisuja Pohjanmaan terveyskeskuksien ja sairaaloiden kärsimään lääkärivajeeseen. Hankkeen keskeisin toimenpide oli suunnitella moniammatillinen opetusterveyskeskus Vaasaan, jotta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa siellä lääkärikoulutuksen perusopetukseen kuuluvia opintojaksoja. Opetuksen yhteydessä tuotettiin myös korkeatasoisia perusterveydenhuollon palveluja väestölle. Kulttuurikasarmi hankkeen tavoitteena oli luoda Vaasan Kasarmin alueelle toimiva ja avoin yhteistyöverkosto, jossa erilaiset kulttuurinalat ja muut toimijat saivat mallin toimia yhteistyössä ja kehittää alueesta Vaasalle nähtävyys, jossa on elävää toimintaa ja aktiivista kulttuuritarjontaa. Hanken New Ventures hankkeen tavoitteena oli kehittää Hankenin eli ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Vaasan yksikön innovaatiotoiminnalle malli, jonka avulla voitiin saattaa yhteen kauppakorkeakoulun eri laitosten osaaminen, jotta se parhaiten ruokkii opiskelijoiden yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta ja lisää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kehittämisviranomaisten kanssa

200 Taulukko 115: Vuoden 2009 2011 suurimpia käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain (tuen mukaan): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö Vuosi 2009: Perintä ja asiakashallintajärjestelmän kehittäminen, OK Perintä Oy, Vaasa, 100 800 Rullakalterien testaus ja sertifionti sekä tuotantotilojen laajennus, Oy Pedelux Ab, Närpes, 180 000 Yrityskummi- ja mentoriverkosto, Rannikko- Pohjanmaan Yrittäjät, Vaasa, 151900 Vuosi 2010: Investeringar i produkutveckling och produktionsmetoder, Oy Botnia Marin Ab, Malax, 257250 Utvecklingsprojektet Jordad Nätverkslösning (Grounded Network Solution), WE Tech Solutions Oy, Vasa, 99787 Vuosi 2011: WOODPOINT-survey 2011, Finlands skogscentral / Woodpoint, 78 000 Matalaenergiarakentamisen edistäminen kerrostalotuotannossa, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu, 66 Vaasan tekniikan kampus osana Vaasa Science Parkia, Vaasan yliopisto, 319 000 Biowind, Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy, 300 000 DEMVE1 - IEC 61850 Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, 575 545 Iståndsättning av Kilviken, 256 000 Västkusten renar avloppsvatten / Länsirannikko puhdistaa jätevesiä, 250 000 Vauhdilla matkassa, Kaskisten kaupunki, 196 137 Energihus i praktiken, Svenska Österbottens Kokonaisselvitys Lapuanjoen ekologisen Förbund för Utbildning och Kultur, 320000 tilan parantamismahdollisuuksista Pohjanmaan maakunnan alueella, 51000 TL 4: Kaupunkiympäristö Logistic Solutions, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, 400 000 Energinen Vaasan seutu, Vaasanseudun Kehitys Oy, 660 000 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Vuoden 2012 aikana päättyneiden hankkeiden joukossa oli useita maakuntaohjelmassakin priorisoidun energiasektorin kehittämiseen liittyneitä hankkeita. Myös Vaasan seudun energiateknologisen keskittymän viestintään liittyneillä toimenpiteillä nostettiin keskittymän tunnettuutta sekä valtakunnallisilla että kansainvälisellä tasolla. Myös maakunnan sosiaali- ja terveyshuollon toimintaympäristön kehittämistä vietiin hankerahoituksella merkittävästi eteenpäin. Kärkiklustereiden kehittämisessä oli kiinnitetty erityisesti huomiota uusien yritysten ja innovaatioiden tukemiseen ja kasvuhaluisten yritysten kehittämiseen. Palvelupuolella paikallisten hoivapalveluyritysten prosessien kehittäminen sähköisin seurantajärjestelmin ym. oli kehittämisen kohteena. Haluttiin tukea paikallista lähipalvelua hoivasektorilla ja välttää monikansallisten yritysten määräävän markkina-aseman syntymistä. Hankkeissa kiinnitettiin huomiota myös innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen sosiaali- ja terveyshuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisympäristöä kehittämällä. Uusien yritysten perustaminen oli epävarmassa taloudellisessa tilanteessa osoittautunut haasteelliseksi. Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeiden työllistävät vaikutukset olivat välillisiä ja vaikutukset on nähtävissä pidemmän ajanjakson jälkeen. Valtion rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja siihen liittyvä kuntarahoitusvaatimuksen kasvu vaikeutti hanketoimintaa. Rakennemuutoksesta eniten kärsineiden Suupohjan rannikkoseudun ja Pietarsaaren seudun innovaatio- ja elinkeinoympäristöjen kehittämiseksi käynnistettiin useita kehittämishankkeita, jotka täydensivät varsin hyvin toisiaan. Etenkin Pietarsaaren seudulla oli vuoden 2012 kuluessa ollut havaittavissa myönteistä kehitystä sekä yleisessä ilmapiirissä että talouden tunnusluvuissa. Ympäristöpuolella uutena avauksena voi mainita pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen.

201 TL 1: Vuonna 2012 käynnistettiin puuyritysten klusterin kehittämistä edistävä WOODPOINT-survey 2011 hanke. Växthus-LED hankkeen tarkoituksena oli tuottaa luotettavaa tietoa siitä, mitä taloudellisia ja viljelyteknisiä hyötyjä saadaan vaihtamalla perinteinen kasvihuonevalaistus LED-valaistukseen. Valaistuksen vaihdon oletetaan laskevan sähkökustannuksia jopa 80 %. Toimintalinjan 1 hankkeiden tavoitteena oli vuonna 2013 kehittää yritysten toimintaedellytyksiä kotimaisilla ja ennen kaikkea kansainvälisillä markkinoilla. Kaskisten sataman, radan ja liikenneyhteyksien markkinointi hankkeessa pyrittiin kasvattamaan Kaskisten kauttaliikennettä, parantamaan Pohjanmaan ja Suupohjan alueiden teollisuuden ja kaupan alan vienti- ja tuontiyritysten liiketoimintamahdollisuuksia sekä lisäämään alueen elinkeinotoiminnan vetovoimaisuutta. Wasa Wind Hub hankkeen tarkoituksena oli jakaa tietoa tuulivoiman mahdollisista hyödyistä ja haitoista mahdollisimman objektiivisesti. Hanke edisti tuulivoimayritysten sijoittumista maakuntaan ja tuki varsinkin maanomistajia heidän tuulivoimahankkeissaan, tarjoamalla apua paikallisten tuuliolosuhteiden kartoittamisessa ja arvioinnissa. TL 2: Myös Pohjanmaan vuosien 2012 2013 hankkeista huomattava osa sijoittui toimintalinjalle 2. Projekt Allegro hankkeen tavoitteena oli kasvattaa Pietarsaaren keskustaan valmistuneen Allegro-kampuksen valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä kehittää kampuksessa toimivien oppilaitosten välistä yhteistyötä muun muassa tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen osa-alueilla. Pohjanmaan liitto tuki tuulivoiman hyödyntämisen edistämistä usean eri hankkeen avulla. Biowind hanke toimii Suupohjan rannikkoseudulla seudullisena kattohankkeena tuulivoiman, biopolttoaineen ja energia- ja ympäristökysymysten muodostamalle kokonaisuudelle. Tuulivoiman osalta projektissa keskitytään erityisesti paikallisten yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen, jotta tuulivoimarakentamisen synnyttämään tuotteiden ja palveluiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Medvind hankkeen tehtävänä oli levittää puolueetonta tietoa ja selvittää tuulivoimaan liittyviä tarpeita. Tätä tarkoitusta varten luotiin verkkoportaali, joka toimii kaikkien tuulivoimasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkana ja tekee Pohjanmaata tunnetuksi tuulivoiman osaamiskeskuksena. Pohjanmaan YES-keskus hankkeen tavoitteena oli käynnistää YES-keskustoiminta Pohjanmaalla. YESkeskuksen tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen. Keskus toimii linkkinä koulujen ja yrityselämän välillä ja pyrkii vahvistamaan ja lisäämään yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä Pohjanmaalla. Yrittäjämäinen asenne edistää nuorten kilpailukykyä tulevaisuuden työelämässä. TehoFPGA-I hankkeessa kehitetään vaativan elektroniikkalaiteläheisen tuotekehityksen huippuosaamista Vaasan seudulla. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä alalla toimivien asiantuntijoiden osaamista ja kehittämällä automaattisia apuvälineitä heidän tueksi FPGA:n ohjelmointiin erityisesti aikakriittisiin optimoituihin mittaus- ja signaalienkäsittelyn sovelluksiin, jotka olivat tärkeitä alueen vientiteollisuudelle. Hemma Bäst -Kotona Paras hankkeen tarkoituksena oli parantaa vanhustenhuollon ammattilaisten osaamista sekä kartoittaa ja havaita puutteita kotona asuvien ikäihmisten turvallisuudessa. Tarkoituksena oli myös tiedottaa turvallisuusasioista ja kotona asumisesta ensisijaisesti vanhuksille, omaisille ja alan ammattilaisille. TL 3: Vauhdilla matkassa hankkeen tarkoituksena oli parantaa matkailu- ja palvelualan yritysten toiminta- ja kehittymismahdollisuuksia Kaskisissa. Hankkeessa luotiin yritysyhteistyöverkosto, joka kehittää ja tekee Kaskista tunnetuksi matkailukaupunkina. TL 4: Toimintalinjan toimenpiteillä on pyritty ennen kaikkea kehittämään kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja edistämään yhteisöllisyyden kehittymistä kohdealueella. Kulttuurikasarmi hankkeen tavoitteena oli luoda Vaasan Kasarmin alueelle toimiva ja avoin yhteistyöverkosto, jossa erilaiset kulttuurinalat ja muut toimijat saavat mallin toimia yhteistyössä ja kehittää alueesta Vaasalle nähtävyys, jossa on elävää toimintaa ja aktiivista kulttuuritarjontaa. Hanken New Ventures hankkeen tavoitteena oli kehittää Hankenin eli ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Vaasan yksikön innovaatiotoiminnalle malli, jonka avulla voitiin saattaa yhteen kauppakorkeakoulun eri laitosten osaaminen, jotta se parhaiten ruokkii opiskelijoiden yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta ja lisää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kehittämisviranomaisten kanssa

202 Taulukko 116: Vuosina 2012-2013 käynnistyneitä suurimpia EAKR-hankkeita (myönnetty tukimäärä): TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2012: "State-of-the-art" kascheringsmaskin, Oy Orapac Ab, Växthus-LED, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Welcome Office, Vaasan kaupunki mfl., Hyvinvointialan yrittäjyyden Oravais, 176160 Akademi / Yrkeshögskolan Novia mfl. 315 285 477041 kehittäminen Vaasanseudulla, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Vaasanseudun kehitys Oy CNC-Tekniikan edeltäkävijyyttä meistotekniikan Projekt Allegro, Ab Jakobstadsregionens Pietarsaaren pohjavesialueiden VASEK, 169 440 kehittämisessä, CNC-Tekniikka Oy, Vaasa, 207 150 Utvecklingsbolag Concordia Oy mfl. 268 616 suojelusuunnitelman laatiminen, 100 000 Vuosi 2013: Utvecklande av potatisbranschen, Kristinestads näringslivscentral Ab, 145 000 Uusien markkinoiden avaaminen venealan alihankkijalle, Ab Ess-Ma Oy, Esse, 152 400 Projekt för vidareförädling, provkollektioner, Ab Bertula International Ltd, Nykarleby, 176 921 Hemma Bäst -Kotona Paras, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi mfl., 223 080 Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 * Akuta åtgärder mot översvämningar i Kristinestad (575.000 ) Hyvillä mielin, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian klinikkaryhmä, 140 000 Vaasan seudun opetus- ja tutkimusklinikka, Vaasan kaupunki, 141 Vuoden 2014 käynnistyessä noin 99 % ohjelmakauden 2007 2013 rahoituskehyksestä oli Pohjanmaalla jo sidottu eli vuoden 2014 kuluessa ei ole mahdollista tehdä kovin suuria rahoituspäätöksiä. Kevään rahoituspäätökset kohdistuivat konkreettisiin, nopeasti toteuttavissa oleviin ja maakuntaohjelman tavoitteita mahdollisimman hyvin edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Hankkeilta palautui luonnollisesti jonkin verran rahoitusta uudelleen sidottavaksi ja ne pyrittiin palauttamaan mahdollisimman nopeasti uusien hankkeiden rahoittamiseen. On tärkeää, että jatkossakin palautuneiden rahojen uudelleen sitominen tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi. TL 1: Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy:n Utvecklande av potatisbranschen (A32545) hanke on Flat Rate hanke ja sen tavoitteena on monipuolisin toimenpitein tukea Suupohjan rannikkoseudulle erittäin tärkeän toimialan kehittämistä. Perunanviljelyyn ja -jalostukseen liittyvä yritystoiminta on suurten haasteiden edessä. Elintarvikkeille asetetut laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat ja kilpailu muun muassa ulkomaalaisten tuotteiden kanssa on erittäin kovaa. Tämän hankkeen avulla pyritään varmistamaan, että toimialalla pystytään tulevaisuudessakin harjoittamaan paikallisia raaka-aineita sekä työvoimaa hyödyntävää kannattavaa yritystoimintaa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa perunatoimialan kehitystä, imagonkohotusta ja julkisuuskuvan muodostumista sekä brändäystä. Hankkeessa käynnistetään ja järjestetään uuteen teknologiaan ja uusiin innovaatioihin perustuvaa paikallista kehittämistoimintaa, jolla tuetaan perunantuotannon laadun ja tuottavuuden parantamista koko arvoketjussa. Tietämystä perunan varastoinnista ja käsittelystä sekä alan viimeisimmistä teknisistä uutuuksista lisätään järjestämällä seminaareja ja tietotilaisuuksia, joihin kutsutaan asiantuntijoita. Hankkeella pyritään kaikin puolin lisäämään kehittämistoimintaa, jotta alan tulevaisuususko vankistuu ja alalle pystytään houkuttelemaan uusia viljelijöitä ja yrittäjiä. TL 2: Oy Merinova Ab:n INKAstart - Kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymän kiihdytys (A32782) on Flat Rate hanke, jonka tarkoituksena on käynnistää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) Kestävät energiaratkaisut -teeman toiminta rakentamalla konkreettisia hankekokonaisuuksia, luomalla tarpeellisia verkostoja ja organisoimalla ohjelman toimeenpanoa. Kestävät energiaratkaisut -INKAn lähtökohtana on luoda uusia osaamispohjaisia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa. Tavoitteena on kiihdyttää innovaatioiden käytäntöön vientiä sekä avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille, joilla yritykset pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Kehittäminen ja pilotointi toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Julkisen sektorin investointeja hyödynnetään aitojen kokeiluympäristöjen saavuttamiseksi.

