Vesihuollon riskienhallinta WSP- ja SSPriskienhallintatyökaluilla

Transkriptio

1 Puhdasvesi-risteily Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen Vesihuollon riskienhallinta WSP- ja SSPriskienhallintatyökaluilla Nina Leino, prosessi-insinööri Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry

2 TAUSTAA MIKÄ ON WSP / SSP? MIKSI WSP / SSP? WSP / SSP :N TOTEUTUS

3 Talousveden turvallisuussuunnitelma Turvallisen talousveden takaamiseksi on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu toimenpideohjelma (WSP, Water Safety Plan). WSP pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaan malliin. WSP, Water Safety Plan: Verkkopohjainen riskinhallintaohjelmisto talousvettä toimittaville laitoksille (Excel-pohjainen yksinkertaistettu sovellus pienille laitoksille tulossa myöhemmin) SSP, Sanitation Safety Plan: Verkkopohjainen riskinhallintaohjelmisto jätevesien viemäröinnille ja käsittelylle BWSP, Building Water Safety Plan: Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinhallintatyökalu Varautumisen parantamista riskinhallinnan keinoin o talousveden laadun turvaamiseksi sekä o jätevesihuollon ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi Kiinteä osa kunnan valmiussuunnitelmaa o Vesihuollon toimialan varautuminen o Ympäristönterveydenhuollon toimialan varautuminen

4 Talousveden turvallisuussuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Vesivarojen suojelu SSP: VIEMÄRÖINTI JA VEDEN PUHDISTUS Veden käsittely ja johtaminen Rakentaminen ja saneeraus BWSP: KIINTEISTÖJEN VESIJÄRJESTELMÄT WSP: VEDENHANKINTA, KÄSITTELY JA JOHTAMINEN

5 Talousveden riskinhallintajärjestelmä WSP Vesilaitoksen omaan käyttöön tarkoitettu työkalu talousveden turvallisuutta uhkaavien riskien hallintaan Määritellään koko vedentuotantoketju raakavesilähteeltä kiinteistölle Tunnistetaan veden laatua uhkaavat vaarat ja tuotantoketjun kriittiset kohdat: Missä kohdissa veden laatu on eniten uhattuna? Määritellään mitä täytyy tehdä vaarojen poistamiseksi Ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin Valvotaan, että kaikki toimii jatkossa niin kuin pitää

6 Yhdyskuntajätevesihuollon riskinhallintajärjestelmä SSP Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä Ympäristöriskit ja terveyshaitat Sisarhanke WSP Water Safety Plan (WHO) Yhteiset rajapinnat SSP:lle ei ole kansainvälistä standardia tai määritettä WHO:n WSP ideologiaa on sovellettu SSP:n maailmaan SSP tuo yhdenmukaisen tavan jätevesihuollon ympäristö- ja terveysriskien arvioinnille Ennen SSP:tä eri laitosten riskiarviot poikkesivat toisistaan tai riskiarvioita ei ole lainkaan Riskiarvot eivät kenties ole tukeneet käytännön toimintaa (mappi Ö)

7 Miksi WSP/SSP? Vesihuoltolaki (681/2014) 15 ja 15 a Selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus: Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta Palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa: Vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Talousvesiasetus (1352/2015) 12 ja 13 talousvettä toimittavan laitoksen erityistilannesuunnitelma Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 15 ympäristölupavelvollisen ennalta varautumisvelvollisuus (riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma) aluehallintovirasto edellyttänyt jäteveden puhdistamoilta luvan myöntämisen yhteydessä, mutta ei ole ollut yhtenäistä menettelytapaa Nukkuu yönsä vähän paremmin.

8 ONNETTOMUUS, JOKA ODOTTAA TAPAHTUMISTAAN..??

9 Puhdasvesi Risteily Miksi ympäristö- ja terveysriskienhallintaa tarvitaan myös jätevesihuollossa?

10 Puhdasvesi Risteily Terveyshaittariski Lääkeaineiden ja kemikaalien kulkeutuminen

11 WSP RISKINHALLINTAJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS

12 WSP:N OSA-ALUEET 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN 3. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN 6. HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 5. TOIMENPIDE OHJELMA Hallintakeinojen käyttöönottamiseksi 7. SEURANTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN 9. WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI 8. POIKKEAMIEN HALLINTA Toiminnan palauttaminen takaisin turvalliselle tasolle, jatkuva kehittyminen

13 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN 3. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI 1. VEDENTUOTANTOKETJUN KUVAAMINEN PROSESSIKAAVION AVULLA 2. PROSESSIVAIHE KERRALLAAN VAAROJEN TUNNISTAMINEN RISKIEN ARVIOINTI

14 Oman laitoksen vedentuotantoketjun/-ketjujen kuvaaminen prosessikaavion/-kaavioiden avulla Siirry riskinarviointiin

15 Vaarojen tunnistaminen prosessivaihe kerrallaan PROSESSIVAIHE AIHEPIIRIN OTSIKKO KYSYMYS VAARAN AIHEUTTAJA TERVEYSVAARA LISÄÄ OMA VAARA JA/TAI VAARANAIHEUTTAJA VAARAN AIHEUTTAJA = Mahdollisen haitallisen tapahtuman lähde. Vaaran uhka. VAARA = Tekijä tai tilanne, joka voi aiheuttaa haitallisen tapahtuman. Tässä aineistoissa usein kemiallinen yhdiste, mikrobi, patogeeni. RISKI = Tapahtuman seurausten ja vaaran toteutumisen todennäköisyyden yhdistelmä.

16 Riski = vaaran aiheutumisen todennäköisyys x vaaran seuraukset

17 Seurauksen ja todennäköisyyden arvioinnin apuna seuraavat lisämääritelmät.. Ei vaikutusta (1): Tähän kategoriaan luokitellaan vaarat, joilla ei ole terveysvaikutuksia, ja jotka eivät aiheuta merkittävää teknistä tai esteettistä haittaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi veden lämpötila, kalkki ja ilma. Tähän kategoriaan kuuluvat veden laatuun liittyvät tekijät ovat asiakkaiden hyväksyttävissä. Vähäinen (2): Tähän kategoriaan kuuluvat vaarat voivat aiheuttaa talousvesiasetuksen 461/2000 kemiallisen tai aistinvaraisen laatusuosituksen ylittymisen. Suositukset on annettu ph-arvolle, sähkönjohtavuudelle, sameudelle, värille, hajulle, maulle, orgaaniselle kokonaishiilelle (TOC), radioaktiivisuudelle, alumiinille, ammoniumille, ammoniumtypelle, kloridille, mangaanille, raudalle, sulfaatille, natriumille ja hapettuvuudelle. Varsinaiset terveyshaitat ovat vähäisiä, mutta veden laadun muuttuminen voi aiheuttaa teknistä tai esteettistä haittaa. Merkittävä (3): Tähän kategoriaan kuuluvat vaarat voivat aiheuttaa talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisen mikrobiologisen laatusuosituksen ylittymisen. Mikrobiologiset laatusuositukset on annettu Clostridium perfringensille (pintavesilaitokset), koliformisille bakteereille ja pesäkkeiden kokonaislukumäärälle (22 C). Vakava (4): Tähän kategoriaan luokitellaan vaarat, joiden seurauksena ylitetään talousvesiasetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset, kaikki patogeenit, virukset ja alkueläimet sekä aineet ja yhdisteet, jotka ovat välittömästi myrkyllisiä tai joille pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaitan (esimerkiksi karsinogeeniset aineet ja yhdisteet).

18 Sekä vaarakohtaiset lisätiedot niiden terveysvaikutuksista ja yleisyydestä. Lisäksi kohdassa Dokumentit kattavat, ladattavat aputiedostot: -Kemialliset terveysvaikutukset -Mikrobiologiset terveysvaikutukset

19 Riskinarviointi on kaksivaiheinen Ensimmäisessä vaiheessa riskin suuruus määritetään ilman hallintakeinoa (myös tilanteissa, joissa riski on jo hallinnassa) Seuraavassa vaiheessa suuruudeltaan vähintään keskitasoisiksi arvioiduille riskeille määritellään hallintakeino ja arvioidaan uudelleen riskin suuruus samaa riskimatriisia käyttäen Arvioidaan hallintakeinon sopivuus, toimivuus ja riittävyys Varmistetaan, että myös entuudestaan käytössä olleet hallintakeinot ovat edelleen tehokkaita ja toimivia

20 HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TOISEN VAIHEEN RISKIEN ARVIOINTI 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN Hallintakeino on käytössä ja se on riittävä Nykyinen hallintakeino ei ole riittävä Hallintakeino puuttuu 5. TOIMENPIDE- OHJELMA Uusien hallintakeinojen käyttöönottamiseksi Määritetään uudestaan riskin suuruus siten, että hallintakeinon vaikutus huomioidaan: Onko riskin suuruus pienentynyt hyväksyttävälle tasolle? KYLLÄ: Riski hallinnassa EI: Riskin hallintaan saattaminen vaatii ulkopuolista apua / hallinta vaatii eritystilanne-/valmiussuunnittelua / Riski hyväksytään

21 TOIMENPIDEOHJELMA Kaivon kannen korjaaminen, betonialtaan saneeraus, rinnakkaisen ph-mittarin hankinta ja asentaminen.. Kirjataan ylös toimenpiteet, jotka vaaditaan riskin hallintaan saattamiseksi: Mitä täytyy tehdä? Kuka tekee? Koska pitää olla valmista? Kuka tarkistaa, että on tehty? Tulostettavat/tallennettavat raportit

22 POIKKEAMIEN HALLINTA Poikkeaman raportointi 8. POIKKEAMIEN HALLINTA Toiminnan palauttaminen takaisin turvalliselle tasolle, jatkuva kehittyminen POIKKEAMARAPORTIT Toimintamallien luominen läheltä piti-tilanteiden ja todellisten poikkeamien käsittelyyn! Laitoksen riskien hallinnan tason kehittämiseksi suositellaan poikkeamaraportin tekemistä kaikista tilanteista, joissa seurantaohjelman mukainen korjaava toimenpide on otettu käyttöön. Myös läheltä piti-tilanteet suositellaan raportoitaviksi. Lisäksi suositellaan laatimaan laitoskohtaiset toimintatavat raporttien läpikäymiseen henkilökunnan kanssa. Raportin otsikko Raportointipäivämäärä Raportin laatija Organisaatio Tapahtuman ajankohta Kuvaus tapahtuneesta Poikkeaman aiheuttaja Toimenpiteet, joihin tilanteessa ryhdyttiin tilanteen korjaamiseksi Nykyinen riskien hallinnan taso riittävä (kyllä/ei) Raportti käyty läpi henkilökunnan kanssa (päivämäärä) Nykyinenriskienhallinnantasoeioleriittävä/Hallintakeinoeioletoimiva: WSP Kesken Valmis Ei tarvetta, miksi Riskin uudelleen arviointi Hallintakeinon päivittäminen Toimenpideohjelman päivittäminen Seurantaohjelman päivittäminen, ml. Korjaavan toimenpiteen riittävyyden arviointi ja tarvittaessa päivittäminen

23 WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI 1. TYÖRYHMÄN MUODOSTAMINEN 2. LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN AUDITOINTI-TYÖKALU: Tarkistetaan, että WSP on laadittu ja 3. VAAROJEN kattava TUNNISTAMINEN JA Myöhemmässä RISKIEN ARVIOINTI vaiheessa tarkistetaan, että WSP on ajan tasalla, toimenpideohjelmat on saatettu eteenpäin, riskit ovat hallinnassa Soveltuu sekä sisäiseen, että ulkoiseen auditointiin Auditointi vapaaehtoista 4. HALLINTAKEINOJEN MÄÄRITTÄMINEN 6. HALLINTAKEINOJEN SEURANTAMENETELMIEN VALINTA 5. TOIMENPIDE-OHJELMA 7. SEURANTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN 9. WSP:N TOIMIVUUDEN ARVIOINTI 8. POIKKEAMIEN HALLINTA

24 SSP RISKINHALLINTAJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS

25 SSP koostuu moduuleista, joista laaditaan vuokaavio

26 SSP:n osat ja etenemä

27 L = Low (alhainen riskitaso, ei vaadi välttämättömiä toimenpiteitä M = Moderate (keskitason riski), toimenpiteet välttämättömiä riskin saattamiseksi hallintaan, laaditaan aikataulutettu suunnitelma riskien hallintaan saattamiseksi H = High (kriittinen riski), toimenpiteet välttämättömiä riskin saattamiseksi hallintaa ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi Ei ympäristöhaittaa, ei merkittävää vaikutusta Ei vaikutusta (1) Vähäinen ympäristöhaitta Vähäinen (2) Seuraus Merkittävä ympäristöhaitta Merkittävä (3) Vakava ympäristöhaitta ja mahdollinen terveyshaitta Vakava (4) Todennäköisyys Esiintyy harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa Harvinainen (1) Esiintyy kerran 5 10 vuodessa Satunnainen (2) Esiintyy kerran 1 5 vuodessa Mahdollinen (3) Esiintyy useammin kuin kerran vuodessa Todennäköinen (4) L L M H L L M H L M H H L M H H

28 LOPPUTULOKSENA RAPORTIT tulostettavissa ohjelmasta Riskiraportit Toimenpideohjelma Seurantaohjelma DOKUMENTIT ladattavissa omaan käyttöön Ohjeet Mallidokumenttipohjat

29 MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 1. YHTEISTYÖTÄ VESILAITOS / USEAMPI ALUEEN VESILAITOS YHDESSÄ Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan terveydensuojeluviranomainen Alueen ELY-keskus Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Kunnan kaavoituksesta vastaava Pelastusviranomainen Merkittävät alueen toimijat, esim. teollisuuslaitokset, elintarviketeollisuus

30 MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 2. SITOUTUMISTA Kenen? Vesilaitoksen johto Vesilaitoksen henkilökunta Valvova viranomainen Mihin? Riskien tunnistaminen: Oman toiminnan karikot! Riskien hallintaan saattaminen: Sanoista teoiksi! Hyvän riskien hallinnan tason ylläpitäminen: Päivittäminen vuodesta toiseen!, Omista ja toisten onnistumista ja virheistä oppiminen!

31 MITÄ WSP:N LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖN OTTO VAATII 3. RESURSSEJA HENKILÖT: Koordinaattori Sopiva, riittävästi asiantuntemusta omaava WSP-työryhmä Riskien hallinta-toimenpiteistä vastaavat henkilöt AIKA: WSP:n laatimiseen käytetty aika Riskien hallintaan saattaminen Ylläpito RAHA: Henkilötyötunnit Investoinnit riskien hallinnan tason parantamiseksi Toimenpideohjelma toimii myös työkaluna investointien priorisointiin ja päätöksentekoon

32 Lisätietoja STM Talousveden toimenpideohjelma: WSP- ja SSP -Riskinhallintajärjestelmät ovat maksutta kaikkien vesihuoltolaitosten käytössä. Käyttöohjeet sekä käyttäjätunnusten hakeminen: WSP- ja SSP riskinhallintajärjestelmän kouluttajat: