SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri Helena Korpinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri Helena Korpinen 2.6.2014"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri Helena Korpinen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TALOUSVEDEN LAATUVAATI- MUKSISTA JA VALVONTATUTKIMUKSISTA ANNETUN SOSIAALI- JA TERVEYS- MINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Pääasiallinen sisältö Taustaa Talousveden laadun turvaamiseksi tarkoitettujen erityistilannesuunnitelmien laatimisen edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut tarpeelliseksi tarkentaa siihen liittyvää sääntelyä. Erityistilannesuunnitelmien lisäksi säädettäisiin erityisesti talousvettä toimittavien laitosten desinfiointivalmiudesta, koska suuri osa talousvesivälitteisistä epidemioista on aiheutunut laitoksilla, joilla ei ole ollut säännöllistä talousveden desinfiointia tai valmiutta siihen. Lisäksi muutettaisiin asetuksessa 461/2000 käytetyt vanhat valtion viranomaisten organisaationimikkeet vastaamaan vuonna 2010 toimeenpannun valtion aluehallinnon uudistuksen nimikkeitä. Asetuksen muutamia kohtia tarkennettaisiin vastaamaan paremmin juomavesidirektiiviä ja talousveden valvonnasta annettua viranomaisohjeistusta. Uraani esitetään lisättäväksi talousveden kemiallisiin laatuvaatimusmuuttujiin, ja sen enimmäispitoisuudeksi esitetään Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvoa 30 µg/l. Ennalta varautuminen ja vesivälitteiset epidemiat Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös ) mukaan vesihuollon varautumista kehitetään kohdistamalla käytännön kehittämistoimenpiteitä viestintään, viranomaisyhteistyöhön ja varautumissuunnitteluun. Talousveden laadun turvaamiseksi veden välityksellä aiheutuvien terveyshaittojen syntymistä tulee vähentää ennalta ehkäisevän valvonnan keinoin ja puhtaan talousveden saatavuus turvata vesihuollon ja veden laadun valvonnan avulla. Vaikka valtaosa talousvettä toimittavien laitosten jakamasta talousvedestä täyttää kaikki sille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset, ongelmia ja jopa talousvesivälitteisiä epidemioita esiintyy Suomessa. Pilaantunut talousvesi ja siitä aiheutuvat mahdolliset epidemiat voivat muodostua laajoiksi paikallisiksi ongelmiksi terveydenhuoltojärjestelmälle ja väestön hyvinvoinnille. Vuosien 1998 ja 2011välisenä aikana Suomen talousvettä toimittavilla laitoksilla havaittiin 77 vesiepidemiaa, joissa sairastui lähes ihmistä. Vesiepidemioiden syitä ovat olleet usein rankkasade-, tulva- tai lumien sulamisvesien valuminen vedenottokaivoihin sekä jäteveden pääsy talousvesiverkostoon joko jätevesilinjan putkirikon tai jätevesikaivon tulvimisen seurauksena. Poikkeuksellisten sääolojen ja järjestelmien sisäsyntyisten ongelmien lisäksi vesihuollon vakava häiriintyminen, jonka seurauksena veden terveydellinen laatu heikkenee, voi tapahtua myös esimerkiksi energiahuollon tai tietoliikenteen häiriöiden seurauksena.

2 2 Erityistilannesuunnitelmat Kunnan varautuminen ja jatkuvuudenhallinta edellyttävät, että kaikilla kunnan toimialoilla on laadittu tarvittavat suunnitelmat normaaliolojen häiriötilanteisiin. Varautumisen tarkoituksena on varmistaa kunnan keskeisten tehtävien hoitaminen, kuten laadultaan moitteettoman talousveden jakaminen, häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Terveydensuojelulain 8 :ssä säädetään, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtävänä on laatia kansallisesti suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varauduttava ennakolta erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Aluekohtainen arvio erityistilannesuunnitelmista talousveden laadun turvaamiseksi Valvira pyysi vuonna 2010 aluehallintovirastoilta (AVI) selvitystä siitä, kuinka kattavasti kunnissa oli laadittu erityistilannesuunnitelmia talousvettä toimittavien laitosten veden laadun turvaamiseksi häiriötilanteissa. Valviran selvityspyynnössä pyydettiin kertomaan myös havaituista ongelmista, joiden takia erityistilannesuunnitelmien laatiminen oli viivästynyt ja toimenpiteistä, jotka saattaisivat edistää suunnitelmien laatimista. Valviran kyselyn perusteella 1 AVI:ien näkemys talousvettä toimittavien laitosten erityistilannesuunnitelmien yleisyydestä ja tasosta vastasi hyvin vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissa 2 kuvattua tilannetta. Raportissa on todettu nykytilanteesta: Osa kunnista on tehnyt vesihuoltolaitoksen kanssa TsL 8 :ssä tarkoitetun suunnitelman erityistilanteiden varalta; osa on taas sisältänyt erityistilannesuunnitelman osaksi talousvesiasetuksen 8 :n mukaista valvontatutkimusohjelmaa tai valmiuslain mukaista valmiussuunnitelmaa. Joissain kunnissa erityistilannesuunnittelu on tapahtunut ilman riittävää yhteistyötä vesihuoltolaitoksen kanssa. Käytännössä kaikki kunnat eivät ole varmistaneet riittävän kattavasti yhdyskuntien vesihuoltoa. Varautumissuunnittelun taso sekä valmiudet ja kyky toimia erityistilanteissa vaihtelevat kuntakohtaisesti. Lapin AVI:n hallintoalueella yksittäisille vesilaitoksille ei ollut laadittu erityistilannesuunnitelmia, vaan ne on käsitelty yleisessä muodossa kunnan ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmassa. Pohjois-Suomen hallintoalueella vesilaitosten valmius terveyshaittaa aiheuttavien erityistilanteiden varautumiseen oli AVI:n arvion mukaan suhteellisen heikkoa ja vaatisi tehokasta ohjausta, joskin osassa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä tilanne oli kuitenkin hyvä. Länsi- ja Sisä-Suomen hallintoalueen n. 120 talousvettä toimittavasta laitoksesta, jotka kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksista ja valvon- 1 Valviran selvitys, Dnro 859/ / Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2010:6.

3 3 tatutkimuksista antaman asetuksen (461/2000) soveltamisalaan, tietoja toimitettiin AVI:lle n. 60 laitoksen osalta. Niistä noin 10 laitoksella oli erityistilannesuunnitelma, 10 kunnassa suunnitelmia laadittiin kyselyn hetkellä ja lopuilla 40 laitoksella suunnitelmia ei ollut. Itä-Suomen hallintoalueella oli kahdessa kunnassa käynnistynyt vesilaitosten erityistilannesuunnitelmien laatiminen. Muutoin kunnalliset vesilaitokset sisältyivät kuntien valmiussuunnitelmiin, mutta AVI:n arvion mukaan oli todennäköistä, että niillä ei ollut erillisiä erityistilannesuunnitelmia muutamia suurempia laitoksia lukuun ottamatta. Lounais-Suomen hallintoalueella suurimmalla osaa laitoksista erityistilanteissa toiminnasta, varaveden hankinnasta ja tiedottamisesta erityistilanteissa mainittiin ainakin jotain laitosten valvontatutkimusohjelmissa. Minkäänlaista mainintaa asiasta ei ollut 15 laitoksella 88 vastanneesta. Etelä-Suomen AVI:n hallintoalueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden antamien tietojen mukaan (vastausprosentti 84 %) alueen vettä toimittavista laitoksista vain noin 30 %:lla oli voimassa oleva erityistilannesuunnitelma. AVI:n arvion mukaan luku on kuitenkin todellisuudessa vielä pienempi, arviolta noin 20 %, sillä kaikki valvontayksiköt eivät olleet kertoneet vesiosuuskuntien ja muiden pienten talousvettä toimittavien laitosten lukumäärää, joilla joko tiettävästi tai todennäköisesti ei ole erityistilannesuunnitelmia. Vesihuoltolain muutosesitys (HE 218/2013 vp) Hallitus on antanut esityksen vesihuoltolain muuttamiseksi siten, että voimassa olevan vesihuoltolain (119/2001) 15 :ään lisättäisiin vesihuoltolaitokselle velvollisuus olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Selvilläolovelvollisuus tarkoittaisi, että vesihuoltolaitoksen tulisi olla tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten kannalta keskeisistä tekijöistä. Muutoksilla edistettäisiin vesihuollon riskien ennakointia ja huomioon ottamista laitoksen toiminnassa ja sen suunnittelussa sekä vesihuoltolaitoksen laitteiston pitämistä asianmukaisessa kunnossa. Esimerkiksi käyttämänsä raakaveden riskitekijöitä laitoksen tulisi kartoittaa siinä määrin kuin riskien toteutumisella voisi olla vaikutusta laitoksen toimittaman veden laatuun tai määrään. Vesihuoltolakiin lisättäisiin myös uusi 15 a, jonka nojalla vesihuoltolaitos palvelujensa turvaamiseksi häiriötilanteissa laatisi ja pitäisi ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyisi suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällaisia häiriötilanteita olisivat esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittävät laiterikot, muut vakavat vesihuollon laitteistojen, järjestelmien tai palvelujen häiriöt, teknisten järjestelmien häiriöt sekä vedenhankintaan ja energia- ja tietojärjestelmiin kohdistuvat häiriötilanteet. Häiriöitä voisivat aiheuttaa muun muassa luonnononnettomuudet, äärimmäiset sääolosuhteet, paikalliset tai valtakunnalliset onnettomuudet, ilkivalta ja rikokset. Häiriötilanteella tarkoitettaisiin sekä normaaliolojen että poikkeusolojen häiriötilanteita. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen olisi oltava yhteistyössä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa.

4 4 Suunnitelman laitos laatisi toimintaansa liittyvien riskien arvioinnin perusteella ja toimittaisi sen valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle. Desinfiointivalmius Talousveden mikrobiologisten laatuhäiriöiden osalta Suomessa ongelmaksi on koettu erityisesti sellaiset pienet pohjavesilaitokset, joiden talousvettä ei desinfioida ja joilla ei ole valmiutta veden desinfiointiin. Desinfioimattomaan talousveteen joutuneet taudinaiheuttajat säilyvät infektiivisinä talousvesiverkostossa ja voivat siten aiheuttaa veden käyttäjien sairastumisia. Pohjavedenottamoiden veden desinfioinnin aloittaminen tarpeen vaatiessa olisi tehokas keino pysäyttää alkamassa oleva epidemia, mutta tällä hetkellä kaikilla talousvettä toimittavilla laitoksilla ei ole siihen valmiutta. Maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuollon erityistilannetyöryhmä 3 esitti yhtenä vesihuollon erityistilanteita ehkäisevänä toimenpiteenä, että terveydensuojelulakiin ja sen nojalla annettaviin talousveden laatua koskeviin säännöksiin lisättäisiin vesihuoltolaitoksen velvollisuus varautua desinfioinnin nopeaan toteuttamiseen. Uraani Suomen maapohjavedet ovat tyypillisesti pehmeitä, hiilidioksidipitoisia ja usein myös happamia. Kalliopohjavedet ovat tyypillisesti emäksisiä ja bikarbonaattipitoisia. Molempien pohjavesityyppien ominaisuudet edistävät uraanin liukoisuutta veteen. Suurina määrinä nautittuna uraanin tiedetään vahingoittavan munuaisia kemiallisen myrkyllisyytensä vuoksi. Nykyisen tietämyksen mukaan akuutti munuaisvaurio aiheutuu, kun kerralla nautittu uraanin määrä on mg henkilön painokiloa kohti. Tämä perustuu eläinkokeissa ja uraaniteollisuudessa saatuihin altistuksiin. Vedenkäyttäjiä on tutkittu melko vähän. Merkittävin uraanialtistuminen Suomessa aiheutuu juomaveden, erityisesti porakaivoveden kautta. Lisäksi uraania saadaan elimistöön hengityksen ja ruuan välityksellä. Otantatutkimuksen mukaan WHO:n ohjearvon 30 µg/l ylittää 13 % Suomen porakaivoista. Ohjearvo perustuu uraanin kemialliseen toksisuuteen. Juomaveden uraanista aiheutuva efektiivinen säteilyannos on porakaivovedenkäyttäjille n. 10 µsv/vuosi, maaperäkaivojen ja lähteiden veden käyttäjille 0,7 µsv/vuosi ja julkisen veden käyttäjille 0,4 µsv/vuosi (pohjavesi) ja 0,09 µsv/vuosi (pintavesi). Keskimäärin suomalainen aikuinen saa uraania juomavedestä 2,5 µg/vrk. Uraanialtistumista porakaivoveden käyttäjillä on tutkittu eteläsuomalaisten keskuudessa. Tutkimusten mukaan vakavia terveysvaikutuksia ei ole havaittu porakaivoveden käyttäjillä huolimatta pitkäaikaisesta altistumisesta verrattain korkeillekin uraanipitoisuuksille. Uraanialtistuminen saattaa heikentää munuaisten toimintaa, ja 3 Vesihuollon erityistilannetyöryhmän loppuraportti. Ehdotukset toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Työryhmämuistio MMM 2005:7.

5 5 se on yhteydessä myös verenpaineen nousuun. Suomessa tehtyjen tutkimusten perusteella uraani ei kuitenkaan aiheuta soluvaurioita munuaisissa, eikä porakaivoveden uraanille altistumisella ja syöpäriskillä ole havaittu yhteyttä. Valmistelu Asetus on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Säteilyturvakeskus, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto, Suomen vesilaitosyhdistys ry., Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry., Suomen Kuntaliitto ry., Elintarviketeollisuusliitto ry., Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry., Eläinlääkärihygieenikkoyhdistys ry., Turun vesilaitos, Hyvinkään Vesi, Tuusulan seudun vesilaitos, Keuruun Vesi liikelaitos, Nurmijärven Vesi, Kuopion kaupunki (ympäristöterveydenhuolto) ja Jyväskylän kaupunki (ympäristöterveysosasto). Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon antoi Oulun Seudun ympäristötoimen liikelaitos. Lähtökohtaisesti lausunnonantajat kannattivat ehdotusta, ja pitävät sitä tarkoituksenmukaisena. Lausunnoissa esitetyt huomautukset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon ehdotusta viimeisteltäessä. Asetusmuutosehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Asetuksen tarkoitus 2 Soveltamisala Pykälässä tarkennettaisiin asetuksen sisältö lisäämällä voimassa olevaan asetukseen talousveden desinfiointi ja säännöllinen valvonta terveydensuojelulain (763/1994) 21 :n asetuksenantovaltuuden nojalla sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisältö ja laatiminen terveydensuojelulain 8 :n asetuksenantovaltuuden nojalla. Momentin 1 kohtaan 1 lisättäisiin toimitettavan veden lisäksi veden käyttäminen vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Voimassa olevassa asetuksessa säädetään ainoastaan toimitettavasta vedestä, mikä on jättänyt tulkinnanvaraa sille, tulisiko asetusta soveltaa sellaisiin yhteisöihin, jotka eivät ole organisoituneet esimerkiksi vesihuoltolaitokseksi tai vesiosuuskunnaksi. Muutos yhdessä 3 :n 1 momentin 4-kohdan mukaisella määritelmällä varmistaa sen, että kaikki em. kokokriteerit täyttävät yhteisöt organisoitumistavasta riippumatta tulkittaisiin asetuksen soveltamisalaan kuuluviksi talousvettä toimittaviksi laitoksiksi. Lisäys täsmentäisi asetuksen soveltamisalaa juomavesidirektiiviä paremmin vastaavaksi. Juomavesidi-

6 6 3 Määritelmät rektiivin 2 ja 3 artiklan mukaan direktiiviä sovelletaan kaikkeen ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle voidaan kuitenkin jättää vedet, joita otetaan yksittäisestä alle 10 kuutiometriä päivässä tuottavasta vesilähteestä tai alle 50 henkilön tarpeisiin. Lisäksi täsmennettäisiin, että asetuksessa käytetyllä veden toimittamisella ja siihen liittyvillä vähimmäisnäytemäärillä ja muilla velvoitteilla tarkoitetaan talousveden toimitusta vedenjakelualueelle, eikä yhden hallinnollisen yksikön, talousvettä toimittavan laitoksen, kaikkea eri vedenjakelualueilleen toimittamaa talousveden määrää. Tämä ei käy riittävän hyvin esille voimassa olevasta asetuksesta, jossa vedenjakelualue mainitaan vain liitteen II taulukossa 2. Vedenjakelualue määriteltäisiin 3 :n kohdassa 4. Kohdalla 2 (uusi) täsmennettäisiin, että pulloissa, säiliöissä ja tankeissa toimitettava vesi kuuluisi asetuksen soveltamisalaan toimitusmäärästä riippumatta. Voimassa oleva asetus voidaan nykymuodossaan tulkita niin, että vähemmän kuin 10 kuutiometriä päivässä pulloissa, säiliöissä ja tankeissa toimitettava vesi ei kuuluisi asetuksen soveltamisalaan. Kohdassa 3 (ent. kohta 2) muutettaisiin termi elintarvikealan yritys termiksi elintarvikehuoneisto. Tällä yhtenäistettäisiin talousvesi- ja elintarvikelainsäädännössä käytettyjä määritelmiä. Elintarvikelainsäädännössä ei tunneta määritelmää elintarvikealan yritys, vaan elintarvikehuoneisto määritellään elintarvikelain (23/2006) 6 :n 18-kohdassa. Käytännössä näillä tarkoitetaan samaa, mutta elintarvikehuoneistotermiä ei ole voitu käyttää juomavesidirektiivissä eikä voimassa olevassa asetuksessa, koska elintarvikkeisiin liittyvä säädäntö on annettu talousvesilainsäädäntöä myöhemmin. Kohdassa 4 (ent. kohta 3) yhtenäistettäisiin asetuksessa käytettävää termistöä korvaamalla talousveden jakaminen talousveden käyttämisellä ja toimittamisella. Vedenkäyttölaitteet Kohdassa 2 tarkennettaisiin määritelmää siten, että vedenkäyttölaitteilla tarkoitettaisiin myös kaikkia sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa. Tällaisia laitteita voi olla sekä kotitalouksissa että elintarvikehuoneistoissa. Kiinteistön omat laitteet Kohtaan 3 lisättäisiin, että kiinteistön omat laitteet kattaisi myös kiinteistön omaan talousveden hankintaan käyttämät laitteet vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka. Kiinteistöllä tarkoitetaan sekä kotitalouksia että elintarvikehuoneistoja. Vedenjakelualaue Kohdassa 4 määriteltäisiin, että vedenjakelualueella tarkoitettaisiin sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta, jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista) ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos.

7 7 Vedenjakelualueen määritelmä olisi tiukempi kuin juomavesidirektiivin liitteessä II esitetty vedenjakelualueen määritelmä. Asetuksen mukaiseen vedenjakelualueen määritelmään lisättäisiin edellytys, että vedenjakelualue tulisi olla yhden talousvettä toimittavan laitoksen vastuulla. Tämän vuoksi esimerkiksi ns. tukkulaitoksen 4, joka toimittaa vettä usealle eri talousvettä toimittavalle laitokselle, kaikkien asiakaslaitosten tulisi määritellä itse omat vedenjakelualueensa, jolle toimitettavasta talousvedestä ne olisivat vastuussa. Juomavesidirektiivi on kuitenkin ns. minimidirektiivi, joka ei estä asettamasta kansallisesti direktiiviä tiukempia vaatimuksia, joten direktiivissä esitetystä määritelmästä voitaisiin poiketa kansallisesti. Vedenjakelualue-termin määritteleminen selkeyttäisi voimassa olevaa asetusta, jossa termiä talousvettä toimittava laitos käytetään ajoittain tarkoittamaan vedenjakelualuetta, ajoittain teknistä laitosyksikköä, jonka veden laatua valvotaan, ja ajoittain hallinnollista yksikköä, oikeushenkilöä, jolle asetuksessa on asetettu vastuita ja velvoitteita. Hallinnollisesta yksiköstä käytetään voimassa olevassa asetuksessa lisäksi termiä talousveden toimittaja (14, 16 ). Termiä talousveden toimittaja ei enää käytettäisi muutoksen jälkeen, vaan se korvattaisiin systemaattisesti talousvettä toimittavalla laitoksella. Muutos ei olisi ristiriidassa terveydensuojelulain 16 :ssä esitetyn talousvettä toimittavan laitoksen määritelmän kanssa, vaan selkeyttäisi sitä. Talousvettä toimittava laitos lisättiin terveydensuojelulakiin lailla 441/2000 terveydensuojelulain muuttamisesta. Lain perusteluissa (HE 18/2000 vp) todetaan, että tuohon aikaan oli parhaillaan valmisteilla hallituksen esitys yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain (982/1977) muuttamisesta, jossa määriteltäisiin vesi[huolto]laitos. Laki 982/1977 korvattiin vesihuoltolailla (119/2001), jossa määriteltiin vesihuoltolaitos. Koska asetus on annettu ennen vesihuoltolain antamista, asetuksessa ei siten ole voitu käyttää käsitettä vesihuoltolaitos, mistä on aiheutunut epäselvyyksiä. Määritelmien epätarkkuus on ollut omiaan aiheuttamaan lukuisia epäselvyyksiä siitä, miten terveydensuojelulain 16 :ssä määritelty talousvettä toimittava laitos tulisi asetuksessa tulkita. 5 Ehdotettujen muutosten myötä jatkossa talousvettä toimittava laitos olisi selkeästi se hallinnollinen yksikkö, jolle vastuut ja velvoitteet kohdistettaisiin, ja valvottava kohde olisi tekninen yksikkö, joka koostuu yhdestä tai useammasta vedenottamosta vedenkäsittelylaitteineen sekä vedenjakelualueen vesijohtoverkostosta. Jatkossa asetuksessa tarkoitettaisiin siten talousvettä toimittavalla laitoksella joko (A) vesihuoltolaitosta, joka toimittaa talousvettä tai (B) muuta talousvettä toimittavaa laitosta. A-kohdan mukaisella talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitettaisiin vesihuoltolain (3, kohta 3 ja HE 85/2000 vp) mukaisen vesihuoltolaitoksen määritelmän mukaisesti omistuspohjasta riippumatta laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolain perusteluissa esitetyn mukaan viittaus yhdyskunnan vesihuollosta huolehtimiseen rajaa [vesihuoltolain] soveltamisalan ulkopuolelle laitokset, jotka huolehtivat vain yksittäisen tai muutaman kiinteistön vesihuollosta. Tällaiset laitokset olisivat B-kohdan mukaisia muita talousvettä toimittavia laitoksia. Tulkinnan selkeyttäminen olisi ajankohtaista ja tärkeää senkin takia, että hallitus on 4 Tässä asetuksessa ns. tukkuvesilaitoksesta käytetään termiä talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos. Vastaavaa vesihuoltolaitokselle vettä toimittava käytetään vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :ssä ja vesihuoltolain (119/2001) muuttamisesta Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä (218/2013 vp). 5 TSL 16 : Talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitetaan laitosta, joka toimittaa vesijohtovettä tai pulloissa tai säiliöissä myytävää vettä talousvetenä käytettäväksi.

8 8 antanut esityksen vesihuoltolain muuttamisesta (HE 218/2013 vp), jossa vesihuoltolaitoksen määritelmä rajattaisiin koskemaan vain niitä vesihuoltolaitoksia, jotka huolehtivat yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Esitetty vesihuoltolain muutos tulisi lisäämään kohdan B mukaisten talousvettä toimittavien laitosten määrää. Talousveden saastuminen Kohdassa 5 määriteltäisiin, että talousveden saastumisella tarkoitettaisiin talousveden laadun muuttumista sellaiseksi, että siitä voisi aiheutua terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa. Terveyshaitta voisi aiheutua talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumisen takia. Häiriötilanne Häiriötilanne määritellään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Valtioneuvoston periaatepäätös ) uhkaksi tai tapahtumaksi, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Kohdassa 6 esitettäisiin yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetty määritelmä talousveden saastumistilanteeseen sovellettuna siten, että häiriötilanteella tarkoitettaisiin tässä asetuksessa yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Häiriötilanteilla tarkoitettaisiin terveydensuojelulain 8 :ssä tarkoitettuja erityistilanteita, sillä ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta häiriötilannetta vastaava tilanne oli määritelty erityistilanteeksi 6. Erityistilannesuunnitelma Kohdassa 7 määriteltäisiin erityistilannesuunnitelma tarkoittamaan terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua ohjeistusta talousveteen liittyvien häiriötilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Terveydensuojelulain mukaan varautuminen on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen, muiden viranomaisten ja laitosten yhteistyönä. Muita viranomaisia, jotka tulisivat kyseeseen erityistilanneohjeistusta laadittaessa, olisivat esimerkiksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoituksesta vastaava, alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä alueellinen pelastuslaitos. Laitoksilla tarkoitettaisiin etenkin talousvettä toimittavaa laitosta ja sille vettä toimittavaa laitosta (ns. tukkuvesilaitos tai toinen talousvettä toimittava laitos). Muita asianosaisia laitoksia olisivat sellaiset, joiden toiminta voi vaikuttaa talousveden laatuun (esimerkiksi jäteveden puhdistuslaitokset, teollisuuslaitokset ja muut ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvolliset) tai joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys (esimerkiksi suuret elintarvikkeiden tuotantolaitokset ja sairaalat). 6 TEPA - Sanastokeskus TSK:n termipankki, Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto (TSK 39, 2009): erityistilanne, yllättävä tai äkillinen tilanne, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää.

9 9 6 Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely Momenteissa 1, 3, 4 ja 6 muutettaisiin vanhat valtion viranomaisten organisaationimikkeet vastaamaan nykyisiä valtion aluehallinnon nimikkeitä. Lääninhallitus muutettaisiin aluehallintovirastoksi ja alueellinen ympäristökeskus muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Momenttia 2 tarkennettaisiin siten, että poikkeuksen hakijana käytettäisiin talousveden toimittajan sijasta talousvettä toimittavaa laitosta. Kohdissa 5, 6 ja 7 tarkennettaisiin, että poikkeus olisi vedenjakelualuekohtainen. Kohdassa 8 elintarvikealan yritys muutettaisiin elintarvikehuoneistoksi, joka on elintarvikelaissa käytetty termi. Momenttiin 3 lisättäisiin edellytys, että aluehallintoviraston olisi pyydettävä lausunto poikkeuksesta elintarvikelaissa säädetyltä valvontaviranomaiselta, jos veden toimituksen piirissä on elintarvikehuoneistoja, joille veden laadulla on olennaista merkitystä. Tällaisia elintarvikehuoneistoja olisivat esimerkiksi suuret elintarvikkeiden tuotantolaitokset. Momentin 4 nojalla myönnetty poikkeus tulisi toimittaa tiedoksi myös elintarvikevalvontaviranomaiselle, jos siltä on pyydetty lausuntoa. Momentissa 5 tarkennettaisiin, että veden toimituksen määrällä tarkoitetaan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan veden määrää, eikä koko talousvettä toimittavan laitoksen kokoa. Momentissa 6 tarkennettaisiin, että kolmas poikkeus talousvettä toimittavalle laitokselle voitaisiin myöntää vain erittäin painavista syistä. Esitetyt sanamuoto vastaisivat voimassa olevaa paremmin juomavesidirektiivin 7 artiklan 9 kohtia 2 ja 6. Momentissa 6 säädettäisiin myös kolmannen poikkeuksen hakemisen määräajasta siten, että hakemus kolmannesta poikkeuksesta olisi toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä. Kuuden kuukauden määräaika olisi tarpeellinen hakemuksen käsittelyn kannalta, koska juomavesidirektiivin artiklan 9 kohdan 2 mukaan Euroopan komission käsittelyaika asialle on 3 kk. 7 Talousveden laadun säännöllinen valvonta Momentissa 1 selvennettäisiin, että asetuksen liitteessä II esitetyt näytemäärät ovat vedenjakelualuekohtaiset. Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta varmistua siitä, että näytteenottaja tuntee talousvesinäytteiden ottoon liittyvät yleiset periaatteet. Säädös olisi yhdenmukainen terveydensuojelulain nojalla annetun uima-allasvesiasetuksen 8 5 :n ja uimavesiasetuksen 9 5 :n kanssa. Säännös olisi tarpeellinen, koska kuntien ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan resurssivajeen vuoksi näytteenottoa on siirretty entistä enemmän ulkopuolisille tahoille. Näytteenottajan pätevyyden varmistamiseksi kävisi esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla osoitettu pätevyys talous- ja uimavesien tai vesi- ja vesis- 7 Neuvoston direktiivi 98/83/EY ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta. 8 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 315/2002 uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 9 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

10 10 tönäytteiden erikoistumisalalla. Henkilösertifiointia ei kuitenkaan edellytettäisi, vaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voisi varmistaa muillakin tarkoituksenmukaisiksi katsomillaan tavoilla, että näytteenottajalla on riittävä pätevyys. Perusteet, joilla kunnan terveydensuojeluviranomainen on todennut näytteenottajan pätevyyden, tulee kirjata terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan, joka terveydensuojelulain 6 :n 2 momentin 3-kohdan nojalla sisältää tiedot kunnan toimesta tapahtuvasta näytteenotosta ja näytteiden tutkimisesta. 8 Valvontatutkimusohjelma Momenttiin 1 lisättäisiin, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi tehdä valvontatutkimusohjelma talousvettä toimittavan laitoksen lisäksi yhdessä laitokselle vettä toimittavan laitoksen kanssa. Suomessa on yleistä, että ns. tukkuvesilaitos tai toinen talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä toiselle laitokselle. Joillakin tukkulaitoksilla ei ole ollenkaan omia veden kuluttaja-asiakkaita, vaan ne toimittavat kaiken vetensä muille talousvettä toimittaville laitoksille. Tällaisia tukkulaitoksia ei siten voi pitää terveydensuojelulain 16 :n tarkoittamina talousvettä toimittavina laitoksina, mutta tärkeänä toimijana talousveden turvallisuuden varmistamisessa ne otettaisiin valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa huomioon talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittavina. Vastaavaa termiä vesihuoltolaitokselle vettä toimittava on käytetty vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :ssä, jossa määritellään aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet, sekä hallituksen esityksessä (HE 218/2013 vp) vesihuoltolain (119/2001) muuttamiseksi. Lisäys olisi tarpeellinen, koska osa tämän asetuksen 7 :ssä säädetyistä talousveden säännöllisen valvonnan muuttujista voidaan määrittää vedenottamolta lähtevästä tai vesijohtoverkostoon johdetusta vedestä ja osa 10 :ssä säädetystä käyttötarkkailusta tehdään vettä toimittavan toimesta. Valvontatutkimusohjelmaan kirjattaisiin siten, kenen vastuulla mitkäkin tutkimukset olisivat. Tämä helpottaisi valvontaa ja valvonnasta terveydensuojelulain 50 :n nojalla perittävien kustannusten kohdentamista. Momentissa 1 tarkennettaisiin, että valvontatutkimusohjelma tulee tehdä sellaisille laitoksille, jotka kokonaisuudessaan toimittavat talousvettä vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Tällaisen talousvettä toimittavan laitoksen niitä vedenjakelualueita, joille vettä toimitetaan vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin valvotaan tämän asetuksen mukaisesti. Jos talousvettä toimittavalla laitoksella on vedenjakelualueita, joille vettä toimitetaan tätä vähemmän, näitä vedenjakelualueita puolestaan valvontaan sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen (401/2001) mukaisesti. Momentissa 1 myös tarkennettaisiin, mitä valvontatutkimusohjelmaan sisällytettävillä paikallisista olosuhteista aiheutuvilla erityisvalvonnan tarpeilla tarkoitettaisiin. Momentissa viitattaisiin 11 b :ssä säädettäväksi esitettävään luetteloon häiriötilanteista, koska paikalliset olot tulevat erityisesti otettua huomioon 11b :n mukaista luetteloa laadittaessa ja koska häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi olisi tärkeää, että erityistilannesuunnitelmassa luetteloidut vaarat otettaisiin huomioon talousveden säännöllisessä valvonnassa. Tällä tarkoitettaisiin voimassa olevan asetuksen 1 momentissa säädettyä velvoitetta sisällyttää valvontatutkimuksiin muitakin muuttujia kuin asetuksen liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 sekä liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 esi-

11 11 tettyjä muuttujia, taikka valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien osalta, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan useampi vedenjakelualue voitaisiin sisällyttää yhteiseen valvontatutkimusohjelmaan, jos se olisi valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Yhteiseen valvontatutkimusohjelmaan voitaisiin siten sisällyttää esimerkiksi yhden talousvettä toimittavan laitoksen eri vedenjakelualueet taikka talousvettä toimittavat laitokset, joille sama tukkuvesiyhtiö toimittaa vettä, joille toinen talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joilla on yhteinen vedenottamo, raakaveden muodostumisalue tai yhteisiä verkosto-osia. Tällaisissa tapauksissa olisi kunnan terveydensuojeluviranomaisen kuitenkin erityisesti varmistettava, että vedenjakelualueiden näytteenottomäärät, erityisvalvonta ja käyttötarkkailu olisi eritelty selvästi. Momentissa 3 tarkennettaisiin voimassa olevaa asetusta siten, että valvontatutkimusohjelmaan sisältyvät tiedot olisi pidettävä ajan tasalla. Ehdotettu 4 momentti korvaisi voimassa olevan asetuksen 2 momentin. Aluehallintovirasto lisättäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi tahoksi, jolta kunnan terveydensuojeluviranomaisen olisi tarvittaessa pyydettävä lausunto valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Voimassa olevassa asetuksessa ei mainita aluehallintovirastoa lausunnonantajatahona, mutta käytännössä lausuntoa on niiltä pyydetty. Aluehallintoviraston lausunnonanto-oikeuden lisääminen olisi tarpeellinen valvontatutkimusohjelmien laatimiseen liittyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti. Asetusehdotuksesta annetuissa lausunnoissa todettiin hyväksi havaituksi tavaksi, että lausunnon on antanut aluehallintoviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteinen talousveden laadun valvontaa seuraava talousvesiryhmä. Lausunto pyydettäisiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen harkinnan mukaan tarvittaessa. Käytännössä lausunto olisi hyvä pyytää aina, kun valvontatutkimusohjelma tehdään ensimmäistä kertaa tai siihen tehdään suuria muutoksia. Lausuntoa ei tarvitsisi kuitenkaan pyytää esimerkiksi silloin, kun kunnan terveydensuojeluviranomainen katsoisi sen tarpeettomaksi tarkistuksesta johtuvien vähäisten muutosten vuoksi. 9 Määritykset ja näytteenottotiheys Pykälän otsikko valvontatutkimusohjelman sisältö muutettaisiin määrityksiksi ja näytteenottotiheydeksi, joka kuvaisi pykälän sisältöä tarkemmin. Voimassa oleva 2 momentti antaa mahdollisuuden vähentää tietyin edellytyksin liitteen II taulukossa 2 säädettyjä vähimmäisnäytemääriä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että veden mikrobiologista saastumista tai likaantumista osoittavien muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteenottotiheyttä ei kuitenkaan voisi vähentää. Mikrobiologiset muuttujat ovat talousveden turvallisuuden kannalta tärkeimmät muuttujat, jotka osoittavat akuuttia talousveden välityksellä leviävän epidemian mahdollisuutta ja joiden raja-arvojen ylittyminen vaatii nopeita toimia veden terveydellisen laadun takaamiseksi. Näytteiden vähentämismah-

12 12 10 Käyttötarkkailu dollisuutta ei siten ole tarkoituksenmukaista ulottaa niihin. Clostridium perfringens -bakteeri on kuitenkin osoittautunut suhteellisen huonoksi talousveden mikrobiologista likaantumista osoittavaksi muuttujaksi, joten sen osalta näytteiden vähentämismahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista säilyttää. Voimassa olevan 2 momentin viimeinen virke muutettaisiin siten, että nykyistä selkeämmin säädettäisiin siitä, että näytteiden määrän vähentäminen ja perustelut vähentämiselle olisi esitettävä valvontatutkimusohjelmassa. Nykyinen käytäntö on osoittanut, että näytteiden vähentämisen perusteluita ei aina ole kirjattu valvontatutkimusohjelmaan. Selvennys vähentämisen perusteiden kirjaamiseen selkeyttäisi kunnan terveydensuojeluviranomaisen valvontatyötä ja olisi tärkeä juomavesidirektiiviin liittyvän komissiolle raportoinnin kannalta. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle kolmen vuoden välein kertomus talousveden laadusta, ja kertomuksessa on raportoitava näytteenoton puutteet. Aluehallintovirastot tarkastavat vuosittain talousvettä toimittavien laitosten näytteenoton riittävyyden, ja siten selkeä kirjaaminen valvontatutkimusohjelmaan näytteiden määrän vähentämisestä ja niiden perusteista helpottaisi aluehallintovirastojen työtä. Momentissa 1 tarkennettaisiin, että omavalvontaan liittyvällä veden tarkkailulla tarkoitettaisiin talousvettä toimittavia laitoksia, jotka ovat samalla myös elintarvikelain (23/2006) mukaisia elintarvikealan toimijoita, ja joille on elintarvikelain 20 :ssä säädetty velvoite omavalvontaan. Muotoilu selkeyttäisi sitä, että pykälässä ei voimassa olevankaan asetuksen muotoilulla ole tarkoitettu sitä, että talousvettä toimittavan laitoksen olisi sisällytettävä omaan valvontatutkimusohjelmaansa asiakkainaan olevien elintarvikealan toimijoiden veden omavalvontaan liittyvä veden tarkkailu. Momentin 1 viimeinen virke korvattaisiin uudella 2 momentilla. Nykyistä tarkemmin säädettäisiin, mitä seikkoja laitoksen käyttötarkkailussa tulisi ottaa huomioon veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi, talousveden saastumisen ehkäisemiseksi ja 11 a ja 11 b :issä tarkoitettujen häiriötilanteiden ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. Tällaisia seikkoja olisivat laitoksen toimintaympäristön sekä raakaveden määrän ja laadun sekä laitoksen laitteiston kunnon seuranta. Muotoilu yhtenäistäisi asetusta ja vesihuoltolakia, koska hallituksen esityksessä (218/2013 vp) vesihuoltolain muuttamiseksi esitetään säädettäväksi vesihuoltolain 15 :ssä, että vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Erityisesti viitattaisiin asetuksen muutosehdotuksen 11a ja 11 b :issä esitettyyn erityistilannesuunnitelmaan, koska kuten tämän muistion 8 :n perusteluissa on esitetty, laitoksen ja vedenjakelualueiden ominaispiirteet sekä paikalliset olot tulevat nimenomaan huomioitua 11b :n 1-kohdan mukaista häiriötilanneluetteloa laadittaessa. Häiriötilanteiden estämiseksi olisi tärkeää, että tunnistettujen, laitoksen kannalta mahdollisten, vaarojen riskit arvioitaisiin ja otettaisiin huomioon laitoksen käyttötarkkailussa. Riskeistä selvilläoloa korostetaan myös esitetyssä vesihuoltolain 15 :ssä.

13 13 Käyttötarkkailuun liittyvät asiakirjat pitäisi dokumentoida riittävässä laajuudessa, jotta ne olisi esitettävissä esimerkiksi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle terveydensuojelulain 6 :ssä säädettyyn kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvän valvontakohteiden säännöllisen tarkastuksen helpottamiseksi. 11 Talousveden saastuminen Pykälän otsikko muutettaisiin. Pykälään esitetään uutta 1 momenttia, jonka mukaan talousvettä toimittavalla laitoksella tulisi olla valmius ja riittävä osaaminen veden desinfiointiin. Desinfiointi tulisi pystyä aloittamaan kuuden tunnin kuluttua siitä, kun talousvettä toimittavan laitoksen tietoon tulee epäily veden mikrobiologisesta saastumisesta. Saastumisepäily saattaa syntyä esimerkiksi, jos valvontatutkimuksissa tai laitoksen käyttötarkkailussa havaitaan Escherichia coli-bakteereita, Clostridium perfingensbakteeria, suolistoperäisiä enterokokkeja tai koliformisia bakteereita talousvedessä tai laitoksen raakavedessä. Saastumistapauksissakaan näitä indikaattoribakteereita ei aina havaita tutkittavista näytteistä, jolloin epäily saastumisesta voi syntyä myös heterotrofisten bakteerien pesäkemäärän yllättävästä noususta tavanomaista korkeammalle tasolle. Myös putkirikot sekä veden otto- ja käsittelylaitteiden toimintahäiriöt voivat aiheuttaa epäilyn veden mikrobiologisen saastumisen mahdollisuudesta. Mikrobiologisen saastumisen epäily pitäisi herätä aina myös, jos veden käyttäjiltä saadaan ilmoituksia veden laadun heikkenemisestä tai jos terveyskeskus ilmoittaa tavanomaista suuremmasta vatsatautipotilaiden määrästä vedenjakelualueella. Mikrobiologisen saastumisen mahdollisuus pitäisi ottaa myös huomioon silloin, kun veden fysikaalis-kemiallisissa ominaisuuksissa kuten hajussa, maussa, värissä, sameudessa, sähkönjohtavuudessa tai hapettuvuudessa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Pykälässä tarkennettaisiin, että jo saastumisepäily on sellainen terveydensuojelulain 20 a :n mukainen epäily epidemian mahdollisuudesta, että siitä tulee ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle välittömästi. Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä joko talousvettä toimittava laitos itse tai terveydensuojelulain 20 :n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden desinfioitavaksi. Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava viranhaltija voi antaa desinfiointia koskevan määräyksen terveydensuojelulain 51 :n nojalla. Jos desinfioinnin aloittamispäätöksen tekee talousvettä toimittava laitos, siitä olisi ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle välittömästi. Vesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseksi kaikilla talousvettä toimittavilla laitoksilla tulisi olla käytettävissä desinfiointilaitteisto tai vähintään valmius desinfioinnin toteuttamiseen häiriötilanteissa. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että jokaisen laitoksen olisi itse hankittava desinfiointilaitteisto ja aloitettava pysyvä desinfiointi, vaan että laitoksilla olisi tarvittava tietotaito, kemikaalien syöttöyhteydet sekä etukäteissuunnitelma siitä, mistä tarvittavan desinfiointivälineistön saa käyttöönsä ja että desinfioinnin suorittamista olisi harjoiteltu riittävästi. Desinfiointilaitteistoa ei siten tarvitsisi hankkia itse, jos sellaisen voisi riittävän nopeasti lainata esimerkiksi naapurilaitokselta. Vesihuoltolaitoksen tulisi esimerkiksi jo ennakolta kuvata vesihuoltolakiin ehdotetussa (HE 218/2013 vp) 15 a :ssä tarkoitetussa suunnitelmassa häiriötilanteisiin varautumisesta mitä desinfiointimenetelmää käytetään, mitä laitteistoja ja mahdollisia kemikaaleja tarvitaan, mistä ne hankitaan ja mikä on näiden kemikaalien

