Elinkeino-, liikenne- ja

Transkriptio

1 OHJAUSKIRJE Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskus Lounais-Suomen alueen kunnat, kuntien terveydensuojelu- ja ymparistbnsuojeluviranomaiset, kunnalliset ja osuuskuntapohjaiset vesihuoltolaitokset seka tukkulaitokset Vesihuollon velvoitteiden tayttaminen 2014 tehdyista lainsaadannon muutoksista johtuen seka kunnilla etta vesihuoitolaitoksilla on uusia velvoitteita, jotka laitosten tulee tayttaa. Muutamien velvoitteiden osalta maaraaika tulee vastaan taman vuoden lopussa. Laitosten ja kuntien tuleekin ryhtya pikaisiin toimiin naiden velvoitieiden tayttamiseksi. Velvoitteiden tayttamisvastuu kuiuu joko kunnille tai laitoksille ja tukkuyhtibille. Tekstiin on merkitty vastuutaho, jonka vastuulla on asian hoitaminen kuntoon. LAITOSTEN TARKKAILUVELVOLLISUUS LAAJENEE (vesihuoltolaitosja tukkulaitos) Laitoksen on tarkkailtava kayttamansa raakaveden maaraa ja laatua, laitteistonsa kuntoa seka vuotovesien maaraa seka vesijohto- etta viemariverkostoissa. Tarkkailuvelvollisuuden lisaksi laitoksilla on mybs selvillaolovelvollisuus. Laitosten on oltava selvilla kayttamansa raakaveden maaraan tai laatuun kohdistuvista riskeista seka1 laitteistonsa kunnosta. Talla edistetaan vesihuollon riskien ennakointia ja huomioon ottamista laitoksen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Samalla edistetaan mybs laitteistojen pitamista asianmukaisessa kunnossa. Riskinarvioinnissa voi hyodyntaa riskinarviointiin ja niiden hallintaan tehtyja tybkaluja WSP (Water Safety Plan) ja SSP (Sanitation Safety Plan). Laitoksen on mybs saatettava tiedot verkostojen sijainnista sahkoiseen muotoon mennessa. PALVELUT TURVATTAVA MYOS HAIRIOTILANTEISSA (vesihuoltolaitosja tukkulaitos) Lain mukaan laitoksen tulee vastata verkostoihinsa liitettyjen kiinteistojen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta hairibtiianteissa yhteistyossa eri tahojen kanssa. Palveluiden turvaamiseksi laitosten tulee laatia ja pitaa ajan tasaila suunnitelma hairiotilanteisiin varautumisesta seka ryhtya tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnitelma tu lee tehda viimeistaan vuoden 2016 loppuun mennessa. Suunnitelma toimitetaan valvontaviranomaisille (kunnan ymparistbnsuojelu-ja terveydensuojeluviranomaisille seka ELY-keskukselle), pelastusviranomaiselle ja kunnalle. Suunnitelma tulee laatia yhteistyossa samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Varautumissuunnitelma voidaan laatia mybs useita VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPARISTOKESKUS fi wvav.ely-keskus fi/varsinais-suomi

2 2/5 laitoksia kasittavaksi. Jos hairiotilanne aiheuttaa katkon laitoksen palveluihin, tulisi laitoksen tarpeen mukaan jarjestaa myos korvaavia palveluja. Hairiotilanteeksi luokitellaan kaikki vesihuollon palvelutuotantoa vaikeuttavat tai vaarantavat hairiotilanteet lukuun ottamatta tavanomaisia toimintahairioita. Hairibtilanteita olisivat esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittavat laiterikot, muut vakavat esihuollon laitteistojen, jarjestelmien tai palveluiden hairiot, teknisten jarjestelmien hairiot seka vedenhankintaan ja energia- ja tietojarjestelmiin kohdistuvat hairiotilanteet. Hairiot voivat aiheutua muun muassa luonnononnettomuuksista, aarimmaisista saaolosuhteista, onnettomuuksista, ilkivallasta tai rikoksesta. Avuksi varautumissuunnitelman laadintaa varten on tehty opas "Vesihuoltolaitoksen opas hairidtilanteisiin varautumiseen". Talousveden osalta varautumiseen liittyvia ohjeita ja neuvoja saa oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. DESINFIOINTIVELVOITE (talousvetta joko 10 rrf/d tai 50 hid tarpeeseen toimittava taho) Kaikilla talousvetta toimittavilla laitoksilla tulisi olla mahdollisuus pystya aloittamaan desinfiointi 6 tunnin kuluessa siita, kun laitos saa tiedoksi epailyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Tama desinfiointivalmiusvelvoite pitaisi olla taytettyna jo vuoden 2015 maaliskuusta lahtien. Mikali asia ei ole viela hoidossa, niin se tulee pikaisesti laittaa kuntoon. Lisaksi desinfioinnin suorittamista tulee harjoitella riittavasti. Indikaattoribakteerien esiintymisen lisaksi epaily saastumisesta voi syntya myos heterotrofisten bakteerien pesakemaaran yllattavasta noususta tavanomaista korkeammalle tasolle. Myos putkirikot seka vedenotto- ja kasittelylaitteiden toimintahairibt voi vat johtaa epailyyn saastumisen mahdollisuudesta. Epaily pitaisi herata aina myos. jos veden kayttajilta saadaan ilmoituksia veden laadun heikkenemisesta tai terveyskeskus ilmoittaa tavanomaista suuremmasta vatsatautipotilaiden maarasta vedenjakelualueella. Kaikilla laitoksilla ei tarvitse olla omia desinfiointilaitteistoja vaan laitoksella tulee olla tarvittava tietotaito, kemikaalien syottoyhteydet seka suunnitelma siita, mista tarvittavat kemikaalit ja desinfiointilaitteet saadaan tarvittaessa kayttoon. Desinfiointivalmius voidaan toteuttaa esimerkiksi laitosten alueellisena yhteistyona. On kuitenkin otettava huomioon, etta joissain tilanteissa, kuten esimerkiksi laajaa aluetta koskevassa tulvassa, yhteisten laitteiden kapasiteetti ei ehka riita tai laitteiden saaminen lainaksi voi estya. Laitoksen on aina ilmoitettava saastumisepailysta ja desinfioinnin aloittamisesta valittomasti kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Epaillyssa tai todetussa saastumistilanteessa on tarpeen mukaan maaritettava myos muita kuin valvontatutkimusohjelmaan sisaftyvia muurtujia ja tutkittava vetta lisanayttein. ERITYISTILANNESUUNNITELMAf/cunnanterveydensuq/e/owra/Tomafnen; Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettava ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Suunnitelman laatimiseksi terveydensuojeluvirnaomaisen on oltava yhteistybssa myos talousvetta toimittavien laitosten kanssa ja suunnitelma on yhteen sovitettava vesihuoltolaitosten va-

3 3/5 rautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Erityisen tarkeaa on varmistaa, etta kaikilla toimijoilla on yhdenmukaiset kasitykset siita, kuka vastaa mistakin toimista hairiotilanteen sattuessa. Erityistilanteen vastuunjako ja konkreettiset toimet, joihin ryhdytaan, voidaan kuvata esimerkiksi toimintakorttien muodossa. Suunniteima tulee tenda mennessa. Suunnitelmaa laadittaessa tulee kuulla seka aluehallintovirastoa etta ELY-keskusta. Mikali vesihuoltolaitoksen hairibtilanteiden varautumissuunnitelmaa eika kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmaa ole viela aloitettu tekemaan, kannattaa suunnitelmien edellyttama yhteistyo kaynnistaa valittomasti. Muutoin suun nitelmien valmistuminen vuoden loppuun mennessa on epavarmaa. Kuntien terveydensuojeluviranomaisille on erityistilannesuunnitelman laadintaan laadittu opas "Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa". Ohjeen paivittammen on parhaillaan tydn alia, mutta siihen saakka voi hyodyntaa paivitettya versiota. Ohje loytyy Valviran sivuita "Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi". Suunnitelmien laadintaan on hyddynnettavissa myos riskinarviointiin ja niiden hallintaan tehtyja tyokaluja WSP ja SSP. Naiden kautta kunnan terveydensuojeiuviranomainen saa toimialueensa laitoksilta talousveden laadun turvaamiseksi suunnitelmaan tarvittavaa hairiotilanneluetteloa. VESIHUOLTOTIETOJEN TOIMITTAMINEEN VEETIIN (vesihuoltolaitoksetja tukkulaitokset) Laitosten tulee toimittaa Veeti-tietojarjestelmaan vesihuoltopalveluiden hinnat ja maaraytymisperusteet seka tiedot, joita tarvitaan vesihuollon tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kattamiseksi. Tiedot tulee toimittaa vuosittain viimeistaan elokuun loppuun mennessa. Sen jalkeen tiedot julkistetaan. Julkistaminen toteutetaan siten, ettei vesihuollon turvallisuus vaarannu. Laitosten tulee toimittaa vuoden 2015 tiedot viimeistaan mennessa. TOIMINTA-ALUEIDEN MAARITTAMINEN (kunnat) Toiminta-alueen maarittamisesta vastaa kunta. Mikali kuntanne alueella on isoja vesihuoltotoimijoita, joille ei ole viela maaritetty toiminta-alueita, tulee ryhtya toimenpiteisiin vahintaan toiminta-alueiden maarittamisen tarpeen selvittamiseen. Mikali taajama-alueelle sijoittuu viemariosuuskuntia, tulee vesihuoltotoimijalle aina maarittaa toiminta-alue. Mikali osuuskunta tai muu vesihuoltotaho on tehnyt kunnalle esityksen toiminta-alueen maarittamisesta, tulee asia ottaa kasittelyyn kunnassa ja kasitella asia hyvan hallinnon periaatteiden mukaisesti ilman aiheetonta viivytysta. Mikali osuuskunta ei oie tehnyt esitysta toiminta-afueesta, kunta voi pyytaa sita osuuskunnalta tai tehda itse esityksen, josta kuulee osuuskuntaa. Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistojen liittaminen vesihuoltolaitokset vesijohtoon tai jatevesiviemahin on tarpeen toteutetun tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Lisaksi toiminta-alueen viemariverkon pririin saatettaviin alueisiin tu lee yhdyskuntajatevesista annetun asetuksen mukaan sisallyttaa kaikki taajamat. Toiminta-alueen tulee olla laajuudeltaan seilainen, etta se takaa laitokselle mahdodisuuden huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Toiminta-aluetta maarittaessa tulee huolehtia, etta alue on seilainen, etta vesihuol-

4 4/5 Ion kustannusten kattamiseksi perittavat maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuoiisiksi. Toiminta-alueiden kattavuudessa tulee entista enemman ottaa huomioon suunniteltu yhdyskuntakehitys. Lisaksi ajatuksena on, etta toiminta-alueel maaritettaisiin ennakkoon eika vasta verkostojen toteuduttua. Kunnan tulee hyvaksymispaatbksen yhteydessa asettaa tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Aikataulut eivat ole sitovia. Uudet hyvaksytyt toiminta-alueet tulee heti esittaa kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Kunnan tulee esittaa myos ennen taman lain voimaantuloa hyvaksytyt toiminta-alueet tietoverkossa viimeistaan Kartassa tulee esittaa verkostojen piiriin saatettavien alueiden lisaksi taajamat. Tieto taajamaalueista loytyy ymparistokarttapalvelusta Karpalo ( Aina kun toiminta-alueita maaritetaan tai aiemmin hyvaksyttya aluetta muutetaan, tu lee siita pyytaa lausunnot valvontaviranomaisilta ja alueen asukkaita on kuultava. Li saksi toiminta-alueen hyvaksymisesta on tiedotettava riittavassa laajuudessa. Paatokset on mybs lahetettava valvontaviranomaisilfe tiedoksi. LIITTAMISVELVOLLISUUDEN VALVOMINEN (kunnan ymparist6nsuojeluviranomainen) Mikali kunnan alueella on toiminta-alueen osia, joilla liittamfsvelvollisuuden piirissa olevia kiinteistbja ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon, tulee valvontaviranomaisen e!i kunnan ymparistbnsuojeluviranomaisen ryhtya toimiin kiinteiston liittamiseksi verkostoon. Liittamisvelvollisuus maaraytyy ennen lain uudistusta ( ) maaritetyilla toimintaalueilla, joilla laitos on ryhtynyt toimiin vesihuollosta huofehtimiseksi, aiemman liittamisvelvollisuuspykalan (10 ) mukaisesti saakka eli myos haja-asutusalueen kiinteiston on haettava vapautusta liittymisvelvollisuudesta alkaen toimitaan myos ennen lain muutosta maaritetyilla toiminta-aiueilla uuden liittamisvelvollisuuspykalan mukaisesti. Taajama-alueilla on vastaavanlainen liittamisvelvollisuus vesijohto- ja jatevesiviemariverkostoon kuin ennekin. Taajaman ulkopuolella (hajaasutusalueella) liittamisvelvollisuutta ei ole, jos kiinteiston vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toiminta-alueen hyvaksymista ja kiinteistolla on kaytettavissa riittavasti laatuvaatimukset tayttavaa talousvetta ja/tai jatevesien johtamisessa ja kasittelyssa noudatetaan mita ymparistbnsuojelulaissa saadetaan. Lisaksi kiinteistba, jolla ei ole lainkaan vesikaymalaa ja jatevedet kasitellaan ymparistdnsuojelusaadosten mu kaisesti. ei tarvitse liittaa. Tallbin jarjestelman toteutusajankohdalla ei ole merkitysta vaan se on voitu toteuttaa myos toiminta-alueen maarittamisen jalkeen. Kiinteistbt, joilla on liittymisvelvollisuus, voivat hakea vapautusta 11 mukaisesti. Vapautuksen mybntoperusteet ovat paaosin samat kuin aiemminkin. Lisatietoa: ] Vesihuoltolaki 119/2001 Vesihuoltolakiopas

5 5/5 i Talousvesiaselus 1352/2015 l Lisatietoa WSP ia SSP-riskienhaliintatybkalujen kaytbsta o kayttoohje Videot Vesihuoltolaitoksen riskienhallinta ja hairiotilateisiin varautuminen -kouiutusten luennoista o Vesihuoltolaitoksen opas hairiotilanteisiin varautumiseen. Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys o Vesihuoltolaitoksen riskienhallinta ia WSP/SSP -tyokalut. Jarkko Rapala, sosiaali-ja terveysministerio o Vesihuoltolaitoksen ia viranomaisten yhteistyd hairibtilanteessa. Jaana Kilponen, Valvira