203 Tavoitteisiin päästään tiiviillä yritysten, tutkimuksen ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä. Merinova toteuttaa Vaasan kaupungin vetovastuussa olevan Kestävät energiaratkaisut -INKAn toimintasuunnitelman mukaisen kiihdytysvaiheen sekä normaalivaiheen resursoinnin Vaasassa sekä kansallisen koordinoinnin/ohjelmajohdon. Projekti keskittyy erityisesti Vaasalle merkittäviin valmisteltaviin hankkeisiin liittyen EnergyLabiin, logistiikkaan ja LNG:hen. TL 4: Svenska Handelshögskolan/Hanken Fortbildning Vasan Hanken New Ventures (A32552) on Flat Rate hanke, jonka tavoitteena on kehittää Hankenin (Svenska Handelshögskolan) eli ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Vaasan yksikön innovaatiotoiminnalle malli. Mallin avulla voidaan saattaa yhteen kauppakorkeakoulun eri laitosten osaaminen, jotta se parhaiten ruokkii opiskelijoiden yrittäjyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta ja lisää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kehittämisviranomaisten kanssa. Hankkeen tuloksena saadaan malli siitä, miten Hankenin Vaasan yksikkö yhdessä opiskelijoiden kanssa järjestää innovaatiotoimintansa ja mitä palveluja tarjotaan. Toimintamallissa laitokset, täydennyskoulutuskeskus, EPCEyrittäjyyskeskus, alumniverkosto ja julkiset kehitys- ja rahoituslaitokset tekevät yhteistyötä vauhdittaakseen uusien ideoiden, prosessien, palvelujen, konseptien ja tuotteiden syntyä ja yhdessä tukevat uusien ideoiden elinvoimaisuutta. Hankkeen tulokset hyödyttävät opiskelijoita, alumniverkostoa ja ympäröivää elinkeinoelämää. Taulukko 117: Vuonna 2014 suurimpia maakunnassanne käynnistyneitä hankkeita toimintalinjoittain: TL 1: Yritystoiminta TL 2: Innovaatiorakenteet TL 3: Toimintaympäristö TL 4: Kaupunkiympäristö Vuosi 2014: Utveklande av potatisbranschen (A32545) INKAStart - Kestävät energiaratkaisut - innovaatiokeskittymän kiihdytys (A32782) Taulukko 118: Pohjanmaan sidonnat 31.12.2014 Pukinjärven lisäkartoitukset ja riskitarkastelu (100.000 ) Hanken New Ventures (A32552) Sidonnat 31.12.2014 maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl Pohjanmaa 1 8 671 462 397 484 124 746 26 899 479 9 193 692 153 2 7 929 681 2 847 067 532 758 402 066 11 309 506 58 3 4 356 923 1 973 031 108 147 405 348 6 438 100 47 4 2 691 789 1 136 155 134 000 311 713 3 961 944 20 Pohjanmaa Yhteensä 23 649 855 6 353 737 899 651 28 018 606 30 903 242 278 Pohjanmaa on maksanut 74,7 % sitomastaan rahoituksesta 31.12.2014 mennessä. Taulukko 119: Pohjanmaan maksatukset 31.12.2014 Maksatukset 31.12.2014 Kmj/julk.yht. Rahoituskehys / maakunta TL Pohjanmaa 1 2 3 4 Maksettu EU ja valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. EU+v sidonnoista Sid. Maks. 5 000 280 370 250 59 075 14 564 246 5 429 605 57,7 % 5,7 % 7,9 % 7 179 806 2 637 653 454 543 359 386 10 272 002 90,5 % 29,9 % 30,1 % 3 242 881 1 452 167 108 145 322 011 4 803 193 74,4 % 32,3 % 32,5 % 2 245 605 967 527 52 936 207 074 3 266 067 83,4 % 32,1 % 31,2 % Pohjanmaa Yhteensä 17 668 572 5 427 597 674 699 15 452 718 23 770 868 74,7 % 23,5 % 25,7 %

204 Taulukko 120: Pohjanmaan ydinindikaattoritulokset 31.12.2014 Maakunta Viranomainen Uudet joista Uusista työp. joista Uusia joista työpaikat naisten T&K-työp. naisten yrityksiä naisten Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan ELY 1 0 0 0 1 0 Pohjanmaan ELY, kehittämisav. 345 100 28 5 14 10 Pohjanmaan ELY, toimintaymp.tuki 20 10 Tekes 2 2 Pohjanmaan liitto 105 51 24 5 60 35 Finnvera (suunniteltu) 4 1 3 0 Pohjanmaa yhteensä (UTP: pl. Finnvera) 473 163 52 10 78 45 EU:n yleiset tavoitteet ja periaatteet Yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen eri tasoilla sekä toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen on lähtökohtana Pohjanmaan ohjelmatyössä, mikä on luonnollisesti nähtävissä myös rahoitetuissa hankkeissa. Hankkeilla voitiin edistää esimerkiksi toimijoiden välistä yhteistyötä tietyn toimialan sisällä (esimerkiksi metalli-, puuala) tai toisaalta voitiin pyrkiä kehittämään tutkimuksen ja koulutuksen sekä elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta. Eri ohjelmien yhteensovittamiseen ja koordinaatioon keskitytään MYR:n ja sen sihteeristön toiminnan kautta. Rahoituksen myöntämisessä noudatettiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman perustana olevia periaatteita ja maakuntaohjelman avulla tehtäviä priorisointeja. Hankkeiden avulla on edistetty mm. toimijoiden välistä yhteistyötä toimialan sisällä (esimerkiksi metalli-, puuala) ja toisaalta tutkimuksen ja koulutuksen sekä elinkeinoelämän keskeistä vuorovaikutusta. Maakunnan miesvaltaisesta toimialarakenteesta johtuen tasa-arvon edistämishankkeita on ollut lähinnä liittyen sosiaali- ja terveysalaan. Tiettyjen heikommassa asemassa olevien ryhmien (esim. vanhukset, maahanmuuttajat, nuoret) olosuhteiden parantamiseen on hanketoiminnassa kiinnitetty huomiota. Kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvät teemat ovat luonnollisesti tärkeitä teemoja yhdelle Suomen kansainvälisimmistä maakunnista. Niihin on pyritty reagoimaan myös rahoitettujen kehittämishankkeiden välityksellä. Kestävän kehityksen edistäminen on vahvasti esillä useissa Pohjanmaan liiton rahoittamissa energiahankkeissa. Esimerkkeinä voi mainita muun muassa Energihus i praktiken, NEXT - Kohti uuden energian osaamiskeskittymää ja Internationellt innovationsnätverk för kompetenshöjning inom vindkraft i Österbotten, INNOVIND -hankkeet. Osaamisvajeet ja työvoimakapeikot * Vuonna 2008 tehtiin yhteistyötä viranomaisten, koulutuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajien kanssa työvoimatarpeen ennakoimiseksi Koulutuksen alue-ennakointihankkeen puitteissa. Työvoiman rekrytointiongelmat ja niiden ratkaisu kuuluivat osana useaan maakunnalliseen hankkeeseen. Pitkällä tähtäimellä pullokaula-alaksi on muodostumassa varsinkin sosiaali- ja terveysala. Pulaa tulee olemaan koko sektorilla aina lääkäreistä lähihoitajiin asti. Koulutuksen on vaikeaa pysyä mukaan, kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve sen myötä lisääntyy. Myös poistuma (eläköityminen + vaihto toisiin ammatteihin) on hoitoalalla erittäin voimakasta. Vajetta yritetään korjata lisäämällä hoitajien ja lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa. Myös rakennerahastohankkeiden avulla on pyritty tukemaan sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät terveydenhuollon ammattilaisten saatavuutta maakunnassa. Tästä hyvä esimerkki on aiemmin mainittu Vaasan opetusterveyskeskus hanke.

205 Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Pohjanmaalla erityisesti keskeisillä energiateknologian klusterin toimialoilla eli koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistuksessa. Nämä toimialat kasvoivat vuosien 2000 2011 aikana noin 2 400 työllisellä. Myös kulkuneuvojen valmistuksessa työpaikkojen määrä on kasvanut tuntuvasti. Taantuvia aloja ovat tällä vuosikymmenellä olleet paperi- ja massateollisuus sekä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus, jotka ovat kumpikin menettäneet yli kolmanneksen työvoimastaan. Palveluiden osalta työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti yrityspalveluissa, joissa työllisten määrä on 2000- luvulla lisääntynyt noin 70 prosenttia. Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet informaatioalan työntekijät. Määrällisesti yrityspalvelut ovat kasvaneet 2 500, hoivapalvelut 1 700 ja koulutus sekä kauppa molemmat noin 800 uudella työllisellä. Pohjanmaan maakunnassa on runsaasti diplomi-insinööri- ja insinööriosaamista vaativaa teollisuutta kuten kone-, metalli-, energia- ja sähköteollisuutta. Insinöörejä myös koulutetaan maakunnassa paljon, mutta koulutusta pitäisi kohdistaa enemmän juuri niihin koulutusohjelmiin, joille maakunnan teollisuudella on eniten kysyntää. Pohjanmaalla energia-alan työvoiman saatavuuteen tulee panostaa voimakkaasti. Tällä hetkellä energia-alan koulutusta sisältäviä tai sitä sivuavia koulutuspaikkoja on Pohjanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoyksiköissä yhteensä noin 800 kpl tarpeen ollessa noin 1500 kpl. Työvoimakapeikkoja on ollut myös metallialalla. Tilannetta on yritetty korjata mm. EU-hankkeiden ja työperäisen maahanmuuton kautta. Talouden taantuma on tosin vähentänyt työvoiman kysyntää oleellisesti, mutta kun uusi nousu käynnistyy, ongelmat voivat kärjistyä entisestään. Kaikille toimialoille yhteisiä osaamistarpeita ovat ainakin kielitaito ja kulttuuriosaaminen. Englannin kielen hallitseminen on luonnollisesti nykyaikana jo ehdoton vaatimus, mutta tärkeitä ovat myös monet muut eurooppalaiset kielet kuten venäjä ja ranska sekä aasialaiset kielet kuten kiina ja japani. Myös kulttuuriosaaminen on osa laajempaa asiakasosaamista, jossa asiakas ja asiakkaan tarpeet laitetaan keskiöön. Samoin verkostoosaaminen on tärkeä osaamisala nykymaailmassa. Alalla kuin alalla toimintaan liittyy verkottumista kotimaisten toimijoiden kesken ja usein myös kansainvälisiä ulottuvuuksia. Lähes puolet Pohjanmaan maakunnan työvoimasta jää eläkkeelle seuraavien 15 vuoden aikana. Se tarkoittaa lähes 40 000 henkilöä. Lähivuosina poistumat ovat lukumääräisesti suurimpia Pohjanmaan merkittävimmillä työllistäjätoimialoilla. Näistä teollisessa työssä ja palvelutyössä poistuma on ammattituotosennustetta (tutkintoennuste ammattiryhmittäin) suurempi. Koulutusta pitäisikin kohdistaa enemmän juuri niihin koulutusohjelmiin, joille maakunnassa on eniten kysyntää. Valintakriteerit EURA2007-järjestelmän valintakriteereitä käytetään aina hankkeiden valintaprosessin aikana. Valintakriteerien yhteydessä ei ole käytetty erityisiä painotusprosentteja. Kullakin viranomaisella on myös mahdollisuus nostaa esille omia kriteerejä, jolloin ne on esitetty hakemuksessa tai verkkosivustolla. Hankeideahaut voidaan esimerkiksi kohdistaa vain tietylle toimintalinjalle. Yleisesti ottaen rahoituksessa on noudatettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelman perustana olevia periaatteita ja maakuntaohjelman avulla tehtäviä priorisointeja. Esimerkiksi Pohjanmaan liiton hankeideahakujen kautta saadut hankeideat laitetaan paremmuusjärjestykseen juuri Länsi- Suomen EAKR-ohjelman arviointikriteerien perusteella. Yleisesti ottaen rahoituksessa on noudatettu Länsi- Suomen EAKR-ohjelman perustana olevia periaatteita ja maakuntaohjelman avulla tehtäviä priorisointeja. Pohjanmaan liitto käyttää yhtä erityiskriteeriä Pohjanmaan liiton hankekriteerit, mikä tarkastelee hankeen sopivuutta Pohjanmaan liiton omiin strategisiin painotuksiin ja hankekriteereihin. Tärkeää on muun muassa se, että rahoitettavat hankkeet edistävät EU-ohjelman lisäksi myös maakuntaohjelman tavoitteita. Tätä seurataan systemaattisesti arvioimalla jokainen päättynyt Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke hyödyntämällä monipuolista hanketoiminnan arviointikriteeristöä. Muita erityis- tai tarkennettuja kriteerejä ei ole käytössä.

206 Ohjelmatoiminnan kriittinen arviointi, onnistumiset? EURA2007-järjestelmän valmistumisen viivästyminen vuodelle 2008 aiheutti sekä hakijoille että hankkeita hallinnoiville viranomaisille käytännön hankaluuksia. Eura-järjestelmän viipyminen lykkäsi hankepäätöksiä ja hidasti hanketoiminnan käynnistymistä. Tämä yhdistettynä TEM:n organisaatiomuutosten aiheuttamiin viiveisiin näkyy kansallisella tasolla ongelmina n+2-säännön kanssa. MYR nosti nämä seikat esille kokouksessaan 25.4.2008 ja huomautti myös, ettei EURA2007:n ruotsinkielinen versio ole valmis niin, että ruotsinkielisten asiakkaiden tasavertainen kohtelu olisi saatu turvattua.. Kaikki materiaali tulee olla saatavissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Lääninhallituksen ruotsinkielinen yksikkö haluaa korostaa, että tavoite on jäänyt saavuttamatta lukuisista painostuksista huolimatta. Eura2007-järjestelmä on edelleen täysin suomenkielinen. Tietojärjestelmän ruotsinkielinen hakuosio luvattiin kesäksi 2008, mutta se puuttuu yhä. On epäselvää, milloin järjestelmän muut osiot toimivat ruotsiksi. Haasteellisten alueiden kuntapäättäjillä ei näytä olevan resursseja hankkeiden edellyttämään kuntarahaan, jolloin alueiden tilannetta parantavia hankkeita ei saada aikaiseksi. Nykytilanteessa rajoitukset, kuten haasteelliset alueet, eivät näytä olevan järkeviä. Myöskään rahoituksen teemarajoitus estää sen hyödyntämistä järkevästi. Niinpä Pohjanmaan maakunta (MYR 17.1.2009) halusi kiinnittää huomiota ja muuttaa seuraavia seikkoja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa ajatellen sen toimeenpanoa jatkossa: - Talouden lama iskee koko Suomeen, joten jako haasteellisiin ja näiden ulkopuolisiin (teema)alueisiin on poistettava ohjelmasta. Maakuntakohtaisen määrärahajaon tulee edelleen seurata vuonna 2007 sovellettua jakoperustetta. - Kansallinen vaatimus kunnallisesta rahoituksesta on poistettava, jotta mahdollistettaisiin maksimaaliset tukitoimet ja jotta voitaisiin tehostaa erityisesti niitä toimenpiteitä, jotka suuntautuvat suoraan yrityksiin. - Ohjelmassa tulee sallia työllisyyttä ja taloutta edistäviä infrastruktuuri-investointeja talouden välittömäksi elvyttämiseksi. Vuonna 2009 ohjelmien strateginen toteuttaminen jäi vähemmälle huomiolle, kun suuri työpanos kohdistui järjestelmien ja ohjeiden laatimiseen ja toteuttamiseen. Haasteellisten alueiden kuntarahoitusosuuden järjestämiseen kaivattiin enemmän joustavuutta. Muutoin alueille myönnettyjen rahoituksien käyttö oli erittäin vaikeaa. Kuntarahan saaminen hankkeisiin oli tosin nykyisessä taloustilanteessa ongelmallista myös muualla kuin ainoastaan haasteellisilla alueilla. Rakennerahastohankkeet johtavat liian usein uuden hankkeen käynnistämisen sen sijaan, että toiminta olisi onnistuttu vakinaistamaan osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. EU-hankkeisiin liittyvässä byrokratiassa kiinnitetään yhä hankkeiden tuloksien sijasta huomiota liian usein muodollisten rahoitusehtojen täyttämiseen. Vuonna 2011 käyttöön otettu flat rate -malli ja vuoden 2012 aikana käyttöön otettu lump sum -malli ovat kuitenkin osoittautuneet askeleiksi oikeaan suuntaan ja tulevaisuudessa toimintaa pitäisi entistä enemmän kehittää tulosperustaiseen tarkasteluun, jossa huomion keskipisteessä on hankkeiden avulla saavutettavat tulokset ja vaikutukset. Pohjanmaan ELY-keskuksen näkökulmasta ohjelmaperusteisen aluekehitystyön työvälineet eivät nykyisessä suhdannetilanteessa ole riittävän joustavia. TEM alainen yritysten kehittämisrahoitus on painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Uuden ohjelmakauden valmistelu erilaisine hallinnollisine vaihtoehtoineen on valitettavasti vienyt huomiota kuluvan ohjelmakauden strategisesta toteuttamisesta, mutta sitä voi toisaalta pitää varsin luonnollisena ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvänä haasteena. Huomiota olisi syytä kiinnittää myös hanketoiminnan arvioinnin kehittämisen. Jotta hankkeiden avulla saavutettavia tuloksia voidaan luotettavasti arvioida, hankearviointiin täytyy satsata nykyistä enemmän aikaa ja resursseja.

207 Ohjelmakauden 2014 2020 hanketoiminnan hallinnollisten ratkaisujen vatvominen on vienyt aivan liian paljon aikaa uuden ohjelmakauden varsinaiseen sisältöön liittyviltä strategisilta valinnoilta. Aiemmin käyttöön otetut uudet kustannusmallit (flat rate ja lump sum) sekä uudella ohjelmakaudella sovellettava täysin sähköinen hankehallinnointi ovat varsin onnistuneesti keventäneet hankehallinnointiin liittyvää byrokraattista taakkaa. Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän hanketoiminnan tulosperustaiseen tarkasteluun, mikä perustuisi hankkeiden avulla saavutettaviin tuloksiin ja vaikutuksiin. Pitkään käytössä olleet tietojärjestelmät toimivat ohjelmakauden vaihteessa ilman suurempia ongelmia. Tietojärjestelmiin liittyneet mahdolliset puutteet olivat jo hyvin käyttäjien tiedossa eikä niihin kiinnitetty enempää huomiota. Nähtävissä kuitenkin oli, että elinkaarensa loppuvaiheessa olevien järjestelmien kehittämiseen ei enää ohjelmakauden loppupuolella panostettu juuri resursseja. RR-ELYyn ja uuteen ohjelmakauteen siirryttäessä oli kohtuuttoman paljon epätietoisuutta roolien ja tehtäväkuvien muuttumisesta ja siitä milloin muutokset astuvat voimaan. Tällä pitkään jatkuneella epätietoisuudella oli luonnollisesti vaikutusta myös hankehallinnoinnista vastaavien henkilöiden työhyvinvointiin. Maakuntien liitoissa suunniteltiin ja neuvoteltiin RR-ELY:jä vastaavan järjestelmän käyttöön otosta. Siinä rakennerahasto-ohjelman hallinnointi jaettiin koordinoivan ja perusliittojen kesken. Neuvottelut venyivät pitkälle uuden ohjelmakauden käynnistymisen jälkeiseen aikaan. Tähän vaikuttivat osaltaan Etelä- ja Länsi- Suomen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien poikkeavat näkemykset koordinaatiotarpeista. Jo päättyvällä ohjelmakaudella tekninen tuki ei riittänyt monessa maakunnassa siltä edellytettyjen tehtävien hoitamiseen. Käynnistyneellä ohjelmakaudella teknistä tukea leikattiin dramaattisesti eikä sillä ole mahdollista hoitaa kuin pieni osa ohjelman hallinnoinnista aiheutuvista tehtävistä. Teknisen tuen leikkaaminen käynnisti noidankehän, jossa liitot joutuvat käyttämään omia toimintarahojaan ohjelman hallinnointiin, kun samaan aikaan kuntien taholta kohdistuu paineita maakuntien liittojen toimintamenojen supistamiseen. Yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Pohjanmaalla rahoittajien välinen yhteistyö ja ohjelmien yhteensovitus on toiminut jo vuosien ajan moitteettomasti. Esimerkkihankkeena EAKR- ja ESR-ohjelmien välisestä yhteistyöstä mainittakoon DEMVE1 - IEC 61850 Monitoimittajaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen hanke. Maaseutuohjelman ja EAKR-ohjelman välistä yhteistyötä voisi edelleen kehittää. Grön omsorg i Österbotten hanke olisi voitu toteuttaa myös Leader-toimintaryhmän hankkeena, mutta se päätettiin rahoitusteknisistä syistä viedä läpi EAKR-hankkeena. Myös Elintarvikestrategia-hankkeen tapauksessa tehdään välillistä yhteistyötä maaseuturahaston kanssa. Hankkeessa laaditaan yhteinen strategia ja toimenpideohjelma Pohjanmaan elintarvikealalle. Strategia muodostaa pohjan tuleville kehittämistoimenpiteille, joita voidaan rahoittaa muun muassa maaseuturahaston avulla. Ohjelmien välisestä yhteensovittamisesta keskustellaan säännöllisesti MYR:n ja MYR:n sihteeristön kokouksissa. Pääomarahastotoiminta Pääomarahoitustoiminta ei ole ehkä toiminut niin hyvin kuin alun perin odotettiin. Rahoitusmuotoon liittyvään tiedottamiseen olisi syytä panostaa enemmän, jos sille halutaan laajempaa hyödynnettävyyttä. Tällä ohjelmakaudella ja luultavammin myös ensi ohjelmakaudella Pohjanmaalla on rahaa kuitenkin käytettävissä niin vähän, että sillä ei ole käytännön merkitystä tällä alueella. On kehitettävä yksityisen rahoitukseen perustuvia pääomasijoitusrahastoja ja kehittämismalleja.