14 14 oikea annostus. Muiden talousvettä toimittavien laitosten kuin vesihuoltolaitosten (kts. 3 :n perustelut, kohta 4) osalta desinfiointiohjeistus voitaisiin laatia tässä asetusmuutoksessa esitettävän erityistilannesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Desinfiointivalmius voitaisiin toteuttaa käytännössä esimerkiksi talousvettä toimittavien laitosten alueellisena yhteistyönä. Riittävän osaamisen hankkimiseksi laitokset voisivat myös esimerkiksi järjestää yhteisiä harjoituksia ja sopia jo ennakolta yhteistyöstä henkilöresurssien osalta häiriötilanteiden varalta. Yhteisten desinfiointilaitteistojen käyttöä suunniteltaessa olisi kuitenkin otettava huomioon, että joissain tilanteissa, kuten esimerkiksi laajaa aluetta koskevassa tulvassa, yhteisten laitteiden kapasiteetti ei ehkä riitä tai laitteiden saaminen lainaksi voi estyä. 11 a Erityistilannesuunnitelma Asetukseen esitetään lisättäväksi uusi 11a erityistilannesuunnitelman laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä Suunnitelma olisi osa terveydensuojelulain 8 :n 3 momentissa tarkoitettua kunnan ympäristöterveydenhuollon varautumista, ja se olisi sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Asetuksessa korostettaisiin erityisesti sitä, että olisi tärkeä varmistaa, että kaikilla toimijoilla on yhdenmukaiset käsitykset siitä, kuka vastaa mistäkin toimista häiriötilanteissa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen laatisi ja pitäisi ajan tasalla erityistilannesuunnitelman talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen olisi oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. Esimerkkejä muista tässä asetuksessa tarkoitetuista asianosaisista laitoksista ja viranomaisista on esitetty tämän muistion 3 :ää käsittelevässä kohdassa. Tämän lisäksi tulisi ottaa huomioon, että jos vedenjakelualue ulottuu eri ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toimialueille, tarvittaisiin valvontayksiköiden välistä yhteistyötä. Aluehallintovirastolle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi suunnitelmaa laadittaessa, koska terveydensuojelulain 52 :n nojalla aluehallintovirasto voi toimialueellaan antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi, milloin terveyshaitta ulottuu laajalle alueelle tai on erityisen merkityksellinen. Muutosehdotuksesta annetussa lausuntopalautteessa tuotiin esiin, että myös asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi suunnitelmaa laadittaessa, jotta pohjaveden kokonaiskäyttöä valvova viranomainen voisi tarvittaessa vaikuttaa häiriötilanteisiin varautumiseen. Tästä säädettäisiin momentissa 3, joskin on huomattava, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myös terveydensuojelulain 8 :ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu muu viranomainen, jonka kanssa yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi erityistilannesuunnitelma laatia.

15 15 11 b Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen Asetuksessa esitettäisiin erityistilannesuunnitelman vähimmäissisältö. Kunnan suunnitelmaan sisällytettäväksi edellytettäisiin luettelo sellaisista häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa kunnan terveydensuojeluviranomaisen valvontavastuulla olevilla vedenjakelualueilla. Luettelo pitäisi olla laadittu riskinarvioinnin perusteella. Säännöksellä tarkoitettaisiin sitä, että todelliset, paikallisista olosuhteista johtuvat häiriötilanteet talousveden saastumisen varalle tulisi ottaa huomioon ja että suunnitelman sisällön pitäisi olla mahdollisimman käytännönläheinen. Siten ei esimerkiksi olisi riittävää, että mahdollisia talousveden vaaratekijöitä kuvattaisiin vain yleisellä tasolla. Käytännössä kunnan terveydensuojeluviranomainen saisi erityistilannesuunnitelmaan sisällytettävän luettelon tiedot vesihuoltolaitoksilta, joiden olisi vesihuoltolain muutosehdotuksen (HE 218/2013 vp) 15 :n nojalla oltava selvillä käyttämiensä raakavesien määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojensa kunnosta, ja joiden tulisi 15 a :n nojalla laatia ja toimittaa kunnan valvontaviranomaisille suunnitelma palvelujensa turvaamisesta häiriötilanteiden varalta. Vesihuoltolain muutosehdotuksen mukaan tällaisia häiriötilanteita olisivat esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittävät laiterikot, muut vakavat vesihuollon laitteistojen, järjestelmien tai palvelujen häiriöt, teknisten järjestelmien häiriöt sekä vedenhankintaan ja energia- ja tietojärjestelmiin kohdistuvat häiriötilanteet. Häiriöitä voisivat aiheuttaa muun muassa luonnononnettomuudet, äärimmäiset sääolosuhteet, paikalliset tai valtakunnalliset onnettomuudet, ilkivalta ja rikokset. Häiriötilanteella tarkoitettaisiin sekä normaaliolojen että poikkeusolojen häiriötilanteita. Näistä kunnan terveydensuojeluviranomaisen suunnitelmaan sisällytettäisiin ne häiriötilanteet, joista voisi aiheutua talousveden saastumista. Riskinarvioinnissa ja riskien priorisoinnissa voitaisiin käyttää esimerkiksi kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman (WSP) 10 yhteydessä kehitettäviä riskinhallintatyökaluja. Erityistilannesuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös jatkuvasti ajan tasalla olevat yhteystiedot häiriötilanteissa toimivista tahoista ja henkilöistä sekä häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako niistä eri tahojen ja henkilöiden kesken. Lisäksi edellytettäisiin tietoja viestinnästä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen sekä säännöllisestä häiriötilanteissa toimimisen harjoittelusta. Esitetty erityistilannesuunnitelman vähimmäisvaatimus olisi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten mukainen. Strategian mukaan vesihuollon varautumista kehitetään kohdistamalla käytännön kehittämistoimenpiteitä viestintään, viranomaisyhteistyöhön ja varautumissuunnitteluun. Strategian mukaan talousveden laadun turvaamiseksi veden välityksellä aiheutuvien terveyshaittojen syntymistä tulee vähentää ennalta ehkäisevän valvonnan keinoin, ja puhtaan talousveden saatavuus tulee turvata vesihuollon ja veden laadun valvonnan avulla. Kaikista edellä mainituista tiedoista tulisi esittää toimintatavat, jotta häiriötilanteen sattuessa häiriön hallintatoimet saataisiin käyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, häiriön vaikutukset saataisiin rajattua mahdollisimman vähäisiksi ja jotta häi- 10 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , sivu 60.

16 16 riöstä toipuminen saataisiin käyntiin mahdollisimman nopeasti. Tämä edellyttää suunnitelman yhteensovittamista muiden toimijoiden, etenkin talousvettä toimittavan laitoksen, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja alueen pelastusviranomaisen varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Erityistilannesuunnitelma olisi erityisesti sovitettava yhteen vesihuoltolaitosten varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Vesihuoltolakiin esitetään (HE 218/2013 vp) uutta 15 a :ää, jonka mukaan Vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen on oltava yhteistyössä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa. Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Laitos toimittaa suunnitelman valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle. Erityistilannesuunnitelman ei pitäisi olla vesihuoltolaitosten muista varautumiseen liittyvistä suunnitelmista erillinen kokonaisuus tai niille päällekkäinen, vaan kaikkien varautumiseen liittyvien suunnitelmien pitäisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Tämän vuoksi erityistilannesuunnitelma on määritelty tämän asetuksen 3 :ssä ohjeistukseksi, jolle ei ole asetettu määrämuotoa. Erityistilanteissa toimimisen taustaksi tarvittavat tiedot kuten laitoksen ominaispiirteet voisivat siten olla kuvattuina esimerkiksi valvontatutkimusohjelmassa tai käyttötarkkailusuunnitelmassa, josta ne olisi tarkoituksenmukaisella tavalla linkitetty erityistilannesuunnitelmaan. Olennaisinta erityistilannesuunnitelmassa olisi kuvata vastuunjako ja konkreettiset toimet, joihin erityistilanteen sattuessa ryhdytään, esimerkiksi toimintakorttien muodossa. Erityistilannesuunnitelman laatimisessa ja yhteen sovittamisessa kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voisivat käyttää apuna Valviran terveydensuojelulain 8 :n mukaista opasta, johon on koottu konkreettisesti yleisimpiä talousvettä toimittavaa laitosta koskevia erityistilanteita, toimintamalleja ja esimerkkejä vastuunjaosta viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Koska erityistilannesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon todelliset, paikallisista olosuhteista johtuvat häiriötilanteet, ei suunnitelmaan tarvitsisi sisällyttää kaikkia Valviran oppaassa kuvattuja erityistilanteita, vaan ainoastaan ne, joita paikalliset olosuhteet ja kunkin laitoksen erityispiirteet huomioon ottaen olisivat mahdollisia. Tiedotussuunnitelma häiriötilanteiden viestinnän varalle olisi suhteellisen helppo laatia Vesihuoltopoolin julkaiseman Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje -julkaisun perusteella. Erityistilannesuunnitelma olisi osa kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan valmiussuunnitelmaa. Vesihuoltolakiin esitettävä 15 a puolestaan olisi osa kunnan vesihuollon varautumista. Asetukseen esitettyjen muutosten sekä vesihuoltolain 3 :n 3 kohtaan esitetyn muutoksen myötä (vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella) varautuminen häiriötilanteisiin, joista voisi aiheutua talousveden saastumista, olisi kattavasti säädelty kunnan hyväksymän toiminta-alueen lisäksi myös muualla kunnan alueella.

