6.11.2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira kirjaamo@valvira.fi Viite: 1.10.2015 päivätty lausuntopyyntö, 4507/06.10.01/2015 Lausunto talousvesiasetuksen soveltamisohjeesta Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Vesilaitosyhdistys kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Talousvesiasetuksen soveltamisohjeesta. Vesilaitosyhdistys pitää lausunnolla ollutta sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen (461/2000) soveltamisohjetta kokonaisuutena kattavana, tarpeellisena ja huolellisesti laadittuna. Sähköisesti julkaistussa soveltamisohjeessa on paljon linkkejä toisiin ohjeisiin ja julkaisuihin. näiden oppaiden ja julkaisujen tekijät ja täydelliset nimet olisi hyvä kirjoittaa soveltamisohjeeseen linkkien yhteyteen, jotta ne ovat löydettävissä, vaikka linkit eivät toimisikaan. Seuraavassa on Vesilaitosyhdistyksen huomiot Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osaan II säännöskohtaiset soveltamisohjeet. Yksityiskohtaisia, esimerkiksi kirjoitusasuun liittyviä huomioita, on näiden lisäksi liitteenä olevassa kommentoidussa opastekstissä. 2. Soveltamisala, 2, kohta 2), tankit s. 5 Häiriötilanteiden aikana tankeista jaettavan veden valvonta ohjeistetaan kuvaamaan vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmassa. Häiriötilannetoiminnan aikaisen valvonnan varmistamiseksi Vesilaitosyhdistys pitää ohjeistusta hyvänä. Valvonnan kokonaiskuvan muodostumiseksi asia on syytä kirjata valvontatutkimusohjelmaankin viittauksena näihin toisiin suunnitelmiin. 3. Määritelmät, 3, kohta 4), vedenjakelualue, s. 9 Vedenjakelualueen kuvauksessa ei nyt huomioida, että vettä voi tulla vedenjakelualueelle useiden vedenottamoiden lisäksi myös useammalta vedenkäsittelylaitokselta. Tämä asia pitäisi tarkentaa tekstissä. 4.2. Kemialliset laatuvaatimukset, s. 15; 7. Poikkeus laatuvaatimuksen täytymisestä, s. 24 Kemialliset laatuvaatimukset on annettu torjunta-aineiden geneerisiä raja-arvoja lukuun ottamatta terveydellisin perustein. Ohjeessa pitäisi kohdassa 4.2. tuoda esiin torjunta-aineiden raja-arvon asettamisen poikkeava peruste ja kohdassa 7. eri torjunta-aineiden erilaiset terveydelliset riskitasot. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Ratamestarinkatu 7 B, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3
5.1 Mikrobiologiset laatusuositukset, s. 21 Ohjeessa todetaan, että säännöllisen valvonnan mikrobiologiset laatusuositukset täyttämättömiä tuloksia ei voi korvata uusintanäytteen tuloksella. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että mikrobiologisten laatusuositusten ylityksissä sallittaisiin samanlainen harkinta selvän ja dokumentoidun näytteenoton kontaminaation kohdalla kuin mikrobiologisten laatuvaatimustenkin kohdalla (s.13). 5.4 Muut laatusuositukset, s. 22 Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että veden kloorin hajua ja makua ei katsota virheeksi silloinkaan, kun klooridesinfiointi on väliaikaista. Talousvettä toimittavilla laitoksilla on talousvesiasetuksen 11 mukaan velvollisuus desinfiointivalmiuteen ja valmiudessa olevaa desinfiointia pitää saastumisepäilyssä käyttää. Tarvittavassa tilanteessa, esimerkiksi pohjavedenottamolla runsaiden kevään sulamisvesien aikaan, suoritettu veden laatua turvaava väliaikainen desinfiointi ei saisi johtaa raportoituun laatuvirheeseen kloorin hajun ja maun perusteella. Jos vedessä on havaittavissa vierasta hajua tai makua, kiinteistön vesijärjestelmän merkitys niiden muodostumiseen on selvitettävä. 10.1.1. Päivittäin toimitettu tai tuotettu vesimäärä, s. 31 Vesilaitosyhdistys pitää tärkeänä, että vähimmäistutkimustiheyttä määrittävästä vesimäärästä voidaan vuotovesien lisäksi vähentää laitoksen verkostojen huuhteluihin ja muuhun omaan toimintaan käytetty vesi. Ehdotamme, että vuotovesi termi korvataan laskuttamattomalla vedellä. Sama tarkennus ehdotetaan tehtäväksi Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan I sivulle 8. 11. Käyttötarkkailu 10, 2 mom. s.44-45 Ohjeessa todetaan, että käyttötarkkailun asiakirjat, kuten käyttö- ja huoltopäiväkirjat pitää dokumentoida riittävässä laajuudessa. Ohjeessa voisi myös tarkentaa, että miten pitkään dokumentointia on tarpeen säilyttää. WSP-riskienhallintatyökalu on ennen kaikkea talousvettä toimittavan laitoksen työkalu kokonaisvaltaiseen vaarojen tunnistamiseen, riskinarviointiin ja riskienhallintaan. Riskienhallinnan tueksi laitokset saavat työkalusta toimenpideohjelman tarvittavien hallintakeinojen käyttöön ottamiseksi, käyttötarkkailussa huomioitavan seurantaohjelman käytössä olevien hallintakeinojen toimivuuden seuraamiseksi sekä häiriötilanteisiin varautumisen pohjaksi priorisoidun listauksen olemassa olevista riskeistä. Nämä tiedot auttavat myös valvovaa terveydensuojeluviranomaista valvonnan kohdentamisessa. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että WSP-työkalua koskeva kuvaus tarkennetaan soveltamisohjeeseen edellä kuvatulla tavalla ennen kaikkea talousvettä toimittavan laitoksen työkaluna, jota voidaan hyödyntää talousvesisetuksen 10 2. momentin edellyttämän riskinarviointiin perustuvan seurannan tekemiseen. WSP:n laadinnassa saatavat tiedot tukevat myös terveydensuojeluviranomaisen työtä. 2
12. Häiriötilanteet ja niihin varautuminen, 11 Talousveden saastuminen, s. 48 Ohjeessa neuvotaan, että saastumisepäilytilanteita varten pitäisi olla 12 litran puhtaita näytekanistereita. Käytetympi kanisterin koko on 10 litraa, joten ohjeessa olisi hyvä perustella syy 12 litran kanisterin suosittelemiseen, jotta siirryttäisiin suurempien kanistereiden varaamiseen. 12.2. Erityistilannesuunnitelma, 11 a, Kuva 5, s. 50 Kuusikuva on kaunis, mutta ei kaikilta osin kuvaa vesihuoltolaitosten varautumisen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelman yhteensovittamista selkeästi. Kuten kuvatekstissä todetaan, WSP tuottaa tiedon häiriötilanteista, joihin yhtäältä vesihuoltolaitokset ja toisaalta terveydensuojeluviranomaiset omassa toiminnassaan varautuvat. Näissä häiriötilanteissa toimiminen voidaan kirjata erilaisten häiriötilanteiden toimintakortteihin. Vesihuoltolaitoksen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen toiminta ja toimintakortit eroavat joiltakin osin toisistaan, mutta ne pitää yhteistyötä edellyttävän toiminnan osalta sovittaa yhteen. Toimintakortit voidaan myös laatia yhdessä, jolloin molemmilla osapuolilla on selvä kuva toistensa toiminnasta. WSP-juurien pitäisi siis johtaa sekä vesihuoltolaitoksen että terveydensuojeluviranomaisen toimintakortteihin, jotka sitten sovitetaan yhteen. Häiriötilanteiden toimintakortit ovat osa vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmaa ja terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmaa, minkä pitäisi myös käydä kuvasta ilmi. 12.2.1 Eri varautumissuunnitelmien yhteen sovittaminen, 11 a, 2 mom. s. 51 Ohjeessa todetaan, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi voi sisältää monen kunnan ja talousvettä toimittavan laitoksen toimintaohjeita, jotka on sovitettava yhteen siten, että tehokas toiminta on mahdollista. Toisistaan toiminnallisesti riippumattomien talousvettä toimittavien laitosten häiriötilanteiden toimintaohjeita ei kuitenkaan ole tarpeen sovittaa keskenään yhteen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen toiminnan kannalta on kuitenkin selkeää, että toimintatavat valvottavien talousvettä toimittavien laitosten kanssa ovat mahdollisimman yhtenevät. Toisaalta talousvettä toimittava laitos voi toimia usean kunnan alueella ja usean kunnan terveydensuojeluviranomaisen valvonnassa. Tällöin pitäisi pyrkiä yhdenmukaistamaan toimintatavat eri kuntien alueella, jotta talousvettä toimittavan laitoksen toiminta olisi mahdollisimman selkeää. Vesilaitosyhdistys pitää tärkeänä, että ohjetta selkeytetään tältä osin. s. 52 Vesilaitosyhdistys ehdottaa erityistilannesuunnitelman kanssa yhteensovitettavaksi jo listattujen suunnitelmien lisäksi myös muiden talousvettä toimittavien laitosten varautumissuunnitelma. Tämä kattaisi ne talousvettä toimittavat laitokset, jotka eivät ole vesihuoltolaitoksia. Näiden talousvettä toimittavien laitosten varautumissuunnitelmat eivät ole lakisääteisiä, 3
