Selvitys mielenterveys ja päihdestrategia tilanteesta Pohjanmaa hankkeen 56 kunnan alueella
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY... 4 3. NYKYTILAN SELVITYS... 7 3.1 Etelä Pohjanmaa... 7 3.1.1 Päihdestrategiat... 7 3.1.2 Mielenterveysstrategiat... 11 3.2. Keski Pohjanmaa... 12 3.2.1 Päihdestrategiat... 12 3.3. Pohjanmaa... 13 3.3.1 Päihdestrategiat... 13 4. LÄHITULEVAISUUS... 14 4.1 Etelä Pohjanmaa... 14 4.2. Keski Pohjanmaa... 15 4.3. Pohjanmaa... 15 5. YHTEENVETO... 16 LÄHTEET... 17 2
1. JOHDANTO Hyvinvointivaltion reformit ovat 1980 luvulta alkaen painottaneet julkisen toiminnan tehokkuutta, resurssien tehokasta käyttöä ja ennen kaikkea toiminnan priorisointia. Resurssien tehokas käyttö on edennyt varsinkin anglosaksisissa maissa nopeimmin, kun taas Pohjoismaissa kehitys on ollut maltillisempaa. (ks. Julkunen 2001). Suomessa toiminnan tehostamisen ja ennen kaikkea resurssien käytön tehostamisen vaateisiin on vastattu lisäämällä julkisen toiminnan suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuuteen on haettu mallia yksityisen sektorin voittoa tekevistä organisaatioista ja niiden laatimista strategioista ja strategisesta johtamisesta. Julkisen toiminnan suunnitelmallisuuden lisäämisen taustalla on ollut pyrkimys johdonmukaiseen resurssien hallintaan (ks. Sotarauta 1996). Strategisen johtamisen taustalla voidaan nähdä myös yhteiskunnan fragmentoituminen. Ongelmien monimutkaistuessa sekä yhteiskunnan ja julkisen palvelusektorin eriytyessä strategioiden on koettu toimivan erilaisten toimintaajatusten ja intressien yhteensovittajana. Yhteensovittamisella on pystytty vastaamaan julkisten palveluiden pluralismin haasteeseen hyvinvointipalveluiden osalta. Myös palvelustruktuurissa tapahtuneet muutokset verkostoineen ja yksityisine tai semi julkisine palveluntarjoajineen ovat osaltaan asettaneet haasteita, joihin strategisella johtamisella on pystytty vastaamaan. (Koivisto 2005: 44 45) Voidaankin ironisesti todeta, että strategioita on julkisella sektorilla laadittu varsin kiitettävästi, mutta niiden tosiasiallinen sisältö on jäänyt ohueksi. Eräänlaisen sisällöttömyyden ja konkreettisuuden puutteiden lisäksi strategioiden implementoimisessa osaksi perustyötä on ollut puutteita. Pohjanmaa hanke käynnistettiin kolmen (3) sairaanhoitopiirin: Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2005. Hankkeen päämääränä on pyrkimys laaja alaiseen mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittämiseen kolmen maakunnan alueella. Kehittämistyöhön pyritään viiden (5) pääteeman mukaisesti, joista yhtenä voidaan mainita kuntien mielenterveystyön ja päihdetyön kokonaissuunnitelmien ja strategioiden laatiminen. Pohjanmaa hankkeen tavoitteena on tukea kuntien strategiatyötä lisäämällä yhteistyötä sekä 3
tarjoamalla työkaluja ja ohjausta itse strategiatyöprosessiin. (ks. Kaivosoja 2006) Strategioiden ja kokonaissuunnitelmien avulla alueelle pyritään luomaan pohja hyvälle ja suunnitelmalliselle mielenterveys ja päihdetyölle, jonka läpinäkyvyys parantaa pohjalaisten hyvinvointia. 2. KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Strategia käsitteenä pohjautuu sodankäynnissä käytettyihin termeihin. Varhaisimpien tulkintojen mukaan strategia voidaan ymmärtää oppina, jonka avulla voitetaan sota ja kuinka sotatilannetta johdetaan. (Ollila 2006: 56; Koivisto 2005: 45) Strategia ajattelu sisäistettiin osaksi organisaation johtamista 1950 luvulla, jolloin liike elämä lanseerasi käsitteen vastatakseen ympäristön epävarmuuteen (Ansoff 1984: 52; Koivisto 2005: 44). Organisaation strateginen suunnittelu on osa organisaation toimintaprosessia, jossa mm. johtamisella, päätöksenteolla ja toimeenpanolla on keskeinen merkitys. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff & Hayes 1976: 1 5.) Strategia voidaan mieltää toiminnan ohjauksen välineeksi, joka tähtää erityisesti tulevan toiminnan ohjaamiseen. Strategia voidaan rakentaa vaihtoehtoisesti joko toiminnan kokonaisuudelle (kokonaisstrategia) tai jollekin osatoiminnolle (erityisstrategia). Erityisstrategiat ovatkin tavallaan kokonaisstrategian tarkennuksia. Huomattavaa suunnitelmallisessa strategiaprosessissa on se, että eri erityisstrategioiden on oltava keskenään johdonmukaisia. (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä & Paavo Viirkorpi 2005.) Hyvinvointi voidaan käsittää professori Erik Allardtin (1975) mukaan kolmen (3) elementin kautta: 1) elintaso, 2) yhteisyyssuhteet ja 3) itsensä toteuttamisen muodot. Elintasoon kuuluvat yksilön tulot, asumistaso, työllisyys, terveys ja koulutustaso. Yhteisyyssuhteisiin sisältyvät puolestaan paikallisyhteys, perheyhteys ja ystävyyssuhteet. Itsensä toteuttamiseen liitetään usein termit: arvonanto, 4
korvaamattomuus, poliittiset voimavarat ja tekeminen (vapaa ajantoiminta). Yhdessä edellä mainitut elementit muodostavat yksilön hyvinvoinnin kokonaisuuden. Hyvinvointistrategialla tarkoitetaan suunnitelmallisesti valmisteltua ja valittua toimintaohjelmaa, jolla pyritään edistämään ja takaamaan alueen, seutukunnan tai kunnan asukkaille mahdollisimman hyvä hyvinvoinnin tila. Hyvinvointistrategia voi myös sisältyä kunnan kokonaisstrategiaan tai se voi olla valtuuston tai muun demokraattisen toimielimen erikseen hyväksymä asiakirja. Lähtökohtaisesti strategian tulisi perustua perusteelliselle alueen tai kunnan analyysille ja sen perusteella laadittuun hyvinvointikertomuksessa täsmennettyihin hyvinvointi ja terveystarpeisiin. Hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen päämäärät, valitaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunta sekä täsmennetään lähivuosien tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat, osaaminen ja rakenteet. (Stakes 2006a) Hyvinvointistrategia voidaan alueen, seutukunnan tai kunnan päätöksestä eriyttää yleistasolta (esim. yleiset linjaukset) erityistasolle (esim. tiettyihin ikäryhmiin kohdistuvaksi) (ks. Stakesin ennaltaehkäisevän päihdetyöryhmä jne. 2005) Mielenterveys voidaan määritellä inhimilliseksi resurssiksi, joka muistuttaa eräissä suhteissa uusiutuvia ja lisääntyviä luonnonvaroja. Ihmisen psykofyysiseen olemukseen liittyy kolme (3) perusulottuvuutta, jotka ovat biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Edellä mainittujen ulottuvuuksien välillä vallitsee vuorovaikutus, joka säätelee mielenterveydellisten voimien kehitystä nuoruudessa ja psyykkistä tasapainoa myöhemmällä iällä. Voidaankin sanoa, että kysymyksessä on prosessin kaltainen kehitystapahtuma, joka jatkuu koko elämän. (ks. Suomen akatemia 1976). Mielenterveys ei kuitenkaan ole vain yksilön asia, vaan kyseessä on koko yhteiskunnan ja yhteisön asia. Mielenterveydestä huolehtiminen onkin saatava niin kuntien kuin muiden yhteisöjen tavoitteeksi. (Stakes 2000) Mielenterveysstrategia voidaan määritellä suunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon mielenterveyteen liittyviä seikkoja. Mielenterveysstrategia voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiasta, joka puolestaan saattaa olla osa kunnan kokonaisstrategiaa. Strategiaa tai suunnitelmaa kirjoitettaessa olisi otettava huomioon sekä kansalliset 5
mielenterveyden laatusuositukset että alueen oma palvelurakenne. Mielenterveysstrategia voidaan lukea hyväksi esimerkiksi erityisstrategioista. Päihteiksi voidaan määritellä kaikki ne aineet, joilla ihmiset hakevat muutosta mielentilaansa ja sekoittavat päänsä. Päihde vaikuttaa ihmisen tunne, kokemus ja ajattelumaailmaan. Päihteisiin liittyy riippuvuuksia, joita voivat olla sosiaalinen, fyysinen tai psyykkinen riippuvuus. Eri riippuvuuden muodot voivat vaikuttaa myös toisiinsa. Päihderiippuvuus voidaankin määritellä sellaiseksi fyysiseksi ja psyykkiseksi tilaksi, johon liittyy pakottava tarve saada lisää päihteitä/ainetta, joka aiheuttaa päihtyneisyyden. Päihdeaineita on monia, joista osa on tarkoitettu muuhun käyttöön (esim. liimat, lääkkeet, lakat ja puhdistusaineet). Päihdeaineista tupakka ja