17 17 13 Tutkimuslaboratoriot Vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen turvaaminen ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta keskeisiä strategisia tehtäviä 11. Siten talousveden turvallisuuden varmistamiseen liittyvien suunnitelmien tulisi olla myös osa kunnan valmiussuunnitelmaa. Muokattavissa oleva malli kunnan valmiussuunnitelmasta kunkin käyttäjäorganisaation tarpeita vastaavaksi on esitetty esimerkiksi Pelastusopiston julkaisussa 2/ Myös pelastuslaitokset voivat perustehtäviensä lisäksi (Pelastuslaki 379/2011, 27 ) tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Sopiminen tulee tehdä palvelutasopäätöksen yhteydessä (Pelastuslaki 379/2011, ), mikä tarkoittaa käytännössä kunnan valmiussuunnittelun tukemisen kirjaamista palvelutasopäätökseen. Erityistilannesuunnitelman sisältämät tiedot tulisi pitää ajan tasalla. Erityisen tärkeää olisi varmistaa, että 1 momentin 2-kohdassa tarkoitetut yhteystiedot pidettäisiin jatkuvasti ajantasaisina. Jos suunnitelmasta huolimatta häiriötilanne pääsee tapahtumaan laitoksella, on ilmeistä, että suunnitelmaa tulisi tarkistaa. Tämän vuoksi säädettäisiin, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja talousvettä toimittavien laitosten olisi jokaisen häiriötilanteen jälkeen arvioitava tilanteen aiheuttamat muutostarpeet erityistilannesuunnitelmaan sekä laitosten valvontatutkimuksiin ja käyttötarkkailuun. Momentissa 1 korjattaisiin voimassa olevan asetuksen väärä viite. Valvontatutkimuksia tekevien tutkimuslaboratorioiden edellytyksistä säädetään terveydensuojelulain 49 a :ssä 49 :n sijaan. 14 ja 14 a 14 c Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet Voimassa olevan asetuksen selkeyttämiseksi nykyisin samassa pykälässä säädetyt kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet jaettaisiin neljään eri pykälään. Asetusta (14 a, 1 momentti) muutettaisiin siten, että ellei talousvesi valvontatutkimustuloksen perusteella täytä liitteiden I ja I A taulukossa 1 esitettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, olisi kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja talousvettä toimittavan laitoksen ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin syyn selvittämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi. Voimassa olevan asetuksen säännös, jonka mukaan tutkimustulos olisi varmistettava uusintatutkimuksella, on ristiriitainen nykyisen käytännön ja talousveden valvonnasta annetun ohjeistuksen kanssa, jonka mukaan toimenpiteet on aloitettava heti, eikä vasta uusintatutkimuksella varmistamisen jälkeen. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettavien tarpeellisten määräysten ja ohjeiden lisäksi pykälään lisättäisiin velvollisuus tiedottaa asiasta viivytyksettä. Tiedotusvelvollisuudella tarkoitettaisiin yleisen tiedottamisen lisäksi tiedottamista myös sellaisille tahoille, joille kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa antaa määräyksiä tai ohjeita, esimerkiksi kunnan elintarviketurvallisuudesta vastaavaa viranomaista. 11 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Valtioneuvoston periaatepäätös Liite Jussi Korhonen ja Markku Ström. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. Pelastusopisto, muut julkaisut 2/2012.

18 18 14 c :n 1 momentissa tarkennettaisiin, että toimenpiteitä raakaveden laadun parantamiseksi voidaan joutua tekemään muuallakin veden muodostumisalueella kuin vain raakavedenottamolla. 14 c :ään lisättäisiin kunnan terveydensuojeluviranomaiselle uusi velvoite, jonka mukaan talousvettä toimittavilla laitoksilla tapahtuneista häiriötilanteista olisi ilmoitettava välittömästi aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston olisi tarpeellista saada tieto erityistilanteen alkamisesta välittömästi, koska sillä on terveydensuojelulain 52 :n nojalla oikeus antaa toimialueellaan määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi, jos haitta ulottuu laajalle alueelle tai on muutoin erityisen merkityksellinen. Erityistilanteen jälkeen edellytettäisiin, että aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle toimitettaisiin yhteenveto siitä, millaisia toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi tehtiin. Jos kyseessä olisi kuitenkin epäilyilmoitus talousvesivälitteisestä epidemiasta, se samoin kuin ilmoitus epidemiaselvityksestä tehtäisiin kuten ennenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja aluehallintovirastolle siten kuin elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1365/2012) säädetään. 16 Tiedottaminen ja raportointi Pykälän 3 momentissa muutettaisiin vanha valtionhallinnon organisaationimike Kansanterveyslaitos uutta vastaavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi. Häiriötilanteista saatujen kokemusten hyödyntämiseksi talousveden valvonnan ohjauksessa Valviran edellytettäisiin käyttävän yhteenvetojen tietoja päivittäessään terveydensuojelulain 8 :n mukaista suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa ja vastaavissa muissa erityistilanteissa. Lisäksi Valviran suunnitelman päivittämisen yhteydessä pitäisi käyttää valtioneuvoston asetuksen (1365/2012) 6 :n mukaisista epidemiaselvitysilmoituksista saatuja tietoja. Siirtymäsäännös Asetusmuutos sisältäisi siirtymäsäännöksen, jonka mukaan talousvettä toimittavilla laitoksilla tulisi olla 11 :n mukainen valmius talousveden desinfiointiin viimeistään 6 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Asetusluonnoksesta annettujen lausuntojen nojalla aikaa pidettiin riittävänä. Asetuksen 11a :ssä tarkoitetut erityistilannesuunnitelmat tulisi olla asetuksessa säädetyn mukaiset viimeistään kaksi vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. Vesihuoltolakiin esitetyt muutokset (HE 218/2013 vp), joissa esitetään vesihuoltolaitoksille velvollisuutta olla selvillä käyttämiensä raakavesien määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistojensa kunnosta sekä velvollisuutta laatia suunnitelma palvelujensa turvaamiseksi häiriötilanteissa, olisi hallituksen esityksen mukaisesti tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettavassa kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelmassa (WSP) tuotetaan riskinarvioinnin työkaluja, joita voisi käyttää hyväksi talousvettä toimittavien laitosten riskien arvioinnissa ja jotka ovat käytettävissä vuoden 2014 aikana. Siirtymäaika asetuksen mukaisten erityistilannesuunnitelmien laatimiselle olisi siten

19 19 tarpeellinen, ja kaksi vuotta todennäköisesti riittävä aika erityistilannesuunnitelmien saattamiseksi asetuksessa säädetyn mukaisiksi. Liite I, taulukko 2 Uraani esitetään lisättäväksi talousveden kemialliseksi laatuvaatimusmuuttujaksi. Sille esitetään laatuvaatimukseksi enimmäispitoisuutta 30 µg/l, joka on WHO:n voimassa oleva ohjearvo talousveden uraanipitoisuudelle. Liitteen II 3-kohdan mukaan uraani tulisi tutkia talousvedestä vähintään kerran, ja jos sen pitoisuus olisi alle puolet ohjearvosta eikä pitoisuuden nousemiseen olisi ilmeistä syytä, määritykset tehtäisiin myöhemmin 5 vuoden välein. Tutkiminen vähintään kerran ei tarkoita välttämättä yhtä määrityskertaa, vaan tulisi varmistaa, että pitoisuus on pysyvästi alle puolet ohjearvosta silloinkin, kun laitos käyttää eri raakavesilähteistä peräisin olevaa vettä. Liite II, kohta 1 Liitteeseen II lisättäisiin luettelo muuttujista, jotka voisi määrittää myös muualta kuin vaatimusten täyttymiskohdasta. Asetuksen 5 :n mukaan laatuvaatimusten tulee täyttyä siinä kohdassa, jossa vettä käytetään, eli pääsääntöisesti näytteet otetaan käyttäjän hanasta. Sellaiset muuttujat, joiden pitoisuus ei voi kasvaa laitokselta lähtemisen jälkeen tai jotka eivät voi olla peräisin jakeluverkosta, voitaisiin kuitenkin haluttaessa määrittää laitokselta lähtevästä vedestä tai mistä tahansa vedenjakelualueen verkoston osasta. Säännös vastaisi sosiaali- ja terveysministeriön päivätyllä kirjeellä (Dnro 14/61/2000) antamia soveltamisohjeita voimassa olevasta asetuksesta. Liite II, taulukko 2 Säännölliseen valvontaan kuuluvan talousveden vähimmäistutkimustiheydet esitettäisiin taulukossa 2 juomavesidirektiivissä säädetyn mukaisesti. Voimassa olevan asetuksen tapa esittää tutkimustiheydet on ollut vaikeasti ymmärrettävissä ja edellyttänyt mm. tutkimustiheyksien ekstrapolointia toimitetun vesimäärän mukaan. Asetuksen edellyttämän näytteenottomäärän laskemiseen ja tarkistamiseen on mennyt kohtuuttomasti sekä laitosten että valvontaviranomaisten aikaa, ja silti näytteenoton puutteet ovat olleet yleisiä. Taulukon alahuomautuksessa 3 tarkennettaisiin, mitä voimassa olevan asetuksen säädöksellä tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista siten, että saadaan oikea kuva veden laadusta koko jakelualueella, tarkoitetaan. Alahuomautus vastaisi nykyistä ohjeistusta, jonka mukaan veden laadun vuodenaikaisvaihtelujen selville saamiseksi näytteet tulisi ottaa eri vuodenaikoina. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pienimmillä laitoksilla taulukossa esitetty näytteiden määrä tarkoittaisi näytteenottokertojen määrää. Lisäksi täsmennettäisiin, että taulukossa on tarkoitettu vähimmäisnäytemäärää, joka voi jakeluverkoston erityispiirteiden tai eri raakavesilähteistä otettavan veden käytön vuoksi olla riittämätön veden laadun selville saamiseksi koko verkoston alueella eri vuodenaikoina. Esitetty muotoilu vastaisi nykyistä paremmin juomavesidirektiivin liitteen II taulukon B1 alahuomautusta 5, jonka mukaan näyt-