mutta niiden tekemiseen on silti tarpeellista. Yhteensovitettavaksi ehdotettu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ei lainsäädännön vaatimusten mukaan sisällä häiriötilanteissa toimimista. taulukko 4, s. 52 Taulukossa on esitetty vesihuoltolaitoksen vesihuoltolain 15 a :n mukaisen varautumissuunnitelman sisällöksi raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvien riskien ja laitteistojen kunnon selvittämistä WSP-riskienhallintatyökalulla ja yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvien riskien ja laitteiston kunnon selvilläolovelvollisuus on esitetty vesihuoltolain 15 :ssä, eikä sitä ole sidottu 15 a :ssä velvoitettuun varautumissuunnitelmaan. Taulukon esitystapaa ja tarkoitusta onkin tarpeen selkeyttää tältä osin. Lisäksi taulukossa todetaan, että vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa esitettävät toimenpiteet haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi on otettava huomioon käyttötarkkailussa. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että asiaa tarkennetaan taulukossa seuraavasti: Talousveden laatuun vaikuttavien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden toimivuuden seuranta otetaan huomioon käyttötarkkailussa. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että taulukon sisältöä tarkistetaan muutoinkin helppolukuisemmaksi. s. 53 Talousvesiasetus edellyttää, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelma sovitetaan yhteen muiden tarvittavien tahojen suunnitelmien kanssa. Vesihuoltolaki puolestaan edellyttää, että vesihuoltolaitoksen on oltava palvelujen turvaamiseksi yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vesihuoltolaitos ja terveydensuojeluviranomainen ovat talousveden laatuun liittyvissä häiriöissä tärkeitä yhteistyötä tekeviä tahoja. Vesihuoltolaitoksen oppaassa häiriötilanteisiin varautumiseen ehdotetaan, että vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen toimisivat yhdessä aktiivisesti vesihuollon varautumisen yhteistoimintaryhmän perustamiseksi. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että sivulla 53 esitetty yhteistoimintaryhmän toiminnan kuvaus yhdenmukaistetaan yllä mainitun ja valmisteilla olevan oppaan kanssa. Ryhmän konkreettisiin tuotoksiin ehdotetaan lisättävän yhteensovitetut häiriötilanteiden toimintasuunnitelmat (toimintakortit). 12.3. Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen, 11 b, s. 55 Talousvesiasetus edellyttää, että terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla. Soveltamisohjeessa todetaan, että käytännössä kunnan terveydensuojeluviranomainen saa erityistilannesuunnitelmaan sisällytettävän luettelon häiriötilanteista vesihuoltolaitoksilta. Ohjeen mukaan vesihuoltolain 15 :n velvoite vesihuoltolaitokselle olla selvillä käyttämiensä raakavesien määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojensa kunnosta ja 15 a :n velvoite varautumissuunnitelman laatimiseen velvoittavat vesihuoltolaitokset laatimaan riskinarviointiperusteisen listan häiriötilanteista. Vesilaitosyhdistys pitää tätä tulkintaa liian pitkälle menevänä ja ehdottaa sen tarkistamista. Riskinarviointiin perustuva lista mahdollisista 4
häiriötilanteista on tarpeellinen vesihuoltolaitoksen omaa häiriötilanteisiin varautumista varten, mutta vesihuoltolaki ei suoraan velvoita siihen. 12.3. Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen, 11 b 3 mom., s. 58 Soveltamisohjeessa linjataan, että jos talousvettä toimittavalla laitoksella pääsee tapahtumaan häiriötilanne, tilanteesta tehdään raportti, jonka läpikäynnin yhteydessä tarkistetaan erityistilannesuunnitelman toimivuus. Ohjeessa ei kuitenkaan kohdenneta, että laatiiko raportin terveydensuojeluviranomainen, talousvettä toimittava laitos vai tehdäänkö sen yhdessä. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että tälle häiriötilanneraportille laaditaan malli ja kriteerit sellaisista häiriötilanteista, joista laaditaan raportti. Yhtenäinen malli helpottaisi raportointia ja mahdollistaisi tilanteiden yhtenevän tarkastelun. Osmo Seppälä toimitusjohtaja Riina Liikanen vesihuoltoinsinööri 5