alkoholi ovat sallittuja aineita tietyin rajoituksin. Päihteille on ominaista, että niiden käytöstä aiheutuu haittoja sekä käyttäjälle että hänen läheisilleen. (Paatero 2006) Sosiaali ja terveysministeriö määrittelee päihdehuollon palvelut yleisiksi sosiaali ja terveydenhuollon palveluiksi, jotka ovat saatavana päihdehuollon erityispalveluina ja erityistason sairaanhoitona. Päihdepalvelujen piiriin voi avopalveluiden osalta hakeutua oma aloitteisesti, mutta laitoshoitoon tarvitaan lähete. Kunnan on järjestettävä päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan tarvetta vastaavaksi. Palvelut voivat olla mm. katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa tai päihdekuntoutusta. Huomattavaa päihdepalvelujen osalta on se, että hoito ja kuntoutus yleensä perustuvat vapaaehtoisuuteen. Terveysvaara tai väkivaltaisuus voivat olla kriteereitä tahdosta riippumattomaan hoitoon ottamiseen, mutta yleensä tahdosta riippumaton hoito on varsin harvinaista. Tahdosta riippumaton hoito voi kestää enintään viisi (5) vrk tai väkivaltaisuuden perusteella 30 vrk. (Sosiaali ja terveysministeriö 2006) Päihdestrategia on mielenterveysstrategian ohella hyvä esimerkki erityisstrategiasta. Päihdestrategia saattaa kuulua myös osaksi kunnan laajempaa hyvinvointi ja/tai kokonaisstrategiaa. Päihdestrategia voidaan eriyttää yleistasolta (esim. yleisen päihdepolitiikan linjaukset) erityistasolle (esim. tietyille väestöryhmille kohdennettuja tukitoimia linjaavat osuudet). (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä jne 2005.) Esimerkiksi päihdestrategia voidaan rajata koskemaan vain ehkäisevää päihdetyötä ja se voidaan kohdistaa koskemaan vain lapsia ja nuoria. 6
3. NYKYTILAN SELVITYS Alueen nykytilan selvitys perustuu sekä pohjatiedon kartoittamiseen että alueen toimijoille lähetettyyn kyselyyn. Pohjatieto on kartoitettu käyttämällä mm. alueen kuntien ja Stakesin ennaltaehkäisevän päihdetyön Neuvoa antavien www sivuja (Stakes 2006b). Olemassa olevan materiaalin lisäksi strategiatilannetta on selvitetty päättäjille osoitetulla kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin alueen kuntiin Pohjanmaa hankeen kuntakirjeen mukana 1.3.2006. Kyselylomake sisältää kysymyksiä kunnan mielenterveys ja päihdestrategiatilanteesta, strategian luontiprosessista ja kunnan erityispiirteistä. Strategiakartoituslomake on luettavissa Internetistä osoitteesta http://www.pohjanmaahanke.fi/ajankohtaista. 3.1 Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa on maakunta nykyisessä Länsi Suomen läänissä. Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2004 lopussa yhteensä 194 076 henkeä. Maakunnan kokonaispinta ala on 13 459 neliökilometriä. Etelä Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 26 kuntaa, joista kahdeksan (8) on kaupunkeja ja loput 18 kuntia. Maakunta jakaantuu myös viiteen (5) seutukuntaan: Härmänmaahan, Järviseutuun, Kuusiokuntiin, Seinäjoen seutuun ja Suupohjaan. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella lähinnä maaseutumaisiksi. 3.1.1 Päihdestrategiat Etelä Pohjanmaan alueella on 2000 luvun aikana tehty päihdestrategioita varsin innokkaasti. Yhteensä 13 kuntaa on tehnyt jonkinlaisen päihdestrategian, joista suurin osa on suuntautunut kokonaisvaltaiseen päihdestrategiaan. Alajärven kaupunki vahvisti vuonna 2003 strategian Päihdetyön toimintamalli ennaltaehkäisystä hoitoon. Päihdetyön toimintamallin tavoitteena on ollut mallintaa kaupungin palvelujärjestelmä, opastaa ja tukea lapsia sekä nuoria päihteettömän vaihtoehdon valinnassa ja luoda erilaisia toimijaverkostoja. Tavoitteena on ollut myös lisätä vanhempien vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksessa, nostaa esiin 7
päihteettömyyden ja terveydenedistämisen aspektit, edistää päihdekasvatusvalmiuksia, kehittää paikallista varhaisen puutumisen mallia sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Strategiaa tarkistetaan säännöllisesti kahden (2) vuoden välein, jolloin se (strategia) myös tarvittaessa päivitetään. Alavus, Kuortane ja Töysä ottivat käyttöön yhteisen huumetyön strategian Huumetyön strategiset linjaukset ja toimenpideohjelma kolmiokunnissa vuonna 2002. Strategia raamittaa kolmiokuntien yhteisiä tulevaisuuden tavoitteita ja visioita, joissa otetaan huomioon mm. huumepoliittiset linjaukset ja nykyinen lainsäädäntö. Strategian keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle huumeidenkäytön suhteen 0 toleranssialue, jossa vanhemmilla ja työntekijöillä on hyvät valmiudet ennaltaehkäistä ongelmia ja puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Konkreettisena osiona strategiassa esitellään viisi (5) toimenpidekokonaisuusehdotusta, joiden toteuttamiseen kuntien toivotaan osallistuvan ongelmien ehkäisemiseksi. Strategia sisältää myös tietoa alueen hoitoonohjauksesta ja tiedot yhteyshenkilöistä. Strategiaa seurataan ja arvioidaan yhteistyötiimin toimesta jatkuvasti, mutta varsinaiset päivitykset on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa, esim. viiden (5) vuoden päästä strategian valmistumisesta. Evijärven kunnan päihdestrategia valmistui vuonna 2001. Strategia on osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa, johon kuuluvat myös lapsipolitiikka, kotihoito ja mielenterveystyö. Hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteita ovat kokonaisvaltaisen käsityksen luominen kunnan keskeisistä ongelmista, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja resurssien allokointi ja priorisointi. Ilmajoen päihdestrategia Pohojanmaan kautta valmistui vuonna 2002. Strategia kohdistuu alle 18 vuotiasiin lapsiin ja nuoriin ja sen keskeisiä painopistealueita ovat päihteidenkäytön ennaltaehkäisy ja vanhemmuuden tukeminen. Strategia on tehty sekä kuntaprofiilin että olemassa olevien suositusten, säännösten ja tutkimustiedon mukaisesti. Ilmajoen strategian tavoitteena on ollut saada Ilmajokelaiset alle 18 vuotiaat nuoret päihteettömiksi. Tavoitteena on ollut myös paikallisten perheiden tukeminen niin, että lapset ja aikuiset voivat hyvin. Tavoitteisiin pyritään pääsemään verkostoitumisen, yhteistyön, koulutuksen, moniammatillisen työotteen ja resurssien priorisoinnin keinoin. 8
Kauhavan kaupungin huumestrategia valmistui vuonna 2002 ja se aiotaan sisällyttää tulevaisuudessa paikalliseen päihdehuollon suunnitelmaan. Strategia pohjautuu perinpohjaisen seudullisen tilanteen kartoitukseen, joka toteutettiin osana Huumetyön verkostoituneet palveluketjut projektia. Huumestrategia painottuu tavoitteissaan ennaltaehkäisyyn ja valistukseen, joihin pyritään viranomaisyhteistyön, vastuualueiden selkiyttämisen ja ammattilaisten erityisosaamisen hyödyntämisen keinoin. Päihdetyön toiminnan seuranta tapahtuu ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön toimesta vuosittain ja itse strategia tarkistetaan ajan tasalle vähintään kolmen (3) vuoden välein. Kauhajoen päihdestrategiaopas Ennaltaehkäisystä hoitoon. Opas nuorten (alle 18 vuotiaiden) parissa työskenteleville valmistui vuonna 2000. Strategiasuunnitelma on suunnattu erityisesti nuorten parissa työskenteleville, jotka voivat havaita ja puuttua nuorten päihteiden käyttöön. Strategiaoppaassa on kuvattu erikseen Kauhajoen viisiportainen moniammatillinen toimintamalli ennaltaehkäisystä hoitoon. Strategiaoppaan tavoitteena on auttaa nuorten kanssa työskenteleviä ja nuoria kohtaavia löytämään oikeita toimintatapoja, kun nuorella epäillään olevan päihdeongelma. Lähtökohtana ovat ongelmien ennaltaehkäisy ja nuoresta itsestään välittäminen. Kurikan päihdestrategia valmistui samoihin aikoihin vuonna 2000 kuin Kauhajoenkin päihdestrategia. Kurikan kaupungin päihdestrategia on osa mielenterveystyön suunnitelmaa. Päihdestrategiassa käsitellään erityisesti ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoitopalveluiden järjestämistä. Strategia sisältää mm. viranomaisten välisen työnjaon ja konkreettiset yhteistyötahot. Kurikan strategian keskeisenä tavoitteena on yhteisten sääntöjen ja rajojen luonti päihteiden käytön ehkäisyyn. Ote on vahvasti varhaiseen huomaamiseen ja puuttumiseen keskittyvä. Lapuan päihde ja huumestrategia, jonka erityispainopisteenä ovat nuoret, valmistui vuonna 2002. Lapuan strategiassa tavoitellaan lasten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyön kehittämistä, vanhempien kasvatuksen tukemista sekä lasten ja nuorten itsetunnon vahvistamista. Päihdestrategiassa esitellään mm. paikallisia toimintamalleja ja strategian painopistealueet. Strategia painottuu lasten ja 9
nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena strategialle on asetettu varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaus, ongelmien ennaltaehkäisy, moniammatillisten verkostojen muodostaminen, hoitoketjujen toimivuus ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen. Huomattavaa Lapuan päihde ja huumestrategiassa on myös se, että siinä on nostettu strategian tasolle myös hyvän toiminnan riittävä resurssointi. Strategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä ennalta sovittujen tunnuslukujen avulla. Peräseinäjoen päihdestrategia valmistui vuonna 2002. Päihdestrategia keskittyy erityisesti moniammatillisen verkostomaisen työotteen luomiseen, päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen ja avainhenkilöiden määrittämiseen. Strategian tavoitteena on luoda Peräseinäjoelle ongelmia ehkäisevä eri hallinnon tasoille ulottuva päihdetyön strategia, jonka kohderyhmänä on alle 18 vuotiaat nuoret. Strategian toteutumista seurataan vuosittain päihdetyöryhmän toimesta. Soinin kunnan huumestrategia valmistui vuonna 2002. Strategiassa kuvataan ennaltaehkäisevän päihdetyön keinoja, joilla pyritään puuttumaan nuorten ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Soinin kunnan strategian tavoitteena on moniammatillisen ja ennen kaikkea monisektorisen toimintamallin luominen ennaltaehkäisevän päihdetyön osalta. Keskeisiksi toimintamalleiksi esille nousevat valistus, tiedottaminen ja saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken. Strategiassa huomiota kiinnitetään myös nuorille väärinkäyttäjille suunnatun toimivan hoitoketjun kehittämiseen. Seinäjoen päihdestrategia Huomaa ajoissa valmistui vuonna 2002 ja on toiminut pohjana eri tahojen omien toimintamallien laatimiselle. Seinäjoen kaupungin päihdestrategiassa käsitellään ennaltaehkäisevää päihdetyötä eri ikäryhmien, suojaavien tekijöiden ja vanhemmuuden osalta. Lähestymistapa on moniammatillinen ja esille nostetaan myös kolmannen sektorin osuus erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä. Päihdestrategian seurantaraportti valmistui vuonna 2005, jolloin strategian seurantatiedot kerättiin yhteen ensimmäistä kertaa. Seurantaraportin mukaan toimintaa tulisi kehittää edelleen verkostoituneemmaksi yhteistyöksi, joka toimii 10
saumattomasti yli sektorirajojen. Strategian tavoitteena on luoda Seinäjoen kaupunkiin ennaltaehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen malli, jossa aktiivisina toimijoina ovat kaikki perustason työntekijät. Huomiota kiinnitetään erityisesti alle 18 vuotiaisiin nuoriin ja mahdollisiin riskiryhmiin. Vuodesta 2005 lähtien on tarkoituksena seurata tilannetta joka toinen vuosi, jolloin myös kaupungin nimeämä EHKÄPÄ työryhmä kokoaa päihdestrategian seurantaraportin. Ähtärin päihdestrategia Painopisteenä yleinen ennaltaehkäisy verkostotyönä alle 18 vuotiaiden osalta valmistui vuonna 2002. Strategiassa on huomioitu Kuusiokuntien turvallisuussuunnitelma, valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat sekä Ähtärin muut strategiat. Ähtärin päihdestrategiassa esitellään huumetyön kehittämisen painopistealueet ja linjaukset, varhaisen puuttumisen malli ja päihdetyön seurantajärjestelmä. Strategia sisältää myös konkreettisia toimenpide ehdotuksia ja seurantajärjestelmän. Ähtärin strategian tavoitteita ovat seutukunnallisen yhteistyön laajentaminen, ennaltaehkäisevä työote varsinkin nuorten osalta, vanhemmuuden tukeminen, resurssien priorisointi sekä hoitojärjestelmän ja muotojen (mm. kuntoutuksen osalta) kehittäminen. Strategian toteutumista seurataan vuosittain ennalta sovittujen indikaattorien ja mittareiden avulla, jotka antavat tietoa budjetin valmisteluun. Raportoinnista ja päihdebarometrin tuottamisesta vastaa Ähtärin päihdetyöryhmä. 3.1.2 Mielenterveysstrategiat Etelä Pohjanmaan alueella mielenterveysstrategia on tehty alustavan selvityksen mukaan kolmessa (3) kunnassa. Strategiat on tehty suurimmaksi osaksi 2000 luvulla, joten strategioiden päivityksiä ei alustavien tietojen mukaan ole vielä tehty. Seinäjoen mielenterveysstrategia on tehty vuosiksi 2003 2007 ja se hyväksyttiin vuonna 2003. Seinäjoen kaupunki ja terveyskeskuksen kuntayhtymä ottivat valmiin mielenterveysstrategian huomioon valmistellessaan talousarviota vuodelle 2004. Seinäjoen kaupungin mielenterveysstrategian visiona on ottaa kaikessa kaupungin päätöksenteossa huomioon vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Keskeisinä linjauksina strategiassa nostetaan esille mielenterveystyö: 1) 11
yhteiskunnan erottamattomana ulottuvuutena, 2) tiedostettuna mielenterveyden edistämisenä ja ongelmia ehkäisevänä työnä, 3) peruspalvelujen kynnyksettömänä ja leikkaamattomana toimintana ja 4) psykiatrisena erikoissairaanhoitona. Tavoitteet on esitetty konkreettisina toimenpiteinä, jotka on ryhmitelty eri asukasryhmien mukaan (yleiset, lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet). Evijärven kunnan mielenterveysstrategia on osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa, joka valmistui vuonna 2001. Hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta on kerrottu hieman enemmän kohdassa: Päihdestrategiat (ks. sivu 8.) Kurikan mielenterveysstrategia valmistui vuonna 2000. Kurikan kaupungin mielenterveystyön suunnitelmaan kuuluu myös päihdestrategia, josta enemmän kohdassa: Päihdestrategiat (ks. sivu 9). 3.2. Keski Pohjanmaa Keski Pohjanmaan maakunta sijaitsee nykyisessä Länsi Suomen läänin pohjoisosassa. Keski Pohjanmaalla asui vuoden 2005 lopussa yhteensä 70 694 henkeä. Maakunnan kokonaispinta ala on 10 948 (tai 5474 m2) neliökilometriä. Keski Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 12 kuntaa, joista kaksi (2) omaa kaupunkistatuksen: Kokkola ja Kannus. Maakunta jakaantuu kahteen (2) seutukuntaan: Kokkolan ja Kaustisten seutukuntaan. Maakuntakeskuksena toimii Kokkolan kaupunki. 3.2.1 Päihdestrategiat Kokkolan huumetyöryhmän raportti valmistui vuonna 1997. Raportissa painotettiin erityisesti nuorten päihdekysymyksiä, minkä vuoksi näkökulmaa laajennettiin varsinaisista huumeista yleensäkin päihteisiin ja hoidosta ehkäisevän työn eri tasoille. Strategiassa korostetaan erityisesti koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia ja asemaa päihdetyön järjestämisessä, varhaisen puuttumisen toteuttamisessa ja nuorten tukemisessa. Saumaton yhteistyö eri viranomaisten ja kotien kanssa nostetaan myös keskeisesti esille. Strategian keskeinen tavoite on nuorten parissa 12
toimivien osaamisen lisääminen päihdehaittojen ehkäisyssä ja korjaamisessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää paikkakunnalle uusia yhteistyömuotoja riskikäyttäjien ja riskinuorten tavoittamiseksi. 3.3. Pohjanmaa Pohjanmaan maakunta sijaitsee nykyisessä Länsi Suomen läänin länsiosassa. Keski Pohjanmaalla asui vuoden 2004 lopussa yhteensä 173 473 henkeä. Huomattavaa Pohjanmaan maakunnalle on alueen kaksikielisyys. Alueen asukkaista noin 53 % puhuu äidinkielenään ruotsia ja 46 % suomea. Maakunnan kokonaispintaala on noin 7 850 neliökilometriä. Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 18 kuntaa, joista kuusi (6) on kaupunkeja. Maakunta jakaantuu neljään (4) seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan, Kyrönmaan seutukuntaan ja Suupohjan rannikkoseutuun. Maakuntakeskuksena toimii Vaasan kaupunki. 3.3.1 Päihdestrategiat Mustasaaren kunta otti käyttöönsä päihdestrategian För ett drogfritt Korsholm Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år) / Huumeettoman Mustasaaren puolesta: opas alle 18 vuotiaiden nuorten kanssa työskenteleville vuonna 2001. Mustasaaren kunnan opas on tehty ennaltaehkäisevän huumetyön yhteistyöryhmän toimesta. Strategian tavoitteena on valmiuksien lisääminen ja yhteistyön vahvistaminen eri tahojen välillä. Strategia painottuu erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen huumausaineongelmien osalta. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti vuosittain päättäjätasolla. Närpiön päihdestrategia Handlingsprogram för drogförebyggande arbete i Närpes stad 1994 Närpiön päihdetyöryhmän toimenpideohjelma valmistui nimestään huolimatta vuonna 1995. Toimenpideohjelma koostuu neljästä (4) osasta ja sisältää ehkäisevän päihdetyön, hoitopalvelut ja seurannan. Strategian tavoitteena on yhdistää eri tahot toisiinsa luomalla avoin dialogi toimijatahojen kesken ja siten muodostaa konkreettinen väline päätöksenteolle. 13
Vaasan kaupunki otti käyttöön päihdestrategiansa Ennaltaehkäisystä hoitoon vuonna 1998. Strategiaa varten perustettu työryhmä painotti työssään päihteiden käytön ehkäisyä ja käytön tunnistamista varsinkin ammattilaisten ja vanhempien osalta. Strategian tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen, varhaiseen puuttumiseen liittyvän tieto taidon kehittäminen ja juurruttaminen osaksi toimintaa sekä porrastetun hoitoonohjausmallin kehittäminen. Yksi keskeisistä tavoitteista on ollut myös työntekijäverkostojen luominen ja verkostojen ylläpitäminen. Vaasan kaupungin päihdestrategia on päivitetty ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja sittemmin vuonna 2005 Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys toimenpide ehdotusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat, joka on edelleen hyväksymiskierroksella. 4. LÄHITULEVAISUUS Lähitulevaisuuden osalta strategiatyö näyttää varsin kirkkaalta. Varsinkin päihdestrategioita on aloitettu tai ollaan aloittamassa työstämään innolla. Erittäin positiiviseksi tilanteen tekee se, että strategioiden osalta ovat esille nousseet varsinkin alueelliset ja seudulliset päihdestrategiat. Ilahduttavaa on se, että varsinkin Pohjanmaa projektin alueen suuret kaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Vaasa ovat aloittaneet tai aloittamassa alueellisen tai seutukunnallisen päihdestrategian teon. Mielenterveysstrategioiden osalta tilanne näyttää hieman maltillisemmalta. Strategioita on kuitenkin aloitettu työstämään muutaman kunnan, kuntayhtymän ja seutukunnan toimesta. Yleisesti voidaan sanoa, että kunnat, seutukunnat ja alueet ovat olleet varovaisempia mielenterveysstrategioiden kuin päihdestrategioiden kanssa. 4.1 Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaan alueella ollaan aloittamassa kahden (2) erillisen seutukunnallisen päihdestrategian teko. Järviseudun alueella ollaan lähiaikoina aloittamassa seudullisen päihdestrategian tekoprosessi. Seutukunnan viisi (5) kuntaa Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi ja Kortesjärvi kutsutaan kokoon Järviseudun päihdetyöryhmän toimesta ja tavoitteena on kattava seutukunnallinen 14
päihdepalvelustrategia. Toinen seudullinen strategiatyö on alkamassa Härmänmaan seutukunnan alueella. Veturina ja kuntien kokoonkutsujana toimii Kauhava, jonka tavoitteena on saada seutukunnan kolme (3) muuta kuntaa Alahärmää, Lapuaa ja Ylihärmää liittymään seutukunnalliseen strategiatyöhön. 4.2. Keski Pohjanmaa Keski Pohjanmaan maakunnan alueella Kokkolan kaupunki toimii maakunnan alueella aktiivisena toimijana ja alueellisen päihdestrategiatyön veturina. Kokkolan kaupunki kokoaan ja kutsuu kokoon alueen muut kunnat yhteen alueellisen päihdestrategian luomiseksi. Alueen kunnat ovatkin vastanneet kutsuun myöntävästi ja alueellisen päihdestrategian valmistelu on aloitettu vuoden 2006 alussa. 4.3. Pohjanmaa Pohjanmaa alue jakaantuu Etelä Pohjanmaa tavoin kahteen (2) alueeseen, jotka ovat luomassa seutukunnallisen tai alueellisen päihdestrategian. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa jakoa, jossa eriytyvät pohjoinen ja eteläinen alue. Pietarsaaren seudulla seudullisen päihdestrategian luonnissa Pietarsaaren kaupunki tulee toimimaan naapurikuntien osalta koollekutsujana. Tavoitteena on kytkeä yhteen kaikki Pietarsaaren seutukunnan viisi (5) kuntaa seudulliseen strategiaan. Alustavien tunnustelujen perusteella kaikki viisi (5) kuntaa: Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat sitoutuneet yhteiseen strategiatyöhön. Vaasan seudulla alueellinen päihdestrategiatyön valmistelu on alkamassa lähiaikoina. Strategiatyö aloitetaan Vaasan kaupungin vetämänä. Vaasan kaupunki kutsuu päihdepalveluiden sopimuskunnat yhteiseen strategiatyöhön, jonka tarkoituksena on luoda alueelle uusi alueellinen päihdestrategia. Mielenterveysstrategioiden osalta alueen tilanne ei näytä aivan niin hyvältä kuin päihdestrategioiden osalta. Osasyynä tähän saattaa olla se, että Pohjanmaan alueella mielenterveyspalveluista vastaa suurimmaksi osin Vaasan sairaanhoitopiiri, jonka toivotaan toimivan veturina alueellisen mielenterveysstrategian laadinnassa. 15
Mielenterveysstrategioiden laadinta on käynnistymässä Mustasaaren, Maalahden ja Korsnäsin kunnissa. Myös Vaasan kaupunki harkitsee mielenterveysstrategiatyön aloittamista. 5. YHTEENVETO Pohjanmaa hankkeen alueella on vuosien varrella tehty varsinkin päihdestrategioita hyvin koko maan tasoon verrattuna. Mielenterveysstrategioiden osalta kuntien tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä, vaikka muutamasta kunnasta sellaiset löytyvätkin. Pohjanmaa hankeen käynnistyttyä alueellisten strategioiden ja suunnitelmien tekoon on ryhdytty varsin innostuneesti. Strategiaprosessit ovat kuitenkin varsin hitaita, joten varsinaisia tuloksia ja prosessin tuotoksia saamme odotella jonkin aikaa. 16
LÄHTEET Allardt, Erik (1975). Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden. Lund: Argos. Ansoff, H. Igor (1984). Strategisen johtamisen käsikirja. Helsinki: Otava. Ansoff, H. Igor (1976). Evolution of the Strategic Problem. In: From Strategic Planning to Strategic Management, 1 5. Eds Igor H. Ansoff, Roger P. Declerck & Robert L. Hayes. USA: John Wiley & Sons, Ltd. Julkunen, Raija (2001). Suunnanmuutos. 1990 luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino. Kaivosoja, Matti (2006). Kunnan mielenterveys ja päihdestrategiat tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Maija Ritamo (toim.) IX Terve Kunta päivät. Työpapereita 1/2006. Helsinki: Stakes. Koivisto, Raimo (2005). Sosiaalipalvelujen yhteistoiminnallisuus kunnallisissa strategioissa. Acta Wasaensia No 149. Hallintotiede 10. Ollila, Seija (2006). Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksellisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali ja terveyshallinto 1. Paatero, Sirpa (2006). Päihteet [siteerattu 4.4.2006]. Saatavissa: http://www.nettineuvo.fi/nettineuvo/fi/03_nuoret/06_paeihteet/index.jsp Sosiaali ja terveysministeriö 2006. Päihdepalvelut [siteerattu 31.3.2006]. Saavissa: http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/sospa/shpai/paihdepalvelut.htx 17
Sotarauta, Markku (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000 luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Jyväskylä: Gummerus. Suomen Akatemia (1976). Mielenterveystutkimuksen tausta, nykytila ja tehtäväkenttä Suomessa. Helsinki: Suomen Akatemia. Stakes (2000). Tienviittoja kunnan mielenterveystyön suunnitelman laatimiseen. Helsinki: Stakes. Stakes (2006a). Hyvinvointiohjelma [siteerattu 31.3.2006]. Saatavissa: http://www.stakes.fi/hyvinvointi/lattila/terveys2015/hyvinvointiohjelma.htm Stakes (2006b). Neuvoa antavat verkkosivusto [siteerattu 4.4.2006]. Saatavissa: http://www.stakes.fi/neuvoa ANTAVAT/ Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmä & Paavo Viirkorpi (2005). Kartta ja kompassi Miten kunnan päihdestrategia etenee? 18