20 20 teiden lukumäärän olisi mahdollisuuksien mukaan jakauduttava tasaisesti sekä ajallisesti että paikallisesti. Liite III Liitteen taulukkoon 1 lisättäisiin kansallisesti hyväksytyt menetelmät SFS-EN ISO 3016 ja ISO hyväksytyiksi valvontatutkimusmenetelmiksi koliformisten bakteerien ja Escherichia coli -bakteerin määrittämiseksi juomavesidirektiivissä esitetyn menetelmän ISO lisäksi. Direktiivin 7 artiklan 5b-kohdassa säädetään, että muita kuin direktiivissä esitettyjä menetelmiä voidaan käyttää sillä edellytyksellä, että saadut tulokset ovat vähintään yhtä luotettavia kuin direktiivin mukaisella menetelmällä saadut tulokset, ja että vaihtoehtoisiin menetelmiin turvautuvien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asianmukainen tieto kyseisestä menetelmästä ja sen vastaavuudesta. Suomi on osoittanut mikrobiologisten menetelmien ekvivalenssi-standardin EN ISO mukaisin vastaavuuskokein, että menetelmät SFS 3016 ja menetelmää SFS-EN ISO :ta vastaava Colilert-menetelmä antavat koliformisille bakteereille ja E. coli -bakteerille vähintään yhtä luotettavia tuloksia kuin direktiivissä esitetty menetelmä ISO , ja vastaavuuskokeiden tulokset on toimitettu Euroopan komissiolle maaliskuussa Pseudomonas aeruginosa -bakteerin määritysmenetelmän osalta kumottu standardi pren ISO muutettaisiin sen korvanneeksi SFS-EN ISO 16266:ksi. Clostridium perfringens -bakteerin osalta asetukseen lisättäisiin menetelmä ISO

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Häiriötilannesuunnitelma Mikä? Miksi? Miten? Häiriötilannesuunnitelman malli Vesihuollon häiriötilanne

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Uusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000

Uusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Uusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 (muutosasetus 442/2014) Ajankohtaista laboratoriorintamalla 2014 1 Muutoksia:

Lisätiedot

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen SuoVe hanke 2017 Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin Vesihuollon häiriötilanne Vesihuollon

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Talousvesiasetuksen (1352/2015) soveltamisohje

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi

Lisätiedot

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2017

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista

Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista Sosiaali ja terveysministeriö Lausunto 20.10.2017 Asia: LVM/1616/03/2016 Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista

Lisätiedot

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Perustelumuistio Lainsäädäntöneuvos Luonnos 6.3.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA

Lisätiedot

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira

Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira 6.11.2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira kirjaamo@valvira.fi Viite: 1.10.2015 päivätty lausuntopyyntö, 4507/06.10.01/2015 Lausunto talousvesiasetuksen soveltamisohjeesta Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen muutos. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen muutos. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen muutos Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö Talousveteen liittyvän lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (442/2014) talousveden laatuvaatimuksista ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitusneuvos Erja Werdi

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitusneuvos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 2.5.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi

POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 14.11.2018 Ruka Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi Vesiasiain päällikkö Riina Liikanen, TkT Vesilaitosyhdistys 1 Riina

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen

Lisätiedot

Esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016)

Esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016) Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.9.2016 Esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016) Riina Liikanen Vesiasiain päällikkö, TkT 15.9.2016 1 Esiintyjän nimi Talousvesihuolto Suomessa Turvallisen

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 18/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan talousvettä koskevia terveydensuojelulain säännöksiä muutettavaksi

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 3.-4.4.2019 Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi 2013 alusta aloittanut viranomaisorganisaatio joka tuottaa Ympäristöterveydenhuollon palvelut Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Kyyjärvelle, Pihtiputaalle,

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Elinkeino-, liikenne- ja

Elinkeino-, liikenne- ja OHJAUSKIRJE Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskus 15.6.2016 Lounais-Suomen alueen kunnat, kuntien terveydensuojelu- ja ymparistbnsuojeluviranomaiset, kunnalliset ja osuuskuntapohjaiset vesihuoltolaitokset

Lisätiedot

Valvira toimii- mitä on tulossa

Valvira toimii- mitä on tulossa Valvira toimii- mitä on tulossa Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.-12.10.2011 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ohjeita valmisteilla... ja asetusmuutoksia Asumisterveysohjeen uudistaminen asetuksen muotoon

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Jarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset

Jarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset Jarkko Rapala Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen muutokset 1 Tausta Juomavesidirektiivin (98/83/EY) liitteiden muutos Komission direktiivi (EU) 2015/1787 Muutokset saatettava kansallisesti voimaan

Lisätiedot

Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta

Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 27.10.2017 Raili Venäläinen 2017 SuoVe-hanke Talousvettä koskeva lainsäädäntö Talousvesiasetuksen(1352/2015)

Lisätiedot

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Jaana Kilponen

Lisätiedot

Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta. Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 683/2017

Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta. Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 683/2017 Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta Talousvesiasetuksen 1352/2015 muutokset 683/2017 2018 Talousvettä koskeva lainsäädäntö Talousvesiasetuksen(1352/2015) keskeiset muutokset

Lisätiedot

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/ Pöytäkirja 2/2019 14 Tekninen lautakunta Aika Paikka 02.05.2019 klo 18:00-19:30 Kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö Juomavesidirektiivi Jäsenmaiden edustajista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Asetusluonnokseen on lisätty maininta vesilaitostarkastuksista osana viranomaisvalvontaa.

Asetusluonnokseen on lisätty maininta vesilaitostarkastuksista osana viranomaisvalvontaa. Terveydensuojelujaosto 64 23.08.2017 LUONNOS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA VALVONTATUTKIMUKSISTA ANNETUN STM:N ASETUKSEN 1352/2015 MUUTTAMISEKSI, LAUSUNTO

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Oulun seudun ympäristötoimen toiminta-alue Oulun kaupunki: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii, Ylikiiminki Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Perusturvalautakunta esityslistan liite Perusturvalautakunta 10.12.2008 esityslistan liite Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Yhdyskuntalautakunnan alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille

Yhdyskuntalautakunnan alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille Yhdyskuntalautakunnan alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille Tampereen kaupungin hallintosäännön 18 2 kohdan nojalla jaosto voi päättää

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Päättäjät varajäsenet

Päättäjät varajäsenet KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Tiistai klo. 14.00, Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari Päättäjät Varsinaiset jäsenet Ulrika Rönnback, puheenjohtaja Ulf Stenman, varapuheenjohtaja Helena Berger Jan-Erik Högdahl

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:stä

Ajankohtaista STM:stä Ajankohtaista STM:stä Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnalliset koulutuspäivät Kotkassa Esityksen sisältö Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettely

Lisätiedot

Ohje 1 (5) Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen

Ohje 1 (5) Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen Ohje 1 (5) Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittajat Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen Tässä ohjeessa kerrotaan kenellä on oltava

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Luentorunko a. Normaali tilanne eli kun laboratoriossa todetaan laatuvaatimusten

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto

Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto 1 Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2011 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa kunnat laatimaan koko ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa 1 Soveltamisala Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Ajankohtaista Ympäristöterveydenhuollossa/STM

Ajankohtaista Ympäristöterveydenhuollossa/STM Ajankohtaista Ympäristöterveydenhuollossa/STM Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö YTHn alueelliset, Oulu ja Turku Sisältö STM - uusi organisaatio Maakuntauudistus Säteilylain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousveteen liittyvän lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014 Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Lainsäädännön muutoksen keskeiset tavoitteet (VHL,

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimivallan siirtäminen ympäristöterveyden viranhaltijoille Tampereen kaupungin lautakuntien johtosäännön 4 :n 26 kohdan nojalla viranhaltijat,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISELLE HENKILÖSTÖLLE. Ympthjaosto 9 /

PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISELLE HENKILÖSTÖLLE. Ympthjaosto 9 / PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISELLE HENKILÖSTÖLLE Ympthjaosto 9 / 7.6.2016 Kunnan ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018 WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018 WaterSafetyPlan WSP 24.10.2018 Suomen ympäristöopisto SYKLI Kuva STM/J Rapala Vedentuotantoketju 24.10.2018

Lisätiedot

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST Terveydensuojelujaosto 84 29.11.2016 TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST 29.11.2016 84 Valmistelu ja lisätiedot: I kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Tiina Tiainen puh. 040 7234141, tiina.tiainen(at)porvoo.fi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkempia säännöksiä talousveden sekä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 5/ (6)

Ohje viranomaisille 5/ (6) Ohje viranomaisille 5/2011 1 (6) Kuntien ja aluehallintovirastojen terveydensuojeluviranomaiset Toksisten syanobakteerien valvonta ja toimenpiteet talousvettä toimittavilla laitoksilla Syanobakteereja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Sisäilmapaja 2 24.11.2010 Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöterveysosasto 13.12.2010 Terveystarkastaja Seija Pulkkinen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot