MARAK 13.9.2013 THL 1
MARAK:n tavoitteet Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit (riskinarviointilomake) Ehkäistä vakavan väkivallan uusiutuminen Parantaa uhrin turvallisuutta moniammatillisella yhteistyöllä (MARAK- työryhmä) Vähentää parisuhdeväkivallan seurauksia 13.9.2013 THL 2
MARAK Suomessa MARAK on lähtöisin Englannista v. 2002 Pilotti Suomessa vuosina 2010-2011 Hankekaudessa 2012-2014 mukana työryhmät kahdeksalta paikkakunnalta: Helsinki Itäkeskus, Joensuu, Jyväskylä, Lappeenranta, Päijät-Häme ja Oulu, Vaasa ja Vantaa 13.9.2013 THL 3
Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien puute Tiedon jakamisen puutteet Puutteet uhrin auttamiseen erikoistuneissa palveluissa Minna Piispa ja Laura Lappinen 4
Calling for help Minna Piispa ja Laura Lappinen 5
Minna Piispa ja Laura Lappinen 6
Hyödyt uhrille mm.: Avunsaanti yhdellä kontaktilla auttajatahoon Eri ammattialojen tarjoamat palvelut Tukihenkilö Mahdollisuus irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, esim. taloudelliset kysymykset tai uuden asunnon hankinta eivät ole esteenä Myös lapset saavat apua! 13.9.2013 THL 7
Hyödyt ammattilaisille/viranomaisille mm. Väkivaltakokemusten kartoittaminen helpottuu, väkivallan vakavuuden arviointi selkeytyy Uhri saadaan ohjattua avun piiriin Jaettu vastuu uhrista ja lapsista Työn vaikuttavuus ja hyöty nähtävissä nopeasti: - loppuvatko kotihälytykset/rikosilmoitukset - loppuvatko käynnit terveydenhuollossa ym. Tavoitteena myös työmäärän vähentyminen 13.9.2013 THL 8
EKSOTE MARAK- työryhmän kokoonpano Poliisi Saimaan kriisikeskus Turvakoti Lastensuojelu Perheasiainneuvottelukeskus Jussi-työ MTPA Asuntopalvelu MARAKryhmä Sosiaalipäivystys? 13.9.2013 THL 9
MARAK -prosessi Vaihe 1 TUNNISTA Vaihe 2 RISKINARVIOINTI, TUKIHENKILÖ Vaihe 3 LÄHETE MARAK:IIN Vaihe 4 TIETOJEN KERUU Vaihe 5 MARAK JA TIETOJEN VAIHTO Vaihe 6 TOIMENPIDESUUNNITTELU Vaihe 7 SEURANTA Vaihe 8 JÄLKISEURANTA Minna Piispa ja Laura Lappinen 10
Riskinarviointilomakkeen sisältö; lomakkeella 24 kysymystä Minna Piispa ja Laura Lappinen 11
Suositellut MARAKiin ohjaamisen kriteerit Lomakkeen kysymykset käsittelevät eri väkivallan alueita (ks. Riskitekijät) 1) Ammatillinen arvio: jos ammattilainen on vakavasti huolissaan uhrin tilanteesta, hänen tulisi siirtää asia MARAKin käsittelyyn 2) Näkyvä kohonnut riski: tarkistuslistalle merkittyjen rastien määrä. Jos lomakkeelle on merkitty rastilla 14 tai enemmän "kyllä" laatikkoa, perusteet asian käsittelyyn MARAKissa täyttyvät 3) Mahdollisen väkivallan eskaloituminen: perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana à Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi Minna Piispa ja Laura Lappinen 12
Työryhmän työskentely Ennen kokousta kukin työryhmän jäsen etsii omista tiedostoistaan tarvittavat tiedot asiakkaasta valmistautuu kokouksessa esittelemään omat ehdotuksensa toimenpiteiksi Kokouksessa kunkin tapauksen osalta käydään läpi eri toimijoiden ehdottamat toimenpiteet päätetään toimenpiteiden toteuttamisesta ja toteuttamisen aikataulusta Toimenpiteiden toteutumista seurataan: mikäli toimenpidettä ei saada suoritetuksi, tapaus tulee uudelleen kokoukseen käsiteltäväksi Minna Piispa ja Laura Lappinen 13
Tukihenkilön tarve Työtyöryhmän jäsenten mukaan onnistumisen esteinä: Uhrit eivät suostu työskentelyyn Uhrit eivät sitoudu sovittuihin toimenpiteisiin - Oma halu puuttuu, estävät avun vastaanottamisen Uhrit eivät ole läsnä kokouksissa; uhrin ääni ei kuulu Avun tarjoaminen mahdollisimman pian, oikeaan aikaan annettu tuki ja viranomaisten apu, uhrin oma tahtotila Uhri tarvitsee motivointia ja henkistä tukea Minna Piispa ja Laura Lappinen 14
Tukihenkilön tehtävät Toimii MARAK käsittelyssä uhrin edustajana tuoden uhrin näkemykset ja mielipiteet esille Toimii uhrin ja eri toimijoiden välisenä yhteyshenkilönä Keskustelee ennen kokousta uhrin kanssa ja selvittää mahdolliset riskit ja uhat Motivoi uhria Tarjoaa uhrille erilaisia tukipalveluita, mm. apua rikosprosessiin Kulkee uhrin rinnalla koko prosessin ja huolehtii siitä, että asiakas sitoutuu mahdollisimman hyvin hänelle laaditun turvasuunnitelman toteuttamiseen Ks. Lisää IDVA toiminta Caada Minna Piispa ja Laura Lappinen 15
Tunnista uhri Tee riskinarviointi Riski ei kohonnut Kohonnut riski Tee välittömät toimenpiteet Pyydä suostumus (tutkimus) Pyydä suostumus (MARAK ja tutkimus) Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa tukihenkilö Toimita riskinarviointilomake sekä suostumuslomakkeet MARAK-yhteyshenkilölle Minna Piispa ja Laura Lappinen 16
MARAK- käsiteltyjen tapausten yleisimmät riskitekijät % (n. 45) Pelkää uusia vammoja tai väkivaltaa 100 Kontrollointi 93 Fyysisiä vammoja 91 Erittäin peloissaan 89 Eronnut tai yrittänyt muuttaa erilleen 87 Tekijällä rikoshistoria 87 Uhannut tappaa 82 Tekijä satuttanut muita 80 Tekijällä päihde tai mielenterveysongelmia 78 Vainoa 71 Eristyksissä perheestä tai ystävistä 69 Masentunut tai itsetuhoisia ajatuksia 69 Väkivalta pahentumassa 69 Yrittänyt kuristaa tai tukahduttaa tai hukuttaa 67 13.9.2013 THL 17
Uhrin turvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet, % (n=41) Ohjattu turvakotiin Järjestetty uhrille keskustelu- ja vertaistukea Tukihenkilön määrääminen Ohjattu sosiaalityön ja toimeentulon piiriin Lähestymiskiellon hakeminen Ohjattu tekemään rikosilmoitus Ohjattu päihde- tai mielenterveyspalveluihin Uuden asunnon järjestäminen Autettu taloudellisten kysymysten kanssa Poliisin turvaamana haettu omaisuus yht. kodista Muu 0 10 20 30 40 50 60 Minna Piispa ja Laura Lappinen 18
MARAK työskentelyssä ilmenneet ongelmat, % (n=41) Uhrit eivät suostuneet työskentelyyn Uhrit eivät sitoutuneet sovittuihin toimenpiteisiin Omassa organisaatiossa ei tiedetty riittävästi Marakista Uhri ei ole antanut luovuttaa tietojaan kaikille toimijoille Kaikki osanottajat eivät olleet sitoutuneet toimintaan riittävästi Kaikki osanot. eivät halunneet luovuttaa uhria tai lapsia koskevia tietoja Oma esimies ei tukenut riittävästi työskentelyä Sovittuja toimenpiteitä ei toteutettu THL:n koordinaattori ei antanut riittävästi tukea Marak vei liikaa työaikaa 0 10 20 30 40 50 60 70 Minna Piispa ja Laura Lappinen 19
MARAK- työskentelyn hyödyt, % (n=41) Kokonaiskuva uhrin tilanteesta on parantunut Tietämys toisten toimijoiden tehtävistä on parantunut Yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut Tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on parantunut Yhteydenpito on helpompaa Löydän helpommin avainhenkilöt eri virastoista Uhrin turvallisuus on parantunut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Minna Piispa ja Laura Lappinen 20
Uhrin turvallisuuden parantuminen (Poliisin rikostietojärjestelmä) % Kaikki käsitellyt tapaukset 100 Rikosilmoitus ennen MARAK 78 Rikosilmoitus MARAK:n jälkeen 18 Lähestymiskielto määrätty MARAK:n jälkeen 24 13.9.2013 THL 21
Hyödyt moniammatillisen työskentelyn osalta: Tietämys muista toimijoista parantuu ja uhrin auttaminen paremmin koordinoitua MARAK on selvästi lisännyt tietämystä eri ammattialojen toimijoiden mahdollisuuksista auttaa väkivallan uhria ja edistänyt moniammatillista vuoropuhelua perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Yhteistyö paranee Tietämys eri viranomaisten toimintatavoista ja -mahdollisuuksista on lisääntynyt. Voin hyödyntää tätä myös MARAK:iin kuulumattomien asiakkaiden kohdalla. Yhteistyö on joustavampaa. Minna Piispa ja Laura Lappinen 22
Hyödyt uhrin turvallisuuden kannalta: Lomake toimiva väkivallan puheeksi ottamisen väline Riskinarviointilomakkeesta on ollut hyötyä asiakkaan kanssa keskusteltaessa perhetilanteesta, vaikka itse lomaketta ei täyttäisikään. Kokonaiskuva uhrin tilanteesta paranee Kaikissa läheisväkivaltarikoksissa tulee mietittyä tarkemmin vielä mikä olisi sellainen case, josta olisi hyötyä asiakkaalle ja ketä voitaisiin parhaiten auttaa. Tehostaa uhrin auttamista Sosiaalityöntekijöille on avautunut yksi työskentelymuoto lisää ja yhteistyö eri toimijatahojen kanssa on parantunut. Tämä on myös yhteiskuntapoliittisesti tärkeä asia ja tuo pidemmällä aikavälillä säästöjä ja useampaan lähisuhdeväkivaltaan saadaan ainakin hetkeksi taukoa, kun asiakkaat huomaavat, että viranomaiset tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoa. Osassa kodeissa tilanne rauhoittunut tilanteeseen puuttumisen myötä. Sosiaalityöntekijöille ollut etua asiakastapaamisessa, kun on ollut esittää poliisin antamaa faktaa. Minna Piispa ja Laura Lappinen 23
Asiakkaiden kokemuksia Kukaan ei kertonut mitä MARAK on, en saanut oikein mitään apua. Olisin halunnut tukihenkilön, en saanut. Fyysinen väkivalta päättyi, mutta vaino alkoi. Olisin halunnut vahvempaa tukea, esim. lastensuojelusta ei sitä ole tullut lainkaan. Asun edelleen tekijän kanssa pakosta samassa asunnossa. Kaupungilla ei ole ollut tarjota tekijälle uutta asuntoa vaikka on sitä hakenut. Koen fyysisen väkivallan uhkaa edelleen. En ole saanut apua. Alussa pelon takia en halunnut poliisin tietoon tapahtumia ja sen takia työryhmä jätti asiani käsittelemättä. Haluaisin apua nyt, mutta en tiedä kehen ottaa yhteyttä, eikä itsellä ole voimia etsiä kontakteja. Olen eronnut tekijästä, mutta koen edelleen fyysistä ja henkistä väkivaltaa, myös vainoa. Olisin halunnut tukihenkilön, sitä ei tarjottu. Toivoisin, että käräjäoikeuksia tiedotetaan MARAK:sta, nyt tuomari ei ollut kuullut asiasta lainkaan! Lomake täytettiin turvakodissa, koin tilanteen sekavaksi, koska olin järkyttynyt väkivallasta. En muista olenko esittänyt toiveita avun saannin suhteen MARAK-työryhmälle, mutta koen etten saanut mitään apua lomakkeen täytön jälkeen. En muista, että kukaan olisi ollut yhteydessä työryhmästä minuun. Olen muuttanut, mutta uusi asunto paljastunut tekijälle. Haluaisin muuttaa uudelleen, mutta minulle ei ole voimia yksin. En ole saanut tukihenkilöä. Minna Piispa ja Laura Lappinen 24
Asiakkaiden kokemuksia Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää. Haluan korostaa konkreettisten aputoimien, mm. kodinhoitoon saadun avun tärkeyttä tapauksessani Olen saanut nopeasti tarvitsemaani apua lomakkeen täytön jälkeen ja olen tyytyväinen, että yhteydenotot ovat tulleet auttajilta eikä minun ole tarvinnut sekavassa tilanteessa osata ottaa yhteyttä mihinkään. En ollut itse ymmärtänyt aiemmin olleeni väkivallan uhri, lomakkeen täyttämisen myötä ymmärsin väkivallan laajuuden. Sain tukihenkilön, joka oli todella hyvä ja tärkeä minulle. Olen kokenut työskentelyn erittäin hyväksi. Minulle on tullut olo, että minut otetaan tosissaan, olen tärkeä ja minusta välitetään. Etenkin poliisissa palvelu parantui ja minun tapauksestani tiedetään nyt enemmän. Tämä on nopeuttanut juttujen tutkintaa ja juttuni on ohjattu yhdelle syyttäjälle. Olisin toivonut vielä, että juttuni olisi aina ohjattu samalle tutkijalle. Olen kokenut saaneeni kaiken avun mitä tarvinnut, olen tyytyväinen että väkivalta otettiin puheeksi ja apua oli tarjottiin, koska en olisi sitä itse ymmärtänyt pyytää. Nyt koen, että jatkossa avun pyytäminen on helpompaa, kynnys hakea apua on matalampi. Toivoisin, että kaikki uhrit voisivat saada samalla tavalla apua. Saimme jonojen ohi paikan lapsilleni nuorisoneuvolaan. Olen ollut tyytyväinen lastensuojeluun. Koin helpottavana sen, että väkivallasta keskusteltiin lomakkeen avulla. Koin, että tulin vihdoin oikeasti kuulluksi. Minna Piispa ja Laura Lappinen 25
Työryhmäläisten ajankäyttö työskentelyyn (n= 67) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 1-4 tuntia 5-9 tuntia Vähintään 10 tuntia Ei lainkaan Minna Piispa ja Laura Lappinen 26
Tietosuojakysymykset: Suostumuksen pyytäminen Suostumus tietojen käsittelyyn koskee vain uhria. Uhri voi halutessaan perua suostumuksen tai rajata työryhmästä pois jäseniä Lomakkeiden numerointi Lomakkeiden säilytys ja toimittaminen THL:ään Tutkimustyö Minna Piispa ja Laura Lappinen 27
Ennen aloitusta selvitettävät asiat Moniammatillisen työryhmän kokoonpano Johtoryhmä Tukihenkilöiden järjestäminen Koulutus; - Työryhmän kouluttaminen - Työntekijöiden kouluttaminen Työvälineet; Riskinarvioinninlomake Suostumuslomake Ohjeistus Kokousmuistio MARAK:n salassapitosopimus Yhteystiedot lomake Turvasuunnitelma Aikataulu; - Koulutukset, kokousten aloitus Tutkimus Minna Piispa ja Laura Lappinen 28
LÄHISUHDEVÄKIVALTARIKOKSESTA EPÄILLYN OHJAAMINEN KUULUSTELUSTA VÄKIVALTAA KATKAISEVAAN PALVELUUN Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Hyvärinen Salla, väkivaltatyön asiantuntija Lyömätön Linja Espoossa ry Knuutti Timo, ylikonstaapeli Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoon pääpoliisiasema
Hankkeen taustalla Sisäisen turvallisuuden ohjelma Kaikissa tapauksissa henkilöä ei ole tarpeen ohjata jatkotoimiin terveydenhuollon piiriin, mutta hän tarvitsee tukea väkivaltafantasioiden käsittelyssä ja niistä irti pääsemisessä. Järjestöt tarjoavat apua erilaisista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palveluja on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla niin määrällisesti kuin myös alueellisesti. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Viranomaiset ja järjestöt sopivat yhdessä menettelystä, jolla henkilö ohjataan palvelun piiriin. Käynnistetään toiminta olemassa olevien toimintamallien pohjalta, vuodesta 2012 eteenpäin. (Sisäasiainministeriö 2012, 43.) Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään valtakunnallisesti koordinoituja yhteistyömalleja, joiden avulla poliisi välittää epäillyille tietoa ohjelmista ja ohjaa esimerkiksi Espoon mallin mukaisesti parisuhdeväkivallan tekijöitä väkivallan katkaisuohjelmiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 60).
Espoon mallilla (PRYM) 12 vuoden historia Arvioitu kokeiluvaiheen jälkeen 2003 (sisäinen) ja 2006 (Optula) PRYM ja Väkivallan katkaisu ohjelma ovat Hyviä käytäntöjä (Tie turvallisempaan huomiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt) Marakista erillinen hanke -> ohjataan kaikki epäillyt ei vain korkean riskin tapauksia Marak paikkakunnat valittiin valmiiden verkostoiden vuoksi
Keskeiset periaatteet Väkivallan tekijän vastuuttaminen käyttämästään väkivallasta Väkivallan käytön katkaiseminen ja sen uusiutumisen ennalta estäminen Väkivaltaa käyttäneiden henkilöiden sitouttaminen väkivaltaa katkaisevaan palveluun Perheväkivallan sovittelun rajaaminen Viestin antaminen siitä, että parisuhteessa tapahtuva väkivalta on tuomittavaa ja että siitä seuraa rangaistus Syytteen nostaminen väkivaltaa katkaisevan palveluun osallistumisesta huolimatta
Erilliset prosessit Rikosprosessi Poliisi Lastensuojelu Väkivallan tekijän tuki 6 kertaa Väkivallan katkaisuohjelma tai muu jatkotyöskentely Marak tai muu uhrin tuki
Espoon malli Epäillyn tuki Lyömätön Linja Espoossa ry: Väkivallan katkaisu ohjelma parisuhdetapaamiset Poliisin esitutkinta Asianomistajan tuki Kaupungin Omatila-palvelu, Turva-asuminen Avopalvelut, esim. perheneuvolat Rikosuhripäivystys parisuhdetapaamiset Lapsen ja nuoren tuki Lastensuojelu perhetapaamiset Syyttämättä jättäminen Rikosprosessi Oikeusasteet
Poliisin tehtävä esitutkinnassa Epäillyn kuuleminen Yhteistyömallista kertominen Motivointi avun piiriin Yhteystietojen toimittaminen sähköpostilla Nimi ja yhteystiedot Asiointikieli, jos muu kuin suomi Rikosilmoitusnumero ja mahdollinen lähestymiskielto Kirjaaminen kuulustelupöytäkirjaan Kerrottu väkivaltaa katkaisevasta palvelusta ja onko asiakas suostuvainen yhteystietojen toimittamiseen vai ei
Väkivaltaa katkaisevien palveluiden normit tässä yhteistyömallissa 1. Työskentelyn aloittaminen ja yhteistyön luominen muihin auttajatahoihin, palveluohjaus puolisolle/ läheiselle Asiakastieto- ja lupalomake 2. Asiakkaan tarinan kuuleminen 3. Käytetyn väkivallan kartoitus ja vaaran arviointi 4. Väkivallan seuraukset 5. Väkivallattomuustaitojen kehittäminen Väkivaltaa kartoittava lomake 6. Työskentelyn jatkosta sopiminen
Miten MARAK- paikkakunnilla toteutettu Mallin esittely yhteistyökokouksessa, päätös yhteistyön aloittamisesta suurempi koulutus työntekijöille (Espoon lyömätön linja ja Länsi-Uudenmaan poliisi vastannut) Mallin kokeilu käynnissä/ käynnistymässä Joensuussa, Vantaalla, Lappeenrannassa Joensuussa ohjaaminen palveluun mahdollista myös mm. sotepalveluista MARAK- tapausten soveltuvuus