208 7. VIESTINTÄ 2014 7.1 Tiedottaminen ja julkistaminen kansallista yhteistyötä Vuoden 2014 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestintä keskittyi tulosviestintään sekä ohjelmakauden 2014 2020 viestinnän valmisteluun, erityisesti rakennerahasto.fi -verkkopalvelun uudistamiseen. Hyvää hanketoimintaa esiteltiin niin tilaisuuksissa kuin rakennerahastot.fi -sivuilla ja rakennerahastojen uutiskirjeessä. Viestintästrategiaan 2007 2013 ei vuonna 2014 tehty muutoksia. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan 9. toukokuuta lähtien. Tietoa kansalaisille EU Arjessa -tapahtumat EU Arjessa -kiertue on ollut rakennerahastotoiminnalle ja hankkeiden näkyvyyden lisäämiselle merkittävä foorumi. Yhteistyö hallintoviranomaisen, EU:n komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Eurooppa-tiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kanssa on lisännyt EU:n ymmärrettävyyttä ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tilaisuuksien lähtökohtina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Paikalliset toimijat (ELY-keskus, maakunnan liitto, kaupunki, yritykset, hanketoimijat) ovat olleet tiiviisti mukana tilaisuuksissa ja niiden valmistelussa. Päämediayhteistyökumppani YLE on ollut keskeisessä roolissa positiivisen julkisuuden saamisessa. Rakennerahastonäyttelyt on järjestetty yhteistyössä paikallisen ELYkeskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Vuonna 2014 EU Arjessa järjestettiin 31.1. Jyväskylässä (teemana EU ja nuoret) ja 7.3. Hämeenlinnassa (teemana demokratia ja vaikuttaminen EU:ssa). Molemmissa tilaisuuksissa järjestettiin sekä yleisötapahtuma kauppakeskuksessa että yleisölle avoin seminaari tapahtumapäivän teemasta. Tilaisuuksissa esiteltiin yhteensä 8 EAKR- ja ESR-hanketta. Tilaisuuksista kirjoitettiin juttu rakennerahastojen uutiskirjeeseen mukana olleista hankkeista. EU Arjessa -kiertue päättyi näihin kahteen kevään tilaisuuteen. Syksyllä aloitettiin samojen yhteistyötahojen kesken valmistelu uudesta kiertueesta Kasvun karavaani, joka kiertää INKA-ohjelman teemojen kautta ainakin viidellä paikkakunnalla vuosina 2015 2016. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille ELSA-toimijatapaaminen Tampereella 16. 17.1. kokosi yhteen aluekehittäjiä Etelä- ja Länsi-Suomesta. tilaisuuteen osallistui noin 200 hanketoimijaa ja viranomaista. Koulutustilaisuuksia viranomaisille TEM järjesti rakennerahastojen välittäville toimielimille työkokouksia ja koulutusta. Keskeinen aihe oli ohjelmakauden 2014 2020 käynnistämiseen liittyvät asiat. Toukokuussa järjestettiin käynnistysinfo välittäville toimielimille. Syksyllä seurasi käynnistämiskoulutusten alueellinen sarja. Hallintoviranomainen järjesti välittäville toimielimille syksyllä 2014 temaattista koulutusta vähähiilisyydestä, josta oli myös webcasting-lähetys, josta tehtiin tallenteet. Syksyllä pidettiin myös lakikoulutus ja indikaattorikoulutus välittäville toimielimille. Viranomaisille järjestettiin infotilaisuudet hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvausten valmistelutyöstä sekä ESR:n osarahoittamia työvoimapalveluja sisältävien hankkeiden käynnistämisestä ja hallinnoinnista. Rakennerahastot.fi -verkkopalvelun Liferay-julkaisujärjestelmästä järjestettiin koulutus ja useampia pienempiä neuvontatilaisuuksia.

209 Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2014 yhteensä 6 rakennerahastoihin liittyvää tiedotetta. Lisäksi työja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä tiedotettiin säännöllisesti rakennerahastoasioista ja markkinoitiin rakennerahastojen uutiskirjettä. TEM:n uutiskirjeessä tiedotettiin hallintoviranomaisen järjestämistä aluekehittäjille suunnatuista tilaisuuksista sekä EU Arjessa -tapahtumista. Verkkopalvelu Rakennerahastot.fi -verkkopalvelu uudistettiin huhtikuussa 2014. Uudistuksen valmistelu ja toimitus- ja päivitystyön käynnistäminen vaativat koko vuoden ajan merkittävän työpanoksen kaikilta mukana olleilta tahoilta. Julkaisu 7.4. oli vuoden 2014 viestintätoimi. Verkkopalvelussa on uutena toimintamallina kaikki alueelliset osiot samassa palvelussa hallintoviranomaisen verkkopalvelun kanssa. Hakuajoista tiedottaminen on saatu myös yhteen palveluun kootusti, jolloin potentiaalisten hakijoiden on entistä helpompi seurata hakuaikoja ja hakujen sisältöjä. Kaikki välittävät toimielimet osallistuvat verkkopalvelun päivittämiseen. Vanha rakennerahastot.fi -sivusto siirrettiin staattiseksi tietopankiksi uuteen verkkopalveluun siihen asti, kun ohjelmakauden 2007 2013 ohjeistusta ja muuta tukimateriaalia tarvitaan. Hyvän hanketoiminnan esittelyä jatketaan myös uudessa verkkopalvelussa. Viranomaisille tehtiin kirjautumisen vaativa ekstranetti, jossa on ajankohtaista tietoa tilaisuuksista ja niiden materiaalit, muita tarpeellisia dokumentteja ja keskustelupalsta. Sekä julkista verkkopalvelua että ekstranettiä kehitetään käyttökokemuksen ja saadun palautteen mukaisesti. Luettelo tuensaajista eli EÚRA 2007 -tietopalvelu toimii verkko-osoitteessa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa/ Uutiskirje Uutiskirjeen formaatti muuttui uuden rakennerahastot.fi -verkkopalvelun myötä huhtikuussa 2014. Uutiskirje ilmestyy sähköisesti joka toinen viikko. Kesä-elokuussa oli noin puolentoista kuukauden mittainen kesätauko. Uudella uutiskirjeellä oli vuoden 2014 lopussa noin 750 tilaajaa. Tilaajamäärä kasvoi melko tasaisesti vuoden mittaan ja jatkaa kasvuaan. Alueilla on myös mahdollisuus tehdä omia uutiskirjeitä. Etelä- ja Länsi-Suomi aloittivat oman uutiskirjeen tekemisen vuonna 2014. Itä- Ja Pohjois-Suomessa omat uutiskirjeet otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015. Vanhan pdf-muotoisen kerran kuussa ilmestyneen uutiskirjeen viimeinen numero ilmestyi maaliskuussa. Vanhalla uutiskirjeellä oli tilaajia sen loputtua noin 1000. Valtakunnallinen viestintäverkosto Hallintoviranomainen, suuralueet ja muut ministeriöt jatkoivat viestintäyhteistyötä rakennerahastojen viestintäverkostossa. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän vastuuhenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toimintaa on ennen kaikkea projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoiminen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottaminen. Viestintäverkosto nimettiin uudelleen syyskuussa 2014, minkä jälkeen se kokoontui kaksi kertaa 8.9. ja 28.11. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia viestintäasioita, esiteltiin osallistujatahojen tilannekatsaukset ja keskusteltiin ohjelmakauden 2014 2020 verkkopalveluista.

210 Rakennerahastot.fi -verkkopalvelulle nimettiin toimituskunta seuraamaan verkkopalvelun sisältöä ja päivitystä sekä kehittämään palvelua edelleen kokemusten ja saadun palautteen mukaan. Verkkopalvelun toimituskunta kokoontui 27.8. ja 28.11. Keväällä verkkopalvelun uudistustyötä ohjasi epävirallinen työryhmä, johon kuuluivat samat tahot kuin nimettyyn viralliseen toimituskuntaan. Kansainväliset verkostot Hallintoviranomaisen edustaja osallistuu EU:n komission INFORM- ja INIO-viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Kokousten pääpaino oli hanketoiminnan tuloksissa ja ohjelmakauden 2014 2020 viestinnän valmistelussa. Suuraluiden ja muiden ministeriöiden edustajia on osallistunut kokouksiin. INFORM (aluepolitiikan pääosasto) kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa ja INIO (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus) kolme kertaa. Yhteistyö järjestökumppanien kanssa Hallintoviranomainen ja järjestökumppanit kokoontuivat keskustelemaan yhteistyöstä rakennerahastoasioiden puitteissa, mukaan lukien viestintä. Syksyllä 2014 suunniteltiin tammikuulle 2015 järjestettävää koulutustilaisuutta järjestöjen MYR-jäsenille. Järjestöt olivat tiiviisti mukana ohjelman sisällön ja käytännön asioiden valmistelussa. Hallintoviranomainen vastasi tilaisuuden kustannuksista. 7.2 Suuralueen viestinnän perusrakenteet ja linjaukset Länsi-Suomen rakennerahastojen viestinnän raportti on laadittu yhteistyössä suuralueen viestintätyöryhmän kanssa. Toiminnan painopiste siirtyi vuoden 2013 aikana tulevaan ohjelmakauteen. TEMin ja viestintätoimisto Recommended Finland Oy:n johdolla valmisteltiin rakennerahastojen viestintäohjetta 2014 2020 graafisine ohjeineen. Muita ohjelmakauden 2014 2020 viestintäasioita olivat; viestintäaineistot, ohjelmaesite, temaattinen viestintä, Facebook-sivun tekeminen, viestintästrategia, viestintäverkoston ja yhteistyökumppanien rooli ja verkkopalvelut. Samalla keskusteltiin ja sopeutettiin ohjeistusta ja tietojärjestelmiä tulevan kauden uusiin ohjelma- ja hallintorakenteisiin mm. rakennerahasto-elyt. Suuraluetasolla ylläpidettiin edelleen Länsi-Suomen Internet-sivustoa, joka valmisteltiin jo vuoden 2007 lopulla ja jonka ylläpitoa jatkettiin siirtymäkauden ajan vuoden 2014 lopulle. Sivusto tuki kansallista rakennerahastot.fi portaalia ja maakuntien sivustoja ja se löytyi osoitteesta www.lansisuomi.fi. Sivusto sisälsi tietoa suuralueen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmista ja tapahtumista. Se tarkensi omalta osaltaan TEM:n laatimia valtakunnallisia rakennerahastojen Internet-sivustoja vanhan ohjelman osalta ja toimi näin linkkinä maakuntien ja kansallisen portaalin välillä. Muilta osiltaan viestintä ja ohjelmatyön aktivointi ja tapahtumien järjestäminen tehtiin pääosin maakuntien toimesta. Suuralueen Internet-sivuston valmistuttua ohjelmakauden alussa koordinaatioprojekti otti vastuuta erityisesti erityisteematoiminnan ja klustereiden tiedotuksesta ylimaakunnallisten hakujen osalta, vaikka näiltäkin osin projektitoimijoiden perusaktivointi on tapahtunut maakuntien toimesta. TEM:n viestintäverkoston ohjauksessa valmistui keväällä 2011 rakennerahastojen viestinnän arviointi. Sen pohjalta päivitettiin molempien rakennerahastojen viestintäsuunnitelmat ja hyväksyttiin ne sittemmin seurantakomiteoissa. Sen keskeinen viesti ohjelman loppukauden viestinnälle oli seuraava: Vuosina 2011 2013 painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista. Lisäksi panostetaan viestinnän koulutukseen ja toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen. Eli painotettiin tuloksista ja vaikuttavuudesta viestimistä jo ennen ohjelmakauden varsinaista loppumista.

211 Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea käsitteli päivitettyä viestintäsuunnitelmaa kokouksessaan 14. 15.6.2011 Jyväskylässä. Kokouksessa todettiin, että aikaisemmin viestintä saattoi johtaa EU-ohjelmatyössä mielikuvaan, että se on hyvin sirpaloitunutta ja hajanaista. Tätä mielikuvaa vahvisti myös yksittäisten hankkeiden vahva esilläolo viestinnässä maakuntien strategisten tavoitteiden ja hankekokonaisuuksien kustannuksella. EUhanketoiminnasta etäämpänä oleville ei tällöin aina välttämättä muodostu kuvaa järkevistä toimintakokonaisuuksista ja -strategiasta. Tämän korjaaminen edellyttää aluekehittäjiltä jatkuvaa toimintakokonaisuuksista, niiden saavuttamiseksi tehdyistä hankekokonaisuuksista ja niiden vaikutuksista viestimistä. Lisäksi seurantakomitea oli samaa mieltä tulos- ja vaikuttavuusviestinnän ajoituksesta niin, että sen täytyy tapahtua hyvissä ajoin ennen ohjelmakauden päättymistä, koska muutoin se hukkuu tulevaa ohjelmakautta koskevaan viestintään ja uutisointiin. Näin on myös toimittu samalla kun on valmistauduttu tulevaan ohjelmakauteen. 7.2.1 Suuralueen viestintätoimet 2014 Vuoden 2010 alussa Internet-sivustoja tarkistettiin kattavammin aluehallinnossa tapahtuneiden muutosten takia ja tuolloin tehtiin kaikilla sivuilla vähimmillään toimija-, linkki- ja yhteistyöverkostojen tarkistus ja päivitys. Länsi-Suomen Internet-sivustojen toinen perusteellisempi tarkistus-, päivitys- ja täydennyskierros tapahtui vuonna 2012, minkä jälkeen niitä on tarkistettu tulostietojen osalta vuosittain mm. vuosiraporttiaineiston pohjalta. Muilta osin ohjelman perustiedottaminen on tapahtunut pääosin maakuntien omana tiedottamisena. Vuonna 2013 tiedotusta jatkettiin linjausten mukaisesti nostamalla esille ohjelmatyön laajempia vaikutuksia sekä kokonaisuuksia. Tuolloin 22. 23.5.2013 toteutettiin Seinäjoella valtakunnallinen Kevätkylvö- tapahtuma. Länsi-Suomen vahvaa tapahtumaperinnettä jatkettiin vuonna 2014 järjestämällä ELSA Toimijatapaaminen 16. 17.1.2014 Tampere-talolla ja se olikin ohjelmakauden ehdoton päätöshuipentuma, samalla kun se ohjasi huomion tulevaan kauteen. Uuden ohjelmakauden tiedotus- ja informointi tapahtuvat kevään 2014 jälkeen uuden Rakennerahastot.fi portaalin kautta. Länsi-Suomen EU sivusto lakkautettiin vuoden 2015 alussa. IQ-Net on verkosto, joka yhdistää rakennerahasto-ohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan Unionia. Länsi-Suomesta toimintaa osallistuttiin yhdessä hallintoviranomaisen kassa, mutta jatkossa toiminta tapahtuu ELSA-yhteistyönä. Verkoston tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien laatua kokemuksia vaihtamalla. 7.2.2 Ylimaakunnallinen hanketoiminta ja pääomarahasto Vuoden 2009 keväällä Länsi-Suomessa järjestettiin ylimaakunnallinen teemallinen hankehaku yhteistyössä rakennerahastojen kesken. Kaksivaiheinen haku - ideahaku, verkostoituminen ja sparraus ja lopuksi varsinainen haku - kohdistettiin Energiateknologiat -klusteriin, Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen - ja Innovaatio ja oppimisympäristö -teemoille. Hakuun liittyi maakunta- ja valtakunnan lehti-ilmoittelua, joka kytkettiin lisätietojen osalta tiiviisti Länsi-Suomen Internet-sivustoihin. Toinen laajempi ylimaakunnallinen hankehaku oli syksyllä 2010. Laajaa lehti-ilmoittelua tukivat jälleen hakuohjeet lansisuomi.fi sivustoille suomeksi ja ruotsiksi. Ylimaakunnallisia hankkeita on toteutettu yhteensä 3,027 m edestä ilman pääomarahastoa. Ylimaakunnalliseen haketoimintaan käytetyt varat on karkeasti ottaen rahoitettu maakuntien kehysten suhteessa, mutta osa ohjelmakauden alkuvaiheen hankkeita on vain yhteistyömaakuntien erikseen rahoittamia. Suurin ohjelmakauden ylimaakunnallinen yhteisponnistus oli pääomarahaston 7.529.000 pääoman kokoaminen. Tähän käytettiin osin olemassa olleita ylimaakunnallisen toiminnan ohjelmareservejä ja erillisvarauksia. Rahaston toiminta käynnistyi kesällä 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä Länsi-Suomeen on tehty sijoituspäätöksiä 4,805 m edestä. Kysynnässä on ollut suhdanteesta johtuvia vaikeuksia. Jäljellä

212 olevaa 1,881 m rahastopääomaa voidaan käyttää ensisijoituksiin vuoden 2015 loppuun asti, jonka jälkeen rahoitusta voidaan käyttää jatkosijoituksiin vielä kuuden vuoden ajan. 7.2.3 ELSA Toimijatapaaminen 16. 17.1.2014 Tampere-talolla Alun pitäen Länsi-Suomen tapahtuma laajeni ELSA-yhteistyön puitteissa kattamaan myös Etelä-Suomen alueen. Tavoitteena oli noin 200 hengen tapahtuma Tampere-talolla, jonne tavoiteltiin tulevan ohjelmakauden keskeisten teemojen avaintoimijoita ideoimaan ja verkottumaan. Kilpailutuksen pohjalta sen tapahtumatuottajaksi valittiin Business Arena Oy, jolta toteutti hankkeen mahdollisimman avaimet käteen periaatteen mukaisesti. Keski- Suomen liitto toimi hankevastaavana ja valmistelu tapahtui ELSA-aluetta edustaneen ohjausryhmän valvonnassa. Tapahtuma toteutettiin suunnitelmien mukaisesti ja valmisteluryhmän/sihteeristön jälkipalaveri pidetään 3.2.2014. Palautteessa todettiin, että toteutus eteni suunnitellusti, sen tavoitteet saavutettiin ja se oli onnistunut varsinkin, kun otetaan huippukireä aikataulu huomioon. Orientoimispalaveri tapahtuman tuottajien kanssa 6.11. ja ensimmäinen valmisteluryhmä 8.11.2013, jonka jälkeen tapahtuma kasattiin reilussa kuukaudessa. Tästä valmistelu jatkui parin viikon Joulutauon jälkeen viimeistelyn merkeissä. Palautteen mukaan osallistujat kokivat ryhmätyön ja ohjelman myönteisesti. Ryhmätyöt olivat ryhmän kokoonpanosta, aktiivisuudesta ja dynamiikasta riippuen osallistujalleen vaihtelevasti onnistuneita tai ei. Ne oli organisoitu suuri osallistujajoukko huomioon ottaen erinomaisesti. Osa osallistujista odotti virheellisesti vain perinteistä informaatiota hankerahoituksen pohjaksi, missä suhteessa he joutuivat pettymään yksinkertaisesti siksi, että EU-ohjelmien valmistelu oli monin paikoin kesken. Toisaalta vastaavien maakuntatapahtumien ja ELSA Toimijatapaamisen työnjakoa ja roolien erilaisuutta ei riittävästi tiedostettu. ELSA-maakunnan tasapuolisen osallistumisen mahdollistamiseksi (takuu 15/maakunta). Huomiota jouduttiinkin kohdistamaan paljon kutsumenettelyyn ja muu ennakkovalmistelu teemojen avaamisen ja maakuntalinjausten osalta jäi vähäisemmäksi. Maakuntien maakuntaohjelmatyö oli eri vaiheissa ja kesken, joten toimijoiden ja edustajiensa ennakkovalmentaminen teemoihin oli osassa maakuntia puutteellista tai olematonta. Tätä pyrittiin paikkaamaan blogi-kirjoituksilla. Webcasting mahdollisuus laajensi osallistujajoukon määrää ja kattavuutta toimijoiden keskuudessa. Keynote-puhujat todettiin hyviksi. Hitler-parodia nostatti, tunnettuudestaan huolimatta, pari vastareaktiota, joiden pohjalta se poistettiin webcastingista varmuuden vuoksi. ELSA -toimijatapaaminen aineisto löytyy sekä. www.lansisuomi.fi sivuilta osoitteesta http://www.lansisuomi.fi/fi/etusivu/?id=6&selarticle=58 ja Länsi-Suomen Helmistä, josta löytyvät blogikirjoitukset ja muuta ennakkomateriaalia: http://www.lshelmet.fi/group/elsaennakkokeskusteluryhma/page/materiaalipankki: - ELSA-toimijatapaamisen tapahtumakooste - ELSA-toimijatapaamisen valokuvat - ELSA-webcasting tallenne - Antti-Jussi Tahvanaisen esitys: Tarvitseeko Suomi radikaalimpaa innovaatiomallia? Case DARPA - Kaisa-Leena Lintilän esitys: Mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? - André Chakerin esitys: Uskoa ihmeisiin! Suomalainen matkaopas mahdottomasta mahdolliseen - Best Cases Cocktails -hanke- ja toimintamallit - ELSA-toimijatapaaminen 2014 ohjelma (pdf) ja - ELSA -toimijatapaaminen 16. - 17.1.2014 kutsu. Valmistelijoille roolitus ja työnjako ELSA Toimijatapaamisen ja maakuntien omien info- ja ideapäivien välillä oli selkeä. Omia infoja toteutettiin kaikissa maakunnissa laajasti. Osallistujat toivoivat tulevaisuudessakin järjestettävän vastaavanlaisia ELSA-alueen rahoittajien ja toimijoiden yhteisiä tapaamisia. Myös koko alueen ja eri rahastojen yhteisten hakujen organisoinnista ja aikatauluista keskusteltiin.

213 7.3 Maakuntien viestintätoimet ja painotukset 2012 2014 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimenpiteillä pyritään tuomaan esiin todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa haettavissa olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista, viranomaisten rahoituspäätöksistä ja hankkeiden vaikutuksista maakuntien kehitykseen. Periaatteena on aktiivinen, avoin ja nopea tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet mediaan. Korostetaan nykyohjelman tuloksia ja vaikutuksia ja ohjelmatyön kokonaiskuvaa. Pääasiallisia tiedottamisen välineitä ovat sähköiset tiedotejakelut ja Internet-sivustot, joista esimerkkeinä: Pro Etelä-Pohjanmaa verkkolehti http://www.epliitto.fi/pro_etela-pohjanmaa_-lehti Keski-Suomen maakunnan verkkolehti http://www.keskisuomi.fi/vipuvoimaa/ Pirkanmaan rahoittajien yhteinen http://www.pirkanmaa.fi/fi/hankerahoitus -sivusto Pohjanmaan rahoitus http://www.pohjanmaa.fi/fi/document.aspx?docid=2446&smi=8&tocid=72 Satakuntaliiton verkkolehti Satanen http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen Suuralueen yhteinen sivusto www.lansisuomi.fi Internetiä, sanomalehtiä ja sisäisiä tiedotus- ja asiakaslehtiä myös yhdisteltiin tiedotuksessa. Esimerkkinä on Pirkanmaa, jossa ohjelmakauden 2007 2013 lähestyessä loppua rahoittajat halusivat panostaa erityisesti tulosviestintään. Tätä tarkoitusta varten EAKR- ja ESR-toiminnan tuloksia maakunnassa esiteltiin laajan viestintähankinnan avulla. Hankinta valmisteltiin pääosin vuoden 2013 aikana, mutta valtaosa julkaisuista ilmestyy 2014 alkupuolella. Vuonna 2013 ilmestyivät seuraavat sähköiset julkaisut: Pirkanmaalaisia kulttuuritekoja, Työt ja tekijät kohtaavat Pirkanmaalla ja Pirkanmaan uudet tekijät. Medialle ja muille sidosryhmille jaetut tiedotteet kertoivat pääasiassa maakuntien yhteistyöryhmien linjauksista ja päätöksistä sekä maakunnan liittojen ja ELY -keskusten rahoituspäätöksistä. Maakuntien yhteistyöryhmien kokoukset ovat medialle avoimia. Hankehauista ilmoitettiin lehti-ilmoituksilla maakuntalehdissä ja viranomaisten Internet-sivustoilla. Lisäksi hanketoimijoille tiedotetaan ohjelmatyöstä ja sen mahdollisuuksista myös suoraan sähköpostin, erilaisten seminaarien, infojen ja kierrosten yhteydessä. Ohjelmakauden lopulla maakuntien viestintätoimet ovat tulosviestinnän myötä entisestään aktivoituneet ja tehostuneet, mutta vuonna 2014 huomio oli jo selkeästi tulevassa kaudessa ja sen käynnistämisessä. Samalla sopeutettiin maakunnan omaa viestintää tulevan kauden rakenteisiin. Seuraavassa on kuvattu Länsi-Suomen viiden maakunnan viestintätoimia vuosina 2008 2013 ja suunnitelmia vuodelle 201 2014. 7.3.1 Satakunta Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Satakuntaliitossa oli Länsi-Suomen allianssin toiminnasta vastaava tiedotusvastaava. Lisäksi esim. MYR:n tiedottamisesta vastasi MYR:n sihteeri. Jokaisen kokouksen jälkeen lähetettiin tiedote medialle. Lisäksi Satakuntaliitossa toimii erillinen viestintä- ja tiedottamisryhmä, joka huolehtii osaltaan mm. nettitiedottamisesta. Vuoden 2007 tilaisuuksista mainittakoon päivän mittainen EU-rahoitusseminaari, jossa usean alustajan toimesta käsiteltiin Satakunnan mahdollisuuksia ohjelmakaudella 2007 2013. Erilaisia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin hanketoimijoille useita ja myös haut käynnistyivät aivan loppuvuonna 2007. Tavoitteena oli myös kannustaa ja vastuuttaa projekteja omatoimiseen ja aktiiviseen tiedottamiseen. Projekteille järjestettiin myös koulutusta viestinnästä ja markkinoinnista. Yritystukien osalta ei v. 2007 toteutettu julkaisutoimintaa, mutta erillisiä, uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista yrityksille kertovia tiedotteita julkaistiin useita TE-keskuksen verkkosivuilla ja niitä myös suorapostitettiin sekä yrityksille että yritysneuvojille. Myös koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yritysrahoituksesta järjestettiin useita.

214 Www-sivuilla tiedotettiin ohjelmien valmistelutilanteesta. TE-keskuksen ESR-yksikkö on vuodesta 2002 lähtien julkaissut sähköistä tiedotuslehteä, ESR-BULLETIINIa. Vuoden 2008 alussa toimijakenttää aktivoitiin järjestämällä hankkeiden käynnistyessä mm. EU-projektien hallinnointiin ja talouteen liittyvää koulutusta projektien vetäjille ja talousasioita hoitaville henkilöille. Vuonna 2008 laadittiin Satakuntaliitossa rahoittajaviranomaisten yhteistyönä Opas EU-rahoituksen hakijoille 2008. Samoin julkaistiin ympäristökeskuksen toimesta ja tiiviissä yhteistyössä rahoittaja-viranomaisten kanssa opas Rahoitusta ympäristöhankkeille Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Satakunnan maakunta on ollut mukana keväällä 2009 Länsi-Suomessa järjestetyssä ylimaakunnallisessa teemallisessa hankehaussa, jossa viestintä toteutui lehti-ilmoitusten ja Länsi-Suomen EAKR Internet-sivuston kautta. Vuonna 2009 Satakunnassa ei ollut rahoittajien yhteisiä markkinointitoimenpiteitä, vaan viestintä tapahtui MYRja rahoittajakohtaisesti mm. tiedote rahoituspäätöksistä tiedotusvälineille ja omille nettisivuille. Ohjelmakauden alun viestintätoimet toteutettiin suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa alustavasti suunniteltua rahoitusta kevyemmällä panostuksella. Sähköisen viestinnän painotus vähensi kustannuspaineita. Tärkeimpiä tiedotusväyliä olivat Internet ja sähköiset uutislehdet. Satakuntaliiton perinteinen tiedotuslehti Satanen julkaistaan sekä paperiversiona että jatkossa myös sähköisenä. Myös siinä julkaistiin juttuja muun muassa hankkeista ja niiden tuloksista sekä hyvistä käytännöistä. Sosiaalisen median hyödyntämisestä on keskusteltu interaktiivisuuden lisäämiseksi, mutta toistaiseksi niissä ei ole päästy eteenpäin henkilöresurssien puuttuessa. Satakuntaliitossa yleisestä tiedottamisesta vastasi viestintäsuunnittelija. Hallituksen ja valtuuston tiedottamisesta vastasi maakunta-asiantuntija ja MYR:n tiedottamisesta EU-koordinaattori. Varsinais-Suomen ELYssä toimi viestintätiimi, jota veti viestintäpäällikkö. MYR:n päätöksistä tehtiin normaalit kokoustiedotteet, tiedotettiin pakallisista hankehauista ja toteutettiin lisäksi ylimaakunnallinen hankehaku loppuvuonna 2010. Osallistuttiin viestinnän arviointiin ideoiden ja palautteen muodossa. Alkuvuonna 2010 Satakuntaliitto järjesti koulutustilaisuuksia erityisesti hanketoteuttajille projektihallinnasta ja taloudesta ja ajankohtaisista EU-asioista. Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku järjestettiin hanketoimijoille Porin Liisanpuistossa TEM:n, ELY keskuksen ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Aluehallintouudistukseen liittyen järjestettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksia niiden projektien toteuttajille, joiden hankkeet siirtyvät lääninhallitukselta maakunnan liitolle. Maakuntahallitus hyväksyi tammikuun 2011 kokouksessa Satakuntaliiton viestintäsuunnitelman, jossa oli määritelty toimialakohtaiset vastuut. Edelleen yleisestä tiedottamisesta Satakuntaliitossa vastasi viestintäsuunnittelija. Hallituksen ja valtuuston tiedottamisesta vastasi maakunta-asiantuntija ja MYR:n tiedottamisesta EU-koordinaattori. Satakuntaliitossa käyttöön otettu aloituskokousmenettely oli koettu hyväksi tavaksi viestittää uusille alkaville hankkeille kaikista keskeisistä asioista, jotka tuli ottaa huomioon hankkeiden hallinnoinnissa. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa aloitti 1.4.2011päätoiminen tiedottaja. Tiedottaja vastaa koko Satakunnan ELY-keskuksen viestinnästä. Tiedottaja on laatinut vuodelle 2012 Satakunnan ELYkeskuksen viestintäsuunnitelman sekä pitkän aikavälin viestintästrategian (vuoteen 2014 asti). Satakunnan ELY-keskus julkaisi 1.2.2011 vuoden 2010 rahoitusta koskevan katsauksensa. Satakunnan ELYkeskuksessa toteutettiin neljä esitettä, joissa avustuksen myöntämisedellytysten ohella esiteltiin toteutettuja onnistuneita hanke-esimerkkejä.

215 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Satakunnan viestintävuosi käynnistyi, kun ELY-keskus julkaisi 31.1.2012 vuoden 2011 rahoitusta koskevan katsauksensa. Vuoden 2012 alussa julkistettiin laaja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta esittelevä esite, jossa avustuksen myöntämisedellytysten ohella esiteltiin useita onnistuneita yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksella rahoitettuja hankkeita. Satakunnan ELY-keskus järjesti 16.2.2012 EAKR-rahoitusinfon satakuntalaisille toimijoille toimintaympäristön kehittämisavustuksen tarjoamista mahdollisuuksista sekä Finnveran pääomasijoitusmahdollisuuksista toiminnan alkuvaiheessa oleviin innovatiivisiin yrityksiin. Yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa järjestettiin 17.12.2012 infotilaisuus ohjelmakauden 2007 2013sulkemisesta ja uudesta ohjelmakaudesta 2014+ sekä uusien hankkeiden hausta. Vuoden loppupuolella toteutettiin myös toinen laaja esite, jossa avustuksen myöntämisedellytysten ohella esitellään useita onnistuneita eri tukimuodoilla rahoitettuja hankkeita. Esite lähetettiin pienille ja keskisuurille yrityksille laajalla jakelulla. Satakunnan ELY-keskuksen MYR Tiedote julkaistiin 5 kertaa vuonna 2012 MYR:n kokousten yhteydessä. Keväällä 2013 Satakuntaliitto ja Satakunnan ELY keskus järjestivät yhdessä ulkoasianministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa EU arjessa tapahtuman Porissa. Mukana järjestelyissä oli myös useita muita keskeisiä sidosryhmiä alueelta ja aina Euroopan komissiosta lähtien. Teemana oli EU ja energia, mutta myös muidenkin rakennerahastohankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta esiteltiin. Perinteisen EU ohjelmien projekteista tiedottamisen mm. tiedotuslehti Satasen lisäksi Satakuntaliitto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY keskukset järjestivät yhteistoiminnassa projektien toteuttajille 12.12.2013 seminaaripäivän, jossa aamupäivän aikana keskityttiin kuluvan ohjelmakauden 2007 2013sulkemistoimissa ym. huomioitaviin seikkoihin. Iltapäivä käytettiin uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien esittelyyn. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Ohjelmakauden 2007 2013 tuloksista tiedotettiin mahdollisuuksien mukaan eri viestintävälineissä. Viestintää tehtiin paitsi hanketasolla, mutta myös kootusti ohjelmakauden tuloksista yleisesti tiedottaen. Satakuntaliiton henkilöstölehti Satasessa on tiedotettu sidosryhmille ohjelmakauden 2007 2013 lopun tilanteesta ja mm. informoitu hakijoita mihin asti voidaan vanhan ohjelmakauden hankkeita toteuttaa. Satakunnassa järjestettiin 5.6.2014 hanketoimijoille koko päivän tiedotustilaisuus, jossa pää-aiheena oli rakennerahasto-ohjelman haku, mutta myös vanhan ohjelmakauden asioista annettiin informaatiota hankkeiden toteuttajille. Teknisen tuen vähetessä myös viestinnästä on nipistetty, jotta pystytään kattamaan MYR:n, sihteeristön ja maaseutujaoston kulut sekä yhden maksajan ja yhden rahoittajan palkkakulut. Rahoitus riittää vanhan ohjelmakauden toimenpiteiden loppuun saattamiseen. Tarkemmin uutta ohjelmakautta koskeva viestintä mietitään sitten kun EU ohjelmaprosessia ohjaavan lainsäädännön asetukset saadaan valmisteltua ja voimaan.

216 7.3.2 Pirkanmaa Ohjelman käynnistäminen 2007 2013 Vuonna 2007 valmistauduttiin uuteen ohjelmakauteen. Rahoittajien kanssa järjestettiin lokakuussa 2007 uuden ohjelmakauden infotilaisuus, jossa esiteltiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa ja Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Tilaisuus oli suunnattu potentiaalisille hanketoteuttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus keräsi runsaan osanoton, ja ilmoittautuneita tilaisuuteen oli lähes 250. Lisäksi Pirkanmaan liiton projektinjohtaja kiersi syksyn 2007 aikana seutukunnissa kertomassa EU:n uudesta ohjelmakaudesta sekä aktivoinut hankeideointia ja hankkeiden käynnistämistä. Joulukuussa 2007 Pirkanmaalla julkaistiin rahoittajien yhteinen hakuilmoitus koskien uuden kauden hankehakua. Rahoittajien kanssa sovittiin yhteisten nettisivujen toteuttamisesta myös uudelle ohjelmakaudelle. Tämä koettiin hyväksi tavaksi kertoa rahoitusmahdollisuuksista, oikeista rahoituskanavista ja levittää hyviä käytäntöjä. Vuonna 2008 uudistettiin Pirkanmaan rahoittajaviranomaisten yhteinen EU-rahoitussivusto (www.pirkanmaaneurahoitus.info ), josta löytyi perustiedot Pirkanmaalla toteuttavista EU-ohjelmista, rahoittajien yhteystiedot sekä ohjeita rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden toteutukseen. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta oli saatavilla kunkin rahoittajan omilta www-sivuilta. MYR:n kokouksista on tiedotettu tiedotusvälineille, joilla on vapaa pääsy kokouksiin. MYR:lle järjestettiin koulutus lokakuussa 2007. Tilaisuudessa esiteltiin uuden rakennerahastokauden kansallisia linjauksia, esiteltiin uudet ohjelmat ja pohdittiin, miten Pirkanmaata tulisi kehittää rakennerahastovaroin. Hanketoteuttajille ja rahoittajille järjestettiin seminaareja, joiden tavoitteena oli hanketoteuttajien kouluttaminen ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Joulukuussa 2008 järjestettiin seminaari hankesuunnittelijoille, hankkeiden toteuttajille, kuntarahoittajille ja rahoittajaviranomaisille. Seminaariin osallistui 52 henkilöä ja tarkoituksena oli koulutusnäkökulman ohella tiedottaa tulevista hankemaailman muutoksista. Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti marraskuussa 2008 hanketoteuttajille seminaarin koskien viestintäosaamista ja hanketoiminnan onnistumisen edellytyksiä. Seminaariin osallistui 130 henkilöä. MYR:n kokouksista toimitettiin kokouskutsu myös lehdille ja alueradiolle ja kokouksen jälkeen MYR:n päätöksistä lähetettiin tiedote tiedotusvälineille sekä laitettiin tiedote EU-rahoituksen nettisivustolle. Kukin rahoittaja on tiedottanut tekemistään rahoituspäätöksistään. Hankehauista tiedotettiin lehti-ilmoituksilla ja wwwsivuilla. Hankkeiden käynnistyessä pidettiin TEM:n ohjeistuksen mukaisia aloituspalavereja ja starttikoulutuksia. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessaan 20.2.2009 viestintäsuunnitelman vuodelle 2009. Viestinnässä painotetaan rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista ja hanketoiminnan aktivointia. Länsi- Suomen lääninhallitus on ilmoitellut hankehausta ja hakenut myös ylimaakunnallisia ideoita. Pirkanmaan liitolla on käytössä jatkuva haku, mutta hanketoteuttajien aktivoimiseksi julkaistiin hakuilmoituksia. MYR:n kokouksista ja tehdyistä rahoituspäätöksistä tiedotus nettisivuilla sekä toimittaminen tiedotusvälineille jatkui perustoimintona. Samoin jatkettiin hankehauista ilmoittamista lehdissä ja www-sivuilla. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja lehdistölle järjestettiin tarpeen mukaan. Myös rahoittajien ja hanketoteuttajien osaamista kehitettiin järjestämällä muutamia tilaisuuksia ja seminaareja. Pirkanmaan liitto järjesti lisäksi Aamulehden toimittajille pienimuotoisen tilaisuuden, jossa avattiin hanketerminologiaa ja kerrottiin rahoitetuista hankkeista. Tilaisuuden seurauksena hankkeet saivat näkyvyyttä lehdessä toimituksellisen jutun muodossa. Toimintaa päätettiin jatkaa vuonna 2011. Pirkanmaan rahoittajien yhteistä EU-rahoituksen nettisivustoa on päivitetty ja sivuilla on tiedotettu ajankohtaisista asioista. Tammikuussa saatiin käyttöön kävijäseuranta. Kilpailuttaminen on ollut etsityin asia. Sekä Pirkanmaan liitolla että ELY-keskuksella on omat tiedottajansa. EU-rahoitussivuston ylläpitoa jatkettiin, ja vuonna 2010 Pirkanmaaneurahoitus.info -sivusto päivitettiin vastaamaan aluehallinnon uudistuksen

217 mukanaan tuomia muutoksia. ELY-keskusten perustamisen vaikutuksista EU-rahoituksen hakuun rahoittajaviranomaisiin tiedotettiin. ja Viestintäsuunnitelman painopisteenä vuonna 2011 oli viestinnän suunnitelmallisuuden, vaikuttavuuden ja viranomaisyhteistyön lisääminen, mikä parantuikin huomattavasti rahoittajien yhteisen viestintäryhmän aktivoitumisen myötä. Rahoittajien yhteisesti järjestettyjä koulutus-, info- ja keskustelutilaisuuksia pidettiin neljä. Tilaisuuksien palaute oli myönteistä ja niitä päätettiin jatkaa myös vuonna 2012. Hankehauista tiedotettiin normaaliin tapaan yhteisillä EU-rahoitussivuilla (www.pirkanmaaneurahoitus.info), rahoittajien omilla Internet-sivuilla ja lehti-ilmoituksin. Myös vuoden 2012 valtakunnallisen Kevätkylvöaluekehittäjätapahtumasta ja sen ohjelmasta tiedotettiin. Maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista ja hankepäätöksistä tiedotettiin maakunnan medialle entiseen tapaan. Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Vuosian 2012 2013 jatkettiin toimintaa samoilla linjoilla; MYR-tiedotusta, hankehakujen ilmoittelua, hankepäätöksistä tiedottamista ja klusteriviestintää jatketaan. Lisäksi rahoittajat järjestivät yhteistyössä hankkeiden vaikutusten arviointi -koulutuksen työpajoineen huhti-toukokuussa. Syyskuussa järjestettiin lisäksi viestintäkoulutusta hanketoteuttajille. Tulevan ohjelmakauden lähestyminen vaikutti jo tiedottamisen sisältöön. Vuonna 2012 viestintäsuunnitelman painopisteinä olivat hankkeiden ja EU-ohjelmien tunnetuksi tekeminen ja näkyvyys maakunnassa, hyvien käytäntöjen ja tulosten levitys sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen. Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestivät vuoden päätapahtumana valtakunnallisen Kevätkylvö-ideaseminaarin 8.-9.5.2012. Seminaarin pääteemat olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen, joita lähestyttiin mielenkiintoisten puhujien ja hanke-esimerkkien kautta. Myös IQ-Net verkoston seminaari pidettiin Tampereella 18. 20.6.2012. Verkosto yhdistää rakennerahastoohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan Unionia. Sen tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien laatua kokemuksia vaihtamalla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan liitto, WFA ja työ- ja elinkeinoministeriö. Teema oli älykäs erikoistuminen. Kokouksessa käsiteltiin myös nykyisen ohjelman toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujille esiteltiin EAKR-rahoituksella tuettuja pirkanmaalaisia hankkeita kuten Uutta tehdasta, Opi Enempi -projektia ja BioMediTech -kokonaisuutta. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä ympäri Eurooppaa. Ohjelmakauden tässä vaiheessa hankerahoitus oli jo suurimmaksi osaksi varattu käynnistyneisiin hankkeisiin. Tästä johtuen viestinnän painopistettä siirrettiin jo käynnistyneiden hankkeiden tuloksiin ja niiden läpivientiin sen sijaan, että aktiivisesti tavoiteltaisiin uusia hanketoteuttajia. Pirkanmaaneurahoitus.info -sivuja päivitettiinkin ahkerasti tästä näkökulmasta. Vuonna 2013 EU-ohjelmaviestinnän painopisteet olivat hankkeiden ja EU-ohjelmien tunnetuksi tekeminen ja näkyvyys maakunnassa; hyvien käytäntöjen ja tulosten levitys sekä koulutus- ja tiedotustilaisuudet ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi. Viestinnän välineitä olivat erityisesti tilaisuudet, verkkotiedotus sekä sähköiset ja painetut julkaisut. Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR- ja ESR-toiminnan tuloksia maakunnassa esiteltiin laajan viestintähankinnan avulla. Hankinta valmisteltiin pääosin vuoden 2013 aikana, mutta valtaosa julkaisuista ilmestyi 2014 alkupuolella. Vuonna 2013 ilmestyivät seuraavat sähköiset julkaisut: Pirkanmaalaisia kulttuuritekoja, Työt ja tekijät kohtaavat Pirkanmaalla ja Pirkanmaan uudet tekijät. Taking charge of change Tools for supporting strategic regional leadership -julkaisu valotti pirkanmaalaista muutoksen ostamisen kulttuuria. Sekä painettuna että sähköisenä versiona ilmestyneessä julkaisussa esiteltiin rahoitusvalintojen taustalla olevaa ajattelutapaa ja sen pohjalta syntyneitä keskeisiä kehittämiskokonaisuuksia.

218 Englanninkielinen julkaisu on tehnyt pirkanmaalaista rakennerahastotoimintaa tunnetuksi ympäri Eurooppaa ja sen myötä maakunnassa tehty kehittämistyö on saanut myönteistä huomioita myös komissiossa. Tampere-talossa järjestettiin 13.2.2013 Vipuvoimaa verkottumalla -tilaisuus. EAKR-ja ESR-toimijoille suunnattu päivä tarjosi noin 30:lle osallistujalle mahdollisuuden esitellä omien hankkeidensa tuloksia ja verkostoitua muiden maakunnan hanketoimijoiden kanssa. Tilaisuus keskittyi erityisesti hyvien käytäntöjen jakamiseen. ELY-keskus toteutti vuoden aikana kaksi yritysten osaamisen kehittäjien verkoston tapaamista Innoforumia (6.3. ja 29.8.) ja yhden koulutuksen kehittäjille suunnatun Oppiforumin 30.8.2013. Molemmat rahoittajaviranomaiset olivat mukana toteuttamassa Länsi-Suomen rakennerahastotoiminnan kehittämispäiviä 10. 11.4.2013. Ohjelmakauden 2007 2013päättymisen merkeissä järjestettiin 12.12.2013 Seitsemän toimen vuotta -seminaari. Mukana olivat rahastoista sekä EAKR, ESR että maaseuturahasto. Toteutettuihin hankkeisiin linkittyneellä kulttuuriohjelmalla väritetty tilaisuus kokosi yli 190 osallistujaa. ELY-keskuksen Oiva-asiakaslehden ja uutiskirjeen ja Pirkanmaan liiton verkkolehden palstoilla EU-ohjelmaasiat näkyivät vuoden mittaan useissa jutuissa. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Rahoittajat jatkavat viestinnässä hyvää rahastot ylittävää yhteistyötä viestintäsuunnitelman pohjalta. Toimintaa jatketaan jo koetuin keinoin, joista keskeisiä olivat ohjelmakauden vaihtuessa erityisesti koulutus- ja tiedotustilaisuudet. Muita viestinnän välineitä olivat ELY-keskuksen ja liiton verkkolehdet, mahdolliset lehtiilmoitukset, rahoittajien omat verkkosivut, sähköpostiviestintä ja asiakaspalvelutilanteet sekä tilaisuudet, kuten Inno- ja Oppiforumit. Sosiaalista mediaa käytettiin viestinnässä aiempaa enemmän. Painopiste 1: Ohjelmakauden 2007 2013tuloksista viestiminen. Kauden 2007 2013toteutus jatkuu edelleen ja sen aikana saavutettujen tulosten tunnetuksi tekeminen palvelee osaltaan myös uuden kauden käynnistämistä. Helmikuussa 2014 avatun www.vipua.fi-verkkosivuston sähköisten julkaisujen sarjaa täydennettiin alkuvuodesta seuraavat verkkojulkaisut: Vetovoimaa kaupunkiympäristöön, Laadukasta oppimista Pirkanmaalla, Kohti vähähiilisempää Pirkanmaata ja Innovoiva Pirkanmaa. Pirkanmaa on sulkemassa pirkanmaaneurahoitus.infosivut vuodenvaihteessa ja tiedotusta keskitetään kansalliselle rakennerahastot.fi sivustoille. Painopiste 2: Ohjelmakauden 2014 2020mahdollisuuksista tiedottaminen. Painopiste on myös tiedotuksessa siirtynyt uuden ohjelmakauden asioihin. Hanketoimijoille järjestettiin tilaisuuksia kuulla hanketoiminnan mahdollisuuksista ja reunaehdoista rahoittajatahojen asiantuntijoilta. Sähköinen tiedotus oli yhä keskeisemmässä roolissa. 7.3.3 Keski-Suomi Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotusta kehitettiin yhteistyössä alueellisten rahoittajaviranomaisten kanssa. Tiedotuslehti Ämyri korvattiin sanomalehti Keskisuomalaisen välissä jaetulla tiedotuslehdellä, Keskisuomalaisia menestystarinoita (6/2007), jossa kuvattiin päättyneen EU-ohjelmakauden tuloksia. Lehti tavoitti paperilehtenä Keskisuomalaisen levikin mukaisen yleisömäärän ja lisäksi keskeiset maakunnan ulkopuoliset kohderyhmät. Tiedotustoiminnan periaatteena oli aktiivinen, avoin ja nopea tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Pääasiallinen tiedottamisen väline oli sähköinen tiedotejakelu kohderyhmittäin sekä kotisivut ja verkkolehdet. Vuoden 2007 aikana medialle ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä noin 20

219 EU-asioita käsittelevää tiedotetta ja verkkolehti Vipuvoimaa EU:lta 2007 2013 (http://www.keskisuomi.fi/vipuvoimaa/index.php?type=1). Uuden ohjelmakauden käynnistymisestä ja hauista ilmoiteltiin toimijoille vuoden 2008 lopussa. Lisäksi hanketoimijoille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta (28.11.2007 ja 4.12.2007) uuden ohjelmakauden käytäntöjen ja sääntöjen selkiinnyttämiseksi. Keski-Suomessa viestintää hoitavat ammatti-ihmiset sekä liitossa että ELYssä, osin myös teknisestä tuesta resursoituina. Tiedotustoimenpiteillä pyrittiin tuomaan esiin todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa haettavissa olevista EU-rahoitusmahdollisuuksista, viranomaisten rahoituspäätöksistä ja hankkeiden vaikutuksista maakunnan kehitykseen. Tiedotuksen keskeistä sisältöä olivat maakunnan yhteistyöryhmän toiminta ja viranomaisten rahoituspäätökset. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset ovat medialle avoimia. Myös vuoden 2008 aikana lähetettiin useita kymmeniä tiedotteita. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU:lta 2007 2013 ilmestyi kaksi kertaa, kevään ja syksyn 2008 EU-hankehakujen alla. Se julkaistiin Keski-Suomen liiton Internet-sivustolla ja jaettiin laajalla sähköpostijakelulla sidosryhmille. Samoihin aikoihin keväällä ja syksyllä järjestettiin myös sparraus- ja koulutustilaisuudet EU-hankevetäjille. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Viestintätoimet jatkuivat samoilla periaatteilla kuin edellisvuosinkin. Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista tiedotettiin medialle ja muille sidosryhmille ennakkoon ja kokousten jälkeen. Kokoukset ovat olleet medialle avoimia, mutta eivät ole juuri saaneet toimittajia paikalle. Hankkeiden rahoituspäätöksistä tiedottaa ao. rahoittajaviranomainen, eli maakunnan liitto tiedottaa maakuntahallituksen päätökset laajalla media- ja sidosryhmäjakelulla. Tiedotteet julkaistaan myös Keski-Suomen liiton internetsivustolla. EU-hankehauista ilmoitettiin lehti-ilmoituksella ja internetissä keväällä ja syksyllä 2009. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU:lta ilmestyy kaksi kertaa vuoden aikana Keski- Suomen liiton Internet-sivustolla ja jaetaan laajalla sidosryhmäjakelulla. Vuonna 2009 tehostettiin erityisesti kolmen EU-osarahoitteisen Keski-Suomen kärkiklusterin viestintää, kun kärkiklustereiden yhteinen tiedottaja aloitti elokuun alussa työnsä Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen viestintäpäälliköiden lisäksi. Välineinä olivat kunkin klusterin oma kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje ja klustereiden yhteinen internetsivusto. Kärkiklusterit olivat näkyvästi esillä myös messuilla ja mm. maailmanlaajuisessa kilpailukykykonferenssissa Jyväskylässä. Maakunnallisten elinkeinoklustereiden toimintaa kuvattiin Keski-Suomen Aikajana julkaisussa, joka ilmestyi kolme kertaa vuonna 2010. Vipuvoimaa EU:lta verkkolehti ilmestyi myös keväällä ja EU-rahoituksen hakukierroksista ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen internetsivuilla. Keski-Suomen liitto yhdessä TEM:n kanssa järjestivät Jyväskylässä valtakunnalliset MYR-päivät 23. 24.3.2010. Päivien aiheita olivat maakuntien kilpailukyky, Suomen aluestrategia 2020 ja EUn alue- ja rakennepolitiikka. Päiville osallistui noin 200 henkilöä. Elokuun lopussa Keski-Suomen MYR piti oman tulevaisuusfooruminsa teemalla Keski-Suomi taantuman jälkeen. Marraskuussa yhteistyöryhmä teki opintomatkan Ylä-Itävaltaan. Matkalla perehdyttiin klustereiden kehittämiseen, energiatehokkuuden ja bioenergian käytön lisäämiseen sekä alueellisen osaamiskeskittymän rakentumiseen. MYRrin tiedotuslehti Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen julkaistiin vuonna 2011 kaksi kertaa. Vuoden jälkimmäinen numero oli laajempi ja kertoi kuluvan EU-ohjelmakauden tuloksista monipuolisin hankeesimerkein. Se julkaistiin normaalin verkkoversion lisäksi myös tabloidlehtenä. Verkkolehti jaettiin laajasti sidosryhmille Keski-Suomessa ja maakunnan ulkopuolellakin, tabloid maakunnan laajimmin leviävän sanomalehden, Keskisuomalaisen välissä sekä erilaisissa tilaisuuksissa.

220 Uusi väline tiedotuksessa oli Keski-Suomen liiton verkkosivulla oleva blogi, jossa voi vapaamuotoisemmin käsitellä myös EU-ohjelmatyöhön liittyviä aiheita (ks. esimerkiksi http://www.keskisuomi.fi/blogi/posts/26/kelmien_pelia). Yhdessä Jyväskylän kaupungin, Jykes Oy:n, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja taidetoimikunnan kanssa järjestettiin luovien alojen rahoituspäivä (31.1.2011), johon osallistui noin 110 tiedonjanoista. MYRrin tulevaisuusfoorumissa Täällä on kaikki mi kallista on 10.5.2011 pohdittiin Keski-Suomen taloutta ja tulevaisuutta väestön ikääntymisen, palveluketjujen kestävyyden ja globaalien arvoketjujen näkökulmasta. Länsi-Suomen EU-seurantakomitea piti kokouksensa Jyväskylässä 14. 15.6.2011. Osallistujia oli noin 30, mukana mm. DC Region yksikönpäällikkö Alain Roggeri. Seurantakomitealle esiteltiin EU-ohjelmatyön vaikuttavuutta, kuten Lutakon aluetta, Agoran ja Ylistönmäen hankkeita sekä muita kiinnostavia kohteita mm. risteilyllä Jyväsjärvelle ja Päijänteelle. Elo-syyskuun vaihteessa MYR teki opintomatkan Ouluun. Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Tiedotustoimia jatkettiin vuosina 2012 2013 samoilla linjoilla kuin aiemminkin. MYRrin kokouksista tiedotettiin medialle ja sidosryhmille ennakkoon ja päätöksistä kokousten jälkeen. Vipuvoimaa EU:lta verkkolehti ja Keski-Suomen Aikajana -katsaus ilmestyivät ja EAKR-rahoituksen hakukierroksista tiedotettiin. Tuleva EU-ohjelmakausi näkyi jo vahvasti toiminnassa ja sitä käsiteltiin mm. sidosryhmille suunnatussa seminaarissa Keski-Suomi 2014+ 15.3.2012. Elokuussa pidettiin työpaja samalla otsikolla 2014+, jonka tuloksia hyödynnettiin EU-ohjelman Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen osion työstämisessä. Etelä- ja Länsi- Suomen MYRrit pitivät ensimmäisen yhteiskokouksensa Tampereella 25.9.2012. Tulevaa EU-ohjelmakautta käsiteltiin myös Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumissa 29.11.2012. Vuonna 2013 MYR-tiedotus jatkui entiseen malliin, samoin tiedotus tulevan EU-ohjelmakauden valmistelun vaiheista. Keskeistä sisältöä tiedotukseen toi luonnollisesti uusi EU-ohjelmakausi ja valmisteilla ollut Etelä- ja Länsi-Suomen EU-ohjelma. Tulevaisuutta pohdittiin mm. kaksipäiväisessä työpajassa Tampereella toukokuun lopulla. Lisäksi esiin nousivat rakennemuutosseutujen, Jämsän ja Äänekosken, hankesuunnitelmat, Keski-Suomen bisnesenkelitoiminta, Keski-Suomen viennin kehitys ja kokemukset noin vuoden ajan käytössä olleesta kasvuja kehittämistuesta (KAKE). MYR vieraili VTT:llä, jossa sille esiteltiin metsäteollisuuden uusiutumiseen tähtäävien EAKR -hankkeiden tuloksia. MYR perehtyi myös rakennerahastohankkeiden vaikuttavuuden arviointiin sekä maaseutuhankkeiden arvioinnin kehittymiseen. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EUlta ilmestyi keväällä 2013 ja koko päättyvän EU-ohjelmakauden tuloksista kertova Keski-Suomi ON! lehti syksyllä 2013 sekä sähköisenä että painettuna (painos 1 600 kpl, laajuus 32 sivua, koko A4). Lehti jaettiin Keski-Suomen foorumin ja risteilyn osallistujille. MYR osallistui tähän mittavaan (noin tuhat osallistujaa) maakunnalliseen tapahtumaan, jonka pääteemana oli Keski-Suomen strategia 2040. Loppuvuonna valmisteltiin yhteistyössä Eurooppatiedotuksen kanssa Eurooppa arjessa päivä, joka toteutettiin Jyväskylässä tammikuussa 2014. Vieraat Brysselistä ja Helsingistä vierailivat tutustumassa EU-tukea saaneisiin hankkeisiin, mm. Bioenergiakeskukseen Saarijärvellä ja Kansalaistoiminnankeskus Mataraan Jyväskylässä. Keskisuomalaisia EU-hankkeita esiteltiin kansalaistapahtumassa kauppakeskus Forumissa.

Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 221 Nykyisenlaista tiedotuskäytäntöä jatketaan niissä rajoissa, mitä niukkeneva tekninen tuki mahdollistaa. Viestintään varattua rahoitusta siirrettiin henkilöstön palkkakuluihin, jotta teknisen tuen varat riittäisivät vuoden 2014 loppuun saakka. MYRrin kokouksista tiedotettiin, sähköinen verkkolehti julkaistiin kaksi kertaa vuoden aikana, painettuihin julkaisuihin ei ollut varaa. Hankehauista ilmoiteltiin ja hanketoimijoiden aktivointi ja uuden EU-ohjelman sisällöt olivat tiedotuksen keskeistä ainesta. Tilaisuuksia järjestettiin resurssien ja tarpeen mukaan, ensimmäinen infotilaisuus hanketoimijoille, Keski-Suomi 2014+, järjestettiin Jyväskylässä 30.1.2014. 7.3.4 Etelä-Pohjanmaa Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimii eri rahoittajaviranomaisten ja seutujen edustajasta koostuva, MYR:n asettama viestintäryhmä. Eri rahoittajat kertoivat ohjelmakauden toimeenpanon etenemisestä, hankehauista ym. omissa tiedotuslehdissään ja tiedotteissaan sekä Internet-sivuilla. Ryhmässä työstettiin vuoden 2007 lopulla mm. EU-ohjelmaliitteen yhteydessä julkaistua eri rahoittajaviranomaisten ja ohjelmien yhteistä hankehakuilmoitusta, valmisteltiin uuteen ohjelmakauteen liittyvien tilaisuuksien järjestämistä sekä pohdittiin maakunnallisesti tuotetun opasmateriaalin tarvetta. Kesällä 2007 järjestettiin viisi seutukunnallista tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 250 300 henkilöä. Tilaisuuksissa esiteltiin uuden ohjelmakauden EAKR-ohjelmaa, ESR-ohjelmaa ja maaseudun kehittämisohjelmaa. Kaikki keskeiset rahoittajaviranomaiset ja seutukuntien edustajat olivat mukana tilaisuuksissa. Lisäksi TE-keskus ja lääninhallitus järjestivät marraskuun lopulla seminaarin ESR-ohjelman valtakunnallisista kehittämisohjelmista. Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkilöä. Uudesta ohjelmakaudesta ja sen tilanteesta informoitiin lisäksi mm. liiton ProEtelä-Pohjanmaa lehdessä ja TEkeskuksen tiedotteissa. Lähes jokaisessa MYR:n kokouksessa vuonna 2007 käytiin läpi viimeisin tilannekatsaus uusien ohjelmien valmistelussa. Lisäksi mm. Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunnalle pidettiin koulutustilaisuus uusista ohjelmista ja MYR:n maaseutujaostolle käytiin esittelemässä EAKR-ohjelmaa. Alkuvuonna 2008 toteutettiin yhteistyössä eri ohjelmien rahoittajien kanssa maakuntalehden erillisliitteenä ilmestynyt EU-ohjelmaliite, jossa tuotiin esille vanhan ohjelmakauden 2000 2006 onnistuneita hankkeita ja toisaalta pyrittiin aktivoimaan toimijoita uuden ohjelmakauden hanketoimintaan. Liite sisälsi eri rahoittajien ja keskeisimpien rahoitusohjelmien yhteisen hankehakuilmoituksen. Työn käytännön toteuttamisesta vastasi MYR:n viestintäryhmä. Helmikuussa 2008 järjestettiin rahoittajien yhteistyönä maakunnallinen EAKR-ohjelmaseminaari, jonka kohderyhmänä olivat potentiaaliset hanketoimijat. TE-keskus järjesti toukokuussa 2008 kuntapäivän alueen kuntapäättäjille. Tilaisuudessa keskusteltiin myös rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisesta. Syyskuussa 2008 MYR:n hankeryhmä kävi tutustumassa Keski-Suomen klusteriohjelmatyöhön. Kaksipäiväisen opintomatkan toisena päivänä paneuduttiin maakunnan oman kehittämistoiminnan ajankohtaisiin asioihin ja haasteisiin. Ohjelmakauden toimeenpanossa ilmenneet vaikeudet ja viivästykset luonnollisesti hankaloittivat myös ohjelmaviestintää. Keskeistä on toimia yhteistyössä ja samaan suuntaan eri rahoitusohjelmien ja rahoittajien kanssa, koska maakunnan kehittämisstrategia ja haasteet ovat kaikille samat rahoitusohjelmasta riippumatta, toisin sanoen yhteistyön EAKR-, ESR- ja maaseudun kehittämisohjelmatyössä on oltava saumatonta ja sujuvaa. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Rahoittajat ovat entiseen tapaan tiedottaneet tekemistään hankepäätöksistä ja hankehauista netissä ja lehdissä. MYR:n kokouksista on lähetetty laajalla jakelulla (ml. alueradio ja maakunnassa ilmestyvät sanomalehdet) uutiskirjeet. Etelä-Pohjanmaan liiton nettisivuille on koottu perustiedot keskeisimmistä rahoitusohjelmista ja

222 yhteystietoja. MYRn asioita on käsitelty pääasiassa Etelä-Pohjanmaan liiton ProEtelä-Pohjanmaa lehden sivuilla. Länsi-Suomen lääninhallitus on toteuttanut toimialueensa laajuista rakennerahastoviestintää oman suunnitelmansa pohjalta. Päätapahtumia olivat Vaikuttavaa viestintää seminaari ja Arvokasta arviointia työseminaari. Opas EU-projektin toteuttajalle ilmestyi nettiversiona syyskuussa 2009. Keväällä 2009 järjestettiin rahoittajien yhteinen seutukuntakierros. Neljässä tilaisuudessa käsiteltiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimiseen ja keskeisimpien EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyviä asioita. Keskeisenä lähtökohtana oli molemminpuolinen viestintä, ts. sekä kuulla seutujen kehittämissuunnitelmista ja tarpeista että tuoda esille niitä työkaluja, joilla näihin tarpeisiin voitaisiin eri rahoitusohjelmilla vastata. MYRn uusille kuntasektorin edustajille järjestettiin perehdytystilaisuus. Maaliskuussa 2010 toteutettiin, vuoden 2008 tapaan, yhteistyössä eri ohjelmien rahoittajien kanssa maakuntalehden erillisliitteenä ilmestynyt EU-ohjelmaliite, josta otettiin myös irtonumeroita eri tilaisuuksissa jaettavaksi. Liitteessä esiteltiin hyviä hankkeita niin EAKR-, ESR- kuin maaseutuohjelmastakin. Lisäksi rahoittajat ilmoittivat haettavissa olevasta rahoituksesta. EURA2007-järjestelmän julkinen tietopalvelu helpottaa viestimistä toteutetuista hankkeista, mutta sinne olisi toivottavaa saada yhdeksi hakuvaihtoehdoksi myös maakunnittainen hankehaku. Yhteistyössä TEM:n kanssa järjestettiin Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskutilaisuus Seinäjoella 18.3.2010. Huhtikuussa 2010 toteutettiin jälleen rahoittajien yhteinen seutukuntakierros. Puolen päivän mittaiset keskustelutilaisuudet järjestettiin neljällä paikkakunnalla. EAKR-rahoittajilla oli käytössä jatkuva haku, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti vuonna 2010 vauhditushaun liittyen erityisesti OKM:n toimialan oppimisympäristöhankkeisiin. EAKR-ohjelman YM:n hallinnonalan hankkeita on haettu kuntiin lähetetyllä ideahakumenettelyllä. MYR sai vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessaan raportin viestintäsuunnitelman 2009 2010 toteutumisesta ja samalla MYR hyväksyi viestintäsuunnitelman vuosille 2011 2012. MYR:n kokouksista on laadittu uutiskirjeet, jotka on jaettu laajalla sidosryhmäjakelulla ja myös tiedotusvälineille. Jutut ovat menneet kohtalaisen hyvin läpi varsinkin paikallislehdissä. Rahoittajien ja seutujen yhteistyönä keväällä 2011 järjestettiin aluekehittämisen ajankohtaispäivä viidellä paikkakunnalla. Tilaisuuksien alussa kuultiin seutujen kehittämistarpeita ja suunnitelmia, joihin rahoittajien edustajat pyrkivät omissa puheenvuoroissaan vastaamaan. Tavoite siitä, että tilaisuudet olisivat mahdollisimman vuorovaikutteisia, saavutettiin keskimäärin hyvin. Seutukierrokselta poiki hankeaihioita, jotka ovat sittemmin edenneet rahoitettavaksi hankkeiksi. Ilkan välissä ilmestyi 11.10.2011 EU-ohjelmaliite Menestystä maakuntaan. Liite on saatavissa myös nettiversiona (http://issuu.com/epliitto/docs/menestysta_maakuntaan_2011). Teemana oli Ruokamaakunta. Liitteessä esiteltiin teemaa tukevien rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien hankkeiden tuloksia. Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus järjestivät 29.8.2011 rakennerahastotoimijoille keskustelutilaisuuden flat rate mallin käyttöönotosta. Tilaisuudessa oli yli 70 osallistujaa. Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät järjestivät 11.10.2011 hanketoimijoille Viesti fiksusti seminaarin, joka oli avoin myös rakennerahastohankkeiden edustajille. Tilaisuuteen otti osaa yli 140 henkilöä.

223 Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 MYR:n kokouksista on edelleen laadittu uutiskirjeet. Ajankohtaisia hankkeita ja esimerkiksi nykyisen ohjelmakauden tilannetietoja sekä tulevan kauden valmistelutilannetta on esitelty mm. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehdessä, joka ilmestyi vuonna 2012 neljä kertaa. Aluekehittämisen ajankohtaiskiertue järjestettiin liiton, ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa keväällä 2012 kuudella paikkakunnalla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 70 seutujen ja kehittäjätahojen edustajaa. Seudut esittelivät kehittämistarpeita ja suunnitelmiaan, joita pohdittiin rahoittajien kanssa. Seutukierroksen tuloksena saatiin jälleen useita hankeaihioita, joista osa jalostui varsinaiseksi rahoitushakemukseksi ja myöhemmin hankkeeksi. Hankehakemusten syntymistä aktivoitiin lisäksi rahoittajaviranomaisten hankehauilla ja niihin liittyneillä keskustelutilaisuuksilla. EU Arjessa tapahtuma järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla 31.8.2012. Ohjelmassa oli avoin keskustelutilaisuus, toritapahtuma sekä vierailut Kauhajoen ruokamessuille ja paikallisiin oppilaitoksiin. Eteläpohjalaisten suhtautumista Euroopan unioniin mittaava kysely julkistettiin samana päivänä. Tapahtumissa oli esillä myös työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama näyttely, jossa esiteltiin maakunnan menestyksekkäitä rakennerahastohankkeita. Lokakuussa 2012 MYR:n viestintäryhmän työstämänä ilmestyi sanomalehti Ilkan välissä Menestystä maakuntaan EU-ohjelmaliite, jonka teemana oli tällä kertaa luovat alat. Liitteessä esiteltiin monipuolisesti teemaan liittyviä eri rahastojen hankkeita. Liite julkaistiin myös liiton nettisivuilla. Viestinnällinen mielenkiinto alkoi kohdistua valmistelun alla oleviin tulevan ohjelmakauden mahdollisuuksiin ja sisältöihin. MYR:n jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua 25.9.2012 Tampereella järjestettyyn yhteistyöryhmien yhteiskokoukseen, jossa kuultiin puheenvuoroja muun muassa aluekehittämisen haasteista, kauden 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmaa pohjustavien alueellisten suunnitelmien valmistelusta sekä alue- ja rakennerahastolain uudistamisesta. Tilaisuuteen osallistui noin kymmenen eteläpohjalaisedustajaa Marraskuussa Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus järjestivät hanketoimijoille informaatio- ja keskustelutilaisuuden rakennerahastokauden 2014 2020valmistelutilanteesta. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkilöä. Maakuntastrategian 2014 2017 laadintaan ja eri rahasto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvä aluekehittämisen ajankohtaiskiertue järjestettiin liiton, ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa huhtikuussa 2013 kuudella paikkakunnalla. Kierroksen tilaisuuksiin osallistui noin 160 henkilöä. Tilaisuuksissa keskusteltiin laajasti kunkin alueen ajankohtaisista kehittämisteemoista. Yksittäisistä toimialoista keskusteluissa korostuivat elintarvikeketju ja teknologiateollisuus. Toistuva teema oli matkailu, jonka osalta painotettiin erityisesti vetovoimakohteita ja kansainvälistymistä. Etelä-Pohjanmaan liiton ProEtelä-Pohjanmaa lehdessä tiedotettiin pitkin vuotta ohjelmakauden 2014-2017 valmistelutilanteesta ja toisaalta ohjelmakauden 2007 2013jäljellä olevista varoista ja aikataulusta. Myös joitakin hanke-esimerkkejä avattiin lehdessä laajemmin. Uuden ohjelmakauden valmistelusta laadittiin Etelä- Pohjanmaan liitossa myös kaksi uutiskirjettä, jotka lähetettiin laajalti hanketoimijoille. ELY-keskus julkaisi omaa sähköistä uutiskirjettään, jossa myös tiedotettiin mm. uuden kauden valmistelusta. MYR:n kokouksista on laadittu uutiskirjeet. Toukokuussa järjestettiin valtakunnallinen alue- ja maaseudun kehittäjien Kevätkylvö seminaari Seinäjoella. Seminaariin osallistui yli 250 henkilöä eri puolilta Suomea. ELY-keskus ja liitto osallistuivat järjestelyihin omalta osaltaan. Loppuvuodesta osallistuttiin vuoden 2014 tammikuussa järjestettävän ELSA-alueen toimijatapaamisen valmisteluun.

224 Tulevan ohjelmakauden valmistelutilanteessa kerrottiin erilaisissa tilaisuuksissa, mm. PK-neuvottelukunta ja STTK:n aluetilaisuus sekä kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus ja kuntajohtajafoorumi. Joulukuulle suunniteltu maakunnallinen seminaari aiheesta jouduttiin valmistelutilanteen keskeneräisyyden takia siirtämään kevääseen 2014. Etelä-Pohjanmaan liiton toimiston yhteydessä toimivaa EU-tietokeskusta markkinoitiin mm. liiton tiedotuslehdessä, sosiaalisessa mediassa ja eri tilaisuuksissa. EU-tietokeskus julkaisee myös sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista unionin asioista. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Vanhan ohjelmakauden viestinnällä pyrittiin ohjelman mahdollisimman täysimääräiseen toteutumiseen ja hallittuun sulkemiseen. Ohjelman sulkemiseen liittyvistä aikatauluista ja muista käytännön asioista puhuttiin eräissä hanketoimijoille järjestetyissä tilaisuuksissa. Viestintä vanhan ohjelmakauden mahdollisesti vielä avautuvista rahoitusmahdollisuuksista oli tapauskohtaista ja välitöntä. Uuteen ohjelmakauteen liittyen toukokuussa järjestettiin ELY-keskuksen, liiton ja Leader-ryhmien yhteinen maakunnallinen infotilaisuus, jossa annettiin mahdollisimman konkreettiset ohjeistukset ja askelmerkit uusien ohjelmien rahoituksen hakemisesta ja prosesseista ylipäätään. Iltapäivän anti koostui innostavammasta inspiraatio-osuudesta, jossa kuultiin mm. Duudsonien menestystarina heidän jalostaessaan ideasta huippuliiketoimintaa. Aluekehittämisen ajankohtaiskiertue järjestettiin jälleen keväällä 2014. Viestintään on käytetty entistä vähemmän niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan MYR:n toiminta, ohjelmakoordinaatio ja maksatusten sujuvuus. 7.3.5 Pohjanmaa Ohjelman käynnistäminen vuosina 2007 2008 Pohjanmaan liitto vastaa maakunnan viestintätoimenpiteiden koordinoinnista EAKR-ohjelmassa. Koska ohjelmakauden käynnistyminen viivästyi, niin kaikkia Pohjanmaan maakunnan ohjelmia koskeva ilmoitus julkaistiin seuraavissa lehdissä: Syd-Österbotten, Suupohjan Sanomat, Pohjankyrö, Vasabladet, Pohjalainen, Jakobstads Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Österbottningen ja Ilkka viikolla 45. Eri rahoittajat ovat syksyn aikana osallistuneet eri tiedotustilaisuuksiin. Lääninhallitus ja TE-keskus järjestivät Vaasassa yhteisen tiedotusseminaarin ESR:sta 9.1.2008. Ohjelmakaudesta kertova yhteinen www-sivusto oli laadittu syksyn 2007 aikana Pohjanmaan liiton toimesta yhteistyössä muiden rahoittavien viranomaisten kanssa. Tarkoituksena oli kerätä perustietoa yhteen paikkaan ja saada yhteinen www-sivusto, joka oli kaikkien käytössä (ns. yhden luukun periaate). Aineisto julkaistiin marraskuun lopussa maakunnan e-palveluportaalissa www.pohjanmaa.fi/eu-rahoitus. Rakennerahastoista löytyi vastaavaa aineistoa osoitteessa www.rakennerahastot.fi. Eri viranomaiset ovat tiedottaneet ohjelmista myös eri tilaisuuksissa. Ongelmana oli ohjelmakauden alkuvaiheessa luotettavan tiedon puuttuminen eri ohjelmien käynnistymisestä, ohjeistuksesta ja hankerahoitusta koskevista säännöistä, mikä vaikeutti viestintää. Ohjelman toteuttamisen kiihdytysvaihe vuosina 2009 2011 Yhteistä maakunnallista viestintää toteutettiin Pohjanmaan.fi/eu-rahoitus-sivuston välityksellä ja se on myös toiminut pääasiallisena tiedottamisvälineenä EAKR-ohjelmasta. Rahoittajien oma viestintä ja viranomaissivut olivat myös keskeisiä EAKR-ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedotettaessa. Pohjanmaan

225 maakuntien rahoittajilla ei ole erillisiä EAKR-tiedottajia, vaan tiedotus on hoidettu muiden töiden ohella rahoittajakohtaisesti ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Pohjanmaan liiton hyväksymät hankkeet on julkaistu kuukauden välein ilmestyvässä Uutispostitiedotuslehdessä, jonka levikki kattaa muun muassa maakunnan yhteystyöryhmässä edustettuina olevat viranomaiset sekä suomen- että ruotsinkieliset lehdistöt Pohjanmaan maakunnassa. MYR-kokoukset ovat olleet lehdistölle avoimia ja tieto kokouksista on välittynyt Uutispostin kautta. Viestintätoimenpiteitä on toteutettu myös Pohjanmaan liiton tekemillä kuntakierroksilla. Näillä kuntakierroksilla on informoitu EAKR-ohjelmasta ja sen eri rahoitusmahdollisuuksista. Länsi-Suomen lääninhallituksen päätapahtumia Pohjanmaalla oli Vaikuttavaa Viestintää työseminaari 3.6.2009 Tampereella ja Arvokasta Arviointia työseminaari 22. 23.9.2009 Nokialla. Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjanmaalla on informoinut EAKR-ohjelmasta ja hankehauista tiedotuslehtien, tiedotteiden, Internet-sivujen http://www.ymparisto.fi/. Pohjanmaan maakunta oli lisäksi mukana Länsi-Suomessa järjestetyssä ylimaakunnallisessa teemallisessa hankehaussa keväällä 2009. Vuonna 2010 voimaantulevien aluehallintomuutosten vuoksi tehtiin muutoksia Pohjanmaan.fi/eu-rahoitussivustoon ja rahoittajakohtaisiin EAKR-sivustoihin, jotta vuoden 2010 alusta lähtien EAKR-ohjelmaa koskevien sivustojen sisältämä informaatio olisi aluehallinto- ja lainsäädäntömuutosten mukaista. Maaliskuussa 2010 järjestettiin Pohjanmaan liitossa hankeideahaku EAKR-hankkeille. Hausta tiedotettiin sanomalehdissä sekä Pohjanmaan liiton internet-sivuilla. Keväällä liitto järjesti yhteistyössä TEM:n ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa koulutustilaisuuden hankehakijoille, hanketoteuttajille, kuntarahoittajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Uutispostin yhteyteen perustettavan, laajemman EU-osion toteutus päätettiin siirtää seuraavalle vuodelle ja Uutispostin uudistuksen yhteyteen. Tavaksi otettiin jo vuonna 2010 eri rahoittajien hankkeiden rahoituspäätöksistä kertominen Uutispostitiedotteessa, joka toimitettiin myös lehdistölle. Koulutus hanketoimijoille järjestettiin maaliskuussa 2011. Lähes sata osallistujaa keränneen koulutuksen piti Creadora Unlimitedin Päivi Korhonen. Keväällä järjestettiin hankeideahaku, jonka tuloksena saapui yhteensä 30 ideaa. Sosiaali- ja terveysalan hanketreffit järjestettiin huhtikuussa. Yhteistyötä muiden hankerahoitusviranomaisten kanssa maakunnallisissa viestintäasioissa kehitettiin. Näiden toimijoiden oma EAKR-tiedotustoiminta jatkui yleisellä tasolla. ELY-keskuksen sähköisellä uutiskirjeellä Yritysviesti on tiedotettu yrityksille ELY-keskuksen palveluista. Palveluista on myös tiedotettu kehitysyhtiöille suunnatuilla infotilaisuuksilla. Yrityksiin kohdennetaan jatkuvaa tiedottamista yrityskäyntien ja koulutusten kautta. Ohjelman vakiintumisvaihe eurokriisin ja vastinrahaleikkausten paineessa ja sulkemiseen valmistautuminen vuosina 2012 2013 Vuonna 2012 EAKR-hankerahoitusviestintä painottui lähinnä tuloksista tiedottamiseen kahden pääkanavan kautta: Uutispostin hankeosiossa (myös lehdistölle) ja erillisessä hanke-esitteessä. Uutispostissa julkaistiin vuoden aikana yhteensä 16 hankeuutista. Alkuvuodesta toteutettiin esite Menestystarinoita Pohjanmaalta, jossa esitettiin EAKR-hankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Esitettä levitettiin mm. maakunnan kunnille, hanketoimijoille ja lehdistölle. Lisäksi järjestettiin maaliskuussa hankeviestintäkoulutus, johon osallistui n. 40 henkilöä. Toukokuussa esitettiin Eurooppa-päivän tapahtumassa Vaasan Rewell Centerissä tietoa mm. siitä, minkälaisia EAKR-hankkeita maakunnassa oli rahoitettu.

226 YritysSuomen alueellisia verkkosivuja työstettiin. Yritysviesti julkaistiin kolmesti ja kehitysyhtiöiden infotilaisuuksia järjestettiin kahdesti. Jatkettiin tiedottamista verkossa, yrityskäynneillä ja koulutuksissa. Pohjanmaan ELYssä työstettiin uusia verkkosivusisältöjä ja päivitys koski myös ESR-toimintaa. Uudet verkkosivut valmistuivat vuoden 2013 aikana. Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimivassa oppimis- ja kehittämisympäristössä Länsi-Suomen Helmet hiottiin, jalostettiin ja tuotettiin uutta tietoa esim. hyvistä käytännöistä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan ESR-projekteista, hyödynnettiin sosiaalisen median eri työkaluja omassa työskentelyssä, tuotiin esillä tietoa ohjelmakauden 2014 2020 valmistelutilanteesta. Länsi-Suomen Helmet -portaali on suunnattu niille, jotka työskentelevät ESR-hanketoimijoina tai ovat kiinnostuneita ESR-hanketoiminnasta. Portaalissa on paljon tietoa esim. Pohjanmaan ESR-hankkeista ja niiden luomista hyvistä käytännöistä. Sen lisäksi, että hanketoimijat pääsevät juttelemaan toistensa kanssa, pyritään portaalissa myös tuomaan hanketoimijat ja ESR-rahoittajat keskusteluetäisyydelle. Vuoden 2013 aikana tiedotustoiminta jatkui kuten aikaisemmin Uutispostin ja Yritysviestin kautta. Tämän lisäksi järjestettiin erilaisia tapaamisia ja tiedotustilaisuuksia keskeisille toimijoille (opetusorganisaatiot, seutukunnat ja elinkeinoyhtiöt), jotta he voivat levittää tietoa eteenpäin omissa verkostoissaan. Huhtikuun lopulla 2013 Vaasassa järjestettävässä EU arjessa -tapahtumassa esiteltiin hankkeita ja niiden tuloksia. Erillinen tiedotustilaisuus uudesta ohjelmakaudesta järjestettiin 11.12.2013 Vaasassa noin 50 osallistujalle. Syksyn aikana alkoi myös työ järjestää yhteisen inspiraatiotilaisuuden ohjelmakaudelle 2014 + yhteistyössä Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ELY-keskus ja paikalliset toimintaryhmät. Ohjelman loppurutistus uuden ohjelman alta vuonna 2014 Vuoden 2014 aikana tiedotuksen tavoitteena oli saada näkyvyyttä ohjelmakauden tuloksille sekä tiedottaa uuden ohjelmakauden toimintaideoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Käytännössä viestinnässä on menty vanhan ohjelmakauden osalta varsin matalalla profiililla johtuen teknisen tuen vähäisestä määrästä sekä keskittymisestä uuden ohjelmakauden käynnistymiseen liittyviin viestintätoimenpiteisiin. Jo päättyvällä ohjelmakaudella tekninen tuki ei riittänyt monessa maakunnassa siltä edellytettyjen tehtävien hoitamiseen. Teknisen tuen leikkaaminen edelleen käynnisti noidankehän, jossa liitot joutuvat käyttämään omia toimintarahojaan ohjelman hallinnointiin, kun samaan aikaan kuntien taholta kohdistuu paineita maakuntien liittojen toimintamenojen supistamiseen.

227 8. ARVIOINTI Vuonna 2014 ei ole tehty uusia arviointeja, tiedot perustuu vuonna aiemmin tehtyyn arviointiin. EAKR-ohjelmien arviointi vuonna 2013 Vuonna 2013 arviointi oli loppusuoralla. Toteutuksessa olikin enää muutamia toimenpiteitä ennen loppuraporttien viimeistelyä. Arvioitsija keskittyi keväällä erityisesti aineiston analysointiin sekä syksyllä muokkasi raportteja erityisesti yhteenvetojen ja johtopäätösten osalta lopulliseen muotoon. Lähes lopulliset luonnokset olivat seurantakomiteoissa joulukuussa. Teeman 1 kohdalla ei vuonna 2013 tehty lisäarviointia verrattuna aiempiin vuosiin, vaan teeman arviointi on tältä osin valmis. Teema 2 Merkittävin lisäys teeman tarkasteluun olivat lisäykset ja tarkennukset koskien uusien yritysten eloonjäämisastetta, kehittämistuen jakaantumista kehittämiseen ja investointeihin sekä Finnveran korkotuen yleisluonnehdintaa. Erityisesti uusien yritysten eloonjäämistarkastelua varten tuotettiin Tilastokeskukselta uutta materiaalia arvioijien käyttöön. Teema 3 Keväällä arvioijat esittelivät uuden, yhdistetyn raportin luonnoksen koskien teemaa 3. Raportissa yhdistettiin 2 raporttia ja se piti sisällään päättyneiden hankkeiden analyysin, verkostoanalyysin ja indikaattorityön. Päättyneiden hankkeiden analyysiin lisättiin noin 200 hanketta ja niitä onkin mukana kaikkiaan noin 500. Analyysi on tehty loppuraporteista mikä muodosti joitakin ongelmia materiaalin epähomogeenisuuden vuoksi. Arvioinnin tulokset ja kehittämisehdotukset Teemassa 2 arvioija totesi, että kehittämisavustuksilla on ollut erityisen myönteisiä vaikutuksia start up - yritysten ja kansainvälistä liiketoiminnan kasvua tavoittelevien yritysten toimintaan. Aloittavien yritysten osalta kehittämisavustuksen merkitys korostuu erityisesti sen vaikutuksina yritystoiminnan nopeampaan käynnistymiseen. Tämän kaltaisten stimuloivien vaikutusten aikaansaaminen onkin kehittämisavustusten keskeisin funktio. Aloittavien yritysten osalta on nähtävissä kehittämisavustusten rooli yritysjohdon liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Eniten vaikuttavuutta liiketoimintaosaamiseen kehittämisavustuksilla on ollut erityisesti niiden uusien (ja pienten) yritysten osalta, joiden perustajilla ei juuri ole ollut aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta. EAKR-ohjelman kehittämisavustuksia on pystytty kohdentamaan hyvin kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin. Tätä johtopäätöstä tukee myös laajempi, ohjelmatason tarkastelu, joka osoittaa, että päättyneiden EAKR-hankkeiden osalta yritysten kansainvälisen liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdon kasvusta on ollut merkittävää. Tulevan ohjelmakauden yritysten kehittämisavustusten suunnittelussa tulisi arvioitsijoiden näkemyksen mukaan painottaa erityisesti aloittavien yritysten sekä kasvua hakevien yritysten tukemista. Toiminnan painopistettä tulisi myös muuttaa niin, että yhä enemmän keskityttäisiin liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin investointiavustusten sijaan. Lisäksi aloittavien yritysten kehittämisavustusten rahoitusmallien osalta tulisi pohtia mahdollisuutta joustavimpiin rahoitusmahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi ennakkomaksuun perustuviin rahoitusmalleihin.

228 Teeman 3 osalta arvioinnin pohjalta arvioijat esittivät seuraavat kehittämisehdotukset, jotka voivat yleisellä tasolla ohjata sitä tapaa, jolla tulevan ohjelmakauden toimintaa valmistellaan ja ohjeistetaan. 1. Interventiologiikan hyödyntäminen hankkeiden koko elinkaaren ajan Arvioinnin yhteydessä on todettu, etteivät hankkeiden raportointi ja ohjelmatason seurantajärjestelmä kuvaa erityisen hyvin hankkeiden tuloksellisuutta ja sitä tapaa, millä hankkeet ovat asetetut tulokset saavuttaneet. Interventiologiikan mukainen hankesuunnitelma auttaa hahmottamaan hankkeen oleelliset tavoitteet ja niiden saavuttamista edellyttävät toimenpiteet. Suunnitelmavaiheessa laadittu interventiologiikka jäsentää hanketyön toteutusta ja sitä voidaan hyödyntää hankkeiden seuranta- ja loppuraporttien kirjoittamisessa. Interventiologiikan kautta hankkeiden toteutuksen tukemiseksi voidaan myös kehittää hankekohtaisia indikaattoreita. 2. Maakunnalliset/alueelliset erityisselvitykset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymisestä Monet osaamis- ja innovaatioympäristöjä kehittävät hankkeet ovat osa pidempää jatkumoa, jossa tietyn teeman ympärille rakentunutta osaamista ja sen mahdollistavia rakenteita on kehitetty jo vuosia. Tulevien hankkeiden strategista valintaa voisivat tukea erillisselvitykset tiettyyn teemaan liittyvän kehittämistyön merkityksestä sekä tulevista tarpeista. Tämän kaltaisia katsauksia voisivat toteuttaa esimerkiksi maakuntaliitot. 3. Hankkeiden sidosryhmäkyselyiden kokeileminen Lisäksi tulevalla ohjelmakaudella voitaisiin kokeilla mahdollisuutta ohjata hanketoimijoita toteuttamaan erillisiä palautekyselyitä hankkeiden sidosryhmille. Kyselyiden tulokset hankkeet voisivat raportoida osana hankkeiden loppuraportteja. Palautekyselyiden toteuttamista olisi hyvä aluksi kokeilla tietyissä hankkeissa. Kokemusten perusteella voisi harkita, miten laajalti hankkeita on kannattavaa velvoittaa keräämään ja raportoimaan vastaavaa tietoa ja miten paljon se todella palvelee hankkeiden seurantaa ja arviointia.

229 9. VALVONTA 9.1 Ohjelman hallinto ja seuranta 9.1.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, TEM. Työjärjestyksen mukaisesti tehtävistä on vastuussa alueosasto. TEM:n työjärjestyksen mukaan todentamisviranomaistehtävät (mm. komissiolle laadittavat menoilmoitukset) on osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle henkilöstö- ja hallintoyksikölle. Henkilöstö- ja hallintoyksikkö vastaa maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta. 9.1.2 Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä EAKR-ohjelmissa ns. ohjelmarahan osalta toimivat työ- ja elinkeinoministeriö, ELYkeskukset, maakuntien liitot, Liikennevirasto, Finnvera ja Tekes. Teknistä tukea edellä mainittujen lisäksi käyttää myös opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. ELY-keskusten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta neljään ns. rakennerahasto-ely-keskukseen (RR-ELYyn). Nämä neljä RR-ELYä ovat: Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois- Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus. Vuonna 2014 jatkettiin rakennerahastojen hallinnon uudistamista sekä RR-ELY-keskusuudistusta toimeenpanemalla että maakuntien liittojen rakennerahastoihin liittyvän hallinnollisen työn koordinoimisen ja yhteistyön lisäämisellä ohjelmakauden 2014 2020osalta. Maakunnan liitot ja muut välittävät toimielimet hallinnoivat rakennerahastotoimintaansa kauden 2007 2013osalta vanhalla mallilla. Teknisen tuen vähentyvät resurssit aiheuttivat tehostamispaineita kaikissa organisaatioissa. 9.1.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallintoviranomainen on vuoden 2014 aikana tukenut rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa antamalla tarkentavaa ohjeistusta välittäville toimielimille. Tavoitteena on ollut hyvän hallintotavan kehittäminen ja hallintomenettelyjen yhdenmukaisuuden turvaaminen valtakunnallisesti. Vuoden aikana annetussa ohjeistuksessa on korostunut ohjelmakauden 2007 2013asianmukaisen sulkemisen varmistamiseen liittyvät teemat: maksatusten nopeuttaminen, sulkemiseen liittyvät määräajat, tarkastusraporttien käsittely sekä tietojärjestelmien tietojen oikeellisuuden varmistaminen. Hallintoviranomainen on vastannut resurssiensa puitteissa sille lähetettyihin sähköpostikysymyksiin ja puhelimitse välittäviltä toimielimiltä tulleisiin tiedusteluihin. 9.1.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Hallintoviranomainen ylläpitää yleistä ohjelmatason hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta ja tekee siihen tarvittaessa muutoksia. Välittäviin toimielimiin suuntautuvilla ohjaus- ja valvontakäynneillään hallintoviranomainen varmistaa välittävän toimielimen hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan kuvauksen ajantasaisuuden ja kuvauksen mukaisesti perustetun järjestelmän toimivuuden. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen RR-ELY-uudistuksen johdosta hallintoviranomainen kehotti RR-ELY-keskuksia päivittämään elokuun loppuun mennessä ajan tasalle hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksensa. ELY-keskusten lisäksi hallintoviranomainen edellytti asiasta antamassaan kirjeessä myös muita välittäviä toimielimiä päivittämään hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvaukset.

230 Tarkastusviranomainen tarkastaa järjestelmätarkastuksissaan hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta. Näiden tarkastusten mukaan välittäviin toimielimiin perustetut hallinto- ja valvontajärjestelmien prosessit toimivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. 9.2 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. EAKR-hankkeiden rahoituksessa on otettu käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana flat rate- ja lump sum -kustannusmallit. Kustannusmallien käyttöönoton tavoitteena on ollut vähentää tuensaajien hallinnollista taakkaa sekä nopeuttaa maksatuksia. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000-järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Länsi-Suomen ohjelmassa vuonna 2014 maksupäätöksillä menoja yhteensä 120,9 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 8,9 miljoonaa euroa eli 6,85 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 121: Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) vuonna 2014 Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007, TUKI2000) Toimintalinja Haetut menot Hylätyt menot Hyväksytyt menot Hylätty % haetuista 1 72 482 403 65 081 923 7 400 480 10,21 2 37 027 020 35 979 353 1 047 667 2,83 3 13 943 364 13 541 570 401 794 2,88 4 4 139 295 4 100 966 38 328 0,93 5 2 210 327 2 209 267 1 060 0,05 Yhteensä 129 802408 120 913079 8 889 329 6,85 Koko ohjelmakaudella menoja oli hyväksytty yhteensä noin 651,5 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 37,8 miljoonaa euroa eli 5,49 % haetuista.

231 Kaavio 14. Hylättyjen menojen %-osuus maksatushakemuksissa haetuista menoista yhteensä vuonna 2014 ja vuosina 2007-2014 toimintalinjoittain: Keskeisin syy hylätyille menoille oli edellisten vuosien tapaan sekä EURA 2007 / Valtteri- että TUKI2000- järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemuksissa tuensaajan esittämät hyväksytyn tukipäätöksen ylittävät menot. Muut euromääräisesti vähäisemmät syyt liittyivät muun muassa menojen päätöksenmukaisuuteen, menon kuulumiseen hankkeelle sekä laskuvirheisiin. Havaitut virheet ovat olleet yksittäisiä, ei systemaattisia virheitä. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset/rahoitus ovat väärässä kustannus-/rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. EURA 2007- ja TUKI2000- järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden ohjelmakauden tarkastustavoite on 40% hyväksytyistä hankkeista. Finnveran osalta tarkastustavoite on alhaisempi ( tuotekohtaiset tavoitteet yhdessä noin 10 %) rahoitettujen hankkeiden pienestä koon ja suuren lukumäärän vuoksi. Kertomusvuoden loppuun mennessä Länsi-Suomen ohjelmassa oli tehty paikan päällä tarkastuksia yhteensä 847 EURA 2007- ja TUKI 2000-järjestelmissä hallinnoituun hankkeeseen. Tarkastuksista 140 oli korvattu hallinnollisella tarkastuksella. Vuosien 2009 2014 tarkastussuunnitelmasta oli toteutunut noin 82 %. Ohjelmakaudelle hyväksytyistä EURA 2007- ja TUKI2000-hankkeista oli tarkastettu noin 33,7 %. Noin 11 %:ssa paikan päällä tarkastetuista hankkeista havaittiin tukikelvottomia menoja. Tukikelvottomia menoja paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu tähän mennessä yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Keskeisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat liittyneet mm. 1) hankkeen toteuttamiseen päätöksen mukaisesti,

232 2) tuotteiden ja palveluiden toimittamiseen ja 3) menoon liittyvän tulon/korvauksen asianmukaiseen vähentämiseen hankkeen menoista. Finnveran rahoittamia korkotuki- ym. hankkeita oli 31.12.2014 mennessä tarkastettu 158 eli noin 99,3% suunnitelluista tarkastuksista. Tukikelvottomuusvirheitä oli havaittu 11 hankkeessa. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. 9.3 Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen jatkoi välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejään vuotuisen, EAKR- ja ESR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa ja sen tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuoden käyntien teemoina korostuivat erityisesti 2007 2013ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistaminen sekä kertomusvuoden alussa voimaan astuneen ELY-keskusten rakennerahastotoiminnan hallinnointiuudistuksen toimeenpanon käynnistymiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi käyntien aikana keskusteltiin ohjelmakauden 2014 2020toimeenpanon tilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Hallintoviranomainen teki vuonna 2014 yhteensä kuusi ohjaus- ja valvontakäyntiä. Käynnit kohdistuivat RR- ELY-keskuksina aloittaneisiin Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskuksiin, Etelä-Savon ja Uudenmaan liittoon, Finnveraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Tehtyjen käyntien havainnot ovat kuitenkin samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKR-rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. RR-ELY-uudistuksen toimeenpano uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi merkitsi RR-ELYkeskuksissa varsin perusteellista tehtävien hoidon uudelleen arviointia ja sen perusteella tehtävää organisointia. Tehtävien uudelleen organisointia edellytti ja sille omat haasteensa toi samanaikaisesti tapahtunut teknisen tuen resurssien vähennys sekä tiedossa ollut tuleva ELY-keskusten toimintamenojen vähennys. Vaikka RR-ELYuudistuksen toimeenpanoon liittyy monia haasteita, uudistus tulee jatkossa merkitsemään tehokkaampaa rakennerahastotehtävien hoitoa. Rakennerahastotehtävien tehokkaampaa hoitoon uudistus 1) antaa mm. mahdollisuuden resurssien joustavampaan käyttöön ja parempaan työnohjaukseen, 2) helpottaa sijaisjärjestelyjä sekä 3) mahdollistaa työtapojen yhtenäistämisen. Finnvera on rahoittanut EAKR-varoilla pääomasijoitustoimintaa. Finnveran edustajien kokemuksen mukaan EAKR- varat ovat soveltuneet varsin hyvin pääomasijoitustoimintaan. He korostivat toiminnan onnistumisen kannalta olevan tärkeää sen, että varojen hallinnoijalla on riittävä osaaminen pääomasijoitusprosessista, valtiontukisäännöstöstä, julkisten varojen hallinnoinnista ja raportoinnista. Pääomasijoitustoiminnalla tulee myös olla selkeä tavoite ja sijoituspolitiikka. Päättyvällä ohjelmakaudella pääomasijoitustoiminnan varat on jouduttu jakamaan erikseen eri ohjelma- alueilla. Finnveran kokemuksen perusteella koko maan kattava yksi erillinen pääomarahasto pääomiltaan ja hankevirraltaan riittävän suurena olisi mahdollistanut paremmin taloudellisesti järkevän toiminnan. Rahastoa perustettaessa tulee myös varmistaa, että hallinnointiyhtiön osaaminen on riittävän hyvällä tasolla. Päättyvän ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistamiseksi hallintoviranomainen kiinnitti erityistä huomiota maksatushakemusten käsittelyn edistymiseen, yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön päätöksiä tehtäessä sekä tarkastushavaintoja koskevien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen ja asianmukaisuuteen.

233 Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset, täydennettynä paikan päällä tarkastuksilla, ovat olleet tehokkaita ja suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista on havaittu jo tässä vaiheessa. Tätä havaintoa on tukenut myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia olivat edellisinä vuosina olleet eräissä välittävissä toimielimissä pitkät maksatushakemusten käsittelyajat, mihin syynä on ollut mm. maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Vuonna 2014 tehtyjen EURA 2007-hankkeiden maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (ka. pl. tekninen tuki) oli 85 päivää. Käsiteltyjen maksatushakemusten määrä oli 506 kpl. Erot välittävien toimielinten käsittelyajoissa sekä käsiteltävien hakemusten lukumäärässä olivat suuret. Keskimääräinen käsittelyaika ylittyi neljässä viranomaisessa. Keskimääräinen käsittelyaika mediaanilla laskettuna oli vuonna 2014 62 päivää. Vuosina 2011 ja 2012 käyttöönotetuilla yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla on ollut myönteinen vaikutus käsittelyaikojen pituuteen, mutta niiden vaikutus myöhäisen käyttöönottoajankohdan vuoksi koskee vain hyvin pientä osaa ohjelmakaudella rahoitetuista hankkeista. Seuraavassa kuviossa 15 on esitetty EURA -hankkeiden keskimääräinen käsittelyaika (ka) päivinä vuonna 2014. Kaavio 15. Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (keskiarvo ja mediaani päivinä) vuonna 2014 Satakuntaliitto Pohjanmaan liitto Pirkanmaan liitto Liikennevirasto Keski-Suomen liitto 50 54 65 78 95 91 90 120 139 130 Mediaani päiviä Keskiarvo päiviä Keski-Suomen ELY Et.-Pohjanm. liitto Ohjelma yhteensä 15 19 62 74 86 85 0 50 100 150 TUKI2000- hankkeiden maksatushakemusten käsittelyajat ovat edellisten vuosien tapaan selvästi lyhyemmät kuin EURA-hankkeiden. Kertomusvuonna keskimääräinen (mediaanipäiviä) maksatushakemusten käsittelyaika oli esimerkiksi yrityksen kehittämisavustusten maksatuksissa 36 päivää (todellinen, selvityspyyntöihin mennyt aika vähennettynä 34 päivää) Koska ohjelmakauden sulkeminen lähestyy, hallintoviranomainen seuraa hyvin tarkkaan maksatushakemusten käsittelyaikatilanteen kehittymistä ja pyrkii vaikuttamaan vielä havaittuihin ongelmiin ohjauksessaan ja neuvonnassaan. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet vaikuttamaan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 alusta toimeenpantavan RR- ELY-uudistuksen toivotaan lisäävän mahdollisuuksia henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön ja näin myös tuovan apua syntyneiden ruuhkien purkuun ja pitkiin käsittelyaikoihin.