YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT

SIILINJÄRVEN YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUT Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue valvonnan ja eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä 2012 Ympäristöterveyslautakunta 15.12.2011

Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät... 4 1.2. Toimintaympäristö ja sen muutokset... 5 1.3. Valtakunnallinen valvontaohjelma... 6 2. Voimavarat... 6 2.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 6 2.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 7 2.4. Yksityinen palveluntarjonta... 8 3. Tietojärjestelmät... 8 4. Yhteistyö ja viestintä... 8 5. Maksut... 9 6. Valvonnan toimeenpano... 9 6.1. Hankkeet... 9 6.2. Eläinten terveyden valvonta... 12 6.2.1. Eläintautivalmius... 12 6.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset... 12 6.2.3. Terveysvalvontaohjelmat... 12 6.2.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 14 6.2.5. Muu tautiseuranta... 14 6.2.6. Eläinten keinollinen lisääntyminen... 15 6.2.7. Eläimistä saatavat sivutuotteet... 15 6.2.8. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 17 6.2.9. Sisämarkkinatuonti... 17 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta... 17 6.3.1. Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 18 6.3.2. Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus 19 6.3.3. Teurastamot ja pienteurastamot... 19 6.4. Tukivalvonta... 19 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano... 20 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu... 20 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 21 7.3. Saatavuus- ja laatutavoitteet... 22 Sivu 2 / 26

7.4. Toimitilat... 23 7.5. Välineresurssit... 23 7.6. Ostopalvelut... 23 7.7. Perustason ylittävät palvelut... 24 8. Suunnitelman toteutumisen arviointi... 24 9. Laatu... 24 9.1. Palautteen kerääminen... 24 9.2. Valitusten käsittely... 24 9.3. Toiminnan kehittäminen... 25 10. Seuranta ja raportointi... 25 10.1. Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta... 25 10.2. Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 26 10.3. Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 26 Sivu 3 / 26

1. Johdanto Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Suunnitelman laatimisvelvoite on nykylaajuudessaan uusi, ja se tuli ensimmäisen kerran laatia 1.11.2011 mennessä vuodelle 2012. Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). 1.1. Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Aluehallintovirasto suorittaa myös itse eläinlääkintähuoltoon liittyvää valvontaa kuten EUeläinsuojelutarkastuksia, täydentävien ehtojen valvontaa, lääkitsemislainsäädännön valvontaa ja omaehtoisesti tai kunnan valvontaviranomaisen pyynnöstä kriittisiä eläinsuojelutehtäviä. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Kunnat järjestävät myös merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja kuntien on muun muassa peruseläinlääkäripalvelun osana järjestettävä tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa kohdistuen suurimmalta osaltaan pieneläimiin ja hevosiin sisältäen myös erikoiseläinlääkäritason palveluja, joita kunnatkin halutessaan voivat järjestää. Sivu 4 / 26

1.2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Eläinlääkintähuoltolain uudistuttua marraskuussa 2009 on valtio ryhtynyt ostamaan kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää viranomaisvalvontaa. Tavoitteena on selkeämmin erottaa viranomaisvalvontaa eläinlääkäripalveluista ja lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa onkin voimakkaasti painotettu uusien päätoimisen valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista kuntiin. Tarkoitusta varten on valtiolta saatavissa korvamerkittyä rahaa ja järjestely on lakitasolla säädetty pysyväksi. Lakiuudistuksen myötä perustettiin aluehallintovirastoihin 15 uutta valvovan eläinlääkärin virkaa ja samalla siirrettiin kunnista aluehallintovirastoihin EU:n määräämät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvä täydentävien ehtojen valvonta. Lisäksi on tarkoitus, että kunnalliset valvontaviranomaiset saavat entistä paremmin apua aluehallintovirastoista kriittisten eläinsuojelutehtävien hoitoon. Erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Vuonna 2010 lihateollisuusyritykset ovat lähteneet toteuttamaan omaa eläinten hyvinvointiin liittyvää laatutyötään. Jatkossa myös kuluttajien eettiset valinnat tulevat entistä enemmän ohjaamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää keskustelua. Toimiva valvonta edellyttää valvojan riittävää osaamista, oikein kohdennettuja riskiperusteisia valvontakäyntejä, yhdenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä epäkohtia todettaessa sekä korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamista. Eläinlääkäripalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tuotantoeläintilojen määrän edelleen jatkuva väheneminen ja tuotantoeläinten keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys kasvaa ja kehitys asettaa haasteita myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnalle. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy edelleen. Lemmikit ovat tämän päivän yhteiskunnassa perheenjäsenen asemassa ja lemmikkeihin kohdistuville eläinlääkäripalveluille asetetaan yhä suurempia odotuksia ja vaatimuksia. Hevostaloudella on merkittävä rooli eläinlääkäripalvelujen käyttäjänä sekä elinkeinoettä harrastetoimintana. Eläintautilain ja eläinsuojelulain kokonaisuudistukset tulevat lähivuosina muokkaamaan valvonnan toimintaympäristöä. Eläinlääkäripalveluihin vaikuttavat tulossa olevat eläinlääkkeiden käyttöä ja luovuttamista koskevien säädösten uudistukset. Kunnat ylläpitävät ympäristöterveydenhuollon tehtäviä varten yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa kunnallisia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, joilla ne toteuttavat itsenäisesti valvontaohjelmien mukaisia valvontasuunnitelmia. Resurssien kokoaminen riittävän suuriin valvontayksiköihin mahdollistaa muun muassa henkilöstön erikoistumisen ja varmistaa osaltaan jäävittömyyden valvontatehtävissä. Lisäksi eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntien järjestävän eläinlääkäripäivystyksen yhden tai useamman seutu- tai maakunnan kokoisella alueella, jolla tulisi olla eriytetty pieneläinpäivystys ja keskitetty yhteydenottopalvelu. Sivu 5 / 26

1.3. Valtakunnallinen valvontaohjelma Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO). EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). EHOn tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Tarkoituksena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla valvontaviranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa valvonnan toimeenpanemiseksi. Tavoitteena on erityisesti yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että vastuutahot varaavat riittävät henkilö- ym. resurssit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin koko maassa. Tässä valvontasuunnitelmassa valtakunnallisen ohjelman ohjaus valvontasuunnitelman laadintaan on kirjoitettu asianomaisiin kohtiin kursiivilla. Tämä suunnitelma on laadittu samalla rakenteella kuin valtakunnallinen ohjelma. Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. 2. Voimavarat 2.1. Resurssitarpeen kartoitus Kunnan on valvontasuunnitelmaansa varten suoritettava resurssitarvekartoitus valvonta- ja palvelutarpeen selvittämiseksi. Kartoitus on suoritettava käyttäen valvontaohjelman liitteenä olevaa lomaketta Resurssitarpeen kartoitus. Lomake on toimitettava aluehallintovirastoon valvontasuunnitelman ja sen päivityksien liitteenä. Resurssitarpeen kartoitus on suunnitelman liitteenä. 2.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostaminen mahdollistaa työnjaon ja erikoistumisen ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden kesken. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että valvontatehtäviä ei suorita henkilö, joka on kyseiseen valvontakohteeseen kiinteässä asiakassuhteessa. Kunnaneläinlääkäreiden vastuualueet ja työnjako tulee esittää kunnan suunnitelmassa. Avustajien/eläinhoitajien lisäksi myös välinehuoltoon, siivoukseen, toimistopalveluihin sekä muihin tukipalveluihin varatut henkilöresurssit on esitettävä kunnan suunnitelmassa. Sivu 6 / 26

Eläinlääkintähuollon virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät on esitetty Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden valvontasuunnitelmassa 2012. Vuonna 2012 yhteistoiminta-alueelle perustetaan, mikäli talousarvio 2012 hyväksytään esitetyssä muodossa ja sen toimeenpano-ohjeistus sallii, kokonaan uusi vakinainen valvontaeläinlääkärin virka yhteistoiminta-alueen aloitusvuonna 2011 ja aiemminkin ilman resurssilaskelmaakin ilmenneen henkilöresurssivajeen vuoksi. Uudelle valvontaeläinlääkärille on alustavasti tarkoitus keskittää pääosa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa yhteistoiminta-alueella, sekä lisäksi kunnan elintarvikevalvonnan tehtäviä. Lisäksi uusi valvontaeläinlääkäri tulisi toimimaan Kuopion valvontaeläinlääkärin varahenkilönä sekä todennäköisesti vastaavan eläinlääkärin varahenkilönä valvontatehtävien osalta. Virka on tarkoitus perustaa vielä vuoden 2011 puolella, ja se laitetaan hakuun mahdollisimman pian. Menee kuitenkin joitain kuukausia ennen kuin ko. viranhaltija on töissä, ja henkilöstön tehtäväjakoa on tarkoitus suunnitella alkuvuoden aikana yhteistyössä alueen eläinlääkäreiden kesken. Tämän vuoksi suunniteltu työjako valvontatehtävien osalta alueen viranhaltijoiden kesken on vasta alustava, eikä siten toistaiseksi julkinen. Voimavarat ovat valvontayksikössä olleet koetuksella eläinlääkäripulasta aiheutuvan virkojen täytön hitauden ja sijaisten saantiongelmien vuoksi. Tarkemmat voimavaralaskelmat ja -arvioinnit tehdään valvontaeläinlääkärin viran täytön valmistelun edetessä. 2.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Kunnan tulee suunnitelmassaan kuvata, miten se varmistaa rekrytoimansa henkilökunnan riittävän pätevyyden ennen työsuhteen solmimista. Lisäksi tulee kuvata miten varmistetaan, että muille kuin eläinlääkäreille ei annetta työtehtäviä, jotka säädösten mukaan kuuluvat eläinlääkärin tehtäväksi. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava miten se varmistaa, että kunnan valvovilla viranomaisilla on riittävä ja asianmukainen hallintomenettelyjen tuntemus. Suunnitelmaan on sisällytettävä kunnan eläinlääkintähuollon henkilökunnan monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma. Eläinlääkärivajeesta johtuen rekrytoitaessa sekä vakinaisia että sijaisia ei yleensä ole juurikaan mahdollisuuksia valita sopivinta osaamista ja pätevyyttä kuhunkin avoinna olevaan tehtävään, eikä tätä voida näin ollen pitää keinona kehittää toimintaa. Valittaessa henkilöä vakinaiseen virkaan tarkistetaan alkuperäiset työ- ja tutkintotodistukset, jotta varmistutaan lainsäädännön edellyttämän pätevyyden olemassaolosta. Valvontatehtävät, jotka lainsäädännössä on edellytetty eläinlääkärin tehtäviksi, tekevät eläinlääkärit kuntien väliseen sopimukseen perustuen, eikä ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkäreillä ole avustajia. Näin ollen ei ole mahdollisuuksia, että joku muu kuin eläinlääkäri tekisi eläinlääkäreille kuuluvia työtehtäviä. Eläinlääkärit osallistuvat ensisijaisesti oman erityisalansa (työnjaon mukaisten tehtävien) mukaisiin koulutuksiin. Lisäksi vuonna 2012, varsinkin kun uusi valvontaeläinlääkäri on saatu rekrytoitua, aloitetaan käytäntö, jossa yhteisissä tiimi- tai Sivu 7 / 26

koko eläinlääkintähuollon palavereissa käsitellään myös toimintatapoihin ja valvontatapauksiin liittyviä asioita ja linjataan yhteistä toimintaa. 2.4. Yksityinen palveluntarjonta Jos kunta ei itse arkipäivisin järjestä peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille, on kunnan osoitettava suunnitelmassaan, että peruseläinlääkäripalvelua on muutoin saatavissa kyseisille eläimille riittävästi ja keskeytyksettä. Yhteistoiminta-alueella peruseläinlääkäripalvelu järjestetään kaikille kotieläimille kunnan toimesta, sillä kattavaa, keskeytyksetöntä ja riittävää yksityistä palveluntarjontaa ei ole saatavilla. Päivystysaikana on niihin kuntiin, joissa ei ole kokonaan eriytettyä pieneläinpäivystystä, järjestetty pieneläinten takapäivystys, joka ostetaan yksityiseltä. 3. Tietojärjestelmät Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tukemassa on käytössä useita toisiinsa liittyviä tietojärjestelmiä ja rekistereitä. Lisäksi tuonnissa ja sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää. Kunnan tulee valvontasuunnitelmassaan kuvata, miten se huolehtii eläinlääkintähallinnon käytössä olevien tietojärjestelmien ja eläinrekistereiden tehokkaasta käytöstä valvonnan apuna. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen myös tietojärjestelmien käytön osalta. Mahdollisuudet eri tietojärjestelmien käyttöön ja tietojen hankintaan niistä muiden tahojen kautta valvonnan apuna kartoitetaan, yhdenmukaistetaan ja ohjeistetaan vuonna 2012. Lisäksi eläinlääkärit osallistuvat erityisalansa mukaisesti järjestettäviin koulutuksiin myös tietojärjestelmien käytön osalta. Uusien eläinlääkärien tullessa palvelukseen järjestetään tarvittaessa perehdytys sellaisen eläinlääkärin toimesta, joka hallitsee hyvin ko. ohjelman käytön. Vienti- ja tuontitarkastukset saattaa olla tarkoituksenmukaista valvontaeläinlääkäristä huolimatta säilyttää osittain kunnaneläinlääkärien tehtävänä, ja vaikka ne keskitettäisiinkin, varahenkilöjärjestelyjen kautta kaikki kunnaneläinlääkärit saattavat joutua silloin tällöin Traces-ohjelmaa käyttämään. Kaikissa tapauksissa tämä kuitenkin tapahtuu yksittäisen eläinlääkärin kohdalla niin harvoin, että ohjelmaan perehtyminen vie aina kohtuuttoman paljon aikaa. Näistä syistä erityisesti Traces-ohjelmasta toivotaan aluehallintovirastolta ja Eviralta jatkuvaa ja säännöllistä koulutusta sekä yksityiskohtaista kuvallista manuaalia erilaisten todistusten ym. laatimiseen. 4. Yhteistyö ja viestintä Kunnan suunnitelmassa on kuvattava viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilöt sekä tiedotuskanavat ja yhteydenpito aluehallintovirastoon sekä muihin paikallisiin viranomaisiin kuten poliisiin ja terveysviranomaisiin. Kunnan suunnitelmassa voidaan erityistilanneviestinnän osalta viitata kunnan valmiussuunnitelmaan. Viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö eläinlääkintähuollon osalta on vastaava eläinlääkäri, varahenkilönään ympäristöterveysjohtaja. Tiedottaminen tapahtuu internetsivujen kautta, lehtijutuilla ja ilmoituksilla, toiminnanharjoittajille tmv. osoitetuille tiedotekirjeillä sekä sähköpostilla. Tässä yhteydessä tiedottamisesta Sivu 8 / 26

informoidaan myös Kuopiota, jolle ympäristöterveyspalvelut myy palveluita, jotta sillä on mahdollisuus hoitaa asiaa osaltaan eteenpäin yhdenmukaisena. Terveysviranomaisista ja heidän yhteystiedoistaan kunnittain, myös Kuopion epidemiaselvitysryhmän osalta, pidetään yhteisellä verkkolevyasemalla ajantasaista yhteystietoluetteloa, jonka päivittämisestä vastaa ympäristöterveysjohtaja. Poliisiin yhteystiedot haetaan tarvittaessa internetistä. Sellaisesta normaalista poikkeavasta tilanteesta, joka edellyttää yhteistyötä ja yhteydenottoa poliisiin tai terveysviranomaisiin, kunnaneläinlääkäri on yhteydessä vastaavaan eläinlääkäriin, ja he yhdessä sopivat toimintatavoista ja vastuista. 5. Maksut Kunnan valvontaviranomaisen vahvistamat maksut on sisällytettävä kunnan suunnitelmaan. Yhteistoiminta-alueella ei ole käytössä klinikkamaksuja, koska toistaiseksi kaikki vastaanotot ovat yhden tai korkeintaan kahden eläinlääkärin vastaanottoja, eivätkä ne tiloiltaan tai laitteiltaan ole sellaisia, että maksujen periminen olisi kohtuullista. Kun/jos yhteistoiminta-alueelle saadaan kunnollisia yhteisvastaanottoja, klinikkamaksuja voidaan alkaa periä, ja tällöin ne voivat mahdollistaa esim. avustavan henkilökunnan palkkaamisen. Kunnan toiminnanharjoittajilta perimät maksut määrätään ympäristöterveyspalvelujen taksan perusteella. Suureläinpäivystyspuhelinnumerosta peritään asiakkaalta päivittäin kello 8-22 0,50 /min + pvm ja kello 22-8 2,00 /min + pvm. Palvelutaksoista muodostuneet tulot jaetaan DNA:n ja Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden kesken. Yhteistoiminta-alueella ja Kuopiossa lukuun ottamatta Karttulan aluetta maksetaan Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnan vahvistama subventio eläinten omistajille kunnan- tai päivystävän eläinlääkärin antamasta eläinlääkäriavusta. Omistajien ei tarvitse hakea subventiota kunnasta, vaan eläinlääkärit vähentävät subvention osuuden suoraan eläimen omistajalle menevästä laskusta, ja laskuttavat nämä kuukausittain kunnasta itselleen. Subventiota maksetaan vuonna 2012 hyötyeläimen hoidosta käyntimaksun ja matkakustannusten yhteenlasketusta arvonlisäverottomasta summasta 55 ylittävä osuus. Hyötyeläimenä pidetään kotieläintä, jota pidetään maataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa varten. Subventio on voimassa kokoaikaisesti, ja kunta maksaa osuudestaan myös arvonlisäveron. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Hankkeet Valtakunnalliseen ohjelmaan mukaan otettujen hankkeiden tavoitteena on tukea uuden ja osittain myös pidempään voimassa olleen lainsäädännön toimeenpanoa ja näille alueille asetettuja keskeisiä kansallisia tavoitteita. Valtakunnalliset hankkeet ja niihin osallistuminen esitetään taulukoissa sivuilla 10-11. Sivu 9 / 26

Eläintunnistusjärjestelmälain edellyttämä haaskapaikkojen rekisteröintivelvoitteen toimeenpano, haaskakäytön vuosiraportoinnin yksinkertaistaminen ja valvonnan tehostaminen. Siilinjärven kunta Hanke Sisältö Tarkoitus Toteutus Ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen 1.5.2010 voimaan tullut laki eläintunnistusjärjestelmästä edellyttää, että haaskaruokintapaikasta vastuussa oleva toimija ilmoittaa haaskaruokintapaikkarekisteriin tiedot mm. haaskaruokinnan aloittamisesta lopettamisesta haaskaruokintapaikan sijainnista eläimistä peräisin olevan sivutuotteen lajista tai laadusta sekä keräilyalueesta tai - paikasta. Tällä hetkellä toimijat tekevät haaskaruokinnan aloitusilmoitukset vuosittain ja toimittavat ne paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri puolestaan toimittaa kansallisen asetuksen (MMMa 850/2005) mukaisesti ilmoitukset AVI:in läänineläinlääkärille. Jatkossa kunnaneläinlääkäri/ kunnan toimihenkilö vie aloitusilmoituksen tiedot suoraan haaskapaikkarekisteriin, josta sekä läänineläinlääkärit että Evira saavat vuosiraportit koostettua. ajaa sisään uusi rekisteröintikäytäntö. aktivoida toimijat tekemään entistä paremmin käyttöilmoitukset sivutuotteiden haaskaksi vienneistä tehostaa kunnaneläinlääkäreiden tekemiä haaskapaikkatarkastuksia ja haaskamateriaalin luovuttajien ja käyttäjien kirjanpitoihin liittyviä tarkastuksia. Rekisteriin liittyvien uusien ohjeiden ja lomakkeiden laadinta ja vanhojen päivitys (Evira) uudistuksesta tiedottaminen toimijoille ja kunnaneläinlääkäreille (Evira ja AVIt) rekisteröinnistä vastaavien henkilöiden kouluttaminen (Evira, AVIt) Valvonnan tehostamiseen liittyen asetetaan tavoite kunnaneläinlääkäreiden tekemien haaskapaikkatarkastusten ja kirjanpitotarkastusten määrille (AVIt). Seurataan ja valvotaan, että rekisteriin viedyt haaskapaikkojen vastuuhenkilöt tekevät lakisääteiset käyttöilmoitukset. Todetuista puutteista annetaan kirjallinen huomautus ja puutteiden korjaamisen toteutumista valvotaan (KEL). Hankkeen päätyttyä valvonnan tulokset kotaan yhteen, analysoidaan ja toimitetaan Eviraan (AVIt). Koulutuksiin osallistuminen (ne henkilöt jotka vastaavat sivutuotevalvonnasta ja haaskapaikkojen rekisteröinnistä, ml. toimistosihteerit) Tehdään haaskapaikkatarkastuksia ja valvotaan käyttöilmoitusten laatimista resurssien, riskinarvion ja AVIn asettamien tavoitteiden raameissa Todetuista puutteista annetaan kirjallinen huomautus ja puutteiden korjaamisen toteutumista valvotaan Sivu 10 / 26

Pakollisten terveysvalvontaohjelmien valvonnan toteutuminen Siilinjärven kunta Hanke Tarkoitus Toteutus Ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen Selvittää, kuinka eräiden pakollisten Läänineläinlääkärit koostavat ja raportoivat Mahdolliset lisäselvitykset terveysvalvontaohjelmien kunnaneläinlääkärien valvontakäynneistä saamansa raportit antavat kunnaneläinlääkäri valvontakäynnit ja niistä tehdyt 2009-2011 ja vertaavat saatua toteutumaa valvottaviin tai valvontaeläinlääkäri, raportoinnit kunnaneläinlääkäreiltä tilamääriin. mikäli toimipisteiden alueella läänineläinlääkäreille Evirasta toimitetaan aluehallintovirastoihin päivitetyt tilalistat on sellaisia tiloja, joista AVI ovat toteutuneet ja toteutuvat vuosina (lammas vuohi-rekisterin tiedot) on lisäselvityksen pyytänyt 2009 2011; läänineläinlääkärit päivittävät kunnaneläinlääkäreiltä saadut Kunnaneläinlääkäri tai munintakanojen valvontatiedot listoihin. valvontaeläinlääkäri tekee salmonellavalvontaohjelma Tarvittaessa läänineläinlääkärit pyytävät tarvittavat tarkastus- ja lampaiden ja vuohien maedi-visna - kunnaneläinlääkäreiltä lisäselvityksen niiden tilojen osalta, näytteenottokäynnit tiloille valvontaohjelma joissa käynnit eivät ole toteutuneet valvontaohjelmien lampaiden ja vuohien scrapie - mukaisesti. valvontaohjelma Havaituista laiminlyönneistä ja valvonnan toteutumisesta toimitetaan tiedot Eviraan vuoden 2012 alussa. Sivu 11 / 26

6.2. Eläinten terveyden valvonta 6.2.1. Eläintautivalmius Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata, miten varmistetaan välttämättömien eläinlääkintähuollon tehtävien hoito poikkeustilanteessa. Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata eläintautivalmiuden vaatimat käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä tarvittavat sijaisjärjestelyt ottaen huomioon alueella sijaitsevat eläinten pitopaikat ja eläinmäärät. Kunnan suunnitelmassa tulee lisäksi kuvata varosuunnitelmien laadinta ja ylläpito kunnan tasolla ja siihen liittyvän koulutuksen varmistaminen. Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden palveluksessa on tällä hetkellä 12 kunnan- /valvontaeläinlääkäriä sekä vastaava eläinlääkäri. Lisäksi palveluksessa on määräaikainen päivystävä eläinlääkäri. Alueella on kolme päivystysaluetta, joissa eläinlääkärit sijaistavat toisiaan normaalistikin, jos joku hoitaa pitkäkestoista toimenpidettä tai on esimerkiksi päivystysvapaalla. Mikäli joku eläinlääkäreistä joutuu käyttämään runsaasti aikaansa eläintautitilanteen selvittämiseen, tarkastuksiin ja näytteenottoihin, pystytään sisäisin järjestelyin hoitamaan hänelle kuuluvasta praktiikasta vähintään akuutit, välitöntä hoitoa vaativat tapaukset. Ympäristöterveyspalveluilla on lisäksi pieneläimiä varten takapäivystyssopimus Kuopion Tuhatjalka Oy:n kanssa, ja vaikka tätä normaalitilanteessa on tarvetta käyttää suurimmalta osin virka-ajan ulkopuolella, käyttö päivystystapauksissa myös virka-aikaan on sopimuksen mukaan mahdollista. Ympäristöterveyspalveluiden valmiussuunnitelma tulee päivitettäväksi vuoden 2012 alkupuolella, ja siinä yhteydessä se käydään läpi myös henkilöstön kanssa sekä annetaan siitä tarvittava ohjeistus. 6.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata ilmoitusmenettelyt niin eläinlääkintähuollon kuin terveydenhuollon virkamiehille. Eläintautiepäilyllä kunnaneläinlääkäri on asiasta itse yhteydessä aluehallintovirastoon ja tarvittaessa Eviraan, sekä vastaavaan eläinlääkäriin, mikäli tautiepäilyllä voi olla vaikutusta myös ihmisten terveyteen (esim. salmonella). Mikäli todetaan, että tilanne edellyttää yhteistyötä ja yhteydenottoa terveysviranomaisiin tai poliisiin, kunnaneläinlääkäri ja vastaava eläinlääkäri yhdessä sopivat yhteydenoton ja pidon toimintatavoista ja vastuista tapauksesta riippuen. Useimmiten on tarkoituksenmukaista, että keskusteltuaan asiasta vastaavan eläinlääkärin kanssa, kunnaneläinlääkäri on itse suoraan yhteydessä terveysviranomaisiin asiasta vastaavan eläinlääkärin ohjeistamana. Terveysviranomaisista ja heidän yhteystiedoistaan kunnittain pidetään yhteisellä verkkolevyasemalla ajantasaista yhteystietoluetteloa, jonka päivittämisestä vastaa ympäristöterveysjohtaja. 6.2.3. Terveysvalvontaohjelmat Kunnan suunnitelmassa luetellaan toimialueen pitopaikat, joita terveysvalvontaohjelmat koskevat. Suunnitelmassa kuvataan, miten ohjelmiin liittyneistä tiloista pidetään kirjaa ja miten terveysvalvontaohjelmiin liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan. Myös pitopaikkojen status ja siihen liittyvä tilakäyntien Sivu 12 / 26

tiheys ja käyntien toteutumisen varmistaminen suunnitellaan. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelman osalta kuvataan lisäksi, miten seurataan toimijan toteuttaman näytteenoton säädöstenmukaisuutta ja miten hallinnoidaan parvista toimitettuja saapumisilmoituksia. Suunnitelmassa on esitettävä myös, miten varmistetaan että ilmoitukset saadaan kaikista ikärajan ylittävistä kotiteurastettavista naudoista ja että kaikki ikärajan ylittäneet ihmisravinnoksi käytettävät naudat testataan BSE-taudin varalta. Lisäksi kuvataan toimenpiteet tilanteessa, jossa jotakin terveysvalvontaohjelmaa ei ole toteutettu säädösten mukaisesti. Liitteessä (resurssitarpeen kartoitus) on kerrottu niiden yhteistoiminta-alueen eläintenpitopaikkojen määrät, joita terveysvalvontaohjelmat koskevat. Luettelot terveysvalvontaohjelmatiloista säilytetään yhteisellä verkkolevyasemalla, johon on luku- ja muokkausoikeudet kaikilla alueen eläinlääkäreillä. Jos tulee uusia kohteita, joita terveysvalvontaohjelma kokee, se eläinlääkäri jonka tehtävä on tehdä valvontakäynnit tilalle, päivittää listan näiltä osin. Näille tiloille eläinlääkäri tekee ensimmäisen tarkastuskäynnin mahdollisimman pian ja opastaa tilaa sen velvoitteiden hoitamisessa. Eläinlääkärit toimittavat alkuperäiset tai kopiot valvontaohjelmiin liittyvistä asiakirjoista toimistosihteerille Siilinjärvelle, joka skannaa asiakirjat, toimittaa ne sähköpostitse aluehallintovirastoon ja tallentaa ne yhteiseen verkkolevyasemaan aakkostettuun kansioon. Lisäksi hän arkistoi paperiversion toimiston mappiin. Verkkolevyasemalta tiedot ovat alueen jokaisen eläinlääkärin saatavissa toimipaikasta riippumatta, ja niiden avulla on myös mahdollista seurata valvonnan toteutumista kohteittain. Tilakäyntien toteutumisen pyrkii varmistamaan kutakin tilaa valvova eläinlääkäri itse, ja pitkien poissaolojen sattuessa esimerkiksi vastaava eläinlääkäri pääsee verkkolevyaseman kautta helposti käsiksi asiakirjoihin ja voi siirtää tehtävän jonkun muun eläinlääkärin hoidettavaksi. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelman mukaisen toimijan suorittaman näytteenoton asianmukaisuus tarkastetaan säännöllisellä (tilan koosta riippuen vuosittainen tai joka toinen vuosi) kunnaneläinlääkärin tarkastus- ja näytteenottokäynnillä. Lisäksi toimijan suorittaman näytteenoton tulokset tulevat tiedoksi myös tilaa valvovalle eläinlääkärille, jolloin hän voi seurata näytteenoton säännöllisyyttä ja osittain myös lainmukaisuutta. Parvista toimitetut saapumisilmoitukset eläinlääkärit arkistoivat omiin kansioihinsa toimipisteissään. Ilmoitusten saantia kotitarveteurastettavista naudoista pyritään parantamaan asiasta tiedottamisella (nettisivut, ns. tonkkaposti, lehtijutut, eläinlääkäri kertoo tiloilla asian tullessa esille). Erityisesti jos / kun muutoksia tulee BSE-testattavien nautojen ikärajassa, pyritään asiasta tiedottamaan tilallisille em. tavoilla. Ellei terveysvalvontaohjelmaa ole tehty lainsäädännön mukaisesti, asiaa hoitava eläinlääkäri ottaa tilaan yhteyttä ja sopii tarkastus- ja näytteenottokäynnistä tilalle. Käynnin yhteydessä käydään yksityiskohtaisesti läpi omistajalle lainsäädännössä suunnatut vaatimukset ja annetaan opastusta näytteenotossa. Mikäli asiaa ei näin saada kuntoon, tai jos laiminlyöntejä tapahtuu jatkuvasti, ilmoitetaan asiasta läänineläinlääkärille ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tarvittaessa omistajan toiminnasta voidaan tehdä tutkintapyyntö / rikosilmoitus poliisille. Sivu 13 / 26

6.2.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kunnan suunnitelmassa kunnaneläinlääkäri kartoittaa alueensa laitosten mahdolliset riskiperusteet ja tiedottaa niistä läänineläinlääkäreitä. Jos alueella on vesiviljelylaitoksia, tulee kunnan myös suunnitelmassaan selvittää, että alueella on virkaeläinlääkäri, joka on perehtynyt vesiviljelylaitosten toimintaan. Kunnan suunnitelmassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavat tekijät, joiden on katsottu lisäävän laitoksen riskiä saada ja levittää tauteja: laitokset, jotka tuovat materiaalia merialueelta sisämaahan laitokset, jotka tuoneet kalaa / mätiä ulkomailta 3 vuoden sisällä laitos merialueella, jossa perkaamo 5 km säteellä laitokset, jotka sijaitsevat Vuoksen ja Kemijoen latvavesissä, alle 100 km Venäjän rajasta laitokset, joilla edellisten vuosien tarkastukset näytteenotot, kirjanpito jne. ovat olleet puutteellisia Yhteistoiminta-alueella on yksi kalanviljelylaitos, jossa edellisten vuosien näytteenotot ovat voineet olla puutteellisia. Muita valtakunnallisessa valvontaohjelmassa mainittuja riskiä lisääviä ominaisuuksia ei yhteistoiminta-alueen kohteiden osalta ole. Vuonna 2011 on ollut ongelma, että suurelta osin vesiviljelylaitosten valvonta on ollut hajautettuna useille eri viranhaltijoille, jolloin erityistä perehtyneisyyttä ei ole päässyt syntymään. Vuonna 2012 täytettäneen uusi vakinainen valvontaeläinlääkärin virka, ja on tarkoitus että tämä viranhaltija keskittyy jatkossa paitsi yhteistoiminta-alueen myös Kuopion kalanviljelylaitosten valvontaan. Näin on oletettavissa, että perehtymisresursseja säästetään ja valvonnan laatu paranee. 6.2.5. Muu tautiseuranta Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata, miten näytteiden ottaminen määräajassa varmistetaan, kuka vastaa näytteenoton toteutumisesta, miten etenemistä seurataan, miten tiedot taltioidaan ja miten näytteenoton etenemisestä toimitetaan tietoa aluehallintovirastolle. Seurantanäytteiden ottamisesta mm. lintuinfluenssan varalta tulee aluehallintovirastolta aina erillinen määräys. Näytteenoton toteuttavat toistaiseksi kunnaneläinlääkärit, jolloin tarvittaessa näytteet ottaa toisen kunnan toimipisteen eläinlääkäri. Näytteenoton koskiessa sellaista tilaa, josta näytteenotto voidaan hoitaa pienteurastamon valvonnan yhteydessä, sen voi hoitaa myös eläinlääkäri, joka hoitaa Eviran palvelussuhteessa pienteurastamon valvonnan ja lihantarkastuksen samalla käynnillä. On mahdollista, että tulevaisuudessa muun valvontaruuhkan purkaannuttua ja valvontatilanteen vakiinnuttua näitäkin tehtäviä keskitettäisiin ainakin osittain valvontaeläinlääkäreille. Näytteet ottavat eläinlääkärit huolehtivat itse siitä, että näytteet tulee otettua määräaikaan mennessä, ja tarvittaessa pyytävät jatkoaikaa näytteenotolle. Eläinlääkärit kirjaavat käyntinsä Siilinjärven kunnan hallintoverkossa olevalla yhteisellä verkkolevyasemalla olevaan taulukkoon, josta tarvittaessa voidaan seurata näytteenoton toteutumista. Näytteenotosta eläinlääkärit tekevät toimitusilmoituksen, jonka he toimittavat Siilinjärvelle ympäristöterveyspalveluiden toimistosihteerille. Toimistosihteeri skannaa toimitusilmoituksen, lähettää sähköpostitse tiedoksi aluehallintovirastoon sekä tallentaa tiedoston sen Sivu 14 / 26

verkkolevyasemaan aakkostettuun kansioon, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Lisäksi hän arkistoi paperiversion Siilinjärven toimistolla sijaitsevaan mappiin. Paikallissopimuksen mukaiset erillispalkkiot maksetaan eläinlääkäreille vasta heidän toimitettuaan käyntiin liittyvät asiakirjat sovitusti toimistosihteerille. Samoin toimitaan käyntiin mahdollisesti liittyvien tarkastuskertomusten ja pöytäkirjojen, mahdollisten määräysten ja muiden asiakirjojen kanssa. Ainoastaan näytteenottotodistusten näytteenottajalle jäävät osat säilötään ainoastaan eläinlääkäreiden omissa mapeissa. 6.2.6. Eläinten keinollinen lisääntyminen Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata hevosten alkionsiirtoon liittyvien kunnaneläinlääkärille kuuluvien valvontatoimenpiteiden toteuttaminen. Eläinten keinollisen lisääntymisen osalta kunnaneläinlääkäreillä on velvoitteita ainoastaan hevosten osalta. Velvoitteet liittyvät alkioryhmän tarkastamiseen sen rekisteröimistä varten sekä valvottava, että alkioryhmä noudattaa sille annettuja vaatimuksia. Kunnaneläinlääkärin tulee tehdä valvontakäyntejä ryhmän toimipaikalle vähintään kerran vuodessa. Lisäksi kunnaneläinlääkäri vastaa oriaseman, spermavaraston tai alkionkeräys- tai tuotantoryhmän valvonnasta. Yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä yksi oriasema ja spermavarasto, ja sen valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Myös jatkossa ainakin toistaiseksi tämäntyyppisestä valvonnasta vastaavat kunnaneläinlääkärit. 6.2.7. Eläimistä saatavat sivutuotteet 6.2.7.1. Laitosten hyväksyntä ja valvonta Kunnaneläinlääkärin hyväksymien ja valvomien sivutuotealan laitosten hyväksynnästä ja valvonnasta vastaavat tällä hetkellä vastaava eläinlääkäri ja ympäristöterveysjohtaja. Uuden valvontaeläinlääkärin myötä nämä tehtävät tultaneen keskittämään hänelle. Kaikki näihin liittyvät asiakirjat skannataan samoin kuin muutkin valvonta-asiakirjat yhteiseen verkkolevypalveluun, jossa ne ovat kaikkien saatavilla toimipaikasta riippumatta. 6.2.7.2. Sivutuotteiden hautaaminen Varmistaakseen toimijoiden säädösten mukaisen toiminnan on kunnan valvontasuunnitelmassaan esitettävä, kuinka se seuraa alueella sijaitsevien tilojen ja muiden toimijoiden sivutuotteiden hävitystapoja. Syrjäisillä alueilla sijaisevien kuntien tulee määrittää tavoite suoritettavien hautaustarkastusten ja hautaamisen kirjanpitotarkastusten määrien osalta. Tarkastukset tulee ensisijaisesti kohdentaa tiloihin, joilla on aikaisempien tarkastusten tai eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Valvontasuunnitelmassa on lisäksi kerrottava miten puututaan todettuihin säädöstenvastaisuuksiin ja kuinka varmistetaan toiminnan oikeellisuus jatkossa. Sivutuoteasetuksen toimeenpanoon liittyvät kansalliset asetukset ovat tulossa voimaan 1.1.2012. Näissä asetuksissa on merkittäviä muutoksia sivutuotteiden hävittämistavoissa. Aiemmin ympäristöterveyspalveluiden toiminta-alueella on kotitarveteurastuksen sivutuotteet myös nautojen osalta saanut haudata, sillä alue on näiden sivutuotteiden osalta luokiteltu ns. syrjäiseksi alueeksi. Sivu 15 / 26

Vuodenvaihteesta tämä ei kuitenkaan ole enää mahdollista, vaan myös kotitarveteurastuksen teurasjätteet on toimitettava raatokeräilyyn. Koska teurasjätteen hautaaminen ei ole enää sallittua, siitä ei myöskään tule enää tehtäväksi ilmoitusta kunnaneläinlääkärille. Muutoksia on tulossa myös elintarvikehuoneistojen eläinperäisten elintarvikkeiden ja lemmikkieläinten ruokien sallittuihin hävitystapoihin. Muutokset käydään läpi valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ja eläinlääkäreiden kanssa. Toiminnanharjoittajia on syytä tiedottaa niistä mahdollisimman tehokkaasti. Kyseeseen tulevat lehtijutut, internet, sähköposti sekä tiedotekirjeet. Tuottajille voidaan tiedottaa muutoksesta myös ns. tonkkapostin välityksellä. Mikäli hautausilmoituksia tästä huolimatta vielä saadaan, tuottajiin otetaan yhteyttä ja opastetaan oikeisiin toimintatapoihin. Oikeista sivutuotteiden hävitystavoista on kerrottu ympäristöterveyspalveluiden internetsivuilla. Ympäristöterveyspalveluiden alueella toimii nautojen, lampaiden ja vuohien raatokeräily, ja näistä eläinlajeista saa uuden asetuksen mukaan haudata ainoastaan kuolleena syntyneet ja luodut eläimet. Näiden hautaamisesta ei edelleenkään tarvitse ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, mutta kirjanpitovelvoite säilyy. Pienteurastamoita valvovat Eviran palveluksessa vastaava eläinlääkäri ja jotkut kunnaneläinlääkärit, ja näiden osalta sivutuotteiden hautaaminen ja hautaamiskirjanpito tarkastetaan laitosvalvonnan yhteydessä kerran vuodessa. Muiden kohteiden, kuten turkistarhojen osalta asianmukainen sivutuotteiden hävitys tarkastetaan vuonna 2012. Tarvittaessa tarkastetaan myös itse hautaaminen. Muutoin kohteita valvotaan ja tarkastuksia tehdään, mikäli aihetta ilmenee. Mikäli havaitaan puutteita toimintatavoissa, toiminnanharjoittajia ohjataan ensisijaisesti neuvonnalla ja kehotuksilla oikeisiin toimintatapoihin. Mikäli havaitaan olennaisia puutteita toimintatavoissa, niistä ilmoitetaan välittömästi aluehallintovirastoon. 6.2.7.3. Käsittelemättömiä sivutuotteita käsittelevät toimijat Kunnallisessa suunnitelmassa on huomioitava haaskarekisterin käyttöönoton edellyttämät toimet. Lisäksi on esitettävä suunnitelma toiminnalle silloin, kun haaskaksi aiotun aineksen käyttöä ei voida sallia. Suunnitelmassa on esitettävä tavoite paikka- ja kirjanpitotarkastusten määrien osalta. Tarkastukset tulee ensisijaisesti kohdentaa toimijoihin, joiden aikaisemman toiminnan perusteella on olemassa viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Edellä mainittujen käyttöilmoitusten ja muiden käsittelemättömien sivutuotteiden aloitusilmoitusten koonti ja raportointi aluehallintovirastoihin on huomioitava suunnitelmassa. Haaskarekisterin käyttöönottoon liittyen asiaan liittyvään koulutukseen osallistuvat pääasiassa ne eläinlääkärit, joiden tehtäviin haaskaruokinnan valvonta kuuluu. Tällä hetkellä Kuopion kaupungin alueella tehtäviä hoitaa ympäristöterveysjohtaja, tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä valvontaeläinlääkärit. Myös toimistosihteeri(t) osallistuvat koulutukseen, jos (kun) haaskailmoitusten vienti rekisteriin tapahtuu heidän toimestaan. Mikäli Sivu 16 / 26

haaskaksi aiotun aineksen käyttöä ei voida sallia, tapauskohtaisesti selvitetään miten asiassa toimitaan. Sivutuotteet on tällöin joka tapauksessa hävitettävä sivutuoteasetuksen hyväksymällä tavalla. Yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä yksi säännöllinen haaskapaikka, jota ei toistaiseksi ole tarkastettu, mutta jonka toiminnassa ei ole herännyt epäilyjä säädösten noudattamatta jättämisestä. Resurssien puitteissa se pyritään tarkastamaan vuoden 2012 aikana, ja tämän jälkeen riskinarvion mukaan. Ko. valvontaa suorittava(t) eläinlääkäri(t) huolehtivat itse aloitusilmoitusten koonnin ja raportoinnin aluehallintovirastoon. 6.2.8. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata valmiudet paikallistason toimenpiteisiin tilanteissa, joissa aluehallintovirasto ilmoittaa, että paikkakunnalle saapuu kolmansista maista eläin- tai tuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti. Mikäli jollekin alueen eläinlääkäreistä tulee aluehallintovirastosta tieto kolmansista maista tuoduista eläin- tai tuote-eristä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti, hän käy tekemässä tarkastuksen. Mikäli todetaan eläintautiriski tai laiton maahantuonti, ko. eläinlääkäri on yhteydessä vastaavaan eläinlääkäriin ja / tai läänineläinlääkäriin, jonka ohjeistuksen mukaan ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. 6.2.9. Sisämarkkinatuonti Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata menettelytavat ja valmiudet tilanteissa, joissa saapuva erä ei täytä tuonnin ehtoja. Mikäli todetaan eläintautiriski tai laiton maahantuonti, ko. eläinlääkäri on yhteydessä vastaavaan eläinlääkäriin ja / tai läänineläinlääkäriin, jonka ohjeistuksen mukaan ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. 6.3. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Kunnan valvontasuunnitelmassa on kuvattava miten varmistetaan, että eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittaessa ryhdytään tarvittaviin pakkotoimiin. Suunnitelmassa on kuvattava eläinsuojelutarkastuksiin liittyvien dokumenttien säilytys. Kunnan valvontasuunnitelmassa on myös kuvattava miten paikallistasolla varmistetaan, että annetut määräykset toteutetaan annetussa määräajassa ja että eläinsuojelurikkomuksista ilmoitetaan poliisille. Lisäksi kunnan suunnitelmassa kuvataan miten paikallistasolla on varauduttu varmistamaan eläinten hyvinvointi eläinsuojelulain 44 :n mukaisissa kiireellisissä tapauksissa. Eläinsuojeluvalvontaa tekevät eläinlääkärit suorittavat valvontaa virkavastuulla, joten heidän tulee tietää ja he tietävät, että eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittaessa ryhdytään tarvittaviin pakkotoimiin. Valvontatapauksista keskustellaan myös puhelimitse, ja vuonna 2012, viimeistään kun uusi valvontaeläinlääkäri saadaan, on tarkoitus alkaa järjestää ns. eläinsuojeluvalvontatiimin palavereita, joissa linjataan ratkaisuja ongelmatilanteisiin ja yhtenäistetään valvontakäytäntöjä sekä toimintatapoja mm. uusintatarkastusten tekemisessä sekä tutkintapyynnön / rikosilmoituksen tekemisessä poliisille. Sivu 17 / 26

Eläinlääkärit kirjaavat käyntinsä yhteisellä verkkolevyasemalla olevaan taulukkoon. Tarkastuspöytäkirjan / -päätöksen he toimittavat Siilinjärvelle ympäristöterveyspalveluiden toimistosihteerille, joka skannaa asiakirjan, lähettää sähköpostitse tiedoksi aluehallintovirastoon sekä kyseisen päivystysalueen eläinlääkäreille, terveystarkastajille sekä vastaavalle eläinlääkärille ja/tai ympäristöterveysjohtajalle. Tarvittaessa vastaava eläinlääkäri voi ottaa yhteyttä tarkastaneeseen eläinlääkäriin, kysellä lisätietoja ja opastaa tarvittaessa. Toimistosihteeri tallentaa tiedoston yhteisen verkkolevyasemaan aakkostettuun kansioon, josta kyseinen asiakirja ja kyseistä asiakasta koskevat muut tarkastuskäynnit ovat helposti kaikkien saatavilla. Lisäksi hän arkistoi paperiversion Siilinjärven toimistolla sijaitsevaan mappiin. Paikallissopimuksen mukaiset erillispalkkiot maksetaan eläinlääkäreille vasta heidän toimitettuaan käyntiin liittyvät asiakirjat sovitusti toimistosihteerille. Kukin valvontaa suorittava eläinlääkäri huolehtii itse uusintatarkastusten tekemisestä, tai jäädessään lomalle tms., huolehtii tarvittaessa, että varahenkilö käy tekemässä uusintatarkastuksen. Pienistä eläinsuojelurikkomuksista ei pääsääntöisesti ilmoiteta poliisille, jos tilanne on korjattu uusintatarkastukseen mennessä, eikä uusia epäilyjä tule. Mikäli rikkomus vaatii silminnäkijöiden todistelua, se uusiutuu, annetut määräykset eivät tehoa tai jos kyseessä on räikeämpi tapaus, kuten esimerkiksi eläinten jättäminen useiksi päiviksi pitopaikkaansa yksin ilman huolenpitoa, poliisilta pyydetään tarvittaessa virka-apua jo alkuvaiheessa, ja tehdään välittömästi rikosilmoitus annettavien määräysten ja eläinsuojelulain 44 kiiretoimenpiteiden lisäksi. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi eläinsuojelulain 44 mukaan voidaan käyttää useita keinoja. Tuotantoeläintiloilla tarkastava eläinlääkäri tai vastaava eläinlääkäri voi ottaa yhteyttä lomituspalveluun, ja tähän mennessä hoito on aina sitä kautta saatu järjestymään riittävän nopealla aikataululla. Mikäli epäilystä ilmenee jo ennen tilalle menoa, lomituspalveluun ollaan yhteydessä jo ennen tilalle menoa. Valvovilla eläinlääkäreillä on myös eläinvälityksen puhelinnumerot sellaisia tapauksia varten, että karja laitetaan pois mahdollisimman pian. Tällöin välitysasiamies järjestää ne eläimet, jotka tarkastavan eläinlääkärin tarkastuksen perusteella ovat siirrettävissä jonnekin, välitykseen tai teurastukseen. Paikan päällä tapahtuvien lopetusten osalta kohdalla niille eläinlääkäreille, jotka eivät tee säännöllisesti praktiikkaa, hankitaan vuonna 2012 lopetusvälineitä (pulttipyssy, puukko, lopetusaineita). Tähän saakka, jos valvova eläinlääkäri on todennut eläinten tilanteen sellaiseksi, että se/ne tulee lopettaa, hän on kutsunut paikalle päivystävän eläinlääkärin lopettamaan eläimen/eläimet. Lemmikkien osalta tarvittaessa pyydetään poliisin virka-apua. Lemmikit voidaan tarvittaessa järjestää kunnalliseen löytöeläinsuojaan, joiden yhteystiedot on valvovilla eläinlääkäreillä sekä kunnaneläinlääkäreillä. 6.3.1. Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Kunnan tulee suunnitelmassaan todentaa eläinsuojelutyöhön varattujen resurssien riittävyys. Suunnitelmassa tulee lisäksi esittää, miten kunnassa on toteutettu eläinsuojeluvalvontatyön erottaminen eläinlääkäreiden muista tehtävistä huomioiden erityisesti esteettömyysnäkökohdat. Sivu 18 / 26

Eläinsuojelutyöhön varatut resurssit ovat tällä hetkellä niukat ja haavoittuvat, vaikka akuutit ensimmäiset tarkastukset on saatu hoidettua. Eläinsuojelun tehtäväjako on vuoden 2012 alusta seuraava: Viranhaltija Valvontatyyppi Kunnat Vastaava eläinlääkäri tuotantoeläimet pieneläin- ja hevostapauksista ns. hankalat tai jos paikallinen kunnaneläinlääkäri jäävi Ympäristöterveysjohtaja Kunnaneläinlääkärit tuotantoeläimet pieneläin- ja hevostapauksista ns. hankalat tai jos paikallinen kunnaneläinlääkäri jäävi pieneläimet hevoset Eläinsuojeluvalvontaa tullaan keskittämään merkittävästi uudelle valvontaeläinlääkärille. Lapinlahti, Maaninka, Rautavaara Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, Siilinjärvi, Nilsiä, Rautavaara Pääasiassa toimipaikkansa alueella 6.3.2. Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Kunnan tulee suunnitelmassaan kuvata, paljonko sen alueella on luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa, sekä miten sen alueella harjoitettavaa luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa valvotaan. Ilmoituksenvaraisten kohteiden lukumäärät on kerrottu liitteen resurssitarpeen arvioinnissa. Luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa valvotaan vuonna 2012 epäilyilmoitusten perusteella. Jatkossa kaikki luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteet tarkastetaan kertaalleen, ja niitä aletaan valvoa riskiperusteisesti. 6.3.3. Teurastamot ja pienteurastamot Kunnan tulee valvontasuunnitelmassaan kuvata miten pienteurastamoiden eläinsuojeluvalvonta on järjestetty ja paljonko siihen käytetään resursseja. Pienteurastamoiden valvonta on siirtynyt Eviralle 1.9.2011, eivätkä kunnaneläinlääkärit enää toimi pienteurastamoiden tarkastuseläinlääkäreinä kunnan palveluksessa. Näin ollen tämän tekemistä ei ole suunniteltu eikä resursoitu mitenkään. Jotkut ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkärit ovat tehneet sopimuksen Eviran kanssa pienteurastamoiden valvonnasta, ja näiltä osin Evira suunnittelee ja ohjaa heidän suorittamaansa eläinsuojeluvalvontaa. 6.4. Tukivalvonta Kunnan suunnitelmassa tulee kuvata kuinka huolehditaan siitä, että aluehallintovirasto saa riittävän nopeasti riittävät tiedot niistä perustarkastuksista, joissa havaitaan mahdollisia aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä. Sivu 19 / 26

Edellä on mm. kohdissa 6.2.3, 6.2.5 ja 6.3 kuvattu toimintatavat, joilla tieto tarkastusten tuloksista välitetään aluehallintovirastolle. Samoin toimitaan maidontuotantotilojen hygieenisten tarkastusten yhteydessä. Näiden osalta kuitenkin, mikäli kyseessä on helposti ja nopeasti korjattava epäkohta, varmistetaan onko epäkohta korjattu huomautuksen perusteella määräaikaan mennessä. Tarkastuspöytäkirjat toimitetaan vasta tämän varmennuksen jälkeen aluehallintovirastoon 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu Kunnan on suunnitelmassaan kuvattava kiireellisen eläinlääkärinavun järjestäminen virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella huomioiden vaatimukset pieneläin- ja suureläinpäivystysten eriyttämisestä ja keskitetystä yhteydenottopalvelusta. Virka-aikana annettava peruseläinlääkäripalvelu sekä kiireellinen eläinlääkärinapu järjestetään yhteistoiminta-alueella kokonaisuudessaan kunnan omana toimintana, ts. alueen kunnaneläinlääkärit hoitavat koko praktiikan. Virka-ajan ulkopuolella annettava kiireellinen eläinlääkäriapu virka-ajan ulkopuolella hoidetaan päivystysalueittain, jotka on merkitty alla olevaan taulukkoon harmaan eri sävyillä. Juankoski-Kaavi-Tuusniemi ja Lapinlahti-Nilsiä-Rautavaara alueilla eläinlääkärit jättävät vastaajiinsa päivystysajan alkaessa päivystävän eläinlääkärin puhelinnumeron, ja omistajat saavat sen soittamalla ensin niihin. Päivystysvuoroista ja eläinlääkäreiden puhelinnumeroista tiedotetaan lisäksi paikallislehdistä Matissa ja Liisassa (Lapinlahti) ja Koillis-Savossa (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi). Lisäksi päivystäjät julkaistaan Iisalmen Sanomissa. Tarkoitus on lisäksi neuvotella paikallislehdistä Pitäjäläisen (Nilsiä, Rautavaara) kanssa vastaavan palvelun tarjoamisesta. Näillä päivystysalueilla päivystys järjestetään kokonaisuudessaan kunnan omana toimintana, lukuun ottamatta päivystysaikaista pieneläinten takapäivystystä, joka on järjestetty Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden toimesta em. päivystysalueille. Palvelun järjestää Tuhatjalka Oy Kuopiosta. Kyseessä on sama paikka kuin jolta Kuopion kaupunki ostaa pieneläinpäivystyksen, ja takapäivystys onkin ostettu tältä toiminnanharjoittajalta perustuen Kuopion kaupungin kilpailutukseen ja todennäköisyyteen, että pelkästään takapäivystystä varten ei saataisi muuta palvelun tarjoajaa. Kuopio-Siilinjärvi-Maaninka -alueella suureläinpäivystyksen järjestää Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut, josta tätä palvelua myydään myös Kuopioon, lukuun ottamatta Karttulan aluetta. Pieneläinpäivystyksen puolestaan järjestää kuntien välisen sopimuksen perusteella Kuopion kaupunki, joka puolestaan on hoitanut sen ostopalveluna; Siilinjärvi ja Maaninka ostavat palvelun Kuopiolta. Tällä päivystysalueella on jo useita vuosia ollut käytössä keskitetty yhteydenottopalvelu, jossa on erilliset 0600-alkuiset suur- ja pieneläinpäivystysnumerot, jotka julkaistaan päivittäin myös Savon Sanomissa, Pieneläinpäivystysnumero ohjautuu suoraan Tuhatjalkaan Kuopioon, jolta Kuopion kaupunki ostaa pieneläinpäivystyksen. Suureläinpuhelut ohjataan Siilinjärven kunnan vaihteen toimesta joka iltapäivä päivystävän eläinlääkärin kännykkään, ja aamuisin virka-ajan vastaajaan. Eläinlääkäreillä on myös vastaajissaan tiedote päivystysnumerosta virka-ajan ulkopuolella. Sivu 20 / 26